MIETINTÖ lammas- ja vuohialan tulevaisuudesta Euroopassa
29.5.2008 - (2007/2192(INI))
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta
Esittelijä: Liam Aylward
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
lammas- ja vuohialan tulevaisuudesta Euroopassa
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin teettämän tutkimuksen "lammas- ja vuohialan tulevaisuus Euroopassa",
– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2007 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 21/2004 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse lammas- ja vuohieläinten elektronisen tunnistamisen käyttöönottopäivämäärästä[1],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,
– ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A6‑0196/2008),
A. katsoo, että lampaan- ja vuohenkasvatuksesta EU:ssa vastaavat tärkeät perinteiset maatilat, jotka antavat toimeentulon tuhansille tuottajille ja tarjoavat markkinoille erittäin laadukkaita ja erityisominaisuuksia omaavia tuotteita sekä johdettuja tuotteita, mikä korostaa alan EU:n maaseudulle antamaa sosiaalis-taloudellista panosta,
B. katsoo, että lampaan- ja vuohenkasvatuksella, perinteisten rotujen kasvatus mukaan lukien, on ympäristön kannalta ratkaiseva merkitys, sillä sen avulla huolehditaan karummista maa-alueista ja säilytetään maisemia ja herkkiä ekosysteemejä; toteaa, että laidunmaiden kaltaiset luonnonympäristöt ovat säilyneet vuosikymmeniä lampaan- ja vuohenkasvatuksen ansiosta; toteaa, että lampaat ja vuohet ruokailutapojensa johdosta, joissa koko on tärkeä, ylläpitävät kasvuston monimuotoisuutta, suojaavat villieläimistöä ja puhdistavat luontoalueita kuivasta kasvillisuudesta ehkäisten siten merkittävästi metsäpaloja Välimeren alueen maissa,
C. ottaa huomioon, että EU:n lampaan- ja vuohenkasvatusta, joka on keskittynyt epäsuotuisille alueille, on kohdannut tuotannon taantuma ja tuottajien siirtyminen pois alalta ja että se on epäonnistunut täydellisesti nuorten lampaan- ja vuohenkasvattajien houkuttelemisessa alalle,
D. toteaa, että Euroopassa riehuva bluetongue-eläinkulkutauti (sinikielitauti) on pitkäkestoisuutensa ja levinneisyytensä vuoksi vakava, että eri serotyypit ovat leviämässä tähän asti taudilta säästyneille alueille ja että taudilla on eläinten liikkumista koskevien ja kaupan rajoitusten vuoksi myös vakavia sosiaalis-taloudellisia seurauksia,
E. katsoo, että lampaan- ja vuohenkasvatusta EU:ssa luonnehtivat alhaiset tuottajatulot sekä kotimaisen tuotannon supistuminen ja kulutuksen väheneminen etenkin nuorten sukupolvien keskuudessa ja lisäksi ala joutuu kohtaamaan sisämarkkinoilla kasvavan kansainvälisen kilpailun,
F. toteaa, että rehun ja yleensä tuotantopanosten hinnannousu on erityinen uhka lampaan- ja vuohenkasvatukselle, sillä se lisää kustannuksia ja paineita alalla, joka jo nyt on kilpailukykynsä äärirajoilla,
G. huomauttaa, että nykyisen taloudellisen tilanteen, maailmanlaajuisen kysynnän odotettavissa olevat suuntaukset ja maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden hinta huomioon ottaen on ehdottoman välttämätöntä, että unioni välttää mahdollisimman pitkälle riippuvuutta kotieläintuotteiden ja rehun tuonnista ja palauttaa tasapainon mainittujen tuotteiden ja erityisesti lammas- ja vuohitalouden perinteisten, suojattujen tuotteiden välille, sillä viimeksi mainittujen tarjonta Euroopan markkinoilla oli riittävää,
H. katsoo, että lampaan- ja vuohenkasvatusta harrastetaan Pohjois- ja Etelä-Euroopassa täysin eri mittakaavassa,
I. toteaa, että lammastalous, joka on kautta aikojen altistunut monille tunnetuille taudeille, kärsii suuresti myös leviämässä olevista taudeista, kuten sinikielitaudista,
