MIETINTÖ Toukokuun 17. päivänä 2006 – 2006 – tehdyn toimielinten sopimuksen G jakson 43 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille esitetystä neuvoston vuosittaisesta selvityksestä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista

16.5.2008 - (2007/2219(INI))

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Jacek Saryusz-Wolski

Menettely : 2007/2219(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A6-0189/2008
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A6-0189/2008
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Toukokuun 17. päivänä 2006 – 2006 – tehdyn toimielinten sopimuksen G jakson 43 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille esitetystä neuvoston vuosittaisesta selvityksestä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista

(2007/2219(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon 17. toukokuuta 2006 – 2006 – tehdyn toimielinten sopimuksen G jakson 43 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille esitetyn neuvoston vuosittaisen selvityksen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista,

–       ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen (Lissabonin sopimuksen), joka allekirjoitettiin 13. joulukuuta 2007 Lissabonissa, ja 12. joulukuuta 2007 virallisesti julkistetun perusoikeuskirjan,

–       ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymän Euroopan unionin turvallisuusstrategian,

–       ottaa huomioon 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta[1],

–       ottaa huomioon Brysselissä 14. joulukuuta 2007 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen puheenjohtajan päätelmät sekä sen kehotuksen saattaa kansalliset ratifioinnit nopeasti päätökseen, jotta Lissabonin sopimus voisi tulla voimaan 1. tammikuuta 2009,

–       ottaa huomioon Brysselissä 15.–16. joulukuuta 2005 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen puheenjohtajan päätelmät vuosien 2007–2013 rahoituskehyksistä,

–       ottaa huomioon 20. helmikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Lissabonin sopimuksesta[2], myös asiaa koskevan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan lausunnon,

–       ottaa huomioon 23. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta – 2005[3],

–       ottaa huomioon 16. marraskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin turvallisuusstrategian täytäntöönpanosta Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa[4],

–       ottaa huomioon 16. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman uusista kehitysyhteistyön rahoitusvälineistä vuosituhannen kehitystavoitteiden yhteydessä[5],

–       ottaa huomioon 10. toukokuuta ja 14. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselmat EU:n ja Venäjän huippukokouksista[6] sekä 19. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman EU:n ja Venäjän talous- ja kauppasuhteista[7],

–       ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselmat EU:n ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden parantamisesta transatlanttisen kumppanuussopimuksen yhteydessä sekä transatlanttisista taloussuhteista EU:n ja USA:n välillä[8] sekä 25. huhtikuuta 2007 antamansa päätöslauselman transatlanttisista suhteista[9],

–       ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman Lähi-idästä[10],

–       ottaa huomioon 13. joulukuuta 2007 antamansa päätöslauselman EU:n ja Kiinan huippukokouksesta ja EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelusta[11],

–       ottaa huomioon 25. lokakuuta 2007 antamansa päätöslauselman EU:n ja Afrikan suhteista[12] ja 10. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman EU:n kumppanuudesta Afrikan sarvessa[13],

–       ottaa huomioon 10. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman arabimaailmaa koskevasta EU:n uudistusstrategiasta[14],

–       ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan kumppanuuden lujittamisesta[15],

–       ottaa huomioon 18. tammikuuta 2006 antamansa päätöslauselman[16] Afganistanista sekä yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 10. maaliskuuta 2008 antamat päätelmät Afganistanista,

–       ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2005 antamansa päätöslauselman ydinsulkusopimuksen tarkistuksesta – ydinaseista Pohjois-Koreassa ja Iranissa[17], jossa todetaan, että EU noudattaa Korean niemimaan suhteen periaatetta "No Say, No Pay" eli se ei anna varoja, ellei se saa sananvaltaa;

–       ottaa huomioon 25. lokakuuta 2007 antamansa päätöslauselman Iranista[18],

–       ottaa huomioon 25. lokakuuta 2007 antamansa päätöslauselman Irakia koskevasta erityistoimenpiteestä vuodeksi 2007[19],

–       ottaa huomioon 26. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman tavoitteesta luoda EU:lle yhteinen energiapolitiikka[20],

–       ottaa huomioon 15. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Balin ilmastonmuutoskonferenssista ja 29. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman kaupasta ja ilmastonmuutoksesta[21] sekä Brysselissä 13.–14. maaliskuuta 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät ilmastonmuutoksesta ja energiasta sekä EU:n korkean edustajan ja Euroopan komission sille esittämän selvityksen ilmastonmuutoksesta ja kansainvälisestä turvallisuudesta[22],

–       ottaa huomioon 12. joulukuuta 2007 antamansa päätöslauselman terrorismin torjunnasta[23],

–       ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2007 antamansa päätöslauselmat vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2006 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta[24] ja 6. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman ihmisoikeusvuoropuhelujen toiminnasta ja ihmisoikeuksia koskevista kolmansien maiden kuulemisista[25],

–       ottaa huomioon 13. joulukuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin valmiudesta integroida uusia jäsenvaltioita: institutionaaliset näkökohdat[26],

–       ottaa huomioon 13. joulukuuta 2006 antamansa päätöslauselman laajentumisstrategiasta ja tärkeimmistä haasteista 2006–2007[27] ja 15. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta[28],

–       ottaa huomioon 17. tammikuuta 2008 antamansa päätöslauselman[29] uudesta poliittisesta lähestymistavasta Mustanmeren alueeseen,

–       ottaa huomioon 25. lokakuuta 2007 antamansa päätöslauselman EU:n ja Serbian suhteista[30],

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 1 kohdan,

–       ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A6-0189/2008),

A.     katsoo, että unionin etunäkökohtien selkeä määrittely on keskeisen tärkeää unionin ulkoisen toiminnan ja erityisesti sen ulkosuhdepolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi,

B.     katsoo, että Euroopan unionin poliittista yhtenäisyyttä on lisättävä arvoja korostavan YUTP:n vahvistamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi, sillä Euroopan unionin uskottavuus maailmanlaajuisena toimijana voi muutoin heikentyä, kuten on käynyt sen osalta, miten EU on tarkastellut Turkkia, Venäjää, Irakia, Afganistania, Kuubaa ja energian toimitusvarmuutta; katsoo, että on toivottavaa, että Lissabonin sopimus ja korkean edustajan vahvempi asema edistävät tulevaisuuteen suuntautuneempaa ja pitkäjänteisempää ulkopoliittista strategiaa ja sellaisen kattavan lähestymistavan luomista, jota kaikki jäsenvaltiot tukevat,

C.     katsoo, että Lissabonin sopimus parantaa selvästi nykyisin voimassa olevia YUTP-järjestelyjä ja kohentaa siten unionin kansainvälistä kuvaa ja lisää unionin tehokkuutta,

D.     katsoo, että EU:n rajojen ulkopuolella esiintyvien kriisien ja konfliktien aiheuttama paine ja tarve puuttua nopean ilmastonmuutoksen aiheuttamiin uusiin hälyttäviin haasteisiin viittaavat siihen, että YUTP:n soveltamisalaa olisi laajennettava,

