MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta

4.6.2008 - (KOM(2007)0530 – C6‑0318/2007 – 2007/0197(COD)) - ***I

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Giles Chichester

Oikaisut/LisäyksetValitseERR01

• ERR01 (PDF - 103 KB)
• ERR01 (DOC - 50 KB)

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta

(KOM(2007)0530 – C6‑0318/2007 – 2007/0197(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2007)0530),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 95 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0318/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A6‑0226/2008),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus 1 Päätöslauselmaesitys 1 a kohta (uusi) ja 1 b kohta (uusi)
Päätöslauselmaesitys	Tarkistus
	1 a. Jos energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto perustetaan, on harkittava kaikkia rahoitusvaihtoehtoja, joista säädetään Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä toukokuuta 2006 talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tekemällä toimielinten välisellä sopimuksella¹.
	1 b. Viraston perustamiseen sovelletaan toimielinten välisen sopimuksen 47 artiklaa, ja parlamentti käynnistää neuvottelut toisen budjettivallan käyttäjän kanssa päästäkseen hyvissä ajoin sopimukseen kyseisen viraston rahoituksesta toimielinten välisen sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti;
	1 EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) ERGEG:n perustamisensa jälkeen tekemällä työllä on ollut myönteinen vaikutus sähkön ja kaasun sisämarkkinoiden toteuttamiseen. Energia-alalla tunnustetaan kuitenkin laajasti ja ERGEG on itse ehdottanut, että kansallisten sääntelyviranomaisten välinen vapaaehtoinen yhteistyö olisi vastedes toteutettava yhteisön rakenteessa, jolla on selkeä toimivalta ja valtuudet tehdä sääntelypäätöksiä tietyissä tapauksissa.	(Ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Perustelu
(Ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(4 a) Jäsenvaltioiden olisi toimittava tiiviissä yhteistyössä ja poistettava rajat ylittävän sähkönkaupan esteet yhteisön energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyväksymällä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (Virasto) täyttämään vallitseva tyhjiö tuettaisiin kahta tarkoitusta – yhteisöulottuvuuden ottamista huomioon kansallisten sääntelyviranomaisten käytänteissä sekä yhdenvertaiseen kohteluun ja eurooppalaisten sähkön ja kaasun jakeluverkkojen yhtäläisiin käyttömahdollisuuksiin liittyvien yhteisön periaatteiden tehokkuuden lisäämistä – jolloin edistettäisiin sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa. Viraston perustamisen kautta kansalliset sääntelyviranomaiset saavat mahdollisuuden tehostaa yhteisöllistä yhteistyötään ja osallistua yhteisten sääntöjen mukaisesti yhteisöön liittyvien tehtävien hoitamiseen.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) Viraston olisi varmistettava, että kansallisten sääntelyviranomaisten kansallisella tasolla direktiivien 2003/54/EY ja 2003/55/EY mukaisesti harjoittama sääntely koordinoidaan asianmukaisesti ja että sitä tarvittaessa täydennetään yhteisön tasolla. Tämän vuoksi olisi taattava viraston riippumattomuus, tekniset ja sääntelyvalmiudet, avoimuus ja tehokkuus.	(6) Viraston olisi varmistettava, että kansallisten sääntelyviranomaisten kansallisella tasolla direktiivien 2003/54/EY ja 2003/55/EY mukaisesti harjoittama sääntely koordinoidaan asianmukaisesti ja että sitä tarvittaessa täydennetään yhteisön tasolla. Tämän vuoksi olisi taattava viraston ja sen jäsenten riippumattomuus kuluttajiin, energian tuottajiin sekä julkisiin tai yksityisiin siirto- ja jakeluoperaattoreihin nähden, ja varmistaa viraston toiminnan yhdenmukaisuus yhteisön lainsäädännön kanssa, tekniset valmiudet ja sen kyky mukautua sääntelyä koskevaan kehitykseen, avoimuus, demokraattinen valvonta vastuu ja tehokkuus.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(7 a) Viraston olisi järjestelmällisesti seurattava markkinoita markkinoiden vääristymisen varalta ja tarvittaessa pidettävä komissio, Euroopan parlamentti ja kansalliset viranomaiset niistä ajan tasalla.
Perustelu
Viraston olisi voitava tiedottamisen lisäksi seurata markkinoita ja varoittaa Euroopan unionin toimielimiä ja kansallisia viranomaisia ajoissa mahdollisista vääristymistä.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) On tarkoituksenmukaista luoda puitteet, joissa kansalliset sääntelyviranomaiset voivat tehdä yhteistyötä. Näiden puitteiden olisi helpotettava lainsäädännön yhdenmukaista soveltamista sähkön ja kaasun sisämarkkinoilla koko yhteisössä. Useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota koskevissa tilanteissa virastolla olisi oltava valtuudet tehdä yksittäisiä päätöksiä. Näiden valtuuksien olisi katettava sellaisen infrastruktuurin sääntely, joka yhdistää vähintään kahta jäsenvaltiota, uusiin sähkön rajayhdysjohtoihin sovellettavat poikkeukset sisämarkkinasäännöistä ja useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa sijaitsevat uudet kaasuinfrastruktuurit.	(8) On tarkoituksenmukaista luoda yhtenäiset puitteet, joihin kansalliset sääntelyviranomaiset voivat osallistua ja joissa ne voivat tehdä yhteistyötä. Näiden puitteiden olisi helpotettava lainsäädännön yhdenmukaista soveltamista sähkön ja kaasun sisämarkkinoilla koko yhteisössä. Useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota koskevissa tilanteissa virastolla olisi oltava valtuudet tehdä yksittäisiä päätöksiä. Näiden valtuuksien olisi katettava sellaisen infrastruktuurin sääntely, joka yhdistää vähintään kahta jäsenvaltiota, uusiin sähkön rajayhdysjohtoihin sovellettavat poikkeukset sisämarkkinasäännöistä ja useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa sijaitsevat uudet kaasuinfrastruktuurit.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Koska virasto valvoo kansallisia sääntelyviranomaisia, sillä olisi oltava neuvoa-antava rooli komissioon päin markkinoiden sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä. Sen olisi myös ilmoitettava komissiolle, jos se havaitsee, että siirtoverkonhaltijoiden välinen yhteistyö ei tuota tarvittavia tuloksia tai että kansallinen sääntelyviranomainen, joka on tehnyt suuntaviivojen vastaisen päätöksen, ei halua noudattaa viraston lausuntoa.	(9) Koska virasto valvoo kansallisia sääntelyviranomaisia ja muita tahoja, sillä olisi oltava neuvoa-antava rooli komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä ja ainakin kahden jäsenvaltion kansallisiin sääntelyviranomaisiin päin markkinoiden sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä. Sen olisi myös ilmoitettava komissiolle, jos se havaitsee, että siirtoverkonhaltijoiden välinen yhteistyö ei tuota tarvittavia tuloksia tai että kansallinen sääntelyviranomainen, joka on tehnyt suuntaviivojen vastaisen päätöksen, ei halua noudattaa viraston lausuntoja, suosituksia tai päätöksiä.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Viraston pitäisi myös voida antaa ei-sitovia suuntaviivoja, joilla autetaan sääntelyviranomaisia ja markkinatoimijoita jakamaan hyviä toimintatapoja.	(10) Viraston pitäisi myös voida antaa sitovia suuntaviivoja, joilla autetaan sääntelyviranomaisia ja markkinatoimijoita jakamaan hyviä toimintatapoja.
Perustelu
Virastolla olisi oltava tarvittava toimivalta, jotta se voi huolehtia tärkeästä sääntelytehtävästään varmistaakseen rajatylittävän yhteistyön tehokkaasti.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(10 a) Viraston olisi tarvittaessa kuultava asianomaisia osapuolia ja annettava niille kohtuullinen mahdollisuus kommentoida ehdotettuja toimia, kuten verkkoa koskevia ohje- ja sääntöluonnoksia.
Perustelu
Asianmukaisten sidosryhmien kuulemisten olisi kuuluttava keskeisesti viraston työhön. Viraston, eikä siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston, olisi järjestettävä toimenpiteiden laatimista, kuten verkostoa koskevien ohje- ja sääntöluonnosten laatimista, koskevat julkiset kuulemiset.
Tarkistus  10 Asetusehdotus Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11) Viraston rakenteen olisi vastattava energia-alan sääntelyn erityistarpeita. Erityisesti kansallisten sääntelyviranomaisten erityisrooli ja niiden riippumattomuus on otettava kaikilta osin huomioon.	(11) Viraston rakenteen olisi vastattava energia-alan sääntelyn erityistarpeita. Erityisesti kansallisten sääntelyviranomaisten erityisrooli on otettava kaikilta osin huomioon ja varmistettava niiden riippumattomuus.
Perustelu
Ei riitä, että kansallisten sääntelyelinten riippumattomuus otetaan huomioon vaan se on myös varmistettava kolmannen energiapaketin säännösten laatimisessa ja sitä seuraavassa täytäntöönpanossa.
Tarkistus 11 Asetusehdotus Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) Virastolla olisi oltava tarvittava toimivalta, jotta se voi huolehtia sääntelytehtävistä tehokkaasti ja ennen kaikkea riippumattomasti. Sen lisäksi, että sääntelyviranomaisten riippumattomuus on hyvän hallintotavan keskeinen periaate, se on myös välttämätön edellytys markkinoiden luottamuksen varmistamiselle. Sääntelyneuvoston olisi siksi toimittava, kuten kansallisellakin tasolla, riippumatta kaupallisista eduista ja pyytämättä tai ottamatta vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai muulta julkisesta tai yksityiseltä elimeltä.	(13) Virastolla olisi oltava tarvittava toimivalta, jotta se voi huolehtia sääntelytehtävistä tehokkaasti, avoimesti, johdonmukaisesti ja ennen kaikkea riippumattomasti. Sääntelyviranomaisten riippumattomuus energian tuotanto- ja siirto-operaattoreihin sekä jakelujärjestelmiin nähden on hyvän hallintotavan keskeinen periaate ja välttämätön edellytys markkinoiden luottamuksen varmistamiselle. Sääntelyneuvoston ja sen jäsenten olisi siksi toimittava, kuten myös kansallisella ja yhteisön tasolla, riippumattomana kaupallisista eduista tai eturistiriidoista ja pyytämättä tai ottamatta vastaan ohjeita tai suosituksia miltään hallitukselta tai muulta julkisesta tai yksityiseltä elimeltä. Samanaikaisesti sääntelyneuvoston olisi noudatettava yhteisön energia-, ympäristö-, sisämarkkina- ja kilpailupolitiikkaa ja tiedotettava EU:n toimielimille päätöksistään ja ehdotuksistaan.
Perustelu
Tarkistuksella pyritään täsmentämään viraston riippumattomuutta: riippumattomuus niihin toimijoihin nähden, joiden välillä sen on soviteltava ja demokraattinen vastuu EU:n lainsäädäntöä ja sen lakiasäätäviä elimiä kohtaan.
Täsmentää viraston demokraattista vastuuta.
Tarkistus  12 Asetusehdotus Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) Jos virastolla on päätöksentekovaltuudet, asianosaisille olisi menettelyn tehokkuuden vuoksi myönnettävä oikeus valittaa valituslautakuntaan, joka on osa virastoa mutta riippumaton sekä sen hallinto- että sääntelyelimestä.	(14) Jos virastolla on päätöksentekovaltuudet, asianosaisille olisi menettelyn tehokkuuden vuoksi myönnettävä oikeus valittaa ensiksi valituslautakuntaan, joka on osa virastoa mutta riippumaton sekä sen hallinto- että sääntelyelimestä. Valituslautakunnan päätöksestä olisi voitava valittaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen.
Perustelu
Tarkistuksella täsmennetään osapuolten oikeutta valittaa viraston päätöksistä.
Tarkistus  13 Asetusehdotus Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Viraston rahoituksen olisi tultava pääasiassa Euroopan yhteisöjen yleisestä talousarviosta, palkkioista ja vapaaehtoisena rahoituksena. Resurssien, jotka sääntelyviranomaiset ovat asettaneet yhteisesti käyttöön yhteistyötään varten Euroopan tasolla, olisi oltava jatkossa viraston käytössä. Yhteisön talousarviomenettelyä olisi sovellettava tukiin, joita maksetaan Euroopan yhteisöjen yleisestä talousarviosta. Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen tulisi vastata tilintarkastuksesta Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 91 artiklan mukaisesti.	(15) Viraston rahoituksen olisi tultava pääasiassa Euroopan unionin yleisestä talousarviosta, palkkioista ja rahoituksena. Resurssien, jotka sääntelyviranomaiset ovat asettaneet yhteisesti käyttöön yhteistyötään varten Euroopan tasolla, olisi oltava jatkossa viraston käytössä. Yhteisön talousarviomenettelyä olisi sovellettava tukiin, joita maksetaan Euroopan yhteisöjen yleisestä talousarviosta. Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen tulisi vastata tilintarkastuksesta Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 91 artiklan mukaisesti.
Perustelu
Vapaaehtoisen rahoituksen käyttäminen saattaisi kyseenalaistaa viraston avoimuuden ja riippumattomuuden.
Tarkistus  14 Asetusehdotus Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(15 a) Viraston perustamisen jälkeen budjettivallan haltija aloittaa viraston talousarvion jatkuvan arvioinnin, joka perustuu viraston työmäärään ja tuloksiin. Tämän arvioinnin perusteella olisi määriteltävä, ovatko käytössä olevat inhimilliset ja taloudelliset resurssit riittävät. Budjettivallan käyttäjä varmistaa, että parhaat tehokkuusnormit täytetään.
Perustelu
Jatkuva kustannusten ja henkilöstötarpeiden arviointi on erittäin tärkeää.
Tarkistus  15 Asetusehdotus Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(18 a) Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle enintään neljän vuoden kuluttua viraston perustamisesta ja sen jälkeen joka viides vuosi kertomuksen sen erityistehtävistä ja saavutetuista tuloksista yhdessä asianmukaisten ehdotusten kanssa.
Perustelu
On olennaisen tärkeää arvioida jatkuvasti viraston tehokkuutta ja mahdollistaa tarvittaessa sen toiminnan myöhempi tarkistaminen.
Tarkistus  16 Asetusehdotus Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19) Koska suunnitellun toiminnan tavoitetta eli kansallisten sääntelyviranomaisten yhteistyötä yhteisön tasolla ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,	(19) Koska suunnitellun toiminnan tavoitetta eli kansallisten sääntelyviranomaisten osallistumista ja yhteistyötä yhteisön tasolla ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan toimien vaikutusten laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.
Tarkistus  17 Asetusehdotus Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(19 a) Virasto on täysin vastuuvelvollinen Euroopan parlamentille.
Perustelu
Euroopan parlamentin olisi voitava arvioida viraston suorituskykyä ja toimintaa.
Tarkistus  18 Asetusehdotus 2 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Viraston toimipaikka on [...]. Kunnes sen tilat ovat käytettävissä, se toimii komission tiloissa.	4. Viraston toimipaikka on Brysselissä. Kunnes sen tilat ovat käytettävissä, se toimii komission tiloissa.
Perustelu
Bryssel soveltuu parhaiten viraston toimipaikaksi. Siten vähennetään matkakustannuksia ja yhteydenpito on helpompaa energian ja liikenteen pääosaston sekä siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisten verkostojen kanssa, joiden sijaintipaikka on edelleen Bryssel, samoin kuin muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa. ERGEGin kotipaikka on nykyään Brysselissä ja se näyttänyt toimivan tehokkaasti. Bryssel on Euroopan unionin pääkaupunki ja sieltä on parhaat yhteydet kaikkiin muihin EU:n jäsenvaltioiden pääkaupunkeihin.
Tarkistus  19 Asetusehdotus 4 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Viraston päätösten tyypit	Viraston tehtävät
Virasto voi:	Edellä 1 artiklassa määritellyn tarkoituksensa mukaisesti virasto
(a) antaa siirtoverkonhaltijoille osoitettuja lausuntoja;	(a) antaa siirtoverkonhaltijoille osoitettuja lausuntoja, suosituksia ja päätöksiä, jotka koskevat kaikkia sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan liittyviä teknisiä kysymyksiä;
(b) antaa sääntelyviranomaisille osoitettuja lausuntoja;	(b) antaa sääntelyviranomaisille osoitettuja lausuntoja;
(c) antaa komissiolle osoitettuja lausuntoja ja suosituksia;	(c) antaa komissiolle, Euroopan parlamentille tai neuvostolle osoitettuja lausuntoja ja suosituksia;
(d) (d) tehdä yksittäisiä päätöksiä 7 ja 8 artiklassa mainituissa tapauksissa.	(d) tehdä päätöksiä 6 - 8 d artiklassa mainituissa tapauksissa.
	(da) luo puitteet kansallisten sääntelyviranomaisten yhteistyölle;
	(db) seuraa, miten siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaiset verkostot toteuttavat tehtävänsä;
	(dc) luo taloudelliset ja tekniset edellytykset ja olosuhteet siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisten verkostojen laatimien ohjeiden ja sääntöjen kehittämiselle ja hyväksyy ne varmistaakseen energia-alan sisämarkkinoiden tehokkaan ja varman toiminnan;
	(dd) luo siirtoverkonhaltijoiden keskinäisiä yhteisön laajuisia kompensointimekanismeja koskevia menetelmiä ja maksuja;
	(de) koordinoi alueellisista sähkö- tai kaasumarkkinoista vastaavien asianomaisten kansallisten sääntelyviranomaisten toimintaa;
	(df) edistää yhdessä komission kanssa energiamarkkinoihin liittyvää alueiden välistä yhteistyötä ja integroi niitä sähkön sisämarkkinoihin;
	(dg) hyväksyy jäsenvaltioiden nimittämät riippumattomat siirtoverkonhaltijat direktiiviin 2003/54/EY sisältyvän 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
	(dh) toteuttaa EU:n laajuiset julkiset kuulemiset kohtiin (da) - (dd) liittyvistä asioista.
Perustelu
Komission ehdotus ei tarjoa kansallisten sääntelyviranomaisten tehokkaalle yhteistyölle unionin tason puitteita. Virastolla on oltava todellista toimivaltaa, jotta se voi tehokkaasti käsitellä rajatylittäviä kysymyksiä. Virastolla pitäisi olla vahvempi rooli siirtoverkonhaltijoiden tekemien toimenpide-ehdotusten alkuunpanemisessa, seuraamisessa ja hyväksymisessä. Virastolla olisi myös oltava keskeinen rooli siirtoverkonhaltijoiden verkoston sääntöjen täytäntöönpanossa ja niiden noudattamisen seuraamisessa. Viraston on kaiken kaikkiaan osallistuttava unionin sääntöjen soveltamisalan ja sisällön määrittelyyn. Jottei syntyisi aluetta, jolla sääntely ei ole kenenkään tehtävä, kun kansalliset markkinat yhdentyvät alueellisiin markkinoihin, virastolla on valtuudet koordinoida asianomaisia kansallisia viranomaisia ohjeistusta, sääntöjen asettamista sekä alueellisten markkinoiden valvontaa koskevissa asioissa.
Tarkistus  20 Asetusehdotus 5 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Virasto voi komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan antaa komissiolle lausunnon kaikista kysymyksistä, jotka liittyvät tarkoitukseen, jota varten virasto on perustettu.	Virasto voi Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle lausunnon tai suosituksen kaikista kysymyksistä, jotka liittyvät tarkoitukseen, jota varten virasto on perustettu.
Perustelu
Tarkistuksella pyritään lisäämään viraston ja Euroopan parlamentin välistä yhteistyötä.
Tarkistus  21 Asetusehdotus 6 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Virasto voi antaa teknisistä tai markkinoita koskevista säännöistä sekä vuotuisen työohjelman ja 10-vuotisen investointisuunnitelman luonnoksista lausunnon sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaiselle verkostolle siten kuin asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 d artiklan 2 kohdassa säädetään ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaiselle verkostolle siten kuin asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 d artiklan 2 kohdassa säädetään.	3. Virasto hyväksyy sähkön ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisten verkostojen 10-vuotisen investointisuunnitelman asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 c artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 c artiklan mukaisesti ja varmistaa syrjimättömyyden, todellisen kilpailun sekä markkinoiden tehokkaan ja varman toiminnan.
Perustelu
Viraston olisi hyväksyttävä 10-vuotinen investointisuunnitelma. On vältettävä itsesääntelyä EU:n tasolla. Kansallisten sääntelyviranomaisten tehtävä on hyväksyä siirtoverkonhaltijoiden investointisuunnitelmat. Siksi viraston olisi hyväksyttävä EU:n tasolla EU:n laajuiset 10-vuotiset investointisuunnitelmat. Investoijat tarvitsevat selkeän ja ennakoitavan sääntelykehyksen.
