MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivoista
8.5.2008 - (KOM(2007)0803 OSA V – C6‑0031/2008 – 2007/0300(CNS)) - *
Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
Esittelijä: Anne Van Lancker
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta neuvoston asetukseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivoista
(KOM(2007)0803 OSA V – C6‑0031/2008 – 2007/0300(CNS))
(Kuulemismenettely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2007)0803) V OSA,
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 128 artiklan 2 kohdan, jonka nojalla neuvosto kuuli Euroopan parlamenttia (C6‑0031/2008),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,
– ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0172/2008),
1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;
2. kehottaa komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;
4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;
5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
Tarkistus 1 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2. Komission vuosikertomukseen ja yhteiseen työllisyysraporttiin sisältyvä jäsenvaltioiden kansallisten uudistusohjelmien tarkastelu osoittaa, että jäsenvaltioiden olisi jatkettava toimia painopistealueilla, eli |
(2) Komission vuosikertomukseen ja yhteiseen työllisyysraporttiin sisältyvä jäsenvaltioiden kansallisten uudistusohjelmien tarkastelu osoittaa, että jäsenvaltioiden olisi jatkossakin pyrittävä saavuttamaan täystyöllisyys, parantamaan työn laatua, lisäämään yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja luomaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja että niiden olisi jatkettava toimia painopistealueilla eli |
|
–pyrittävä houkuttelemaan useampia ihmisiä työelämään ja pysymään työelämässä, lisäämään työvoiman tarjontaa ja nykyaikaistamaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä, |
- pyrittävä luomaan lisää laadukkaita työpaikkoja, houkuttelemaan useampia ihmisiä laadukkaaseen työhön ja pysymään laadukkaassa työssä, lisäämään työvoiman tarjontaa, nykyaikaistamaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä ja turvaamaan osallisuutta edistävät työmarkkinat, |
|
– parantamaan työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä ja |
- parantamaan työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä ja turvaa joustavien työmarkkinoiden kehittämiseksi ja parantamaan työntekijöiden työllistettävyyttä elinikäisen oppimisen keinoin ja tunnustamalla hankitut taidot ja |
|
– investoimaan enemmän inhimilliseen pääomaan parantamalla koulutusta ja taitoja. |
- investoimaan enemmän inhimilliseen pääomaan parantamalla koulutusta ja taitoja ja lisäämään mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja |
|
|
- edistämään työntekijöiden liikkuvuutta Euroopan unionin työmarkkinoilla. |
Tarkistus 2 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 3 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3. Komission suorittama jäsenvaltioiden kansallisten uudistusohjelmien tarkastelu ja Eurooppa-neuvoston päätelmät huomioon ottaen nyt olisi keskityttävä tehokkaaseen ja ajallaan tapahtuvaan täytäntöönpanoon ja kiinnitettävä erityistä huomiota vahvistettuihin määrällisiin tavoitteisiin ja vertailuarvoihin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. |
(3) Komission suorittama jäsenvaltioiden kansallisten uudistusohjelmien tarkastelu ja Eurooppa-neuvoston päätelmät huomioon ottaen nyt olisi keskityttävä työllisyyden suuntaviivojen sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseen sekä niiden tehokkaaseen ja ajallaan tapahtuvaan täytäntöönpanoon ja kiinnitettävä erityistä huomiota vahvistettuihin laadullisiin ja määrällisiin tavoitteisiin ja vertailuarvoihin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. |
Tarkistus 3 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 5 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
5. Jäsenvaltioiden olisi otettava työllisyyden suuntaviivat huomioon, kun ne käyttävät ohjelmoitua yhteisön rahoitusta, erityisesti Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta. |
(5) Jäsenvaltioiden olisi otettava työllisyyden suuntaviivat huomioon, kun ne käyttävät ohjelmoitua yhteisön rahoitusta, erityisesti Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan globalisaatiorahaston rahoitusta. |
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
6. Koska kyse on yhdennetystä suuntaviivapaketista, jäsenvaltioiden olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön talouspolitiikan laajat suuntaviivat, |
(6) Koska kyse on yhdennetystä suuntaviivapaketista, jäsenvaltioiden olisi otettava työllisyyden suuntaviivat täysimääräisesti huomioon pannessaan talouspolitiikan laajat suuntaviivat täytäntöön, |
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi 2 a artikla (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
2 a artikla |
|
|
1. Pannessaan täytäntöön suuntaviivoja jäsenvaltioiden on |
|
|
- otettava huomioon vaatimukset, jotka liittyvät korkean tason työllisyyden edistämiseen, asianmukaisen sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan ja korkeatasoiseen koulutukseen ja terveydensuojeluun sekä |
|
|
- pyrkii torjumaan kaiken sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän. |
|
|
2. Jäsenvaltioiden on tehostettava vuorovaikutusta suuntaviivojen sekä sosiaaliturvaan ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyvän prosessin avoimen koordinointimenetelmän välillä. |
|
|
3. Jäsenvaltioiden on yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa tutkittava ja kerrottava kansallisissa uudistussuunnitelmissaan, kuinka EU:n sosiaalialan lainsäädännön ja työmarkkinaosapuolten välisten sopimusten periaatteiden ja sääntöjen sekä yhtäläistä kohtelua ja syrjintäkieltoa koskevien perusperiaatteiden noudattamista ja täytäntöönpanoa voidaan parantaa. |
Tarkistus 6 Ehdotus päätökseksi Liite– johdanto – -1 kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
Työllisyyden suuntaviivat ovat osa vuosien 2008–2010 yhdennettyjä suuntaviivoja, jotka perustuvat seuraavaan kolmeen pilariin: makrotalouspolitiikkaan, mikrotalouden uudistuksiin ja työllisyyspolitiikkaan. Nämä pilarit auttavat yhdessä saavuttamaan kestävää kasvua ja työllisyyttä koskevat tavoitteet ja vahvistavat sosiaalista yhteenkuuluvuutta. |
Tarkistus 7 Ehdotus päätökseksi Liite– johdanto – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Jäsenvaltioiden on yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa harjoitettava politiikkaansa pannakseen täytäntöön alla esitetyt toiminnan tavoitteet ja painopisteet, jotta uusilla ja paremmilla työpaikoilla tuetaan osallisuutta edistäviä työmarkkinoita. Lissabonin strategian mukaisesti ja ottaen huomioon yhteiset sosiaaliset tavoitteet jäsenvaltioiden politiikassa on edistettävä tasapainoisella tavalla |
Jäsenvaltioiden on yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien kanssa, kunnioittaen samalla kansallisia perinteitä, harjoitettava politiikkaansa pannakseen täytäntöön alla esitetyt toiminnan tavoitteet ja painopisteet, jotta uusilla ja paremmilla työpaikoilla paremmin koulutetulla ja erikoistuneemmalla työvoimalla tuetaan osallisuutta edistäviä työmarkkinoita. Lissabonin strategian mukaisesti ja ottaen huomioon yhteiset sosiaaliset tavoitteet jäsenvaltioiden politiikassa edistetään tasapainoisella tavalla |
Tarkistus 8 Ehdotus päätökseksi Liite– johdanto – 1 kohta – 1 luetelmakohta | |
|
täystyöllisyyttä: Täystyöllisyyden saavuttaminen sekä työttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olon vähentäminen lisäämällä työvoiman kysyntää ja tarjontaa integroitua joustoturva-ajattelutapaa noudattaen on elintärkeää talouskasvun ylläpitämiseksi ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi. Tämä edellyttää toimintalinjoja, jotka kohdistuvat samanaikaisesti työmarkkinoiden joustavuuteen, työn organisointiin ja työmarkkinasuhteisiin sekä työllisyysturvaan ja sosiaaliturvaan; |
täystyöllisyyttä: Täystyöllisyyden saavuttaminen sekä työttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olon vähentäminen lisäämällä työvoiman kysyntää ja tarjontaa integroitua joustoturva-ajattelutapaa noudattaen on elintärkeää talouskasvun ylläpitämiseksi ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi. Tämä edellyttää toimintalinjoja, jotka kohdistuvat samanaikaisesti työmarkkinoiden joustavuuteen, työn organisointiin ja työmarkkinasuhteisiin, työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen sekä työllisyysturvaan ja sosiaaliturvaan; |
Tarkistus 9 Ehdotus päätökseksi Liite– johdanto – 1 kohta – 2 luetelmakohta | |
|
työn laadun ja tuottavuuden parantamista: Pyrkimykset työllisyysasteen nostamiseksi ovat kytköksissä työpaikkojen vetovoiman, työn laadun ja työn tuottavuuden kasvun parantamiseen sekä segmentoitumisen ja työtä tekevien köyhien osuuden vähentämiseen. Työn laadun, tuottavuuden ja työllisyyden välistä synergiaa olisi hyödynnettävä täysimääräisesti; |
työn laadun ja tuottavuuden parantamista: Pyrkimykset työllisyysasteen nostamiseksi ovat kytköksissä työpaikkojen vetovoiman, työn laadun ja työn tuottavuuden kasvun parantamiseen sekä segmentoitumisen, sukupuolten välisen epätasa-arvon ja työtä tekevien köyhien osuuden vähentämiseen. Työn laadun, tuottavuuden ja työllisyyden välistä synergiaa olisi hyödynnettävä täysimääräisesti; |
Tarkistus 10 Ehdotus päätökseksi Liite– johdanto – 2 kohta | |
|
Edistyminen edellyttää yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjinnän torjuntaa. Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen ja edistäminen olisi varmistettava kaikessa toiminnassa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös kaikkien sukupuolierojen merkittävään kaventamiseen työmarkkinoilla Euroopan tasa-arvosopimuksen mukaisesti. Tämä auttaa jäsenvaltioita vastaamaan väestörakenteellisiin haasteisiin. Osana uutta sukupolvien välistä lähestymistapaa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota nuorten asemaan siten, että pannaan täytäntöön eurooppalainen nuorisosopimus, sekä työhön pääsyn edistämiseen koko työelämän ajan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös muita heikommassa asemassa olevien, mukaan lukien vammaisten ja vajaakuntoisten, sekä kolmansien maiden ja Euroopan unionin kansalaisten välisten työllisyyserojen merkittävään kaventamiseen kansallisten tavoitteiden mukaisesti. |