E.     katsoo, että YUTP:n ja tulevan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) uskottavuus edellyttää niiden päämäärien ja erityistavoitteiden mukaista rahoitusta, ja katsoo, että tältä osin rahoitusta on tarpeen lisätä merkittävästi vuonna 2009 tehtävän rahoitusnäkymien väliarvioinnin aikana ja muista rahoituslähteistä,

Periaatteet

1.      on sitä mieltä, että YUTP, Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (ETPP) mukaan luettuna, on alusta lähtien auttanut vahvistamaan eurooppalaista identiteettiä ja EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana;

2.      katsoo kuitenkin, että EU:n asema maailmassa ei vastaa sen valmiuksia ja suuren yleisön odotuksia, koska jäsenvaltiot eivät halua toteuttaa tarvittavia ja välttämättömiä uudistuksia, joiden tavoitteena on parantaa EU:n ulkopolitiikan tehokkuutta, yhdenmukaisuutta ja vastuuvelvollisuutta;

3.      katsoo, että koska Euroopan unioni on arvoihin perustuva yhteisö, sen on pidettävä yllä korkeita vaatimuksiaan ulkosuhteissa, jotta se voisi olla uskottava maailmanlaajuinen toimija, ja että YUTP:tä on näin ollen tuettava Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden vaalimilla arvoilla, joita ovat erityisesti demokratia, oikeusvaltio sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen ja jotka on otettava YUTP:n keskeisiksi tavoitteiksi;

4.      huomauttaa tässä yhteydessä, että EU:n suuri riippuvuus epädemokraattisista valtioista saattaa heikentää sen yhteisen ulkopolitiikan johdonmukaisuutta, vakuuttavuutta ja kestävyyttä;

5.      uskoo vakaasti, että Euroopan unioni voi tehdä vaikutuksen ja harjoittaa aitoa, tehokasta ja uskottavaa YUTP:tä vain, jos se määrittelee selvästi yhteiset tavoitteet, jos se ottaa käyttöönsä asianmukaiset välineet siten, että varmistetaan johdonmukaisuus tavoitteiden ja keinojen välillä, jos se puhuu yhdellä äänellä ja jos se nauttii vahvaa demokraattista oikeutusta Euroopan parlamentin harjoittamassa valvonnassa; katsoo samalla, että YUTP:n keskeiset tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos Euroopan parlamentti itse puhuu yhdellä äänellä, ja kannustaa tässä yhteydessä rajaamaan YUTP:tä käsittelevien parlamentin elinten toimivaltuudet selkeämmin eri aiheiden ja maantieteellisten alueiden osalta;

6.      kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan kuulemaan EU:ssa olevia kumppaneitaan ja korkeaa edustajaa ennen kuin ne tekevät ulkopolitiikan alueella ja varsinkin monenvälisissä organisaatioissa strategisia päätöksiä, jotta niiden kannat strategisiin päätöksiin ovat ainakin johdonmukaisia, yhtenäisiä ja yhdenmukaisia ja jotta ne eivät vaikuta EU:n ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuteen ja yhtenäisyyteen ja heikennä EU:n uskottavuutta maailmanlaajuisena toimijana kolmansiin maihin nähden;

YUTP:n vuosittainen selvitys 2006 ja EU:n toimielinten väliset suhteet

7.      on tyytyväinen neuvostolta saamaansa vuosittaiseen selvitykseen 2006;

8.      antaa tunnustusta selvityksen rakenteen kehitykselle ja varsinkin sille, että siihen on sisällytetty edellisenä vuonna toteutettujen toimintojen kuvauksen ohella kauaskantoisempaa suunnittelua, mutta odottaa, että neuvosto kuitenkin ottaa seuraavassa vuosittaisessa selvityksessä huomioon asiaa koskevat parlamentin antamat päätöslauselmat ja/tai suositukset;

9.      on sitä mieltä, että parlamentin on otettava järjestelmällisemmin kantaa jokaiseen peräkkäiseen vaiheeseen YUTP:tä ja ETPP:tä koskevassa päätöksenteossa; suosittelee, että yhteisten kantojen ja yhteisten toimintojen demokraattisen oikeutuksen lisäämiseksi niihin on tarvittaessa sisällyttävä viittauksia parlamentin vahvistamiin kannanottoihin ja että kyseiset kannanotot on otettava niissä myös huomioon;

10.    myöntää, että neuvoston ja parlamentin välisissä suhteissa on saavutettu merkittävää edistystä erityisesti luomalla uusia ja joustavampia viestintäkanavia; katsoo kuitenkin, että parlamentin on otettava tiukempi kanta käsiteltyihin asioihin ja että kantoja olisi käsiteltävä järjestelmällisesti neuvostossa; huomauttaa, että edistymistä on myös saavutettu lisäämällä toimielinten välisiä yhteyksiä, joita ovat muun muassa säännöllinen mielipiteiden vaihto korkean edustajan kanssa ja EU:n erityisedustajien ja muiden ylempien virkamiesten esiintyminen useammin parlamentissa; katsoo kuitenkin, että edistymistä on vielä saavutettava erityisesti tällaisten esiintymisten ajoituksessa, jossa on myös otettava huomioon parlamentin ja sen toimivaltaisten elinten asialista;

11.    on tyytyväinen siihen, että yhä useammin tunnustetaan YUTP:n/ETPP:n oikeutuksen ja johdonmukaisuuden suuri riippuvuus korkean edustajan ja hänen yksiköidensä kasvavasta halusta tehdä yhteistyötä parlamentin kanssa sekä neuvoston puheenjohtajan valmiudesta olla yhteydessä parlamenttiin;

Parlamentin painopisteet vuonna 2008 tietyissä laaja-alaisissa kysymyksissä

12.    ehdottaa, että vuonna 2008 etusijalle asetetaan tietty määrä aiheita, jotka liittyvät läheisemmin EU:n kansalaisten huolenaiheisiin ja heidän odotuksiinsa siitä, mikä rooli unionilla on oltava kansainvälisissä asioissa;

13.    kehottaa neuvostoa ja komissiota yhdessä ja kiireellisesti käsittelemään Eurooppaa nykyisin koskettavia kysymyksiä, joita ovat terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, parempi turvallisuus yhteistyön ja kehityksen avulla, energian toimitusvarmuus, ilmastonmuutos, kestävä kehitys, naapurialueiden vakauden kehittäminen, kriisinhallinta, konfliktinehkäisy ja konfliktien ratkaiseminen, joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen, siirtolaisuuden hallinta ja ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien edistäminen; on tyytyväinen komission ja korkean edustajan Eurooppa-neuvostolle laatimaan kertomukseen ilmastonmuutoksesta ja kansainvälisestä turvallisuudesta; kehottaa neuvostoa käsittelemään kertomuksen ja antamaan suosituksia asianmukaisesta seurannasta; korostaa, että ulkoinen ulottuvuus on keskeisen tärkeä tekijä Euroopan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen perustamisessa;

