MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodesta (2010)

8.5.2008 - (KOM(2007)0797 – C6‑0469/2007 – 2007/0278(COD)) - ***I

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
Esittelijä: Marie Panayotopoulos-Cassiotou

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodesta (2010)

(KOM(2007)0797 – C6‑0469/2007 – 2007/0278(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2007)0797),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 137 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0469/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A6‑0173/2008),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus  1 Päätösehdotus Johdanto-osan -1 kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(-1) Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta ovat Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeisiä tavoitteita.
Perustelut
On tärkeää tehdä selväksi heti asiakirjan alussa, miksi tällaista teemavuotta tarvitaan.
Tarkistus  2 Päätösehdotus Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(4 a) Tukea on järjestettävä epäsuotuisille alueille, pysyvien rakenteellisten haittojen alueille, erittäin syrjäisille alueille, saarijäsenvaltioille sekä teollisuuskadon tai teollisen rakennemuutoksen alueille, jotta tarvittava yhteiskunnallinen ja taloudellinen yhteenkuuluvuus toteutuisi.
Tarkistus  3 Päätösehdotus Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(5 a) Euroopan parlamentti korosti 15. marraskuuta 2007 antamassaan sosiaalista todellisuutta koskevassa päätöslauselmassa1, että sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisesta sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamisesta on tultava Euroopan unionin poliittisia prioriteetteja. Lisäksi Euroopan parlamentti ilmoitti tässä päätöslauselmassa pitävänsä myönteisenä vuoden 2010 nimittämistä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi ja kehotti komissiota ja jäsenvaltioita määrittelemään tarkoin köyhyyden vähentämistä Euroopassa koskevan kunnianhimoisen tavoitteen ja pyrkimään saavuttamaan sen.
	1 Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)P6_TA(2007)0541 (ei vielä julkaistu EUVL:ssä).
Perustelut
Tämä johdanto-osan kappale osoittaa Euroopan parlamentin eurooppalaiselle teemavuodelle 2010 aikaisemmin antaman tuen.
Tarkistus  4 Päätösehdotus Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) Edistymisestä huolimatta merkittävä osa kaikkien jäsenvaltioiden väestöstä kohtaa edelleen puutetta, ei voi käyttää peruspalveluja kuin rajoitetusti tai tuntee joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle. Köyhyysriskissä elää 78 miljoonaa ihmistä.	(6) Edistymisestä huolimatta merkittävä osa väestöstä kohtaa edelleen puutetta tai ei voi käyttää peruspalveluja kuin rajoitetusti ja epätasa-arvoisesti tai joutuu yhteiskunnan ulkopuolelle. Köyhyysriskissä Euroopan unionissa elää 78 miljoonaa ihmistä, joista 19 miljoonaa on lapsia, mikä merkitsee, että köyhyysaste lasten keskuudessa on vähintään 3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin aikuisten keskuudessa. Sukupuolten välinen ero on lisäksi noin kaksi prosenttiyksikköä. Jatkuva köyhyys on huolestuttava ongelma Euroopassa, ja siihen olisi puututtava päättäväisemmin.
Perustelut
Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä lasten köyhyyteen ja jatkuvaan köyhyyteen, koska ne ovat vakavia ongelmia EU:ssa.
Tarkistus  5 Päätösehdotus Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 a) Aineistoa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaiseen teemavuoteen olisi otettava myös komission 30. tammikuuta 2008 antamasta tiedonannosta ehdotuksesta sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevaksi vuoden 2008 yhteiseksi raportiksi, joka sisälsi arvion lasten köyhyyteen keskittyneestä vuoden 2007 sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden avoimesta koordinointimenettelystä ja auttoi siten pitämään tämän kysymyksen poliittisesti tärkeiden asioiden listalla.
Perustelut
Tarkistuksella halutaan korostaa, että lasten köyhyyden torjunnan olisi oltava eurooppalaisen teemavuoden 2010 tärkeä tavoite vuoden 2007 avoimessa koordinointimenettelyssä jo aloitettujen toimien jatkuvuuden takaamiseksi.
Tarkistus  6 Päätösehdotus Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7) Lisäksi on merkkejä siitä, että vakavasta köyhyydestä on tulossa yhä suurempi ongelma ja että absoluuttisesta köyhyydestä kärsivien määrä kasvaa, eikä vähiten siksi, että vauraus jakautuu unionissa yhä epätasaisemmin.	(7) Lisäksi vaurauden epätasainen jakautuminen ja vakava köyhyys ovat yhä huolestuttavampia ongelmia unionissa.
Perustelut
Tarkistuksella halutaan painottaa jäsenvaltioiden keskeistä roolia riittävän taloudellisen ja sosiaalisen tuen tarjoamisessa köyhyyden torjumiseksi. Eurooppalaisessa teemavuodessa 2010 olisi keskityttävä kaikkinaisen syrjinnän torjumiseen.
Tarkistus  7 Päätösehdotus Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen kuuluu EU:n ja sen jäsenvaltioiden keskeisiin tavoitteisiin.	(8) Köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä on torjuttava sekä Euroopan unionissa että sen ulkopuolella YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti, jotka Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat hyväksyneet.
Perustelut
YK:n vuosituhattavoitteet tukevat köyhyyden torjuntaa ja siten myös eurooppalaista teemavuotta 2010. Globaalistuneessa maailmassa köyhyyden torjunta EU:n sisällä liittyy lisäksi läheisesti köyhyyden torjuntaan kolmansissa maissa.
Tarkistus  8 Päätösehdotus Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(8 a) Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja kaikkien osapuolten olisi pyrittävä luomaan tarvittava synergia köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisen teemavuoden ja 17. lokakuuta vietettävään YK:n kansainväliseen teemapäivään köyhyyden poistamiseksi liittyvien aktiviteettien välille.
Perustelut
Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous vahvisti 31. maaliskuuta 1993 antamassaan päätöslauselmassa, että tämä päivä olisi erityinen YK:n teemapäivä, jolla kiinnitetään huomiota köyhyyden poistamiseen. Siksi olisi pyrittävä eurooppalaisen teemavuoden ja 17. lokakuuta vietettävään teemapäivään liittyvien tapahtumien väliseen synergiaan.
Tarkistus  9 Päätösehdotus Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä esiintyy monissa erilaisissa muodoissa. Taustatekijöihin kuuluvat tulo- ja elintaso, laadukkaitten terveys- ja muiden palvelujen saatavuus sekä mahdollisuudet koulutukseen ja työhön.	(9) Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ongelma on hyvin laaja ja monimuotoinen. Taustatekijöihin kuuluvat tulo- ja elintaso, laadukkaitten terveys- ja muiden palvelujen saatavuus, mukaan lukien tehokkaat sosiaalisen suojelun järjestelmät, asuminen, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä mahdollisuudet koulutukseen ja asianmukaiseen työhön ja kansalaisten aktiiviseen osallistumiseen. Siksi kaikilla tasoilla tarvitaan avointa koordinointi- ja yhteistyöjärjestelmää.
Perustelut
Köyhyyden ehkäiseminen ja poistaminen edellyttävät laadukkaita ja rahoituspohjaltaan kestäviä sosiaalisen suojelun järjestelmiä sekä mahdollisuuksia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Yhteensovittaminen mahdollistaa paremman työmarkkinoihin integroitumisen ja auttaa siten ehkäisemään köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.
Tarkistus  10 Päätösehdotus Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(9 a) Köyhyyden ehkäiseminen ja torjuminen edellyttävät näin ollen monialaisia toimia kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Näillä toimilla on varmistettava talouskasvun ja sosiaalisten tavoitteiden välinen tasapaino ja niitä on täydennettävä erityisen haavoittuviin ryhmiin tai henkilöihin kohdennetuilla strategioilla.
Perustelut
Koska köyhyys on hyvin monitahoinen ilmiö, sen ehkäisy ja poistaminen vaatii monialaisia toimia, jotka toteutetaan kaikilla hallintotasoilla ja joita täydennetään haavoittuville ryhmille tai henkilöille tarkoitetuilla kohdennetuimmilla toimilla.
Tarkistus  11 Päätösehdotus Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(9 b) Sosiaalinen syrjäytyminen vaikuttaa yksilöiden hyvinvointiin ja estää heitä ilmaisemasta itseään ja osallistumasta yhteiskunnan toimintaan. Siksi yhteisön ja jäsenvaltioiden toimissa ja politiikassa olisi keskityttävä erityisesti sosiaaliseen syrjäytymiseen.
Perustelut
Komission ehdotuksessa rinnastetaan sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys, ja tarkistuksessa taas pyritään eriyttämään nämä ilmiöt, jotta niitä voitaisiin käsitellä erilaisin poliitikoin ja toimin soveltuvissa tilanteissa.
Tarkistus  12 Päätösehdotus Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Lissabonin strategiaa täydentävällä ja tukevalla sosiaalipoliittisella ohjelmalla (2005–2010) on keskeinen tehtävä talouskasvun sosiaalisen ulottuvuuden edistämisessä. Yksi sosiaalipoliittisen ohjelman ensisijaisista tavoitteista on edistää kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja lisätä näin yhteenkuuluvuutta yhteiskunnassa.	(10) Lissabonin strategiaa täydentävällä ja tukevalla sosiaalipoliittisella ohjelmalla (2005–2010) on keskeinen tehtävä talouskasvun sosiaalisen ulottuvuuden sekä kansalaisten aktiivisen yhteiskunnallisen ja työmarkkinoille osallistumisen edistämisessä. Yksi sosiaalipoliittisen ohjelman ensisijaisista tavoitteista on edistää kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia, joiden avulla voidaan saavuttaa yhteiskunnallinen ja sukupolvien välinen solidaarisuus ja luoda yhteiskunta, jossa ei ole köyhyyttä ja johon kaikki ovat osallisia.
Perustelut
Tarkistuksella täsmennetään sosiaalipoliittisen ohjelman 2005–2010 ja eurooppalaisen teemavuoden 2010 välistä yhteyttä. Tarkistuksen loppuosa on Euroopan parlamentin aikaisemmin esittämien, yhdenvertaisten mahdollisuuksien eurooppalaista teemavuotta 2007 koskevien tarkistusten mukainen (C6 0178/2005).