Tarkistus  22 Asetusehdotus 6 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. 10-vuotisten investointisuunnitelmien on sisällettävä määräyksiä siirtymisestä älymittareihin ja -verkkoihin kymmenen vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Virasto ja kansalliset sääntelyviranomaiset valvovat siirtoverkonhaltijoiden edistymistä älymittarien ja -verkkojen kehittämisessä. Siksi virasto ja kansalliset sääntelyviranomaiset asettavat asteittaisen aikataulun, johon sisältyy loppuun saattamista koskeva määräaika.
	Viraston on huolehdittava, että nämä toteutettavat tieto- ja viestintäjärjestelmät, älymittarit ja -verkot mukaan lukien, edistävät energian sisämarkkinoiden kehittämistä eivätkä luo uusi teknisiä esteitä.
Tarkistus  23 Asetusehdotus 6 artikla – 3 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Viraston laatii ja ottaa käyttöön ohjeet, joissa määritellään yksinkertaiset, selkeät ja objektiiviset periaatteet verkkosääntöjen harmonisoimiseksi noudattamalla asetukseen (EY) N:o 1228/2003 sisältyvän 2 artiklan ea kohdassa sekä asetukseen (EY) N:o 1775/2005 sisältyvän 2 artiklan e kohdassa määriteltyä prosessia. Virasto laatii ja ottaa käyttöön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston kehittämät verkostoa koskevat ohjeluonnokset noudattamalla asetukseen (EY) N:o 1228/2003 sisältyvän 2 artiklan ea kohdassa sekä asetukseen (EY) N:o 1775/2005 sisältyvän 2 artiklan e kohdassa määriteltyä menettelyä, ja valvoo niiden täytäntöönpanoa. Jos virasto katsoo, että siirtoverkonhaltijat eivät ole noudattaneet verkkoa koskevia ohjeita, se voi antaa komissiolle suosituksen asetukseen (EY) N:o 1228/2003 sisältyvän 2 artiklan eb kohdan 6a alakohdan tai asetukseen (EY) N:o 1775/2005 sisältyvän 2 artiklan ea kohdan 6a alakohdan mukaisesti.
Tarkistus  24 Asetusehdotus 6 artikla – 3 c kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 c. Virasto koordinoi EU:n ja kolmansien maiden siirtoverkonhaltijoiden välistä viestintää.
Tarkistus  25 Asetusehdotus 6 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jos virasto katsoo, että sille asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 d artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 d artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettu vuotuisen työohjelman tai 10-vuotisen investointisuunnitelman luonnos ei takaa syrjimättömyyttä, tosiasiallista kilpailua tai markkinoiden tehokasta toimintaa, sen on annettava komissiolle asianmukaisesti perusteltu lausunto.	4. Jos virasto katsoo, että sille asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 d artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 d artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettu vuotuisen työohjelman tai 10-vuotisen investointisuunnitelman luonnos ei takaa syrjimättömyyttä, tosiasiallista kilpailua, markkinoiden tehokasta toimintaa tai yhteisön lainsäädännössä määritetyn energiapolitiikan noudattamista, sen on annettava Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle asianmukaisesti perusteltu lausunto.
Perustelu
Tarkistus on linjassa esittelijän tarkistuksen 9 kanssa, jonka mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi osallistuttava tiiviimmin viraston toimintaan.
Tarkistus  26 Asetusehdotus 6 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Viraston on asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 e artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 e artiklan 2 kohdan mukaisesti annettava komissiolle asianmukaisesti perusteltu lausunto, jos se katsoo, että tekninen tai markkinoita koskeva sääntö ei takaa syrjimättömyyttä, tosiasiallista kilpailua tai markkinoiden tehokasta toimintaa, että teknistä tai markkinoita koskevaa sääntöä ei ole hyväksytty kohtuullisen ajan kuluessa tai että siirtoverkonhaltijat eivät ole panneet täytäntöön teknistä tai markkinoita koskevaa sääntöä.	5. Komission toimivaltaa käyttämällä ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 e artiklan 2 kohtaan ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 e artiklan 2 kohtaan sisältyvien määritelmien mukaisesti virasto voi tehdä suspensiivisia päätöksiä ja ehdottaa, että komissio määräisi sakkoja, jos se katsoo, että luonnosta tekniseksi säännöksi ei ole hyväksytty kohtuullisen ajan kuluessa tai että siirtoverkonhaltijat eivät ole panneet täytäntöön teknistä sääntöä.
Perustelu
Tarkistuksessa vahvistetaan oikeusperusta ja viraston valta tehdä suspensiivisia päätöksiä lainsäädäntöön, kilpailuun ja sisämarkkinoihin liittyvissä asioissa. Valta määrätä seuraamuksia jätetään kuitenkin komissiolle selvän oikeusperustan puuttumisen vuoksi.
Tarkistus  27 Asetusehdotus 6 artikla – 6 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 a. Virasto valvoo uuden rajat ylittävän kapasiteetin rakentamisen luvanmyöntämisprosessia ja varmistaa tämän prosessin joutuisuuden tehostetun alueellisen yhteistyön rajoissa.
Perustelu
Tarkistuksen avulla pyritään varmistamaan nopea ja tehokas uuden rajat ylittävän kapasiteetin rakentamisen luvanmyöntämisprosessi ja välttää investointihankkeiden viivästyminen.
Tarkistus  28 Asetusehdotus 6 artikla – 6 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 b. Virasto valvoo rajatylittävää kapasiteettia koskevia siirtoverkonhaltijoiden laskelmia sekä verkkojen välisen yhteenliittämiskapasiteetin tosiasiallista (kokonais-) käyttöä ja ratkaisee ongelmia, jotka koskevat epäoikeudenmukaista, syrjivää tai tehotonta rajatylittävää verkkoon pääsyä.
Perustelu
6 artiklaa on vahvistettava, jotta varmistetaan, että virastolla on todellista toimivaltaa valvoa rajat ylittävää kauppaa.
Tarkistus  29 Asetusehdotus 6 artikla - 6 c kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 c. Viraston pitää voida antaa tehokkaita rangaistuksia, mikäli rajatylittävän kaupan esteitä ei poisteta.
Perustelu
On vahvistettava 6 artiklaa, jotta varmistetaan, että virastolla on todellista toimivaltaa valvoa rajatylittävää kauppaa ja toteuttaa toimia kaupan esteiden poistamiseksi. Perustettiinpa siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto tai ei, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolla pitäisi olla suorat valtuudet määrätä yksittäiset siirtoverkonhaltijat noudattamaan sen päätöksiä. Mikäli siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto perustetaan, on erittäin tärkeää, että energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston toimivaltaa ja tehtäviä laajennetaan entisestään, jotta ne vastaavat siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston toimintaa.
Tarkistus  30 Asetusehdotus 6 artikla – 6 d kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 d. Virastolla pitää olla toimivaltaa ja velvollisuus tehdä sitovia päätöksiä kaikista asioista, jotka koskevat sellaisiin yhdistettyihin siirtojärjestelmiin pääsyä ja niiden käyttöä, joihin liittyy useampi kuin yksi jäsenvaltio, mikäli asiasta vastaavat kansalliset sääntelyviranomaiset eivät ole tehneet yhteistä sopimusta.
Perustelu
6 artiklaa on vahvistettava, jotta varmistetaan, että virastolla on todellista toimivaltaa valvoa rajat ylittävää kauppaa.
Tarkistus  31 Asetusehdotus 7 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Virasto edistää yhteistyötä kansallisten sääntelyviranomaisten välillä sekä sääntelyviranomaisten välillä alueellisella tasolla. Jos virasto katsoo, että kyseistä yhteistyötä varten tarvitaan sitovia sääntöjä, se antaa tarvittavat suositukset komissiolle.	3. Virasto varmistaa yhteistyön kansallisten sääntelyviranomaisten välillä eurooppalaisella ja alueellisella tasolla. Jos virasto katsoo, että kyseistä yhteistyötä varten tarvitaan sitovia sääntöjä, se antaa tarvittavat suositukset komissiolle.
Perustelu
Edistäminen ei varmista sitä, että se tarkoitus, jota varten virasto perustetaan ja joka on tämän asetuksen 1 artiklan mukaan sääntelyviranomaisten toiminnan koordinoiminen, pystytään täyttämään.
Tarkistus 32 Asetusehdotus 7 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Viraston on annettava minkä tahansa sääntelyviranomaisen tai komission pyynnöstä lausunto siitä, onko sääntelyviranomaisen tekemä päätös direktiivissä 2003/54/EY, direktiivissä 2003/55/EY, asetuksessa (EY) N:o 1228/2003 tai asetuksessa (EY) N:o 1775/2005 tarkoitettujen suuntaviivojen mukainen.	4. Viraston on annettava minkä tahansa sääntelyviranomaisen pyynnöstä lausunto siitä, onko sääntelyviranomaisen tekemä päätös direktiivissä 2003/54/EY, direktiivissä 2003/55/EY, asetuksessa (EY) N:o 1228/2003 tai asetuksessa (EY) N:o 1775/2005 ja unionin energiapolitiikkaa säätelevässä yhteisön lainsäädännössä tarkoitettujen suuntaviivojen mukainen.
Perustelu
Ulottaa viraston demokraattisen vastuun energiapolitiikkaa koskevan unionin oikeuden mahdollisten laajennusten huomioon ottamiseen.
Tarkistus  33 Asetusehdotus 7 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Jos kansallinen sääntelyviranomainen ei noudata 4 kohdassa tarkoitettua viraston lausuntoa neljän kuukauden kuluessa sen saamisesta, viraston on ilmoitettava asiasta komissiolle.	5. Jos kansallinen sääntelyviranomainen ei noudata 4 kohdassa tarkoitettua viraston lausuntoa neljän kuukauden kuluessa sen saamisesta, viraston on ilmoitettava asiasta komissiolle ja kyseisen jäsenvaltion hallitukselle.
Perustelu
Asiasta olisi ilmoitettava komission lisäksi myös kyseisen jäsenvaltion hallitukselle.
Tarkistus  34 Asetusehdotus 7 artikla – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Jos kansallinen sääntelyviranomainen kohtaa yksittäisessä tapauksessa vaikeuksia direktiivissä 2003/54/EY, direktiivissä 2003/55/EY, asetuksessa (EY) N:o 1228/2003 tai asetuksessa (EY) N:o 1775/2005 tarkoitettujen suuntaviivojen soveltamisessa, se voi pyytää virastolta lausuntoa. Viraston on annettava lausuntonsa neljän kuukauden kuluessa ja komissiota kuultuaan.	6. Jos kansallinen sääntelyviranomainen kohtaa yksittäisessä tapauksessa vaikeuksia direktiivissä 2003/54/EY, direktiivissä 2003/55/EY, asetuksessa (EY) N:o 1228/2003 tai asetuksessa (EY) N:o 1775/2005 tarkoitettujen suuntaviivojen soveltamisessa, se voi pyytää virastolta lausuntoa. Viraston on annettava lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa.
Perustelu
Tarkistuksella pyritään lisäämään viraston työskentelyn riippumattomuutta ja lyhentämään määräaikoja.
Tarkistus  35 Asetusehdotus 7 artikla – 7 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	7 b. Virasto valvoo kaasu- ja sähkömarkkinoiden kehitystä ja erityisesti uusiutuvien energialähteiden pääsyä verkkoon varmistamalla pääsyä koskevien kansallisten sääntöjen positiivisen vertailun sekä helpottamalla kyseisen käytännön käyttöönottoa muissa jäsenvaltioissa.
Perustelu
Tämän tarkistuksen tarkoituksena on varmistaa uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn todellinen positiivinen vertailu kansallisten käytäntöjen ja kansallisten erityispiirteiden mukaisesti sekä helpottaa hyviksi todettujen käytäntöjen levittämistä muissa jäsenvaltioissa.
Tarkistus  36 Asetusehdotus 8 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Jos virasto ei tee päätöstä tämän artiklan mukaisen poikkeuksen myöntämisestä kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä, komissio tekee päätöksen viraston puolesta.
Perustelu
Viraston toiminnan halvaantumisen välttämiseksi otetaan käyttöön sellainen standardimekanismi, että virastosta johtuvissa poikkeuksia koskevien päätösten vakavissa viivästymistapauksissa lopullisen päätöksen teko siirretään komissiolle.
Tarkistus  37 Asetusehdotus 8 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Virasto pyrkii edistämään Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen käytännön toteutusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asiasta tekemän päätöksen 1364/2006/EY¹ mukaisesti.
	Virasto ottaa huomioon kyseiset suuntaviivat erityisesti hyväksyessään 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut 10-vuotiset investointisuunnitelmat. _______________________ ¹EUVL L 262, 22.9.2006, s. 1.
Tarkistus  38 Asetusehdotus 8 artikla – 2 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 b. Virasto huolehtii komission pyynnöstä määrätyistä tehtäviinsä liittyvistä lisätehtävistä.
Perustelu
Komission olisi voitava pyytää virastoa huolehtimaan mistä tahansa sen yleisen tehtävän alaan liittyvästä ylimääräisestä erityistehtävästä, jonka voidaan katsoa edistävän energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyötä koskevan yhteisön sääntelykehyksen tavoitteita.
Tarkistus  39 Asetusehdotus 8 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	8 a artikla
	Energian varastointi ja kriisinhallinta
	1. Vuosikertomuksensa julkaisemisen yhteydessä virasto arvioi EU:n varastointitarpeet niin suhdanteisiin kuin toimitusvarmuuteen liittyvistä syistä ja antaa tuotanto- ja siirtoinfrastruktuuri-investointeja koskevat suuntaviivat.
	2. Virasto koordinoi yhteisön tasolla kansallisia energiakriisinhallintamekanismeja.
	3. Virasto koordinoi EU:n ja kolmansien maiden operaattoreiden välistä viestintää.
Perustelu
Täydentää esittelijän tarkistuksen 18.
Virastolla on oltava tarkkailuasema Euroopan energiamarkkinoiden ja energiapolitiikan seurannassa.
Kriisinhallinnan ja kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan koordinointi ovat myös olennaisen tärkeitä markkinoiden toiminnan parantamiselle.
Tarkistus  40 Asetusehdotus 8 b artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	8 b artikla
	Kuuleminen ja avoimuus
	1. Ennen toimien toteuttamista virasto kuulee virallisesti markkinoiden osapuolia, kuluttajia ja loppukäyttäjiä avoimella tavalla, erityisesti viraston niistä toimista, jotka koskevat siirtoverkonhaltijoita.
	Virasto antaa tarvittaessa asianomaisille osapuolille kohtuullisen mahdollisuuden kommentoida ehdotettuja toimia, ja se julkistaa kuulemismenettelyn tulokset.
	2. Virasto toimii erittäin avoimesti.
	3. Virasto varmistaa, että tarvittaessa yleisölle ja kaikille asianomaisille osapuolille annetaan puolueetonta ja luotettavaa tietoa, joka on helposti saatavissa, varsinkin jos on kyse viraston työn tuloksia koskevasta tiedosta.
	4. Virasto antaa omat sisäiset sääntönsä käytännön järjestelyistä edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen avoimuutta koskevien vaatimusten täytäntöönpanemiseksi.
	5. Virasto julkaisee omilla internet-sivuillaan johtokunnan, sääntelyneuvoston ja valituslautakunnan kokousten esityslistat, tausta-asiakirjat ja pöytäkirjat.
Tarkistus  41 Asetusehdotus 8 c artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	8 c artikla
	Energia-alaa koskeva seuranta ja raportointi
	1. Virasto seuraa kaasu- ja sähkömarkkinoiden ja erityisesti kaasun ja sähkön vähittäishintojen kehitystä sekä direktiivien 2003/55/EY ja 2003/54/EY mukaisten kuluttajanoikeuksien noudattamista.
	2. Virasto julkaisee vuotuisen kertomuksen kaasu- ja sähkömarkkinoiden kehityksestä sekä kuluttaja-asioista, jossa se kartoittaa mahdolliset jäljellä olevat esteet energia-alan sisämarkkinoiden täydelliselle toteutumiselle.
	3. Vuotuisen kertomuksensa julkaisemisen yhteydessä virasto voi antaa Euroopan parlamentille ja komissiolle lausunnon toimista, jotka voidaan toteuttaa edellä 2 kohdassa tarkoitettujen esteiden poistamiseksi.
Perustelu
Viraston tehtävänä pitäisi olla sähkö- ja kaasumarkkinoita koskevan vuotuisen kertomuksen laatiminen, jossa se voi antaa suosituksia toimista, joita on toteutettava energiamarkkinoiden vapauttamisen edistämiseksi.
Tarkistus  42 Asetusehdotus 8 d artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	8 d artikla
	Valvonta, täytäntöönpano ja seuraamukset
	1. Virasto voi komissiota kuultuaan määrätä taloudellisia seuraamuksia siirtoverkonhaltijoille, jotka eivät noudata 7 artiklan mukaisia velvoitteitaan tai jotka eivät toimita viraston tehtäviensä suorittamista varten pyytämiä tietoja. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
	2. Kansalliset sääntelyviranomaiset vastaavat yhteistyössä viraston kanssa sen varmistamisesta, että siirtoverkonhaltijat noudattavat tässä asetuksessa annetuista säännöksistä johtuvia velvollisuuksiaan.
	3. Kun tämän artiklan nojalla määrätään seuraamuksia, viranomainen julkaisee asiassa mukana olleiden siirtoverkonhaltijoiden nimet sekä määrättyjen taloudellisten seuraamusten määrät ja perusteet.
Perustelu
Virastolla on oltava käytössään tehokkaat täytäntöönpanomekanismit, joiden avulla se voi tehokkaasti hoitaa tehtävänsä.
Tarkistus  43 Asetusehdotus 10 artikla – 10 kohta
Komission teksti	Tarkistus
10. Johtokunta vahvistaa 14 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun viraston toimintaa koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Kertomuksessa on oltava erillinen sääntelyneuvoston hyväksymä osa, joka koskee viraston sääntelytoimintaa kyseisenä vuonna.	10. Johtokunta vahvistaa 14 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun viraston toimintaa koskevan vuosikertomuksen sekä 8 c artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vuotuisen kertomuksen kaasu- ja sähkömarkkinoiden kehityksestä. Virasto toimittaa kertomukset viimeistään 15 päivänä huhtikuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Viraston toimintaa koskevassa kertomuksessa on oltava erillinen sääntelyneuvoston hyväksymä osa, joka koskee viraston sääntelytoimintaa kyseisenä vuonna. Nämä viisi EU:n toimielintä joko myöntävät tai kieltäytyvät myöntämästä virastolle vastuuvapauden unionin energia-, sisämarkkina- ja kilpailupolitiikan toteuttamisesta. Parlamentti laatii suositukset 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua työohjelmaa varten.
Perustelu
Sen lisäksi, että virasto hoitaa suoranaiset hallinnolliset ja sääntelyvelvollisuutensa, sen on raportoitava kaasu- ja sähkömarkkinoiden tärkeimmistä kehityssuunnista ja esteistä. Kuluttajanäkökohdat on otettava asianmukaisesti huomioon kyseisessä kertomuksessa.
Tarkistus  44 Asetusehdotus 9 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Johtokunta koostuu kahdestatoista jäsenestä. Komissio nimittää kuusi jäsentä ja neuvosto toiset kuusi. Toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran.	1. Johtokunta koostuu kuudesta jäsenestä. Komissio, neuvosto ja Euroopan parlamentti nimittävät kukin kaksi jäsentä. Johtokunnan jäsen ei voi samalla olla Euroopan parlamentin jäsen. Toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran.
Tarkistus  45 Asetusehdotus 9 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Viraston johtaja osallistuu asian käsittelyyn, jollei johtokunta toisin päätä. Johtokunta kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa säännönmukaiseen istuntoon. Muulloin se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa johtokunnan jäsenistä sitä pyytää. Johtokunta voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijaksi kenet tahansa henkilön, jonka lausuntoa se voi tarvita. Johtokunnan jäsenten apuna voi olla neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu. Virasto huolehtii johtokunnan sihteeristötehtävistä.	3. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Sääntelyneuvoston puheenjohtaja tai hänen nimeämänsä sääntelyneuvoston jäsen ja viraston johtaja osallistuvat asian käsittelyyn ilman äänioikeutta. Johtokunta kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa säännönmukaiseen istuntoon. Muulloin se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa johtokunnan jäsenistä sitä pyytää. Johtokunta voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijaksi kenet tahansa henkilön, jonka lausuntoa se voi tarvita. Johtokunnan jäsenten apuna voi olla neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu. Virasto huolehtii johtokunnan sihteeristötehtävistä.
Perustelu
Johtokunnan päätökset vaikuttavat ratkaisevasti sääntelyneuvostoon, ja siksi sääntelyneuvoston puheenjohtajan tai tämän nimeämän sääntelyneuvoston jäsenen pitäisi osallistua johtokunnan kokouksiin tarkkailijana.
Tarkistus  46 Asetusehdotus 9 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Johtokunta tekee päätöksensä läsnä olevien jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.	4. Johtokunta tekee päätöksensä läsnä olevien jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä, ellei tässä asetuksessa tai perussäännössä toisin säädetä.
Perustelu
Tarkistuksella pyritään lisäämään viraston riippumattomuutta.