14.    pyytää korkeaa edustajaa arvioimaan ETS:n täytäntöönpanossa vuodesta 2003 lähtien saavutettua edistymistä ja mahdollisia puutteita, ETS:n kehittäminen ja täydentäminen mukaan luettuina; katsoo, että kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten toimielinten roolin kunnioittamisesta pitäisi tulla EU:n ulkoisen toimintaa ohjaava periaate; katsoo, että mainitun arvioinnin pitäisi olla laajemman julkisen keskustelun perustana; korostaa, että ETS:n tulevat arvioinnit olisi toteutettava kaikkien EU:n toimielinten huolellisen kuulemisen kautta, Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit mukaan luettuina; katsoo, että Euroopan turvallisuusstrategiaa olisi tarkistettava siten, että siihen sisältyy syvällinen analyysi Naton nykyisestä toiminnasta ja tulevasta kehityksestä sekä Naton suhteesta Euroopan unioniin strategisella ja operationaalisella tasolla ja myös analyysi Naton mahdollisten laajenemisten vaikutuksia; kehottaa Eurooppa-neuvostoa laatimaan ensimmäistä kertaa yhdenmukaisen kannan EU:n ja Naton väliseen politiikkaan, mikä paitsi elvyttää transatlanttisia suhteita, myös tukee Lissabonin sopimuksella vahvistetun Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä hyvissä ajoin;

15.    kehottaa neuvostoa harkitsemaan asianmukaisten rakenteiden ja menettelyjen luomista ja nykyisten rakenteiden ja menettelyjen toiminnan parantamista, jotta EU voisi kehittää valmiuksiaan reagoida nopeasti kriisitilanteisiin; kehottaa myös kehittämään oikeudelliset puitteet, joilla määritellään interventio-oikeus ja suojeluvelvollisuus kriisitilanteissa, mukaan luettuina päätöksentekomenettelyt ja kunkin tahon velvollisuudet tällaisissa tilanteissa;

16.    on sitä mieltä, että energian toimitusvarmuuden ulkopoliittisen ulottuvuuden merkitys, mukaan luettuna unionin riippuvuus epävakaiden tai epädemokraattisten maiden ja alueiden energian ja muiden strategisten hyödykkeiden toimituksista, kasvaa edelleen; suosittelee energialähteiden ja energian kuljetusreittien laajamittaista monipuolistamista ja energiatehokkuuden lisäämistä sekä solidaarisuutta EU:n jäsenvaltioiden keskinäiseen energian toimitusvarmuuspolitiikkaan; paheksuu, että jäsenvaltiot allekirjoittavat kahdenvälisiä energiasopimuksia ilman koordinointia, ja kyseenalaistaa unionin strategiset hankkeet kokonaisuudessaan ja muiden jäsenvaltioiden hankkeet; korostaa tässä yhteydessä Nabucco-kaasuputken strategista merkitystä Euroopan unionin energiahuollon varmuuden osalta ja kehottaa komissiota ja neuvostoa toteuttamaan kaikki mahdolliset toimet tämän hankkeen toteuttamiseksi mahdollisimman pikaisesti; toistaa pyyntönsä perustaa virka yhteisen energiaulkopolitiikan korkealle edustajalle, joka toimii tulevan kaksoisvirkaa hoitavan korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan alaisuudessa ja jonka tehtävänä on koordinoida unionin toimia tällä alalla; Pahoittelee, että neuvosto ja komissio eivät ole reagoineet edellä mainittuun 26. syyskuuta 2007 annettuun parlamentin päätöslauselmaan;

17.    pahoittelee, että ei ole saatu kehitettyä energiaa koskevaa EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa, ja pahoittelee tiettyjen EU:n jäsenvaltioiden toteuttamien toimien kahdenvälisyyttä, joka heikentää merkittävästi koko Euroopan unionin neuvotteluasemaa sekä sen ponnisteluja energiaa koskevan EU:n yhteisen ulkopolitiikan kehittämiseksi; toistaa näkemyksensä siitä, että tällaisen politiikan on perustuttava solidaarisuuteen ja että sitä on tuettava tehokkailla ja yhtenäisillä sisämarkkinoilla, joilla on käytettävissä kaikki tarvittavat välineet, joita tarvitaan estämään monopolistisen ja poliittisiin syihin perustuvan muun kuin kaupallisen toiminnan, sillä se voi olla uhkana energian huoltovarmuudelle yhteisössä; on siksi tyytyväinen kolmanteen energiapakettiin sisällytettyyn kolmansia maita koskevaan lausekkeeseen ja tukee sitä voimakkaasti;

18.    13. toistaa, että terrorismi, epädemokratioiden ja terroristijärjestöjen käyttämänä keinona, muodostaa yhden EU:n turvallisuuden pääuhista, ja on tyytyväinen terrorismin torjunnasta vastaavan EU:n koordinaattorin ponnisteluihin terrorismin torjuntaa koskevan EU:n strategian täytäntöönpanon vahvistamiseksi; panee merkille, että terrorismin torjunnassa on kunnioitettava kaikin tavoin demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisia arvoja, jotka on suojattava läheisessä yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa sekä Yhdistyneissä Kansakunnissa vahvistetun strategian mukaisesti; katsoo, että terrorismin tehokkaan torjunnan on oltava keskeisenä painopisteenä unionin ja kolmansien maiden välisissä suhteissa;

19.    korostaa siirtolaisuuden järjestelmällisen hallinnan merkitystä; katsoo siksi, että on erittäin tärkeää turvata alkuperämaiden ja kauttakulkumaiden välinen yhteistyö ja tukea sitä soveltamalla myönteiseen ehdollisuuteen perustuvaa politiikkaa; huomauttaa, että on torjuttava laitonta maahanmuuttoa ja ryhmiä, jotka harjoittavat sen turvin ihmiskauppaa;

20.    toistaa, että maailmanlaajuisen hallinnon, kansainvälisten instituutioiden ja kansainvälisen oikeuden arvojen vahvistaminen on edelleenkin keskeinen mielenkiinnon kohde Euroopan unionin ulkoisessa toiminnassa; korostaa tältä osin Yhdistyneiden Kansakuntien perustavaa roolia tehokkaan monenvälisen toiminnan tukijana ja painottaa, että unionin on yhdessä kehotettava kumppaneitaan kehittämään ja lujittamaan edelleen demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota vauraan ja turvallisen maailman yhteisenä perustana; vahvistaa sitoutuneensa YK:n vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen, erityisesti köyhyyden maailmanlaajuiseen torjuntaan;

21.    katsoo, että maailmanlaajuisen hallinnon kehittämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota valtioiden omistamien sijoitusyhtiöiden ja muiden vastaavien valtion omistamien taloudellisten toimijoiden asemaan ja että niitä olisi kannustettava toimimaan mahdollisimman avoimesti ja vastuuvelvollisesti;

22.    katsoo, että EU:n on ponnisteltava enemmän politiikkansa tehostamiseksi ja vahvistamiseksi, jotta demokratiaa tuettaisiin maailmanlaajuisesti; katsoo siksi, että tällaiselle tuelle on annettava keskeinen asema YUTP:ssä ja että on varmistettava EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden toimien johdonmukaisuus;

