MIETINTÖ Euroopan turvallisuusstrategian ja ETPP:n täytäntöönpanosta

15.5.2008 - (2008/2003(INI))

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Helmut Kuhne

Menettely : 2008/2003(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A6-0186/2008
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A6-0186/2008
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan turvallisuusstrategian ja ETPP:n täytäntöönpanosta

(2008/2003(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymän Euroopan turvallisuusstrategian (ETS),

–       ottaa huomioon Lissabonissa 13. joulukuuta 2007 allekirjoitetun Lissabonin sopimuksen,

–       ottaa huomioon 14. joulukuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–       ottaa huomioon 18. kesäkuuta ja 11. joulukuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston kertomukset Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (ETPP),

–       ottaa huomioon EU:n puolustus- ja kehitysyhteistyöministerien 19.–20. marraskuuta 2007 pidetyn yhteisen kokouksen,

–       ottaa huomioon 19.–20. marraskuuta 2007 kokoontuneen neuvoston mainitun kokonpanon johtopäätökset turvallisuudesta ja kehityksestä sekä ETPP:sta,

–       ottaa huomioon kansalaisten turvallisuutta käsittelevän työryhmän 8. marraskuuta 2007 julkistaman Madridin kertomuksen,

–       ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin turvallisuusstrategiasta[1],

–       ottaa huomioon 16. marraskuuta 2006 antamansa päätöslauselman ETS:n täytäntöönpanosta ETPP:n puitteissa[2],

–       ottaa huomioon Lissabonissa 9. joulukuuta 2007 hyväksytyn EU:n ja Afrikan yhteisen strategian ja kenraali Pierre-Michel Joanan nimittämisen Afrikan rauhanturvaamisvalmiuksia käsitteleväksi erityisneuvonantajaksi 1. maaliskuuta 2008 alkaen,

–       ottaa huomioon 27. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavasta ETPP-operaatiosta[3],

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–       ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A6‑0186/2008),

Yleiset huomiot

A.     ottaa huomioon, että vuonna 2007 ja vuoden 2008 alussa neuvosto on tehnyt merkittäviä ETPP:n alaa ja ETS:n täytäntöönpanoa koskevia operatiivisia päätöksiä, mukaan luettuina:

a. ETPP:n poliisioperaation käynnistäminen Afganistanissa (Eupol Afganistan);

b. päätös käynnistää ETTP:n sotilaallinen operaatio Tshadissa/Keski-Afrikan tasavallassa;

c. Bosniassa toimivien Eufor Althea -joukkojen kokoonpanon muuttaminen ja joukkojen vähentäminen;

d. ETPP:n siviilioperaation valmistelu Kosovossa;

e. Guinea-Bissaun turvallisuusalan uudistamista koskevan operaation valmistelu,

B.     ottaa huomioon, että vuonna 2007 ja vuoden 2008 alussa ETTP-valmiuksia ja ETS:n täytäntöönpanoa kehitettiin myös muilla tavoin, mukaan luettuina:

a. siviilialan uuden yleistavoitteen 2010 hyväksyminen;

b. Siviilialan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran perustaminen neuvoston sihteeristöön;

c. EU:n johtokeskuksen täydellisen toimintakyvyn saavuttaminen;

d. täydellisen toimintakyvyn saavuttaminen, jonka avulla voidaan toteuttaa kaksi nopeaa ja samanaikaista ETPP:n sotilaallista operaatiota taisteluosastoja käyttäen,

C.     ottaa huomioon, että toisaalta vuonna 2007 ja vuoden 2008 alussa on edelleen todettu puutteita ETPP:n toiminnassa ja ETS:n täytäntöönpanossa, mukaan luettuina:

a. EU:n siviilirauhajoukkojen puutuminen, vaikka Euroopan parlamentti on pyytänyt mainittujen joukkojen perustamista vuodesta 2000 lähtien, sekä pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun resurssien puuttuminen, vaikka viimeksi mainittuihin on viitattu useissa komission ja neuvoston asiakirjoissa vuoden 2004 tsunamikatastrofista lähtien;

b. paljon tarvitun Airbus A400M -sotilaskuljetuskoneen toimittamisen viivästyminen ja myyntihinnan nouseminen;

c. jäsenvaltioiden maksuosuuksien epätasapaino ETPP:n siviilioperaatioiden kustannusten osalta, mikä rajoittaa EU:n kriisinhallintakykyä;

d. ongelmat Afganistanin poliisioperaation vaatiman poliisimäärän rekrytoinnissa toisaalta turvallisuusongelmien ja toisaalta henkilökohtaisten urakehitysnäkymien puuttumisen vuoksi poliisien paluun jälkeen;

e. ETPP:n Tshadin ja Keski-Afrikan tasavallan operaation viivästyminen joukkojen muodostamista koskevien neuvottelujen epäonnistumisen vuoksi, erityisesti helikopterien puuttumisen vuoksi;

f.  tähänastinen kykenemättömyys allekirjoittaa EU:n ja Naton välillä laaditut tekniset sopimukset, jotka varmistavat Kfor-operaation ja mahdollisen ETPP-operaation keskinäisen koordinoinnin Kosovossa sekä Eupol-operaation ja Isaf-operaation keskinäisen koordinoinnin Afganistanissa, mikä johtuu Turkin vastustuksesta,

D.     ottaa huomioon, että Lissabonin sopimus sisältää useita merkittäviä ETTP:n alan uudistuksia,

E.     ottaa huomioon, että päällekkäisyyksien välttämiseksi ja yhteentoimivuuden lisäämiseksi EU:ssa tarvitaan jatkuvia toimia, ja ottaa huomioon, että tässä yhteydessä kustannustehokkainta on puolustusvoimavarojen jakaminen ja yhteiskäyttö Euroopan puolustusvalmiuksien maksimoimiseksi,

1.      vahvistaa, että parlamentti on antanut aikaisemmin useita ETS:n alaa ja ETPP:n alaa koskevia päätöslauselmia, eikä näin ollen näe mitään syytä toistaa niitä tässä päätöslauselmassa;

Lissabonin sopimus

2.      pitää myönteisenä Lissabonin sopimuksen allekirjoittamista, koska sillä otetaan käyttöön useita merkittäviä ETPP:n alaa koskevia uudistuksia, jotka koskevat erityisesti korkean edustajan viran vahvistamista, Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista ja uutta keskinäistä puolustusapua koskevaa artiklaa, solidaarisuuslauseketta, puolustuksen alan pysyvää rakenteellista yhteistyötä sekä niin kutsuttujen Petersbergin tehtävien laajentamista; toivoo, että ratifiointiprosessi saadaan kaikissa jäsenvaltioissa päätökseen myönteisesti ja ajoissa; onnittelee niitä jäsenvaltioita, jotka ovat jo ratifioineet Lissabonin sopimuksen; huomauttaa, että parlamentti täyttää voimassa olevan perussopimuksen velvoitteet ja seuraa tarkasti kaikkien uudistusten täytäntöönpanoa;

