MIETINTÖ Euroopan unionin yhdennetystä meripolitiikasta

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PERUSTELUT

LAUSUNTO aluekehitysvaliokunnalta (2.4.2008)

LAUSUNTO kalatalousvaliokunnalta (3.4.2008)

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

21.4.2008 - (2008/2009(INI))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Willi Piecyk

Menettely : 2008/2009(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A6-0163/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0163/2008

Keskustelut :

PV 20/05/2008 - 7
CRE 20/05/2008 - 7

Äänestykset :

PV 20/05/2008 - 8.14
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0213

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PERUSTELUT
LAUSUNTO aluekehitysvaliokunnalta
LAUSUNTO kalatalousvaliokunnalta
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka

(2008/2009(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka" (KOM(2007)0575,

– ottaa huomioon komission tiedonannon "Päätelmät eurooppalaista meripolitiikkaa koskevasta kuulemisesta" (KOM(2007)0574),

– ottaa huomioon komission ehdotuksen "Yhteinen kolmikantajulistus Euroopan meripäivän perustamisesta",

– ottaa huomioon Euroopan komission vihreän kirjan "Euroopan unionin tuleva meripolitiikka: Meriä ja valtameriä koskeva eurooppalainen näkemys" (KOM(2006)0275) ja 12. heinäkuuta 2007 hyväksytyn parlamentin päätöslauselman[1],

– ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 8.–9. maaliskuuta 2007 pidetyn kokouksen puheenjohtajan päätelmät asiakirjan "Eurooppa-neuvoston toimintasuunnitelma (2007‑2009) – energiapolitiikka Euroopalle" hyväksymisestä Eurooppa-neuvostossa,

– ottaa huomioon komission tiedonannon "Kaksi kertaa 20 vuonna 2020 – Ilmastonmuutostoimet – mahdollisuus Euroopalle" (KOM(2008)0030,

– ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön ILOn 23. helmikuuta 2006 tekemän merenkulkualan työvoimaa koskevan yleissopimuksen määräykset; tähän yhteen sopimukseen sisältyvät kaikki ILOn vuoden 1919 jälkeen tekemät merenkulkualan työvoimaa koskevat sopimukset ja niiden muutokset,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

– ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä aluekehitysvaliokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä kalatalousvaliokunnan lausunnot (A6‑0163/2008),

A. katsoo, että valtameret ja meret ovat taloudelliselta ja ekologiselta kannalta keskeisiä tekijöitä EU:lle; ottaa huomioon, EU:lla on rannikkoalueilla ja syrjäisimmillä alueilla 320 000 kilometriä rannikkoa, jolla asuu kolmasosa unionin väestöstä,

B. ottaa huomioon, että meriteollisuus ja -palvelut ja rannikkoalueet tuottavat yhteensä 40 prosenttia EU:n BKT:sta,

C. katsoo, että ilmastonmuutos on kaikkien politiikan alojen suurin haaste 2000-luvulla; ottaa huomioon, että rannikkoalueita uhkaa ilmastosta johtuva merenpinnan kohoaminen, joka saattaa olla hyvin suuri ja jonka seuraukset asukkaille saattavat olla tuhoisat,

D. ottaa huomioon, että EU:n merialueet ja erityisesti syrjäisimmät alueet ovat hyvin keskeisessä asemassa turvallisuuden suhteen torjuttaessa rikollista toimintaa, kuten laitonta maahanmuuttoa, terrorismia ja salakuljetusta, ja että alueet ovat sen lisäksi alttiina erityisille ympäristötuhoille,

1. pitää myönteisenä sitä, että komissio on hyväksynyt edellä mainitut tiedonannot sekä toimintasuunnitelman, joka on esitetty edellä mainitussa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa;

2. vahvistaa 12. heinäkuuta 2007 hyväksymänsä päätöslauselman ja pitää myönteisenä, että komissio on ainakin jossain määrin ryhtynyt käsittelemään suurta osaa parlamentin pyynnöistä;

3. huomauttaa, että EU:lla on rannikoidensa ja syrjäisimpien alueidensa ansiosta erityinen merellinen ulottuvuus, joka tarjoaa ainutkertaisia mahdollisuuksia innovaatioiden, tutkimuksen, ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden aloilla, ja että nämä on otettava huomioon meripolitiikassa; tähdentää, että syrjäisimmät alueet tarjoavat erinomaisen pohjan tiedonkululle liikenteessä ja turvallisuustarkoituksissa EU:ssa ja maailmanlaajuisesti;

4. tukee vahvasti komission aikomusta hyödyntää entistä paremmin jäsenvaltioiden välistä lähimerenkulkua ja sisävesiliikennettä ja sen liittämistä sisämarkkinoihin mahdollisimman pian sekä kannattaa komission aikomusta jouduttaa yhteistä meriliikennealuetta koskevia ehdotuksiaan yhdessä kattavan meriliikennestrategian kanssa vuosille 2008–2018;