23.    korostaa tarvetta panna kolmansien maiden kanssa tehdyissä sopimuksissa tehokkaasti täytäntöön ihmisoikeuslausekkeita ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä sekä terrorismin torjuntaa koskevia säännöksiä ja sisällyttää niihin energian toimitusvarmuutta koskeva lauseke EU:n ulkopolitiikan johdonmukaisuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi;

24.    korostaa, että on jatkettava joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevan EU:n strategian toimeenpanoa kansainvälisellä tasolla, toimittava aktiivisesti nykyisen asevalvonta- ja aseidenriisuntajärjestelmän säilyttämiseksi, erityisesti täydellisen ydinkoekieltosopimuksen voimaantulon saavuttamiseksi, ja toimittava kemiallisia aseita koskevan yleissopimuksen johdonmukaista toimeenpanoa ja kattavaa valvontaa varten ja rypälepommien kansainväliseksi kieltämiseksi ja maamiinojen kieltämistä koskevan Ottawan yleissopimuksen yleiseksi soveltamiseksi, ja korostaa, että on tuotava vahvemmin esiin aloitteita pienasekaupan ja muiden aseidenriisunta-aloitteiden ja ydinaseiden leviämisen estämiseen liittyvien näkökohtien valvomiseksi ja vahvistettava ydinaseiden leviämisen estämistä koskevia monenvälisiä sopimuksia ja hankittava tarvittavat varat EU:n joukkotuhoasestrategian täytäntöönpanemiseksi; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita ottamaan myönteisen ja vaikuttavan aseman Geneven aseidenriisuntakonferenssin nykyisen lukkiutuneen tilanteen ratkaisemiseksi ja toteuttamaan toimia sen varmistamiseksi, että neuvottelut johtavat syrjimättömään, monenväliseen, kansainväliseen ja käytännössä todennettavissa olevaan sopimukseen, jolla kielletään halkeamiskelpoisen materiaalin tuottaminen ydinaseita varten;

Maantieteellisiä alueita koskevat painopisteet vuonna 2008

25.    on sitä mieltä, että unionin laajentumisprosessi, joka perustuu EU:n perustamissopimuksen 49 artiklaan, on edelleenkin keskeinen ulkopolitiikan painopiste ja että sen on perustuttava unionin valmiuteen ottaa vastaan uusia jäsenvaltioita (ottamalla huomioon laajentumisen vaikutus sen toimielimiin, sen taloudelliset resurssit ja sen valmiudet toteuttaa poliittisia tavoitteitaan);

26.    katsoo, että Länsi-Balkanin vakaus on otettava EU:n keskeiseksi tavoitteeksi vuonna 2008 neuvoston vuosittaisessa selvityksessään 2006 esittämän näkemyksen mukaisesti; pitää sen vuoksi äärettömän tärkeänä, että ryhdytään lisätoimiin Länsi-Balkanin tuomiseksi lähemmäs EU:ta muun muassa ottamalla käyttöön viisumivapausjärjestelyjä, tehostamalla alueellista yhteistyötä sellaisilla osa-alueilla kuten kauppa, liikenne, energia ja Länsi-Balkanin maiden osallistuminen yhteisön ohjelmiin; uskoo, että tähän liittyvien taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten vahvempi korostaminen voisi helpottaa ja tukea kyseisiä maita näiden valmistautuessa liittymään EU:hun Thessalonikin toimintasuunnitelman mukaisesti; korostaa, että kansalaisyhteiskunta on otettava mukaan liittymisprosessiin;

27.    on sitä mieltä, että Serbian kanssa käytävää vuoropuhelua on tehostettava ja että on toteutettava konkreettisia toimenpiteitä kyseisen valtion EU:hun liittymistä koskevien mahdollisuuksien vahvistamiseksi uudelleen; pitää vakautus- ja assosiaatiosopimuksen allekirjoittamista konkreettisena askeleena kohti Serbian liittymistä EU:hun; kannattaa oleellista tukea, vastavuoroisten sitoumusten täytäntöönpanoa ja yhteistyötoimia, viisumivapaussuunnitelma mukaan luettuna; painottaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota suhteiden vahvistamiseen kaikkien demokraattisten voimien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa yhteisen edun mukaisilla alueilla; katsoo, että EU:n olisi kehitettävä asianmukaisia toimintatapoja ja käynnistettävä soveltuvia menettelyjä Serbian eristymisen välttämiseksi;

28.    viittaa yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 18. helmikuuta 2008 antamiin päätelmiin, joissa neuvosto pani merkille Kosovon parlamentin antaneen 17. helmikuuta 2008 päätöslauselman Kosovon itsenäiseksi julistamisesta ja joissa neuvosto totesi myös, että jäsenvaltiot päättävät suhteistaan Kosovoon oman kansallisen käytäntönsä ja kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti;

29.    katsoo, että Kosovossa toteutettavan operaatio EULEXin on Ahtisaaren suunnitelman mukaisesti turvattava kansallisten vähemmistöjen edut alueen monietnisen luonteen säilyttämiseksi, luottamuksen rakentamiseksi etnisten yhteisöjen välille, kulttuuri-, uskonto- ja historiaperinnön suojelemiseksi, oikeusvaltion lujittamiseksi ja talouskehityksen edistämiseksi; toteaa, että näiden ponnistusten johtaminen paikallisesti varmistaa siirtymävaiheen onnistumisen ja Kosovon kestävän sosiaalisen, poliittisen ja taloudellisen kehityksen; ilmaisee huolestumisensa siitä, että neuvottelut vastuun siirrosta UNMIK:lta EULEX:lle ovat pysähtyneet; kehottaa EU:n jäsenvaltioita toteuttamaan yhteisiä toimia Yhdistyneissä Kansakunnissa sen varmistamiseksi, että operaatio EULEX tunnustetaan osaksi kansainvälistä siviililäsnäoloa Kosovossa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) mukaisesti;

30.    korostaa, että EU:n olisi valvottava entistä perusteellisemmin vähemmistöjen tilannetta kaikissa Länsi-Balkanin valtioissa, jotta voitaisiin varmistaa kaikkien vähemmistöryhmien ja heidän oikeuksiensa tehokas suojeleminen, ja katsoo, että tällä alalla olisi saavutettava uutta edistymistä EU:n normien mukaisesti; katsoo, että olisi hyödynnettävä Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuotta 2008 keskinäisen ymmärryksen ja suvaitsevaisuutta tähdentävän koulutuksen edistämiseksi;

31.    korostaa lisäksi, että Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) lujittamista on pidettävä yhtenä vuoden 2008 tärkeimmistä tavoitteista ja että sen on johdettava naapureidemme osalta omaksuttavaan eriytyneempään lähestymistapaan, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon niiden odotukset ja unionin strategiset edut; katsoo, että tällaisessa parannetussa politiikassa on hyödynnettävä paremmin ja laajemmin käytettävissä olevia yhteisön välineitä;