Tarkistus  13 Päätösehdotus Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11) Monet maat ovat tuoneet sosiaalista osallisuutta koskevissa kansallisissa toimintasuunnitelmissaan esiin eräiden ryhmien suuren köyhyys- ja/tai syrjäytymisriskin. Näitä ryhmiä ovat lapset, yksinhuoltajat, ikääntyneet, maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt, vammaiset, asunnottomat, vangit, väkivallan kohteeksi joutuneet naiset ja lapset sekä päihteiden väärinkäyttäjät.	(11) Monet maat ovat tuoneet sosiaalista osallisuutta koskevissa kansallisissa toimintasuunnitelmissaan esiin eräiden ryhmien suuren köyhyys- ja/tai syrjäytymisriskin. Näitä ryhmiä ovat lapset, aikaisin koulunsa lopettavat, yksinhuoltajat, suurperheet, yhden henkilön tuloilla elävät perheet, nuoret, erityisesti nuoret naiset, ikääntyneet, maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt, vammaiset ja heidän hoitajansa, asunnottomat, työttömät, erityisesti pitkäaikaistyöttömät, vangit, väkivallan kohteeksi joutuneet naiset ja lapset sekä päihteiden väärinkäyttäjät. Haavoittuvimpiin ryhmiin kohdennetuilla kansallisilla politiikoilla ja tukitoimilla voi olla tärkeä merkitys köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa.
Perustelut
Lisäykset ovat myös osa sosiaalista osallisuutta koskevia kansallisia toimintasuunnitelmia.
Tarkistus  14 Päätösehdotus Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12) Vaikka työssäkäynti vähentääkin köyhyysriskiä huomattavasti, se ei aina riitä nostamaan ihmisiä pois köyhyydestä, ja köyhyysriski on suhteellisen yleinen myös työllisten keskuudessa. Työssäkäyvien köyhyys on yhteydessä pieneen palkkaan, heikkoon ammattitaitoon sekä epävarmoihin ja usein osa-aikaisiin työsuhteisiin mutta myös kyseisen henkilön kotitalouden piirteisiin eli huollettavien määrään ja koko kotitalouden työllisyystilanteeseen. Ihmisten nostamiseen pois köyhyydestä tarvitaan siksi välttämättä laadukkaita työpaikkoja.	(12) Vaikka asianmukainen työ vähentääkin yksilön köyhyysriskiä huomattavasti, se ei riitä nostamaan ihmisiä pois köyhyydestä, ja köyhyysriski on suhteellisen yleinen myös työllisten keskuudessa. Työssäkäyvien köyhyys on yhteydessä pieneen palkkaan, sukupuolten välisiin palkka- ja eläke-eroihin, heikkoon ammattitaitoon, rajallisiin mahdollisuuksiin saada ammatillista koulutusta ja työn ja perhe-elämän yhdistämiseen sekä epävarmoihin työsuhteisiin ja työehtoihin. Lisäksi se on yhteydessä vaikeisiin kotioloihin. Ihmisten nostamiseen pois köyhyydestä tarvitaan siksi välttämättä laadukkaita työpaikkoja sekä sosiaalista ja taloudellista tukea..
Perustelut
Myös lisäykset ovat tärkeitä köyhyyden torjunnassa.
Tarkistus  15 Päätösehdotus Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) Myös perustaitojen ja -pätevyyksien puute on merkittävä este yhteiskunnan toimintaan osallistumiselle. Entistä suurempana vaarana on yhteiskunnan jakautuminen niihin, joilla on mahdollisuus osallistua elinikäiseen oppimiseen edistääkseen työllistymistään, sopeutumiskykyään, henkistä kehitystään ja aktiivista kansalaisuutta, ja niihin, jotka jäävät syrjään. Puutteellisilla taidoilla varustettujen on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille ja löytää laadukas työpaikka, ja he ovat tavallista todennäköisemmin pitkiä jaksoja ilman työtä tai heikosti palkatussa työssä.	(13) Myös työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin mukautettujen perustaitojen ja ‑pätevyyksien puute on merkittävä este yhteiskunnan toimintaan osallistumiselle. Entistä suurempana vaarana on yhteiskunnan jakautuminen niihin, joilla on mahdollisuus osallistua elinikäiseen oppimiseen edistääkseen työllistymistään, sopeutumiskykyään, henkistä kehitystään ja aktiivista kansalaisuutta, ja niihin, jotka jäävät syrjään ja joita syrjitään. Siksi on erittäin tärkeää, että sekä työssäkäyville että työttömille henkilöille, joilla on heikko ammattitaito, annetaan mahdollisuus parantaa taitojaan.
Perustelut
Tarkistus liittyy joustoturvaan ja kaikkinaisen syrjinnän torjuntaan osana eurooppalaista teemavuotta 2010.
Tarkistus  16 Päätösehdotus Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä torjuvien yhteisön toimien vaikuttavuuden ratkaisee se, miten laaja kansalaisten tuki niillä on. Teemavuoden olisi edistettävä tietoisuuden lisäämistä ja toiminnan käyntiin saamista. Sen kautta olisi kohdennettava poliittinen huomio teemaan ja saatava kaikki asiaan liittyvät tahot mukaan toimintaan, jotta sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden avointa koordinointimenetelmää vietäisiin eteenpäin.	(15) Köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä torjuvien yhteisön toimien vaikuttavuuden ratkaisee se, miten laaja kansalaisten ja poliittinen tuki niillä on. Teemavuoden olisi edistettävä tietoisuuden lisäämistä, toiminnan käyntiin saamista ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista jäsenvaltioiden, paikallisten ja alueellisten viranomaisten sekä köyhyyden torjuntaan osallistuvien kansainvälisten järjestöjen välillä.. Sen kautta olisi kohdennettava poliittinen huomio teemaan pitkällä aikavälillä ja saatava kaikki asiaan liittyvät tahot mukaan toimintaan, jotta sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden avointa koordinointimenetelmää vietäisiin eteenpäin ja vahvistettaisiin sekä edistettäisiin tätä alaa koskevia lisätoimia ja aloitteita EU:ssa ja jäsenvaltioissa yhdessä köyhien ja heidän edustajiensa kanssa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yhteisön säädösten, erityisesti yhtäläisiä mahdollisuuksia, syrjimättömyyttä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevien säädösten, täytäntöönpanoon kansallisella tasolla.
Perustelut
Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaista kampanjaa olisi pidettävä pitkän aikavälin toimena, ja vuoden aikana toteutettavilla toimilla olisi oltava pysyviä vaikutuksia.
Tarkistus  17 Päätösehdotus Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(15 a) Eurooppalaisen teemavuoden olisi autettava parantamaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan tarkoitettujen nykyisten ohjelmien ja aloitteiden koordinointia EU:n tasolla sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden avoimessa koordinointimenetelmässä.
Perustelut
Eurooppalaista teemavuotta olisi myös käytettävä parantamaan nykyisten EU-ohjelmien koordinointia niiden tehokkuuden lisäämiseksi.
Tarkistus  18 Päätösehdotus Johdanto-osan 15 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(15 b) Eurooppalaisen teemavuoden olisi myös annettava alkusysäys prosessille, jossa kansallisella tasolla pohditaan, miten tärkeää on tarjota kohtuulliset elinolot kaikille, niin että voidaan torjua köyhyyttä ja edistää tämän alan parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä.
Perustelut
Kohtuullisten elinolojen tarjoaminen on perusedellytys köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiselle ja torjunnalle, ja sen olisi siksi oltava tärkeimpien asioiden listalla.
Tarkistus  19 Päätösehdotus Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17) Komission olisi kuitenkin seurattava poliittisten prioriteettien määrittelyä kansallisella tasolla, jotta ne olisivat johdonmukaisia suhteessa teemavuodelle sovittuihin strategisiin tavoitteisiin sekä myös avointa koordinointimenettelyä varten vahvistettuihin yhteisiin tavoitteisiin.	(17) Komission olisi kuitenkin seurattava poliittisten prioriteettien määrittelyä kansallisella tasolla ja niiden täytäntöönpanoa, jotta ne olisivat johdonmukaisia suhteessa teemavuodelle sovittuihin strategisiin tavoitteisiin sekä myös avointa koordinointimenettelyä varten vahvistettuihin yhteisiin tavoitteisiin.
Perustelut
Tarkistuksella tähdennetään, että sen lisäksi että köyhyys otetaan poliittisten asioiden listalle, on myös tärkeää painottaa politiikkojen täytäntöönpanoa.
Tarkistus  20 Päätösehdotus Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(17 a) Kaikkien EU:n tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla toimivien yhteistyökumppaneiden toiminnan koordinointi on perusedellytys eurooppalaisen teemavuoden tehokkuuden takaamiselle.
Perustelut
On tärkeää, että kaikki eri tasoilla toimivat instituutiot ja osapuolet, jotka osallistuvat köyhyyden torjuntaan, otetaan mukaan toimintaan eurooppalaisen teemavuoden aikana ja sen jälkeen.
Tarkistus  21 Päätösehdotus Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(19 a) Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuonna olisi jatkettava Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuodesta (2007) ja Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodesta (2008) saatuja parhaita käytäntöjä.
Perustelut
On loogista, että Euroopan teemavuonna 2010 otetaan huomioon aikaisempien asiaan liittyvien eurooppalaisten teemavuosien parhaat käytännöt.
Tarkistus  22 Päätösehdotus 2 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Tavoitteet	Tavoitteet ja suuntaa-antavat periaatteet
Perustelut
Ehdotuksen 2 artiklassa on tavoitteiden lisäksi kyse myös arvoista, jotka on otettava huomioon.
Tarkistus  23 Päätösehdotus 2 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Teemavuoden tavoitteet ovat seuraavat:	Teemavuoden tavoitteet ja suuntaa-antavat periaatteet ovat seuraavat:
Perustelut
Kyse ei ole vain tavoitteista vaan myös arvoista, jotka on otettava huomioon.
Tarkistus  24 Päätösehdotus 2 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) Tunnustaminen – Tunnustetaan köyhyydessä tai sosiaalisesti syrjäytyneinä elävien oikeus ihmisarvoiseen elämään ja täysipainoiseen osallistumiseen yhteiskunnan toimintaan. Teemavuodella tuetaan köyhyydessä elävien tilanteen tunnustamista ja toimia, joiden avulla he voisivat aidosti hyödyntää sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisia oikeuksiaan sekä eri resursseja ja palveluja, sekä vastustetaan stereotyyppejä ja leimautumista.	Oikeudet – Perusoikeuksia kunnioittaen tunnustetaan köyhyydessä tai sosiaalisesti syrjäytyneinä elävien oikeus ihmisarvoiseen elämään ja täysipainoiseen osallistumiseen yhteiskunnan toimintaan Teemavuodella halutaan herkistää yleistä mielipidettä lisäämällä tietämystä köyhyydessä elävien tilanteesta, kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuviin väestöryhmiin, ja edistää toimia, joiden avulla he voisivat aidosti hyödyntää sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisia oikeuksiaan sekä riittäviä resursseja ja laadukkaita palveluja, sekä vastustetaan stereotyyppejä ja leimautumista
Perustelut
Muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien tilanteeseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Tarkistus  25 Päätösehdotus 2 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) Yhteisvastuu – Edistetään sosiaalisen suojelun politiikan ja toiminnan ottamista yhteiseksi asiaksi ja korostetaan jokaisen vastuuta osallistua köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseen. Teemavuodella edistetään tietoisuutta, osallistumista ja sitoutumista sekä luodaan tavallisille kansalaisille uusia vaikuttamismahdollisuuksia.	b) Yhteisvastuu ja kumppanuus – Edistetään sosiaalisen suojelun politiikan ja toiminnan ottamista yhteiseksi asiaksi ja korostetaan sekä kollektiivista että yksilön vastuuta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnasta sekä vapaaehtoistyön edistämisen ja tukemisen tärkeyttä. Teemavuodella edistetään kaikkien julkisten ja yksityisten toimijoiden osallistumista, muun muassa proaktiivisten kumppanuuksien avulla.
Perustelut
On tärkeää, että kaikki, köyhyydessä elävät ihmiset mukaan lukien, osallistutetaan köyhyyden torjuntaan ja että kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia tätä tarkoitusta varten.
Tarkistus  26 Päätösehdotus 2 artikla – 1 kohta - b a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	b a) Osallistuminen – Teemavuosi edistää tietoisuutta ja osallistumista ja tarjoaa siten osallistumismahdollisuuksia kaikille kansalaisille ja erityisesti henkilöille, jotka ovat suoraan tai välillisesti kokeneet köyhyyttä.
Perustelut
On tärkeää painottaa, että köyhyyttä kokeneiden henkilöiden osallistumisen pitäisi olla tavoite sinänsä eikä vain horisontaalinen periaate.
Tarkistus  27 Päätösehdotus 2 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) Yhteenkuuluvuus – Edistetään tiiviimpää yhteenkuuluvuutta yhteiskunnassa tuomalla esiin niitä etuja, joita kaikille koituu yhteiskunnasta, josta köyhyys on poistettu ja jossa ketään ei syrjäytetä. Teemavuodella toimitaan sellaisen yhteiskunnan hyväksi, joka ylläpitää ja kehittää elämänlaatua, sosiaalista hyvinvointia ja yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille taustasta riippumatta huolehtien kestävästä kehityksestä, sukupolvien välisestä ja sisäisestä solidaarisuudesta sekä toimien johdonmukaisuudesta suhteessa EU:n toimintaan maailmanlaajuisesti.	c) Yhteenkuuluvuus – Edistetään tiiviimpää yhteenkuuluvuutta yhteiskunnassa tuomalla esiin niitä etuja, joita kaikille koituu yhteiskunnasta, josta köyhyys on poistettu ja jossa ketään ei syrjäytetä. Teemavuodella toimitaan sellaisen yhteiskunnan hyväksi, joka ylläpitää ja kehittää elämänlaatua, ammattitaidon ja työpaikkojen laatua, lasten hyvinvointia, sosiaalista hyvinvointia ja yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille huolehtien kestävästä kehityksestä, sukupolvien välisestä ja sisäisestä solidaarisuudesta sekä toimien johdonmukaisuudesta suhteessa EU:n toimintaan maailmanlaajuisesti.
Perustelut
Työpaikkojen laatu on myös tärkeää työssäkäyvien henkilöiden köyhyyden torjumiseksi, ja sukupuolinäkökohtaa on ilmeisesti korostettava, koska naiset ovat miehiä alttiimpia köyhyydelle.
Tarkistus  28 Päätösehdotus 2 artikla – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d) Sitoutuminen – Muistutetaan EU:n voimakkaasta poliittisesta sitoutumisesta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen ja edistetään sen toteutumista hallinnon kaikilla tasoilla. Sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden alalla sovellettavan avoimen koordinointimenettelyn saavutusten ja mahdollisten puutteitten pohjalta teemavuodella vahvistetaan poliittista sitoutumista köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen ja annetaan pontta uusien asiaan liittyvien Euroopan unionin toimien kehittämiselle.	d) Sitoutuminen ja käytännön toiminta – Muistutetaan EU:n jäsenvaltioiden voimakkaasta poliittisesta sitoutumisesta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamiseen ja edistetään sen ja käytännön toimien toteutumista hallinnon kaikilla tasoilla. Sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden alalla sovellettavan avoimen koordinointimenettelyn saavutusten ja mahdollisuuksien pohjalta teemavuodella vahvistetaan poliittista sitoutumista köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen kohdentamalla siihen poliittista huomiota ja mobilisoimalla kaikki asiasta kiinnostuneet osapuolet ja annetaan lisäpontta jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin toiminnalle tällä alalla.
Perustelut
Teemavuodella on oltava kunnianhimoiset tavoitteet ja sen on johdettava uusiin aloitteisiin sekä kansallisella että EU:n tasolla.
Tarkistus  29 Päätösehdotus 2 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Yhteisön ja jäsenvaltioiden olisi näihin tavoitteisiin pyrkiessään otettava huomioon liitteen osassa IV luetellut prioriteetit.
Perustelut
Tarkistuksella halutaan selventää, että tässä artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden ja arvojen on oltava osa teemavuoden tapahtumia, hankkeita, kokouksia jne.
Tarkistus  30 Päätösehdotus 3 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Toimiin, joilla 2 artiklassa vahvistetut tavoitteet on tarkoitus saavuttaa, voivat kuulua erityisesti seuraavat:	1. Toimiin, joilla 2 artiklassa vahvistetut tavoitteet on tarkoitus saavuttaa, voivat kuulua erityisesti seuraavat:
a) kokoukset ja tapahtumat	a) kokoukset ja tapahtumat yhteisön tasolla ja kansallisella tasolla
b) tiedotus-, edistämis- ja valistuskampanjat	b) tiedotus-, edistämis- ja valistuskampanjat yhteisön tasolla ja kansallisella tasolla
c) yhteisön laajuiset tai valtakunnalliset selvitykset ja tutkimukset.	c) sukupuolieriytyneeseen tietojen keruuseen perustuvat yhteisön laajuiset tai valtakunnalliset selvitykset ja tutkimukset sekä multidimensionaalisten vertailtavien indikaattorien kehittäminen.
Perustelut
Tarkistuksella painotetaan toiminnan tarvetta EU:n tasolla ja kansallisella tasolla sekä köyhyyden eri puolia koskevien multidimensionaalisten, vertailtavien tietojen tarvetta.
Tarkistus  31 Päätösehdotus 3 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimien yksityiskohdat esitetään tämän päätöksen liitteessä, jäljempänä ’liite’.	2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimien yksityiskohdat esitetään liitteessä.
Tarkistus  32 Päätösehdotus 4 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Teemavuoden yhteydessä otetaan huomioon erot siinä, miten naiset ja miehet kokevat köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.	Teemavuoden yhteydessä otetaan huomioon erot siinä, miten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskit ja ulottuvuudet kohdistuvat naisiin ja miehiin erityisesti yksinhuoltajaperheissä, jotka kokevat muita vakavampaa köyhyyttä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös syrjintään työelämässä. Sukupuolinäkökohtiin on kiinnitettävä huomiota teemavuoden toimien toteuttamisessa ja arvioinnissa..
Perustelut
Sukupuolten väliset erot olisi otettava huomioon kaikissa teemavuoden aktiviteeteissa.
Tarkistus  33 Päätösehdotus 5 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Se vaihtaa säännöllisesti näkemyksiä erityisesti Euroopan tason sidosryhmien kanssa teemavuoden suunnittelusta, toteuttamisesta, seurannasta ja arvioinnista.	4. Komissio vaihtaa säännöllisesti näkemyksiä, erityisesti Euroopan tasolla, sidosryhmien kanssa, köyhyydessä elävien ihmisten kanssa työskentelevät mukaan lukien, teemavuoden suunnittelusta, toteuttamisesta, seurannasta ja arvioinnista. Se saattaa kaiken asiaa koskevan tiedon yleisön saataville.
Perustelut
On tärkeää, että köyhyyttä kokeneita ihmisiä osallistuu toimintaan sekä teemavuoden aikana että sen jälkeen.
Tarkistus  34 Päätösehdotus 6 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansallinen täytäntöönpanoelin järjestämään sen osallistuminen teemavuoteen ja huolehtimaan toimien koordinoinnista kansallisella tasolla. Kansallinen täytäntöönpanoelin vastaa teemavuotta koskevan kansallisen strategian ja painotusten määrittelystä ja valitsee ne toimenpiteet, joille haetaan yhteisön rahoitusta. Kansallinen strategia ja teemavuoden painotukset on vahvistettava 2 artiklassa lueteltujen tavoitteitten mukaisesti.	1. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansallinen täytäntöönpanoelin järjestämään sen osallistuminen teemavuoteen ja huolehtimaan toimien koordinoinnista kansallisella tasolla. Kansallinen täytäntöönpanoelin vastaa teemavuotta koskevan kansallisen strategian ja painotusten määrittelystä ja valitsee ne toimenpiteet, joille haetaan yhteisön rahoitusta. Kansallinen strategia ja teemavuoden painotukset on vahvistettava 2 artiklassa lueteltujen tavoitteitten ja 4 artiklan mukaisen sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisen periaatteen mukaisesti.
Tarkistus  35 Päätösehdotus 6 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Tehtäviään suorittaessaan kansallisen täytäntöönpanoelimen on kuultava säännöllisesti erityistä kansallista neuvoa-antavaa ryhmää ja toimittava sen kanssa tiiviissä yhteistyössä; neuvoa-antava ryhmä koostuu edustavasta määrästä sidosryhmiä, joihin lukeutuvat kansalaisyhteiskunnan järjestöt, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä kokevien etuja edustavat järjestöt, kansanedustuslaitoksen edustajat, työmarkkinaosapuolet sekä alue- ja paikallisviranomaiset.	3. Tehtäviään suorittaessaan ja erityisesti kansallisia suunnitelmia laatiessaan ja aina tarvittaessa eurooppalaista teemavuotta täytäntöön pantaessa kansallisen täytäntöönpanoelimen on kuultava säännöllisesti erityistä kansallista neuvoa-antavaa ryhmää ja toimittava sen kanssa tiiviissä yhteistyössä; neuvoa-antava ryhmä koostuu edustavasta määrästä sidosryhmiä, joihin lukeutuvat kansalaisyhteiskunnan järjestöt, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä kokevien etuja edustavat järjestöt, kansanedustuslaitoksen edustajat, työmarkkinaosapuolet sekä alue- ja paikallisviranomaiset asianmukaiseksi neuvoa-antavaksi elimeksi järjestäytyneenä.
Tarkistus  36 Päätösehdotus 7 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissiota avustaa komitea, jossa on yksi edustaja jokaisesta valtiosta ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja. Kunkin valtion edustaja nimetään 6 artiklassa tarkoitetusta kansallisesta täytäntöönpanoelimestä.	1. Komissiota avustaa komitea, jäljempänä "komitea".
Perustelut
Toimituksellinen tarkistus.