Tarkistus  47 Asetusehdotus 9 artikla – 5 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5 a. Johtokunnan jäsenet sitoutuvat hoitamaan tehtäväänsä riippumattomasti ja yleisen edun mukaisesti. Tätä varten he tekevät vuosittain sitoumuksistaan ja etunäkökohdistaan kirjalliset ilmoitukset, joissa he joko ilmoittavat, että heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti heikentäviä etunäkökohtia ei ole, tai mainitsevat sellaiset välittömät tai välilliset etunäkökohdat, joiden voidaan katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan. Nämä ilmoitukset julkistetaan.
Tarkistus  48 Asetusehdotus 9 artikla – 5 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5 b. Johtokunta toteuttaa tehtävänsä riippumattomasti, puolueettomasti ja yleisen edun mukaisesti, eikä se saa pyytää tai ottaa vastaan ohjeita miltään kansalliselta tai alueelliselta hallitukselta.
Tarkistus  49 Asetusehdotus 9 artikla – 5 c kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5 c. Johtokunnan jäsen ei voi samalla olla sääntelyneuvoston jäsen.
Tarkistus  50 Asetusehdotus 9 artikla – 5 d kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5 d. Johtokunta voidaan erottaa komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin päätöksellä. Euroopan parlamentti tekee päätöksensä ehdottomalla enemmistöllä.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen tarkistuksen 12 kanssa.
Tarkistus  51 Asetusehdotus 10 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Johtokunta nimittää sääntelyneuvostoa kuultuaan johtajan 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.	1. Johtokunta nimittää sääntelyneuvoston hyväksynnällä johtajan 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Perustelu
Sääntelyneuvostolla olisi oltava selkeästi määritelty virallinen rooli johtajan nimittämisessä, koska johtaja johtaa virastoa ja hyväksyy viraston antamat lausunnot, suositukset ja päätökset.
Tarkistus  52 Asetusehdotus 10 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Johtokunta nimittää sääntelyneuvoston jäsenet 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti.	Poistetaan.
Perustelu
Viraston riippumattomuuden varmistamiseksi johtokunnan tehtäviin ei pitäisi kuulua sääntelyneuvoston jäsenten nimittäminen.
Tarkistus  53 Asetusehdotus 10 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Johtokunta vahvistaa ennen kunkin vuoden syyskuun 30 päivää sen jälkeen, kun se on kuullut komissiota ja saanut sääntelyneuvoston hyväksynnän 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti, viraston seuraavan vuoden työohjelman ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Työohjelman vahvistaminen ei vaikuta vuosittaiseen talousarviomenettelyyn.	4. Johtokunta vahvistaa ennen kunkin vuoden syyskuun 30 päivää sen jälkeen, kun se on kuullut komissiota ja saanut sääntelyneuvoston hyväksynnän 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti, viraston seuraavan vuoden työohjelman ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Työohjelman vahvistaminen ei vaikuta vuosittaiseen talousarviomenettelyyn, ja työohjelma julkistetaan.
Tarkistus  54 Asetusehdotus 10 artikla – 7 kohta
Komission teksti	Tarkistus
7. Johtokunnalla on johtajaan nähden kurinpidollinen toimivalta.	7. Johtokunnalla on, yhteistyössä sääntelyneuvoston kanssa, johtajaan nähden kurinpidollinen toimivalta.
Perustelu
Sääntelyneuvostolla olisi oltava selkeästi määritelty virallinen rooli johtajan nimittämisessä, koska johtaja johtaa virastoa ja hyväksyy viraston antamat lausunnot, suositukset ja päätökset.
Tarkistus  55 Asetusehdotus 10 artikla ‑ 7 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	7 a. Euroopan parlamentti voi kutsua kenen tahansa johtokunnan jäsenen (tai keitä tahansa johtokunnan jäseniä) antamaan lausunnon parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin.
Perustelu
Euroopan parlamentin olisi voitava arvioida viraston suorituskykyä ja toimintaa.
Tarkistus  56 Asetusehdotus 10 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	10 a artikla
	Johtokunnan kertomus
	Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat pyytää johtokuntaa antamaan kertomuksen tehtäviensä suorittamisesta.
Tarkistus  57 Asetusehdotus 11 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Sääntelyneuvosto koostuu direktiivin 2003/54/EY 22 a artiklassa ja direktiivin 2003/55/EY 24 a artiklassa mainittujen sääntelyviranomaisten edustajista, joita on yksi jäsenvaltiota kohden, ja komission edustajasta, jolla ei ole äänivaltaa. Kansallisten sääntelyviranomaisten on nimettävä yksi varajäsen jäsenvaltiota kohden.	1. Sääntelyneuvosto koostuu direktiivin 2003/54/EY 22 a artiklassa ja direktiivin 2003/55/EY 24 a artiklassa tarkoitettujen sääntelyviranomaisten johtajista tai heidän edustajistaan, joita on yksi jäsenvaltiota kohden, ja komission edustajasta, jolla ei ole äänivaltaa. Sääntelyneuvostossa saa olla vain yksi edustaja kunkin jäsenvaltion kansallisesta sääntelyvirastosta. Kunkin kansallisen sääntelyviranomaisen vastuulla on varajäsenen nimeäminen kansallisen sääntelyviranomaisen nykyisen henkilöstön keskuudesta.
Tarkistus  58 Asetusehdotus 11 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Sääntelyneuvosto tekee päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Kullakin jäsenellä tai varajäsenellä on yksi ääni.	3. Sääntelyneuvosto tekee päätöksensä läsnä olevien jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Kullakin jäsenellä tai varajäsenellä on yksi ääni.
Tarkistus  59 Asetusehdotus 11 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Sääntelyneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä.	4. Sääntelyneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä. Työjärjestyksessä vahvistetaan yksityiskohtaisemmat äänestyssäännöt ja erityisesti ehdot, joiden mukaisesti jäsen voi toimia toisen jäsenen nimissä, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat säännöt. Työjärjestyksessä voidaan säätää erityisistä työmenetelmistä alueellista yhteistyötä koskevien aloitteiden yhteydessä esiin nousevien kysymysten käsittelyä varten.
Tarkistus  60 Asetusehdotus 11 artikla – 6 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 a. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat vaatia sääntelyneuvoston puheenjohtajaa esittämään kertomuksen tämän tehtävien ja velvoitteiden täyttämisestä.
Perustelu
Sääntelyneuvoston olisi oltava tilivelvollinen neuvostolle ja parlamentille.
Tarkistus  61 Asetusehdotus 12 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Sääntelyneuvosto antaa lausunnon johtajalle ennen 5, 6, 7 ja 8 artiklassa tarkoitettujen lausuntojen, suositusten ja päätösten vahvistamista. Lisäksi sääntelyneuvosto antaa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa ohjeita johtajalle johtajan tehtävien suorittamisessa.	1. Sääntelyneuvosto antaa johtajalle hyväksyntänsä ennen 5, 6, 7, 8, 8 a, 8 b ja 8 c artiklassa tarkoitettujen lausuntojen, suositusten ja päätösten vahvistamista. Lisäksi sääntelyneuvosto antaa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa ohjeita johtajalle johtajan tehtävien suorittamisessa. Johtajan on noudatettava sääntelyneuvoston päätöksiä hoitaessaan tehtäviään, ja sääntelyneuvoston on oltava viraston ainut päätöksentekoelin energiamarkkinoiden sääntelyyn liittyvissä asioissa.
Tarkistus  62 Asetusehdotus 12 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Sääntelyneuvosto antaa lausunnon henkilöstä, joka esitetään nimitettäväksi johtajaksi 10 artiklan 1 kohdan ja 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sääntelyneuvosto tekee kyseisen päätöksen jäsentensä kolmen neljäsosan enemmistöllä.	2. Sääntelyneuvosto antaa hyväksyntänsä henkilöstä, joka esitetään nimitettäväksi johtajaksi 10 artiklan 1 kohdan ja 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sääntelyneuvosto tekee kyseisen päätöksen jäsentensä kolmen neljäsosan enemmistöllä.
Perustelu
Sääntelyneuvostolla olisi oltava selkeästi määritelty virallinen rooli johtajan nimittämisessä, koska johtaja johtaa virastoa ja hyväksyy viraston antamat lausunnot, suositukset ja päätökset.
Tarkistus  63 Asetusehdotus 12 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Euroopan parlamentti voi kutsua kenen tahansa sääntelyneuvoston jäsenen (tai keitä tahansa sääntelyneuvoston jäseniä) antamaan lausunnon parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen tarkistuksen 16 kanssa.
Tarkistus  64 Asetusehdotus 13 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Virastoa johtaa sen johtaja, joka hoitaa tehtäväänsä riippumattomasti. Johtaja ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission, johtokunnan ja sääntelyneuvoston toimivaltaa.	1. Virastoa johtaa sen johtaja, joka hoitaa tehtäväänsä sääntelyneuvoston tekemien päätösten mukaisesti. Johtaja ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission, johtokunnan ja sääntelyneuvoston toimivaltaa.
2. Johtokunta nimittää johtajan ansioiden, pätevyyden ja kokemuksen perusteella komission kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella ehdottamista vähintään kahdesta henkilöstä. Johtokunnan valitsema ehdokas voidaan ennen nimittämistä kutsua antamaan lausuntonsa Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.	2. Johtokunta nimittää johtajan ansioiden, pätevyyden ja energia-alaan liittyvän kokemuksen perusteella komission kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella ja sääntelyneuvoston hyväksynnällä ehdottamista vähintään kahdesta henkilöstä. Johtokunnan valitsema ehdokas kutsutaan ennen nimittämistä antamaan lausuntonsa Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.
3. Johtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättymistä edeltävien yhdeksän kuukauden aikana komissio suorittaa arvioinnin. Arvioinnissa komissio tarkastelee erityisesti	3. Johtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättymistä edeltävien yhdeksän kuukauden aikana komissio suorittaa arvioinnin. Arvioinnissa komissio tarkastelee erityisesti
(a) johtajan tehtävänhoitoa;	(a) johtajan tehtävänhoitoa; sekä
(b) viraston tehtäviä ja velvoitteita lähivuosina.	(b) viraston tehtäviä ja velvoitteita lähivuosina.
4. Johtokunta voi komission ehdotuksesta ja ottaen huomioon arviointikertomuksen jatkaa johtajan toimikautta kerran enintään kolmella vuodella ja ainoastaan niissä tapauksissa, joissa tämä on viraston tehtävien ja velvoitteiden kannalta perusteltua.	4. Johtokunta voi komission ehdotuksesta ja kuultuaan sääntelyneuvostoa, jonka lausunto otetaan erityisesti huomioon, ja ottaen huomioon arviointikertomuksen jatkaa johtajan toimikautta kerran enintään kolmella vuodella ja ainoastaan niissä tapauksissa, joissa tämä on viraston tehtävien ja velvoitteiden kannalta perusteltua.
5. Johtokunnan on ilmoitettava Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa johtajan toimikautta. Johtaja voidaan toimikauden jatkamista edeltävän kuukauden aikana kutsua antamaan lausuntonsa Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.	5. Johtokunnan on ilmoitettava Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa johtajan toimikautta. Johtaja voidaan toimikauden jatkamista edeltävän kuukauden aikana kutsua antamaan lausuntonsa Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. Euroopan parlamentti äänestää johtajan toimikauden jatkamisen hyväksymisestä.
6. Jos toimikautta ei jatketa, johtaja jatkaa tehtävässään seuraajan nimittämiseen asti.	6. Jos toimikautta ei jatketa, johtaja jatkaa tehtävässään seuraajan nimittämiseen asti.
7. Johtaja voidaan erottaa ainoastaan johtokunnan sääntelyneuvostoa kuultuaan tekemällä päätöksellä. Johtokunta tekee kyseisen päätöksen jäsentensä kolmen neljäsosan enemmistöllä.	7. Johtaja voidaan erottaa ainoastaan johtokunnan sääntelyneuvoston hyväksynnän saatuaan tekemällä päätöksellä. Johtokunta tekee kyseisen päätöksen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.
8. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat pyytää johtajaa raportoimaan tehtäviensä suorittamisesta.	8. Edellä 10 artiklan 10 kohdassa säädetyn vaatimuksen lisäksi Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat pyytää johtajaa raportoimaan tehtäviensä suorittamisesta.
Tarkistus  65 Asetusehdotus 14 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Johtaja vahvistaa sääntelyneuvoston suostumuksella 5, 6, 7 ja 8 artiklassa tarkoitetut lausunnot, suositukset ja päätökset.	3. Johtajan on vahvistettava sääntelyneuvoston suostumuksella 5, 6, 7, 8, 8 a, 8 b ja 8 c artiklassa tarkoitetut lausunnot, suositukset ja päätökset.
Perustelu
Johtaja pitäisi velvoittaa hyväksymään sääntelyneuvoston lausunnot, suositukset ja varsinkin päätökset, jotta ne voivat tulla käytännössä voimaan.
Tarkistus  66 Asetusehdotus 14 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Euroopan parlamentti voi kutsua johtajan antamaan lausunnon parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen tarkistuksen 17 kanssa.
Tarkistus  67 Asetusehdotus 14 artikla – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Johtaja laatii joka vuosi viraston työohjelmaluonnoksen seuraavalle vuodelle ja toimittaa sen sääntelyneuvostolle ja komissiolle ennen kyseisen vuoden kesäkuun 30 päivää.	6. Johtaja laatii joka vuosi viraston työohjelmaluonnoksen seuraavalle vuodelle ja toimittaa sen sääntelyneuvostolle, Euroopan parlamentille ja komissiolle ennen kyseisen vuoden kesäkuun 30 päivää.
Perustelu
On tärkeää, että viraston työohjelmiin kohdistetaan demokraattista valvontaa.
Tarkistus  68 Asetusehdotus 15 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Johtokunta nimeää valituslautakunnan jäsenet kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella komission esityksestä ja kuultuaan sääntelyneuvostoa.	2. Johtokunta nimeää valituslautakunnan jäsenet julkisen kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella komission esityksestä ja kuultuaan sääntelyneuvostoa. Johtokunnan valitsemat ehdokkaat antavat ennen nimittämistään lausuntonsa Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaavat sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.
Perustelu
Johdanto-osassa voitaisiin todeta, että jatkuvuuden takaamiseksi valituslautakunnan jäsenten nimittämisen tai toimikauden jatkamisen olisi mahdollistettava valituslautakunnan osittainen uudistaminen.
Tarkistus  69 Asetusehdotus 15 artikla - 6 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 a. Euroopan parlamentti voi kutsua kenen tahansa valituslautakunnan jäsenen (tai keitä tahansa valituslautakunnan jäseniä) antamaan lausunnon parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen tarkistuksen 17 kanssa.
Tarkistus  70 Asetusehdotus 18 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Viraston tulot muodostuvat erityisesti:	1. Viraston tulot muodostuvat erityisesti:
(a) Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon (pääluokka ”Komissio”) sisältyvästä yhteisön tuesta;	(a) Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion (pääluokka ”Komissio”) asianmukaisiin kohtiin sisältyvästä yhteisön tuesta, jonka budjettivallan käyttäjä vahvistaa toimielinten välisen sopimuksen 47 kohdan mukaisesti;
(b) virastolle 19 artiklan nojalla suoritetuista maksuista;	(b) virastolle 19 artiklan nojalla suoritetuista maksuista;
(c) jäsenvaltioiden tai niiden sääntelyviranomaisten maksamasta vapaaehtoisesta rahoituksesta;	(c) kunkin jäsenvaltion kansallisen sääntelyviranomaisen maksamasta rahoitustuesta;
	(ca) mistä tahansa ehdotetuista vaihtoehtoisista rahoitusmenetelmistä, kuten esimerkiksi sähkö- ja kaasuvirroista perittävistä maksuista; sekä
(d) mahdollisista 10 artiklan 6 kohdassa mainituista testamenttilahjoituksista, lahjoituksista ja tuista.	(d) mahdollisista 10 artiklan 6 kohdassa mainituista testamenttilahjoituksista, lahjoituksista ja tuista.
	Sääntelyneuvosto päättää [...]* mennessä kunkin jäsenvaltion 18 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen rahoitusosuuden määrästä.
	* 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.
Tarkistus  71 Asetusehdotus 19 artikla ‑ 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Virastolle on maksettava maksu 8 artiklan 1 kohdan mukaisen vapautuspäätöksen hakemisesta.	1. Virastolle on maksettava maksu 8 artiklan 1 kohdan mukaisen vapautuspäätöksen hakemisesta tai siltä pyydetyistä siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaista verkostoa koskevista määrätyistä tai erityisistä neuvoista, suosituksista, päätöksistä tai seurantatehtävistä.
Perustelu
Viraston taloudellisen itsenäisyyden lisäämiseksi ja ottaen huomioon EU:n talousarvio-osuuden vähenemisen, ehdotetaan, että rahoituksen hakemista markkinoilta lisätään.
Tarkistus  72 Asetusehdotus 20 artikla - 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Johtaja laatii kunkin vuoden helmikuun 15 päivään mennessä alustavan talousarvioesityksen, joka käsittää seuraavan varainhoitovuoden suunnitellut toimintakulut ja työohjelman ja toimittaa tämän alustavan esityksen sekä alustavan henkilöstötaulukon johtokunnalle. Johtokunta laatii vuosittain johtajan laatimaan luonnokseen perustuvan ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Johtokunta toimittaa kyseisen ennakkoarvion, joka sisältää alustavan henkilöstötaulukon, komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta. Johtajan laatima luonnos on ennen ennakkoarvion vahvistamista toimitettava sääntelyneuvostolle, joka voi antaa siitä lausunnon.	1. Johtaja laatii kunkin vuoden helmikuun 15 päivään mennessä alustavan talousarvioesityksen, joka käsittää seuraavan varainhoitovuoden suunnitellut toimintakulut ja työohjelman ja toimittaa tämän alustavan esityksen sekä alustavan henkilöstötaulukon johtokunnalle. Johtokunta laatii vuosittain johtajan laatimaan luonnokseen perustuvan ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Johtokunta toimittaa kyseisen ennakkoarvion, joka sisältää alustavan henkilöstötaulukon, komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta. Johtajan laatima luonnos on ennen ennakkoarvion vahvistamista toimitettava sääntelyneuvostolle, joka voi antaa siitä perustellun lausunnon.
Perustelu
Johtajalla on keskeinen sääntelytehtävä. Tämän seikan vuoksi ja johtajan sääntelyn riippumattomuuden varmistamiseksi hänen olisi ensimmäisenä saatava täysin perusteltu lausunto sääntelyneuvostolta.
Tarkistus  73 Asetusehdotus 25 artikla - 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Johtokunta voi antaa säännöksiä, joilla sallitaan kansallisten asiantuntijoiden siirto jäsenvaltioista viraston määräaikaiseen palvelukseen.	4. Johtokunta voi antaa säännöksiä, joilla sallitaan poikkeustapauksissa kansallisten asiantuntijoiden siirto jäsenvaltioista viraston määräaikaiseen palvelukseen.
Perustelu
Kansallisten viranomaisten ja sääntelyviranomaisten liialliset henkilökunnan siirrot viraston määräaikaiseen palvelukseen vähentäisivät viraston itsenäisyyttä ja siihen olisi turvauduttava vain poikkeuksellisesti.
Tarkistus 74 Asetusehdotus 30 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio tekee arvioinnin viraston toiminnasta. Arviointi kattaa viraston saavuttamat tulokset ja sen työmenetelmät suhteessa sen tavoitteeseen, toimeksiantoon ja tehtäviin, jotka määritellään tässä asetuksessa ja viraston vuotuisissa työohjelmissa.	1. Komissio tekee arvioinnin viraston toiminnasta. Arviointi kattaa viraston saavuttamat tulokset ja sen työmenetelmät suhteessa sen tavoitteeseen, toimeksiantoon ja tehtäviin, jotka määritellään tässä asetuksessa ja viraston vuotuisissa työohjelmissa. Kyseisen arvioinnin perustana on oltava laaja-alainen kuuleminen.
Perustelu
Täsmennetään arviointimenettelyä ja sen merkitystä viraston ohjelmien laatimisessa.
Tarkistus  75 Asetusehdotus 30 artikla - 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio toimittaa ensimmäisen arviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäinen johtaja on aloittanut tehtävässään. Komissio toimittaa tämän jälkeen arviointikertomuksen vähintään joka viides vuosi.	2. Komissio toimittaa ensimmäisen arviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäinen johtaja on aloittanut tehtävässään. Komissio toimittaa tämän jälkeen arviointikertomuksen vähintään joka kolmas vuosi.