Edistyminen edellyttää yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjinnän torjuntaa. Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen ja edistäminen olisi varmistettava kaikessa toiminnassa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös kaikkien sukupuolierojen merkittävään kaventamiseen työmarkkinoilla keskittyen erityisesti palkkaepätasa-arvoon Euroopan tasa-arvosopimuksen mukaisesti. Tämä auttaa jäsenvaltioita vastaamaan väestörakenteellisiin haasteisiin. Osana uutta sukupolvien välistä lähestymistapaa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota nuorten asemaan siten, että pannaan täytäntöön eurooppalainen nuorisosopimus, sekä työhön pääsyn edistämiseen koko työelämän ajan, myös ikääntyneiden työntekijöiden tapauksessa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös muita heikommassa asemassa olevien, mukaan lukien vammaisten ja vajaakuntoisten, sekä kolmansien maiden ja Euroopan unionin kansalaisten välisten työllisyyserojen merkittävään kaventamiseen kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Tämä auttaa jäsenvaltioita vastaamaan väestörakenteellisiin haasteisiin. |
Tarkistus 11 Ehdotus päätökseksi Liite‑ Suuntaviiva 17 jälkeinen kappale – 1 luetelmakohta | |
|
– useampien ihmisten houkutteleminen työelämään ja pitäminen työelämässä, työvoiman tarjonnan lisääminen sekä sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistaminen |
useampien ihmisten houkutteleminen työelämään ja pitäminen työelämässä helpottamalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, työvoiman tarjonnan lisääminen parantamalla työllistettävyyttä, sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistaminen sekä osallisuutta edistävien työmarkkinoiden varmistaminen |
Tarkistus 12 Ehdotus päätökseksi Liite‑ Suuntaviiva 17 jälkeinen kappale – 1 a luetelmakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
- kaikkien kansalaisten aktiivisen yhteiskuntaan sopeutumisen edistäminen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi varmistamalla kohtuulliset tulot ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä pääsy työmarkkinoille tarjoamalla työtilaisuuksia sekä ammatillista peruskoulutusta tai jatkuvaa ammatillista koulutusta. |
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Liite‑ Suuntaviiva 17 jälkeinen kappale – 2 luetelmakohta | |
|
– työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn kehittäminen |
- työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn ja turvan kehittäminen |
Tarkistus 14 Ehdotus päätökseksi Liite‑ Suuntaviiva 17 jälkeinen kappale – 3 luetelmakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien lisääminen parantamalla koulutusta ja ammattitaitoa. |
inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien lisääminen parantamalla koulutusta ja ammattitaitoa sekä opetus- ja koulutusjärjestelmien muuttaminen niin, että ne vastaavat uusia pätevyysvaatimuksia. |
Tarkistus 15 Ehdotus päätökseksi Liite– ‑ Suuntaviiva 17 jälkeinen kappale – 3 a luetelmakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
- tutkimukseen, tieteeseen ja innovaatioon tehtävien investointien lisääminen ja parantaminen. |
Tarkistus 16 Ehdotus päätökseksi Liite– ‑ Suuntaviiva 17 jälkeinen kappale – 3 b luetelmakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
- kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjuminen työpaikalla. |
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Liite‑ 1 jakso ‑ otsikko | |
|
1. Useampien ihmisten houkutteleminen työelämään ja pitäminen työelämässä, työvoiman tarjonnan lisääminen sekä sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistaminen |
1. Useampien ihmisten houkutteleminen laadukkaaseen työhön ja pysymään laadukkaassa työssä, työvoiman tarjonnan lisääminen, sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistaminen sekä osallisuutta edistävien työmarkkinoiden turvaaminen |
Tarkistus 18 Ehdotus päätökseksi Liite– 1 jakso – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Työllisyysasteen kohottaminen on tehokkain tapa lisätä taloudellista kasvua ja edistää sosiaaliseen osallisuuteen perustuvia talouksia sekä varmistaa turvaverkko niille, jotka eivät pysty työskentelemään. On entistäkin välttämättömämpää edistää elämänkaariajattelua työelämässä ja nykyaikaistaa sosiaalisen suojelun järjestelmiä niiden riittävyyden, rahoituksen kestävyyden ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin mukautumisen varmistamiseksi, sillä työikäisen väestön määrän odotetaan vähenevän. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota miesten ja naisten jatkuvien työllisyyserojen kaventamiseen, ikääntyneiden työntekijöiden ja nuorten työllisyysasteen nostamiseen uuden sukupolvien välisen lähestymistavan mukaisesti sekä työmarkkinoilta pahiten syrjäytyneiden aktiivisen työmarkkinoille osallistumisen edistämiseen. On myös lisättävä toimia nuorten aseman parantamiseksi työmarkkinoilla ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi merkittävästi, sillä se on keskimäärin kaksinkertainen kokonaistyöttömyysasteeseen verrattuna. |
Työllisyysasteen kohottaminen on tehokkain tapa lisätä taloudellista kasvua ja edistää sosiaaliseen osallisuuteen perustuvia talouksia sekä varmistaa turvaverkko niille, jotka eivät pysty työskentelemään. On entistäkin välttämättömämpää edistää elämänkaariajattelua työelämässä ja nykyaikaistaa sosiaalisen suojelun järjestelmiä niiden riittävyyden, rahoituksen kestävyyden ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin mukautumisen varmistamiseksi, sillä työikäisen väestön määrän odotetaan vähenevän. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota miesten ja naisten jatkuvien työllisyyserojen ja sukupuolten palkkaerojen kaventamiseen, ikääntyneiden työntekijöiden ja nuorten työllisyysasteen nostamiseen uuden sukupolvien välisen lähestymistavan mukaisesti sekä työmarkkinoilta pahiten syrjäytyneiden aktiivisen työmarkkinoille osallistumisen edistämiseen. On myös lisättävä toimia nuorten ja erityisesti ammattitaidottomien aseman parantamiseksi työmarkkinoilla ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi merkittävästi, sillä se on keskimäärin kaksinkertainen kokonaistyöttömyysasteeseen verrattuna. |
Tarkistus 19 Ehdotus päätökseksi Liite– 1 jakso – 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Työllisyyden kasvun helpottamiseksi on luotava oikeanlaiset olosuhteet niin työelämään ensimmäistä kertaa tuleville ja työelämään tauon jälkeen palaaville kuin niille, jotka haluavat pidentää työuraansa. Niin ikään ratkaisevan tärkeitä tekijöitä joustoturva-ajattelutavan kannalta ovat työn laatu, palkka ja etuudet mukaan luettuina, työolot, elinikäinen oppiminen ja uramahdollisuudet sekä sosiaalisen suojelun järjestelmien tarjoama tuki ja kannustimet. Jotta voidaan edistää elämänkaariajattelua työelämässä sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista politiikalla on varmistettava lastenhoitopalvelujen saatavuus. Käyttökelpoinen vertailuarvo on, että vuoteen 2010 mennessä tarjotaan hoitopaikka vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista. Vanhempien, erityisesti yksinhuoltajien, keskimääräisen työllisyysasteen nostaminen edellyttää toimenpiteitä perheiden tukemiseksi. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti otettava huomioon yksinhuoltajien ja monilapsiperheiden erityistarpeet. Lisäksi työuran pidentäminen edellyttäisi tosiasiallisen työmarkkinoilta poistumisiän (59,9 vuotta vuonna 2001) nostamista viidellä vuodella Euroopan unionin tasolla vuoteen 2010 mennessä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä terveyden suojelemiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi ja terveiden elämäntapojen edistämiseksi tavoitteena pienentää sairauksista aiheutuvia kustannuksia, lisätä työvoiman tuottavuutta ja pidentää työuraa. |
Työllisyyden kasvun helpottamiseksi on luotava oikeanlaiset olosuhteet muun muassa kehittämällä asiaankuuluvaa inhimillistä pääomaa ja sosiaalista työympäristöä niin työelämään ensimmäistä kertaa tuleville ja työelämään tauon jälkeen palaaville kuin niille, jotka haluavat pidentää työuraansa. Niin ikään ratkaisevan tärkeitä tekijöitä joustoturva-ajattelutavan kannalta ovat työn laatu, palkka ja etuudet mukaan luettuina, työolot, elinikäinen oppiminen ja uramahdollisuudet sekä sosiaalisen suojelun järjestelmien tarjoama tuki ja kannustimet. Jotta voidaan edistää elämänkaariajattelua työelämässä sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista politiikalla on varmistettava lastenhoitopalvelujen saatavuus. Käyttökelpoinen vertailuarvo on, että vuoteen 2010 mennessä tarjotaan hoitopaikka vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista. Vanhempien, erityisesti yksinhuoltajien, keskimääräisen työllisyysasteen nostaminen edellyttää toimenpiteitä perheiden tukemiseksi. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti otettava huomioon yksinhuoltajien ja monilapsiperheiden erityistarpeet. Lisäksi työuran pidentäminen edellyttäisi tosiasiallisen työmarkkinoilta poistumisiän (59,9 vuotta vuonna 2001) nostamista viidellä vuodella Euroopan unionin tasolla vuoteen 2010 mennessä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä terveyden suojelemiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi ja terveiden elämäntapojen edistämiseksi tavoitteena pienentää sairauksista aiheutuvia kustannuksia, lisätä työvoiman tuottavuutta ja pidentää työuraa. |
Tarkistus 20 Ehdotus päätökseksi Liite– 1 jakso– 3 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Eurooppalaisen nuorisosopimuksen täytäntöönpanon odotetaan myös edistävän elämänkaariajattelua työelämässä erityisesti helpottamalla siirtymistä koulutuksesta työmarkkinoille. |
Eurooppalaisen nuorisosopimuksen ja Euroopan sukupuolten tasa-arvoa koskevan sopimuksen täytäntöönpanon sekä eurooppalaisen perheallianssin perustamista koskevan hyväksynnän odotetaan myös edistävän elämänkaariajattelua työelämässä erityisesti helpottamalla siirtymistä koulutuksesta työmarkkinoille. Lisäksi olisi toteutettava yksittäisiä toimenpiteitä, joilla tarjottaisiin muita heikommat mahdollisuudet saaneille nuorille yhtäläiset mahdollisuudet sopeutua yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. |
Tarkistus 21 Ehdotus päätökseksi Liite– 1 jakso– Suuntaviiva 18 | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Suuntaviiva 18. Elämänkaariajattelun edistäminen työelämässä seuraavilla tavoilla: |
Suuntaviiva 18. Elämänkaariajattelun edistäminen työelämässä seuraavilla tavoilla: |
|
– uusien työllistymispolkujen rakentaminen nuorille ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen eurooppalaisen nuorisosopimuksen mukaisesti, |
- uusien työllistymispolkujen rakentaminen nuorille ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen eurooppalaisen nuorisosopimuksen mukaisesti torjuen samalla sukupuoleen perustuvaa syrjintää, |
|
|
- toimenpiteitä sen varmistamiseksi, etteivät työn ja hoitotyön yhdistävät ihmiset joudu kärsimään tästä valinnasta myöhemmin elämässään eläkkeiden ja sosiaaliturvaetuuksien heikentymisen muodossa, |
|
|