Tarkistus  37 Päätösehdotus 8 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Paikallisiin, alueellisiin tai valtakunnallisiin toimiin voidaan liitteessä olevassa II osassa vahvistettua menettelyä noudattaen myöntää Euroopan unionin yleisestä talousarviosta yhteisrahoitusta määrä, joka vastaa enintään 50:tä prosenttia näiden toimien tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.	(2) Paikallisiin, alueellisiin tai valtakunnallisiin toimiin voidaan liitteessä olevassa II osassa vahvistettua menettelyä noudattaen myöntää Euroopan unionin yleisestä talousarviosta yhteisrahoitusta määrä, joka vastaa enintään 50:tä prosenttia näiden toimien tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Kansalliset täytäntöönpanoelimet luovat ennakko- ja yhteisrahoitusmahdollisuuksia helpottaakseen erityisesti pienten ja keskisuurten valtiosta riippumattomien organisaatioiden osallistumista.
Perustelut
Euroopan sosiaalirahaston ja aiempien eurooppalaisten teemavuosien yhteydessä on käynyt ilmi, että ennakko- ja yhteisrahoitusta koskevat mekanismit ovat tärkeitä pienten ja keskisuurten valtiosta riippumattomien organisaatioiden osallistumisen helpottamiseksi.
Tarkistus  38 Päätösehdotus 9 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio päättää toimille 8 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla myönnettävästä rahoituksesta 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.	1. Komissio päättää toimenpiteille 8 artiklan 1 kohdan nojalla myönnettävästä rahoituksesta 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Tarkistus  39 Päätösehdotus 9 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Kansallisten täytäntöönpanoelinten on toimitettava liitteessä olevassa II osassa vahvistettua menettelyä noudattaen komissiolle hakemukset, jotka koskevat 8 artiklan 3 kohdan nojalla myönnettävää rahoitusta.	2. Kansallisten täytäntöönpanoelinten on toimitettava liitteessä olevassa II osassa vahvistettua menettelyä noudattaen ja sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisen periaatetta 4 artiklan mukaisesti kunnioittaen komissiolle hakemukset, jotka koskevat 8 artiklan 2 kohdan nojalla myönnettävää rahoitusta.
Tarkistus  40 Päätösehdotus 10 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio varmistaa yhdessä osallistujamaiden kanssa, että tässä päätöksessä säädetyt toimet ovat johdonmukaisia suhteessa muihin yhteisön taikka kansallisten tai alueellisiin toimiin ja aloitteisiin.	1. Komissio varmistaa yhdessä osallistujamaiden kanssa, että tässä päätöksessä säädetyt toimet ovat johdonmukaisia suhteessa muihin yhteisön taikka kansallisten tai alueellisiin toimiin ja aloitteisiin, kuten aikaisempiin Euroopan teemavuosiin liittyviin toimiin.
Perustelut
Hankkeiden päällekkäisyyden välttämiseksi ja aiemmista hankkeista oppimiseksi teemavuoden toteutuksessa olisi otettava huomioon aikaisempien teemavuosien tulokset.
Tarkistus  41 Päätösehdotus 10 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Ne varmistavat, että teemavuosi täydentää täysin muita yhteisön tai kansallisia ja alueellisia aloitteita ja resursseja, jos viimeksi mainituilla voidaan edistää teemavuoden tavoitteita.	2. Ne varmistavat, että teemavuosi täydentää täysin yhteisön tai kansallisia ja alueellisia aloitteita ja resursseja, jos viimeksi mainituilla voidaan edistää teemavuoden tavoitteita.
Perustelut
Ehdotettu sanamuoto on kattavampi, kun pyritään välttämään sitä, ettei tiettyjä yhteisönlaajuisia, kansallisia tai alueellisia aloitteita tai resursseja oteta huomioon.
Tarkistus  42 Päätösehdotus 12 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Rahoituspuitteiksi tämän päätöksen mukaisten toimien toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2010 välisenä aikana vahvistetaan 17 000 000 euroa, joista 6 500 000 euroa 31 päivänä joulukuuta 2009 päättyvälle jaksolle.	1. Määrärahoiksi tämän päätöksen mukaisten toimien toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2010 välisenä aikana vahvistetaan 17 000 000 euroa, joista 6 500 000 euroa 31 päivänä joulukuuta 2009 päättyvälle jaksolle.
Tarkistus  43 Päätösehdotus 13 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Komissio voi tehdä teemavuoteen liittyvää yhteistyötä asiaan liittyvien kansainvälisten organisaatioiden kanssa; näitä ovat etenkin Euroopan neuvosto, Kansainvälinen työjärjestö ja Yhdistyneet Kansakunnat.	Komissio voi tehdä teemavuoteen liittyvää yhteistyötä asiaan liittyvien kansainvälisten organisaatioiden kanssa; näitä ovat etenkin Euroopan neuvosto, Kansainvälinen työjärjestö ja Yhdistyneet Kansakunnat sekä muut EU:n toimielimet ja virastot.
Perustelut
EU:n virastot voivat asiantuntemuksensa turvin edistää teemavuoden onnistumista, joten ne olisi otettava mukaan.
Tarkistus  44 Päätösehdotus 15 artikla – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Tähän kertomuksen sisältyy myös tietoa miesten ja naisten tasa-arvon periaatteen kunnioittamisesta teemavuoden aikana ja sen täytäntöönpanosta sekä arviointi siitä, kuinka teemavuoden avulla on autettu heikossa asemassa olevia ryhmiä.
Tarkistus  45 Päätösehdotus Liite – I jakso – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Järjestetään yhteisön tasoisia kokouksia ja tapahtumia, joilla pyritään tekemään tunnetuksi teemavuoteen ja köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä kysymyksiä sekä tarjoamaan foorumi ajatustenvaihdolle. Kokouksiin ja tapahtumiin kootaan sidosryhmiä, ja ne suunnitellaan yhdessä köyhyyttä kokevien ja heitä edustavien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa tarkoituksena järjestää tilaisuus puuttua toimintastrategioissa oleviin puutteisiin ja jokapäiväisiin ongelmiin.	Järjestetään yhteisön tasoisia kokouksia ja tapahtumia, joilla pyritään tekemään tunnetuksi teemavuoteen ja köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä kysymyksiä sekä tarjoamaan foorumi ajatustenvaihdolle. Kokouksiin ja tapahtumiin kootaan sidosryhmiä, ja ne suunnitellaan yhdessä köyhyyttä kokevien ja heitä edustavien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa tarkoituksena auttaa kehittämään kaikille tarkoitettuja sosiaalisen valtaistamisen toimia ja käytäntöjä ja puuttua toimintastrategioissa oleviin puutteisiin sekä herättää tietoisuutta erilaisista instituutioista, jotka liittyvät (erityisesti naisten ja lasten) köyhyyden moniin ulottuvuuksiin, kuten mahdollisuuksiin saada työpaikka, asunto, sosiaalista suojelua, perhetukea, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja.
Perustelut
Teemavuoden tavoitteena on luoda muun muassa köyhyyden monia ulottuvuuksia ja politiikan mahdollisia puutteita käsittelemällä olosuhteet, jotka rajoittavat sosiaalisen eriarvoisuuden leviämistä.
Tarkistus  46 Päätösehdotus Liite – I jakso – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
• Järjestetään erilaisia solidaarisuustoimia köyhyyden lievittämiseksi ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. Annetaan tavallisille kansalaisille tilaisuus vaikuttaa asiaan suoraan tai organisaatioittensa kautta – vaikka pienimuotoisestikin – missä muodossa tahansa. Teemavuoteen liittyviä varainhankintatoimia voidaan tukea mediakampanjoilla.	Järjestetään erilaisia solidaarisuustoimia köyhyyden lievittämiseksi ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. Annetaan kaikille kansalaisille tilaisuus vaikuttaa asiaan suoraan tai organisaatioittensa kautta – vaikka pienimuotoisestikin – missä muodossa tahansa. Teemavuoteen liittyviä varainhankintatoimia voidaan tukea jäsenvaltioissa ja EU:ssa järjestettävillä mediakampanjoilla.
Perustelut
Tarkistuksella selvennetään tekstiä.
Tarkistus  47 Päätösehdotus Liite – I jakso – 2 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
• Järjestetään yhteisön tasoinen mutta kansallisiin oloihin mukautettava tiedotuskampanja, jossa hyödynnetään sekä perinteisiä että uusia viestintäkanavia ja uutta teknologiaa.	• Järjestetään yhteisön tasoinen mutta kansallisiin ja paikallisiin oloihin mukautettava tiedotuskampanja, jossa hyödynnetään sekä perinteisiä että uusia viestintäkanavia ja uutta teknologiaa.
Perustelut
Paikallistaso on tärkeä, koska alue- ja paikallisviranomaiset ovat merkittävässä asemassa, kun tunnistetaan ja edistetään tehokkaita tapoja yhteiskunnallisten, taloudellisten ja kulttuuristen palvelujen saattamiseksi köyhyydessä elävien tai sosiaalisesti syrjäytyneiden saataville. Niillä on päävastuu syrjäytyneiden yhteiskuntaan integroimisen varmistavan politiikan toteuttamisesta.
Tarkistus  48 Päätösehdotus Liite – I jakso – 2 kohta – 5 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
• Toteutetaan tarkoituksenmukaisia toimia, joilla tuodaan esiin teemavuoden tavoitteita edistävien yhteisön toimien tuloksia ja parannetaan niiden näkyvyyttä.	• Toteutetaan tarkoituksenmukaisia tiedotustoimia, joilla tuodaan esiin teemavuoden tavoitteita edistävien yhteisön toimien tuloksia ja parannetaan niiden näkyvyyttä.
Perustelut
Teemavuotta koskevien yhteisön ohjelmien ja aloitteiden näkyvyyttä olisi lisättävä.
Tarkistus  49 Päätösehdotus Liite – I jakso – 2 kohta – 6 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
• Levitetään tietoa teemavuodesta koulutuslaitosten toimin.	• Levitetään tietoa teemavuodesta ja köyhyyden ja sosiaalisen syrjinnän torjunnasta koulutuslaitosten, kansalaisjärjestöjen ja hyväntekeväisyysjärjestöjen toimin jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla.
Perustelut
Myös kansalaisjärjestöt ja hyväntekeväisyysjärjestöt on osallistutettava, jotta voidaan olla varmoja tuesta.
Tarkistus  50 Päätösehdotus Liite – I jakso – 3 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
• Tehdään yhteisön laajuisia selvityksiä ja tutkimuksia, joilla arvioidaan teemavuoden valmistelua, tehoa, vaikutuksia ja pitemmän aikavälin seurantaa sekä raportoidaan näistä aiheista. Jotta helpotettaisiin uuden yhteisymmärryksen rakentamista poliittisista ratkaisuista, yhdessä selvityksessä esitetään kysymyksiä, joilla luodataan kansalaisten käsitystä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseen ja torjumiseen tähtäävästä politiikasta sosiaalisen suojelun järjestelmät mukaan luettuina sekä unionin mahdollisesta roolista köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisissa toimissa. Selvitys tehdään vuonna 2009, jotta sen tulokset voidaan esittää teemavuoden avauskonferenssissa.	• Tehdään yhteisön laajuisia sukupuolieriytyneeseen tietojen keruuseen perustuvia selvityksiä ja tutkimuksia, joilla arvioidaan teemavuoden valmistelua, tehoa ja välittömiä ja pitkän aikavälin vaikutuksia sekä raportoidaan näistä aiheista. Jotta helpotettaisiin innovatiivisten poliittisten ratkaisujen tunnistamista, yhdessä selvityksessä esitetään kysymyksiä, joilla luodataan kansalaisten käsitystä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseen ja torjumiseen tähtäävästä politiikasta sosiaalisen suojelun järjestelmät, tarvittaessa, mukaan luettuina sekä unionin mahdollisesta roolista köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisissa toimissa EU:ssa ja koko maailmassa. Selvitys tehdään vuonna 2009, jotta sen tulokset voidaan esittää teemavuoden avauskonferenssissa.