J. katsoo, ettei lampaanlihatuotantoa EU:ssa ole sisällytetty asianmukaisesti EU:n maataloudenedistämisbudjettiin, ja näin ollen se tarvitsee tuettua menekinedistämiskampanjaa kuluttajien mieltymysten laajentamiseksi,
K. katsoo, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tuleva "terveystarkastus" tarjoaa mahdollisuuden kohdistaa asianmukaiset poliittiset välineet ja YMP tukemaan lampaan- ja vuohenkasvatusta,
1. on tietoinen, että komission ja maatalousministerineuvoston on kiireellisesti toteutettava toimia, jotta Euroopan unionin lampaan- ja vuohenlihan tuotannon kannattava ja kestävä tulevaisuus saataisiin turvattua, niiden tuotteiden kulutus jälleen nousuun ja nuoria lampaan- ja vuohenkasvattajia saataisiin jäämään tai houkuteltua alalle, sekä kannattaa näiden perinteisten, ympäristöystävällisten maatilojen säilyttämistä, sillä ne turvaavat EU:ssa tuotettujen lammas- ja vuohitalouden tuotteiden tarjonnan yhteisön markkinoilla;
2. panee merkille komission aikomuksen tarkistaa politiikan välineitä, kun niillä on osoitettu olleen kielteisiä vaikutuksia; panee tyytyväisenä merkille, että äskettäin julkaistussa Euroopan komission tiedonannossa "YMP:n uudistuksen "terveystarkastuksen" valmistelu" viitataan tähän erityisseikkaan;
3. kehottaa komissiota ja EU:n maatalousministerineuvostoa osoittamaan kiireellisesti lisärahoitustukea EU:n lampaan- ja vuohenkasvattajille, jotta EU:n lammas- ja vuohitaloudesta saadaan kehitettyä elinvoimainen, omavarainen, markkinajohtoinen ja kuluttajien tarpeisiin suuntautunut; kehottaa komissiota ja EU:n maatalousministerineuvostoa tarkistamaan näiden alojen tulevan rahoituksen rakenteita osana YMP:n "terveystarkastusta" toteuttamalla useita toimenpiteitä siten, että kunkin jäsenvaltion annetaan joustavasti valita omansa seuraavista mahdollisuuksista, mutta samalla huolehditaan siitä, että vältetään kilpailun vääristyminen sisämarkkinoilla:
· otetaan käyttöön uusi ympäristöä tukeva uuhikohtainen lampaansäilytysjärjestelmä joko a) suoralla yhteisön rahoituksella tai b) EU:n ja jäsenvaltioiden yhteisrahoituksella, jotta tuotannon supistuminen saataisiin pysäytettyä ja jotta lampaankasvatuksen säilyttämisen myönteiset ympäristöseikat ja mahdollisuus parantaa tuotannon teknisiä ja laadullisia puolia voitaisiin ottaa huomioon;
· analysoidaan yhteisen maatalouspolitiikan ensimmäisen ja toisen pilarin yhteydessä käyttämättömien varojen saatavuutta ja käyttöä suuntaamalla tämä tuki uudelleen lampaan- ja vuohenkasvatukseen,
· muutetaan yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 69 artikla osana YMP:n "terveystarkastusta", jotta jäsenvaltiot voisivat osoittaa enintään 12 prosenttia kansallisista tuista vaikeuksissa olevien alojen tukemiseen ja maataloustuotannon ylläpitämiseen epäsuotuisilla alueilla,
· toteutetaan toimia lampaan- ja vuohenkasvattajien hyväksi YMP:n "terveystarkastuksesta" johtuvien toisen pilarin uusien haasteiden selvittämiseksi, tarvittaessa käyttämättä jääneiden mukautusvarojen turvin;
4. kehottaa komissiota ottamaan käyttöön lisämaksut harvinaisille perinteisille ja paikallisille lammas- ja vuohiroduille luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi maataloudessa ja jotta lampaankasvatus säilyisi herkillä alueilla;
5. kehottaa komissiota sallimaan osana YMP:n "terveystarkastuksen" tarkistukseen liittyvää selkeyttämisprosessia 14 päivän ilmoittamisajan kotieläinkasvattajille maatilalla tehtäviä täydentäviä ehtoja koskevissa tarkastuksissa;