- toimenpiteitä, joilla tarjotaan ammatillisen elämänsä myöhäisessä vaiheessa työpaikkansa menettäneille henkilöille mahdollisuus palata työelämään, sekä toimia, joilla torjutaan ikään perustuvaa syrjintää, jotka on kohdennettu erityisesti yli 40-vuotiaisiin ja joihin kuuluu itsenäisen ammatinharjoittamisen ja itsenäisesti järjestetyn työn muotoja, |
|
– määrätietoiset toimet naisten osallistumisen lisäämiseksi sekä työllisyyteen, työttömyyteen ja palkkoihin liittyvien sukupuolierojen kaventamiseksi, |
- määrätietoiset toimet naisten osallistumisen lisäämiseksi sekä työllisyyteen, työttömyyteen ja ammattikoulutukseen liittyvien sukupuolierojen kaventamiseksi, tasavertaisten palkkojen varmistamiseksi ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi, mukaan lukien toimet yhtäläisten mahdollisuuksien vahvistamiseksi ja naisten työllisyysasteen lisäämiseksi Euroopan tasa-arvosopimuksen mukaisesti, |
|
|
- erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten etuusjärjestelmillä on erilaisia vaikutuksia miehille ja naisille, ja arvioidaan uudelleen sellaiset etuusjärjestelmät, jotka jarruttavat naisten hakeutumista työmarkkinoille, |
|
– työn ja yksityiselämän sovittaminen yhteen aiempaa paremmin sekä edullisten lastenhoitopalvelujen ja muille huollettaville suunnattujen hoitopalvelujen tarjoaminen, |
työn ja yksityis- ja perhe-elämän sovittaminen yhteen aiempaa paremmin sekä edullisten ja laadukkaiden lastenhoitopalvelujen ja muille huollettaville suunnattujen hoitopalvelujen tarjoaminen, sekä vanhempainlomia ja muita vapaita koskevat järjestelmät, |
|
|
- kiinnitetään erityistä huomiota niiden naisten ja miesten asemaan, jotka suunnittelevat paluuta ansiotyöhön oltuaan poissa työelämästä, ja tutkittava tätä varten keinoja poistaa asteittain työelämään paluun esteet työn laadun siitä kärsimättä, |
|
– aktiivisen ikääntymisen, myös asianmukaisten työolojen, tukeminen, (työ)terveystilanteen sekä asianmukaisten kannustimien, joiden avulla edistetään työntekoa ja ehkäistään varhaiseläkkeelle siirtymistä, parantaminen, |
- aktiivisen ikääntymisen, myös asianmukaisten työolojen, tukeminen, (työ)terveystilanteen sekä sellaisten asianmukaisten kannustimien parantaminen, joiden avulla edistetään työntekoa ja kannustetaan työntekijöitä jatkamaan uraansa, jos he haluavat siirtyä eläkkeelle myöhemmin, |
|
– nykyaikaiset sosiaalisen suojelun järjestelmät, mukaan lukien eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmät; varmistetaan niiden sosiaalinen riittävyys, rahoituksen kestävyys ja kyky vastata muuttuviin tarpeisiin, jotta voidaan tukea osallistumista työelämään, työelämässä pysymistä ja pidempää työuraa. |
- nykyaikaiset sosiaalisen suojelun järjestelmät, mukaan lukien eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmät; varmistetaan niiden sosiaalinen riittävyys, rahoituksen kestävyys ja kyky vastata muuttuviin tarpeisiin, jotta voidaan tukea osallistumista työelämään, työelämässä pysymistä ja pidempää työuraa. |
|
Ks. myös yhdennetty suuntaviiva ”Talouden ja julkisen talouden kestävyyden turvaaminen perustana työllisyyden lisäämiselle” (nro 2). |
Ks. myös yhdennetty suuntaviiva ”Talouden ja julkisen talouden kestävyyden turvaaminen perustana työllisyyden lisäämiselle” (nro 2). |
Tarkistus 22 Ehdotus päätökseksi Liite – 1 jakso – Suuntaviiva 18 jälkeinen kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Aktiivisen osallisuuden politiikoilla voidaan lisätä työvoiman tarjontaa ja parantaa yhteenkuuluvuutta yhteiskunnassa, ja ne ovat tehokkaita keinoja parantaa kaikkein epäedullisimmassa asemassa olevien integroitumista yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Jokaiselle työttömäksi joutuvalle henkilölle on tarjottava uusi mahdollisuus kohtuullisessa ajassa. Nuorten henkilöiden tapauksessa tämän ajanjakson olisi oltava lyhyt, esimerkiksi korkeintaan neljä kuukautta vuoteen 2010 mennessä; aikuisten tapauksessa enintään 12 kuukautta. Pitkäaikaistyöttömille olisi tarjottava aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä ottaen huomioon vertailuarvoksi asetettu 25 prosentin osallistumisaste vuonna 2010. Aktivoinnin olisi tapahduttava koulutuksen, uudelleenkoulutuksen, työharjoittelun, työpaikan tai muun työllistyvyyttä edistävän toimenpiteen muodossa, minkä lisäksi olisi tarvittaessa annettava jatkuvaa työnhakuapua. Osallistumista voidaan lisätä ja sosiaalista syrjäytymistä torjua helpottamalla työnhakijoiden työnsaantia, ehkäisemällä työttömyyttä ja varmistamalla, että työttömäksi joutuneet henkilöt pysyvät kiinteässä yhteydessä työmarkkinoihin ja työllistämiskelpoisina. Tämä noudattaa myös joustoturva-ajattelutapaa. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää työmarkkinoilla olevien esteiden purkamista avustamalla tehokkaassa työnhaussa, helpottamalla koulutuksen ja muiden aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden saatavuutta, varmistamalla kohtuuhintaisten peruspalvelujen saatavuus ja takaamalla riittävä vähimmäistoimeentulo kaikille. Valitussa lähestymistavassa olisi samanaikaisesti varmistettava, että työnteko on kannattavaa kaikille työntekijöille, sekä poistettava työttömyys-, köyhyys- ja työelämän ulkopuolella oloon liittyvät loukut. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden, vähän koulutetut työntekijät mukaan lukien, työmarkkinoille osallistumisen edistämiseen muun muassa laajentamalla sosiaalipalveluja ja yhteisötaloutta sekä kehittämällä uusia työllistymismahdollisuuksia kollektiivisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Erityisen tärkeitä ovat syrjinnän torjunta, vajaakuntoisten työhönpääsyn edistäminen sekä maahanmuuttajien ja vähemmistöjen integroiminen. |
Aktiivisen osallisuuden politiikoilla voidaan lisätä työvoiman tarjontaa ja parantaa yhteenkuuluvuutta yhteiskunnassa, ja ne ovat tehokkaita keinoja parantaa kaikkein epäedullisimmassa asemassa olevien integroitumista yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Jokaiselle työttömäksi joutuvalle henkilölle on tarjottava mahdollisuus työhön, harjoitteluun, täydennyskoulutukseen tai muihin työllistymiseen johtaviin toimenpiteisiin kohtuullisessa ajassa. Nuorten henkilöiden tapauksessa tämän ajanjakson olisi oltava lyhyt, esimerkiksi korkeintaan neljä kuukautta vuoteen 2010 mennessä; aikuisten tapauksessa enintään 12 kuukautta. Pitkäaikaistyöttömille olisi tarjottava aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä ottaen huomioon vertailuarvoksi asetettu 25 prosentin osallistumisaste vuonna 2010. Aktivoinnin olisi tapahduttava koulutuksen, uudelleenkoulutuksen, työharjoittelun, työpaikan tai muun työllistyvyyttä edistävän toimenpiteen muodossa, minkä lisäksi olisi tarvittaessa annettava jatkuvaa työnhakuapua. Osallistumista voidaan lisätä ja sosiaalista syrjäytymistä torjua helpottamalla työnhakijoiden työnsaantia, ehkäisemällä työttömyyttä ja varmistamalla, että työttömäksi joutuneet henkilöt pysyvät kiinteässä yhteydessä työmarkkinoihin ja työllistämiskelpoisina. Tämä noudattaa myös joustoturva-ajattelutapaa. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää työmarkkinoilla olevien esteiden purkamista avustamalla tehokkaassa työnhaussa, helpottamalla koulutuksen ja muiden aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden saatavuutta, varmistamalla kohtuuhintaisten peruspalvelujen saatavuus ja takaamalla riittävä vähimmäistoimeentulo kaikille, ja samalla on noudatettava periaatetta, jonka mukaan oikeudenmukainen korvaus on taloudellinen kannustin tehdä työtä. Valitussa lähestymistavassa olisi samanaikaisesti varmistettava, että työnteko on kannattavaa kaikille työntekijöille ja että samapalkkaisuuden periaatetta noudatetaan, sekä poistettava työttömyys-, köyhyys- ja työelämän ulkopuolella oloon liittyvät loukut. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden, vähän koulutetut työntekijät mukaan lukien, työmarkkinoille osallistumisen edistämiseen muun muassa laajentamalla sosiaalipalveluja ja yhteisötaloutta sekä kehittämällä uusia työllistymismahdollisuuksia kollektiivisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Erityisen tärkeitä ovat syrjinnän torjunta, naisten ja vajaakuntoisten työhönpääsyn edistäminen sekä maahanmuuttajien ja vähemmistöjen integroiminen. Huomioon olisi otettava paikalliset parhaat käytännöt sosiaalisten osuuskuntien kokemusten alalta ja yritysten sosiaalisen vastuun kaikki muodot. |
Tarkistus 23 Ehdotus päätökseksi Liite- 1 jakso– Suuntaviiva 19 - 3 luetelmakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
– uusien työllistymismahdollisuuksien kehittäminen henkilö- ja yrityspalveluissa erityisesti paikallisesti. |
uusien työllistymismahdollisuuksien kehittäminen henkilö- ja yrityspalveluissa, voittoa tavoittelemattomalla sektorilla ja yhteisötaloudessa erityisesti paikallisesti. |
Tarkistus 24 Ehdotus päätökseksi Liite‑ 1 jakso ‑ Suuntaviiva 19 a (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
Suuntaviiva 19 a. Aktiivisen sosiaalisen integroitumisen varmistaminen kaikille ja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen varmistamalla kohtuulliset tulot ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä pääsy työmarkkinoille tarjoamalla työtilaisuuksia sekä ammatillista peruskoulutusta tai jatkuvaa ammatillista koulutusta. |
Tarkistus 25 Ehdotus päätökseksi Liite– 1 jakso – Suuntaviiva 20 – 2 a luetelmakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
- sidosryhmien kumppanuutta koskevien mallien edistäminen, jotta paikallista ja alueellista potentiaalia hyödynnettäisiin paikallisissa yksiköissä paremmin, käyttämällä avoimia, osallistumista edistäviä organisaatiomuotoja, |
Tarkistus 26 Ehdotus päätökseksi Liite– 1 jakso – Suuntaviiva 20 – 4 a luetelmakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
- Euroopan unionin syrjäisiltä alueilta tai syrjäisistä jäsenvaltioista lähtöisin olevan aivoviennin torjuminen tekemällä alueille taloudellisia, sosiaalisia ja rakenteellisia investointeja, |
Tarkistus 27 Ehdotus päätökseksi Liite– 2 jakso – otsikko | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2. Työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn parantaminen |
2. Työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn ja turvan parantaminen (työllisyysturvan parantaminen) |
Tarkistus 28 Ehdotus päätökseksi Liite– 2 jakso – Suuntaviiva 21 | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Joustavuuden edistäminen yhdessä työsuhdeturvan kanssa sekä työmarkkinoiden segmentoitumisen vähentäminen ottaen työmarkkinaosapuolten asema asianmukaisesti huomioon seuraavilla tavoilla: |
Joustavuuden edistäminen yhdessä turvan kanssa sekä työmarkkinoiden segmentoitumisen vähentäminen ottaen työmarkkinaosapuolten asema asianmukaisesti huomioon sekä seuraavien keskeisten osatekijöiden huomioon ottaminen: |
|
|
