MIETINTÖ Euroopan parlamentin työjärjestyksen 29 artiklan muuttamisesta – Poliittisten ryhmien muodostaminen

2.6.2008 - (2006/2201(REG))

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta
Esittelijä: Richard Corbett

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

Euroopan parlamentin työjärjestyksen 29 artiklan muuttamisesta – Poliittisten ryhmien muodostaminen

(2006/2201(REG))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen työjärjestyksen muuttamiseksi (B6‑0420/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 201 ja 202 artiklan,

–   ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A6‑0206/2008),

1.  päättää muuttaa työjärjestystä jäljempänä esitetyllä tavalla;

2.  päättää, että kyseinen muutos tulee voimaan vuonna 2009 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja seuraavan ensimmäisen istuntojakson ensimmäisenä päivänä;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.

Nykyinen teksti	Tarkistukset
Tarkistus  1 Euroopan parlamentin työjärjestys 29 artikla – 2 a kohta (uusi)
Nykyinen teksti	Tarkistus
	2 a. Jos ryhmän jäsenmäärä laskee alle vaaditun vähimmäismäärän, puhemies voi puheenjohtajakokouksen suostumuksella sallia ryhmän jatkavan parlamentin seuraavaan järjestäytymisistuntoon asti, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
	– jäsenet edustavat edelleen vähintään yhtä viidesosaa jäsenvaltioista
	– ryhmä on ollut olemassa vähintään yhden vuoden ajan.
	Puhemies ei sovella tätä poikkeusta, jos on riittävää näyttöä epäillä, että sitä on käytetty väärin.

PERUSTELUT

Työjärjestyksen 29 artiklan (Poliittisten ryhmien muodostaminen) mahdollista tarkistamista käsitelleissä keskusteluissa on noussut esille kolme ongelmaa. Ne kaikki koskevat poliittisen ryhmän vähimmäisjäsenmäärää käsittelevän 2 kohdan mahdollista muuttamista.

(1)       Jäsenvaltioiden lukumäärä

Voimassa olevan artiklan mukaan poliittisessa ryhmässä on oltava "vähintään viidesosasta jäsenvaltioita valittuja jäseniä". Euroopan tason poliittisten puolueiden sääntöjen mukaan "neljäsosa" jäsenvaltioista muodostaa vaadittavan määrän. On ehdotettu, että Euroopan parlamentin sisäisten sääntöjen olisi oltava Euroopan tason poliittisia puolueita varten annetun lainsäädännön mukaisia. Jos parlamentin työjärjestystä muutettaisiin siten, että vaatimuksena olisikin yksi neljäsosa jäsenvaltioista, tämä merkitsisi, että poliittiseen ryhmään tarvittaisiin jäseniä kuuden jäsenvaltion sijasta seitsemästä jäsenvaltiosta. Kumpikaan näistä luvuista ei muuttuisi Kroatian mahdollisen liittymisen seurauksena.

(2)       Jäsenten lukumäärä

Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan tällä hetkellä vähintään 20 jäsentä. Tämä vastaa ainoastaan 2,55 prosentin osuutta Euroopan parlamentin jäsenistä. Tämän asiakirjan liitteenä olevasta taulukosta käy ilmi, että 25 kansallisesta parlamentista 21:ssä – joilla on poliittisia ryhmiä koskevat säännöt – vaaditaan korkeampi vähimmäismäärä ainakin toisessa parlamentin kamarissa; suurimmat vähimmäisosuudet ovat 8,5 prosenttia (Luxemburg), 8,1 prosenttia (Itävallan liittoneuvosto) ja 7 prosenttia (Puolan senaatti), mutta yleensä vaadittu osuus on yli 4 prosenttia (15 jäsenvaltiossa).

Kysymys kuuluu, pitäisikö Euroopan parlamentissa sovellettavaa jäsenten vähimmäismäärää nostaa lähemmäksi kansallisten parlamenttien vähimmäismäärän keskiarvoa. Jos jäsenten vähimmäismääräksi seuraavalla vaalikaudella valittavista 750 jäsenestä asetettaisiin 30, tämä vastaisi 4:ää prosenttia, mikä on edelleen vähemmän kuin kansallisten parlamenttien keskiarvo.

Esittelijä esitti tarkistuksen, jolla pyritään nostamaan poliittisen ryhmän perustamiseen vaadittavien jäsenten vähimmäismäärää, mutta valiokunta hylkäsi sen hyvin tiukassa äänestyksessä.

(3)       Sellaisen ryhmän säilyttäminen, jossa jäsenmäärä putoaa vähimmäismäärän alapuolelle ryhmän perustamisen jälkeen

Parlamentin jäsen Bonde ja muut ovat kiinnittäneet huomion vaikeaan tilanteeseen, joka voi seurata, kun ryhmä on perustettu juuri ja juuri ryhmän perustamiseen vaadittavan vähimmäisjäsenmäärän turvin. Ryhmä on tällöin hyvin altis poliittiselle painostukselle muutaman jäsenen taholta – jopa yksittäinen jäsen voi uhata jättää ryhmän ja näin päättää ryhmän olemassaolon, ellei hän saa tahtoaan läpi jossakin tietyssä asiassa.