3.      pyytää asianomaisia jäsenvaltioita tutkimaan mahdollisuuksia siirtää Lissabonin sopimuksen mukaisen pysyvän rakenteellisen yhteistyön piiriin toiminnassa olevat monikansalliset joukot, mukaan luettuina Eurocorps, Eurofor, Euromarfor, eurooppalaiset sotilaspoliisijoukot, Espanjan ja Italian maihinnousujoukot, Euroopan ilmakuljetusjoukot, Eindhovenissa toimiva Euroopan ilmakuljetusten koordinointiyksikkö, Ateenassa toimiva monikansallinen merikuljetusten koordinointikeskus sekä kaikki asianmukaiset ETPP-operaatioiden joukot ja rakenteet, sekä siirtämisestä mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia;

ETS:n arviointi ja täydentäminen

4.      pyytää korkeaa edustajaa arvioimaan valkoisessa kirjassa ETS:n täytäntöönpanossa vuodesta 2003 lähtien saavutettua edistymistä ja mahdollisia puutteita, ETPP-operaatioista saadut kokemukset mukaan luettuina; turvallisuuden (ja terrorismin torjunnan) ulkoisten ja sisäisten näkökohtien välistä yhteyttä; rajojen ja kriittisen infrastruktuurin suojelua myös verkkohyökkäyksiltä; energian toimitusvarmuutta, joka muodostaa haasteen kansalaistoiminnalle sekä taloudelliselle, tekniselle ja diplomaattiselle toiminnalle; ratkaisemattomia aluekiistoja EU:n naapurialueilla, esimerkkeinä Transnistria, Abhaasia, Etelä-Ossetia ja Nagorno-Karabah; Afrikan mantereen humanitaarisia ja turvallisuushaasteita; ilmastonmuutosten ja luonnonkatastrofien vaikutusta pelastuspalveluihin ja ihmisten turvallisuuteen sekä joukkotuhoaseiden leviämistä; pyytää korkeaa edustajaa arvioimaan myös, vaikuttavatko nämä uhat, riskit ja haasteet suoraan Euroopan turvallisuuteen laajasti ymmärrettynä, vai onko niillä vain turvallisuuteen liittyvä ulottuvuus;

5.      pyytää korkeaa edustajaa sisällyttämään valkoiseen kirjaan ETS:n parantamista ja täydentämistä koskevia ehdotuksia, mukaan luettuna Euroopan yhteisten turvallisuusetujen määrittely ja ETPP-operaatioiden käynnistämisen kriteerit; pyytää korkeaa edustajaa määrittämään myös siviilioperaatioiden ja sotilaallisten operaatioiden uudet tavoitteet (mukaan luettuina komento- ja valvontarakenteet sekä kaikkien eurooppalaisten kriisinhallintatoimijoiden kuljetukset sekä ETPP-operaatioiden että katastrofiavun yhteydessä) sekä tutkimaan Lissabonin sopimuksen vaikutusta ETPP:n ja ehdotetun EU:n ja Naton uuden kumppanuuden kannalta;

6.      kehottaa korkeaa edustajaa puuttumaan myös valkoiseen kirjaan sisältyviin nk. varaumiin; katsoo, että vaikka kyseessä on kunkin jäsenvaltion suvereniteetin piiriin kuuluva kysymys, varaumia olisi lähennettävä eri jäsenvaltioiden lähettämien asevoimien turvallisuuden varmistamiseksi operaatioiden yhteydessä;

7.      katsoo, että mainittua valkoista kirjaa olisi käytettävä julkisuudessa käytävän laajemman poliittisen keskustelun perustana pääasiassa siksi, että ETS:ssa määritellään unionin perustana olevat arvot ja tavoitteet ja kuvataan se, mitä unioni edustaa; korostaa, että ETS:n tuleva arviointi on toteutettava suurempaa demokraattista vastuuvelvollisuutta noudattaen ja sen vuoksi kaikkien EU:n toimielinten huolellisen kuulemisen kautta, Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit mukaan luettuina;

Siviilikriisinhallinta ja pelastuspalvelu

8.      pitää myönteisenä 1. tammikuuta 2008 käyttöönotettua siviilialan uutta yleistavoitetta 2010, jonka avulla aikaisemmista ETPP:n siviilioperaatioista saadut kokemukset otetaan huomioon;

9.      pitää myönteisenä siviilialan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran perustamista neuvoston sihteeristöön, koska se toimii EU:n operaatioesikunnan siviilivastineena ja avustaa ja tukee ETPP:n siviilioperaatioiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa ja varmistaa siten siviilikomentoketjun; vaatii, että mainitun tasapainon on toteuduttava myös siviili-sotilasyksikön roolissa ja hallintorakenteessa;

10.    kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuuksia löytää asianmukaisempi järjestely, kuten Euroopan ulkosuhdehallinnon sisäinen erityisyksikkö, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen ja kattava lähestymistapa siviilikriisinhallintaan, ylittää toimielinten välisiä jakolinjoja ja mahdollistaa siten EU:n sisäisten välineiden parempi koordinointi sekä EU:n ja sen ulkopuolisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen välinen yhteistyö;

11.    pyytää neuvostoa tarkistamaan välittömästi ETPP:n siviilioperaatioiden päätöksentekoa, rahoittamista ja käytännön toteuttamista Afganistanissa toimivien EUPOL-poliisijoukkojen epätyydyttävän suunnittelun ja käytön vuoksi, sekä esittämään konkreettisia ehdotuksia, joiden avulla mainitun tilanteen toistuminen voidaan välttää tulevaisuudessa;

12.    tunnustaa jäsenvaltioiden pyrkimykset lähettää henkilöstöä ETPP:n siviilioperaatioiden käyttöön pelastuspalvelun, valvonnan, EU:n erityisedustajien tukemisen sekä operaation tukemisen aloilla; panee kuitenkin merkille jatkuvat puutteet poliisioperaatioiden, oikeusvaltion tukemisen ja siviilihallinnon aloilla; korostaa sen merkitystä, että ETPP:n siviilioperaatioiden käyttöön toimitetaan pätevää ja korkeasti koulutettua henkilöstöä;

13.    kehottaa komissiota ja neuvostoa lisäämään yhteistyötään ETPP:n siviilioperaatioiden ja EU:n rajaoperaatioiden alalla, koska mainittujen toimielinten välinen toimivallan jako on epäselvä; katsoo, että Lissabonin sopimuksen mukaisen Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi helpotettava tätä tehtävää; uskoo kuitenkin, että toimivaltakiistoja saattaa esiintyä myös Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen, mikä vaatii korkean edustajan päätöksiä;