5. kannustaa jäsenvaltioita lisäämään keskinäistä yhteistyötään ja yhteistyötä naapurimaiden välillä, jotta Euroopan laajuisia liikenneverkkoja ja EU:n rahoitusmekanismeja (kuten Marco Poloa) voitaisiin hyödyntää asianmukaisesti "merten moottoriteitä" ja lähimerenkulun verkostoja koskevien hankkeiden toteuttamiseksi;

6. pitää myönteisenä komission aikomusta parantaa merivalvonnasta vastaavien EU:n virastojen koordinointia ja korostaa erityisesti laittoman toiminnan (ihmisten ja huumeiden salakuljetus, laiton maahanmuutto ja terrorismin uhka) ennalta ehkäisyä, jossa kiinnitetään erityistä huomiota kansainvälisiin vesiin;

7. suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen perustaa eurooppalainen merivalvontaverkosto ja parantaa jäsenvaltioiden rannikkovartiolaitosten välistä yhteistyötä; kehottaa komissiota käsittelemään EU:n rannikkovartioston perustamista koskevan toteuttamiskelpoisuustutkimuksen tulokset, sillä tutkimus oli tarkoitus julkaista ja esitellä parlamentille ja neuvostolle vuoden 2006 loppuun mennessä;

8. katsoo, että meriklusterit sopivat erityisen hyvin edistämään yhdennetyn meripolitiikan saavuttamista; kehottaa komissiota käynnistämään pikaisesti eurooppalaisen meriklusteriverkostohankkeen;

9. tukee ehdotusta vuosittaisen Euroopan meripäivän järjestämisestä; katsoo, että tällaista teemapäivää tulisi hyödyntää meripolitiikan merkityksen korostamiseksi alan asiantuntijapiirien ulkopuolella ottamalla siihen mukaan tavalliset kansalaiset, koulut, yliopistot ja kansalaisjärjestöt; muistuttaa komissiota tämän ehdotuksesta myöntää palkkio esimerkillisille merialueille parhaiden käytäntöjen edistämiseksi;

10. katsoo kuitenkin kaiken kaikkiaan, että toimintasuunnitelma ei sisällä riittävästi konkreettisia toimia ja kehottaa komissiota käyttämään jatkossa kunnianhimoisemmin välineitä, joihin sillä on oikeus perussopimusten nojalla;

11. pitää valitettavana, että toimintasuunnitelmassa käsitellään ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita sitoumuksetta; toistaa kantansa siitä, että EU:n meripolitiikan yhtenä tehtävänä on oltava valmistautuminen ja sopeutuminen ilmastonmuutoksen seurauksiin sekä kiireellisten säännösten antaminen vaadittavista sopeuttamistoimenpiteistä, etenkin mitä tulee jäätiköiden sulamiseen, mikä johtaa merenpinnan kohoamiseen sekä lisääntyneeseen tulvariskiin satamissa ja rannikkoalueilla, ja edellyttää tässä yhteydessä, että kaikki asiaan kuuluvat politiikan alat, erityisesti tutkimuspolitiikka, antavat tukensa;

12. muistuttaa, että jäätiköiden sulaminen aiheuttaa paitsi merenpinnan kohoamista myös korvaamatonta vahinkoa ihmisten, eläinten ja kasvien elinympäristöille, ja suhtautuu siksi myönteisesti komission aikomukseen esittää Pohjoista jäämerta koskeva aloite; kehottaa lisäksi tiedeyhteisöä ja päätöksentekijöitä kartoittamaan uusia mahdollisuuksia napajäätiköiden suojelemiseksi;

13. katsoo, että merten kestävä hoito edellyttää rannikkoalueiden kestävää hoitoa ja että EU:n rannikoiden rakennushankkeissa on siksi aina otettava huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ilmastonmuutoksesta johtuva merenpinnan nousu, hiekkaeroosio sekä myrskyjen esiintymistiheyden ja voimakkuuden kasvu;

14. tukee maaliskuussa 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston tavoitteita kuten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä puolella vuoteen 2050 mennessä ja toistaa vaatimuksensa siitä, että meripolitiikalla vähennetään huomattavasti kyseisiä päästöjä muun muassa sisällyttämällä merenkulku päästökauppaan sekä lisäämällä tutkimusta sekä merten käytöstä uusiutuvana energialähteenä että entistä puhtaampien alusten uusien propulsiotekniikoiden kehittämistä silmällä pitäen; katsoo, että Euroopan edelläkävijän asema ilmastonmuutoksen torjunnassa voisi edistää ja laajentaa Euroopan johtavaa asemaa ympäristöteknologiassa ja tutkimuksessa;

15. kehottaa painokkaasti komissiota torjumaan entistä kunnianhimoisemmin rikkidioksidipäästöjä ja typen oksidien päästöjä sekä alusten kiinteitä jätteitä; toistaa tässä yhteydessä, että on tarpeen tiivistää yhteistyötä Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn kanssa, sekä erityisesti sen, että se kehottaa:

· laatimaan typen oksidien päästöjä koskevia sääntöjä EU:n satamissa käyville aluksille;

· nimeämään Välimeren ja Koillis-Atlantin rikkipäästöjen valvonta-alueiksi (SECA) MARPOL-sopimuksen mukaisesti;