Perustelut
YK:n vuosituhattavoitteissa tuetaan köyhyyden torjuntaa ja siten myös eurooppalaista teemavuotta 2010. Globaalistuneessa maailmassa köyhyyden torjunta EU:ssa liittyy lisäksi läheisesti köyhyyden torjuntaan kolmansissa maissa.
Tarkistus  51 Päätösehdotus Liite – I jakso – 3 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	• Tuetaan tutkimusta vakavasta köyhyydestä johtuvista perusoikeuksien loukkauksista.
Perustelut
Miljoonat Euroopan unionin kansalaiset eivät voi harjoittaa aidosti perusoikeuksiaan sen äärimmäisen köyhyyden ja sosiaalisen osattomuuden vuoksi, jossa he joutuvat elämään. Tutkimusta tämän todellisuuden esiin tuomiseksi olisi siksi tuettava.
Tarkistus  52 Päätösehdotus Liite – II jakso – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Paikallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin toimiin voidaan ehtojen täyttyessä myöntää yhteisön talousarviosta rahoitusta enintään 50 prosenttia tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärästä osallistujamaata kohti. Kansallisen rahoitusosuuden olisi vastattava EU:n rahoitusosuutta, ja vähintään 50 prosenttia olisi tultava julkisista tai yksityisistä lähteistä. Valitessaan toimia kansalliset täytäntöönpanoelimet voivat vapaasti päättää, vaativatko ne yksittäisen toimen toteuttavaa organisaatiota osallistumaan toimen rahoitukseen, samoin kuin vaadittavan rahoituksen tasosta.	1. Kansallisen rahoitusosuuden olisi vastattava EU:n rahoitusosuutta, ja vähintään 50 prosenttia olisi tultava julkisista tai yksityisistä lähteistä. Valitessaan toimia kansalliset täytäntöönpanoelimet voivat vapaasti päättää, vaativatko ne yksittäisen toimen toteuttavaa organisaatiota osallistumaan toimen rahoitukseen, samoin kuin vaadittavan rahoituksen tasosta, siten että niillä on mahdollisuus päättää, rahoittavatko ne jopa sata prosenttia hankkeiden kustannuksista.
Tarkistus  53 Päätösehdotus Liite – II jakso – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Strategisen puiteasiakirjan perusteella kukin kansallinen täytäntöönpanoelin laatii teemavuotta koskevan kansallisen toteuttamisohjelman. Laatimisessa huolehditaan tiiviistä koordinoinnista ja johdonmukaisuudesta suhteessa sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden kansallisiin strategioihin.	3. Strategisen puiteasiakirjan perusteella kukin kansallinen täytäntöönpanoelin laatii, kansalaisyhteiskuntaa kuultuaan, teemavuotta koskevan kansallisen toteuttamisohjelman. Laatimisessa huolehditaan tiiviistä koordinoinnista ja johdonmukaisuudesta suhteessa sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden kansallisiin strategioihin.
Perustelut
Yksi tärkeä teemavuoteen liittyvä näkökohta on köyhyyttä kokeneiden ihmisten ottaminen mukaan toimintaan, koska he voivat kokemuksensa perusteella parantaa kansallisten ohjelmien laatua.
Tarkistus  54 Päätösehdotus Liite – II jakso – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Kukin kansallinen täytäntöönpanoelin toimittaa koonnetun hakemuksen yhteisön rahoitusta varten. Hakemuksessa kuvataan teemavuotta koskeva kansallinen ohjelma prioriteetteineen, rahoitusta varten ehdotetut toimet kyseisessä osallistujamaassa sekä yksittäisten toimien toteuttamisesta vastaavat organisaatiot. Hakemuksen mukana on toimitettava yksityiskohtainen talousarvio, jossa esitetään ehdotettujen toimien kokonaiskustannukset sekä osarahoituksen määrä ja lähteet. Tukikelpoisiin kustannuksiin voidaan sisällyttää kansallisen täytäntöönpanoelimen henkilöstö- ja hallintokustannuksia.	4. Kukin kansallinen täytäntöönpanoelin toimittaa koonnetun hakemuksen yhteisön rahoitusta varten. Hakemuksessa kuvataan teemavuotta koskeva kansallinen ohjelma prioriteetteineen ja rahoitusta varten ehdotetut toimet. Hakemuksen mukana on toimitettava yksityiskohtainen talousarvio, jossa esitetään ehdotettujen toimien kokonaiskustannukset sekä osarahoituksen määrä ja lähteet. Tukikelpoisiin kustannuksiin voidaan sisällyttää kansallisen täytäntöönpanoelimen henkilöstö- ja hallintokustannuksia.
Perustelut
Toimituksellinen tarkistus.
Tarkistus  55 Päätösehdotus Liite – II jakso – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Komissio arvioi kansallisten täytäntöönpanoelinten toimittamat yhteisön rahoitusta koskevat hakemukset ja pyytää niihin tarvittaessa muutoksia.	6. Komissio arvioi kansallisten täytäntöönpanoelinten toimittamat yhteisön rahoitusta koskevat hakemukset ja sen, ovatko ne 2 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisia, ja pyytää niihin tarvittaessa muutoksia.
Perustelut
Komission olisi varmistettava, että yhteisön rahoitusta koskevat hakemukset ovat ehdotuksen 2 artiklassa tarkoitettujen teemavuoden tavoitteiden mukaisia.
Tarkistus  56 Päätösehdotus Liite – IV jakso – 2 kohta – -1 alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	• multidimensionaalisten integroitujen strategioiden edistäminen köyhyyden, erityisesti vakavan köyhyyden, ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sekä sosiaali-, talous- ja kulttuuripolitiikkaan sisällytettävät lähestymistavat;
Perustelut
Teemavuoden tulisi helpottaa köyhyyden multidimensionaalisten aspektien valtavirtaistamista talous-, kulttuuri- ja sosiaalipolitiikkaan.
Tarkistus  57 Päätösehdotus Liite – IV jakso – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
• lasten köyhyys ja köyhyyden periytyminen sukupolvelta toiselle	• lasten köyhyyden ja köyhyyden periytymisen sukupolvelta toiselle sekä perheiden köyhyyden torjunta, kiinnittäen erityistä huomiota suurperheisiin, yksinhuoltajiin ja perheisiin, jotka huolehtivat niistä riippuvaisesta henkilöstä, sekä laitoksissa elävien lasten köyhyyden torjunta;
Perustelut
Erityistä huomiota olisi lisäksi kiinnitettävä muita heikommassa asemassa olevien perheiden tilanteeseen.
Tarkistus  58 Päätösehdotus Liite – IV jakso – 2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
• osallisuutta edistävät työmarkkinat	• osallisuutta edistävien työmarkkinoiden tukeminen sekä toimet työssäkäyvien köyhyyden torjumiseksi ja työn kannattavuuden lisäämiseksi
Perustelut
Monet työssä käyvät henkilöt voivat edelleen joutua kokemaan köyhyyttä muun muassa heikkotasoisen työn ja pienen palkan vuoksi. Tähän ongelmaan on kiinnitettävä erityistä huomiota teemavuoden aikana.
Tarkistus  59 Päätösehdotus Liite – IV jakso – 2 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
• koulutukseen liittyvät epäkohdat, myös digitaalisen lukutaidon osalta	• koulutukseen liittyvien epäkohtien poistaminen, myös digitaalisen lukutaidon osalta, sekä tieto- ja viestintätekniikan yhtäläisten käyttömahdollisuuksien edistäminen, kiinnittäen erityistä huomiota vammaisten erityistarpeisiin;
Perustelut
Mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen on erityisen tärkeä, koska ihmisten on kehitettävä taitojaan työmarkkinoiden muutoksia vastaaviksi saadakseen kohtalaisen työpaikan.
Tarkistus  60 Päätösehdotus Liite – IV jakso – 2 kohta – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
• köyhyys ja sukupuoli	• sukupuoleen ja ikään perustuvaan köyhyyteen puuttuminen
Perustelut
Köyhyys ei kohdistu samalla tavalla naisiin ja miehiin ja ikääntyneisiin henkilöihin. Nämä erot olisi otettava huomioon teemavuoden aikana ja sen jälkeen toteutettavissa politiikoissa ja aloitteissa.
Tarkistus  61 Päätösehdotus Liite – IV jakso – 2 kohta – 5 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
• julkisten palvelujen saatavuus, mukaan luettuna kohtuullinen asumistaso	• asianmukaisten resurssien ja palvelujen, mukaan luettuna kohtuullinen asumistaso sekä terveydenhuolto ja sosiaalinen suojelu, yhtäläisen saatavuuden takaaminen
Perustelut
Asianmukaisten palvelujen sekä terveydenhuollon ja sosiaalisen suojelun saatavuus on hyvin tärkeää köyhyydessä eläville ihmisille, ja sen takaamiseksi on toteutettava riittävästi toimia teemavuoden aikana.
Tarkistus  62 Päätösehdotus Liite – IV jakso – 2 kohta – 5 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	• kulttuuritilaisuuksiin ja vapaa-ajan harrastuksiin osallistumisen helpottaminen
Perustelut
Köyhyydessä elävillä ihmisillä ei usein ole mahdollisuuksia osallistua kulttuuritilaisuuksiin tai vapaa-ajan harrastuksiin.
Tarkistus  63 Päätösehdotus Liite – IV jakso – 2 kohta – 6 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
• syrjinnän torjuminen, maahanmuuttajien integroituminen sekä etnisten vähemmistöjen sosiaalinen osallisuus ja osallistuminen työmarkkinoiden toimintaan	• syrjinnän torjuminen sekä, maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen sosiaalisen osallisuuden edistäminen
Perustelut
Tarkistuksella selvennetään, että maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen integrointi yhteiskuntaan on äärimmäisen tärkeää.
Tarkistus  64 Päätösehdotus Liite – IV jakso – 2 kohta – 6 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	• integroitujen aktiivisen osallisuuden lähestymistapojen ja oman elämän hallinnan edistäminen;
Perustelut
Teemavuonna olisi edistettävä aktiivista osallisuutta sekä oman elämän hallintaa ja erityisesti varojen mukaan elämisen periaatetta.
Tarkistus  65 Päätösehdotus Liite – IV jakso – 2 kohta – 6 b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	• kaikkien ihmisten yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen
Perustelut
Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden tavoite huomioon ottaen on loogista sisällyttää tämä aihe tähän teemavuoteen.
Tarkistus  66 Päätösehdotus Liite – IV jakso – 2 kohta – 7 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
• vammaisten ja muiden heikossa asemassa olevien ryhmien tarpeet.	• vammaisten, huollettavien ja heidän perheidensä ja muiden heikossa asemassa olevien ryhmien ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten, erityisesti kodittomien, tarpeet.
Perustelut
Huollettavilla ja heitä hoitavilla perheillä sekä vaikeassa elämäntilanteessa olevilla on suurempi riski joutua köyhyyteen.