14.    kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan säännöllisesti henkilöstön saatavuuden ETPP:n siviilioperaatioihin sekä kokoamaan toimivaltaiset kansalliset viranomaiset yhteistoimintaan tarkoituksena laatia Suomen esimerkin mukaiset mahdollista osallistumista koskevat kansalliset toimintasuunnitelmat, mukaan luettuina sellaisten menettelyjen käyttöönotto, joilla varmistetaan mainittuihin operaatioihin osallistuneiden urakehitysmahdollisuudet, ja otetaan asianmukaisesti huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 (2000), joka koskee naisten edustusta konfliktien ennalta ehkäisemisen, hallinnan ja ratkaisun mekanismeissa; kehottaa lisäksi suunnittelemaan erityisen lasten suojelua koskevan koulutuksen EU:n lapsia ja aseellisia konflikteja koskevien suuntaviivojen mukaisesti;

15.    pitää konfliktien ratkaisun siviilivalmiuksien lujittamista tärkeänä; kehottaa näin ollen komissiota ja neuvostoa perustamaan EU:n siviilirauhanturvajoukot kriisinhallintaa ja konfliktien ennalta ehkäisemistä varten Euroopan parlamentin pyynnön mukaisesti;

16.    panee merkille arvokkaan siviilivalmiusryhmän käyttämättä jättämisen ja pitää valitettavana sitä, että siviilivalmiusryhmän asiantuntijoita on käytetty lähes yksinomaan yksittäisinä asiantuntijoina eikä ryhmän koulutuksen mukaisesti asiantuntijaryhmän muodossa;

17.    pitää myönteisenä 8. marraskuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen tarkistamista ja 5. maaliskuuta 2008 annettua komission tiedonantoa yhteisön pelastuspalvelumekanismin ja sellaisen uuden pelastuspalvelun rahoitusvälineen perustamisesta, jonka tarkoituksena on parantaa pelastuspalveluavun käynnistämistä ja koordinointia EU:n alueella tai sen ulkopuolella sattuvien vakavien hätätilanteiden tapauksissa;

Ihmisten turvallisuus ja kehityspolitiikan turvallisuusulottuvuus

18.    muistuttaa neuvostoa siitä, että kansainvälisen oikeuden mukaisesti neuvosto on vastuussa siitä, että kaikki siviili- ja sotilashenkilöt koulutetaan kansainvälisten humanitaaristen normien mukaisesti, ja että neuvosto on vastuussa myös siitä, että asianmukaisia suuntaviivoja tarkistetaan ja kehitetään paikallisten väestöryhmien, kulttuurien ja miesten ja naisten välisten normien kunnioittamisen varmistamiseksi;

19.    muistuttaa ihmisoikeuksien ja sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisen tärkeydestä ja vaatii nykyistä useampien naisehdokkaiden nimittämistä YUTP/ETPP:n ylempiin johtotehtäviin, mikä koskee sekä EU:n erityisedustajien tehtäviä että ETPP-operaatioita yleensä;

20.    kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan pyrkimyksiään kohti rypäleammusten kansainvälistä kieltämistä ja edistämään menetelmiä räjähtämättä jääneiden taisteluvälineiden löytämiseksi ja tuhoamiseksi sekä tarjoamaan taloudellista ja teknistä tukea valtioille, joita asia koskee, ja kehottaa edistämään käynnissä olevien maamiinojen maailmanlaajuisen kiellon lujittamista, uraaniammusten maailmanlaajuista kieltämistä sekä maailmanlaajuista tavanomaisten aseiden siirtojen valvontaa koskevien neuvottelujen päätökseen saattamista; pitää tässä yhteydessä hämmentävänä sitä, että vaikka vuonna 2008 EU:n asevientiä koskevat käytännesäännöt ovat olleet voimassa kymmenen vuotta, ne eivät edelleenkään ole oikeudellisesti sitovia, minkä vuoksi hallitsematon asevienti EU:n jäsenvaltioista jatkuu myös niiden valtioiden hallituksille, joissa EU on käynnistämässä tai harkitsee ETPP-operaation käynnistämistä; panee lisäksi merkille vaaran, että aseita voidaan siirtää EU:n kautta kolmansiin maihin sellaisista jäsenvaltioista, joissa vientitarkastukset ovat löyhempiä, ja/tai kansainvälistä tuontitodistusta käytetään vastuuttoman joustavasti; korostaa sen vuoksi, että kaikkien jäsenvaltioiden on syytä noudattaa tiukimpia aseviennin valvonnan normeja, jotta voidaan estää EU:n aseiden käyttö konfliktien kiihdyttämiseen;

21.    toistaa huolensa pienaseiden ja kevyiden aseiden jatkuvasta leviämisestä, koska ne aiheuttavat tarpeetonta inhimillistä kärsimystä, kärjistävät aseellisia konflikteja ja epävakautta, edistävät terrorismia, vaarantavat kestävän kehityksen, hyvän hallintotavan ja oikeusvaltion periaatteen ja koska niitä voidaan käyttää vakavissa ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden loukkauksissa; katsoo, että pienaseiden ja kevyiden aseiden vähentämisen ja sen valvontastrategioiden asianmukainen integroiminen on otettava keskeiseksi osaksi kansainvälisiä ohjelmia, joiden tavoitteena on konfliktien ehkäiseminen ja konfliktien jälkeinen rauhanrakentaminen; kehottaa jäsenvaltioita neuvostoa ja komissiota vaikuttamaan hallituksiin, jotta ne sopisivat sitovista säännöksistä pienaseiden ja kevyiden aseiden valvomiseksi (välittäminen ja siirrot mukaan luettuina) kansainvälisen, alueellisen ja kansallisen lainsäädännön keinoin;

22.    korostaa, että Euroopan unionin on tehtävä aloite kansainvälisen asevalvontajärjestelmän vahvistamiseksi, jotta voidaan edistää tehokkaaseen monenvälisyyteen perustuvaa kansainvälistä järjestystä; toteaa myös, että pyrkimykset sisällyttää aseiden leviämisen estäminen Euroopan unionin naapuruuspolitiikkaan ovat yhdenmukaisia sen strategisen yleistavoitteen kanssa, joka koskee turvallisuuden luomista Euroopan unionin naapurivaltioihin;

23.    katsoo, että aseistariisunta, taistelijoiden kotiuttaminen ja uudelleen integrointi yhteiskuntaan ovat ETPP-operaatioiden olennaisia päätavoitteita, ja kehottaa neuvostoa tarvittaessa sisällyttämään ETPP-operaatioiden mandaattiin käytöstä poistettujen aseiden tuhoamisen tai turvallisen varastoinnin sekä välttämään niiden laitonta siirtämistä, mistä saatiin kielteisiä kokemuksia Naton Sfor ja Eufor Althea -operaatioissa Bosniassa;