· vähentämään suurinta sallittua rikkipitoisuutta rikkivalvonta-alueella matkustaja-aluksilla käytettävässä polttoaineessa 1,5 prosentista 0,5 prosenttiin;

· ryhtymään verotuksellisiin toimiin kuten alusten rikkidioksidipäästöihin ja typen oksidien päästöihin perustuvien verojen ja maksujen käyttöönottoon sekä sellaisten keinojen määrittelyyn, joilla kyseisiä toimia ja maksuja voidaan määrätä kaikille niille aluksille, jotka käyvät yhteisön satamissa tai liikennöivät EU:n jäsenvaltioiden vesillä, ja tämä riippumatta siitä, minkä valtion lipun alle alukset kuuluvat;

· edistämään eriytettyjen satama- ja väylämaksujen, joista hyötyvät alhaisten rikkidioksidipäästöjen ja typen oksidien päästöjen alukset, käyttöönottoa;

· ottamaan asteittain käyttöön vaatimus, jonka mukaan satamissa olevien alusten on otettava tarvitsemansa sähkö maista;

· ehdottamaan EU:n direktiiviä alusten käyttämien polttoaineiden laadusta;

16. toistaa jäsenvaltioille ja komissiolle antamansa kehotuksen tarjota nykyistä huomattavasti parempia kannustimia, jotta satamassa olevat alukset ottaisivat tarvitsemansa sähkön maista, kun otetaan huomioon monia satamakaupunkeja ja -alueita vaivaavat ilmansaasteet; kehottaa näin ollen tekemään ehdotuksen energiatuotteiden ja sähkön verotusta[2] koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27. lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY muuttamiseksi; katsoo lisäksi, että jäsenvaltioita, jotka nauttivat kyseisen direktiivin 14 mukaista verovapautusta säiliö-öljyn osalta, olisi vaadittava vapauttamaan verosta vastaavasti myös maista otettava sähkö; tasavertainen verokohtelu sähkön ja säiliö-öljyn kohdalla kannustaisi merkittävästi satamia ja laivanomistajia tuomaan oman panoksensa satamakaupunkien ilmansaasteiden vähentämiseen siten, että panostetaan alusten energiahuoltoon satamissa;

17. toteaa jälleen, että merten saastuminen maalta käsin muodostaa merkittävän osuuden merten kaikista saasteista ja että komissio ei ole tähän mennessä käsitellyt tätä asiaa; pyytää siksi jälleen komissiota antamaan toimintasuunnitelman kyseisen saastumisen vähentämisestä ja korostaa jäsenvaltioille suuntaamaansa vaatimusta panna viipymättä täytäntöön asiaa koskevat säädökset kuten vesipuitedirektiivin; painottaa, että vesipuitedirektiivin täytäntöönpanoon kuuluu myös toimintasuunnitelma viime sotien ammusjätteiden määrittämisestä ja poistamisesta Pohjanmerestä ja Itämerestä;

18. kehottaa komissiota auttamaan jäsenvaltioita käynnistämään hylkyjen ja vedenalaisten arkeologisten paikkojen kartoittamisohjelman – kun otetaan huomioon, että ne ovat tärkeä osa yhteisön historiallista kulttuuriperintöä – jolla edistettäisiin näiden paikkojen tuntemusta ja tutkimusta, estettäisiin niiden pilaantuminen ja mahdollistettaisiin siten niiden tarkoituksenmukainen suojelu;

19. kehottaa asiasta vastaavia toimielimiä hyväksymään mahdollisimman pian kolmannen Erika-meriturvallisuuspaketin ja kehottaa jäsenvaltioita aloittamaan viipymättä meriturvallisuuspaketin toimeenpanon tarjoamalla sellaisia laillisia välineitä, joita tarvitaan merialueiden kehityksen kannalta tuhoisien onnettomuuksien tai tapahtumien, kuten Erika - ja Prestige-alusten onnettomuuksien, estämiseksi tai korjaamiseksi;

20. katsoo, että meristrategiapuitedirektiivin olisi toimittava ympäristöasioiden kivijalkana EU:n yhdennetyssä meripolitiikassa; toteaa, että tuossa direktiivissä säädetään, että alueilla, joilla meren tila on kriittinen, olisi suunniteltava ja pantava täytäntöön aikaistetut toimenpiteet ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi; korostaa, että tällaisilla alueilla on erityisen tärkeää, että komissio koordinoi eri aloja, ohjelmia ja strategioita sekä myöntää riittävästi taloudellista tukea; korostaa, että yhdennetyn meripolitiikan saavuttamiseksi siihen on liitettävä myös maissa tapahtuva toiminta, kuten maatalous, jäteveden huolto, liikenne ja energian tuotanto; katsoo, että kyseiset alueet voivat toimia todellisen ja täysin yhdennetyn meripolitiikan pilottialueina;