PERUSTELUT

Käynnistäessään Lissabonin strategian maaliskuussa 2000 Eurooppa-neuvosto kehotti jäsenvaltioita ja komissiota sopimaan toimenpiteistä, jotka ”merkittävästi edistävät köyhyyden poistamista” vuoteen 2010 mennessä. Eurooppa-neuvosto on sittemmin vahvistanut tämän tavoitteen myöhemmissä kokouksissaan.

Vuonna 2006 kuusitoista prosenttia (78 miljoonaa) EU:n 25 jäsenvaltion väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella. Vuonna 2000 noin 40 miljoonaa ihmistä (9 prosenttia) EU:n 25 jäsenvaltiossa kokee jatkuvaa köyhyyttä. Vuonna 2005 yhdeksäntoista prosenttia lapsista (19 miljoonaa) EU:n 25 jäsenvaltiossa olivat vaarassa joutua köyhyyteen. Vaikka sukupuolten välinen kuilu on useimmissa jäsenvaltioissa kaventumassa, se on edelleen (vuonna 2006) kaksi prosenttiyksikköä, kun on kyse köyhyydestä ja jatkuvasta köyhyydestä.

Taustaa

Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto perusti avoimen koordinointimenetelmän, joka tarjoaa puitteet poliittiselle koordinoinnille ilman oikeudellisia velvoitteita. Menetelmä tukee unionin strategista tavoitetta kestävän taloudellisen kasvun takaamisesta, uusien ja parempien työpaikkojen luomisesta ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamisesta vuoteen 2010 mennessä. Jäsenvaltiot ovat sopineet sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevien tehokkaimpien toimiensa yksilöimisestä ja edistämisestä, jotta ne oppisivat toistensa kokemuksista. Tämä on joustava ja hajautettu menetelmä, joka sisältää seuraavat asiat:

Jäsenvaltiot sopivat tämän joustavan ja hajautetun menetelmän puitteissa yhteisistä tavoitteista ja indikaattoreista, laativat kansalliset strategiaraportit ja esittävät arvionsa.

EU:n uudella integroidulla työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevalla ohjelmalla tuetaan sosiaalipoliittisessa ohjelmassa asetettuja tavoitteita ja edistetään unionin laajempaa strategiaa työpaikkojen luomiseksi ja kasvun lisäämiseksi.

Sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden avoimen koordinointimenetelmän päätavoitteena on edistää

·   EU:n kestävän kehityksen strategian ja Lissabonin strategiaan sisältyvien talouskasvua, uusien ja parempien työpaikkojen luomista ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämistä koskevien tavoitteiden välistä tehokasta, keskinäistä vuorovaikutusta

·   sosiaalisen osallisuuden politiikkoja, miesten ja naisten tasa-arvoa ja kaikkien ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia saatavilla olevilla, taloudellisesti kestävillä ja tehokkailla sosiaalisen suojelun järjestelmillä

·   hyvää hallintoa, avoimuutta ja sidosryhmien osallistumista politiikan suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja seurantaan.

Päätavoitteiden osalta mainitaan, että avoimella koordinointimenetelmällä olisi pyrittävä merkittävästi edistämään köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamista.

Jäsenvaltiot ja komissio ovat Lissabonin Eurooppa-neuvostolta toimivaltuudet saatuaan pyrkineet kehittämään yhteisiä menettelyjä ja yhteensopivia indikaattoreita. Sosiaalisen suojelun komitea antoi vuonna 2001 kertomuksen, jossa suositeltiin alustavia yhteisesti sovittuja indikaattoreita, jotka työllisyys- ja sosiaalisasiain neuvosto oli hyväksynyt joulukuussa 2001 ja jotka sitten esiteltiin Laekenin huippukokouksessa. Kesäkuussa 2006 sosiaalisen suojelun komitea hyväksyi tarkistetut yhteiset indikaattorit sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen tähtäävälle prosessille.

Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamista koskevan tavoitteen osalta yksi yhteisesti sovituista indikaattoreista on köyhyysriskiaste (niiden henkilöiden osuus, joiden käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia keskitulosta kyseisessä jäsenvaltiossa).

Yhteenveto komission tiedonannosta Euroopan teemavuodesta 2010

Komissio ehdotti vuosien 2005–2010 sosiaalipoliittisessa toimintaohjelmassaan, että vuosi 2010 nimetään Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi.

Teemavuodelle myönnettyjen määrärahojen määrä - 17 miljoonaa euroa - on suurin eurooppalaiselle teemavuodelle koskaan myönnetty määrä ja osoittaa, että tätä vuotta pidetään poliittisesti tärkeänä.

Teemavuoden tarkoituksena on vahvistaa unionin sitoutumista solidaarisuuteen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja tiiviimpään yhteenkuuluvuuteen. Lisäksi tavoitteena on lisätä toiminnan johdonmukaisuutta ja tukea unionin laajoja tavoitteita edistämällä merkittävästi köyhyyden poistamista.

Teemavuodella halutaan nostaa Euroopassa esiintyvä köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen vahvemmin ihmisten tietoisuuteen ja muistuttaa, että ne haittaavat yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä. Teemavuoden tarkoituksena on lisäksi painottaa yhteisvastuun tärkeyttä, toisin sanoen sitä, että toimintaan osallistutetaan päätöksentekijöiden lisäksi myös julkiset ja yksityiset toimijat.

Yleistavoitteitten lisäksi Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodella on neljä erityistä tavoitetta:

·   Tunnustetaan, että köyhyydessä ja sosiaalisesti syrjäytyneinä elävillä ihmisillä on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja täysipainoiseen osallistumiseen yhteiskunnan toimintaan.

·   Edistetään sosiaalisen suojelun politiikan ja toiminnan ottamista yhteiseksi asiaksi ja korostetaan jokaisen vastuuta köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnasta.

·   Edistetään tiiviimpää yhteenkuuluvuutta yhteiskunnassa tuomalla esiin niitä etuja, joita kaikille koituu yhteiskunnasta, josta köyhyys on poistettu ja jossa ketään ei syrjäytetä.

·   Muistutetaan EU:n voimakkaasta poliittisesta sitoutumisesta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen ja edistetään sen toteutumista hallinnon kaikilla tasoilla.

Teemavuoden toimilla tuetaan sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden alalla toteutettavaa avointa koordinointimenetelmää ja pyritään saamaan aikaan selvää lisäarvoa politiikan vaikutuksissa ja vaikuttavuudessa. Teemavuoden aiheet ovat siten sopusoinnussa avoimen koordinointimenettelyn kanssa.

Unioni tarjoaa puitteet eri tasoilla toteutettavan toiminnan koordinoinnille, mutta todelliseen edistymiseen tarvitaan osallistujamaiden vahvaa mukanaoloa. Euroopan tasolla määritellyt toimet, joilla pyritään takaamaan osallisuutta edistävään yhteiskuntaan tähtäävän toimintamallin yhtenäisyys, voidaan mukauttaa kunkin osallistujamaan erityisiin oloihin.

Jäsenvaltioiden edustajista kootaan komitea, joka avustaa komissiota teemavuoden toimien toteuttamisessa.

Komitea seuraa toimien toteuttamista käyttäen perustana komission laatimia yhteisiä ohjeita, strategista puiteasiakirjaa.

Kansallisen tason toteutuksen on vastattava teemavuoden tavoitteita edellä mainitun strategisen puiteasiakirjan mukaisesti. Kukin jäsenvaltio toimittaa komissiolle teemavuoden toteuttamista koskevan ohjelman.