24.    pitää myönteisenä EU:n puolustus- ja kehitysministerien 19. marraskuuta 2007 pidettyä ensimmäistä yhteistä kokousta, joka merkittävällä tavalla arvioi uudelleen kehittyvien maiden ongelmia ja joka näin ollen paransi EU:n lyhyen aikavälin turvallisuuspolitiikan ja pitkän aikavälin kehityspolitiikan yhtenevyyttä ja johdonmukaisuutta suhteessa kehittyviin maihin; pitää myönteisenä myös 19. marraskuuta 2007 annettuja turvallisuutta ja kehitystä koskevia neuvoston päätelmiä ja erityisesti niihin sisältyvää konfliktien analysoinnin ja huomioon ottamisen korostamista ja kannustaa komissiota ja neuvostoa painokkaasti panemaan nämä päätelmät täytäntöön;

25.    kehottaa neuvostoa tutkimaan vaihtoehtoja siviilihenkilöiden ja sotilaiden turvallisuuteen keskittyvien integroitujen joukkojen perustamiseksi, jotka suorittaisivat ihmisten turvallisuuteen liittyviä tehtäviä ja koostuisivat noin 15 000 henkilöstä, joista ainakin kolmannes olisi siviilialan asiantuntijoita (kuten poliiseja, ihmisoikeustarkkailijoita, kehitys- ja humanitaarisen alan ja hallinnon asiantuntijoita); katsoo, että joukot, jotka perustuisivat jo olemassa oleviin ETPP:n rakenteisiin, voitaisiin ottaa valmiusjoukoista ja siviiliresursseista, joita jäsenvaltiot ovat jo antaneet käyttöön (kuten sotilas- ja siviilialan yleistavoitteen mukaisesti käyttöön asetetut valmiudet, taistelujoukot ja siviilivalmiusryhmät) ja niihin voisi kuulua myös humanitaariseen turvallisuuteen keskittyvä vapaaehtoisryhmä, jossa yhdistyisivät parlamentin ehdottamat siviilirauhanturvajoukot ja Lissabonin sopimuksessa tarkoitetut Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot;

26.    katsoo, että EU:n on pidettävä ydinsulkusopimuksen 40-vuotispäivää 1. heinäkuuta 2008 tilaisuutena edistää ydinaseriisunnan tarvetta joukkotuhoaseita koskevassa strategiassaan ottaen huomioon myös tulevan ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssin valmistelevat komiteat; toistaa näkemyksensä, että tähän kuuluu myös se, että “tunnustettujen” ydinasevaltioiden on syytä tehdä aseidenriisunta-aloitteita, tarve tehdä Euroopasta ydinaseeton vyöhyke ja tehdä maailmanlaajuinen yleissopimus ydinaseiden kieltämisestä;

EU:n diplomaattinen rooli Iranin ydinohjelman yhteydessä

27.    korostaa EU:n johtavaa diplomaattista roolia Iranin ydinohjelman yhteydessä, jonka mukaisesti korkea edustaja puhuu sekä EU:n nimissä että kolmen jäsenvaltion (Ranskan, Saksan ja Ison-Britannian) nimissä ja johon kuuluu myös se, että Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina pyrkivät yhdistämään toisistaan poikkeavat edut ja lähestymistavat yhteiseen päämäärään pyrittäessä; vahvistaa, että Iranin ydinohjelmaan liittyvät ydinaseiden leviämisen riskit ovat yhä vakava huolen aihe EU:lle ja kansainväliselle yhteisölle; korostaa tässä yhteydessä Iranista 31. tammikuuta 2008 antamaansa päätöslauselmaa[4] ja kannattaa YK:n turvallisuusneuvoston 3. maaliskuuta 2008 antamaa päätöslauselmaa 1803 (2008);

28.    kehottaa Pohjois-Korean kanssa käytyjen diplomaattisten neuvottelujen onnistumisesta saatujen kokemusten perusteella Yhdysvaltoja liittymään EU:n kolmen jäsenvaltion suoriin neuvotteluihin Iranin kanssa, koska Yhdysvallat pystyy tarjoamaan turvatakuiden kaltaisia lisäkannustimia;

Kuljetukset, tietoliikenne ja tiedustelu

29.    pitää valitettavana A400 -kaukokuljetuskoneen toimitusten viivästymistä ja myyntihinnan nousemista sekä operaatioalueella lyhyen matkan kuljetuksiin käytettävien helikopterien puutetta;

30.    tunnustaa Euroopan puolustusviraston ansiot strategisten kuljetusten edistämisessä ja kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan puutteiden korjaamista; pitää myönteisenä Salis-hanketta (strategisten ilmakuljetusten väliaikaiset ratkaisut) ja kannustaa kehittämään valmiuksien yhteiskäytön toimintamallin;

31.    pitää myönteisenä Ison-Britannian ehdotusta, jonka mukaan tiedot EU:n operaatioiden käytettävissä olevista helikoptereista olisi jaettava kaluston käytön koordinoinnin parantamiseksi;

32.    pitää myönteisenä Ranskan ja Saksan yhteistä raskasta kuljetushelikopterihanketta, mutta on toisaalta tietoinen käytettävissä olevien toimintakykyisten helikopterien puutteen monimutkaisista syistä, jotka liittyvät enimmäkseen lentotuntien ja huollon korkeisiin kustannuksiin; pyytää neuvostoa tutkimaan mahdollisuuksia paikata tämä aukko lähitulevaisuudessa joko yhteisen toiminnan avulla tai tukemalla jäsenvaltioita venäläisvalmisteisten helikoptereiden uudelleen varustamista ja suorituskyvyn parantamista ja sekä perustamalla helikopterikoulutuskeskuksen; toistaa , että yleensä ottaen merkittävin este eurooppalaisten joukkojen uudenaikaistamiselle ja muuntamiselle siten, että ne voisivat vastata tehokkaasti 2000-luvun turvallisuushaasteisiin, ei ole puolustusmenojen taso, vaan yhteistyön puute, työnjaon ja erikoistumisen välisen selkeän eron puuttuminen sekä puolustustarviketuotannon ja -hankintojen päällekkäisyys ja hajanaisuus, jotka lisäävät asevoimien välisen yhteistoimintakyvyn puuttumisen riskiä; kehottaa kuitenkin jäsenvaltioita harkitsemaan puolustusmenojen lisäämistä tarkoituksena varmistaa hankittujen helikopterien tehokas käyttäminen;

33.    kehottaa neuvostoa ja komissiota ilmoittamaan parlamentille uusista aloitteista nykyisissä valmiuksissa olevien puutteiden korjaamiseksi helikoptereiden ja lääkintätuen kaltaisilla avainaloilla, sekä tekemään yhteisiä rahoitusehdotuksia, joilla taataan mainittujen valmiuksien käyttö sekä humanitaarisiin että ETPP:n tarkoituksiin;