6. panee merkille, että tuottajan lampaanlihatuotteista saaman tuoton prosenttiosuus myyntihinnasta on liian pieni, ja kiinnittää huomiota hyväksymäänsä kirjalliseen kannanottoon Euroopan unionissa toimivilla suurilla supermarketeilla olevan aseman väärinkäytön tutkimiseen ja tilanteen korjaamiseen[2]; pitää myönteisenä sitä, että komissio on perustanut elintarviketeollisuuden kilpailukykyä käsittelevän korkean tason työryhmän, jonka on määrä tarkastella markkina-aseman käyttöä jakeluketjussa, ja luottaa siihen, että Euroopan parlamentin edustajat voivat osallistua sen työhön täysipainoisesti;
7. panee merkille, että tuottajan lampaanlihatuotteista saaman tuoton prosenttiosuus myyntihinnasta on liian pieni, ja pyytää komissiota tarkastelemaan lampaan- ja vuohenlihan toimitusketjua ja varmistamaan, että kotieläintuottajat saavat myynnistä kohtuulliset tulot;
8. kehottaa komissiota muokkaamaan maaperää tuottajien ja tuottajajärjestöjen harjoittamalle suoramyynnille keinotekoisten hinnankorotusten rajoittamiseksi;
9. kehottaa komissiota ja maatalousministerineuvostoa harkitsemaan uudelleen 31. joulukuuta 2009 toteutettavaksi suunnitellun lampaiden sähköisen tunnistusjärjestelmän käyttöönottoa, koska sen täytäntöönpanossa on ongelmia, se on kallis ja sen hyödyt ovat kiistanalaisia; pyytää, että kukin jäsenvaltio voi päättää järjestelmän käyttöönotosta vapaaehtoisesti;
10. pyytää komissiota parantamaan parhaillaan riehuvan sinikielitaudin kaltaisia vakavia eläinkulkutauteja koskevaa toimintakykyään kehittämällä uuden eläinten terveyttä koskevan EU:n strategian, rahoittamalla tutkimusta, korvaamalla tappiot, maksamalla tukiennakkoja jne.;
11. kehottaa Euroopan unionin neuvotteluryhmää Maailman kauppajärjestön keskusteluissa supistamaan lampaanlihalle ehdotettua tariffileikkauksien asteikkoa ja varmistamaan, että EU voisi soveltaa lampaanlihavalmisteisiin herkän tuotteen määritystä;
12. kehottaa komissiota tarkistamaan nykyisiä tuontikiintiön hallintajärjestelmiä, jotta varmistettaisiin, ettei EU:ssa tuotettu lampaanliha joudu kohtaamaan vilpillistä kilpailua;
13. kehottaa komissiota ottamaan käyttöön lampaanlihatuotteille unionissa pakollisen merkitsemisjärjestelmän, jossa olisi riittävän suuri logo, jotta kuluttajat voisivat erottaa EU-tuotteet ja kolmansien maiden tuotteet toisistaan, ja joka taattaisiin monin perustein, mukaan lukien maatilan varmistusjärjestelmä ja alkuperämaamerkintä, joilla varmistettaisiin, että kuluttajat varmasti tietävät tuotteen alkuperän; katsoo, että järjestelmä on suunniteltava sellaiseksi, ettei sillä heikennetä nykyisten, jäsenvaltioissa ja alueellisesti käytettävien myynninedistämiseen tähtäävien merkintäjärjestelmien vaikuttavuutta;
14. painottaa, että tehokkain ja kestävin tapa auttaa alaa on kehittää markkinoita, tiedottaa kuluttajille ja korostaa tuotteiden ravintoarvoa ja terveysvaikutuksia sekä kannustaa kuluttamaan niitä;
15. kehottaa komissiota kasvattamaan EU:n nykyistä elintarvikkeiden käytön edistämiseen tarkoitettua vuosibudjettia, joka on vuonna 2008 arviolta 45 000 000 euroa, sekä varaamaan rahoitusta unionissa tuotetulle lampaanlihalle ja muuttamaan, selkeyttämään ja järkeistämään käytännön sääntöjä, jotka koskevat määrärahojen täytäntöönpanoa, siten että lammastuotteet saavat merkittävän osuuden budjetista;
16. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan arvoa lammastalouden merkittävälle roolille pahimmista vaikeuksista kärsivien alueiden kestävässä taloudellisessa hyödyntämisessä ja maankäytön suunnittelussa sekä edistämään uusien maatalousyrittäjien asettautumista ensisijaisesti kyseiselle tuotannonalalle;