PERUSTELUT

Johdanto

Tämän asetusehdotuksen käsittelyn aikana esittelijä on tullut entistä vakuuttuneemmaksi tarpeesta mennä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoa koskevia komission ehdotuksia pitemmälle siten, että virastosta tulisi itsenäisempi ja sillä olisi enemmän päätöksentekovaltaa.

Esittelijä katsoo, että jos viraston tarkoituksena on todella edistää integroitujen kilpailukykyisten energiamarkkinoiden kehittämistä Euroopan unionissa, se tarvitsee laajemman toimivallan niin, ettei se ole riippuvainen komissiosta, voidakseen huolehtia rajat ylittävistä tilanteista ja tehdä todellista yhteistyötä siirtoverkon haltijoiden ja kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa.

Siksi mietintöluonnokseen esitetyissä tarkistuksissa ehdotetaan virastolle huomattavasti lisää päätösvaltaa – erityisesti sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston teknisiä sääntöjä ja investointisuunnitelmia koskevissa asioissa – sekä suurempaa itsenäisyyttä sääntelyn ja rahoituksen alalla.

Vallan ja itsenäisyyden lisääntyminen merkitsee kuitenkin myös suurempaa vastuuvelvollisuutta Euroopan parlamentille ja keskeisille sidosryhmille. Siksi esittelijä ehdottaa, että uuden valtansa tasapainottamiseksi virastolta vaaditaan huomattavasti enemmän kuulemista, avoimuutta ja vastuullisuutta parlamentille.

On pidettävä jatkuvasti mielessä, että kolmatta energiapakettia on käsiteltävä pakettina – ja virasto on sen keskeinen monialainen osatekijä. Virastolle tässä asetuksessa hyväksyttävän roolin, toimivallan ja tehtävien on oltava paketin muiden direktiivi- ja asetusluonnosten mukaisia, erityisesti koska ne liittyvät sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston toimivaltaan ja velvollisuuksiin.

Oikeudelliset kysymykset: Toimielinten välinen tasapaino ja viraston toimivalta

Euroopan parlamentti ymmärtää toimielinten välistä tasapainoa koskevan periaatteen merkityksen, jota komission on perustamissopimuksen mukaisesti puolustettava.

Mietintöluonnosta laatiessaan esittelijä on ollut tietoinen yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisista, muun muassa vuonna 1958 annetussa Meronin asiaa koskevassa tuomiossa esitetyistä keskeisistä laillisuusperiaatteista, joiden mukaan

·   toimivaltaa siirtävä viranomainen ei voi siirtää toiselle viranomaiselle laajempaa toimivaltaa kuin mitä sillä itsellään perustamissopimuksen mukaan on, eikä silloin kun toista viranomaista eivät koske samat velvoitteet;

·   ei ole mahdollista siirtää toimivaltaa niin, että käytetään monien eri tavoitteiden ja tehtävien välisiä valintoja koskevaa laajaa harkintavaltaa, ja siten väistetään vastuuta ja poliittista valvontaa.

Tämän perusteella olemassa olevien Euroopan unionin virastojen tehtävät ovat pääasiassa rajoittuneet tiedottamis- ja koordinointitehtäviin, ja päätösvaltaa (laillisesti sitova vaikutus kolmansiin osapuoliin) on voitu käyttää ainoastaan yksittäisissä tapauksissa.

Jokaisella virastolla on kuitenkin oma institutionaalinen rakenteensa, ja kunkin viraston toimenkuva on laadittava ensisijaisesti niiden erityisalojen kannalta, joilla niiden on määrä toimia. Tätä lähestymistapaa on käytettävä kyseistä uutta energia-alan virastoa kaavailtaessa.

Kaiken kaikkiaan esittelijän mielestä hänen esittämänsä tarkistukset eivät ole ristiriidassa keskeisten Meroni-periaatteiden kanssa.

Ajatus siitä, että virastolla olisi tässä mietinnössä esitettyjen ehdotusten mukaisesti laaja harkintavalta, on kyseenlainan. Tilanne poikkeaa täysin Meronin asiasta, jossa asianomaisen viranomaisen, jolle toimivaltaa siirrettiin, oli punnittava "kahdeksaa eri tavoitetta". Virasto tekee päätöksiä, jotka edellyttävät erittäin teknisiä arviointeja; sillä ei ole sellaista päätösvaltaa, joka vaatisi valintojen tekemistä monien erilaisten ja vastakkaisten yleisten etujen välillä.

Virastolle tarkistetun 4 artiklan mukaisesti uskotut tehtävät eivät tosiasiassa kata yleistä sääntelyvaltaa eivätkä yleistä arviointivapautta, joka voitaisiin rinnastaa (edes osittain) "energiapolitiikan" kehittämiseen. Ehdotetuissa tarkistuksissa mahdollisuus sitovien päätösten antamiseen rajataan yksittäisiin päätöksiin tai ainoastaan teknisiä asioita koskeviin yksittäisiin päätöksiin, joita tarvitaan energia-alan sisämarkkinoiden tehokkaan ja varman toiminnan varmistamiseksi.

6 artiklan 3 kohtaan esitetyt tarkistukset kuvastavat kyseistä lähestymistapaa: virastolle annetaan valta ainoastaan hyväksyä (siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston valmistelemia) verkoston tekniseen toimintaan liittyviä sääntöjä. Sitä paitsi se antaa ainoastaan neuvoja komissiolle pääasiassa kilpailua ja markkinoita koskevista säännöistä. Puhtaasti teknisten sääntöjen hyväksyminen on virastolle kuuluva puhtaasti tekninen tehtävä, kun taas komission kuuluu vastata markkinoita koskevista säännöistä, koska ne liittyvät kilpailupolitiikkaan.

Meronin asiassa vahvistetut periaatteet on siksi nähtävä asiayhteydessään, eikä niitä pitäisi soveltaa simplistisesti, liian konservatiivisella tavalla. Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (jonka oikeusperusta on EY:n perustamissopimuksen 95 artikla) perustamisen yhteydessä niitä on arvioitava huolellisesti uudelleen.

Viraston hallinto ja rakenne

Viraston rakennetta ja toimintaa koskevilla muutosehdotuksilla pyritään varmistamaan sääntelyn riippumattomuutta koskevien tarpeiden ja asianmukaisen poliittisen valvonnan välinen mahdollisimman toimiva tasapaino. Esittelijän pääperiaate on, että viraston itsenäisyys on ratkaisevan tärkeä paitsi sen tehokkuuden myös sen luotettavuuden kannalta.

Näitä seikkoja ajatellen esittelijän ehdottamissa tarkistuksissa esitetään seuraavat keskeiset muutokset:

·   Sääntelyneuvoston ja Euroopan parlamentin vahvempi asema viraston johtajan nimittämisessä. Johtokunta nimittää edelleen johtajan, joka valitaan nyt sääntelyneuvoston, eikä komission, nimeämän vähintään kahden ehdokkaan joukosta.

·   Tehokkaampi ja avoimempi johtokunta. Jäsenten määrää vähennetään huomattavasti siten, että niitä on yhteensä viisi. Komissio ja neuvosto nimeävät kukin kaksi jäsentä, ja Euroopan parlamentti nimeää yhden jäsenen, jotta varmistetaan lainsäädäntöelinten näkemysten huomioon ottaminen. Jäsenten edellytetään toimivan riippumattomasti ja ilmoittavan sitoumuksistaan ja eturistiriidoistaan, jotka saattavat kyseenalaistaa heidän riippumattomuutensa.

·   Määräajan käyttöönotto viraston päätöksenteon nopeuden varmistamiseksi. Viraston edellytetään tekevän päätöksensä määräajassa, joksi ehdotetaan kolmea kuukautta. Jos päätöstä ei pystytä tekemään kyseisessä määräajassa, päätöksenteko siirtyy komissiolle. Tällä estetään toimielinten halvaantuminen ja markkinoiden epävakaus. Näin komissio saa myös asianomaisen valvonta- ja seurantamekanismin.

·   Viraston suurempi taloudellinen riippumattomuus. Virastolle annetaan lisää mahdollisuuksia saada rahoitusta markkinoilta (viraston tuottamien palvelujen ja tekemien päätösten vastineeksi) ja kansallisilta sääntelyviranomaisilta.

Yleisesti ottaen nämä ehdotukset vahvistavat viraston sääntelyn riippumattomuutta ja varmistavat samalla tehokkaan poliittisen vastuunkannon. Erityisesti viraston vastuuvelvollisuus parlamentille vahvistuu.

Kuuleminen, seuranta ja raportointi

Asiallinen tapa antaa sitovaa valtaa virastolle (tavalla, joka on vielä enemmän Meroni-periaatteiden mukaista) on luoda asianmukainen oikeudellinen kehys, jolla varmistetaan, että kaikkia asianomaisia osapuolia kuullaan, ja joka asettaa virastolle selkeän avoimuusvelvoitteen ja lisää erityisesti viraston vastuuvelvollisuutta (tiedottamis- ja raportointivelvoitteen avulla) Euroopan parlamenttia kohtaan.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ehdotetut 8 b (uusi) ja 8 c (uusi) artikla sisältäisivät asetusehdotuksessa energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoa koskevia täsmällisiä vaatimuksia, muun muassa, että virasto

·   neuvottelee kaikkien asianomaisten osapuolten kanssa kaikista asetuksen nojalla toteutettavista toimista;

·   varmistaa, että sen toiminta on erittäin avointa ja että tietojen saanti on helppoa viraston menettelysäännöissä määrättyjen selkeiden järjestelyjen mukaisesti; ja

·   seuraa kaasu- ja sähkömarkkinoiden kehitystä – erityisesti kuluttaja-asioita – ja tuottaa vuotuisen kertomuksen, joka toimitetaan Euroopan parlamentille ja komissiolle ja jossa esitetään (tarvittaessa) ehdotuksia markkinoiden avaamisen edistämistä koskeviksi toimiksi.

Päätelmät

Kolmannen energiapaketin tavoitteena on siirtää vielä kymmenen vuotta sitten monopolijärjestelmään perustuneet energiamarkkinat asteittain vapauttamisvaiheesta vaiheeseen, jossa kilpailu on aitoa ja kestävää.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi sääntelyprosessien ja markkinakehityksen välistä suhdetta olisi hallinnoitava sellaisen lähestymistavan avulla, jossa

·   suuntaudutaan markkinoiden tulevaisuuden tilanteeseen (toisin sanoen eteenpäinsuuntautuva lähestymistapa), koska silloin kilpailua on enemmän ja olosuhteet ovat eriytyneemmät; sekä

·   keskitytään kilpailulainsäädännön täytäntöönpanoon, jotta voidaan mahdollisimman pitkälti vähentää tapauskohtaisesti noudatettavien ennakkosääntöjen soveltamista.

Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa yhteisön tasolla, jos kilpailun puitteet ja ennakkosäännöt yhtenäistetään. Tämä tarkoittaa sitä, että energia-alan sääntelyä vähennetään asteittain, kunnes noudatettavat säännöt ovat kilpailusääntöjä. On syytä todeta, että jos ei saada aikaan tehokasta kilpailuympäristöä, alakohtaisen sääntelyn merkitys säilyy.

Energia-alalle voidaan kuitenkin luoda pääasiassa kilpailusääntöihin perustuva järjestelmä vasta, kun on osoitettu, että ala ei enää ole luonnollinen monopoli vaan "normaali ala".

Näin ollen Euroopan energia-alan tulevaisuus ja sen kehitys kolmannen energiapaketin täytäntöönpanon jälkeen edellyttää, että energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolla on merkittävä rooli. Sen vuoksi viraston toimivaltaa ja riippumattomuutta on lisättävä komission esittämää tasoa enemmän.

budjettivaliokunnan lausunto (7.5.2008)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta
(KOM(2007)0530 – C6‑0318/2007 – 2007/0197(COD))

Valmistelija: Jutta Haug

LYHYET PERUSTELUT

Komission ehdotus

Rahoitusvaikutukset

Uuden energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston vuotuisiksi kokonaiskustannuksiksi arvioidaan noin 6–7 miljoonaa euroa, josta henkilöstökustannuksien osuus on 5 miljoonaa euroa (kun keskikustannukseksi otetaan Euroopan komission keskimääräiset henkilöstömenot eli 0,117 miljoonaa euroa vuodessa, joka sisältää vastaavat toimitila- ja hallintokustannukset), toimintakustannuksia on 1 miljoona euroa (kokoukset, tutkimukset ja käännös-, julkaisu- ja tiedotuskustannukset) ja loput ovat pääomakustannuksia (irtaimen omaisuuden hankkiminen ja siihen liittyvät kustannukset) sekä matkakustannuksia.

Viraston vuosittaiset kustannukset katetaan yhteisön avustuksilla. Virasto saa jonkin verran tuloja maksuista, joita peritään kolmansilta osapuolilta viraston tehdessä tiettyjä päätöksiä.

Henkilöstö

Komissio ehdottaa uuden energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston tehtävien perusteella sille rajallista henkilöstöä eli noin 40–50 työntekijää. Tämä arvio perustuu analyysiin kansallisten sääntelyviranomaisten henkilöstötarpeista ja arviointiin ehdotettujen tehtävien toteuttamiseen tarvittavista vähimmäisresursseista, erityisesti kun otetaan huomioon mahdolliset synergiat, joita voidaan saavuttaa käyttämällä kansallisten sääntelyviranomaisten resursseja viraston työn tukena. Komission mukaan ehdotettu henkilöstömäärä vastaa näiden viranomaisten tarpeita. Lisäksi komissio toteaa, että jos se itse ottaisi hoitaakseen viraston tehtävät, vaadittu henkilöstömäärä olisi huomattavasti suurempi.

Arvio

Talousarviosyistä valmistelija on huolissaan siitä, miten rahoitukseen liittyvät epäselvyydet vaikuttavat uuden energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamiseen. Huolta aiheuttavat pääasiassa seuraavat seikat:

1) Uusi energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto on rahoitettava vuosien 2007‑2013 monivuotisen rahoituskehyksen alaotsakkeesta 1 a, jossa liikkumavara on nyt erityisen rajallinen. Kyseisessä otsakkeessa oli tehtävä uudelleenjärjestelyjä jo Galileon rahoituksen turvaamiseksi. Sen vuoksi alaotsakkeeseen 1 a ei jäänyt vuonna 2008 lainkaan liikkumavaraa.

Uuden energiaviraston rahoitusta ei ole sisällytetty komission 31. tammikuuta 2008 antamaan viimeisimpään rahoitussuunnitelmaan eikä myöskään taulukoihin, jotka on liitetty vuoden 2009 vuotuiseen toimintasuunnitelmaan, jossa todetaan pelkästään, että virasto "...rahoitetaan vähentämällä vastaavasti muiden liikenteeseen ja energiaan liittyvien toimien rahoitusta, lähinnä institutionaaliseen toimivaltaan kuuluvien toimien rahoitusta.". Tästä ei ole annettu yksityiskohtaisempaa tietoa.