34.    pitää myönteisenä Euroopan puolustusviraston ohjelmistoradiohanketta, jonka avulla voidaan parantaa siviili- ja sotilasviranomaisten välistä tietoliikennettä hätätilanteessa;

35.    kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tiedustelutietojen vaihtoa EU:n yhteisen tilannekeskuksen välityksellä; katsoo, että uusia ETS:n piiriin kuulumattomia uhkia varten on otettava huomioon erityistoimia, energian toimitusvarmuus ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat turvallisuuden muutokset mukaan luettuina;

Sotilaalliset valmiudet

36.    katsoo, että taisteluosastot ovat väline, jotka auttavat jäsenvaltioita uudistamaan asevoimiaan, vahvistamaan yhteentoimivuuttaan ja luomaan yhteisen puolustusstrategian puitteet; toteaa, että taisteluosastot ovat toistaiseksi jääneet vaille käyttöä muun muassa siitä syystä, että niiden käyttöehdot on määritelty liian rajoitetusti, ja pitää valitettavana sitä, että tämän vuoksi nykyinen taisteluosaston muoto ei ole ratkaissut joukkojen kokoamisen ongelmaa konkreettisten operaatioiden yhteydessä; katsoo, että sotilaallisten rakenteiden turhan päällekkäisyyden välttämiseksi tarvitaan kiireellistä selvennystä;

37.    on tietoinen siitä, että joukkojen muodostamisessa on ensisijaisesti kyse poliittisesta tahdosta ja yhteisestä arvioinnista; kehottaa neuvostoa tutkimaan mahdollisuuksia parantaa joukkojen muodostamista esimerkiksi taisteluosaston käsitteen edelleen kehittämisen avulla siten, että kehittäminen johtaa suurempien ja pysyvien EU:n valmiusjoukkojen muodostamiseen, tai laajemmalla käytettävissä olevien valmiuksien kokonaisuudella siviilialan yleistavoitteen yhteydessä, jotta EU voi muodostaa nopeasti riittävät ja operaation vaatimuksia vastaavat valmiusjoukot;

38.    vaatii, että EU:n johtokeskuksen yhteyteen on luotava pysyvän suunnittelun ja operaatiovalmiuden yksikkö ETPP:n sotilaallisia operaatioita varten;

39.    ehdottaa, että Eurocorps-joukot asetetaan valmiusjoukkona EU:n komentoon ja pyytää kaikkia jäsenvaltioita lähettämään sotilaita Eurocorps-joukkoihin;

40.    vaatii EU:n kansallisten asevoimien yhteentoimivuuden jatkuvaa parantamista; pitää valitettavana eri jäsenvaltioiden asevoimien koulutuksen ja varustuksen monimuotoisuutta ja vaatii sotilaallista Erasmus-ohjelmaa, joka sisältäisi muun muassa sotilashenkilöstön yhdenmukaisen kouluttamisen operaatioita varten;

41.    muistuttaa, että ETPP-operaatioiden onnistuminen riippuu siitä, että sotilashenkilöstö on asianmukaisesti varustettu ja sillä on riittävät resurssit; kehottaa neuvostoa kehittämään yhteiset normit terveydenhoidon ja toimivan sosiaaliturvan alalla; katsoo, että tällaisilla yhteisillä normeilla ja parhaiden käytänteiden säännöllisellä vaihtamisella, jota esimerkiksi EU:n sotilasesikunta koordinoisi, voitaisiin tukea yksittäisiä jäsenvaltioita niiden työssä valmiuksien luomiseksi ja siten auttaa niitä tarjoamaan päteviä joukkoja ajan kuluessa;

42.    pitää valitettavana sitä, että Euroopan puolustusvirasto perustettiin liian myöhään, jotta se olisi voinut estää kolmen kansallisen ohjelman kehittämisen miehittämättömiä sotilaslennokkeja varten yhtenäisen EU:n ohjelman sijasta, minkä vuoksi jotkut yritykset ovat voineet osallistua useampaan kuin yhteen hankkeeseen ja näin ollen voineet kahmia veronmaksajien rahoja omiin taskuihinsa useampaan kertaan, ja mistä syystä Euroopan puolustusvirasto voi käyttää miehittämättömiä sotilaslennokkeja vain säännellyssä ilmatilassa; kannattaa yhtenäistä eurooppalaista satelliittihanketta sekä tiedustelun että tietoliikenteen tarkoituksiin;

43.    pitää myönteisenä komission puolustuspakettia ja erityisesti komission puolustushankintoja koskevaa direktiiviehdotusta sekä yhteisön sisäisiä puolustustarvikkeiden siirtoja koskevaa direktiiviehdotusta; katsoo, että edellä mainitut ovat välttämättömiä toimia, joiden avulla EU:n sotilashenkilöstön käyttöön voidaan luovuttaa parhaat mahdolliset yhteentoimivat puolustustarvikkeet;

44.    pitää myönteisenä EU:n puolustusviraston johtokunnan 14. toukokuuta 2007 tekemiä päätelmiä ja erityisesti päätelmiä, jotka koskevat EU:n riippuvuuden vähentämistä tärkeimmistä ulkopuolisista puolustusteknologian lähteistä, ja korostaa EU:n tarvetta itsenäiseen toimintaan ja operationaaliseen riippumattomuuteen;

ETPP-operaatioiden rahoitus

45.    huomauttaa, että EU:n tehostuva rooli erityisesti ETPP:n siviilioperaatioiden ansiosta luo tarvetta YUTP:n talousarvion jatkuvaan kasvattamiseen, mikä edellyttää neuvostolta saatavien tietojen lisäämistä ja niiden oikea-aikaisuuden parantamista, jotta parlamentti voi valmistella vuosittaista talousarviota koskevat päätöksensä;

46.    pyytää neuvostoa ja komissiota kehittämään ehdotuksia, jotka mahdollistavat ETPP:n siviilioperaatioiden edellyttämät asianmukaiset joustavat hankintamenettelyt, mitkä monessa tapauksessa vaativat nopeita päätöksiä, joita valmistelevat ja joista päättävät parlamentti, neuvosto ja komissio; pitää myönteisenä sitä, että komissio käynnisti äskettäin hankintoja ja taloudellisia menettelyjä koskevan koulutuksen ETPP-operaatioihin osallistuvalle henkilöstölle;

47.    pitää valitettavana, että järjestelyt, jotka koskevat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 artiklassa tarkoitettujen ETPP:n toimien nopeaa rahoittamista EU:n talousarvion ulkopuolelta, ovat tarpeettoman monimutkaisia; vaatii talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen sekä siinä tarkoitetun neuvoston ja parlamentin välisen rakenteellisen vuoropuhelun täydellistä täytäntöönpanoa; vaatii pitkällä aikavälillä Athena-mekanismin siirtämistä YUTP:n talousarvioon, kuitenkin siten että Athenan joustavuus säilytetään;