17. kehottaa komissiota koordinoimaan lampaanlihan ja vuohenlihan SMM:n (suojattu maantieteellinen merkintä) ja SAN:n (suojattu alkuperänimitys) menekinedistämiskampanjoita ja kohdentamaan ne asianosaisille jäsenvaltioille kulutuksen maksimoimiseksi;
18. pyytää, että komissio toteuttaisi yleisen, kuluttajille suunnatun yhteisön tason tiedotuskampanjan, joka koostuisi innovoivista toimista, kuten kulutukseen tarkoitettujen valmisteiden jakelu myyntipisteistä käsin ja tunnettujen eurooppalaisten kokkien vetämät tempaukset, tuotteiden laadukkuuden ja niiden tarjoamien kulinaaristen mahdollisuuksien esille tuomiseksi;
19. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään ohjelmia, joilla tuottajia kannustetaan perustamaan tuottaja- ja markkinointiryhmiä, harjoittamaan suoramyyntiä sekä tuottamaan todennetusti erityisominaisuuksia omaavia lampaan- ja vuohenlihavalmisteita sekä lampaan- ja vuohenmaitotuotteita (esimerkiksi luomutuotteita tai alueellisia erikoisuuksia);
20. kehottaa komissiota antamaan tukea avaamalla vientimarkkinat EU:n lampaanlihalle ja teurasjätteille niissä maissa, jotka nykyään soveltavat tarpeettomia rajoituksia;
21. kehottaa komissiota sisällyttämään lammas- ja vuohitalouden toiseen terveysalan yhteisön toimintaohjelmaan (2008–2013)[3], jotta kuluttajille, erityisesti nuorille, jotka kuluttavat vähän lampaan- ja vuohenlihavalmisteita, tiedotettaisiin lampaan- ja vuohenlihan terveydellisistä ja proteiinivaikutuksista, sekä toteuttamaan jäsenvaltioissa aktiivisen tiedotuskampanjan lampaan- ja vuohenlihasta ja niistä valmistetuista tuotteista;
22. kehottaa komissiota tukemaan tutkimus- ja kehitystoimintaa "pienten märehtijöiden" alalla ja keskittymään teknisen innovaation osalta maatiloihin ja tuoteinnovaation osalta lampaanlihaan, juustoon ja sivutuotteisiin kuten villaan ja vuotiin, eli niin kutsuttuun viidenteen neljännekseen, jossa taloudellinen tuotto on nykyään lähes olematon;
23. korostaa tarvetta parantaa lampaille ja vuohille tarkoitettujen lääkkeiden ja eläinlääkinnän saatavuutta Euroopassa tukemalla lääkealan tutkimusta ja selkeyttämällä markkinointilupia;
24. pyytää komissiota muun muassa sinikielitautia silmällä pitäen nopeuttamaan eläintaudin syitä ja torjuntamenetelmiä koskevaa tutkimusta eläintaudin puhjetessa, laatimaan tehokkaan torjuntastrategian, koordinoimaan jäsenvaltioiden toteuttamia toimia, edistämään rokotteiden kehittämistä, kehittämään tehokkaan rokotussuunnitelman ja myöntämään rahoitustukea karjan rokotukseen; pyytää poistamaan toimenpideluettelosta laissa vaaditut mutta ajan myötä tehottomiksi osoittautuneet toimenpiteet eläintaudin leviämisen estämiseksi;
25. kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia alan hintojen avoimuuden lisäämiseksi, jotta kuluttajat ja tuottajat saisivat tietoa tuotteiden hinnoista;
26. kehottaa komissiota ja neuvoston puheenjohtajavaltiota perustamaan täytäntöönpanoa käsittelevän työryhmän, joka valvoisi lampaan- ja vuohenkasvatuksen käytännön uudistamista EU:ssa, ja varmistamaan, että tämä täytäntöönpanoa käsittelevä työryhmä raportoi Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle ja maatalousministerineuvostolle puolivuosittain kahtena tulevana vuotena havaitsemistaan poliittisista muutoksista; korostaa, että tämän täytäntöönpanoa käsittelevän työryhmän jäsenten olisi oltava keskeisiä virkamiehiä komissiosta ja neljästä seuraavasta EU:n puheenjohtajavaltiosta;
27. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0619.
- [2] P6_TA(2008)0054.
- [3] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1350/2007/EY, tehty 23 päivänä lokakuuta 2007, toisesta terveysalan yhteisön toimintaohjelmasta (2008–2013) (EUVL L 301, 20.11.2007, s. 3.).