Komissio vahvisti talousarvion valvontavaliokunnalle, että se pyrkii rahoittamaan viraston vähentämättä alaotsakkeen 1 a liikkumavaraa, ts. siirtämällä varoja ulkopuolelta muualta kuin yhteispäätöksellä hyväksytyistä kohdista. Tähän mennessä komissio ei ole pystynyt täsmentämään, miten se aikoo tämän toteuttaa.

Mutta vaikka tämä toimenpide jättäisi liikkumavaran näennäisesti koskemattomaksi, virasto rahoitettaisiin käyttäen viimeisiä "vapaasti saatavilla olevia" varoja alaotsakkeessa 1 a, jolloin kaikki uudet ensisijaiset tarpeet edellyttävät virallista rahoitussuunnitelman uusimista (mikä on jo ilmoitettu olevan tarpeen perustettaessa suunniteltua uutta Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomaista). Valmistelija ei voi tätä hyväksyä (ks. tarkistus 1).

2) Tässä yhteydessä on korostettava vielä kerran, että nämä virastot, kuten uusi ehdotettu virastokin, täyttävät ennen kaikkea hallinnollisia tehtäviä. Olisikin vakavasti harkittava kyseisten elinten rahoittamista monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5, jonka etuna on lisäksi se, että liikkumavarat eivät ole yhtä rajallisia kuin muissa, toimintaan liittyvissä otsakkeissa (ks. tarkistus 2).

3) Uuden viraston perustamiseen vaaditaan tietenkin toimielinten välisen sopimuksen 47 kohdassa tarkoitettu menettely sen jälkeen, kun komissio lopulta julkistaa aikomansa rahoituksen yksityiskohdat. Jos lainsäätäjä hyväksyy viraston perustamisen, budjettivallan käyttäjän on päästävä sopimukseen sen rahoituksesta toimielinten välisen sopimuksen määräysten puitteissa (ks. tarkistus 3).

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa hylkäämään komission nykyisen ehdotuksen sen rahoitukseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi ja sisällyttämään lainsäädäntöpäätöslauselmaluonnokseensa seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 a kohta (uusi)
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi	Tarkistus
	1 a. katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetty viitemäärä ei ole yhteensopiva tämänhetkisen monivuotisen rahoituskehyksen (2007–2013) alaotsakkeen 1 a enimmäismäärän kanssa vaarantamatta muita ensisijaisia rahoituskohteita; panee merkille, että komissio on ilmoittanut aikovansa rahoittaa uuden energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston yksinomaan alaotsakkeen 1 a sisäisillä siirroilla; toistaa kuitenkin, että budjettivallan käyttäjä ei ole vielä saanut yksityiskohtaisia tietoja näistä siirroista, joten toistaiseksi on epäselvää, mihin ohjelmiin tai ensisijaisiin tavoitteisiin tämä vaikuttaa, mitkä ovat seuraukset koko rahoituskaudelle ja jääkö alaotsakkeeseen 1 a riittävä liikkumavara;
Tarkistus  2 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 b kohta (uusi)
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi	Tarkistus
	1 b. korostaa, että ehdotettu virasto hoitaa lähinnä hallinnollisia tehtäviä ja avustaa komissiota; katsoo näin ollen, että uuden viraston rahoittamiseksi olisi tutkittava kaikki vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen tarjoamat mahdollisuudet, mukaan lukien otsake 5, jossa vaikuttaa vielä olevan käytettävissä riittävästi liikkumavaraa;
Tarkistus  3 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 c kohta (uusi)
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi	Tarkistus
	1 c. korostaa, että virasto perustetaan 17. toukokuuta 2006 annetun toimielinten välisen sopimuksen 47 kohdan määräysten mukaisesti; korostaa, että jos lainsäätäjä puoltaa kyseisen viraston perustamista, parlamentti käynnistää neuvottelut toisen budjettivallan käyttäjän kanssa päästäkseen hyvissä ajoin sopimukseen kyseisen viraston rahoituksesta toimielinten välisen sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti;

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöelin
Viiteasiakirjat	KOM(2007)0530 – C6-0318/2007 – 2007/0197(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 11.10.2007
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Jutta Haug 20.9.2004
Valiokuntakäsittely	27.3.2008		1.4.2008		8.4.2008
Hyväksytty (pvä)	6.5.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	25 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Laima Liucija Andrikienė, Reimer Böge, Simon Busuttil, Paulo Casaca, Daniel Dăianu, Valdis Dombrovskis, Brigitte Douay, Hynek Fajmon, Salvador Garriga Polledo, Ingeborg Gräßle, Louis Grech, Nathalie Griesbeck, Catherine Guy-Quint, Jutta Haug, Anne E. Jensen, Wiesław Stefan Kuc, Janusz Lewandowski, Vladimír Maňka, Mario Mauro, Francesco Musotto, Margaritis Schinas, Theodor Dumitru Stolojan, László Surján, Kyösti Virrankoski, Ralf Walter

talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunto (14.5.2008)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta
(KOM(2007)0530 – C6‑0318/2007 – 2007/0197(COD))

Valmistelija: Alain Lipietz

LYHYET PERUSTELUT

Komission ehdotus energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta tulee hyvään aikaan. Ehdotus on looginen seuraus eurooppalaisten energia-alan määräysten kehittymisestä viime vuosien aikana.

Alun perin julkisista energia- ja kaasupalveluista huolehtivat 27 jäsenvaltiossa useimmiten lähinnä julkiset yritykset, joilla oli lähes kansallinen tai alueellinen monopoliasema. Mutta jo kauan sitten nämä olivat alkaneet myydä toisilleen energiaa. Tämän vuoksi on pitänyt määritellä näiden laitosten ja markkinoille mahdollisesti ilmaantuvien uusien laitosten välisen terveen kilpailun säännöt. Vähitellen pääsäännöksi on muodostunut yhtäältä näiden kahden energiansiirtoverkon (sähkö ja kaasu) erottaminen ja toisaalta moninaisten energiantuotantoyritysten ja jakeluyritysten erottaminen. Toimintojen erottamisella varmistetaan siirtojärjestelmän riippumattomuus moninaisiin tuottajiin nähden. Keinot, joilla erottaminen tapahtuu (ilman omistajuuden eriyttämistä tai sen kanssa), eivät kuulu tämän asetuksen piiriin. Komissio on vastaavasti täsmentänyt, että erottaminen on toteutettava olipa sekä energiansiirrosta huolehtivan tahon että tuottajien/jakelijoiden omistusjärjestelmä julkinen tai yksityinen.

Kehityksen tuloksena Euroopan kansallisten siirtoverkkojen järjestelmä muuttuu luonnollisiksi monopoleiksi, aivan kuten maantie-, satama- ja lentokenttäjärjestelmä, joiden piirissä liikkuvat tuhansiin kilpaileviin yrityksiin kuuluvat rekat, laivat ja lentokoneet. Komissio toteaa jopa, että osa kaasun varastointikapasiteetista olisi integroitava siirtojärjestelmään – tähän yhteiseen eurooppalaiseen julkishyödykkeeseen.

Täten edessä on kolme ongelmaa:

–         Miten taataan kaikkien, niin suurten kuin pienten, tuottajien (tuulimyllyn omistajista ydinvoimalaitosten omistajiin) vapaa pääsy siirtojärjestelmään täysin avoimesti ja ilman kokoon tai kansallisuuteen perustuvaa syrjintää?

–         Miten saadaan säänneltyä energiamarkkinoita Euroopan unionin energiapolitiikan mukaisesti (johon sisältyy sosiaalinen ja alueellinen yhdentämispolitiikka ja ympäristönsuojelupolitiikka, etenkin ilmastopolitiikka)?

–         Miten toteutetaan verkkojen fyysinen yhteenliittäminen ja teknisten määräysten yhdenmukaistaminen Euroopan tasolla ja verkkojen avaaminen kolmansille maille, erityisesti kaasuntoimittajille (Venäjä) tai sähkön välittäjille (Sveitsi)?

Koska yhteenliittäminen ja yhdenmukaistaminen on tarpeen, on perusteltua perustaa kansallisten sääntelyviranomaisten koordinointielin (virasto).

Tällä tavoin yhteenliitettyjen kansallisten siirtoverkkojen ja viraston täten koordinoimien sääntelyviranomaisten järjestelmä muodostaisi todellisen energia-alan julkisen palvelun, joka perustuu Euroopan tason yhteistyöhön.

Valmistelija pitää komission ehdotuksia myönteisinä. Kaksi asiaa kaipaa kuitenkin selvennystä.

Viraston valtuudet

Komissio hylkää aivan syystä perustamissopimusten muuttamisen yksinomaan sitä varten, että virastolle myönnettäisiin sitovat valtuudet. Se tunnustaa myös, ettei sillä ole teknisiä mahdollisuuksia eikä henkilöresursseja siihen. Niinpä se ehdottaa luonteeltaan pääasiassa neuvoa-antavaa virastoa, joka jättäisi päätöksenteon ja mahdollisten seuraamusten määräämisen komissiolle.

Valmistelijan mielestä on olemassa riittävästi oikeusperustoja viraston valtuuksien laajentamiseksi sisämarkkina-asioissa ja määräävän markkina-aseman väärinkäytön torjumista koskevissa asioissa, vaikka komissiolle jätettäisiinkin valta määrätä sakkoja. Sen sijaan siitä, noudattaako kansallisten sääntelyviranomaisten politiikka unionin energiapolitiikkaa, voidaan tällä hetkellä antaa vain ei-sitovia lausuntoja.

Viraston vastuu

Viraston uskottavuus markkinoihin nähden edellyttää, että se on täysin riippumaton niihin toimijoihin nähden, joiden käyttäytymistä sen on säänneltävä, olipa kyse energiansiirtoverkon haltijoista taikka energian tuottajista tai jakelijoista. Virastolla, jolle on täten annettu päätäntävalta yksityisistä tai julkisista toimijoista, on oltava demokraattiseen vastuuseen perustuva oikeutus.

Valmistelija ehdottaa siis viraston suorien toimintamahdollisuuksien (ilman, että Euroopan komissio toimii välikätenä) lisäämistä, mutta pyrkii tasapainottamaan tätä kasvanutta valtaa lisäämällä viraston demokraattista vastuuvelvollisuutta parlamenttiin ja neuvostoon nähden. Viraston on toimittava perustamissopimusten ja johdetun oikeuden mukaisesti, mutta sen on myös tehtävä selkoa päätöksistään ja lausunnoistaan niille yhteisön lakiasäätäville elimille, joilta se valtuutensa saa.

TARKISTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale
(4) Eurooppa-neuvosto kehotti keväällä 2007 komissiota ehdottamaan toimenpiteitä riippumattoman elimen luomiseksi kansallisten sääntelyviranomaisten yhteistyötä varten.	(4) Eurooppa-neuvosto kehotti keväällä 2007 komissiota ehdottamaan toimenpiteitä sellaisen riippumattoman elimen luomiseksi, jonka avulla kansalliset sääntelyviranomaiset voisivat toimia yhteistyössä ja tehdä päätöksiä merkittävistä rajat ylittävistä kysymyksistä.
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(4 a) Jäsenvaltioiden olisi toimittava tiiviissä yhteistyössä ja poistettava rajat ylittävän sähkönkaupan esteet EU:n energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyväksymällä riippumaton elin täyttämään tällä hetkellä vallitseva tyhjiö tuettaisiin kahta tarkoitusta – eurooppalaisen ulottuvuuden ottamista huomioon kansallisten sääntelyviranomaisten käyttäessä toimivaltuuksiaan sekä yhdenvertaiseen kohteluun ja eurooppalaisten sähkön ja kaasun jakeluverkkojen yhtäläisiin käyttömahdollisuuksiin liittyvien yhteisön periaatteiden todellista noudattamista – sekä edistettäisiin sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa. Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto, jäljempänä ’virasto’, toimii organisaation muodossa, jotta kansalliset sääntelyviranomaiset voivat tehostaa eurooppalaista yhteistyötään ja osallistua yhteisten sääntöjen mukaisesti eurooppalaisten tehtävien hoitamiseen.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Keskuselimen resurssitarpeita koskevan vaikutusarvioinnin pohjalta pääteltiin, että muihin vaihtoehtoihin verrattuna riippumattomalla keskuselimellä on useita etuja pitkällä aikavälillä. Siksi olisi perustettava energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto, jäljempänä ’virasto’.	(5) Keskuselimen resurssitarpeita koskevan vaikutusarvioinnin pohjalta pääteltiin, että muihin vaihtoehtoihin verrattuna riippumattomalla keskuselimellä on useita etuja pitkällä aikavälillä. ”Virastoa” pidettiin parempana mallina kuin muita vaihtoehtoja, kuten EGREG+-verkostoa. Jos valitun mallin mukainen virasto ei tuota toivottuja tuloksia, hylättyjä malleja on arvioitava uudelleen.
Perustelu
Komissio on hylännyt muut vaihtoehdot, joihin kuuluivat muun muassa ERGEG+ sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän rakenteen mukainen malli. Jos valitun mallin mukainen virasto ei tuota toivottuja tuloksia, komission pitäisi harkita uudelleen muita vaihtoehtoja ja muuttaa asetusta sen mukaisesti.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) Viraston olisi varmistettava, että kansallisten sääntelyviranomaisten kansallisella tasolla direktiivien 2003/54/EY ja 2003/55/EY mukaisesti harjoittama sääntely koordinoidaan asianmukaisesti ja että sitä tarvittaessa täydennetään yhteisön tasolla. Tämän vuoksi olisi taattava viraston riippumattomuus, tekniset ja sääntelyvalmiudet, avoimuus ja tehokkuus.	(6) Viraston olisi varmistettava, että kansallisten sääntelyviranomaisten kansallisella tasolla direktiivien 2003/54/EY ja 2003/55/EY mukaisesti harjoittama sääntely koordinoidaan asianmukaisesti ja että sitä tarvittaessa täydennetään yhteisön tasolla. Tämän vuoksi olisi taattava viraston ja sen jäsenten riippumattomuus kuluttajiin, energian tuottajiin sekä julkisiin tai yksityisiin siirto- ja jakeluoperaattoreihin nähden, ja varmistaa viraston toiminnan yhdenmukaisuus yhteisön lainsäädännön kanssa, tekniset valmiudet ja sen kyky mukautua sääntelyä koskevaan kehitykseen, avoimuus, demokraattinen valvonta vastuu ja tehokkuus.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) On tarkoituksenmukaista luoda puitteet, joissa kansalliset sääntelyviranomaiset voivat tehdä yhteistyötä. Näiden puitteiden olisi helpotettava lainsäädännön yhdenmukaista soveltamista sähkön ja kaasun sisämarkkinoilla koko yhteisössä. Useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota koskevissa tilanteissa virastolla olisi oltava valtuudet tehdä yksittäisiä päätöksiä. Näiden valtuuksien olisi katettava sellaisen infrastruktuurin sääntely, joka yhdistää vähintään kahta jäsenvaltiota, uusiin sähkön rajayhdysjohtoihin sovellettavat poikkeukset sisämarkkinasäännöistä ja useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa sijaitsevat uudet kaasuinfrastruktuurit.	(8) On tarkoituksenmukaista luoda yhtenäiset puitteet, joihin kansalliset sääntelyviranomaiset voivat osallistua ja joissa ne voivat tehdä yhteistyötä. Näiden puitteiden olisi helpotettava lainsäädännön yhdenmukaista soveltamista sähkön ja kaasun sisämarkkinoilla koko yhteisössä. Useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota koskevissa tilanteissa virastolla olisi oltava valtuudet tehdä yksittäisiä päätöksiä. Näiden valtuuksien olisi katettava sellaisen infrastruktuurin sääntely, joka yhdistää vähintään kahta jäsenvaltiota, uusiin sähkön rajayhdysjohtoihin sovellettavat poikkeukset sisämarkkinasäännöistä ja useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa sijaitsevat uudet kaasuinfrastruktuurit.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Koska virasto valvoo kansallisia sääntelyviranomaisia, sillä olisi oltava neuvoa-antava rooli komissioon päin markkinoiden sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä. Sen olisi myös ilmoitettava komissiolle, jos se havaitsee, että siirtoverkonhaltijoiden välinen yhteistyö ei tuota tarvittavia tuloksia tai että kansallinen sääntelyviranomainen, joka on tehnyt suuntaviivojen vastaisen päätöksen, ei halua noudattaa viraston lausuntoa.	(9) Koska virasto valvoo kansallisia sääntelyviranomaisia ja muita tahoja, sillä olisi oltava neuvoa-antava rooli komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä ja ainakin kahden jäsenvaltion kansallisiin sääntelyviranomaisiin päin markkinoiden sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä. Sen olisi myös ilmoitettava komissiolle, jos se havaitsee, että siirtoverkonhaltijoiden välinen yhteistyö ei tuota tarvittavia tuloksia tai että kansallinen sääntelyviranomainen, joka on tehnyt suuntaviivojen vastaisen päätöksen, ei halua noudattaa viraston lausuntoa.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Viraston pitäisi myös voida antaa ei-sitovia suuntaviivoja, joilla autetaan sääntelyviranomaisia ja markkinatoimijoita jakamaan hyviä toimintatapoja.	(10) Viraston pitäisi myös voida laatia hyviä käytänteitä ja antaa suuntaviivoja, joilla autetaan sääntelyviranomaisia, siirtoverkonhaltijoita ja markkinatoimijoita jakamaan hyviä toimintatapoja, ja niillä olisi oltava sitovia suuntaviivoja, joiden perusteella ne voivat toimia yhteisön periaatteiden mukaisesti EU:n energiapolitiikan puitteissa.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) Virastolla olisi oltava tarvittava toimivalta, jotta se voi huolehtia sääntelytehtävistä tehokkaasti ja ennen kaikkea riippumattomasti. Sen lisäksi, että sääntelyviranomaisten riippumattomuus on hyvän hallintotavan keskeinen periaate, se on myös välttämätön edellytys markkinoiden luottamuksen varmistamiselle. Sääntelyneuvoston olisi siksi toimittava, kuten kansallisellakin tasolla, riippumatta kaupallisista eduista ja pyytämättä tai ottamatta vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai muulta julkisesta tai yksityiseltä elimeltä.	(13) Virastolla olisi oltava tarvittava toimivalta, jotta se voi huolehtia sääntelytehtävistä tehokkaasti, avoimesti, johdonmukaisesti ja ennen kaikkea riippumattomasti. Sääntelyviranomaisten riippumattomuus energian tuotanto- ja siirto-operaattoreihin sekä jakelujärjestelmiin nähden on hyvän hallintotavan keskeinen periaate ja välttämätön edellytys markkinoiden luottamuksen varmistamiselle. Sääntelyneuvoston ja sen jäsenten olisi siksi toimittava niin kansallisella kuin yhteisön tasolla, riippumatta kaupallisista eduista ja välttämällä eturistiriitoja ja pyytämättä tai ottamatta vastaan ohjeita tai hyväksymättä suosituksia miltään hallitukselta tai muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä ja noudatettava yhteisön energia-, ympäristö-, sisämarkkina- ja kilpailupolitiikkaa ja tiedottaa EU:n viranomaisille päätöksistään ja ehdotuksistaan.
Perustelu
Tarkistuksella pyritään täsmentämään viraston riippumattomuutta: riippumattomuus niihin toimijoihin nähden, joiden välillä sen on soviteltava ja demokraattinen vastuu EU:n lainsäädäntöä ja sen lakiasäätäviä elimiä kohtaan.
Täsmentää viraston demokraattista vastuuta.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) Jos virastolla on päätöksentekovaltuudet, asianosaisille olisi menettelyn tehokkuuden vuoksi myönnettävä oikeus valittaa valituslautakuntaan, joka on osa virastoa mutta riippumaton sekä sen hallinto- että sääntelyelimestä.	(14) Jos virastolla on päätöksentekovaltuudet, asianosaisille olisi menettelyn tehokkuuden vuoksi myönnettävä oikeus valittaa ensiksi valituslautakuntaan, joka on osa virastoa mutta riippumaton sekä sen hallinto- että sääntelyelimestä. Valituslautakunnan päätöksestä olisi voitava valittaa yhteisön tuomioistuimeen.
Perustelu
Tarkistuksella täsmennetään osapuolten oikeutta valittaa viraston päätöksistä.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17) Viraston olisi sovellettava yleisiä sääntöjä, jotka koskevat yhteisön toimielinten asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi. Johtokunnan olisi vahvistettava käytännön toimenpiteet kaupallisesti arkaluonteisten tietojen ja henkilötietojen suojaamiseksi.	(17) Viraston olisi sovellettava yleisiä sääntöjä, jotka koskevat yhteisön toimielinten asiakirjojen, erityisesti Århusin yleissopimuksen, saamista yleisön tutustuttavaksi. Johtokunnan olisi hyväksyttävä pöytäkirjat ja vahvistettava käytännön toimenpiteet kaupallisesti arkaluonteisten tietojen ja henkilötietojen suojaamiseksi.
Perustelu
Vahvistaa Århusin yleissopimuksen kaikkia unionin toimielimiä ja siis kyseistä virastoa sitovan luonteen (erityisesti ympäristövaikutusten arviointien avoimuuden osalta).
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Kolmansien maiden olisi yhteisön kanssa tehtävien asianmukaisten sopimusten mukaisesti voitava osallistua viraston työhön.	(18) Kolmansien maiden olisi yhteisön kanssa tehtävien asianmukaisten sopimusten mukaisesti voitava osallistua viraston työhön perustamissopimuksen määräysten mukaisesti.
Perustelu
Asiasta vastaavan lainsäädäntöelimen on hyväksyttävä kolmansien maiden kanssa tehtävät sopimukset perustamissopimuksen määräysten mukaisesti.
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19) Koska suunnitellun toiminnan tavoitetta eli kansallisten sääntelyviranomaisten yhteistyötä yhteisön tasolla ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,	(19) Koska suunnitellun toiminnan tavoitetta eli kansallisten sääntelyviranomaisten osallistumista ja yhteistyötä yhteisön tasolla ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan toimien vaikutusten laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi 1 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Perustetaan energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto, jäljempänä ’virasto’, jonka tarkoituksena on täydentää yhteisön tasolla direktiivin 2003/54/EY 22 a artiklassa ja direktiivin 2003/55/EY 24 a artiklassa mainittujen sääntelyviranomaisten kansallisella tasolla suorittamia sääntelytehtäviä ja tarvittaessa koordinoida näiden sääntelyviranomaisten toimintaa.	Perustetaan energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto, jäljempänä ’virasto’, jonka tarkoituksena on täydentää yhteisön tasolla, kun asia koskee vähintään kahta jäsenvaltiota, direktiivin 2003/54/EY 22 a artiklassa ja direktiivin 2003/55/EY 24 a artiklassa mainittujen sääntelyviranomaisten kansallisella tasolla suorittamia sääntelytehtäviä ja tarvittaessa koordinoida näiden sääntelyviranomaisten toimintaa.
Perustelu
On syytä tarkentaa, että viraston on ryhdyttävä toimenpiteisiin silloin, kun voidaan olettaa, että sääntely on riittämätöntä toiminnan rajat ylittävän luonteen vuoksi.
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Virastolla on jokaisessa jäsenvaltiossa laajin kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta ja esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.	2. Virastolla on jokaisessa jäsenvaltiossa laajin kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.
Perustelu
Viraston ei pidä hankkia omaisuutta.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi 4 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Viraston päätösten tyypit	Viraston tehtävät
Virasto voi:	Viraston on voitava:
(a) antaa siirtoverkonhaltijoille osoitettuja lausuntoja;	(a) antaa siirtoverkonhaltijoille osoitettuja lausuntoja ja suosituksia sisämarkkinoiden asianmukaiseen toimintaan liittyvistä asioista, kuten syrjimättömyydestä ja tosiasiallisesta kilpailusta;
(b) antaa sääntelyviranomaisille osoitettuja lausuntoja;	(b) antaa sääntelyviranomaisille osoitettuja lausuntoja ja suosituksia sisämarkkinoiden asianmukaiseen toimintaan liittyvistä asioista, kuten syrjimättömyydestä ja tosiasiallisesta kilpailusta;
(c) antaa komissiolle osoitettuja lausuntoja ja suosituksia;	(c) antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, kuluttajille energian tuottajille sekä siirto- ja jakeluoperaattoreille osoitettuja lausuntoja ja suosituksia;
	(c a) laatia asiakirjoja, joissa luetellaan hyvät käytänteet, ja hyväksyä suuntaviivoja 6 ja 7 artiklan mukaisesti, sekä
(d) tehdä yksittäisiä päätöksiä 7 ja 8 artiklassa mainituissa tapauksissa.	(d) tehdä yksittäisiä päätöksiä 6, 7 ja 8 artiklassa mainituissa tapauksissa.
Perustelu
Komission ehdotuksessa ei anneta virastolle riittävästi valtaa, jotta se voisi hoitaa tehtävänsä eli mahdollistaa yhteistyön kansallisten sääntelyviranomaisten välillä, käsitellä rajat ylittäviä kysymyksiä ja edistää yleisesti sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa.
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi 5 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Virasto voi komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan antaa komissiolle lausunnon kaikista kysymyksistä, jotka liittyvät tarkoitukseen, jota varten virasto on perustettu.	Virasto voi Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan antaa näille toimielimille lausunnon kaikista kysymyksistä, jotka liittyvät tarkoitukseen, jota varten virasto on perustettu.
Perustelu
Laajentaa viraston neuvoa-antavaa tehtävää unionin lainsäätäjään nähden.
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi 5 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5 a. Viraston on käytävä avointa, selkeää ja säännöllistä vuoropuhelua alan etuja edustavien organisaatioiden kanssa ja kuultava asianosaisia osapuolia ennen niitä koskevien asiakirjojen hyväksymistä.
Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Virasto voi antaa teknisistä tai markkinoita koskevista säännöistä sekä vuotuisen työohjelman ja 10-vuotisen investointisuunnitelman luonnoksista lausunnon sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaiselle verkostolle siten kuin asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 d artiklan 2 kohdassa säädetään ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaiselle verkostolle siten kuin asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 d artiklan 2 kohdassa säädetään.	3. Kuultuaan asianosaisia virasto laatii teknisistä ja markkinoita koskevista säännöistä 10-vuotisen investointisuunnitelman, jossa luetellaan toisistaan poikkeavista lupamenettelyistä ja -käytännöistä johtuvat rajat ylittävän verkoston kehittämisen esteet, sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaiselle verkostolle siten kuin asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 d artiklan 2 kohdassa säädetään ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaiselle verkostolle siten kuin asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 d artiklan 2 kohdassa säädetään varmistaakseen syrjimättömyysperiaatteen noudattamisen, tosiasiallisen kilpailun sekä sisämarkkinoiden tehokkaan ja asianmukaisen toiminnan yhteisön lainsäädännössä vahvistetun energiapolitiikan puitteissa.
Perustelu
Koska sääntöjen ja 10-vuotisen investointisuunnitelman laatiminen on siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston (ENTSO) tehtävä, viraston pitäisi voida antaa ohjeita sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi.
Tarkistus  19 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Virasto neuvoo omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä komissiota sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaista verkostoa koskevien strategisten suuntaviivojen valmistelussa, joiden perusteella laaditaan asianomaiset ohjeet ja säännöt (mukaan lukien tekniset ohjeet), verkon yhteiseen toimintaan liittyvät välineet ja tutkimussuunnitelmat, joka toinen vuosi tehtävä 10-vuotinen investointisuunnitelma, johon kuuluu tuotannon riittävyyttä koskeva ennuste, ja vuotuinen työohjelma, siten kuin asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 c artiklan 1 kohdan a–c alakohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 c artiklan 1 kohdan a–c alakohdassa säädetään, ja tarvittaessa pakollisten suuntaviivojen antamisessa. Virasto neuvoo omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä komissiota markkinoita koskevien sääntöjen laatimisessa sekä pakollisten suuntaviivojen antamisessa.
Perustelu
Ehdotettujen ohjeiden ja sääntöjen soveltamisala ja kattavuus – koskevatpa ne sitten kaikkia siirtoinfrastruktuureita tai olemassa olevien kansallisten siirtoverkkojen vuorovaikututusta – olisi määriteltävä etukäteen. Ensinnäkin viraston olisi komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan neuvottava komissiota sähkö- ja kaasuasetuksen 2 c artiklan 3 kohdassa määriteltyjä aloja koskevan jokaisen ohjeen ja säännön täsmällisestä soveltamisalasta ja kattavuudesta. Samoin korkean tason tavoitteet ja 10-vuotissuunnitelman soveltamisala on määriteltävä etukäteen.
Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jos virasto katsoo, että sille asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 d artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 d artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettu vuotuisen työohjelman tai 10-vuotisen investointisuunnitelman luonnos ei takaa syrjimättömyyttä, tosiasiallista kilpailua tai markkinoiden tehokasta toimintaa, sen on annettava komissiolle asianmukaisesti perusteltu lausunto.	4. Jos virasto katsoo, että sille asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 d artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 d artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettu vuotuisen työohjelman tai 10-vuotisen investointisuunnitelman luonnos ei takaa syrjimättömyyttä, tosiasiallista kilpailua, markkinoiden tehokasta toimintaa tai yhteisön lainsäädännössä määritetyn energiapolitiikan noudattamista, sen on annettava komissiolle asianmukaisesti perusteltu lausunto.
Perustelu
Muistutetaan viraston toiminnan lainsäädäntökehyksestä.
Tarkistus  21 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Viraston on asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 e artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 e artiklan 2 kohdan mukaisesti annettava komissiolle asianmukaisesti perusteltu lausunto, jos se katsoo, että tekninen tai markkinoita koskeva sääntö ei takaa syrjimättömyyttä, tosiasiallista kilpailua tai markkinoiden tehokasta toimintaa, että teknistä tai markkinoita koskevaa sääntöä ei ole hyväksytty kohtuullisen ajan kuluessa tai että siirtoverkonhaltijat eivät ole panneet täytäntöön teknistä tai markkinoita koskevaa sääntöä.	5. Virasto voi komission käyttäessä mahdollisuuttaan siirtää sille toimivaltaa tehdä suspensiivisia päätöksiä ja ehdottaa komissiolle sakkojen määräämistä asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 e artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 e artiklan 2 kohdassa annettuja määritelmiä noudattaen, jos se katsoo, että tekninen tai markkinoita koskeva sääntö ei takaa syrjimättömyyttä, tosiasiallista kilpailua tai markkinoiden tehokasta toimintaa, että teknistä tai markkinoita koskevaa sääntöä ei ole hyväksytty kohtuullisen ajan kuluessa tai että siirtoverkonhaltijat eivät ole panneet täytäntöön teknistä tai markkinoita koskevaa sääntöä.
Perustelu
Tarkistuksessa vahvistetaan oikeusperusta ja viraston valta tehdä suspensiivisia päätöksiä lainsäädäntöön, kilpailuun ja sisämarkkinoihin liittyvissä asioissa. Valta määrätä seuraamuksia jätetään kuitenkin komissiolle selvän oikeusperustan puuttumisen vuoksi.
Tarkistus  22 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 6 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 a. Virasto laatii työohjelmansa mukaisesti tai komission pyynnöstä hyviä käytänteitä ja antaa ohjeita niiden suuntaviivojen mukaisesti, joilla pyritään varmistamaan syrjimättömyysperiaatteen noudattaminen, tosiasiallinen kilpailu sekä markkinoiden tehokas toiminta, laatiessaan teknisiä ja markkinoita koskevia sääntöjä tai luonnostellessaan vuotuista työohjelmaa tai 10-vuotista investointisuunnitelmaa; nämä ohjeet ovat sitovia vain, jos ne hyväksytään asianmukaista sääntelymenettelyä noudattaen.
Tarkistus  23 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 6 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 b. Virasto valvoo antamiensa suuntaviivojen soveltamista, kuten 6 a kohdassa on säädetty, ja voi omasta aloitteestaan tai komission tai toimivaltaisen viranomaisen tai asianosaisen toimijan pyynnöstä päättää varmistaa, että tahot, joille suuntaviivat on tarkoitettu, todella noudattavat niitä.
Tarkistus  24 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 6 c kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 c. Virasto kuulee laajalti ja varhaisessa vaiheessa ja avoimella tavalla markkinoiden osapuolia, kuluttajia ja loppukäyttäjiä erityisesti viraston niistä toimista, jotka koskevat siirtoverkonhaltijoita.
Perustelu
Euroopan sähkö- ja kaasualan sääntelyviranomaisten ryhmä (ERGEG) vastaa nykyään EU-tason julkisista kuulemisista. Ehdotetun energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston olisi näin ollen otettava tämä tehtävä hoitaakseen, koska sillä on jo vakiintuneet säännöt ja kokemusta julkisten kuulemisten toteuttamisesta. Lisäksi virasto on – toisin kuin siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto (ENTSO) – elin, joka on perustettu toimimaan kaikkien markkinatoimijoiden edun mukaisella tavalla.
Tarkistus  25 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Virasto voi työohjelmansa mukaisesti tai komission pyynnöstä antaa ei-sitovia suuntaviivoja, joilla autetaan sääntelyviranomaisia ja markkinatoimijoita jakamaan hyviä toimintatapoja.	2. Virasto laatii työohjelmansa mukaisesti tai komission pyynnöstä hyviä käytänteitä, joilla autetaan sääntelyviranomaisia ja markkinatoimijoita EU:n energiapolitiikan puitteissa. Se voi myös antaa suuntaviivoja, jotka kumoavat sitovat velvoitteet yhteisön lainsäädännön mukaisesti, jotta taataan syrjimättömyyttä, tosiasiallista kilpailua ja toimivia sisämarkkinoita koskevat yhteisön periaatteet, laatiessaan teknisiä ja markkinoita koskevia sääntöjä tai vuotuista työohjelmaluonnosta tai 10-vuotista investointiohjelmaa. Suuntaviivat eivät ole sitovia, kun ne koskevat energiamarkkinoiden tasapainottamista tuotantoa lisäämällä tai tuotantotekniikkaa muuttamalla, energiansäästöä ja kasvihuonekaasujen vähentämistä sekä EU:n energiatehokkuuden parantamista yhteisön lainsäädännössä määritetyn energiapolitiikan mukaisesti.
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Viraston on annettava minkä tahansa sääntelyviranomaisen tai komission pyynnöstä lausunto siitä, onko sääntelyviranomaisen tekemä päätös direktiivissä 2003/54/EY, direktiivissä 2003/55/EY, asetuksessa (EY) N:o 1228/2003 tai asetuksessa (EY) N:o 1775/2005 tarkoitettujen suuntaviivojen mukainen.	4. Viraston on annettava minkä tahansa sääntelyviranomaisen pyynnöstä lausunto siitä, onko sääntelyviranomaisen tekemä päätös direktiivissä 2003/54/EY, direktiivissä 2003/55/EY, asetuksessa (EY) N:o 1228/2003 tai asetuksessa (EY) N:o 1775/2005 ja unionin energiapolitiikkaa säätelevässä yhteisön lainsäädännössä tarkoitettujen suuntaviivojen mukainen.
Perustelu
Ulottaa viraston demokraattisen vastuun energiapolitiikkaa koskevan unionin oikeuden mahdollisten laajennusten huomioon ottamiseen.
Tarkistus  27 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Jos kansallinen sääntelyviranomainen kohtaa yksittäisessä tapauksessa vaikeuksia direktiivissä 2003/54/EY, direktiivissä 2003/55/EY, asetuksessa (EY) N:o 1228/2003 tai asetuksessa (EY) N:o 1775/2005 tarkoitettujen suuntaviivojen soveltamisessa, se voi pyytää virastolta lausuntoa. Viraston on annettava lausuntonsa neljän kuukauden kuluessa ja komissiota kuultuaan.	6. Jos kansallinen sääntelyviranomainen kohtaa yksittäisessä tapauksessa vaikeuksia direktiivissä 2003/54/EY, direktiivissä 2003/55/EY, asetuksessa (EY) N:o 1228/2003 tai asetuksessa (EY) N:o 1775/2005 tarkoitettujen suuntaviivojen soveltamisessa, se voi pyytää virastolta lausuntoa. Viraston on komissiota kuultuaan annettava lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa.
Perustelu
Tarkistuksella pyritään lisäämään viraston työskentelyn riippumattomuutta ja lyhentämään määräaikoja.
Tarkistus  28 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Virasto voi hoitaa muita tehtäviä komission tai kansallisten sääntelyviranomaisten lukuun edellyttäen, että tällaiset tehtävät voidaan siirtää ja että ne suoritetaan asiaan sovellettavan valtakirjan määräysten mukaisesti.
Tarkistus  29 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Johtokunta koostuu kahdestatoista jäsenestä. Komissio nimittää kuusi jäsentä ja neuvosto toiset kuusi. Toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran.	1. Johtokunta koostuu kahdestatoista jäsenestä, jotka edustavat kahtatoista eri kansallisuutta ja jotka valitaan heidän asiantuntemuksensa perusteella; näistä kuusi nimitetään komission ehdottamista ja toiset kuusi neuvoston ehdottamista henkilöistä. Asiasta on kuultava Euroopan parlamenttia. Toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran.
Perustelu
Tarkistuksella parannetaan johtokunnan edustavuutta ja lisätään sen demokraattista vastuuta.
Tarkistus  30 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Johtokunnan jäsenet ovat riippumattomia ja pidättäytyvät kaikesta toiminnasta, joka on ristiriidassa heidän tehtäviensä luonteen kanssa. He toimittavat joka vuosi allekirjoitetun ilmoituksen siitä, ettei heillä ole minkäänlaista eturistiriitaa viraston toimintaan liittyvissä asioissa.
Tarkistus  31 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Viraston johtaja osallistuu asian käsittelyyn, jollei johtokunta toisin päätä. Johtokunta kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa säännönmukaiseen istuntoon. Muulloin se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa johtokunnan jäsenistä sitä pyytää. Johtokunta voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijaksi kenet tahansa henkilön, jonka lausuntoa se voi tarvita. Johtokunnan jäsenten apuna voi olla neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu. Virasto huolehtii johtokunnan sihteeristötehtävistä.	3. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Viraston johtaja osallistuu asian käsittelyyn. Johtokunta kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa säännönmukaiseen istuntoon. Muulloin se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos Euroopan parlamentti, neuvosto tai komissio tai vähintään neljäsosa johtokunnan jäsenistä sitä pyytää. Johtokunta voi päättää yksimielisesti kutsua ulkopuolisia kokouksiinsa tarkkailijoiksi. Johtokunnan jäsenten apuna voi olla neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu. Virasto huolehtii johtokunnan sihteeristötehtävistä.
Perustelu
Tarkistuksella pyritään lisäämään viraston riippumattomuutta.
Tarkistus  32 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Johtokunta tekee päätöksensä läsnä olevien jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.	4. Johtokunta tekee päätöksensä, jollei tässä asetuksessa tai johtokunnan työjärjestyksessä toisin määrätä, läsnä olevien jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.
Perustelu
Tarkistuksella pyritään lisäämään viraston riippumattomuutta.
Tarkistus  33 Ehdotus asetukseksi 9 artikla– 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Työjärjestyksessä vahvistetaan yksityiskohtaisemmat äänestyssäännöt ja erityisesti ehdot, joiden mukaisesti jäsen voi toimia toisen jäsenen nimissä, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat säännöt.	5. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Työjärjestyksessä vahvistetaan yksityiskohtaisemmat äänestyssäännöt ja erityisesti päätösvaltaisuutta koskevat säännöt.
Perustelu
Tarkistuksella pyritään lisäämään viraston riippumattomuutta.
Tarkistus  34 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Johtokunta nimittää sääntelyneuvostoa kuultuaan johtajan 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.	1. Johtokunta nimittää sääntelyneuvoston suostumuksella johtajan 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Perustelu
Tarkistuksella parannetaan johtokunnan vastuunjakoa.
Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 10 kohta
Komission teksti	Tarkistus
10. Johtokunta vahvistaa 14 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun viraston toimintaa koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Kertomuksessa on oltava erillinen sääntelyneuvoston hyväksymä osa, joka koskee viraston sääntelytoimintaa kyseisenä vuonna.	10. Johtokunta vahvistaa 14 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun viraston toimintaa koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen viimeistään 15 päivänä huhtikuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Kertomuksessa on oltava erillinen sääntelyneuvoston hyväksymä osa, joka koskee viraston sääntelytoimintaa kyseisenä vuonna. Nämä viisi EU:n toimielintä joko myöntävät tai kieltäytyvät myöntämästä virastolle vastuuvapauden unionin energia-, sisämarkkina- ja kilpailupolitiikan toteuttamisesta. Parlamentti laatii suositukset 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua työohjelmaa varten.
Perustelu
Täsmennetään, miten unionin eri tahot vastaavat viraston vuosikertomukseen, ja aikaistetaan vuosikertomuksen antamisajankohtaa, jotta virasto voi käyttää näitä vastauksia suuntaviivoina seuraavan vuoden työohjelmaa laatiessaan.
Tarkistus  36 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Sääntelyneuvosto antaa lausunnon johtajalle ennen 5, 6, 7 ja 8 artiklassa tarkoitettujen lausuntojen, suositusten ja päätösten vahvistamista. Lisäksi sääntelyneuvosto antaa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa ohjeita johtajalle johtajan tehtävien suorittamisessa.	1. Johtajan on saatava sääntelyneuvoston suostumus ennen 5, 6, 7 ja 8 artiklassa tarkoitettujen lausuntojen, strategisten suuntaviivojen, suositusten ja päätösten vahvistamista. Lisäksi sääntelyneuvosto antaa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa ohjeita johtajalle johtajan tehtävien suorittamisessa. Sääntelyneuvosto on viraston ainoa päättävä elin sääntelyä koskevissa kysymyksissä.
Perustelu
Tarkistuksella pyritään rajaamaan toimivaltuuksia.
Tarkistus  37 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Virastoa johtaa sen johtaja, joka hoitaa tehtäväänsä riippumattomasti. Johtaja ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission, johtokunnan ja sääntelyneuvoston toimivaltaa.	1. Virastoa johtaa sen johtaja, joka hoitaa tehtäväänsä riippumattomasti ja toimii sääntelyneuvoston päätösten mukaisesti. Johtaja ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita tai suosituksia miltään kansalliselta hallitukselta eikä miltään julkiselta tai yksityiseltä elimeltä yhteisön lainsäädännössä vahvistetun energiapolitiikan puitteissa.
Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Johtokunta nimittää johtajan ansioiden, pätevyyden ja kokemuksen perusteella komission kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella ehdottamista vähintään kahdesta henkilöstä. Johtokunnan valitsema ehdokas voidaan ennen nimittämistä kutsua antamaan lausuntonsa Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.	2. Sääntelyneuvosto nimittää johtajan ansioiden, pätevyyden ja kokemuksen perusteella sekä komission että neuvoston kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella ehdottamista vähintään kahdesta henkilöstä. Tätä varten nimetyt ehdokkaat kutsutaan antamaan lausuntonsa Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin. Parlamentti voi vastustaa nimitystä, jos annetut vastaukset eivät vastaa EU:n suuntaviivoja.
Perustelu
Täsmennetään johtajan demokraattista vastuuta.
Tarkistus  39 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Johtokunta voi komission ehdotuksesta ja ottaen huomioon arviointikertomuksen jatkaa johtajan toimikautta kerran enintään kolmella vuodella ja ainoastaan niissä tapauksissa, joissa tämä on viraston tehtävien ja velvoitteiden kannalta perusteltua.	Poistetaan.
Perustelu
Tarkistuksella pyritään lisäämään viraston riippumattomuutta.
Tarkistus  40 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 7 kohta
Komission teksti	Tarkistus
7. Johtaja voidaan erottaa ainoastaan johtokunnan sääntelyneuvostoa kuultuaan tekemällä päätöksellä. Johtokunta tekee kyseisen päätöksen jäsentensä kolmen neljäsosan enemmistöllä.	7. Johtaja voidaan erottaa ainoastaan johtokunnan sääntelyneuvostoa kuultuaan tekemällä päätöksellä. Johtokunta tekee kyseisen päätöksen kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä.
Perustelu
Tarkistuksella muutetaan kyseistä kohtaa vastaamaan edellistä tarkistusta.
Tarkistus  41 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Johtaja vahvistaa sääntelyneuvoston suostumuksella 5, 6, 7 ja 8 artiklassa tarkoitetut lausunnot, suositukset ja päätökset.	3. (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon).
Perustelu
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon).
Tarkistus  42 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Valituslautakunta koostuu kuudesta jäsenestä ja kuudesta varajäsenestä, jotka on valittu kansallisten sääntelyviranomaisten, kilpailuviranomaisten tai muiden kansallisten tai yhteisön elinten nykyisistä tai entisistä korkeassa asemassa olevista työntekijöistä, joilla on asiaankuuluva energia-alan kokemus. Valituslautakunta nimeää puheenjohtajansa. Valituslautakunta tekee päätöksensä määräenemmistöllä, jonka muodostavat vähintään neljä sen kuudesta jäsenestä. Valituslautakunta kutsutaan koolle tarpeen mukaan.	1. Valituslautakunta koostuu kuudesta jäsenestä ja kuudesta varajäsenestä, jotka on valittu kansallisten sääntelyviranomaisten, kilpailuviranomaisten tai muiden kansallisten tai yhteisön elinten nykyisistä tai entisistä korkeassa asemassa olevista työntekijöistä, joilla on asiaankuuluva energia-alan kokemus; heidät valitaan ammatillista pätevyyttä koskevien kriteerien perusteella, ja he ovat kotoisin kahdestatoista eri jäsenvaltiosta. Valituslautakunta nimeää puheenjohtajansa. Valituslautakunta tekee päätöksensä määräenemmistöllä, jonka muodostavat vähintään neljä sen kuudesta jäsenestä. Valituslautakunta kutsutaan koolle tarpeen mukaan.
Perustelu
Viraston jäsenten moninaisuus, kokemus ja pätevyys ovat keskeisiä seikkoja.
Tarkistus  43 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Johtokunta nimeää valituslautakunnan jäsenet kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella komission esityksestä ja kuultuaan sääntelyneuvostoa.	2. Euroopan parlamentti nimeää valituslautakunnan jäsenet kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella komission ja neuvoston yksimielisestä esityksestä.
Tarkistus  44 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Valituslautakunnan jäsenten toimikausi on viisi vuotta. Sama henkilö voidaan valita tehtäväänsä uudelleen. Valituslautakunnan jäsenet ovat päätöksenteossaan riippumattomia eivätkä heitä sido mitkään ohjeet. He eivät saa hoitaa muita tehtäviä virastossa, sen johtokunnassa tai sen sääntelyneuvostossa. Valituslautakunnan jäsen voidaan vapauttaa tehtävistään hänen toimikautensa aikana ainoastaan, jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan rikkomukseen, ja asiassa tekee päätöksen johtokunta sääntelyneuvostoa kuultuaan.	3. Valituslautakunnan jäsenten toimikausi on viisi vuotta. Sama henkilö voidaan valita tehtäväänsä uudelleen. Valituslautakunnan jäsenet ovat päätöksenteossaan riippumattomia eivätkä heitä sido mitkään ohjeet.
Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat hakea muutosta 7 ja 8 artiklassa tarkoitettuun päätökseen, joka on osoitettu heille tai joka koskee heitä suoraan ja erikseen, vaikka se olisi osoitettu muulle henkilölle. 2.	1. Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat hakea muutosta 6, 7 ja 8 artiklassa tarkoitettuun päätökseen, joka on osoitettu heille tai joka koskee heitä suoraan ja erikseen, vaikka se olisi osoitettu muulle henkilölle.
Perustelu
Otetaan huomioon 6 artiklaan ehdotetun viraston päätösvallan laajentaminen.
Tarkistus  46 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jos virasto laiminlyö päätöksen tekemisen, laiminlyöntiä koskeva kanne voidaan panna vireille yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tai yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 232 artiklan mukaisesti.	Poistetaan.
Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Johtokunnan on hyväksyttävä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.	2. Johtokunnan on hyväksyttävä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 ja Århusin yleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta.
Perustelu
Vahvistetaan Århusin yleissopimuksen kaikkia unionin toimielimiä ja siis kyseistä virastoa sitovan luonteen (erityisesti mitä tulee ympäristövaikutusten arviointien avoimuuteen).
Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio tekee arvioinnin viraston toiminnasta. Arviointi kattaa viraston saavuttamat tulokset ja sen työmenetelmät suhteessa sen tavoitteeseen, toimeksiantoon ja tehtäviin, jotka määritellään tässä asetuksessa ja viraston vuotuisissa työohjelmissa.	1. Komissio tekee arvioinnin viraston toiminnasta. Arviointi kattaa viraston saavuttamat tulokset ja sen työmenetelmät suhteessa sen tavoitteeseen, toimeksiantoon ja tehtäviin, jotka määritellään tässä asetuksessa ja viraston vuotuisissa työohjelmissa. Arviointia varten komissio kuulee laajasti Internet-sivustonsa kautta energia-, kilpailu- ja sisämarkkinapolitiikan sidosryhmiä, eli energian siirto-, jakelu- ja tuotanto-operaattoreita, ammatti- ja kuluttajajärjestöjä sekä ympäristönsuojelujärjestöjä.
Perustelu
Täsmennetään arviointimenettelyä ja sen merkitystä viraston ohjelmien laatimisessa.
Tarkistus  49 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio toimittaa ensimmäisen arviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäinen johtaja on aloittanut tehtävässään. Komissio toimittaa tämän jälkeen arviointikertomuksen vähintään joka viides vuosi.	2. Komissio toimittaa ensimmäisen arviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kahden vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäinen johtaja on aloittanut tehtävässään. Komissio toimittaa tämän jälkeen arviointikertomuksen vähintään joka kolmas vuosi 10 artiklan 10 kohdassa mainittuna ajankohtana.
Perustelu
Pyritään aikaistamaan viraston toiminnan arviointia.
Tarkistus  50 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Viraston toimintaa ja tuloksia koskevan ensimmäisen arviointikertomuksen jälkeen Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät komission ehdotuksesta joko jatkaa viraston toimikautta tai korvata sen sopivammalla rakenteella.
Perustelu
Komission ehdotuksen mukainen virasto, joka perustettaisiin komission valvonnan alaisuuteen ja jolla olisi lähinnä neuvoa-antavat valtuudet, ei voi olla eurooppalaisten sähkön ja kaasun yhtenäismarkkinoiden luomiseen parhaiten soveltuva rakenne. Siksi komission pitäisi tutkia viraston saavuttamia tuloksia ja ehdottaa tarvittaessa uutta rakennetta.
Tarkistus  51 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset	Voimaantulo, siirtymäsäännökset ja päättyminen
Perustelu
Määräaika on asetettu sen varmistamiseksi, että energian sisämarkkinoiden kehittyminen otetaan huomioon.
Tarkistus  52 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Tämän asetuksen voimassaolo päättyy 1 päivänä tammikuuta 2015.
Perustelu
Määräaika on asetettu sen varmistamiseksi, että energian sisämarkkinoiden kehittyminen otetaan huomioon.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöelin
Viiteasiakirjat	KOM(2007)0530 – C6-0318/2007 – 2007/0197(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 11.10.2007
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Alain Lipietz 23.10.2007
Valiokuntakäsittely	29.1.2008		26.2.2008		1.4.2008
Hyväksytty (pvä)	6.5.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	35 5 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Mariela Velichkova Baeva, Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Manuel António dos Santos, Jonathan Evans, Elisa Ferreira, Jean-Paul Gauzès, Robert Goebbels, Donata Gottardi, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Sophia in ‘t Veld, Othmar Karas, Piia-Noora Kauppi, Wolf Klinz, Christoph Konrad, Guntars Krasts, Kurt Joachim Lauk, Andrea Losco, Astrid Lulling, Florencio Luque Aguilar, Gay Mitchell, John Purvis, Alexander Radwan, Bernhard Rapkay, Antolín Sánchez Presedo, Margarita Starkevičiūtė, Ivo Strejček, Ieke van den Burg, Cornelis Visser
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Katerina Batzeli, Valdis Dombrovskis, Harald Ettl, Ján Hudacký, Alain Lipietz, Diamanto Manolakou, Gianni Pittella, Bilyana Ilieva Raeva, Andreas Schwab