- joustavat ja luotettavat sopimusjärjestelyt nykyaikaisen työlainsäädännön, työehtosopimusten ja työn organisoinnin avulla, |
|
|
- kattavat elinikäisen oppimisen strategiat, joilla varmistetaan työntekijöiden, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden, jatkuva mukautumiskyky ja työllistettävyys, |
|
|
- tehokas aktiivinen työvoimapolitiikka, johon ei kuulu aktiivista varhaiseläkepolitiikkaa, vaan jolla pikemminkin otetaan ikääntyneet ja kokeneet työntekijät laajemmin osaksi työelämää ja joka auttaa ihmisiä selviytymään nopeissa muutoksissa, lyhentää työttömyysjaksoja ja helpottaa siirtymisiä uusiin työpaikkoihin, |
|
|
- uudenaikaiset sosiaaliturvajärjestelmät, joilla tarjotaan asianmukainen tuloturva, kannustetaan työllistymään ja helpotetaan työvoiman liikkuvuutta. |
|
|
Tähän kuuluu myös |
|
– työllisyyslainsäädännön mukauttaminen, erilaisten työsuhde- ja työaikajärjestelyjen tarkistaminen tarpeen mukaan, |
- työllisyyslainsäädännön mukauttaminen, erilaisten työsuhde- ja työaikajärjestelyjen tarkistaminen tarpeen mukaan ja työntekijöiden keskeisten oikeuksien vahvistaminen heidän ammattiasemastaan riippumatta vakaiden työsuhteiden edistämiseksi niin, että ne perustuisivat pääsääntöisesti vakituiseen työsopimukseen, |
|
– pimeää työtä koskevan kysymyksen tarkastelu, |
- pimeää työtä koskevaan ongelmaan puuttuminen soveltamalla ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joita tehostetaan rangaistusseuraamuksilla, laittoman työn vähentämiseksi vahvistamalla asiantuntevia työtarkastuselimiä ja kehittämällä niiden valmiuksia, |
|
– muutosten, myös talouden rakenneuudistuksen, ja erityisesti kaupan avautumiseen liittyvien muutosten ennakoinnin parantaminen ja positiivinen hallinta, jotta voitaisiin minimoida niistä aiheutuvat sosiaaliset kustannukset ja helpottaa sopeutumista, |
- muutosten, myös talouden rakenneuudistuksen, ja erityisesti kaupan avautumiseen liittyvien muutosten ennakoinnin parantaminen ja positiivinen hallinta, jotta voitaisiin minimoida niistä aiheutuvat sosiaaliset kustannukset ja helpottaa sopeutumista, |
|
– innovatiivisten ja mukautuvien työn organisointimuotojen edistäminen ja levittäminen työn laadun ja tuottavuuden sekä myös terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi, |
- innovatiivisten ja mukautuvien työn organisointimuotojen edistäminen ja levittäminen työn laadun ja tuottavuuden sekä myös terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi työpaikoilla sekä vammaisia koskevien kohtuullisten mukautusten tekeminen, |
|
– ammattiasemassa tapahtuvien siirtymien tukeminen, koulutus, itsenäinen ammatinharjoittaminen, yritysten perustaminen ja maantieteellinen liikkuvuus mukaan luettuina. |
- ammattiasemassa tapahtuvien siirtymien tukeminen, koulutus, itsenäinen ammatinharjoittaminen, yritysten perustaminen ja maantieteellinen liikkuvuus mukaan luettuina, |
|
|
- erityisen huomion kiinnittäminen seikkoihin, jotka ovat esteenä yksityisyrittäjiksi tai itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi aikoville naisille, jotta nämä esteet voitaisiin poistaa. |
|
|
Jäsenvaltioiden olisi suunniteltava oma toimintansa neuvoston hyväksymien yhteisten joustoturvaperiaatteiden mukaisesti. |
|
|
Työmarkkinaosapuolten osallistuminen joustoturvapolitiikan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon sosiaalisen vuoropuhelun ja työehtosopimusten välityksellä on äärimmäisen tärkeää. |
|
Ks. myös yhdennetty suuntaviiva ”Makrotalous-, rakenne- ja työllisyyspolitiikkojen johdonmukaisuuden parantaminen” (nro 5). |
Ks. myös yhdennetty suuntaviiva ”Makrotalous-, rakenne- ja työllisyyspolitiikkojen johdonmukaisuuden parantaminen” (nro 5). |
Tarkistus 29 Ehdotus päätökseksi Liite– 2 jakso – Suuntaviiva 21 jälkeinen kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Työpaikkojen luomisen maksimoimiseksi, kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja talouden yleisten puitteiden vahvistamiseksi yleisen palkkakehityksen olisi vastattava tuottavuuden kasvua suhdannekierron aikana ja heijastettava työmarkkinatilannetta. Sukupuolten välisiä palkkaeroja olisi pienennettävä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä alhaiseen palkkatasoon naisvaltaisissa ammateissa ja toimialoilla, sekä syihin, joiden vuoksi palkat pienenevät naisvaltaisiksi muuttuvissa ammateissa ja toimialoilla. Jotta voidaan helpottaa uusien työpaikkojen luomista varsinkin matalapalkka-aloilla, voi myös olla tarpeen vähentää välillisiä työvoimakustannuksia ja tarkistaa verokiilaa. |
Työpaikkojen luomisen maksimoimiseksi, kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja talouden yleisten puitteiden vahvistamiseksi yleisen palkkakehityksen olisi vastattava tuottavuuden kasvua suhdannekierron aikana ja heijastettava työmarkkinatilannetta. Sukupuolten välisiä palkkaeroja olisi pienennettävä. Sukupuolten välisten palkkaerojen pienentämiseksi erityistä huomiota olisi kiinnitettävä alhaiseen palkkatasoon naisvaltaisissa ammateissa ja toimialoilla, sekä syihin, joiden vuoksi palkat pienenevät naisvaltaisiksi muuttuvissa ammateissa ja toimialoilla. Jotta voidaan helpottaa uusien työpaikkojen luomista varsinkin matalapalkka-aloilla, voi myös olla tarpeen vähentää välillisiä työvoimakustannuksia ja tarkistaa verokiilaa. |
Tarkistus 30 Ehdotus päätökseksi Liite– 2 jakso– 22 suuntaviiva – 1 luetelmakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
– työmarkkinaosapuolten kannustaminen luomaan omilla vastuualueillaan palkkaneuvotteluille sellaiset puitteet, joissa tuottavuus ja työmarkkinoiden haasteet otetaan huomioon kaikilla asiaan kuuluvilla tasoilla ja vältetään sukupuolten väliset palkkaerot, |
- työmarkkinaosapuolten kannustaminen luomaan omilla vastuualueillaan palkkaneuvotteluille sellaiset puitteet, joissa tuottavuus ja työmarkkinoiden haasteet otetaan huomioon kaikilla asiaan kuuluvilla tasoilla, taataan eurooppalaisille riittävä ostovoima ja vältetään sukupuolten väliset palkkaerot sekä epätasa-arvoisuuden kasvu, |
Tarkistus 31 Ehdotus päätökseksi Liite– 3 jakso – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Euroopan on lisättävä ja tehostettava inhimilliseen pääomaan kohdistuvia investointejaan. Liian monien työmarkkinoille pääsy, työmarkkinoilla eteneminen tai niillä pysyminen estyy, koska heillä ei ole riittävästi ammattitaitoa tai taidot eivät vastaa kysyntää. Kaikkien ikäryhmien työhönpääsyn edistämiseksi sukupuolesta riippumatta sekä tuottavuuden, innovoinnin ja työn laadun parantamiseksi Euroopan unionin on investoitava enemmän ja tehokkaammin inhimilliseen pääomaan samoin kuin yksilöitä, yrityksiä, taloutta ja yhteiskuntaa hyödyttävään elinikäiseen oppimiseen joustoturvamallin mukaisesti. |
Euroopan on lisättävä ja tehostettava inhimilliseen pääomaan kohdistuvia investointejaan. Liian monien työmarkkinoille pääsy, työmarkkinoilla eteneminen tai niillä pysyminen estyy, koska heillä ei ole riittävästi ammattitaitoa tai taidot eivät vastaa kysyntää. Edistääkseen kaikkien ikäryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä työhön sukupuolesta riippumatta, parantaakseen tuottavuutta, lisätäkseen innovointia ja parantaakseen työn laatua sekä auttaakseen työntekijöitä sopeutumaan nopeasta muutoksesta johtuviin uusiin olosuhteisiin Euroopan unionin on investoitava enemmän ja tehokkaammin inhimilliseen pääomaan samoin kuin yksilöitä, yrityksiä, taloutta ja yhteiskuntaa hyödyttävään elinikäiseen ammatilliseen oppimiseen tarjoamalla mahdollisuuden osallistua elinikäisen oppimisen eri muotoihin joustoturvamallin mukaisesti. |
Tarkistus 32 Ehdotus päätökseksi Liite– 3 jakso – Suuntaviiva 23 | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Suuntaviiva 23. Inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien laajentaminen ja parantaminen seuraavilla tavoilla: |
Suuntaviiva 23. Mahdollisuuksien elinikäiseen oppimiseen laajentaminen ja inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien parantaminen seuraavilla tavoilla: |
|
– osallisuutta edistävät koulutuspolitiikat ja toimet, joilla helpotetaan merkittävästi pääsyä ammatilliseen peruskoulutukseen sekä toisen ja korkea-asteen koulutukseen, mukaan luettuina oppisopimukset ja yrittäjyyskoulutus, |
- osallisuutta edistävät koulutuspolitiikat ja toimet, joilla helpotetaan merkittävästi pääsyä ammatilliseen peruskoulutukseen sekä toisen ja korkea-asteen koulutukseen, mukaan luettuina oppisopimukset ja yrittäjyyskoulutus, |
|
– koulunkäyntinsä varhaisessa vaiheessa päättävien määrän merkittävä vähentäminen, |
- koulunkäyntinsä varhaisessa vaiheessa päättävien määrän vähentäminen mahdollisimman suuressa määrin sen estämiseksi, että oppilaat lopettavat koulunkäynnin suorittamatta minkäänlaista tutkintoa, jolloin he ovat suuressa vaarassa ajautua työttömyyteen, |
|
– kaikille avointen tehokkaiden elinikäistä oppimista koskevien strategioiden käyttöönotto kouluissa, yrityksissä, julkishallinnossa ja kodeissa eurooppalaisten sopimusten mukaisesti, mukaan lukien asianmukaiset kannustimet ja kustannusten jakamista koskevat järjestelyt, joilla pyritään tehostamaan erityisesti heikon ammattitaidon omaavien ja ikääntyvien työntekijöiden osallistumista jatko- ja työpaikkakoulutukseen kaikissa elämän vaiheissa. |
- kaikille avointen tehokkaiden elinikäistä oppimista koskevien strategioiden käyttöönotto kouluissa, yrityksissä, julkishallinnossa ja kodeissa eurooppalaisten sopimusten mukaisesti, mukaan lukien asianmukaiset kannustimet ja kustannusten jakamista koskevat järjestelyt, joilla pyritään tehostamaan erityisesti heikon ammattitaidon omaavien ja iäkkäiden työntekijöiden osallistumista jatko- ja työpaikkakoulutukseen kaikissa elämän vaiheissa, |
|
|
- sellaisten edellytysten olemassaolon varmistaminen, jotka helpottavat naisten osallistumista yleissivistävään koulutukseen, täydennyskoulutukseen sekä eri alojen ammattien edellyttämiin tutkintoihin. |
|
Ks. myös yhdennetty suuntaviiva ”Erityisesti yksityissektorin T&K-investointien lisääminen ja parantaminen” (nro 7). |
Ks. myös yhdennetty suuntaviiva ”Erityisesti yksityissektorin T&K-investointien lisääminen ja parantaminen” (nro 7). |
Tarkistus 33 Ehdotus päätökseksi Liite– 3 jakso – Suuntaviiva 23 jälkeinen kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen ja kaikkien toimijoiden suorittamien investointien lisääminen ei vielä riitä. Jotta tarjonta käytännössä vastaisi kysyntää, elinikäisen oppimisen järjestelmien on oltava kohtuuhintaisia ja kaikkien saatavilla, ja niiden on pystyttävä vastaamaan muuttuviin tarpeisiin. Koulutusjärjestelmiä on mukautettava ja niiden valmiuksia kehitettävä, jotta ne vastaisivat paremmin työmarkkinoiden sekä tietoon perustuvan talouden ja yhteiskunnan tarpeita ja olisivat entistä tehokkaampia ja oikeudenmukaisempia. Tieto- ja viestintätekniikalla voidaan parantaa oppimismahdollisuuksia ja räätälöidä koulutus vastaamaan paremmin työntekijöiden ja työnantajien tarpeita. Työmahdollisuuksien laajempi hyödyntäminen Euroopan unionissa edellyttää myös laajempaa liikkuvuutta työnteko- ja opiskelutarkoituksessa. Euroopan työmarkkinoilla liikkuvuuden tiellä vielä olevat esteet, erityisesti tutkintotodistusten ja ammattipätevyyden tunnustamiseen ja avoimuuteen liittyvät esteet, olisi poistettava panemalla täytäntöön eurooppalainen tutkintokehys. Kansallisten koulutusjärjestelmien uudistamisen tukemiseksi on tärkeää käyttää hyväksi Euroopan tasolla sovittuja välineitä ja puitteita Koulutus 2010 -työohjelman mukaisesti. |
Kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen ja kaikkien toimijoiden suorittamien investointien lisääminen ei vielä riitä. Jotta tarjonta käytännössä vastaisi kysyntää, elinikäisen oppimisen järjestelmien on oltava kohtuuhintaisia ja kaikkien saatavilla, ja niiden on pystyttävä vastaamaan muuttuviin tarpeisiin. Koulutusjärjestelmiä on mukautettava ja niiden valmiuksia kehitettävä, jotta ne vastaisivat paremmin työmarkkinoiden sekä tietoon perustuvan talouden ja yhteiskunnan tarpeita, olisivat entistä tehokkaampia ja jotta kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet päästä niihin. Sen lisäksi, että kaikenikäisten naisten ja miesten on saatava opetusta ja koulutusta ja että työntekijöiden taidot sekä yksityisen ja julkisen sektorin tarjoama opetus ja koulutus on sovitettava yhteen työmarkkinoiden tarpeiden kanssa, on perustettava elinikäisen uraohjauksen järjestelmä. Tieto- ja viestintätekniikalla voidaan parantaa oppimismahdollisuuksia ja räätälöidä koulutus vastaamaan paremmin työntekijöiden ja työnantajien tarpeita. Työmahdollisuuksien laajempi hyödyntäminen Euroopan unionissa edellyttää myös laajempaa liikkuvuutta työnteko- ja opiskelutarkoituksessa. Euroopan työmarkkinoilla liikkuvuuden tiellä vielä olevat esteet, erityisesti tutkintotodistusten ja ammattipätevyyden tunnustamiseen ja avoimuuteen liittyvät esteet, olisi poistettava panemalla täytäntöön eurooppalainen tutkintokehys. Kansallisten koulutusjärjestelmien uudistamisen tukemiseksi on tärkeää käyttää hyväksi Euroopan tasolla sovittuja välineitä ja puitteita Koulutus 2010 -työohjelman mukaisesti. |
Tarkistus 34 Ehdotus päätökseksi Liite– 3 jakso – Suuntaviiva 24 – 1 a luetelmakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
- sen mahdollistaminen, että opetusmenetelmät ja opetuksen sisältö voivat siirtyä eteenpäin opettajasukupolvelta seuraavalle, |
Tarkistus 35 Ehdotus päätökseksi Liite– 3 jakso – Suuntaviiva 24 – 3 a luetelmakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
- vieraiden kielten opiskelun ottaminen osaksi peruskoulutusta ja elinikäistä oppimista. |
Perustelut | |
Monen kielen osaaminen on tärkeää paitsi Euroopan unionissa myös maailmanlaajuisesti, sillä se helpottaa työntekijöiden liikkumista. | |
Tarkistus 36 Ehdotus päätökseksi Liite1 a (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
LIITE 1a |
|
|
Tavoitteet ja viitearvot |
|
|
Euroopan työllisyysstrategian yhteydessä sovittiin seuraavista tavoitteista ja viitearvoista: |
|
|
- jokaiselle työttömälle tarjotaan uusi mahdollisuus: nuorille ennen kuin työttömyys on kestänyt neljä kuukautta ja aikuisille ennen kuin työttömyys on kestänyt 12 kuukautta; heille tarjotaan koulutusta, uudelleenkoulutusta, työharjoittelua, työpaikkaa tai muuta työllistyvyyttä edistävää toimenpidettä, minkä lisäksi annetaan tarvittaessa jatkuvaa työnhakuapua, |
|
|
- vuoteen 2010 mennessä 25 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä osallistuu aktiivisiin toimenpiteisiin koulutuksen, uudelleenkoulutuksen, työharjoittelun tai muun työllistyvyyttä edistävän toimenpiteen muodossa; tavoitteena on saavuttaa kolmen tältä osin edistyneimmän jäsenvaltion keskiarvo, |
|
|
- työnhakijat voivat kaikkialla Euroopan unionissa saada tietoa kaikista jäsenvaltioiden työnvälityspalvelujen ilmoittamista avoimista työpaikoista, millä pyritään edistämään työnhakijoiden liikkuvuutta EU:n työmarkkinoilla, |
|
|
- keskimääräistä työmarkkinoilta poistumisen ikää nostetaan viidellä vuodella vuoteen 2010 mennessä (verrattuna vuoden 2001 59,9 vuoteen), |
|
|
- lastenhoitoa tarjotaan vuoteen 2010 mennessä vähintään 90 prosentille 3 vuoden ja pakollisen koulunalkamisiän välissä olevista lapsista ja vähintään 33 prosentille alle 3-vuotiaista lapsista, |
|
|
- koulun keskeyttäjien keskimääräinen osuus EU:ssa saa olla korkeintaan 10 prosenttia, |
|
|
- Euroopan unionissa vähintään 85 prosenttia 22-vuotiaista on suorittanut keskiasteen koulutuksen vuonna 2010, |
|
|
- Euroopan unionissa työikäisistä aikuisista (25–64-vuotiaista) keskimäärin vähintään 12,5 prosenttia osallistuu elinikäiseen oppimiseen. |
PERUSTELUT
Strategisessa kertomuksessaan uudistetusta kasvua ja työllisyyttä koskevasta Lissabonin strategiasta, joka on annettu 11. joulukuuta 2007, komissio toteaa, että kasvua ja työllisyyttä koskeva Lissabonin strategia toimii. Komissio kehottaa kevään 2008 Eurooppa-neuvostoa vahvistamaan nykyiset kasvua ja työllisyyttä koskevat suuntaviivat, mukaan luettuna työllisyyden suuntaviivat, seuraavaa kautta 2008–2010 varten ja keskittymään niiden täytäntöönpanon vahvistamiseen jäsenvaltioiden kansallisissa uudistusohjelmissa.
Esittelijä on samaa mieltä siitä, että uudistettu Lissabonin strategia alkaa tuottaa tuloksia. Komission viimeisimpien taloudellisten ennusteiden mukaan BKT:n kasvu EU:ssa on noussut 1,8 prosentista vuonna 2005 ja sen odotetaan kasvavan 2,9 prosenttiin vuonna 2007 ja 2,4 prosenttiin vuonna 2008. Vuonna 2007 EU:ssa luotiin 3,6 miljoonaa uuttaa työpaikkaa ja kaudella 2008–2009 arvioidaan perustettavan 4,5 miljoonaa työpaikkaa. Työllisyysaste on tällä hetkellä noin 65 prosenttia kaikesta työikäisestä väestöstä ja sen odotetaan nousevan yli 66 prosenttiin vuonna 2009, kun taas työttömyysasteen odotetaan laskevan vuoden 2005 8,9 prosentista 7,3 prosenttiin vuonna 2007 ja 7,1 prosenttiin vuonna 2008. Yhdysvaltojen – ja vähemmässä määrin myös EU:n – rahoitusmarkkinoilla vallinneen levottomuuden takia EU:n kasvulukuja on ehkä hiukan lievennettävä. Siksi EU:n on tehostettava ponnistelujaan Lissabonin strategian keskeisen osan ”osaamisen kolmion” (tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin) vahvistamiseksi, jotta se voisi luoda dynaamista kasvua.
Esittelijä katsoo myös, että uudistettu Lissabonin strategia ei toimi kaikkien EU:n kansalaisten osalta. On kiinnitettävä erityishuomiota siihen seikkaan, että tällä hetkellä 6 miljoonaa nuorta keskeyttää EU:ssa koulun. Se on 15 prosenttia kaikista 18–24-vuotiaista nuorista. Vuonna 2006 nuorten työttömyys oli 40 prosenttia EU:n kokonaistyöllisyydestä. Sen lisäksi muiden kuin EU:n kansalaisten työttömyysasteet olivat vuonna 2006 lähes kaksi kertaa niin suuria kuin EU:n kansalaisten. Se koskee vähätuloisimpia: 78 miljoonaa ihmistä eli 16 prosenttia EU:n koko väestöstä on köyhää tai heitä uhkaa köyhyys. Se, että EU:ssa on myös 14 miljoonaa työssäkäyvää köyhää, osoittaa, että kasvua ja työllisyyttä koskeva Lissabonin strategia ei torju sosiaalista syrjäytymistä.
Uudistettu Lissabonin strategia on voinut tuottaa lisää työpaikkoja, muttei aina parempia työpaikkoja. Tuoreet Eurostatin luvut osoittavat, että määräaikaisten sopimusten ja osa-aikatyön määrä EU:ssa ei ole kokonaisuudessaan vähentynyt vaan että se vielä kasvaa vähitellen. Osa-aikatyötä tekevien henkilöiden osuus nousi 16,2 prosentista 18,1 prosenttiin vuosina 2000–2006, ja työntekijöiden, joiden sopimus on määräaikainen, osuus on kasvanut 12,3 prosentista 14,4 prosenttiin. Vieläkin tärkeämpää on se, että muiden kuin vapaaehtoisten määräaikaisten sopimusten osuus on myös kasvanut EU:ssa vuosina 2000–2005 7,5 prosenttiin naisten osalta ja 6,7 prosenttiin miesten osalta. Vuonna 2005 lähes kolmanneksella alle 30-vuotiaista naisista ja miehistä oli määräaikainen sopimus, ja lähes 40 prosenttia heistä työskenteli määräaikaisissa sopimuksissa vasten tahtoaan. Eurostat arvioi myös, että julkiset menot aktiivisiin työmarkkinapoliittisiin toimiin ovat kasvaneet hieman viime vuosina: 15 jäsenvaltion EU:ssa BKT:n 0,701 prosentista vuonna 2003 0,64 prosenttiin vuonna 2004 ja 0,544 prosenttiin vuonna 2005 ja koko EU:ssa 0,62 prosentista vuonna 2004 0,525 prosenttiin vuonna 2005. Kyseiset luvut osoittavat, että jäsenet pyrkivät tällä hetkellä tasapainoiseen joustoturvamalliin.
Esittelijä tukee voimakkaasti kevään 2007 Eurooppa-neuvoston pyyntöä, että jäsenvaltioiden yhteiset sosiaaliset tavoitteet olisi otettava paremmin huomioon Lissabonin toimintaohjelmassa, jotta unionin kansalaiset tukisivat edelleen Euroopan yhdentymistä. Kevään Eurooppa-neuvosto korosti myös tarvetta torjua köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen, erityisesti lasten köyhyys, ja tarvetta antaa kaikille lapsille tasaveroiset mahdollisuudet sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi. Koska nykyinen Lissabonin strategia ei toimi sosiaalisen osallisuuden osalta, esittelijä suosittelee nykyisen kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian uudelleen suuntaamista strategiaan, joka perustuu kasvuun, työllisyyteen ja osallisuuteen. Esittelijä haluaisi tässä yhteydessä viitata Eurooppa-neuvoston 15. ja 16. kesäkuuta 2006 esittämään sitoumukseen hyväksyä uudistettu EU:n kestävän kehityksen strategia synergioiden hyödyntämiseksi kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian ja EU:n kestävää kehitystä koskevan strategian välillä. Kyseisessä kahdessa strategiassa tunnustetaan, että taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat tavoitteet voivat vahvistaa toisiaan ja niiden olisi edettävä yhdessä. Yksi EU:n kestävän kehityksen strategian keskeisistä haasteista on sosiaalisesti osallistavan yhteiskunnan luominen, missä toteutetaan toiminnallisia tavoitteita niiden ihmisten määrän vähentämiseksi, joita köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen uhkaavat, naisten, vanhojen työntekijöiden ja maahanmuuttajien työmarkkinoille osallistumisen lisäämiseksi merkittävästi ja nuorten työllisyyden edistämiseksi. Esittelijä katsoo uudistetun EU:n kestävän kehityksen strategian ja neuvoston vuonna 2007 Lissabonin toimintaohjelmasta antamien päätelmien mukaisesti, että on tärkeää edistää yhteisten sosiaalisten normien hyväksymistä EU:n tasolla ja panna nykyiset paremmin täytäntöön, ponnistella työssäkäyvien köyhyyden torjumiseksi sekä muodostaa toisaalta yhteys yhdennettyjen suuntaviivojen ja toisaalta sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevan avoimen koordinointimenettelyn välille. Uusien sitoumusten käyttöönotto suuntaviivojen puitteissa mahdollistaa uudistetun Lissabonin toimintaohjelman sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen.