PERUSTELUT
Johdanto
Euroopan lampaan- ja vuohenkasvatus on kriittisessä tilassa. EU:ssa tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä lampaan- ja vuohenkasvatuksen säilyttämiseksi taloudellisesti kannattavalla pohjalla. Lampaan- ja vuohenkasvatuksen rakenteellinen supistuminen on kiihtynyt merkittävästi vuoden 2003 YMP:n uudistamisesta alkaen. Lampaan- ja vuohenkasvatus on voimakkaasti työllistävää toimintaa, joka vaatii erityistaitoja. Valitettavasti alan teknisiä palveluja ja koulutusta ei ole riittävästi. Tulot ovat hyvin alhaiset verrattuna muuta toimintaa harjoittaviin tiloihin ja riippuvat suuresti julkisesta tuesta.
Alaa koettelee kustannusten nousu, erityisesti polttoaineissa, sähkössä ja rehuissa, ja kustannukset nousevat entisestään, kun ehdotettu sähköinen tunnistusjärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2010. Lampaan- ja vuohenkasvattajien ikäprofiili on paljon vanhempi kuin muiden maataloustuottajien, ja on aina yhä vaikeampaa houkutella nuoria tuottajia tälle alalle. Maa-alueista käydään kovaa kilpailua erityisesti viljan korkeiden hintojen vuoksi. Erityisen vaikeaa on jalostuslaitoksilla, joilla on investointivaikeuksia ja joilta puuttuu ammattitaitoista työvoimaa. Kolmansien maiden tuonnista aiheutuva kilpailupaine on kasvanut.
Arvioidaan, että jollei toimita, lampaan- ja vuohenlihatuotanto supistuu vähintään 8–10 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Kun otetaan huomioon elintarvikkeiden hintojennousu, ei tällaisen supistumisen voida antaa tapahtua, vaan tarjontavarmuus on säilytettävä EU:ssa. YMP:n lähestyvä ”terveystarkastus” antaa oikeaan aikaan sattuvan mahdollisuuden tarkistaa lampaan- ja vuohenkasvatusalaa ja toteuttaa ehdotukset, ennen kuin on liian myöhäistä.
Esittelijän esittämät tärkeimmät seikat
Ympäristö
Lampaan- ja vuohenkasvatuksella on ympäristön kannalta ratkaiseva merkitys, sillä sen avulla huolehditaan luonnollisella tavalla karummista maa-alueista, luonnon monimuotoisuuden, herkkien ekosysteemien ja veden laadun säilyttämisestä ja torjutaan eroosiota, tulvia, maanvyöryjä ja metsäpaloja. Lampaita ja vuohia kasvatetaan yleensä epäsuotuisilla alueilla, joilla tämä kasvatus on hyvin usein maatalouden ainoa vaihtoehto, minkä vuoksi tällä toiminnalla annetaan ratkaiseva panos EU:n maaseudun talouteen.
Tuottajien tilatuki
Lampaan- ja vuohenkasvatustilojen tulot ovat maatalouden alhaisimpia ja niiden saama rahoitustuki on paljon vähäisempi kuin maatalouden kannattavammilla aloilla.
Yhteinen maatalouspolitiikka on epäonnistunut lampaan- ja vuohenkasvatuksen alalla, mikä on johtanut tuotannon merkittävään laskuun. Tuen irrottaminen tuotantomääristä, mikä otettiin käyttöön YMP:n uudistamisen yhteydessä vuonna 2003, on lisännyt tätä tuotannon supistumista. Tulevassa YMP:n terveystarkastuksessa on annettava lisärahoitustukea lampaan- ja vuohenlihan tuotannolle ja otettava huomioon jäsenvaltioissa käytössä olevat eri mallit. On syytä todeta, että eriytettyä ratkaisua lampaan- ja vuohenkasvatuksen tulevassa rahoituksessa voidaan soveltaa samalla tavoin kussakin EU:n jäsenvaltiossa.
Sähköinen tunnistus
Euroopan komissio aikoo ottaa 31.12.2009 pakollisena käyttöön lampaiden sähköisen tunnistusjärjestelmän. Tämä on valtava asia koko lammasalalle. Samaan aikaan kun alaa koettelee talouskriisi, tämä ehdotus lisää tuottajien kustannusrasitetta. Lisäksi sähköisen tunnistuksen hyötyä ei ole toistaiseksi osoitettu.