32.    korostaa, että ratkaisemattomien konfliktien esiintyminen Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa valtioissa on vakava uhka EU:n ulkorajojen turvallisuudelle ja Euroopan naapuruuspolitiikan tehokkaalle täytäntöönpanolle; korostaa, että vuoden 2007 laajentumisen jälkeen EU:n rajat ovat entistä lähempänä konfliktialueita; kehottaa siksi EU:ta osallistumaan aktiivisemmin ja kattavammin käynnissä oleviin ponnisteluihin näiden konfliktien, erityisesti Transnistrian alueella Moldovan tasavallassa käynnissä olevan konfliktin ratkaisemiseksi kansainvälisen oikeuden ja alueellisen koskemattomuuden periaatteiden mukaisesti, ja kehottaa myös EU:ta osallistumaan tiiviimmin konfliktien hallintaan;

33.    katsoo, että unionin on tässä yhteydessä keskityttävä kehittämään taloudellista yhteistyötä, poliittista vakautta ja demokratiaa alueellisen yhteistyön kolmella keskeisellä osa-alueella, joita ovat Välimeri, Itämeri ja Mustameri, hyödyntämällä niiden alueiden yhteistyörakenteita ja vahvistamalla institutionaalisen ja alueellisen politiikan synergiaa sekä avustamalla kyseisiä maita niiden yhdentymisprosessissa; on tyytyväinen 13.–14. maaliskuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston ilmaisemaan aikeeseen edistää Barcelonan prosessia; korostaa jälleen, että Euro-Välimeri-alueella on saavutettava kouriintuntuvia tuloksia, joilla edistetään ihmisoikeuksien kunnioittamista ja taloudellista ja sosiaalista kehitystä Välimeren etelärannikon valtioissa ja joissa kiinnitetään paremmin huomiota energiaa ja ympäristöä koskeviin haasteisiin;

34.    korostaa, että Mustanmeren ja Itämeren alueilla on strateginen merkitys unionille ja että ne sen vuoksi ansaitsevat yhtenäisemmän lähestymistavan samaan tapaan kuin välimeren alueella; kehottaa neuvostoa ja komissiota vahvistamaan alueellista yhteistyötä Mustanmeren ja Itämeren alueen kanssa; katsoo, että yhtäläinen huomio ja tasapaino näiden kolmen tärkeän alueen välillä voitaisiin parhaiten varmistaa luomalla uusia organisatorisia rakenteita Mustanmeren ja Itämeren alueellista yhteistyötä varten sekä lujittamalla suhteita olemassa oleviin monenvälisiin edustajakokouksiin, kuten Mustanmeren taloudellisen yhteistyön parlamentaariseen edustajakokoukseen;

35.    korostaa tarvetta vahvistaa transatlanttista liittoa ja tehostaa kontakteja Yhdysvaltojen kanssa muun muassa edistyneemmällä ja kattavammalla transatlanttisella kumppanuussopimuksella, jonka mahdollisuuksia olisi hyödynnettävä täysimääräisesti ja johon pitäisi kuulua kuuleminen ja yhteistyö yhteistä etua koskevista asioista, sekä seuraavilla aloilla: konfliktien estäminen siviilikeinoin, kansainvälinen oikeusjärjestys, rauha ja aseistariisunta, kestävä kehitys ja köyhyyden torjuminen; on tyytyväinen Transatlanttisen talousneuvoston perustamiseen; korostaa parlamentaarisen ulottuvuuden merkitystä lainsäätäjien transatlanttisessa vuoropuhelussa sekä tarvetta käydä Yhdysvaltojen kongressin kanssa tiiviimpää vuoropuhelua EU:n ja Yhdysvaltain välisistä suhteista, Naton tulevaisuudesta ja Yhdistyneiden Kansakuntien uudistuksesta;

36.    pitää erittäin tärkeänä, että unioni tarkistaa vuonna 2008 suhteensa Venäjään; katsoo, että näiden suhteiden pitäisi perustua tasapainoiseen kumppanuuteen, jonka avulla voidaan käsitellä maailmanlaajuisia haasteita, kuten joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä, alueellista turvallisuutta ja energian toimitusvarmuutta sekä edistää demokratian, ihmisoikeuksien suojelun, vapaakaupan ja etenkin oikeusvaltion kunnioittamisen lujittumista; muistuttaa, että aidon kumppanuuden on perustuttava kaikkien jäsenvaltioiden yhtäläiseen kohteluun sekä hyviin suhteisiin naapurivaltioiden kanssa, avoimuuteen ja vastuunalaisuuteen; pyytää jäsenvaltioita koordinoimaan suhteita Venäjän federaatioon unionin yhteisten etujen pohjalta; kehottaa neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että mahdollisia tulevia sopimuksia koskevassa mandaatissa paitsi korostetaan näitä yhteisiä etuja, myös vahvistetaan mekanismit niiden täytäntöönpanon seuraamiselle;

37.     kehottaa neuvostoa ja komissiota jatkamaan työtään sekä Lähi-idän kvartetin puitteissa että paikan päällä israelilaisten ja palestiinalaisten välisten neuvottelujen edistämiseksi niin, että saataisiin aikaan kahteen turvalliseen ja elinkelpoiseen valtioon perustuva kokonaisvaltainen, kestävä ja oikeudenmukainen rauhanratkaisu, ja toivoo, että Annapolis-suunnitelmaan sisältyviä konkreettisia toimenpiteitä noudatetaan; katsoo, että unionin on maksimoitava taloudellinen, kaupallinen ja poliittinen vaikutusvaltansa molempiin osapuoliin rauhanomaisen ratkaisun saavuttamiseksi ja että unionilla on oltava asianomaisilla foorumeilla omaa taloudellista ja poliittista panostaan vastaava asema;

38.    katsoo, että ydinsulkusopimuksen mukainen ydinsulkujärjestelmä on suuressa vaarassa, ja kehottaa neuvostoa ja erityisesti niitä kahta jäsenvaltiota, joilla on ydinaseita, ehdottamaan ydinsulkusopimuksen VI artiklan mukaisten aseidenriisuntaa koskevien velvollisuuksien täytäntöönpanoa koskevaa eurooppalaista aloitetta, varsinkin kun otetaan huomioon ydinsulkusopimuksen tarkistamiskonferenssin järjestäminen vuonna 2010; vastustaa voimakkaasti joukkotuhoaseiden valmistusta ja leviämistä, ja ottaa huomioon, että niistä on tulossa todellisuutta yhä useammassa valtiossa, koska on mahdotonta erottaa selvästi toisistaan ydinteknologian käyttäminen energiatarkoituksiin ja sen käyttäminen aseiden tuottamiseen; viittaa tässä yhteydessä erityisesti Iranin ydinohjelman epäselviin tavoitteisiin; vetoaa Iraniin, jotta se olisi aktiivisen avoin suhteissaan Kansainväliseen atomienergiajärjestöön IAEA:han ja yrittäisi rakentaa uudelleen luottamuksen kansainväliseen yhteisöön; kehottaa YK:n turvallisuusneuvoston jäseniä viemään Iranin kysymyksen uudelleen IAEA:n käsiteltäväksi ja käynnistämään neuvottelut ilman ennakkoehtoja; kehottaa EU:n jäsenvaltioita kieltämään ydinteknologian kaiken viennin valtioihin, jotka eivät ole ratifioineet ydinsulkusopimuksen lisäpöytäkirjoja;