Sen varmistamiseksi, että uudistetun Lissabonin strategian avulla luotaisiin uusia työpaikkoja ja vieläpä korkealaatuisia työpaikkoja, tässä mietinnössä suositellaan voimakkaasti tasapainoista joustoturvamallia itse työllisyyden suuntaviivoihin. Mietintö pohjautuu Ole Christensenin valmistelemaan Euroopan parlamentin mietintöön, joka hyväksyttiin täysistunnossa 29. marraskuuta 2007 ja jossa kehotetaan Eurooppa-neuvostoa hyväksymään tasapainoinen kokonaisuus yhteisiä periaatteita, jotka perustuvat korkealaatuisten työpaikkojen luomiseen ja eurooppalaisen sosiaalimallin arvojen vahvistamiseen. Siinä otetaan huomioon myös EPSCO-neuvoston 5.–6. joulukuuta 2007 antamat päätelmät, joissa hyväksyttiin joukko yhteisiä periaatteita. Työmarkkinaosapuolten suositusten ja Euroopan parlamentin mietinnön mukaisesti neuvosto tunnusti nimenomaisesti vakaan, yhdennetyn ja tasapainoisen joustoturvamallin merkityksen. Esittelijä on tyytyväinen myös siihen, että EPSCO-neuvosto pyysi komissiota ryhtymään tarvittaviin toimiin edullisten olosuhteiden varmistamiseksi joustoturvamallin tasapainoiselle täytäntöönpanolle jäsenvaltioissa ja käynnistämään julkisen aloitteen tiiviissä yhteistyössä Euroopan työmarkkinaosapuolten kanssa, jotta työmarkkinoiden sidosryhmät omaksuvat periaatteet helpommin ja kansalaisten tietoisuutta joustoturvasta, sen taustalla olevasta logiikasta, sen päätekijöistä ja vaikutuksista lisätään.
Esittelijä haluaisi korostaa kansallisten, alueellisten ja paikallisten hallintoyksikköjen, kansallisten parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kumppanuuksien merkitystä työllisyyspolitiikan suuntaviivojen täytäntöönpanossa. Kaikkien sidosryhmien osallistuminen parantaa työllisyysstrategian tuloksia ja edistää julkista keskustelua.
Esittelijä ei ole tyytyväinen siihen, että yhteisön Lissabon-ohjelma 2008–2010 sisältää vain vähän konkreettisia sitoumuksia sosiaalialalla. Siksi hän kehottaa komissiota antamaan kunnianhimoisen uudistetun sosiaalipoliittisen ohjelman vuoden 2008 puoliväliin mennessä, ja ohjelman olisi muodostettava yhdennetty ja tärkeä osa Lissabonin strategiaa. Uudistetussa sosiaalipoliittisessa ohjelmassa olisi käsiteltävä koulutusta, maahanmuuttoa ja demografista kehitystä ja autettava käsittelemään osaamisvajetta, mutta siinä olisi myös sitouduttava selkeästi Euroopan sosiaalisen säännösten vahvistamiseen työn laadun parantamiseksi ja sosiaalisen syrjäytymisen, syrjinnän ja köyhyyden torjumiseksi.
Edellä mainitun valossa esittelijä päättelee, että nykyisiä työllisyyspoliittisia suuntaviivoja ei tarvitse tarkistaa kokonaan vaan niitä on muutettava vain tietyistä kohdista. Vaikka esittelijä tukee komission tarkistuksia työllisyyspolitiikan suuntaviivojen perusteluihin, esittelijä vaatii myös itse suuntaviivojen tarkistusta, jotta tarvittavat muutokset saavat lisää näkyvyyttä. Työllisyyspolitiikan suuntaviivojen tarkistusten luettelo liittyy erityisesti Lissabonin strategian sosiaalisen ulottuvuuden (ja sen näkyvyyden) vahvistamiseen, työpaikkojen laatuun suuntaviivoissa joustoturvamallin avulla ja aktiivisesta osallisuutta koskevan lausekkeen käyttöön ottoon. Esittelijä on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio sisällyttää perusteluissa tavoitteet ja viitearvot Euroopan työllisyyspoliittisen strategian puitteisiin. Näkyvyyden takia hän kuitenkin suosittelee, että kyseiset tavoitteet ja viitearvot luetellaan edelleen myös liitteenä.
NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.4.2008)
työllisyys- ja sosiaalivaliokunnalle
ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (EY:n perustamissopimuksen 128 artiklan nojalla)
(KOM(2007)0803, V OSA – C6‑0031/2008 – 2007/0300(CNS))
Valmistelija: Claire Gibault
TARKISTUKSET
Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta kehottaa asiasta vastaavaa työllisyys- ja sosiaalivaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
Tarkistus 1 Päätösehdotus Johdanto-osan 2 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(2) Komission vuosikertomukseen ja yhteiseen työllisyysraporttiin sisältyvä jäsenvaltioiden kansallisten uudistusohjelmien tarkastelu osoittaa, että jäsenvaltioiden olisi jatkettava toimia painopistealueilla, eli |
(2) Komission vuosikertomukseen ja yhteiseen työllisyysraporttiin sisältyvä jäsenvaltioiden kansallisten uudistusohjelmien tarkastelu osoittaa, että työllisyysasteen, erityisesti naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen, nostamiseksi jäsenvaltioiden olisi jatkettava toimia painopistealueilla, eli |
|
– pyrittävä houkuttelemaan useampia ihmisiä työelämään ja pysymään työelämässä, lisäämään työvoiman tarjontaa ja nykyaikaistamaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä, |
– pyrittävä houkuttelemaan useampia ihmisiä työelämään ja pysymään työelämässä laadukkaissa työpaikoissa, lisäämään työvoiman tarjontaa, nykyaikaistamaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä ja lähestymään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja syrjinnän torjumista kokonaisvaltaisella tavalla, |
|
– parantamaan työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä ja |
– parantamaan työntekijöiden ja yritysten kykyä sopeutua globalisaatiosta johtuviin haasteisiin ja |
|
– investoimaan enemmän inhimilliseen pääomaan parantamalla koulutusta ja taitoja. |
– investoimaan enemmän inhimilliseen pääomaan parantamalla koulutusta ja taitoja. |
Tarkistus 2 Päätösehdotus Liite – 1 kohta – 1 luetelmakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
– täystyöllisyyttä: Täystyöllisyyden saavuttaminen sekä työttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olon vähentäminen lisäämällä työvoiman kysyntää ja tarjontaa integroitua joustoturva-ajattelutapaa noudattaen on elintärkeää talouskasvun ylläpitämiseksi ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi. Tämä edellyttää toimintalinjoja, jotka kohdistuvat samanaikaisesti työmarkkinoiden joustavuuteen, työn organisointiin ja työmarkkinasuhteisiin sekä työllisyysturvaan ja sosiaaliturvaan; |
– täystyöllisyyttä: Täystyöllisyyden saavuttaminen sekä työttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolella olon vähentäminen lisäämällä työvoiman kysyntää ja tarjontaa integroitua joustoturva-ajattelutapaa noudattaen on elintärkeää talouskasvun ylläpitämiseksi ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi. Tämä edellyttää toimintalinjoja, jotka kohdistuvat samanaikaisesti työmarkkinoiden joustavuuteen, työn organisointiin ja työmarkkinasuhteisiin, erityisesti työ- ja perhe-elämän yhdistämiseen, sekä työllisyysturvaan ja sosiaaliturvaan; |
Tarkistus 3 Päätösehdotus Liite – 1 kohta – 2 luetelmakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
– työn laadun ja tuottavuuden parantamista: Pyrkimykset työllisyysasteen nostamiseksi ovat kytköksissä työpaikkojen vetovoiman, työn laadun ja työn tuottavuuden kasvun parantamiseen sekä segmentoitumisen ja työtä tekevien köyhien osuuden vähentämiseen. Työn laadun, tuottavuuden ja työllisyyden välistä synergiaa olisi hyödynnettävä täysimääräisesti; |
– työn laadun ja tuottavuuden parantamista: Pyrkimykset työllisyysasteen nostamiseksi ovat kytköksissä työpaikkojen vetovoiman, työn laadun ja työn tuottavuuden kasvun parantamiseen sekä segmentoitumisen, miesten ja naisten välisen epätasa-arvon ja työtä tekevien köyhien osuuden vähentämiseen. Työn laadun, tuottavuuden ja työllisyyden välistä synergiaa olisi hyödynnettävä täysimääräisesti; |
Tarkistus 4 Päätösehdotus Liite – 1 kohta – 3 luetelmakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
– sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamista: Määrätietoisia toimia tarvitaan sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi ja lujittamiseksi, köyhyyden – erityisesti lasten köyhyyden – torjumiseksi, työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien työelämään integroitumisen tukemiseksi sekä työllisyyttä, työttömyyttä ja työn tuottavuutta koskevien alueellisten erojen vähentämiseksi erityisesti kehityksessä jälkeen jääneillä alueilla. Vuorovaikutusta sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden avoimen koordinointimenetelmän kanssa on lujitettava. |
– sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamista: Määrätietoisia toimia tarvitaan sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi ja lujittamiseksi, köyhyyden – erityisesti naisten, yksinhuoltajaperheiden ja varattomien suurperheiden köyhyyden – torjumiseksi, työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja naisten ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien työelämään integroitumisen tukemiseksi sekä työllisyyttä, työttömyyttä ja työn tuottavuutta koskevien alueellisten erojen vähentämiseksi erityisesti kehityksessä jälkeen jääneillä alueilla. Vuorovaikutusta sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden avoimen koordinointimenetelmän kanssa on lujitettava. |
Tarkistus 5 Päätösehdotus Liite – 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Edistyminen edellyttää yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjinnän torjuntaa. Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen ja edistäminen olisi varmistettava kaikessa toiminnassa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös kaikkien sukupuolierojen merkittävään kaventamiseen työmarkkinoilla Euroopan tasa-arvosopimuksen mukaisesti. Tämä auttaa jäsenvaltioita vastaamaan väestörakenteellisiin haasteisiin. Osana uutta sukupolvien välistä lähestymistapaa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota nuorten asemaan siten, että pannaan täytäntöön eurooppalainen nuorisosopimus, sekä työhön pääsyn edistämiseen koko työelämän ajan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös muita heikommassa asemassa olevien, mukaan lukien vammaisten ja vajaakuntoisten, sekä kolmansien maiden ja Euroopan unionin kansalaisten välisten työllisyyserojen merkittävään kaventamiseen kansallisten tavoitteiden mukaisesti. |
Edistyminen edellyttää yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjinnän torjuntaa. Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen ja edistäminen olisi varmistettava kaikessa toiminnassa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös kaikkien sukupuolierojen merkittävään kaventamiseen työmarkkinoilla Euroopan tasa-arvosopimuksen mukaisesti, mikä edellyttää yhdenvertaisesta kohtelusta ja epätasa-arvon torjumisesta annettujen Euroopan unionin direktiivien tiukkaa soveltamista. Tämä auttaa jäsenvaltioita vastaamaan väestörakenteellisiin haasteisiin. Osana uutta sukupolvien välistä lähestymistapaa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota nuorten asemaan siten, että pannaan täytäntöön eurooppalainen nuorisosopimus, sekä työhön pääsyn edistämiseen koko työelämän ajan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös muita heikommassa asemassa olevien sekä kolmansien maiden ja Euroopan unionin kansalaisten välisten työllisyyserojen merkittävään kaventamiseen kansallisten tavoitteiden mukaisesti. |