Tämän vuoksi esittelijä ehdottaa joustavuuden sallimista kullekin jäsenvaltiolle tämän tunnistusjärjestelmän käyttöönottamisessa vapaaehtoisuuden pohjalta ottaen huomioon, että useimmissa EU:n jäsenvaltioissa on jo käytössä asianmukaiset tunnistusjärjestelmät, jotka täyttävät jäljitettävyyden ja eläinten terveyden vaatimukset.
Lampaanlihan tuonti
Tuonnilla, joka ylittää 20 prosentilla EU:n lampaanlihan kulutuksen, on suuri merkitys EU:n markkinoilla. Tiedetään, että lampaanlihan tuonnilla kolmansista maista on korvaava merkitys, kun EU:n nykyinen vaje otetaan huomioon. Koska lampaanlihan tuonnilla on kuitenkin edelleen merkittävä osuus EU:n kokonaistarjonnassa, on pyrittävä varmistamaan, että lampaanlihan tuonti korvaa EU:n toimituksia estämättä EU:n tarjonnan kehittymismahdollisuuksia. On selvää, että EU:n lampaanlihatuotannon korkeammat tuotantokustannukset saattavat kotimaisen tuotannon epäedulliseen kilpailuasemaan tuontituotteisiin verrattuna. Tämä epätasapaino on sitäkin selvempi, kun otetaan huomioon, että tuonti keskittyy pääasiallisesti kahteen herkkään kauteen EU:n kalenterissa, eli pääsiäiseen ja jouluun.
Lampaanlihan kulutuksen supistuminen
Kulutus on vähentynyt lampaanlihan huonomman saatavuuden ja melko korkeiden hintojen vuoksi. Lampaanlihan kuluttajat ovat yleensä ikääntyneempiä ryhmiä, joilla on keskitasoa suuremmat tulot. Sitä vastoin tuotteen markkinaosuus ja kuluttajien määrä alle 35-vuotiaiden keskuudessa on huomattavasti pienempi. Sellaiset tekijät kuin ikä, kuluttajatietoisuus ja hinta verrattuna muihin proteiininlähteisiin vaikuttavat merkittävästi lampaanlihan kulutuksen mahdolliseen tasoon. Ratkaisevia lampaanlihan kestävän tulevaisuuden kannalta ovat strategiat, jotka on suunnattu lisäämään kulutustasoja kaikkialla yhteisössä.
Lampaanlihan kaupanpitäminen
Lampaanlihan kulutuksen lisäämiseksi tarvitaan useita toimenpiteitä. On myönnetty, että innovaatiota tarvitaan viestin välittämiseksi kuluttajille. Nuoremmille kuluttajille, jotka kuluttavat vähän lampaanlihaa, on korostettava tuotteen sopivuutta, laatua ja terveysseikkoja kulutuksen lisäämisen pysyessä tärkeimpänä tavoitteena mutta nostaen samalla EU:ssa tuotetun lampaanlihan lisäarvoa. Ranskan, Irlannin ja Ison-Britannian elintarvikkeiden kulutuksen edistämisvirastoilla on parhaillaan käynnissä kampanja lampaanlihan kulutuksen lisäämiseksi Ranskassa. Tästä voidaan saada perusta tuleville menekinedistämiskampanjoille muissa EU:n jäsenvaltioissa.
Kotimaassa tuotetun lampaanlihan on päästävä osalliseksi EU:n maataloustuotteiden menekinedistämisvaroista, jotka ovat arvoltaan 45 miljoonaa euroa vuonna 2008, mutta useimmissa EU:n jäsenvaltioissa lampaan- ja vuohenliha-aloilla ei käytetä EU-asetuksen 1257/1999 (kotimaisin merkinnöin varustettuja korkealaatuisempia tuotteita) ja EU-asetuksen 1171/2005 (tuotteet, joissa on EU:n viralliset laaduntakuuleimat) mukaisia menekinedistämisohjelmia. Tämä johtuu siitä, että näiden asetusten säännöt ovat liian rajoittavia ja edellyttävät kansallisia laatumerkintöjä tai EU:n laaduntakuumerkkiä, kuten SAN (suojattu alkuperänimitys), SMM (suojattu maantieteellinen merkintä) ja TPE (taattu perinteinen erikoisuus).