39.    katsoo, että EU voi rakentaa luottamusta niissä valtioissa, joihin sillä ei ole sopimuksellisia suhteita tai joiden kanssa sopimussuhteet ovat rajoitettuja, edistämällä ihmistenvälisiä yhteyksiä, kuten hyödyntämällä ystävyyskaupunkialoitteita tai Erasmus Mundus -ohjelmia;

40.    toistaa, että kansainvälisen solidaarisuuden, vakauden ja rauhan sekä inhimillisen kehityksen, demokratia- ja talouskehityksen, oikeusvaltion periaatteiden ja huumausaineiden torjumisen edistämisen on edelleenkin oltava yksi EU:n Afganistanin-politiikan painopisteistä vuonna 2008; korostaa tarvetta palauttaa turvallisuus Afganistaniin, mikä ei ole mahdollista pelkästään sotilaallisin keinoin; korostaa, että tätä varten on aivan yhtä tärkeää vahvistaa poliisivoimia oikeusvaltion vakiinnuttamiseksi ja kehitysyhteistyötoimien lisäämiseksi; panee huolestuneena merkille, että huumeiden tuotanto on vähitellen lisääntynyt ja että Afganistanista on jälleen kerran tullut yksi maailman suurimmista tuottajista; on tyytyväinen EUPOL-operaation toteuttamiseen Afganistanissa ja kehottaa EU:n jäsenvaltioita tarjoamaan sen käyttöön kokeneita ja hyvin valmistautuneita työntekijöitä ja myöhemmin laajentamaan kyseistä operaatiota; on huolestunut siitä, että riittämätön koordinointi niin kansainvälisen yhteisön keskuudessa (varsinkin EU:n ja Naton välillä) kuin suhteissa Afganistanin viranomaisiin heikentää vakavalla tavalla paikan päällä toteutettavien toimien vaikuttavuutta; vetoaa kaikkiin osapuoliin, jotta ne pyrkisivät parantamaan tilannetta; on tältä osin tyytyväinen siihen, että Kai Eide on nimitetty YK:n pääsihteerin erityisedustajaksi Afganistanissa;

41.    suosittelee, että vuonna 2008 syvennetään poliittisia ja taloudellisia suhteita Kiinaan, mikäli demokratian ja ihmisoikeuksien alalla saavutetaan huomattavaa edistymistä, ja että Kiina ottaa huomioon EU:n syvän huolestuneisuuden Kiinan toimista Tiibetissä ja että näistä kysymyksistä pidetään yllä rakentavaa vuoropuhelua viranomaisten kanssa varsinkin Pekingin olympialaisten lähestyessä; pyytää Kiinaa kehittämään edistykseen tähtäävän kattavan lähestymistavan valtion uudistamiseen niin, että valtion eri kansoja ja kulttuuriperinteitä kunnioitetaan entistä tehokkaammin; pahoittelee tässä yhteydessä merkittävien tulosten puutetta EU:n ja Kiinan välillä käytävässä ihmisoikeuksia koskevassa vuoropuhelussa;

42.    suosittelee, että vuonna 2008 syvennetään poliittisia ja taloudellisia suhteita ASEANiin demokratian ja ihmisoikeuksien alalla saavutetun huomattavan edistymisen perusteella; tunnustaa ASEANin vahvistuvan roolin alueellista vakautta ja vaurautta edistävänä voimana ja katsoo, että EU:lla ja ASEANilla on merkittäviä mahdollisuuksia yhteistyön lisäämiseen osittain siksi, että ASEAN on edistynyt alueellisessa yhdentymisessä sekä demokratian ja ihmisoikeuksien alalla; on edelleen erityisen huolestunut Burman tilanteesta;

43.    painottaa tarvetta ryhtyä vuoden 2008 aikana tehokkaisiin jatkotoimiin joulukuussa 2007 Lissabonissa pidetyssä EU:n ja Afrikan huippukokouksessa tehtyjen päätösten perusteella; on tässä yhteydessä tyytyväinen siihen, että Addis Abebaan on perustettu EU:n erityisedustajan ja Afrikan unionissa sijaitsevan Euroopan komission lähetystön päällikön kaksoisvirka; katsoo tältä osin, että unionin on yhdessä Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa pyrittävä kaikin tavoin vahvistamaan Afrikan unionin rauhanrakentamis- ja rauhanturvaamisvalmiuksia; on tässä yhteydessä tyytyväinen EU:n turvallisuusalan uudistusoperaatioihin Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Guinea-Bissaun tasavallassa ja kehottaa käyttämään koordinoidusti sekä YUTP:tä että yhteisön välineitä, kuten vakautusvälinettä;

44.    odottaa, että toukokuussa 2008 Limassa järjestettävä EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden viides huippukokous johtaa julkituodun alueidenvälisen assosioitumisen sisällön syvenemiseen, kuten parlamentin ehdottaman alueidenvälisen solidaarisuusrahaston perustamiseen, ja että unionin neuvottelut Mercosurin, Andien yhteisön ja Keski-Amerikan kanssa tehtävästä assosiaatiosopimuksesta saadaan ajoissa päätökseen vuoden 2008 loppuun mennessä;

45.    kiinnittää huomiota erilaisia kiinnostavia maantieteellisiä alueita koskeviin laajoihin päätöslauselmiinsa ja mietintöihinsä, sillä ne edistävät tärkeällä tavalla keskustelua siitä, miten tällaisia maantieteellisiä alueita koskevaa EU:n politiikkaa on kehitettävä;

46.    suosittelee, että unioni vahvistaa poliittista vuoropuheluaan kolmansien maiden ja alueiden kanssa ja etenkin tärkeimpien kumppaniensa kanssa; muistuttaa tältä osin, että tärkeänä ja täydentävänä välineenä unionin suhteissa kolmansiin maihin ja alueisiin on parlamentaarinen diplomatia, jota harjoitetaan lähinnä kolmessa tärkeimmässä monenvälisessä parlamentaarisessa yhteiskokouksessa: AKT:n ja EU:n yhteisessä parlamentaarisessa edustajakokouksessa, Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisessa edustajakokouksessa (EuroMed) ja EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisessa edustajakokouksessa (EuroLat); sitoutuu perustamaan vuoteen 2009 mennessä EU:n ja itäisen naapuruuden parlamentaarisen edustajakokouksen (Euro–Nest) tehostaakseen Euroopan parlamentin ja ENP-politiikan itäiseen osioon osallistuvien maiden välisen poliittisen kumppanuuden parlamentaarista ulottuvuutta;

47.    kehottaa toistamiseen YK:n turvallisuusneuvostoon kuuluvia EU:n jäsenvaltioita toimimaan koordinoidummin, jotta unionin kansainväliset toimet saisivat lisää vaikuttavuutta ja jotta EU:lle yritettäisiin saada pitkällä aikavälillä paikka turvallisuusneuvostossa YK:n järjestelmän huomattavan uudistuksen puitteissa; pyytää niitä YK:n turvallisuusneuvoston pysyviä jäseniä, jotka ovat EU:n jäsenvaltioita, tekemään tiiviimpää yhteistyötä niiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa, jotka eivät ole pysyviä jäseniä;