21. pitää myönteisenä komission tilannekatsausta merenkulkijoiden poistamisesta sosiaaliturvaa ja työntekijöiden suojelua koskevan lainsäädännön eri osista (esimerkiksi direktiivi 98/59/EY[3] työntekijöiden joukkovähentämisestä, direktiivi 2001/23/EY[4] työntekijöiden oikeuksien turvaamisesta yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä, direktiivi 2002/14/EY[5] työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan ja direktiivi 96/71/EY[6] palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä); ehdottaa, että näitä direktiivejä tarkistetaan tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa;

22. kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä niin tehneet, ratifioimaan mahdollisimman pian vuonna 2006 hyväksytyn merenkulkualan työvoimaa koskevan yleissopimuksen, jolla pyritään parantamaan merenkulkijoiden elin- ja työolosuhteita ja estämään epäoikeudenmukainen kilpailu merenkulun alalla päivittämällä ja kodifioimalla voimassa olevia kansainvälisiä työvoimastandardeja kokonaisuudessaan;

23. kehottaa komissiota päivittämään merenkulkijoiden työajan valvonnasta annetun direktiivin 1999/95/EY[7] sekä niitä kysymyksiä koskevan lainsäädännön, jotka kuuluvat komission toimivaltaan mutta jotka eivät kuulu yhteisön säännöstön alaan tai kuuluvat siihen vain osittain, kuten työvoiman vuokrayrityksiä koskevat säännöt tai työntekijöiden oikeus saada kirjallinen työsopimus;

24. katsoo, että alueellisten ja paikallisten kumppaneiden osallistuminen on erittäin tärkeää eurooppalaisen meripolitiikan menestymisen kannalta; katsoo, että näin ollen Euroopan rannikkoalueiden välistä yhteistyötä ja yhteyttä on tiivistettävä edistämällä koordinoituja strategioita kehityksen ja kilpailukyvyn vauhdittamiseksi sekä sovittamalla hallinnon eri tasot tehokkaammin yhteen;

25. toistaa vaatimuksensa EU:n meripolitiikan yhdennetyn lähestymistavan noudattamisesta tulevaisuudessa ja kehottaa komissiota vahvistamaan sen poliittista kehystä sekä alueellista, sosiaalista ja taloudellista koheesiota luomalla yhteyden manner-Euroopan olennaisiin politiikan aloihin; kehottaa antamaan EU:n meripolitiikkaa koskevan kertomuksen joka toinen vuosi ja käymään säännöllistä ja julkista keskustelua kaikkien osapuolten kanssa; kehottaa tulevaa neuvoston puheenjohtajavaltiota sisällyttämään meripolitiikan työohjelmaansa; kehottaa lisäksi komissiota osoittamaan selvästi kaikki EU:n varoin rahoitetut meriä koskevat hankkeet;

26. suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen edistää neuvotteluja, joissa pyritään parantamaan merialueita koskevan yhteisen vastuun hallintaa kolmansien maiden kanssa, ja kannattaa vahvasti yhteistyön lisäämistä naapurivaltioiden kanssa kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolella olevien merialueiden suojelemiseksi;

27. katsoo, että kattava EU:n meri- ja merentutkimusstrategia on elintärkeä ja että sille on annettava asianmukainen rahoitus nykyisestä tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta sekä tulevista ohjelmista;

28. kannattaa sitä, että meripolitiikka otetaan huomioon asianmukaisesti EU:n talousarviossa ja välineissä vuoden 2013 jälkeen, ja vaatii, että tämä otetaan huomioon EU:n meripolitiikasta säännöllisesti annettavien kertomusten yhteenvedoissa;

29. panee myös tyytyväisenä merkille 14. joulukuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston antaman suosituksen, jonka mukaan meripolitiikassa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden erilaiset ominaispiirteet ja merialueet, mukaan lukien rannikkoalueet, saaret ja syrjäisimmät alueet;

30. tunnustaa päätösvallan kuuluvan tällä alalla jäsenvaltioille, mutta odottaa kuitenkin mielenkiinnolla komission julkaisemaa suunnitelmaa merten aluesuunnittelun helpottamiseksi jäsenvaltioissa; huomauttaa, että on säilyttävä asianmukainen tasapaino talouteen, yhteiskuntaan, alueisiin ja ympäristöön liittyvien näkökohtien välillä;

31. korostaa, että rannikkoalueiden, saarten ja syrjäisimpien alueiden Euroopan unioniin tuoma poikkeuksellinen merellinen ulottuvuus tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia muun muassa innovaation, tutkimuksen, ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden alalla, ja että tulevan yhdennetyn eurooppalaisen meripolitiikan on hyödynnettävä näitä mahdollisuuksia; tunnustaa huippuosaamiskeskusten perustamisen houkuttelevuuden ja suosittaa, että rannikkoalueilla sijaitsevia nykyisiä yliopistojen tutkimuskeskuksia kannustettaisiin ja tuettaisiin;

32. katsoo, että aaltoenergia on merkittävä vaihtoehtoinen puhdas energianlähde, ja kehottaa komissiota ottamaan tämän energiamuodon huomioon tulevissa toimintasuunnitelmissaan;