48.    vaatii EU:n eri kriisinhallintatoimien (sotilaallisten ja siviilitoimien) ulkoisten välineiden (YUTP:n talousarvio, vakausväline, kehitysyhteistyöväline ja Euroopan naapuruuspolitiikan väline) yhdenmukaisuuden ja täydentävyyden arviointia vuosia 2007–2013 koskevan rahoituskehyksen keskivälin arvioinnin yhteydessä;

ETPP ja parlamentaarinen valvonta

49.    huomauttaa, että Euroopan parlamentti on Euroopan tasolla se legitiimi elin, jonka on oltava vastuussa ETPP:n parlamentaarisesta valvonnasta ja seurannasta, koska Euroopan parlamentilla on yhteyksiä kansallisiin parlamentteihin (ulkoasiainvaliokuntien puheenjohtajakokous, puolustusvaliokuntien puheenjohtajakokous, Naton parlamentaarinen edustajakokous), mitä tukee myös kansallisten parlamenttien roolia koskevan Lissabonin sopimuksen pöytäkirjan tuleva täytäntöönpano;

50.    ottaa huomioon Lissabonin sopimuksen YUTP:lle ja ETPP:lle tarjoamat uudet mahdollisuudet ja toivoo niiden perusteella tiiviimpää yhteistyötä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien asiasta vastaavien valiokuntien välillä;

51.    pyytää poliittista ja turvallisuuskomitea perustamaan yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa mekanismin, joka välittää luottamuksellisia tietoja kriisien syntyvaiheissa tai kansainvälisissä turvallisuuskysymyksissä siten, että mainittu mekanismi vastaa käytössä olevia useiden EU:n jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien mekanismeja, jotka – luottamuksellisuuden asteen mukaisesti – ovat joko valiokuntien suljettuja kokouksia tai poliittisen ja turvallisuuskomitean ja asianomaisen valiokunnan tai alivaliokunnan nimittämien jäsenten välisiä kokouksia;

52.    korostaa, että parlamentin olisi edelleen hyväksyttävä suositus tai päätöslauselma ennen jokaisen ETPP-operaation käynnistämistä (taisteluosaston lähettäminen mukaan luettuna) läheisessä yhteistyössä kansallisten parlamenttien kanssa, jotta Euroopan parlamentin kanta olisi tiedossa ennen ETPP-operaatiota; katsoo, että joustavuuden varmistamiseksi parlamentin istuntojaksojen välillä tai jos nopea toiminta katsotaan tarpeelliseksi, parlamentin työjärjestystä olisi muutettava siten, että asiasta vastaava valiokunta voi hyväksyä suosituksen tai päätöslauselman parlamentin puolesta;

53.    pyytää neuvostoa sisällyttämään viittauksen parlamentin hyväksymään suositukseen tai päätöslauselmaan ETPP-operaation valtuuttavaan yhteiseen toimintaan, millä neuvosto osoittaa pyrkivänsä lisäämään ulkoisten toimiensa demokraattista legitimiteettiä parlamentaarisilla päätöksillä;

EU:n ja Naton suhteet

54.    pitää valitettavana sitä, että Turkki vastustaa Berliini Plus -sopimukseen perustuvaa EU:n ja Naton strategisen yhteistyön täytäntöönpanoa ja sen täydentämistä; on huolestunut edellä mainitun kannan kielteisistä vaikutuksista operaatioihin osallistuvan EU:n henkilöstön turvallisuuteen, mikä koskee erityisesti Eupol-operaatiota Afganistanissa sekä Eulex-operaatiota Kosovossa, ja kehottaa Turkkia luopumaan vastustavasta kannastaan mahdollisimman pikaisesti;

55.    katsoo, että Euroopan unioni ja Nato vahvistavat toisiaan, ja kehottaa tiiviiseen yhteistyöhön niiden välillä;

°

°       °

56.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille, Naton parlamentaariselle edustajakokoukselle, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Natolle, Afrikan unionille, Etyjille, OECD:lle sekä Euroopan neuvostolle.

PERUSTELUT

Eurooppa-neuvosto pyysi 14. joulukuuta 2007 YUTP:n korkeaa edustajaa täydessä yhteistyössä Euroopan komission kanssa ja läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tutkimaan Euroopan turvallisuusstrategian (ETS) täytäntöönpanoa tarkoituksena esittää sen parantamista koskevia ehdotuksia ja tarvittaessa sen täydentämistä koskevia ehdotuksia siten, että Eurooppa-neuvosto voisi hyväksyä ne joulukuussa 2008.

Esittelijä on tietoinen mainitun tehtävän merkityksestä ja ehdottaa EU:n valkoisen kirjan laatimista siten, että siinä arvioidaan toisaalta ETS:n täytäntöönpanon edistymistä ja toisaalta siinä havaittuja puutteita, mukaan luettuina ETS:n parantamista ja täydentämistä koskevat ehdotukset, kuten ETPP-operaatioista saatujen kokemusten arviointi, turvallisuuden sisäisten ja ulkoisten osatekijöiden (terrorismin torjunta) keskinäinen yhteys, rajojen ja kriittisen infrastruktuurin suojelu, energian toimitusvarmuus, ilmastonmuutoksen ja luonnonkatastrofien vaikutukset pelastuspalveluun sekä ihmisten turvallisuuden käsite. Valkoisessa kirjassa olisi määriteltävä myös Euroopan yhteisten turvallisuusintressien määritelmä sekä ETPP-operaatioiden käynnistämisen kriteerit, siviilivalmiuksien ja sotilaallisten valmiuksien uusien tavoitteiden asettaminen, uudistussopimuksen vaikutus ETPP:aan sekä EU:n ja Naton uutta kumppanuutta koskevat ehdotukset.

Lissabonin sopimus

13. joulukuuta 2007 allekirjoitettu Lissabonin sopimus sisältää seuraavat merkittävät uudistukset ETPP:n alalla: korkean edustajan roolin vahvistaminen, keskinäistä puolustusapua koskevan artiklan käyttöönotto, solidaarisuuslauseke sekä pysyvän rakenteellisen yhteistyön mahdollisuus. Kansalliseen ratifiointiprosessiin puuttumatta Euroopan parlamentti pyrkii seuraamaan läheisesti mainittujen uudistusten täytäntöönpanoa ja pyrkii keskustelemaan niistä yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa.

Toiminnassa olevat monikansalliset joukot, mukaan luettuina Eurocorps, Eurofor, Eromarfor, eurooppalaiset sotilaspoliisijoukot, Espanjan ja Italian maihinnousujoukot, Euroopan ilmakuljetusjoukot, Eindhovenissa toimiva Euroopan ilmakuljetusten koordinointiyksikkö, Ateenassa toimiva monikansallinen merikuljetusten koordinointikeskus sekä kaikkia asianmukaiset ETPP-operaatioiden käytettävissä olevat joukot ja rakenteet voitaisiin siirtää Lissabonin sopimuksen mukaisen pysyvän rakenteellisen yhteistyön piiriin.