YUTP:n tehokkuus, johdonmukaisuus ja näkyvyys

48.    on tyytyväinen Lissabonin sopimuksen tuomiin parannuksiin ulkoisessa toiminnassa, YUTP:ssä ja ETPP:ssä, jonka on määrä muuttua YTPP:ksi; katsoo, että uusi sopimus tehostaa merkittävästi unionin ulkoisia toimia ja sen roolia kansainvälisissä suhteissa ja että se lisää unionin näkyvyyttä ja nostaa sen profiilia ja vahvistaa samalla sen valmiuksia toimia tehokkaasti kansainvälisissä yhteyksissä;

49.    toivoo, että Lissabonin sopimus ratifioidaan pikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, jotta se voisi tulla oikeaan aikaan voimaan; onnittelee niitä jäsenvaltioita, jotka ovat jo ratifioineet Lissabonin sopimuksen;

50.    on tyytyväinen YUTP:tä koskevan unionin toimielinkehityksen parantamiseen, joka on tapahtunut lähinnä:

(a)  perustamalla unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan virka; korkea edustaja toimii komission varapuheenjohtajana, ja on vastuuvelvollinen parlamentille, sekä ulkoasiainneuvoston puheenjohtajana ja johtaa YUTP:tä ja YTPP:tä, osallistuu politiikan muotoiluun ja huolehtii unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuudesta;

(b)  (b) perustamalla komission suostumuksella ja parlamentin kuulemisen jälkeen Euroopan ulkosuhdehallinto, joka auttaa korkeaa edustajaa ja joka kootaan komission, neuvoston pääsihteeristön ja jäsenvaltioiden ulkoasiainhallinnon henkilöstöstä;

51.    on tyytyväinen unionin ulkoisen toimintakentän laajenemiseen, kuten uuden oikeusperustan ja uusien toimintavälineiden tarjoamiseen YUTP:hen liittyville osa-alueille; kuten selkeän oikeusperustan vahvistaminen ENP:lle, yhden ainoan oikeushenkilöyden perustaminen unionille, kolmansille maille tarjottava kiireellinen talousapu, humanitaarinen apu, muihin kuin valtiollisiin yhteisöihin kohdistuvat pakotteet, avaruuspolitiikka, energian toimitusvarmuus, ilmastonmuutoksen torjuminen, kansainvälisen terrorismin ehkäiseminen ja henkilötietojen suojaaminen;

52.    korostaa, että on taattava politiikan johdonmukaisuus unionin ulkoisissa toimissa, erityisesti YUTP:n, YTPP:n ja kehitys- ja kauppapolitiikan välillä; korostaa tässä yhteydessä tärkeää asemaa, joka korkealla edustajalla ja Euroopan ulkosuhdehallinnolla voi olla johdonmukaisen politiikan toteuttamisessa;

53.    muistuttaa, että unionin oikeushenkilöyden vahvistaminen herättää kysymyksiä unionin asemasta kansainvälisissä organisaatioissa, kuten Yhdistyneissä Kansakunnissa; katsoo, että unionilla on tulevaisuudessa oltava YK:ssa omaa taloudellista ja poliittista panostaan vastaava asema;

Lissabonin sopimus ja sen vaikutus neuvoston, parlamentin ja komission välisiin suhteisiin YUTP/YTPP-kysymyksissä sekä YUTP:n/YTPP:n parlamentaariseen valvontaan

54.    pitää ratkaisevan tärkeänä mahdollisimman tiiviin yhteistoiminnan perustamista Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, korkean edustajan ja kiertävää puheenjohtajuutta hoitavien maiden välille sen varmistamiseksi, että näiden erilaiset tehtävät edistävät osaltaan YUTP:n johdonmukaisuutta ja tehokkuutta;

55.    kehottaa neuvostoa vastaamaan kouriintuntuvalla tavalla toiveisiin ja huolenaiheisiin, jotka on esitetty parlamentin virallisissa selonteoissa, erityisesti päätöslauselmissa, jotka koskevat ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamatta jättämistä;

56.    kehottaa neuvostoa tutkimaan, miten sen seuraamuspolitiikka vaikuttaa tiettyihin hirmuvaltoihin, kuten Mugaben hallintoon Zimbabwessa ja sotilasjunttaan Burmassa, ja kehottaa sitä toteuttamaan toimenpiteitä seuraamuspolitiikan vaikuttavuuden parantamiseksi, mukaan luettuna tarvittavat mekanismit kyseisten seuraamusten täysimääräiseksi valvomiseksi ja täytäntöönpanemiseksi;

57.    kehottaa tulevaa korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa pohjaamaan työnsä kokemuksiin, joita on saatu korkean edustajan ja ulkosuhdekomissaarin säännöllisistä esiintymisistä parlamentin täysistunnoissa ja ulkoasiainvaliokunnan kokouksissa sekä käytäntönä olevista epävirallisista kokouksista, jotta parlamentin ja sen toimivaltaisten elinten kuulemisesta voitaisiin kehittää säännöllinen, järjestelmällinen ja pysyvä käytäntö ja jotta parlamentti otettaisiin mukaan päätöksentekoprosessiin YUTP:n tärkeimpien valintojen avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden tehostamiseksi; huomauttaa, että korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan tuleva virka saa oikeutuksensa suoraan Euroopan parlamentilta;

58.    korostaa lisäksi, että myös neuvoston ja parlamentin välisiä suhteita on tarkasteltava uudelleen, jotta niissä voitaisiin ottaa huomioon tulevan YTPP:n merkittävät uudistukset ja parlamentin valvontavaltuuksien vahvistuminen Länsi-Euroopan unionin jäljellä olevien toimivaltuuksien siirryttyä EU:lle; on tässä yhteydessä tyytyväinen säännöksiin, joiden nojalla Euroopan parlamentin on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä kansallisten parlamenttien kanssa;

59.    pyytää, että parlamentin ja neuvoston välillä tehdään Lissabonin sopimuksen voimaantulon yhteydessä toimielinten sopimus, jossa määritellään niiden työskentelysuhteet ulkoisen toiminnan alalla, kuten luottamuksellisten tietojen jakamisessa; pyytää, että komission ja parlamentin välinen puitesopimus saatetaan ajan tasalle, jotta siinä voitaisiin ottaa huomioon Lissabonin sopimuksen määräykset;

60.    pyytää, että tuleva korkea edustaja / komission varapuheenjohtaja astuu virkaan yhdessä uuden komission kanssa 1. marraskuuta 2009, että löydetään väliaikainen ratkaisu Lissabonin sopimuksen voimaantulon ja vuoden 2009 marraskuun 1. päivän väliselle ajalle ja että parlamentin mielipide otetaan täysin huomioon Eurooppa-neuvoston nimittäessä komission puheenjohtajan suostumuksella ensimmäisen korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan sekä kaikkien muiden väliaikaisten nimitysten yhteydessä; pitää tässä yhteydessä tarpeellisena, että korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan nimitystä varten perustetaan tilapäinen kuulemismenettely, josta vastaa ulkoasiainvaliokunta;