Kukin ohjelma olisi laadittava, vahvistettava ja toteutettava läheisessä yhteistyössä kunkin osallistujamaan teemavuotta varten nimeämän kansallisen täytäntöönpanoelimen kanssa ja sen valvonnassa.

Kansallisia strategioita laatiessaan ja toteuttaessaan kukin täytäntöönpanoelin konsultoi erityistä kansallista neuvoa-antavaa ryhmää ja toimii sen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Neuvoa-antava ryhmä koostuu edustavasta määrästä sidosryhmiä, joihin lukeutuvat köyhien etuja edustavat kansalaisyhteiskunnan järjestöt, kansallisten parlamenttien edustajat, työmarkkinaosapuolet sekä alue- ja paikallisviranomaiset.

Aiemmista sosiaalialan eurooppalaisista teemavuosista saatu kokemus on osoittanut niiden merkityksen, kun tehdään kulloisiakin teemoja tiettäväksi suuren yleisön keskuudessa, edistetään osallistumista, tehostetaan poliittista sitoutumista asiaan kaikilla tasoilla ja ajetaan toimintalinjojen uudistamista. Ehdotus on näin ollen perustamissopimuksen 5 artiklassa esitetyn toissijaisuusperiaatteen mukainen. Teemavuotta koskevassa ehdotuksessa korostetaan myös, että jäsenvaltioiden erilaisia perinteitä ja taustoja on kunnioitettava, jotta täytäntöönpano voi olla joustavaa eikä joissakin jäsenvaltioissa jo käytössä olevia hyviä toimintatapoja häiritä. Näin ollen ehdotus on myös suhteellisuusperiaatteen mukainen.

Euroopan parlamentin tarkistusten ydin

Euroopan parlamentti tuki sosiaalista todellisuutta koskevassa mietinnössään komission ehdotusta Euroopan teemavuodeksi 2010 köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.

Esittelijä kannattaa yleisesti ottaen komission ehdotusta ja on erityisen ilahtunut siitä, että siinä tunnustetaan köyhyyden moniulottuvuus, tarve lisätä yleistä tietoisuutta ja julkista ja yksityistä vastuuta sekä köyhyydessä elävien ihmisten ja heidän edustajiensa osallistumista teemavuoden täytäntöönpanoon.

Mietinnössä keskitytään artikloiden täsmentämiseen ja joidenkin uusien kohtien lisäämiseen. Käsiteltävät kohdat ovat seuraavat:

1. Maailmanlaajuinen näkökulma köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittämällä teemavuosi YK:n vuosituhattavoitteisiin ja erityisesti YK:n kansainväliseen teemapäivään köyhyyden poistamiseksi (17. lokakuuta).

2. Teemavuoden alusta alkaen olisi oltava selvää, että vuoden tarkoituksena ei ole vain (vakavan) köyhyyden torjunta vaan myös köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen.

3. Komission ehdotukseen sisältyvän suunnitelman kehittäminen, kun on kyse köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen moniulottuvuudesta ja niihin liittyvistä monista eri näkökohdista.Tämä tehdään laajentamalla kyseisten ryhmien määrittelyä, kuten lisäämällä niihin esimerkiksi aikaisin koulunsa lopettavat ja (pitkäaikais)työttömät.

Mietinnössä selvennetään myös monialaisia toimia, jotka on koordinoitava ja pantava täytäntöön kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, jotta teemavuoden tavoitteet saavutetaan. Näiden politiikkojen olisi tarjottava yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, mukaan lukien mahdollisuus käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa, mahdollisuus kuulua sosiaaliturvajärjestelmään, mahdollisuus saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä asunto.

4. Erikseen olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että on varmistettava yhtäläinen kohtelu ja syrjimättömyys muun muassa parantamalla EU-säädösten täytäntöönpanoa, ottaen huomioon että naiset ja heikommassa asemassa olevat väestöryhmät kokevat köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä enemmän kuin muut.

5. Esittelijä halusi myös painottaa enemmän hallintoa sekä teemavuoden ja nykyisten ohjelmien ja aloitteiden välisen synergian luomista.

Mietinnössä selvennetään, että teemavuotta ei pitäisi käyttää vain joidenkin aikaisempien sitoumusten toistamiseen tai avoimen koordinointimenetelmän vahvistamiseen, vaan että sen olisi lisättävä ponnisteluja hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi, uusien aloitteiden tekemiseksi jne. Yhteenkuuluvuuden ja toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi on otettava paremmin huomioon aikaisempien teemavuosien tulokset, ja teemavuoden yhteensovittamista köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa tukevien nykyisten EU:n ohjelmien ja määrärahojen kanssa on tehostettava.Teemavuoden onnistumiseksi kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä ja kaikki asianosaiset on otettava mukaan, kun jäsenvaltiot alkavat keskustella teemavuoden kansallisesta sisällöstä.

6. Euroopan parlamentti pitää, edelliseen kohtaan liittyen, erittäin tärkeänä, että köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsivät henkilöt otetaan mukaan teemavuoden sisällöstä ja sitä koskevien suunnitelmien täytäntöönpanosta EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa käytävään keskusteluun.

Kaikki nämä kohdat antavat aihetta johdanto-osan kappaleiden ja artiklojen täsmennyksiin. Erityistä huomiota on kiinnitetty 2 artiklaan (tavoitteet) ja liitteessä IV olevaan 2 kohtaan (teemavuoden teemat).

Ehdotuksen 2 artiklassa muutos koskee kaikkien asianomaisten ryhmien osallistumista. Artikla yhdistetään myös liitteen osaan IV. Liitteessä tärkeimmät muutokset koskevat joidenkin uusien teemojen mukaan ottamista. Näillä teemoilla halutaan painottaa lasten köyhyyden torjunnan tärkeyttä perheiden köyhyyden torjunnan yhteydessä, yhtäläisen kohtelun ja syrjimättömyyden edistämistä, aktiivista osallisuutta edistäviä lähestymistapoja sekä mahdollisuuksia kulttuuritilaisuuksiin ja vapaa-ajan harrastuksiin osallistumiseen. (Tarkoituksena on yhdistää teemat köyhyyden ja sosiaaliseen syrjäytymisen moniulottuvuuteen.)

LAUSUNTO naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta (3.4.2008)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodesta (2010)
(KOM(2007)0797 – C6‑0469/2007 – 2007/0278(COD))