Esittelijä kehottaa Euroopan komissiota selkeyttämään näitä asetuksia, jotta lampaan- ja vuohenkasvatus pääsee todella osalliseksi tästä budjetista. EU:n varoja maataloustuotteiden menekin edistämiseksi on lisättävä ja lampaanliha-alan on saatava niistä osuutensa. Esittelijä suosittelee myös, että SMM- ja SAN-kampanjat sovitettaisiin yhteen lampaasta ja vuohesta saatavien tuotteiden kanssa ja suunnattaisiin tietyille jäsenvaltioille kulutuksen lisäämiseksi.
Merkinnät
EU:ssa ei toistaiseksi ole lainsäädäntöä, jossa säädettäisiin lampaanliha-alan alkuperämerkinnöistä. Tämän vuoksi EU:n lammastuotteissa käytetään monia eri merkintätapoja. Jotta kuluttajat saataisiin suosimaan EU-tuotteita ja perusteltaisiin lampaanlihan menekinedistämisen ja kaupan pitämisen tukemista, kuluttajat olisi saatava vakuuttuneiksi elintarviketurvan perusteella EU-tuotannon kotimaisuudesta ja perinteisistä tuotantomenetelmistä.
Esittelijän mielestä kuluttajille olisi annettava mahdollisimman paljon tietoa heidän ostamiensa tuotteiden alkuperästä, jotta he voisivat tehdä tietoon perustuvia ostoksia. Tässä mielessä esittelijä ehdottaa EU-logon kehittämistä lampaanlihatuotteille ja että siihen kuuluisi useita perusteita, mm. maatilanjäljittämisjärjestelmä ja alkuperämaamerkinnät, joilla varmistettaisiin, että kuluttajat ovat täysin tietoisia tuotteen alkuperästä.
Innovoinnin tukeminen
Innovointi tuotekehittelyssä voi olla ratkaisu lampaanlihan suosion kasvattamiseksi nuorempien kuluttajien keskuudessa. Innovoinnissa olisi keskityttävä epätasapainoon, joka vallitsee kuluttajien vaatimissa lihapaloissa ja koko ruhoon perustuvissa paloissa. Toistaiseksi on saavutettu menestystä nuorempien kuluttajien houkuttelemisessa, kun on tarjottu monipuolisia osia, laajempia paloittelu- ja pakkausvaihtoehtoja ja tasaisen laadukkaita tuotteita, mikä osoittaa, ettei lampaanlihan voida katsoa kadonneen markkinoilta, vaan sen osuutta voidaan lisätä, kun tuotteiden, pakkausten ja käsittelyn innovointia kehitetään.
Toistaiseksi villan ja vuotien (nk. viidennen neljänneksen) tuotto on heikko. Arvoa voitaisiin lisätä kehittämällä uusia käyttötapoja, kuten erittäin tehokkaita ja ekologisesti lämpöä eristäviä materiaaleja.
Markkinoille pääsy
Toistaiseksi EU:n lampaanlihatuotteiden vientiä, sellaisiin maihin kuin Etelä-Afrikka, Algeria, Saudi-Arabia, Kiina ja Meksiko, rajoitetaan. Alan teollisuuteen vaikuttaisi myönteisesti, jos Euroopan komissio tukisi sitä avaamalla kolmansien maiden vientimarkkinat EU:n lampaanlihatuotteille niissä maissa, jotka nykyään soveltavat tarpeettomia rajoituksia.
Kuuleminen
Ernst and Young-viranomaispalvelut yhdessä Ranskan elintarvikelaitoksen kanssa tekivät Euroopan parlamentin tilauksesta tutkimuksen ”Euroopan lampaan- ja vuohenkasvatuksen tulevaisuus”. Tutkimuksessa analysoitiin kyseisten alojen ominaispiirteitä ja esitettiin useita suosituksia. Ernst and Young esitteli tulokset Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan kokoukselle 26. helmikuuta 2008.
Esittelijä toteutti laajan kuulemisen tämän mietinnön valmistelujen yhteydessä, ja kokouksia pidettiin mm. EU:n maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan komission jäsenen, Slovenian maatalousminierin, Ranskan maatalousministerin sekä Puolan, Liettuan ja Irlannin maatalousministerien ja Yhdistyneen kuningaskunnan, Espanjan, Italian, Ranskan, Latvian, Romanian, Bulgarian ja Saksan neuvostossa olevien edustajien kanssa. Hän kuuli laajasti EU:n maatalousryhmiä, EU:n liikealan ryhmiä, EU:n kuluttajaryhmiä, EU:n lampaanjalostusalan edustajia sekä Australian ja Uuden Seelannin lampaanliha-alan edustajia. Hän kuuli myös Euroopan komission osastojen tätä alaa edustavia virkamiehiä, joiden vastuulla ovat maataloutta ja maaseudun kehittämistä sekä terveydenhuoltoa koskevat asiat.