Siviilikriisinhallinta ja pelastuspalvelu

1. tammikuuta 2008 otettiin käyttöön siviilialan uusi yleistavoite 2010, jonka avulla aikaisemmista ETPP:n siviilioperaatioista saadut kokemukset otetaan huomioon, ja jolla parannetaan ETPP:n siviilioperaatioiden käyttöön asetettavan kansallisen henkilöstön ja resurssien tasoa.

Neuvoston sihteeristöön perustettu Siviilialan suunnittelu- ja toteutusvoimavara vastaa siviilipuolella EU:n sotilaallista johtokeskusta, ja ensiksi mainittu antaa tärkeää apua ja tukea ETPP:n siviilioperaatioiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa varten.

Itse asiassa EU on siirtynyt kriisinhallinnan yhdistetystä siviili- ja sotilaallisesta lähestymistavasta, mikä johtaisi yhdistettyihin siviili- ja sotilaallisiin operaatioihin, kohti yhteensopivaa mutta erillistä päätöksentekoa ja vastuullisuutta ETPP:n sotilaallisissa ja siviilioperaatioissa. Esittelijä kannattaa mainittua uutta lähestymistapaa, koska sen avulla voidaan välttää se riski, että EU:n siviilioperaatiot olisivat sotilaallisen komentoketjun alaisia, ja koska uusi lähestymistapa säilyttää siviilioperaatioiden ja sotilaallisten operaatioiden tasapainon kriisinhallinnassa.

Suomen esimerkin mukaisesti jäsenvaltioiden olisi koottava toimivaltaiset kansalliset viranomaiset yhteistoimintaan tarkoituksena laatia mahdollista ETPP:n siviilioperaatioihin osallistumista koskevat kansalliset toimintasuunnitelmat, mukaan luettuina sellaisten menettelyjen käyttöönotto, joilla varmistetaan mainittuihin operaatioihin osallistuneiden urakehitysmahdollisuudet.

Yhteisön pelastuspalvelumekanismia koskevan neuvoston päätöksen tarkistaminen ja uusi pelastuspalvelun rahoitusväline parantavat pelastuspalveluavun käynnistämistä ja koordinointia EU:n alueella tai sen ulkopuolella sattuvien vakavien hätätilanteiden tapauksissa. Siitä huolimatta esittelijä kehottaa neuvostoa ja komissiota kiinnittämään enemmän asianmukaista huomiota siviilikriisinhallintaan, joka koskee pelastuspalvelua, humanitaarista hätäapua, turvallisuuspolitiikkaa ja ympäristöä.

Ihmisten turvallisuus ja kehityspolitiikan turvallisuusulottuvuus

EU:n puolustus- ja kehitysministerien 19. marraskuuta 2007 pidetty ensimmäinen yhteinen kokous puuttui merkittävällä tavalla huomioon kehittyvien maiden ongelmiin, minkä lisäksi yhteinen kokous paransi EU:n lyhyen aikavälin turvallisuuspolitiikan ja pitkän aikavälin kehityspolitiikan yhtenevyyttä ja johdonmukaisuutta suhteessa kehittyviin maihin.

Ihmisten turvallisuus – yhdistettynä "suojeluvelvollisuuden" periaatteeseen – on ETS:n tärkein perusperiaate, joka antaa EU:lle tehokkaat suuntaviivat operaatioiden toteuttamisesta koskeville päätöksille ja vahvat valtuudet puuttua tehokkaasti kriiseihin.

Kansainvälisen oikeuden mukaisesti neuvosto on vastuussa siitä, että kaikki siviili- ja sotilashenkilöt koulutetaan kansainvälisten humanitaaristen normien mukaisesti, ja neuvosto on vastuussa myös siitä, että asianmukaisia suuntaviivoja tarkistetaan ja kehitetään paikallisten väestöryhmien, kulttuurien ja miesten ja naisten välisten normien kunnioittamisen varmistamiseksi. Nykyistä useampia naisehdokkaita olisi nimitettävä YUTP/ETPP:n ylempiin johtotehtäviin, ETPP-operaatiot mukaan luettuina.

Aseistariisunta, taistelijoiden kotiuttaminen ja uudelleen integrointi yhteiskuntaan ovat ETPP:n operaatioiden olennaisia päätavoitteita. Tarvittaessa ETPP-operaatioiden mandaattiin olisi sisällytettävä käytöstä poistettujen aseiden tuhoaminen tai turvallinen varastointi sekä niiden laittoman siirron välttäminen, koska mainittujen aseiden laittomasta siirtämisestä saatiin kielteisiä kokemuksia Naton Sfor ja Eufor Althea -operaatioissa Bosniassa.

Kuljetukset, tietoliikenne ja tiedustelu

Pitkän matkan humanitaarisissa ja sotilaallisissa kuljetuksissa tarvittavan A400 -kaukokuljetuskoneen toimitusten viivästyminen sekä operaatioalueella lyhyen matkan kuljetuksiin sopivien toimintakykyisten helikopterien puuttuminen haittaavat ETPP-operaatioiden ja humanitaaristen toimien onnistumista; Salis-hankkeen (strategisten ilmakuljetusten väliaikaiset ratkaisut) ja Euroopan puolustusviraston strategisia kuljetuksia koskevien toimien kaltaisia aloitteita olisi edistettävä.

Ranskan ja Saksan raskasta kuljetushelikopteria koskeva hanke ulotettuna koskemaan myös muita kiinnostuneita jäsenvaltioita voisi olla arvokas myös EU:n kannalta. Toisaalta esittelijä on tietoinen käytettävissä olevien toimintakykyisten helikopterien puutteen monimutkaisista syistä, jotka liittyvät enimmäkseen lentotuntien ja huollon korkeisiin kustannuksiin. Edellä mainitun perusteella esittelijä katsoo, että jäsenvaltiot voisivat harkita puolustusmenojen lisäämistä tarkoituksena varmistaa hankittujen helikopterien käytön tehokkuus.

Esittelijä pitää myönteisenä Euroopan puolustusviraston ohjelmistoradiohanketta, jonka avulla voidaan parantaa siviili- ja sotilasviranomaisten välistä tietoliikennettä hätätilanteessa.

Tiedustelun osalta jäsenvaltiot voisivat lisätä EU:n yhteisen tilannekeskuksen välityksellä erityisesti uusien, ETS:n piiriin kuulumattomia uhkia koskevien ulkopuolisten tiedustelutietojen vaihtoa, energian toimitusvarmuus ja ilmastonmuutoksen turvallisuusmuutokset mukaan luettuina.