61.    painottaa, että Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisella on huomattava vaikutus unionin ulkosuhteisiin; korostaa avoimuuden ja demokraattisuuden tarvetta tässä prosessissa; muistuttaa oikeudestaan tulla EU:sta tehdyn sopimuksen 13 a artiklan 3 kohdan perusteella kuulluksi Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisesta; pyytää päästä täysin mukaan tältä osin tehtävään valmistelutyöhön; viittaa tässä asiassa laadintavaiheessa olevaan mietintöönsä; toivoo, että Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen selventää EU:n erityisedustajia koskevia kriteerejä sekä heidän nimittämistään ja arvioimistaan, mukaan luettuna heidän tehtäviensä määritteleminen ja tavoitteet, heidän toimikautensa pituus sekä koordinointi ja täydentävyys komission edustustoihin verrattuna;

62.    kehottaa tulevaa korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa sekä neuvostoa ja komissiota lisäämään yhteistyötä nykyisten monenvälisten parlamentaaristen yhteiskokousten (AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous, EuroMed, EuroLat ja perustamisensa jälkeen Euro-Nest) kanssa; yhteiskokouksissa unionin parlamentaarikot tapaavat joitakin tärkeimmistä kollegoistaan, ja tästä saadaan selvästi lisäarvoa unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuudelle ja tehokkuudelle;

63.    kehottaa poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteaa (PTK) luomaan yhdessä Euroopan parlamentin kanssa mekanismin, joka koskee luottamuksellisia tietoja kehittymässä olevista kriiseistä tai kansainväliseen turvallisuuteen vaikuttavista tapahtumista ja joka vastaa useiden EU:n jäsenvaltioiden kansallisissa parlamenteissa nykyisin käytössä olevia mekanismeja, jotka – tietojen luottamuksellisuustasosta riippuen – vaihtelevat suljetuin ovin järjestettävistä komiteoiden kokouksista PTK:n ja asiasta vastaavista valiokunnista ja alivaliokunnista nimitettyjen jäsenten välisiin kokouksiin;

64.    katsoo, että ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan on voitava osallistua jäsenvaltioiden ulkoasiainministerien epävirallisiin kokouksiin (Gymnich-kokouksiin), sillä se on jo vakiintunut käytäntö muilla politiikanaloilla järjestettävissä neuvoston epävirallisissa kokouksissa;

65.    korostaa tarvetta varmistaa, että Euroopan puolustusvirasto toteuttaa toimensa vastuullisesti ja läpinäkyvästi;

YUTP:n/YTPP:n rahoitus Lissabonin sopimuksen perusteella

66.    panee tyytyväisenä merkille, että Lissabonin sopimus on vahvistanut parlamentin budjettivaltuuksia kaikissa, myös Euroopan ulkosuhdehallintoa koskevissa EU:n menoissa, mikä tekee parlamentista yhdenvertaisen neuvoston kanssa, ja poistanut eron pakollisten ja ei-pakollisten menojen välillä sekä tehnyt monivuotisesta rahoituskehyksestä oikeudellisesti sitovan;

67.    pitää valitettavana, että järjestelyt YTPP:n toimintojen nopeaksi rahoittamiseksi EU:n talousarvion ulkopuolelta ovat tarpeettoman monimutkaisia; vaatii, että kaikki unionin ulkoiset toimet (myös tulevaan YTPP:hen liittyvät toimet sotilasmenot poisluettuina) on rahoitettava tulevaisuudessa EU:n yhteisestä talousarviosta;

68.    korostaa tältä osin, että siviilikriisinhallinnan seurantaan olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, mikäli voimavaroja ja eri vastuualueita jaetaan neuvoston, komission ja jäsenvaltioiden taholta, mahdollisimman tehokkaan ja hyvin koordinoidun hallinnan varmistamiseksi;

69.    tunnustaa edellä mainitussa 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten sopimuksessa säädettyjen ulkoasiainvaliokunnan ja budjettivaliokunnan puheenjohtajiston ja PTK:n puheenjohtajan välisten yhteisten neuvottelukokousten hyödyllisyyden; pitää samalla ensiarvoisen tärkeänä, että ulkoisesta toiminnasta vastaavien parlamentin valiokuntien puheenjohtajat ja/tai esittelijät otetaan viran puolesta täysin mukaan uutta talousarviomenettelyä varten kaavaillun uuden sovittelukomitean toimintoihin;

70.    pyytää, että noudatetaan mainitun 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen ajatusta suunnitelmallisen vuoropuhelun käymisestä neuvoston ja parlamentin välillä velvoittamalla neuvosto tiedottamaan parlamentille etukäteen kaikista päätöksistä, joihin liittyy YUTP-menoja;

71.    katsoo, että YUTP:hen osoitettu 1 740 miljoonan euron budjettirahoitus vuosiksi 2007–2013 on riittämätön, jotta sillä voitaisiin saavuttaa EU:n päämäärät ja erityistavoitteet maailmanlaajuisena toimijana, mutta myöntää toisaalta, että YUTP:n toimiin vuodeksi 2008 osoitettu 285 miljoonan euron määräraha on osoitus merkittävästä edistymisestä aiempiin vuosiin verrattuna (ja 125 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2007 rahoitus); korostaa, että tämän lisäyksen ohella neuvoston on toteutettava voimakkaampia toimenpiteitä parlamentaarisen valvonnan ja yhteistyön parantamisen osalta;

72.    aikoo esittää asiaa koskevassa tulevassa mietinnössään erityisiä ehdotuksia Euroopan ulkosuhdehallinnon rahoittamisesta ja sen talousarvion valvonnasta;

o

o        o

73.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, Naton pääsihteerille sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajalle.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

6.5.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

55

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Christopher Beazley, Angelika Beer, Colm Burke, Marco Cappato, Véronique De Keyser, Giorgos Dimitrakopoulos, Hanna Foltyn-Kubicka, Bronisław Geremek, Maciej Marian Giertych, Ana Maria Gomes, Klaus Hänsch, Richard Howitt, Anna Ibrisagic, Jelko Kacin, Ioannis Kasoulides, Maria Eleni Koppa, Helmut Kuhne, Joost Lagendijk, Vytautas Landsbergis, Johannes Lebech, Willy Meyer Pleite, Francisco José Millán Mon, Raimon Obiols i Germà, Vural Öger, Ria Oomen-Ruijten, Justas Vincas Paleckis, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Tobias Pflüger, João de Deus Pinheiro, Mirosław Mariusz Piotrowski, Samuli Pohjamo, Libor Rouček, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Saryusz-Wolski, György Schöpflin, Hannes Swoboda, Konrad Szymański, Charles Tannock, Ari Vatanen, Kristian Vigenin, Jan Marinus Wiersma, Luis Yañez-Barnuevo García, Zbigniew Zaleski, Josef Zieleniec

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Alexandra Dobolyi, Árpád Duka-Zólyomi, Carlo Fatuzzo, Marie Anne Isler Béguin, Rihards Pīks, Dariusz Rosati, Wojciech Roszkowski, Inger Segelström, Adrian Severin, Jean Spautz, Karl von Wogau

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Renate Weber