Tarkistus 6 Päätösehdotus Liite – suuntaviiva 17 – otsikko | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Suuntaviiva 17. Täystyöllisyyteen, työn laadun ja tuottavuuden parantamiseen sekä sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseen tähtäävien työllisyyspolitiikkojen täytäntöönpano. |
Suuntaviiva 17. Täystyöllisyyteen, työn laadun, työllisyysturvan ja työn tuottavuuden parantamiseen sekä sosiaalisen ja alueellisen koheesion lujittamiseen tähtäävien työllisyyspolitiikkojen täytäntöönpano. |
Tarkistus 7 Päätösehdotus Liite – 6 kohta – 1 luetelmakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
– useampien ihmisten houkutteleminen työelämään ja pitäminen työelämässä, työvoiman tarjonnan lisääminen sekä sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistaminen |
– useampien ihmisten houkutteleminen työelämään ja pitäminen työelämässä, kokopäivätyön tarjonnan lisääminen, miesten ja naisten välisen epätasa-arvon vähentäminen sekä sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistaminen |
Tarkistus 8 Päätösehdotus Liite – 6 kohta – 3 luetelmakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
– inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien lisääminen parantamalla koulutusta ja ammattitaitoa. |
– inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien lisääminen parantamalla koulutusta ja ammattitaitoa ja monipuolistamalla uravaihtoehtoja miesten ja naisten työllistettävyyden parantamiseksi koko heidän uransa ajan. |
Tarkistus 9 Päätösehdotus Liite – 1 kappale – otsikko | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Useampien ihmisten houkutteleminen työelämään ja pitäminen työelämässä, työvoiman tarjonnan lisääminen sekä sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistaminen |
1. Useampien ihmisten houkutteleminen työelämään, mieluiten vakituisiin työsuhteisiin, ja pitäminen työelämässä, työvoiman tarjonnan lisääminen, miesten ja naisten välisen epätasa-arvon vähentäminen sekä sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistaminen |
Tarkistus 10 Päätösehdotus Liite – 1 kappale – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Työllisyysasteen kohottaminen on tehokkain tapa lisätä taloudellista kasvua ja edistää sosiaaliseen osallisuuteen perustuvia talouksia sekä varmistaa turvaverkko niille, jotka eivät pysty työskentelemään. On entistäkin välttämättömämpää edistää elämänkaariajattelua työelämässä ja nykyaikaistaa sosiaalisen suojelun järjestelmiä niiden riittävyyden, rahoituksen kestävyyden ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin mukautumisen varmistamiseksi, sillä työikäisen väestön määrän odotetaan vähenevän. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota miesten ja naisten jatkuvien työllisyyserojen kaventamiseen, ikääntyneiden työntekijöiden ja nuorten työllisyysasteen nostamiseen uuden sukupolvien välisen lähestymistavan mukaisesti sekä työmarkkinoilta pahiten syrjäytyneiden aktiivisen työmarkkinoille osallistumisen edistämiseen. On myös lisättävä toimia nuorten aseman parantamiseksi työmarkkinoilla ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi merkittävästi, sillä se on keskimäärin kaksinkertainen kokonaistyöttömyysasteeseen verrattuna. |
Työllisyysasteen kohottaminen on tehokkain tapa lisätä taloudellista kasvua ja edistää sosiaaliseen osallisuuteen perustuvia talouksia sekä varmistaa turvaverkko niille, jotka eivät pysty työskentelemään. On entistäkin välttämättömämpää edistää elämänkaariajattelua työelämässä ja nykyaikaistaa sosiaalisen suojelun järjestelmiä niiden riittävyyden, rahoituksen kestävyyden ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin mukautumisen varmistamiseksi, sillä työikäisen väestön määrän odotetaan vähenevän. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota miesten ja naisten jatkuvien työllisyyserojen kaventamiseen, ikääntyneiden työntekijöiden ja nuorten työllisyysasteen nostamiseen uuden sukupolvien välisen lähestymistavan mukaisesti sekä työmarkkinoilta pahiten syrjäytyneiden aktiivisen työmarkkinoille osallistumisen edistämiseen, erityisesti kun kyse on sellaisen moniperusteisen syrjinnän uhreista, jota vaikeapääsyisten saaristo- ja vuoristoalueiden hankalat maantieteelliset olosuhteet vain pahentavat. On myös lisättävä toimia nuorten aseman parantamiseksi työmarkkinoilla ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi merkittävästi, sillä se on keskimäärin kaksinkertainen kokonaistyöttömyysasteeseen verrattuna. |
Tarkistus 11 Päätösehdotus Liite – 1 kappale – 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Työllisyyden kasvun helpottamiseksi on luotava oikeanlaiset olosuhteet niin työelämään ensimmäistä kertaa tuleville ja työelämään tauon jälkeen palaaville kuin niille, jotka haluavat pidentää työuraansa. Niin ikään ratkaisevan tärkeitä tekijöitä joustoturva-ajattelutavan kannalta ovat työn laatu, palkka ja etuudet mukaan luettuina, työolot, elinikäinen oppiminen ja uramahdollisuudet sekä sosiaalisen suojelun järjestelmien tarjoama tuki ja kannustimet. Jotta voidaan edistää elämänkaariajattelua työelämässä sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista politiikalla on varmistettava lastenhoitopalvelujen saatavuus. Käyttökelpoinen vertailuarvo on, että vuoteen 2010 mennessä tarjotaan hoitopaikka vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista. Vanhempien, erityisesti yksinhuoltajien, keskimääräisen työllisyysasteen nostaminen edellyttää toimenpiteitä perheiden tukemiseksi. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti otettava huomioon yksinhuoltajien ja monilapsiperheiden erityistarpeet. Lisäksi työuran pidentäminen edellyttäisi tosiasiallisen työmarkkinoilta poistumisiän (59,9 vuotta vuonna 2001) nostamista viidellä vuodella Euroopan unionin tasolla vuoteen 2010 mennessä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä terveyden suojelemiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi ja terveiden elämäntapojen edistämiseksi tavoitteena pienentää sairauksista aiheutuvia kustannuksia, lisätä työvoiman tuottavuutta ja pidentää työuraa. |
Työllisyyden kasvun helpottamiseksi on luotava oikeanlaiset olosuhteet niin työelämään ensimmäistä kertaa tuleville ja työelämään tauon jälkeen palaaville kuin niille, jotka haluavat pidentää työuraansa. Niin ikään ratkaisevan tärkeitä tekijöitä joustoturva-ajattelutavan kannalta ovat työn laatu, palkka ja etuudet mukaan luettuina, työolot, elinikäinen oppiminen ja uramahdollisuudet sekä sosiaalisen suojelun järjestelmien tarjoama tuki ja kannustimet. Jotta voidaan edistää elämänkaariajattelua työelämässä sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista, politiikalla on varmistettava lastenhoitopalvelujen saatavuus. On hyvin tärkeää, että vuoteen 2010 mennessä tarjotaan hoitopaikka vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista. Vanhempien, erityisesti yksinhuoltajien, keskimääräisen työllisyysasteen nostaminen edellyttää toimenpiteitä perheiden tukemiseksi. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti otettava huomioon yksinhuoltajien, monilapsiperheiden sekä vanhuksista tai vammaisista huolehtivien perheiden erityistarpeet. Lisäksi työuran pidentäminen edellyttäisi tosiasiallisen työmarkkinoilta poistumisiän (59,9 vuotta vuonna 2001) nostamista viidellä vuodella Euroopan unionin tasolla vuoteen 2010 mennessä. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä terveyden suojelemiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi ja terveiden elämäntapojen edistämiseksi tavoitteena pienentää sairauksista aiheutuvia kustannuksia, lisätä työvoiman tuottavuutta ja pidentää työuraa. |
Tarkistus 12 Päätösehdotus Liite – suuntaviiva 18 – 1 luetelmakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
– uusien työllistymispolkujen rakentaminen nuorille ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen eurooppalaisen nuorisosopimuksen mukaisesti, |
– uusien työllistymispolkujen rakentaminen nuorille ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen eurooppalaisen nuorisosopimuksen mukaisesti torjuen samalla sukupuoleen perustuvaa syrjintää, |
Tarkistus 13 Päätösehdotus Liite – suuntaviiva 18 – 2 luetelmakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
– määrätietoiset toimet naisten osallistumisen lisäämiseksi sekä työllisyyteen, työttömyyteen ja palkkoihin liittyvien sukupuolierojen kaventamiseksi, |
– määrätietoiset toimet naisten osallistumisen lisäämiseksi sekä työllisyyteen, työttömyyteen, palkkoihin, uralla etenemiseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyvien sukupuolierojen kaventamiseksi, |
Tarkistus 14 Päätösehdotus Liite – suuntaviiva 18 – 3 luetelmakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
– työn ja yksityiselämän sovittaminen yhteen aiempaa paremmin sekä edullisten lastenhoitopalvelujen ja muille huollettaville suunnattujen hoitopalvelujen tarjoaminen, |
– työn ja yksityiselämän sovittaminen yhteen aiempaa paremmin muun muassa tukemalla yksinhuoltajaperheitä edistämällä perhe-elämään liittyvien velvollisuuksien tasapuolista jakamista, lisäämällä investointeja julkisiin palveluihin ja edistämällä näiden palvelujen käyttöä sekä tarjoamalla vanhemmille (niin miehille kuin naisillekin) mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä ilman minkäänlaista syrjintää suhteessa normaaliin työaikaan sekä laadukkaiden ja edullisten päivähoitopaikkojen tarjoaminen 90 prosentille oppivelvollisuusikäisistä lapsista kaikissa jäsenvaltioissa vuoteen 2010 mennessä ja muille huollettaville suunnattujen hoitopalvelujen tarjoaminen, |
Tarkistus 15 Päätösehdotus Liite – suuntaviiva 18 – 5 luetelmakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
– nykyaikaiset sosiaalisen suojelun järjestelmät, mukaan lukien eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmät; varmistetaan niiden sosiaalinen riittävyys, rahoituksen kestävyys ja kyky vastata muuttuviin tarpeisiin, jotta voidaan tukea osallistumista työelämään, työelämässä pysymistä ja pidempää työuraa. |
– nykyaikaiset sosiaalisen suojelun järjestelmät, mukaan lukien eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmät; varmistetaan niiden sosiaalinen riittävyys, rahoituksen kestävyys ja kyky vastata muuttuviin tarpeisiin, jotta voidaan tukea osallistumista työelämään ja taloudellista riippumattomuutta, työelämässä pysymistä ja pidempää työuraa. |