Sotilaalliset valmiudet

Taisteluosastot ovat väline, jotka auttavat jäsenvaltioita uudistamaan asevoimiaan, vahvistamaan yhteentoimivuuttaan ja käynnistämään yhteisen puolustusstrategian puitteiden luomisen. Taisteluosastoja ei kuitenkaan ole koskaan käytetty ETPP-operaatioissa. Toisaalta ETPP-operaatioita edeltää monimutkainen joukkojen kokoamisen prosessi, joka monessa tapauksissa viivyttää niiden toimintavalmiuteen saattamista. Näin ollen neuvoston olisi tutkittava mahdollisuuksia välttää joukkojen kokoamisprosessin tehottomuutta ja ristiriitaisuutta.

Myös EU:n jäsenvaltioiden asevoimien koulutuksen ja varustuksen monimuotoisuus on haittatekijä, minkä vuoksi niiden yhdenmukaistamista EU:n tasolla olisi lisättävä ETPP:n eduksi. Sotilaallinen "Erasmus"-ohjelma, joka sisältäisi muun muassa sotilashenkilöstön yhdenmukaisen kouluttamisen ETPP-operaatioita varten, olisi merkittävä edistysaskel.

Sotilaallisten rakenteiden osalta EU:n johtokeskuksen yhteyteen olisi luotava pysyvän suunnittelun ja operaatiovalmiuden yksikkö ETPP:n sotilaallisia operaatioita varten tehokkuuden parantamiseksi.

ETPP-operaatioiden rahoitus

ETPP-operaatiot saattavat vaatia EU:lta nopeita päätöksiä. EU:n YUTP:n talousarviosta rahoitettavien ETPP:n siviilioperaatioiden osalta neuvosto ja komissio voisivat antaa Euroopan parlamentille ehdotuksia, jotka koskevat ETPP:n siviilioperaatioiden joustavia hankintamenettelyjä, joissa joustavuus ja parlamentin valvonta voitaisiin sovittaa yhteen. Neuvosto voisi käynnistää Euroopan parlamentin kanssa vuoropuhelun myös mahdollisuudesta siirtää Athena YUTP:n talousarvioon, kuitenkin siten että Athenan joustavuus säilytetään.

ETPP ja parlamentaarinen valvonta

On tärkeää, että Euroopan parlamentti valvoo ETPP:n operaatioiden toteuttamista, ja haittaamisen sijasta EP:n olisi täydennettävä EU:n kansallisten parlamenttien toteuttamaa valvontaa.

Euroopan parlamentin hyväksyy edelleen suosituksen tai päätöslauselman ennen jokaisen ETPP-operaation käynnistämistä (taisteluosaston lähettäminen mukaan luettuna) läheisessä yhteistyössä kansallisten parlamenttien kanssa asianomaisen operaation demokraattisen oikeutuksen varmistamiseksi.

Joustavuuden varmistamiseksi parlamentin istuntojaksojen välillä parlamentin työjärjestystä olisi muutettava siten, että asiasta vastaava valiokunta voi hyväksyä suosituksen tai päätöslauselman parlamentin nimissä. Sen jälkeen neuvostoa voisi sisällyttää viittauksen parlamentin hyväksymään suositukseen tai päätöslauselmaan ETPP-operaation valtuuttaviin yhteisiin toimiin, millä neuvosto osoittaa pyrkivänsä lisäämään ulkoisten toimiensa demokraattista legitimiteettiä.

VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

työjärjestyksen 48 artiklan 3 kohdan mukaisesti esittäjä(t):

Euroopan yhtyneen vasemmiston / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston konfederaatioryhmä

Mietintö edustaa Euroopan unionin sotilaallisen politiikan useita kehityslinjoja, jotka lisäävät EU:n militarisoinnin jatkamista.

Se perustuu väärin oletuksiin, koska siinä muun muassa:

- korostetaan EU:n ja Naton erittäin läheistä yhteistyötä, esimerkkinä Isaf ja Europol Afganistanissa;

- viitataan myönteisesti Lissabonin sopimukseen, joka merkitsee uutta kehitystä sotilaallisessa yhteistyössä, ja jätetään vaille huomiota se, että Lissabonin sopimusta ei ole ratifioitu kaikissa jäsenvaltioissa;

- viitataan Iraniin ETPP:n yhteydessä, vaikka se ei ole oikea asiayhteys; - oletetaan, että Iran kehittää ydinaseita ja pidetään myönteisinä todellisuudessa kielteisesti vaikuttavien YK:n pakotteiden tiukentamista;

- rohkaistaan useita sotilaallisia hankkeita ja viitataan myönteisessä hengessä Euroopan puolustusvirastoon;

- kuvataan EU:n taisteluyksikköjä tavalla, joka rohkaisee niiden käyttämiseen;

- kannatetaan Eurocorps-joukkojen muuttamista pysyviksi EU:n komennossa oleviksi joukoiksi;

- viitataan myönteisessä hengessä komission "puolustuspakettiin", joka merkitsee asevarustelun ja aseviennin lisäämistä;

- kannatetaan todellisuudessa EU:n omaa sotilasmenojen talousarviota;

- alistetaan poliisioperaatiot siviilioperaatioille;

- mainostetaan "ihmisten turvallisuuden" käsitettä, mitä enenevässä määrin käytetään sotilaallisten interventioiden legitimisoinnin perusteena.

Jaromír Kohlíček, Erik Meijer, Willy Meyer Pleite, Athanasios Pafilis, Tobias Pflüger

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

6.5.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

48

4

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Christopher Beazley, Angelika Beer, Colm Burke, Véronique De Keyser, Giorgos Dimitrakopoulos, Bronisław Geremek, Maciej Marian Giertych, Ana Maria Gomes, Klaus Hänsch, Richard Howitt, Anna Ibrisagic, Jelko Kacin, Ioannis Kasoulides, Maria Eleni Koppa, Helmut Kuhne, Vytautas Landsbergis, Johannes Lebech, Willy Meyer Pleite, Francisco José Millán Mon, Raimon Obiols i Germà, Vural Öger, Justas Vincas Paleckis, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Tobias Pflüger, João de Deus Pinheiro, Samuli Pohjamo, Libor Rouček, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Saryusz-Wolski, György Schöpflin, István Szent-Iványi, Konrad Szymański, Inese Vaidere, Ari Vatanen, Kristian Vigenin, Jan Marinus Wiersma, Luis Yañez-Barnuevo García, Zbigniew Zaleski, Josef Zieleniec

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Alexandra Dobolyi, Árpád Duka-Zólyomi, Carlo Fatuzzo, Marie Anne Isler Béguin, Erik Meijer, Rihards Pīks, Wojciech Roszkowski, Inger Segelström, Adrian Severin, Jean Spautz, Karl von Wogau