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunto (8.4.2008)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta
(KOM(2007)0530 – C6‑0318/2007 – 2007/0197(COD))

Valmistelija: Gabriela Creţu

LYHYET PERUSTELUT

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta tukee komission ehdotusta asetukseksi energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta. Virastolla olisi oltava tärkeä asema kolmannen energiapaketin kehittämisessä ja täytäntöönpanossa.

Viraston on oltava täysin itsenäinen ja sillä on oltava täydellinen hallinnollinen ja taloudellinen itsemääräämisoikeus, jotta se voi toimia keskeisenä tekijänä kuluttajien ja sidosryhmien oikeuksien puolustamisessa. Sen pitäisi voida kuulla markkinaosapuolia varhaisessa vaiheessa, se tarvitsee valtaa voidakseen koordinoida ja tarkastaa investoinnit ja huolehtia markkinoiden seurannasta sekä voidakseen tiedottaa markkinahäiriöistä.

Viraston tehtäviin olisi kuuluttava sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston tekemien ehdotusten alkuunpanemis-, seuranta- ja hyväksymisprosessista vastaaminen, mikä mahdollistaisi energian sisämarkkinoiden säännellymmän kehityksen, ja asianomaisten toimien toteuttaminen korkeatasoisen kuluttajansuojan varmistamiseksi.

Virastolla pitäisi olla keskeinen asema siirtoverkonhaltijoille asetettavien markkinoita koskevien ja teknisten ohjeiden alkuunpanemisessa, kehittämisessä, hyväksymisessä sekä täytäntöönpanossa ja sen valvonnassa. Sen olisi myös osallistuttava yhteisön sääntöjen soveltamisalan ja sisällön määrittelyyn. Virastolle olisi annettava päätöksentekovaltuudet, jotta se voisi jakaa vastuun sääntöjen asettamisesta siirtoverkonhaltijoiden kanssa. Viraston olisi päätettävä yhdessä komission kanssa uudelle rajat ylittävälle infrastruktuurille myönnettävistä poikkeuksista, jotka koskevat eriyttämistä koskevia vaatimuksia.

Euroopan parlamentin olisi voitava arvioida viraston suorituskykyä ja toimintaa.

Euroopan parlamentin olisi annettava hyväksyntänsä viraston johtajan valintaan, uudelleenvalintaan tai erottamiseen. Viraston johtajan, johtokunnan ja sääntelyneuvoston olisi oltava suoraan vastuussa Euroopan parlamentille. Heitä olisi voitava kuulla Euroopan parlamentissa parlamentin pyynnöstä.

Johtokunnan olisi vastattava ainoastaan hallintoon ja kirjanpitoon liittyvistä asioista. Johtokunnan jäsenten määrää pitäisi vähentää, koska 12 jäsenen määrä ei ole perusteltu sääntelyneuvoston jäsenten ja viraston koko henkilöstön määrään nähden. Johtokunnan pitäisi koostua ainoastaan komission nimeämistä henkilöistä.

TARKISTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(7 a) Viraston olisi jatkuvasti seurattava markkinoita markkinoiden vääristymisen varalta ja pidettävä komissio, Euroopan parlamentti ja kansalliset viranomaiset niistä ajan tasalla.
Perustelu
Viraston olisi voitava tiedottamisen lisäksi seurata markkinoita ja varoittaa Euroopan unionin toimielimiä ja kansallisia viranomaisia ajoissa mahdollisista vääristymistä.
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Viraston pitäisi myös voida antaa ei-sitovia suuntaviivoja, joilla autetaan sääntelyviranomaisia ja markkinatoimijoita jakamaan hyviä toimintatapoja.	(10) Viraston pitäisi myös voida antaa sitovia ja ei-sitovia suuntaviivoja, joilla autetaan sääntelyviranomaisia ja markkinatoimijoita jakamaan hyviä toimintatapoja, ja sen olisi avustettava komissiota pakollisten suuntaviivojen laatimisessa.
Perustelu
Viraston toimivaltaa on vahvistettava, jotta siitä tulee keskeinen toimija kuluttajien ja sidosryhmien oikeuksien puolustamisessa.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Virastolla tulisi olla erittäin pätevä henkilöstö. Viraston olisi erityisesti hyödynnettävä kansallisten sääntelyviranomaisten, komission ja jäsenvaltioiden virastoon tilapäisesti siirtämän henkilöstön pätevyyttä ja kokemusta. Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielimien näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä. Johtokunta vahvistaa tarvittavat soveltamissäännöt ja komissio hyväksyy ne.	(16) Virastolla tulisi olla erittäin pätevä henkilöstö, ja se voisi poikkeuksellisesti palkata kansallisten sääntelyviranomaisten tilapäisesti siirtämää henkilöstöä. Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielimien näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä. Johtokunta vahvistaa tarvittavat soveltamissäännöt ja komissio hyväksyy ne.
Perustelu
Kansallisten viranomaisten ja sääntelyviranomaisten tilapäisesti siirtämän henkilökunnan liiallinen palkkaaminen vähentäisi viraston itsenäisyyttä, ja siihen olisi turvauduttava vain poikkeuksellisesti.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Kolmansien maiden olisi yhteisön kanssa tehtävien asianmukaisten sopimusten mukaisesti voitava osallistua viraston työhön.	(18) Yhteistyö kolmansien maiden energia-alan sääntelyviranomaisten kanssa pitäisi yhteisön kanssa tehtävien asianmukaisten sopimusten mukaisesti olla mahdollista.
Perustelu
On tehtävä selväksi, että kolmansien maiden osallistuminen rajoittuu muiden energia-alan sääntelyviranomaisten (eikä ainoistaan minkä tahansa ulkomaalaisen toimijan) kanssa toteutettaviin yhteistyöhankkeisiin ja ettei se missään tapauksessa vaikuta suoraan viraston työhön.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(19 a) Virasto on täysin vastuuvelvollinen Euroopan parlamentille.
Perustelu
Euroopan parlamentin olisi voitava arvioida viraston suorituskykyä ja toimintaa.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi 4 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Virasto voi:	Virasto
(a) antaa siirtoverkonhaltijoille osoitettuja lausuntoja;	(a) antaa siirtoverkonhaltijoille osoitettuja lausuntoja ja suosituksia;
(b) antaa sääntelyviranomaisille osoitettuja lausuntoja;	(b) antaa sääntelyviranomaisille osoitettuja lausuntoja ja suosituksia;
(c) antaa komissiolle osoitettuja lausuntoja ja suosituksia;	(c) antaa komissiolle osoitettuja lausuntoja ja suosituksia;
(d) tehdä yksittäisiä päätöksiä 7 ja 8 artiklassa mainituissa tapauksissa.	d) tekee yksittäisiä päätöksiä 6, 7 ja 8 artiklassa mainituissa tapauksissa.
Perustelu
Viraston pitää voida tehdä sitovia päätöksiä myös niiden toimiensa osalta, jotka koskevat siirtoverkonhaltijoiden yhteistyötä, jotta vältetään itsesääntely.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi 5 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Virasto voi komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan antaa komissiolle lausunnon kaikista kysymyksistä, jotka liittyvät tarkoitukseen, jota varten virasto on perustettu.	Virasto voi komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan antaa komissiolle lausunnon tai suosituksen kaikista kysymyksistä, jotka liittyvät tarkoitukseen, jota varten virasto on perustettu.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen tarkistusten 5 ja 6 kanssa.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Virasto voi antaa teknisistä tai markkinoita koskevista säännöistä sekä vuotuisen työohjelman ja 10-vuotisen investointisuunnitelman luonnoksista lausunnon sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaiselle verkostolle siten kuin asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 d artiklan 2 kohdassa säädetään ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaiselle verkostolle siten kuin asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 d artiklan 2 kohdassa säädetään.	3. Virasto hyväksyy ohjeet ja säännöt, mukaan lukien 10-vuotisen investointisuunnitelman varmistaakseen syrjimättömyyden, todellisen kilpailun sekä markkinoiden tehokkaan ja varman toiminnan.
Perustelu
Virastolla täytyy olla täydet valtuudet koordinoida ja hyväksyä siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston ehdotuksia.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Virasto neuvoo omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä komissiota sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaista verkostoa koskevien strategisten suuntaviivojen valmistelussa, joiden perusteella laaditaan asianomaiset ohjeet ja säännöt (mukaan lukien tekniset ohjeet, verkon yhteiseen toimintaan liittyvät välineet ja tutkimussuunnitelmat, joka toinen vuosi tehtävä 10-vuotinen investointisuunnitelma, johon kuuluu tuotannon riittävyyttä koskevat ennuste, ja vuotuinen työohjelma), siten kuin asetuksen (EY) N:o 1228/2003 2 c artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 2 c artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa säädetään, ja tarvittaessa pakollisten suuntaviivojen antamisessa. Virasto neuvoo omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä komissiota markkinoita koskevien sääntöjen laatimisessa sekä pakollisten suuntaviivojen antamisessa.
Perustelu
Ehdotettujen ohjeiden ja sääntöjen soveltamisala ja kattavuus – koskevatpa ne sitten kaikkia siirtoinfrastruktuureita tai olemassa olevien kansallisten siirtoverkkojen vuorovaikututusta – olisi määriteltävä etukäteen. Ensinnäkin viraston olisi komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan neuvottava komissiota sähkö- ja kaasuasetuksen 2 c artiklan 3 kohdassa määriteltyjä aloja koskevan jokaisen ohjeen ja säännön täsmällisestä soveltamisalasta ja kattavuudesta. Samoin korkean tason tavoitteet ja 10-vuotissuunnitelman soveltamisala on määriteltävä etukäteen.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 6 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 a. Viraston on kuultava avoimella tavalla, laajasti ja varhaisessa vaiheessa markkinaosapuolia, kuluttajia ja loppukäyttäjiä erityisesti siirtoverkonhaltijoihin liittyvistä tehtävistään.
Perustelu
Euroopan sähkö- ja kaasualan sääntelyviranomaisten ryhmä (ERGEG) vastaa nykyään EU-tason julkisista kuulemisista. Ehdotetun energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston olisi näin ollen otettava tämä tehtävä hoitaakseen, koska sillä on jo vakiintuneet säännöt ja kokemusta julkisten kuulemisten toteuttamisesta. Sitä paitsi kyseinen virasto on, toisin kuin sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto, elin, joka on perustettu toimimaan kaikkien markkinaosapuolien edun mukaisesti.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 6 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 a. Virasto valvoo rajatylittävää kapasiteettia koskevia siirtoverkonhaltijoiden laskelmia sekä verkkojen välisen yhteenliittämiskapasiteetin tosiasiallista (kokonais-) käyttöä ja ratkaisee ongelmia, jotka koskevat epäoikeudenmukaista, syrjivää tai tehotonta rajatylittävää verkkoon pääsyä.
Perustelu
On vahvistettava 6 artiklaa, jotta varmistetaan, että virastolla on todellista toimivaltaa valvoa rajatylittävää kauppaa ja toteuttaa toimia kaupan esteiden poistamiseksi. Perustettiinpa siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto tai ei, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolla pitäisi olla suorat valtuudet määrätä yksittäiset siirtoverkonhaltijat noudattamaan sen päätöksiä. Mikäli siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto perustetaan, on erittäin tärkeää, että energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston toimivaltaa ja tehtäviä laajennetaan entisestään, jotta ne vastaavat siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston toimintaa.
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 6 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 b. Viraston pitää voida antaa tehokkaita rangaistuksia, mikäli rajatylittävän kaupan esteitä ei poisteta.
Perustelu
On vahvistettava 6 artiklaa, jotta varmistetaan, että virastolla on todellista toimivaltaa valvoa rajatylittävää kauppaa ja toteuttaa toimia kaupan esteiden poistamiseksi. Perustettiinpa siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto tai ei, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolla pitäisi olla suorat valtuudet määrätä yksittäiset siirtoverkonhaltijat noudattamaan sen päätöksiä. Mikäli siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto perustetaan, on erittäin tärkeää, että energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston toimivaltaa ja tehtäviä laajennetaan entisestään, jotta ne vastaavat siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston toimintaa.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 6 c kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 c. Viraston pitää voida tehdä sitovia päätöksiä kaikista asioista, jotka koskevat sellaisiin yhdistettyihin siirtojärjestelmiin pääsyä ja niiden käyttöä, joihin liittyy useampi kuin yksi jäsenvaltio, mikäli asiasta vastaavat kansalliset sääntelyviranomaiset eivät ole tehneet yhteistä sopimusta kuuden kuukauden kuluessa kyseistä asiaa koskevasta toimittajan tai siirtoverkonhaltijan ilmoituksesta.
Perustelu
On vahvistettava 6 artiklaa, jotta varmistetaan, että virastolla on todellista toimivaltaa valvoa rajatylittävää kauppaa ja toteuttaa toimia kaupan esteiden poistamiseksi. Perustettiinpa siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto tai ei, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolla pitäisi olla suorat valtuudet määrätä yksittäiset siirtoverkonhaltijat noudattamaan sen päätöksiä. Mikäli siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto perustetaan, on erittäin tärkeää, että energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston toimivaltaa ja tehtäviä laajennetaan entisestään, jotta ne vastaavat siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston toimintaa.
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Johtokunta koostuu kahdestatoista jäsenestä. Komissio nimittää kuusi jäsentä ja neuvosto toiset kuusi. Toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran.	1. Johtokunta koostuu kuudesta komission nimittämästä jäsenestä. Toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Euroopan parlamentti äänestää johtokunnan nimittämisen hyväksymisestä.
Perustelu
Euroopan parlamentin olisi voitava arvioida viraston suorituskykyä ja toimintaa. Siksi viraston on oltava täysin vastuuvelvollinen Euroopan parlamentille.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Viraston johtaja osallistuu asian käsittelyyn, jollei johtokunta toisin päätä. Johtokunta kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa säännönmukaiseen istuntoon. Muulloin se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa johtokunnan jäsenistä sitä pyytää. Johtokunta voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijaksi kenet tahansa henkilön, jonka lausuntoa se voi tarvita. Johtokunnan jäsenten apuna voi olla neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu. Virasto huolehtii johtokunnan sihteeristötehtävistä.	3. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Viraston johtaja osallistuu asian käsittelyyn, jollei johtokunta toisin päätä. Johtokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa säännönmukaiseen istuntoon. Muulloin se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa johtokunnan jäsenistä sitä pyytää. Johtokunta voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijaksi kenet tahansa henkilön, jonka lausuntoa se voi tarvita. Johtokunnan jäsenten apuna voi olla neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu. Virasto huolehtii johtokunnan sihteeristötehtävistä.
Perustelu
Neljä kokousta vuodessa varmistaisi paremmin viraston johtaman politiikan arvioinnin ja sen työn säännöllisemmän päivittämisen.
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Johtokunta tekee päätöksensä läsnä olevien jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.	4. Johtokunta tekee päätöksensä läsnä olevien jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä.
Perustelu
Koska johtokunnan jäsenten määrä olisi vähennettävä kuuteen (tarkistus 14), äänestyssääntöjä on selkiinnytettävä.
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 5 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5 a. Johtokunta voidaan erottaa komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin päätöksellä. Euroopan parlamentti tekee päätöksensä ehdottomalla enemmistöllä.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen tarkistuksen 12 kanssa.
Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 5 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5 a. Johtokunnan jäsenet eivät ole riippuvaisia kansallisista hallituksista.
Perustelu
Viraston pitää olla mahdollisimman riippumaton. Koska neuvosto ja komissio nimittävät johtokunnan jäsenet, jäsenet voivat ottaa vastaan ohjeita kyseisiltä toimielimiltä, mutta eivät miltään tietyltä jäsenvaltiolta.
Tarkistus  19 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – -1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	-1 a. Johtokunta vastaa ainoastaan johtamiseen ja kirjanpitoon liittyvistä asioista.
Perustelu
Kyseisten kahden elimen tehtäväjaon olisi oltava selkeämpi, ja johtokunnalla olisi oltava ainoastaan johtamistehtäviä, jotta virastolle annettaisiin tarpeellinen toimivalta sääntelytehtävien toteuttamiseen tehokkaasti ja riippumattomasti.
Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 7 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	7 a. Euroopan parlamentti voi kutsua kenen tahansa johtokunnan jäsenen (tai keitä tahansa johtokunnan jäseniä) antamaan lausunnon parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin.
Perustelu
Euroopan parlamentin olisi voitava arvioida viraston suorituskykyä ja toimintaa.
Tarkistus  21 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Sääntelyneuvosto koostuu direktiivin 2003/54/EY 22 a artiklassa ja direktiivin 2003/55/EY 24 a artiklassa mainittujen sääntelyviranomaisten edustajista, joita on yksi jäsenvaltiota kohden, ja komission edustajasta, jolla ei ole äänivaltaa. Kansallisten sääntelyviranomaisten on nimettävä yksi varajäsen jäsenvaltiota kohden.	1. Sääntelyneuvosto koostuu direktiivin 2003/54/EY 22 a artiklassa ja direktiivin 2003/55/EY 24 a artiklassa mainittujen sääntelyviranomaisten edustajista, joita on yksi jäsenvaltiota kohden, ja kahdesta neuvonantajan asemassa olevasta komission edustajasta, joilla ei ole äänivaltaa. Kansallisten sääntelyviranomaisten on nimettävä yksi varajäsen jäsenvaltiota kohden.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen tarkistuksen 17 kanssa.
Tarkistus  22 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Euroopan parlamentti voi kutsua kenen tahansa sääntelyneuvoston jäsenen (tai keitä tahansa sääntelyneuvoston jäseniä) antamaan lausunnon parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen tarkistuksen 16 kanssa.
Tarkistus  23 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Johtokunta nimittää johtajan ansioiden, pätevyyden ja kokemuksen perusteella komission kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella ehdottamista vähintään kahdesta henkilöstä. Johtokunnan valitsema ehdokas voidaan ennen nimittämistä kutsua antamaan lausuntonsa Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.	2. Johtokunta nimittää johtajan ansioiden, pätevyyden ja kokemuksen perusteella komission kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella ehdottamista vähintään kahdesta henkilöstä. Johtokunnan valitsemaa ehdokasta pyydetään ennen nimittämistä antamaan lausuntonsa Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin. Euroopan parlamentti äänestää johtajan nimittämisen hyväksymisestä.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen tarkistuksen 17 kanssa.
Tarkistus  24 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Johtokunnan on ilmoitettava Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa johtajan toimikautta. Johtaja voidaan toimikauden jatkamista edeltävän kuukauden aikana kutsua antamaan lausuntonsa Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.	5. Johtokunnan on ilmoitettava Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa johtajan toimikautta. Johtaja antaa toimikauden jatkamista edeltävän kuukauden aikana lausuntonsa Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaa valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin. Euroopan parlamentti äänestää johtajan toimikauden jatkamisen hyväksymisestä.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen tarkistuksen 17 kanssa.
Tarkistus  25 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 7 kohta
Komission teksti	Tarkistus
7. Johtaja voidaan erottaa ainoastaan johtokunnan sääntelyneuvostoa kuultuaan tekemällä päätöksellä. Johtokunta tekee kyseisen päätöksen jäsentensä kolmen neljäsosan enemmistöllä.	7. Johtaja voidaan erottaa ainoastaan johtokunnan sääntelyneuvostoa kuultuaan tekemällä päätöksellä. Johtokunta tekee kyseisen päätöksen jäsentensä kolmen neljäsosan enemmistöllä. Myös Euroopan parlamentti voi erottaa johtajan sääntelyneuvostoa kuultuaan. Euroopan parlamentti tekee päätöksensä ehdottomalla enemmistöllä.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen tarkistuksen 17 kanssa.
Tarkistus  26 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Euroopan parlamentti voi kutsua johtajan antamaan lausunnon parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen tarkistuksen 17 kanssa.
Tarkistus  27 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 6 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 a. Euroopan parlamentti voi kutsua kenen tahansa valituslautakunnan jäsenen (tai keitä tahansa valituslautakunnan jäseniä) antamaan lausunnon parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin.
Perustelu
Tarkistus on johdonmukainen tarkistuksen 17 kanssa.
Tarkistus  28 Ehdotus asetukseksi 25 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Johtokunta voi antaa säännöksiä, joilla sallitaan kansallisten asiantuntijoiden siirto jäsenvaltioista viraston määräaikaiseen palvelukseen.	4. Johtokunta voi antaa säännöksiä, joilla sallitaan poikkeustapauksissa kansallisten asiantuntijoiden siirto jäsenvaltioista viraston määräaikaiseen palvelukseen.
Perustelu
Kansallisten viranomaisten ja sääntelyviranomaisten liialliset henkilökunnan siirrot viraston määräaikaiseen palvelukseen vähentäisivät viraston itsenäisyyttä ja siihen olisi turvauduttava vain poikkeuksellisesti.
Tarkistus  29 Ehdotus asetukseksi 28 artikla
Komission teksti	Tarkistus
28. Maat, jotka eivät ole Euroopan unionin jäseniä, voivat osallistua viraston toimintaan, jos ne tekevät tästä etukäteen sopimuksen yhteisön kanssa. Mainittujen sopimusten määräysten mukaisesti laaditaan järjestelyjä, joissa määritellään muun muassa viraston toimintaan osallistumisen luonne ja laajuus kyseisten maiden osalta sekä niiden osallistumista koskevat säännöt, mukaan lukien rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat säännöt.	28. Virasto voi tehdä yhteistyötä niiden maiden energia-alan sääntelyviranomaisten kanssa, jotka eivät ole Euroopan unionin jäseniä, jos ne tekevät tästä etukäteen sopimuksen yhteisön kanssa. Mainittujen sopimusten määräysten mukaisesti laaditaan järjestelyjä, joissa määritellään muun muassa osallistumisen luonne ja laajuus kyseisten kolmansien maiden energia-alan sääntelyviranomaisten osalta sekä niiden osallistumista koskevat säännöt, mukaan lukien rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat säännöt.
Perustelu
Teksti on muotoiltu uudelleen. Artiklan sananmuotoa on selkiinnytetty.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöelin
Viiteasiakirjat	KOM(2007)0530 – C6-0318/2007 – 2007/0197(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	ITRE
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	IMCO 11.10.2007
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Gabriela Creţu 21.11.2007
Valiokuntakäsittely	22.1.2008		28.2.2008		2.4.2008
Hyväksytty (pvä)	8.4.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	39 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Cristian Silviu Buşoi, Charlotte Cederschiöld, Gabriela Creţu, Mia De Vits, Janelly Fourtou, Vicente Miguel Garcés Ramón, Evelyne Gebhardt, Małgorzata Handzlik, Malcolm Harbour, Anna Hedh, Edit Herczog, Iliana Malinova Iotova, Pierre Jonckheer, Syed Kamall, Alexander Lambsdorff, Kurt Lechner, Lasse Lehtinen, Toine Manders, Arlene McCarthy, Nickolay Mladenov, Catherine Neris, Zita Pleštinská, Giovanni Rivera, Zuzana Roithová, Heide Rühle, Leopold Józef Rutowicz, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Eva-Britt Svensson, Marianne Thyssen, Jacques Toubon, Bernadette Vergnaud, Barbara Weiler, Marian Zlotea
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Emmanouil Angelakas, Colm Burke, Giovanna Corda, Bert Doorn, Brigitte Fouré, Joel Hasse Ferreira, Bilyana Ilieva Raeva, Olle Schmidt, Bogusław Sonik, Janusz Wojciechowski

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöelin
Viiteasiakirjat	KOM(2007)0530 – C6-0318/2007 – 2007/0197(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	19.9.2007
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 11.10.2007
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 11.10.2007		CONT 11.10.2007		ECON 11.10.2007		ENVI 11.10.2007
	IMCO 11.10.2007
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa        Päätös tehty (pvä)	CONT 3.10.2007		ENVI 9.10.2007
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Giles Chichester 21.4.2008
Alkuperäinen esittelijä	Renato Brunetta
Valiokuntakäsittely	21.11.2007		19.12.2007		23.1.2008		24.1.2008
	29.1.2008		27.2.2008		26.3.2008		6.5.2008
Hyväksytty (pvä)	28.5.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	44 1 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Šarūnas Birutis, Jan Březina, Jerzy Buzek, Giles Chichester, Dragoş Florin David, Pilar del Castillo Vera, Den Dover, Lena Ek, Nicole Fontaine, Adam Gierek, Norbert Glante, Umberto Guidoni, András Gyürk, Fiona Hall, Erna Hennicot-Schoepges, Ján Hudacký, Romana Jordan Cizelj, Werner Langen, Anne Laperrouze, Eugenijus Maldeikis, Eluned Morgan, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Atanas Paparizov, Aldo Patriciello, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Anni Podimata, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Patrizia Toia, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Adina-Ioana Vălean, Alejo Vidal-Quadras
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Gabriele Albertini, Ivo Belet, Danutė Budreikaitė, Manuel António dos Santos, Robert Goebbels, Satu Hassi, Edit Herczog, Pierre Pribetich, Bernhard Rapkay, Silvia-Adriana Ţicău
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Emmanouil Angelakas, Nicolae Vlad Popa
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	5.6.2008