Tästä syystä olisi harkittava, että ryhmän annettaisiin jatkaa olemassaoloaan ainakin tietyn ajanjakson ajan, jos sen jäsenmäärä sen perustamisen jälkeen putoaa vaadittavan vähimmäismäärän alapuolelle. Esimerkiksi jos poliittisen ryhmän muodostamiseen vaaditaan 30 jäsentä, ryhmä saisi jatkaa toimintaansa korkeintaan vuoden ajan, mikäli sillä on ainakin 25 jäsentä. Jotta tällainen sääntö voitaisiin ottaa käyttöön, siihen olisi kuitenkin liitettävä toimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan, että jäseniä ei voida toistuvasti "lainata" eri ryhmiin niiden perustamisen auttamiseksi ja sitten siirtää edelleen muiden ryhmien perustamisen helpottamiseksi.

LIITE 1

Kansallisten parlamenttien poliittiset ryhmät

Maa	Edustajien kokonaismäärä parlamentissa/ edustajainhuoneessa	Poliittisen ryhmän vähimmäisjäsen-määrä	Prosenttiosuus kokonaismää-rästä
Itävalta
Kansallisneuvosto	183	5	2,7 %
Liittoneuvosto	62	5	8,1 %
Belgia
Edustajainhuone	150	5	3,3 %
Senaatti	71	2	2,8 %
Bulgaria	239	10	4,2 %
Kypros	Perustuslain mukaan 80 (joista 56:n oltava kyproksenkreikkalaisia; kyproksenturkkilaiset erosivat parlamentista vuonna 1963); tällä hetkellä tosiasiassa 56	7 (56:sta)	12 %
Tšekin tasavalta
Edustajainhuone	200	10[1]	5 %
Senaatti	81	5	6,2 %
Tanska	179	4[2]	2,2 %
Viro	101	5	5 %
Suomi	200	ei merk.	ei merk.
Ranska Kansalliskokous	577	20	3,5 %
Senaatti	331	15	4,5 %
Saksa	598 (sekä mahdolliset lisäpaikat) Saksan 16. liittopäivät: 614	30 + x Saksan 16. liittopäivät: 31	5 %
Kreikka	300	10	3,3 %
Unkari	386	15	3,9 %
Irlanti	166	7	4,2 %
Italia
Edustajainhuone	630	20	3,2 %
Senaatti	315[3]	10	3,2 %
Latvia	100	5	5 %
Liettua	141	7	5 %
Luxemburg	60	5	8,3 %
Malta		ei merk.	ei merk.
Alankomaat
Edustajainhuone	150	1	0,7 %
Senaatti	75	1	1,3 %
Puola
Sejm	460	15[4]	3,3 %
Senaatti	100	7	7 %
Portugali	230	2	0,9 %
Romania
Edustajainhuone	332	10	3 %
Senaatti	137	7	5,1 %
Slovakia	150	8	5,3 %
Slovenia	90	3	3,3 %
Espanja
Kongressi	350	15[5]	4,3 %
Senaatti	259	10	3,9 %
Ruotsi	349	14[6]	4 %
Yhdistynyt kuningaskunta	646	ei merk.	ei merk.

ei merk.= ei merkitystä

• [1]  Luku koskee uuden ryhmän perustamista vaalikauden aikana. Vaalien jälkeen sovelletaan kolmen jäsenen vähimmäismäärää (1,5 %).
• [2]  Työjärjestyksessä ei määrätä vähimmäismäärästä, mutta alle neljän jäsenen ryhmät saavat vähemmän rahoitustukea. Koska mikään alle 2 % äänistä saava puolue ei saa paikkoja Folketingiin, käytännössä vähimmäismäärä on useimmissa tapauksissa neljä jäsentä.
• [3]  Italian senaatti koostuu 315 vaaleilla valitusta senaattorista, mutta Italian tasavallan presidentti voi nimittää elinikäisiä senaattoreita. Senaattorien kokonaismäärä on täten suurempi kuin 315 ja muuttuu aika ajoin.
• [4]  Puolan kamareissa tehdään ero "kerhojen" ja "ryhmien" välillä. Ryhmien perustaminen on mahdollista, kun ryhmässä on vähintään kolme jäsentä (osuus Sejmissä 0,65 %, senaatissa 3 %).
• [5]  Viiden jäsenen (1,42 %) alempaa jäsenmäärää sovelletaan puolueisiin, jotka saivat joko 15 % sen alueen / niiden vaalipiirien äänistä, joilla niillä oli ehdokkaita, tai 5 % koko maan kattavan puolueen/vaaliliiton äänistä, johon ne kuuluivat.
• [6]  Teoriassa vähimmäismäärä on yksi, jos yksittäinen ehdokas saa yli 12 % vaalipiirin äänistä. Tätä ei ole vielä koskaan tapahtunut Ruotsin vaaleissa. Vähimmäismäärä on 4 % koko maan äänistä, mikä vastaa noin 14:ää paikkaa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	27.5.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	15 13 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jim Allister, Richard Corbett, Brian Crowley, Hanne Dahl, Andrew Duff, Ingo Friedrich, Anneli Jäätteenmäki, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Timothy Kirkhope, Jo Leinen, Íñigo Méndez de Vigo, Ashley Mote, Borut Pahor, Rihards Pīks, Adrian Severin, József Szájer, Johannes Voggenhuber, Dushana Zdravkova
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Graham Booth, Costas Botopoulos, Klaus Hänsch, György Schöpflin, Mauro Zani
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Philip Claeys, Ingeborg Gräßle, Sepp Kusstatscher, Michael Henry Nattrass, Renate Weber