Esittelijä isännöi Euroopan parlamentissa 4. joulukuuta 2007 lammastuotteiden menekinedistämisiltaa, jota sponsoroivat Eblex (English Beef and Lamb Executive), Bord Bia (Irlannin elintarvikevirasto) ja Interbev (Ranskan elintarvikeyhdistys). Tilaisuuteen osallistui yhteensä 200 EU:n maatalousryhmien, EU:n lampaanjalostajien, EU:n 27 jäsenvaltion kuluttajien edustajaa, EU:n maatalousasioista vastaava komission jäsen, Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan puheenjohtaja, parlamentin jäseniä sekä Euroopan komission maatalousyksiköiden edustajia sekä edustajia Euroopan unionin pysyvistä edustustoista.
Johtopäätös
Lampaasta ja vuohesta saatavien tuotteiden pitkän aikavälin kestävä ammattimainen tuotanto EU:ssa on nyt enemmän uhattuna kuin koskaan ennen. Vaikka lampaanlihalla on tuotantovaje EU:ssa, lammaslaumat supistuvat ja kysyntä on heikkoa. Viimeisin YMP:n uudistus vuonna 2003, jossa otettiin käyttöön tuotantomääristä irrotetut tuet, on vähentänyt entisestään lampaan- ja vuohenkasvatusta. Lampaita ja vuohia pidetään ensisijaisesti epäsuotuisilla alueilla ja niillä on huomattava ympäristömerkitys näiden alueiden luonnollisessa hoidossa ja ne antavat samalla valtavan sosiaalis-taloudellisen panoksen näille epäsuotuisille alueille.
Monet tuottajat luopuvat lampaan- ja vuohenkasvatuksesta taloudellisten vaikeuksien, suurten työvoimavaatimusten ja ikääntymisen vuoksi. Kolmansien maiden tuonnista aiheutuva kilpailupaine on kasvanut. Lisäksi EU:n lampaanlihan viennille asetetaan tietyissä kolmansissa maissa tarpeettomia rajoituksia.
Esittelijä vaatii kiireellisiä toimia EU:ssa lampaan- ja vuohenkasvatuksen säilyttämiseksi, mm. tuottajille maksettavilla tilatuilla, vapaaehtoisuuteen perustuvalla sähköisellä tunnistuksella, kulutusta lisäävillä markkinointitoimenpiteillä, EU:n merkintäjärjestelmillä, jotka antaisivat EU:n kuluttajille mahdollisimman paljon tietoa heidän ostostensa alkuperästä, ja innovointituilla. Hän on kehottanut perustamaan EU:n täytäntöönpanoa käsittelevän työryhmän, joka varmistaisi, että tässä mietinnössä suositellut erityiset toimenpiteet toteutetaan tulevina kahtena vuotena ja siten varmistetaan lampaan- ja vuohenkasvatuksen tulevaisuus Euroopassa.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
27.5.2008 |
|
|
|
||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
36 0 0 |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Vincenzo Aita, Peter Baco, Bernadette Bourzai, Niels Busk, Luis Manuel Capoulas Santos, Giuseppe Castiglione, Giovanna Corda, Joseph Daul, Albert Deß, Michl Ebner, Ioannis Gklavakis, Lutz Goepel, Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, Esther Herranz García, Lily Jacobs, Elisabeth Jeggle, Heinz Kindermann, Vincenzo Lavarra, Stéphane Le Foll, Mairead McGuinness, Rosa Miguélez Ramos, James Nicholson, María Isabel Salinas García, Agnes Schierhuber, Czesław Adam Siekierski, Alyn Smith, Petya Stavreva, Witold Tomczak, Donato Tommaso Veraldi, Janusz Wojciechowski, Andrzej Tomasz Zapałowski |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Liam Aylward, Esther De Lange, Hans-Peter Mayer, Brian Simpson, Struan Stevenson, Kyösti Virrankoski |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Seán Ó Neachtain |
|||||