33. katsoo, että unionin yhdennetyn meripolitiikan tavoitteena olisi kalastusalalla oltava alan nykyaikaistamisen ja kestävän, tasapainoisen ja oikeudenmukaisen kehityksen edistäminen koko unionissa varmistamalla sen sosioekonominen elinkelpoisuus ja kalavarojen kestävyys ja turvaamalla elintarvikeriippumattomuus, elintarviketurvallisuus, kalatuotteiden saatavuus, työpaikkojen säilyminen ja kalastajien elinolosuhteiden parantaminen;

34. katsoo, että tähän asti meren luonnonvarojen kestävyydestä tai kalastuslaivastojen ja unionin rannikkoyhteisöjen elinkelpoisuudesta ei ole huolehdittu asianmukaisesti yhteisessä kalastuspolitiikassa ja että siksi unionin yhdennettyä meripolitiikkaa pitäisi kehittää niin, että YKP:ssa vältettäisiin epäkohdat, esimerkiksi liiallinen keskittyminen ja kyvyttömyys ottaa huomioon unionin vesialueiden alueellinen erilaisuus;

35. katsoo, että mereen liittyvien uusien ja parempien työpaikkojen luominen etenkin kalastusalalla riippuu myös siitä, että varmistetaan oikeudenmukaiset ja riittävät tulot, asianmukaiset työolot (terveys ja turvallisuus mukaan luettuina) ja koulutusmahdollisuudet sen ammattilaisille;

36. vaatii jäsenvaltioita tunnustamaan ammattioppilaitosten kalastusalusten kapteeneille ja mekaanikoille antamat ammattitutkinnot vastavuoroisesti;

37. pitää edelleen tarpeellisena, että on olemassa tuki- tai korvausmekanismeja, joiden avulla maksetaan korvauksia kalakantojen elvytys- tai ekosysteemien suojelutoimenpiteiden sosioekonomisista vaikutuksista kärsimään joutuneille kalastajille etenkin epäsuotuisimmilla alueilla ja köyhimmissä yhteisöissä;

38. vahvistaa, että eri jäsenvaltioissa suoritettavan tieteellisen tutkimuksen tukea on lisättävä kalastusalalla erityisesti tutkimusta, teknologian kehittämistä ja demonstrointia koskevan seitsemännen puiteohjelman toimilla;

39. vaatii osoittamaan yhteisön tukea tarvittavien tehokkaiden toimenpiteiden toteuttamiselle, jotta varmistetaan asianmukaiset varat miehistöjen evakuointi-, avustus- ja pelastustoimille;

40. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

[1] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0343.
[2] EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51.
[3] EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16.
[4] EYVL L 82, 22.3.2001, s. 16.
[5] EYVL L 80, 23.3.2002, s. 29.
[6] EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1.
[7] EYVL L 14, 20.1.2000, s. 29.

Lokakuussa 2007 antamallaan tiedonannolla ja toimintasuunnitelmalla Euroopan unionin yhdennetystä meripolitiikasta komissio käynnisti seuraavana vaiheena kesäkuussa 2006 annetun meripolitiikkaa koskevan vihreän kirjan ja vuoden mittaisen kuulemisvaiheen jälkeen pyrkimykset konkreettisten politiikkojen ja toimien määrittämiseksi EU:n tulevaa yhteistä meripolitiikkaa varten. Esittelijä pitää myönteisenä, että suuri osa Euroopan parlamentin heinäkuussa 2007 hyväksymän päätöslauselman vaatimuksista on otettu huomioon. Tämä mietintö on siis seurausta kyseisestä prosessista.

Esittelijä toteaa kuitenkin, että uusista asiakirjoista käy ilmi se, mitä aiemmin oli otaksuttu: kaiken kaikkiaan jäsenvaltiot, alueet ja asianomaiset alat näyttävät suhtautuvan myönteisesti komission yhdennettyyn meripolitiikkaan, mutta konkreettisten politiikan osa-alojen määrittelyssä nähdään, miten vakavaa ja sitoumuksellista myönteisyys on, sillä todella konkreettisia ehdotuksia, toimia ja politiikkoja ei ole.

Siksi esittelijä ehdottaa keskittymistä heinäkuussa 2007 parlamentin hyväksymän päätöslauselman tärkeimpiin vaatimuksiin ja konkreettisten politiikkojen määrittelemistä. Erityisesti on korostettava, että tässä mietinnössä ei ole uusia ehdotuksia, vaan kaikki sen vaatimukset sisältyivät jo heinäkuussa 2007 parlamentin hyväksymään päätöslauselmaan.

Esittelijä on vakuuttunut, että tavoitteena kaikille pyrkimyksille tulisi olla seuraavat näkökohdat: Euroopan valtameret ja meret olisivat puhtaimmat maailmassa ja niillä olisi vakain luonnon monimuotoisuus, tuottavin talous, paras tutkimus ja teknologia, uudenaikaisin ja puhtain merenkulku, paras koulutus- ja jatkokoulutus sekä innovatiivisimmat ideat.

YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljännen arviointiraportin (2007) julkistamisen jälkeen ilmastonmuutoksen haasteista vallitsee maailmanlaajuinen tieteellinen yksimielisyys. EU:n tulevassa meripolitiikassa on kiistatta otettava huomioon suurin osa näistä haasteista. Valtamerten lämpeneminen johtaa merenpinnan kohoamiseen. Esittelijä katsoo, että tämä on otettava huomioon sellaisilla politiikan aloilla kuin rannikoiden suojelu, merten aluesuunnittelu, matkailu ja satamat.

Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2007 määrittämien tavoitteiden kasvihuonekaasupäästöjen puolittamisesta vuoteen 2050 mennessä on vaikutettava myös meripolitiikkaan, ja erityisesti tämä koskee merenkulun sisällyttämistä päästökauppaan.

Lisäksi on jo jonkin aikaa kehotettu lisäämään tieteellisiä tutkimuksia uusiutuvien energialähteiden, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergian käytöstä. Tämä ei merkitse vain tärkeää osuutta ilmastonmuutoksen torjunnassa vaan sillä voidaan samalla vahvistaa ja laajentaa Euroopan johtavaa asemaa ympäristöteknologiassa ja tutkimuksessa.

Esittelijä haluaisi painottaa, että yhdennetyn meripolitiikan on oltava voimassa myös tulevaisuudessa. Meripolitiikan yhteydessä käy erittäin selkeästi ilmi, miten yksittäiset politiikat ovat verkottuneita ja miten tärkeää on käsittää siihen kuuluvat alat toisiaan tukevina. Tämä merkitsee sitä, että puhdas meriympäristö vaikuttaa samassa määrin meritalouteen, matkailuun, luonnon monimuotoisuuteen, työllisyystilanteeseen ja satamiin. Tällaisen kiertokulun tukeminen edellyttää ennen kaikkea jäsenvaltioiden tahtoa eli eräänlaista eurooppalaista meriasioita koskevaa yhteisvastuuta.

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

Euroopan unionin yhdennetystä meripolitiikasta
(2008/2009(INI))

Valmistelija: Sérgio Marques

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. arvostaa suuresti komission päätöstä kehittää (muun muassa edistämällä merestä saatavan energian käyttöä) sellainen yhdennetty meripolitiikka ilmastonmuutoksen, globalisaation, aluekehityksen, kilpailukyvyn, meriympäristön suojelun sekä meriturvallisuuden haasteisiin vastaamiseksi, johon sisältyy monia parlamentin aiemmin hahmottelemia ajatuksia;

2. panee myös tyytyväisenä merkille 14. joulukuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston antaman suosituksen, jonka mukaan meripolitiikassa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden erilaiset ominaispiirteet ja merialueet, mukaan lukien rannikkoalueet, saaret ja syrjäisimmät alueet;

3. katsoo, että alueellisten ja paikallisten kumppaneiden osallistuminen on erittäin tärkeää eurooppalaisen meripolitiikan menestymisen kannalta; katsoo, että näin ollen Euroopan rannikkoalueiden välistä yhteistyötä ja yhteyttä on tiivistettävä edistämällä koordinoituja strategioita kehityksen ja kilpailukyvyn vauhdittamiseksi sekä sovittamalla hallinnon eri tasot tehokkaammin yhteen;

4. suhtautuu myönteisesti komission toimintasuunnitelmaan, joka on määritelty yhdennettyä meripolitiikkaa koskevassa komission tiedonannossa (KOM(2007)0575) sekä siihen liitetyissä asiakirjoissa (SEC(2007)1278), (SEC(2007)1279) ja (SEC(2007)1280), ja pitää erityisen myönteisenä komission strategiaa ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sen matkailulle aiheuttamien seurausten lieventämiseksi rannikkoalueilla; huomauttaa, että strategiaa on vielä mukautettava, jotta merialueiden erityispiirteet otettaisiin paremmin huomioon;

5. panee merkille, että tuleva meripolitiikka voisi auttaa EU:n rannikkoalueiden, saarten ja syrjäisimpien alueiden kehittämisessä ja suojelussa; huomauttaa, että meripolitiikan soveltamisalan laajentaminen rannikkoalueiden matkailua koskevaan politiikkaan olisi kyseisten alueiden kehityksen ja yhteenkuuluvuuden kannalta keskeinen uudistus;

6. painottaa alueellisten viranomaisten ja rannikkokuntien tärkeää tehtävää uuden yhdennetyn meripolitiikan ja komission tulevan meriympäristössä tapahtuvaa taloudellista toimintaa koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa; korostaa laadukkaan liikenneinfrastruktuurin tärkeyttä ja painottaa sen positiivisia vaikutuksia elämänlaatuun ja matkailualaan; kehottaa tässä yhteydessä kaikkia asianomaisia työskentelemään tehokkaasti kehitysrahastojen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla;

7. huomauttaa, että taloudellisen toiminnan ja matkailun sekä kaikkien liikennemuotojen lisääntyminen rannikkoalueilla vaikuttaa paikallisiin ekosysteemeihin; panee siksi tyytyväisenä merkille näitä ongelmia käsittelevän yhdennetyn meripolitiikan kehittämisen; kannustaa lisäksi edistämään tiedonkeruuta merenkulun alalla ja rannikkoalueilla;