Tarkistus 16 Päätösehdotus Liite – 1 jakso – 4 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Aktiivisen osallisuuden politiikoilla voidaan lisätä työvoiman tarjontaa ja parantaa yhteenkuuluvuutta yhteiskunnassa, ja ne ovat tehokkaita keinoja parantaa kaikkein epäedullisimmassa asemassa olevien integroitumista yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Jokaiselle työttömäksi joutuvalle henkilölle on tarjottava uusi mahdollisuus kohtuullisessa ajassa. Nuorten henkilöiden tapauksessa tämän ajanjakson olisi oltava lyhyt, esimerkiksi korkeintaan neljä kuukautta vuoteen 2010 mennessä; aikuisten tapauksessa enintään 12 kuukautta. Pitkäaikaistyöttömille olisi tarjottava aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä ottaen huomioon vertailuarvoksi asetettu 25 prosentin osallistumisaste vuonna 2010. Aktivoinnin olisi tapahduttava koulutuksen, uudelleenkoulutuksen, työharjoittelun, työpaikan tai muun työllistyvyyttä edistävän toimenpiteen muodossa, minkä lisäksi olisi tarvittaessa annettava jatkuvaa työnhakuapua. Osallistumista voidaan lisätä ja sosiaalista syrjäytymistä torjua helpottamalla työnhakijoiden työnsaantia, ehkäisemällä työttömyyttä ja varmistamalla, että työttömäksi joutuneet henkilöt pysyvät kiinteässä yhteydessä työmarkkinoihin ja työllistämiskelpoisina. Tämä noudattaa myös joustoturva-ajattelutapaa. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää työmarkkinoilla olevien esteiden purkamista avustamalla tehokkaassa työnhaussa, helpottamalla koulutuksen ja muiden aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden saatavuutta, varmistamalla kohtuuhintaisten peruspalvelujen saatavuus ja takaamalla riittävä vähimmäistoimeentulo kaikille. Valitussa lähestymistavassa olisi samanaikaisesti varmistettava, että työnteko on kannattavaa kaikille työntekijöille, sekä poistettava työttömyys-, köyhyys- ja työelämän ulkopuolella oloon liittyvät loukut. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden, vähän koulutetut työntekijät mukaan lukien, työmarkkinoille osallistumisen edistämiseen muun muassa laajentamalla sosiaalipalveluja ja yhteisötaloutta sekä kehittämällä uusia työllistymismahdollisuuksia kollektiivisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Erityisen tärkeitä ovat syrjinnän torjunta, vajaakuntoisten työhönpääsyn edistäminen sekä maahanmuuttajien ja vähemmistöjen integroiminen. |
Aktiivisen osallisuuden politiikoilla voidaan lisätä työvoiman tarjontaa ja parantaa yhteenkuuluvuutta yhteiskunnassa, ja ne ovat tehokkaita keinoja parantaa kaikkein epäedullisimmassa asemassa olevien integroitumista yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Jokaiselle työttömäksi joutuvalle henkilölle on tarjottava uusi mahdollisuus kohtuullisessa ajassa. Nuorten henkilöiden tapauksessa tämän ajanjakson olisi oltava lyhyt, esimerkiksi korkeintaan neljä kuukautta vuoteen 2010 mennessä; aikuisten tapauksessa enintään 12 kuukautta. Pitkäaikaistyöttömille olisi tarjottava aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä ottaen huomioon vertailuarvoksi asetettu 25 prosentin osallistumisaste vuonna 2010. Aktivoinnin olisi tapahduttava koulutuksen, uudelleenkoulutuksen, työharjoittelun, työpaikan tai muun työllistyvyyttä edistävän toimenpiteen muodossa, minkä lisäksi olisi tarvittaessa annettava jatkuvaa työnhakuapua. Osallistumista voidaan lisätä ja sosiaalista syrjäytymistä torjua helpottamalla työnhakijoiden työnsaantia, ehkäisemällä työttömyyttä ja varmistamalla, että työttömäksi joutuneet henkilöt pysyvät kiinteässä yhteydessä työmarkkinoihin ja työllistämiskelpoisina. Tämä noudattaa myös joustoturva-ajattelutapaa. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää työmarkkinoilla olevien esteiden purkamista avustamalla tehokkaassa työnhaussa, helpottamalla koulutuksen ja muiden aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden saatavuutta, varmistamalla kohtuuhintaisten peruspalvelujen saatavuus ja takaamalla riittävä vähimmäistoimeentulo kaikille. Valitussa lähestymistavassa olisi samanaikaisesti varmistettava, että työnteko on kannattavaa kaikille työntekijöille ja että samapalkkaisuuden periaatetta noudatetaan, sekä poistettava työttömyys-, köyhyys- ja työelämän ulkopuolella oloon liittyvät loukut. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden, vähän koulutetut työntekijät mukaan lukien, työmarkkinoille osallistumisen edistämiseen muun muassa laajentamalla sosiaalipalveluja ja yhteisötaloutta sekä kehittämällä uusia työllistymismahdollisuuksia kollektiivisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Erityisen tärkeitä ovat syrjinnän torjunta, naisten ja vajaakuntoisten työhönpääsyn edistäminen sekä maahanmuuttajien ja vähemmistöjen integroiminen. |
Tarkistus 17 Päätösehdotus Liite – suuntaviiva 19 – 3 luetelmakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
– uusien työllistymismahdollisuuksien kehittäminen henkilö- ja yrityspalveluissa erityisesti paikallisesti. |
– uusien työllistymismahdollisuuksien kehittäminen henkilö- ja yrityspalveluissa erityisesti paikallisesti palauttamalla näiden sektorien sosiaalinen arvostus. |
Tarkistus 18 Päätösehdotus Liite – suuntaviiva 19 a (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
Suuntaviiva 19 a. Aktiivisen työmarkkinoille integroitumisen varmistaminen kannustavin toimin, jotka mahdollistavat pysyvän ja laadukkaan työn saannin |
Tarkistus 19 Päätösehdotus Liite – suuntaviiva 20 – 1 luetelmakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
– työmarkkinainstituutioiden ja erityisesti työvoimapalvelujen nykyaikaistaminen ja lujittaminen, myös työllisyys- ja koulutusmahdollisuuksien avoimuuden varmistamiseksi kansallisella ja Euroopan tasolla, |
– työmarkkinainstituutioiden ja erityisesti työvoimapalvelujen nykyaikaistaminen ja lujittaminen, myös työllisyys- ja koulutusmahdollisuuksien avoimuuden varmistamiseksi kansallisella ja Euroopan tasolla ja olennaisten tietojen saamiseksi naisten ja miesten yhdenvertaista kohtelua ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevista voimassa olevista säännöistä ja kyseisten sääntöjen noudattamisesta, |
Tarkistus 20 Päätösehdotus Liite – suuntaviiva 21 – 2 luetelmakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
– pimeää työtä koskevan kysymyksen tarkastelu, |
– pimeään työhön puuttuminen toimenpiteillä, jotka tekevät siitä kannattamatonta palkansaajille ja yrityksille, |
Tarkistus 21 Päätösehdotus Liite – suuntaviiva 21 – 3 luetelmakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
– muutosten, myös talouden rakenneuudistuksen, ja erityisesti kaupan avautumiseen liittyvien muutosten ennakoinnin parantaminen ja positiivinen hallinta, jotta voitaisiin minimoida niistä aiheutuvat sosiaaliset kustannukset ja helpottaa sopeutumista, |
– muutosten, myös globalisaatiosta johtuvien talouden rakenneuudistuksen ennakoinnin parantaminen ja positiivinen hallinta, jotta voitaisiin minimoida niistä aiheutuvat sosiaaliset seuraukset ja helpottaa sopeutumista, |
Tarkistus 22 Päätösehdotus Liite – suuntaviiva 23 – 1 luetelmakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
– osallisuutta edistävät koulutuspolitiikat ja toimet, joilla helpotetaan merkittävästi pääsyä ammatilliseen peruskoulutukseen sekä toisen ja korkea-asteen koulutukseen, mukaan luettuina oppisopimukset ja yrittäjyyskoulutus, |
– osallisuutta edistävät koulutuspolitiikat ja toimet, joilla helpotetaan merkittävästi pääsyä ammatilliseen peruskoulutukseen sekä toisen ja korkea-asteen koulutukseen, mukaan luettuina oppisopimukset ja yrittäjyyskoulutus, muun muassa monipuolistamalla nuorten tyttöjen ammatinvalintaa ja siten, että julkinen ja yksityinen sektori edistävät naisten osallistumista aloille, joilla he ovat aliedustettuja, ja että naisten tietoja ja taitoja hyödynnetään, |
Tarkistus 23 Päätösehdotus Liite – suuntaviiva 23 – 3 luetelmakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
– kaikille avointen tehokkaiden elinikäistä oppimista koskevien strategioiden käyttöönotto kouluissa, yrityksissä, julkishallinnossa ja kodeissa eurooppalaisten sopimusten mukaisesti, mukaan lukien asianmukaiset kannustimet ja kustannusten jakamista koskevat järjestelyt, joilla pyritään tehostamaan erityisesti heikon ammattitaidon omaavien ja ikääntyvien työntekijöiden osallistumista jatko- ja työpaikkakoulutukseen kaikissa elämän vaiheissa. |
– kaikille avointen tehokkaiden elinikäistä oppimista koskevien strategioiden käyttöönotto kouluissa, yrityksissä, julkishallinnossa ja kodeissa eurooppalaisten sopimusten mukaisesti, mukaan lukien asianmukaiset kannustimet ja kustannusten jakamista koskevat järjestelyt, joilla pyritään tehostamaan erityisesti heikon ammattitaidon omaavien työntekijöiden, ikääntyvien työntekijöiden sekä kaikenikäisten, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi työnteon tilapäisesti lopettaneiden henkilöiden osallistumista jatko- ja työpaikkakoulutukseen kaikissa elämän vaiheissa. |
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Työllisyyspolitiikan suuntaviivat |
|||||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM(2007)0803 – C6-0031/2008 – 2007/0300(CNS) |
|||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
EMPL |
|||||||
|
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
FEMM 31.1.2008 |
|
|
|
||||
|
Valmistelija Nimitetty (pvä) |
Claire Gibault 5.2.2008 |
|
|
|||||
|
Valiokuntakäsittely |
28.2.2008 |
3.4.2008 |
|
|
||||
|
Hyväksytty (pvä) |
3.4.2008 |
|
|
|
||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
22 0 3 |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Edit Bauer, Ilda Figueiredo, Věra Flasarová, Claire Gibault, Zita Gurmai, Lívia Járóka, Piia-Noora Kauppi, Urszula Krupa, Roselyne Lefrançois, Astrid Lulling, Zita Pleštinská, Anni Podimata, Christa Prets, Teresa Riera Madurell, Anne Van Lancker, Anna Záborská |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Gabriela Creţu, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Donata Gottardi, Mary Honeyball, Christa Klaß, Marusya Ivanova Lyubcheva, Petya Stavreva, Feleknas Uca |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Manolis Mavrommatis |
|||||||
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Työllisyyspolitiikan suuntaviivat |
|||||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM(2007)0803 – C6-0031/2008 – 2007/0300(CNS) |
|||||||
|
EP:n kuuleminen (pvä) |
17.1.2008 |
|||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
EMPL 31.1.2008 |
|||||||
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
ECON 31.1.2008 |
ITRE 31.1.2008 |
FEMM 31.1.2008 |
|
||||
|
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä) |
ECON 15.1.2008 |
ITRE 29.1.2008 |
|
|
||||
|
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä) |
Anne Van Lancker 28.2.2007 |
|
|
|||||
|
Valiokuntakäsittely |
17.12.2007 |
23.1.2008 |
2.4.2008 |
5.5.2008 |
||||
|
Hyväksytty (pvä) |
6.5.2008 |
|
|
|
||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
38 5 0 |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Jan Andersson, Edit Bauer, Emine Bozkurt, Iles Braghetto, Philip Bushill-Matthews, Alejandro Cercas, Derek Roland Clark, Jean Louis Cottigny, Proinsias De Rossa, Harald Ettl, Richard Falbr, Carlo Fatuzzo, Joel Hasse Ferreira, Roger Helmer, Stephen Hughes, Karin Jöns, Ona Juknevičienė, Jan Jerzy Kułakowski, Jean Lambert, Raymond Langendries, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Jan Tadeusz Masiel, Jiří Maštálka, Maria Matsouka, Elisabeth Morin, Juan Andrés Naranjo Escobar, Csaba Őry, Siiri Oviir, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Jacek Protasiewicz, Bilyana Ilieva Raeva, Elisabeth Schroedter, José Albino Silva Peneda, Jean Spautz, Ewa Tomaszewska, Anne Van Lancker, Gabriele Zimmer |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Gabriela Creţu, Petru Filip, Jamila Madeira, Csaba Sógor, Kyriacos Triantaphyllides |
|||||||
|
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
8.5.2008 |
|||||||