Valmistelija: Lidia Joanna Geringer de Oedenberg

TARKISTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Päätösehdotus Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11) Monet maat ovat tuoneet sosiaalista osallisuutta koskevissa kansallisissa toimintasuunnitelmissaan esiin eräiden ryhmien suuren köyhyys- ja/tai syrjäytymisriskin. Näitä ryhmiä ovat lapset, yksinhuoltajat, ikääntyneet, maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt, vammaiset, asunnottomat, vangit, väkivallan kohteeksi joutuneet naiset ja lapset sekä päihteiden väärinkäyttäjät.	(11) Monet maat ovat tuoneet sosiaalista osallisuutta koskevissa kansallisissa toimintasuunnitelmissaan esiin eräiden ryhmien suuren köyhyys- ja/tai syrjäytymisriskin. Näitä ryhmiä ovat lapset, yksinhuoltajat, monilapsiset perheet, ikääntyneet, nuoret, eritoten nuoret naiset, maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt, vammaiset, asunnottomat, vangit, väkivallan kohteeksi joutuneet naiset ja lapset sekä päihteiden väärinkäyttäjät.
Tarkistus  2 Päätösehdotus Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12) Vaikka työssäkäynti vähentääkin köyhyysriskiä huomattavasti, se ei aina riitä nostamaan ihmisiä pois köyhyydestä, ja köyhyysriski on suhteellisen yleinen myös työllisten keskuudessa. Työssäkäyvien köyhyys on yhteydessä pieneen palkkaan, heikkoon ammattitaitoon sekä epävarmoihin ja usein osa-aikaisiin työsuhteisiin mutta myös kyseisen henkilön kotitalouden piirteisiin eli huollettavien määrään ja koko kotitalouden työllisyystilanteeseen. Ihmisten nostamiseen pois köyhyydestä tarvitaan siksi välttämättä laadukkaita työpaikkoja.	(12) Vaikka työssäkäynti vähentääkin köyhyysriskiä huomattavasti, se ei aina riitä nostamaan ihmisiä pois köyhyydestä, ja köyhyysriski on suhteellisen yleinen myös työllisten keskuudessa. Työssäkäyvien köyhyys on yhteydessä pieneen palkkaan, heikkoon ammattitaitoon, huonoihin mahdollisuuksiin kouluttautua ammatillisesti ja sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä sekä epävarmoihin ja usein osa-aikaisiin työolosuhteisiin mutta myös sosiaalisen ja taloudellisen avun tasoon verrattuna kyseisen henkilön kotitalouden piirteisiin eli huollettavien määrään ja koko kotitalouden työllisyystilanteeseen. Ihmisten nostamiseen pois köyhyydestä tarvitaan siksi välttämättä laadukkaita työpaikkoja sekä sosiaalista ja taloudellista tukea.
Tarkistus  3 Päätösehdotus Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä torjuvien yhteisön toimien vaikuttavuuden ratkaisee se, miten laaja kansalaisten tuki niillä on. Teemavuoden olisi edistettävä tietoisuuden lisäämistä ja toiminnan käyntiin saamista. Sen kautta olisi kohdennettava poliittinen huomio teemaan ja saatava kaikki asiaan liittyvät tahot mukaan toimintaan, jotta sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden avointa koordinointimenetelmää vietäisiin eteenpäin.	(15) Köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä torjuvien yhteisön toimien vaikuttavuuden ratkaisee se, miten laaja kansalaisten tuki niillä on. Teemavuoden olisi edistettävä tietoisuuden lisäämistä ja toiminnan käyntiin saamista. Sen kautta olisi kohdennettava poliittinen huomio teemaan ja saatava kaikki asiaan liittyvät tahot mukaan toimintaan, jotta sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden avointa koordinointimenetelmää vietäisiin eteenpäin ja vahvistettaisiin, sekä edistettävä uusia toimia ja aloitteita Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden tasolla yhteistyössä köyhyydestä kärsivien ihmisten ja heidän edustajiensa kanssa. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota miesten ja naisten tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevan yhteisön lainsäädännön todelliseen täytäntöönpanoon kansallisella tasolla.
Tarkistus  4 Päätösehdotus 2 artikla – c kohta
Komission teksti	Tarkistus
c) Yhteenkuuluvuus – Edistetään tiiviimpää yhteenkuuluvuutta yhteiskunnassa tuomalla esiin niitä etuja, joita kaikille koituu yhteiskunnasta, josta köyhyys on poistettu ja jossa ketään ei syrjäytetä. Teemavuodella toimitaan sellaisen yhteiskunnan hyväksi, joka ylläpitää ja kehittää elämänlaatua, sosiaalista hyvinvointia ja yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille taustasta riippumatta huolehtien kestävästä kehityksestä, sukupolvien välisestä ja sisäisestä solidaarisuudesta sekä toimien johdonmukaisuudesta suhteessa EU:n toimintaan maailmanlaajuisesti.	c) Yhteenkuuluvuus – Edistetään tiiviimpää yhteenkuuluvuutta yhteiskunnassa muuttamalla erityisesti naisten ja lasten köyhyyttä ja sosiaalista epätasa-arvoa aiheuttavia yhteiskunnallis-taloudellisia politiikkoja ja tuomalla esiin niitä etuja, joita kaikille koituu yhteiskunnasta, josta köyhyys on poistettu ja jossa ketään ei syrjäytetä. Teemavuodella toimitaan sellaisen yhteiskunnan hyväksi, joka ylläpitää ja kehittää elämänlaatua, sosiaalista hyvinvointia ja yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille taustasta ja sukupuolesta riippumatta huolehtien kestävästä kehityksestä, sukupolvien välisestä ja sisäisestä solidaarisuudesta sekä toimien johdonmukaisuudesta suhteessa EU:n toimintaan maailmanlaajuisesti.
Tarkistus  5 Päätösehdotus 2 artikla – d kohta
Komission teksti	Tarkistus
d) Sitoutuminen – Muistutetaan EU:n voimakkaasta poliittisesta sitoutumisesta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen ja edistetään sen toteutumista hallinnon kaikilla tasoilla. Sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden alalla sovellettavan avoimen koordinointimenettelyn saavutusten ja mahdollisten puutteitten pohjalta teemavuodella vahvistetaan poliittista sitoutumista köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen ja annetaan pontta uusien asiaan liittyvien Euroopan unionin toimien kehittämiselle.	d) Sitoutuminen – Muistutetaan EU:n voimakkaasta poliittisesta sitoutumisesta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen ja edistetään sen toteutumista hallinnon kaikilla tasoilla muuttamalla näitä ilmiöitä aiheuttavia politiikkoja. Sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden alalla sovellettavan avoimen koordinointimenettelyn saavutusten ja mahdollisten puutteitten pohjalta teemavuodella vahvistetaan poliittista sitoutumista köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen ja annetaan pontta uusien asiaan liittyvien Euroopan unionin toimien kehittämiselle.
Tarkistus  6 Ehdotus päätökseksi 4 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Teemavuoden yhteydessä otetaan huomioon erot siinä, miten naiset ja miehet kokevat köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.	Teemavuoden yhteydessä otetaan huomioon erot siinä, miten naiset ja miehet kokevat köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, ja sen toimien täytäntöönpanossa ja arvioinnissa kiinnitetään huomiota sukupuolinäkökohtiin.
Tarkistus  7 Ehdotus päätökseksi 6 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansallinen täytäntöönpanoelin järjestämään sen osallistuminen teemavuoteen ja huolehtimaan toimien koordinoinnista kansallisella tasolla. Kansallinen täytäntöönpanoelin vastaa teemavuotta koskevan kansallisen strategian ja painotusten määrittelystä ja valitsee ne toimenpiteet, joille haetaan yhteisön rahoitusta. Kansallinen strategia ja teemavuoden painotukset on vahvistettava 2 artiklassa lueteltujen tavoitteitten mukaisesti.	1. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansallinen täytäntöönpanoelin järjestämään sen osallistuminen teemavuoteen ja huolehtimaan toimien koordinoinnista kansallisella tasolla. Kansallinen täytäntöönpanoelin vastaa teemavuotta koskevan kansallisen strategian ja painotusten määrittelystä ja valitsee ne toimenpiteet, joille haetaan yhteisön rahoitusta. Kansallinen strategia ja teemavuoden painotukset on vahvistettava 2 artiklassa lueteltujen tavoitteitten ja 4 artiklan mukaisen sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisen periaatteen mukaisesti.
Tarkistus  8 Ehdotus päätökseksi 9 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio päättää toimille 8 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla myönnettävästä rahoituksesta 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.	1. Komissio päättää toimille 8 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla myönnettävästä rahoituksesta 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen 4 artiklan mukaista sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisen periaatetta kunnioittaen.
Tarkistus  9 Päätösehdotus 15 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Tähän kertomuksen sisältyy myös tietoa miesten ja naisten tasa-arvon periaatteen kunnioittamisesta teemavuoden aikana ja sen täytäntöönpanosta sekä arviointi siitä, kuinka teemavuoden avulla on autettu heikossa asemassa olevia ryhmiä.
Tarkistus  10 Päätösehdotus Liite - jakso I – 1 kohta Kokoukset ja tapahtumat
Komission teksti	Tarkistus
Järjestetään yhteisön tasoisia kokouksia ja tapahtumia, joilla pyritään tekemään tunnetuksi teemavuoteen ja köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä kysymyksiä sekä tarjoamaan foorumi ajatustenvaihdolle. Kokouksiin ja tapahtumiin kootaan sidosryhmiä, ja ne suunnitellaan yhdessä köyhyyttä kokevien ja heitä edustavien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa tarkoituksena järjestää tilaisuus puuttua toimintastrategioissa oleviin puutteisiin ja jokapäiväisiin ongelmiin.	Järjestetään yhteisön tasoisia kokouksia ja tapahtumia, joilla pyritään tekemään tunnetuksi teemavuoteen ja köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä kysymyksiä sekä tarjoamaan foorumi ajatustenvaihdolle. Kokouksiin ja tapahtumiin kootaan sidosryhmiä, ja ne suunnitellaan yhdessä köyhyyttä kokevien ja heitä edustavien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa tarkoituksena järjestää tilaisuus puuttua toimintastrategioissa oleviin puutteisiin ja jokapäiväisiin ongelmiin, ja niillä pyritään saattamaan erilaisten instituutioiden tietoon köyhyyden syyt ja toimet, joita on toteutettava sen vähentämiseksi erityisesti naisten ja lasten piirissä.
Tarkistus  11 Päätösehdotus Liite – jakso II – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Paikallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin toimiin voidaan ehtojen täyttyessä myöntää yhteisön talousarviosta rahoitusta enintään 50 prosenttia tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärästä osallistujamaata kohti. Kansallisen rahoitusosuuden olisi vastattava EU:n rahoitusosuutta, ja vähintään 50 prosenttia olisi tultava julkisista tai yksityisistä lähteistä. Valitessaan toimia kansalliset täytäntöönpanoelimet voivat vapaasti päättää, vaativatko ne yksittäisen toimen toteuttavaa organisaatiota osallistumaan toimen rahoitukseen, samoin kuin vaadittavan rahoituksen tasosta.	1. Paikallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin toimiin voidaan ehtojen täyttyessä myöntää yhteisön talousarviosta rahoitusta enintään 50 prosenttia tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärästä osallistujamaata kohti. Kansallisen rahoitusosuuden olisi vastattava EU:n rahoitusosuutta, ja vähintään 50 prosenttia olisi tultava julkisista tai yksityisistä lähteistä. Valitessaan toimia kansalliset täytäntöönpanoelimet voivat vapaasti päättää, vaativatko ne yksittäisen toimen toteuttavaa organisaatiota osallistumaan toimen rahoitukseen, samoin kuin vaadittavan rahoituksen tasosta, ottaen huomioon mahdollisuuden, että kansalliset täytäntöönpanoelimet rahoittavat toimia jopa 100 prosenttia hankkeen kustannuksista.
Tarkistus  12 Päätösehdotus Liite – jakso IV – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– lasten köyhyys ja köyhyyden periytyminen sukupolvelta toiselle	– lasten köyhyyden ja köyhyyden periytymisen sukupolvelta toiselle poistaminen muun muassa tukemalla paremmin perheitä ja vanhemmuutta

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen torjumisen teemavuosi
Viiteasiakirjat	KOM(2007)0797 – C6-0469/2007 – 2007/0278(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	EMPL
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	FEMM 31.1.2008
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Lidia Joanna Geringer de Oedenberg 22.1.2008
Valiokuntakäsittely	28.2.2008		3.4.2008
Hyväksytty (pvä)	3.4.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	24 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Edit Bauer, Edite Estrela, Ilda Figueiredo, Věra Flasarová, Claire Gibault, Zita Gurmai, Lívia Járóka, Piia-Noora Kauppi, Urszula Krupa, Roselyne Lefrançois, Astrid Lulling, Zita Pleštinská, Anni Podimata, Christa Prets, Teresa Riera Madurell, Anne Van Lancker, Anna Záborská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Gabriela Creţu, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Mary Honeyball, Christa Klaß, Marusya Ivanova Lyubcheva, Petya Stavreva, Feleknas Uca
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Manolis Mavrommatis

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen torjumisen teemavuosi
Viiteasiakirjat	KOM(2007)0797 – C6-0469/2007 – 2007/0278(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	12.12.2007
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	EMPL 31.1.2008
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	FEMM 31.1.2008
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Marie Panayotopoulos-Cassiotou 23.1.2008
Valiokuntakäsittely	2.4.2008		5.5.2008
Hyväksytty (pvä)	6.5.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	41 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jan Andersson, Edit Bauer, Emine Bozkurt, Iles Braghetto, Philip Bushill-Matthews, Alejandro Cercas, Derek Roland Clark, Jean Louis Cottigny, Proinsias De Rossa, Harald Ettl, Richard Falbr, Carlo Fatuzzo, Joel Hasse Ferreira, Stephen Hughes, Karin Jöns, Ona Juknevičienė, Jan Jerzy Kułakowski, Jean Lambert, Raymond Langendries, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Jan Tadeusz Masiel, Jiří Maštálka, Maria Matsouka, Elisabeth Morin, Juan Andrés Naranjo Escobar, Csaba Őry, Siiri Oviir, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Jacek Protasiewicz, Bilyana Ilieva Raeva, Elisabeth Schroedter, José Albino Silva Peneda, Jean Spautz, Ewa Tomaszewska, Anne Van Lancker, Gabriele Zimmer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Gabriela Creţu, Petru Filip, Jamila Madeira, Csaba Sógor, Kyriacos Triantaphyllides