8. odottaa innokkaasti suuntaviivojen julkaisemista jäsenvaltioiden kansallisia yhdennettyjä meripolitiikkoja varten sekä vuosittaisia kertomuksia EU:n ja jäsenvaltioiden toimista tällä alalla; suosittaa, että EU, jäsenvaltiot ja rannikkoalueet, joilla on olennaista tietämystä ja tärkeä asema alalla, koordinoivat toimintansa tehokkaasti ja kaikkia hyödyttävällä tavalla;

9. tunnustaa päätösvallan kuuluvan tällä alalla jäsenvaltioille, mutta odottaa kuitenkin mielenkiinnolla komission julkaisemaa suunnitelmaa merten aluesuunnittelun helpottamiseksi jäsenvaltioissa; huomauttaa, että talouteen, yhteiskuntaan, alueisiin ja ympäristöön liittyvien näkökohtien välillä on säilyttävä asianmukainen tasapaino;

10. kannustaa komissiota pyrkimyksissä luoda esteetön eurooppalainen meriliikennealue ja laatia kattava meriliikennestrategia vuosille 2008–2018;

11. katsoo, että todellisen esteettömän eurooppalaisen meriliikennealueen luominen edellyttää, että EU:n rannikkoalueiden, saarien ja syrjäisimpien alueiden turvallisuutta parannetaan kehityksen ja ympäristön kestävyyden näkökulmasta;

12. korostaa, että rannikkoalueiden, saarten ja syrjäisimpien alueiden Euroopan unioniin tuoma poikkeuksellinen merellinen ulottuvuus tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia muun muassa innovaation, tutkimuksen, ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden alalla, ja että tulevan yhdennetyn eurooppalaisen meripolitiikan on hyödynnettävä näitä mahdollisuuksia; tunnustaa huippuosaamiskeskusten perustamisen houkuttelevuuden ja suosittaa, että rannikkoalueilla sijaitsevia nykyisiä yliopistojen tutkimuskeskuksia kannustettaisiin ja tuettaisiin;

13. painottaa, että viimeaikaiset öljytankkerionnettomuudet ja niiden aiheuttamat ympäristöhaitat huomioon ottaen merenkulkua varten tarvitaan selkeät ohjeet sekä kansainvälistä yhteistyötä, jotta myös kolmannet maat saadaan mukaan noudattamaan samoja tai vastaavanlaisia sääntöjä;

14. toteaa, että yhdennetyllä meripolitiikalla olisi oltava oma rahoituksensa, jossa otettaisiin huomioon eri alueiden todelliset erityispiirteet;

15. kannattaa komission aloitetta, jonka tavoitteena on vahvistaa eurooppalaista merenkulkualan identiteettiä ja luoda mielikuva dynaamisesta ja vastuuntuntoisesta Euroopasta, joka on sitoutunut suojelemaan ja edistämään merenkulkua ulkopuolisten kanssa sekä EU:n sisällä;

16. katsoo, että aaltoenergia on merkittävä vaihtoehtoinen puhdas energianlähde, ja kehottaa komissiota ottamaan tämän energiamuodon huomioon tulevissa toimintasuunnitelmissaan;

17. on yllättynyt ja pahoittelee sitä, ettei komission vuoden 2008 lainsäädäntö- ja työohjelmasta annetussa komission tiedonannossa KOM(2007)0640 ole käsitelty meripolitiikan alalla vuonna 2008 toteutettavia toimia, joiden poisjättäminen on ristiriidassa sen kanssa, että komissiolla on nyt meripolitiikan toimintasuunnitelma.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

Euroopan unionin yhdennetystä meripolitiikasta
(2008/2009(INI))

Valmistelija: Pedro Guerreiro

EHDOTUKSET

Kalatalousvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. korostaa, että jotta otettaisiin ”paremmin huomioon rannikkoalueyhteisöjen hyvinvointi” ja parannettaisiin kalastusalan ”työntekijöiden sosiaalista hyvinvointia”, ei voida jättää huomiotta alalla vallitsevaa vakavaa sosioekonomista tilannetta, joka johtuu erityisesti siitä, että ei ole toteutettu asianmukaisia toimenpiteitä toiminnan kannattavuuden lisäämisen edistämiseksi ja siten alan ammattilaisten kohtuullisen elintason takaamiseksi;

2. katsoo, että unionin yhdennetyssä meripolitiikassa ei pitäisi unohtaa, että energian toimittaminen ja elintarvikkeet ovat välttämättömyyksiä ja strategisia tavoitteita, joista on huolehdittava ylittämättä riippuvuutta ulkoisesta tuonnista koskevaa turvarajaa, ja että kestävää kala- ja maataloutta on suojeltava unionin yhteisenä etuna, sillä ne ovat ravintomme peruslähteitä;

3. katsoo, että unionin yhdennetyn meripolitiikan tavoitteena olisi kalastusalalla oltava alan nykyaikaistamisen ja kestävän, tasapainoisen ja oikeudenmukaisen kehityksen edistäminen koko unionissa varmistamalla sen sosioekonominen elinkelpoisuus ja kalavarojen kestävyys ja turvaamalla elintarvikeriippumattomuus, elintarviketurvallisuus, kalatuotteiden saatavuus, työpaikkojen säilyminen ja kalastajien elinolosuhteiden parantaminen;

4. katsoo, että tähän asti meren luonnonvarojen kestävyydestä tai kalastuslaivastojen ja unionin rannikkoyhteisöjen elinkelpoisuudesta ei ole huolehdittu asianmukaisesti yhteisessä kalastuspolitiikassa ja että siksi unionin yhdennettyä meripolitiikkaa pitäisi kehittää niin, että YKP:ssa vältettäisiin epäkohdat, esimerkiksi liiallinen keskittyminen ja kyvyttömyys ottaa huomioon unionin vesialueiden alueellinen erilaisuus;

5. vaatii hyväksymään kaikille jäsenvaltioille yhteisen lähestymistavan sellaisten räjähtämättömien ammusten hävittämiseksi, joita kalastusalukset löytävät ja jotka lasketaan takaisin mereen merkitsemisen jälkeen;

6. katsoo, että mereen liittyvien uusien ja parempien työpaikkojen luominen etenkin kalastusalalla riippuu myös siitä, että varmistetaan oikeudenmukaiset ja riittävät tulot, asianmukaiset työolot (terveys ja turvallisuus mukaan luettuina) ja koulutusmahdollisuudet sen ammattilaisille;

7. vaatii tekemään tutkimuksen ensimyynnin hintojen nykyisistä määrittämismekanismeista ja siitä, miten niillä voitaisiin paremmin varmistaa alan ammattilaisille maksettava oikeudenmukainen korvaus korottamatta kuluttajalta vaadittavaa hintaa;

8. vaatii jäsenvaltioita tunnustamaan ammattioppilaitosten kalastusalusten kapteeneille ja mekaanikoille antamat tutkinnot vastavuoroisesti;

9. pitää edelleen tarpeellisena, että on olemassa tuki- tai korvausmekanismeja, joiden avulla maksetaan korvauksia kalakantojen elvytys- tai ekosysteemien suojelutoimenpiteiden sosioekonomisista vaikutuksista kärsimään joutuneille kalastajille etenkin epäsuotuisimmilla alueilla ja köyhimmissä yhteisöissä;

10. ottaa huomioon, että unionin yhdennetylle meripolitiikalle osoitettavat varat on määritettävä, ja pyytää siksi komissiota määrittelemään, mitä sen mielestä tarkoittaa ”vakaa taloudellinen pohja”, ja koska lähtökohtana on se, että uusille painopisteille on myönnettävä uutta rahoitusta, torjuu sen rahoittamisen YKP:n avulla;

11. vahvistaa, että eri jäsenvaltioissa suoritettavan tieteellisen tutkimuksen tukea on lisättävä kalastusalalla erityisesti tutkimusta, teknologian kehittämistä ja demonstrointia koskevan seitsemännen puiteohjelman toimilla;

12. vaatii osoittamaan yhteisön tukea tarvittavien tehokkaiden toimenpiteiden toteuttamiselle, jotta varmistetaan asianmukaiset varat miehistöjen evakuointi-, avustus- ja pelastustoimille;

13. vaatii osoittamaan tukea sille, että jäsenvaltiot perustavat yksinomaisten talousvyöhykkeidensä valvonta-, tarkistus- ja seurantavälineitä ja uudenaikaistavat niitä;

14. tähdentää, että unionin yhdennetty meripolitiikka perustuu jäsenvaltioiden väliseen yhteistyökehykseen ja että omien kansallisten meripolitiikkojen laatiminen ja hyväksyminen eri muodoissaan kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltuuksiin, kuten myös komissio itse korostaa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Alfonso Andria, Emmanouil Angelakas, Stavros Arnaoutakis, Jean Marie Beaupuy, Rolf Berend, Victor Boştinaru, Wolfgang Bulfon, Antonio De Blasio, Bairbre de Brún, Petru Filip, Gerardo Galeote, Iratxe García Pérez, Eugenijus Gentvilas, Ambroise Guellec, Pedro Guerreiro, Jim Higgins, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Mieczysław Edmund Janowski, Rumiana Jeleva, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Evgeni Kirilov, Constanze Angela Krehl, Sérgio Marques, Miguel Angel Martínez Martínez, James Nicholson, Markus Pieper, Pierre Pribetich, Wojciech Roszkowski, Elisabeth Schroedter, Grażyna Staniszewska, Dimitar Stoyanov, Margie Sudre, Andrzej Jan Szejna, Kyriacos Triantaphyllides, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Vladimír Železný

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Bernadette Bourzai, Jan Březina, Emanuel Jardim Fernandes, Francesco Ferrari, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Zita Pleštinská, Samuli Pohjamo, Christa Prets, Richard Seeber

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö