MIETINTÖ kansalaismediasta Euroopassa
24.6.2008 - (2008/2011(INI))
Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
Esittelijä: Karin Resetarits
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
kansalaismediasta Euroopassa
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 150 ja 151 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehtyä sopimusta muuttavan Amsterdamin sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimukset sekä niihin liittyvät tietyt asiakirjat, kuten 2. lokakuuta allekirjoitettu pöytäkirja nro 9 jäsenvaltioiden yleisradiotoiminnasta C340/109,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklan,
– ottaa huomioon kulttuurista monimuotoisuutta koskevan UNESCOn yleissopimuksen, jolla tunnustetaan julkisen politiikan oikeutus moniarvoisuuden tunnustamiseen ja edistämiseen,
– ottaa huomioon sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi)[1],
– ottaa huomioon sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä 7. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/19/EY (käyttöoikeusdirektiivi)[2],
– ottaa huomioon sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista 7. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi)[3],
– ottaa huomioon yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja ‑palvelujen alalla 7. maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/22/EY (yleispalveludirektiivi)[4],
– ottaa huomioon 11 päivänä joulukuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/65/EY televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta[5],
– ottaa huomioon Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä 7. maaliskuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 676/2002/EY (radiotaajuuspäätös)[6],
– ottaa huomioon komission esittämän valkoisen kirjan eurooppalaisesta viestintäpolitiikasta (KOM(2006)0035),
– ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle medialukutaitoa digitaalisessa ympäristössä koskevasta eurooppalaisesta toimintamallista (KOM(2007)0833),
– ottaa huomioon 14. heinäkuuta 1995 antamansa päätöslauselman vihreästä kirjasta nimeltä ”Euroopan unionin audiovisuaalisen politiikan toimintavaihtoehdot Euroopan ohjelmatuotannon vahvistamiseksi”,
– ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan median moniarvoisuudesta Euroopan unionin jäsenvaltioissa (SEC(2007)0032),
– ottaa huomioon päätöslauselmansa EU:ssa ja varsinkin Italiassa tapahtuvasta sananvapauden ja tiedonvälityksen perusoikeuksien rikkomisesta (perusoikeuskirjan 11 artiklan 2 kohta)[7],
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin tilaaman tutkimuksen "kansalaismedian tila Euroopan unionissa",
– ottaa huomioon Euroopan neuvoston ministerineuvoston suosituksen kansalaismedia/Rec(2007)2 jäsenvaltioille median moniarvoisuudesta ja mediasisällön monimuotoisuudesta,
– ottaa huomioon Euroopan neuvoston ministerineuvoston julistuksen (Decl-31.01.2007E) median aseman suojelemisesta demokratiassa tiedotusvälineiden keskittymisen yhteydessä,
– ottaa huomioon lähetystoiminnan monimuotoisuudesta annetun yhteisen julkilausuman, jonka ovat laatineet YK:n mielipiteen- ja ilmaisunvapauden erityislähettiläs, ETYJn sananvapauden ja tiedotusvälineiden edustaja, OAS:n ilmaisunvapauden erityisraportoija sekä Afrikan ihmisoikeus- ja kansalaisoikeuskomission (ACHPR) ilmaisunvapauden ja tiedonsaannin erityisraportoija (hyväksytty 12. joulukuuta 2007),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,
– ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A6-0263/2008),
A. katsoo, että kansalaismedia koostuu yleishyödyllisistä organisaatioista ja on vastuussa sille yhteisölle, jota se pyrkii palvelemaan,
B. katsoo, että yleishyödyllinen tarkoittaa sitä, että kyseisen tiedotusvälineen päätarkoituksena on osallistua julkisen ja/tai yksityisen tahon toimintaan ilman kaupallista tai rahallista hyötyä,
C. katsoo, että vastuu yhteisölle tarkoittaa sitä, että kansalaismedian on ilmoitettava yhteisölle toimistaan ja päätöksistään, perusteltava ne ja sitä on rangaistava mahdollisista virheistä,
D. ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja suhteessa kansalaismedian levinneisyyteen ja vaikutuksiin, ja että erot ovat laajimpia jäsenvaltioissa, jotka tunnistavat selkeästi kansalaismedian laillisen aseman ja ovat tietoisia sen lisäarvosta,
E. katsoo, että yhteisön jäsenten pitäisi voida vapaasti osallistua kansalaismedian sisällön luomiseen, millä edistettäisiin aktiivista ja vapaaehtoista osallistumista mediatuotantoon tiedotusvälineiden passiivisen käytön sijasta,
F. katsoo, että kansalaismedia ei kovinkaan usein edusta yhteiskunnan enemmistöä vaan palvelee sen sijaan monia pienehköjä tiettyjä kohderyhmiä, joita ei yleensä oteta huomioon muissa tiedotusvälineissä, jotka ovat monissa tapauksissa paikallisia tai alueellisia,
G. ottaa huomioon, että kansalaismedialla on laaja mutta silti yhä vähän tunnustusta saava asema mediaympäristössä ja erityisesti paikallisen sisällön lähteenä ja se kannustaa innovointiin, luovuuteen ja sisällön monipuolisuuteen,
H. katsoo, että kansalaismedia on velvollinen esittämään selvästi määritetyn valtuutuksen, kuten yhteiskunnallisen edun tarjoamisen, minkä on myös heijastuttava sen tuottamaan sisältöön,
I. katsoo, että yksi kansalaismedian pääheikkouksista Euroopan unionissa on, että monet kansalliset oikeusjärjestelmät eivät tunnusta sitä oikeudellisesti ja katsoo, että lisäksi tähän mennessä missään Euroopan unionin tärkeässä lakitekstissä ei käsitellä kansalaismediaa,
J. katsoo, että käytännesääntöjen käyttöönotto yhdessä laillisen tunnustuksen kanssa voisi selkiyttää alan asemaa, menettelyjä ja roolia, mikä lisäisi alan varmuutta ja varmistaisi samalla riippumattomuuden ja estäisi laiminlyöntejä;
K. katsoo, että Internet on vienyt sektoria eteenpäin uuteen aikakauteen uusine mahdollisuuksineen ja haasteineen, ja että siirtymäkustannukset analogisesta digitaaliseen lähetykseen kuormittavat huomattavasti kansalaismediaa,
L. ottaa huomioon, että vuosi 2008 on Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi, mikä tarkoittaa, että EU:n tiedotusvälineillä on erityisen tärkeä rooli mahdollisimman sopivien ilmaisu- ja tiedotuskeinojen tarjoamisessa yhteiskunnan pienille kulttuuriyhteisöille yleisesti sekä kulttuurienvälisen vuoropuhelun jatkamisessa vuonna 2008 ja sen jälkeen,
M. katsoo, että kansalaismedia on tärkeä väline kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä ja heidän kannustamisessaan osallistumaan aktiivisesti kansalaisyhteiskuntaan, ottaa huomioon, että kansalaismedia rikastuttaa yhteiskunnallista keskustelua ja on kanava näkemysten moniarvoisuuteen ja katsoo, että omistuksen keskittyminen on uhka yhteisön kaikissa väestönosissa paikallista kiinnostusta herättävien kysymysten laajalle näkyvyydelle tiedotusvälineissä,
1. painottaa, että kansalaismedia on tehokas keino vahvistaa kulttuurin ja kielen monimuotoisuutta, sosiaalista osallistumista ja paikallista identiteettiä, mikä selittää sektorin monimuotoisuuden;
2. huomauttaa, että kansalaismedian avulla vahvistetaan tiettyjen eturyhmien identiteettejä, kun samalla näiden yhteisöjen jäsenet voivat olla yhteydessä yhteiskunnan muihin ryhmiin ja se on siksi tärkeässä asemassa suvaitsevaisuuden ja moniarvoisuuden edistämisessä yhteiskunnassa ja vaikuttaa kulttuurien väliseen vuoropuheluun;
3. korostaa lisäksi, että kansalaismedia edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua tarjoamalla kansalaisille valistusta, torjumalla kielteisiä stereotypioita sekä korjaamalla massamedian syöttämiä mielikuvia syrjäytymisen uhan alla olevista yhteiskuntaluokista, kuten pakolaisista, siirtolaisista, romaaneista ja muista etnisistä ja uskonnollisista vähemmistöistä; painottaa, että kansalaismedia on yksi nykyisistä välineistä maahanmuuttajien integroimiseen ja sen avulla myös yhteiskunnan vähäosaisista jäsenistä tulee aktiivisia osallistujia heille tärkeisiin keskusteluihin;
4. huomauttaa, että kansalaismedia voi olla keskeisessä asemassa koulutusohjelmissa, joihin otetaan mukaan ulkoisia järjestöjä, myös yliopistoja, sekä kouluttamattomia väestönosia, joille valmennusohjelmat voivat olla arvokas keino saada työkokemusta, huomauttaa, että kun ihmiset oppivat digitaalisia, verkko- ja toimitustaitoja osallistuessaan kansalaismediaan liittyvään toimintaan, se tuottaa hyödyllisiä ja siirrettäviä taitoja;
5. huomauttaa, että kansalaismedia toimii paikallisen luovuuden katalysaattorina tarjoten taiteilijoille ja luoville yrittäjille julkisen ympäristön uusien ideoiden ja ajatusten testaamiseen;
6. ottaa huomioon, että kansalaismedia vaikuttaa päämäärään parantaa kansalaisten medialukutaitoa heidän osallistuessaan suoraan sisällön luomiseen ja jakeluun ja suosii kouluihin tukeutuvia yhteisökanavia kansalaismielipiteen kehittämiseksi nuorten keskuudessa, medialukutaidon lisäämiseksi sekä sellaisten taitojen kehittämiseksi, joita voidaan hyödyntää myöhemmin osallistuttaessa kansalaismedian toimintaan;
7. painottaa, että kansalaismedia auttaa vahvistamaan median moniarvoisuutta tarjotessaan lisäulottuvuuksia kyseisessä yhteisössä keskeisiin kysymyksiin;
8. huomauttaa, että kansalaismedia voi olla ainoa paikallisuutisten ja -tietojen lähde ja ainoa paikallisyhteisöjen ääni, kun otetaan huomioon, että tietyillä alueilla, kuten syrjäisillä alueilla, julkinen ja kaupallinen media on lakkautettu tai sitä ei ole, ja kun otetaan huomioon kaupallisen median taipumus supistaa paikallista sisältöä;
9. on tyytyväinen siihen, että kansalaismedia voi saada kansalaiset tietoisemmiksi olemassa olevista julkisista palveluista ja auttaa edistämään kansalaisten osallistumista julkiseen keskusteluun;
10. katsoo, että kansalaismedia voi olla tehokas väline, jolla kansalaisia voidaan tuoda lähemmäksi unionia keskittymällä kohdennettuihin yleisöryhmiin; suosittelee, että jäsenvaltiot tekisivät entistä aktiivisemmin yhteistyötä kansalaismedian kanssa päästäkseen läheisempään vuoropuheluun kansalaisten kanssa;
11. huomauttaa, että kansalaismedian pitää olla laadukasta voidakseen hyödyntää mahdollisuutensa ja korostaa, että ilman asianmukaista rahoitusta hyvä laatu ei ole mahdollinen; huomauttaa, että kansalaismedian taloudelliset varat vaihtelevat paljon mutta ovat yleensä melko niukat ja myöntää, että lisärahoitus ja digitaaliset mukautukset voisivat antaa kansalaismedialle mahdollisuuden laajentaa innovaatioprofiiliaan ja tarjota uusia ja elintärkeitä palveluja, jotka tuovat lisäarvoa nykyisiin analogisiin tuotteisiin;
12. huomauttaa, että sektorilta puuttuu tarvitsemansa tuki, jotta se voisi tehdä erityisponnisteluja edustuksensa parantamiseksi ja ollakseen yhteydessä Euroopan unioniin ja kansallisiin päättäjiin;
13. korostaa kansalaismedian tarvetta poliittiseen riippumattomuuteen;
14. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon nämä näkökohdat ja määrittelemään kansalaismedian sellaiseksi, joka on:
a) voittoa tavoittelematon ja riippumaton paitsi kansallisesta myös paikallisesta vallasta, joka osallistuu pääasiassa yleishyödylliseen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja palvelee tarkoin määriteltyjä tavoitteita, jolla on aina yhteiskunnallinen tarkoitus ja joka edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua;
b) vastuussa sille yhteisölle, jota se pyrkii palvelemaan, mikä tarkoittaa sitä, että sen on ilmoitettava yhteisölle toimistaan ja päätöksistään, perusteltava ne ja sitä on rangaistava mahdollisista virheistä, jotta varmistetaan toiminnan ohjautuminen yhteisön etujen mukaisesti ja jotta estetään ylhäältä alas etenevien verkostojen syntyminen;
c) sellainen, että yhteisön jäsenet voivat vapaasti osallistua sisällön luomiseen, ja he voivat osallistua toiminnan ja johdon kaikkiin vaiheisiin, jossa toimituksellisesta sisällöstä vastuussa olevilla henkilöillä pitää olla ammatillinen asema;
15. kannustaa jäsenvaltioita tunnustamaan oikeudellisesti kansalaismedian erillisenä ryhmänä kaupallisten ja julkisten tiedotusvälineiden rinnalla siellä, missä tämä tunnustus yhä puuttuu, vahingoittamatta kuitenkaan perinteisiä tiedotusvälineitä;
16. pyytää komissiota ottamaan kansalaismedian huomioon vaihtoehtoisena, alhaalta ylös suuntautuvana ratkaisuna tiedotusvälineiden moniarvoisuuden lisäämiseksi suunniteltaessa tiedotusvälineiden moniarvoisuuden indikaattoreita;
17. pyytää jäsenvaltioilta aktiivisempaa tukea kansalaismedialle tiedotusvälineiden moniarvoisuuden varmistamiseksi, mutta huomauttaa, ettei tuki saa vahingoittaa julkisia tiedotusvälineitä;
18. korostaa asemaa, joka voi olla paikallisilla, alueellisilla ja kansallisilla viranomaisilla kansalaismedian tukemisessa ja edistämisessä sopivalla infrastruktuurilla sekä tuella parhaiden käytäntöjen vaihtoa edistäville ohjelmille, kuten ”Alueet talouden muutosten edistäjinä” -ohjelmalle (aiemmin Interreg-ohjelma);
19. kehottaa jäsenvaltioita antamaan käyttöön sekä analogisia että digitaalisia televisio- ja radiolähetystaajuuksia ja ottamaan samalla huomioon, ettei kansalaismedian tarjoamia palveluita pidä arvioida vaihtoehtokustannusten tai taajuuksien jakamiskustannusten perusteella vaan niiden edustaman yhteiskunnallisen arvon perusteella;
20. myöntää, että toisaalta vain pienellä osalla sektoria on tietoa ja kokemusta, jotta ne voisivat anoa EU-tukea ja hyötyä siitä, kun taas toisaalta rahoitusvirkailijat eivät ole tietoisia kansalaismedian potentiaalista;
21. myöntää, että alalla voitaisiin käyttää enemmän EU:n rahoitusjärjestelyitä, siltä osin kuin niillä voidaan edistää kansalaismedian tavoitteiden saavuttamista panemalla täytäntöön monia erityisohjelmia, kuten Euroopan aluekehitysrahastoa ja Euroopan sosiaalirahastoa sekä toimittajien koulutus- ja valmennusmahdollisuuksia elinikäisen oppimisen ohjelmien ja muiden avulla; korostaa kuitenkin, että rahoitusta on saatava pääosin kansallisista, paikallisista ja/tai muista lähteistä;
22. kehottaa kansalaismediaa perustamaan eurooppalaisen Internet-palvelun, jonka välityksellä voidaan levittää sektorille hyödyllistä ja tärkeää tietoa, jotta helpotettaisiin verkottumista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa;
23. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
PERUSTELUT
1. Kansalaismedian määrittely
Tässä mietinnössä etsitään toimia, joilla tuetaan kansalaismediaa tai vaihtoehtoisia tiedotusvälineitä Euroopassa, niin että voitaisiin taata moniarvoisempi mediaympäristö, kulttuurin monimuotoisuus ja määrittää sektori selvästi erilliseksi ryhmäksi media-alalla. Kansalaismedia tai vaihtoehtoiset tiedotusvälineet (jäljempänä “KM”) voidaan määritellä seuraavasti:
Tiedotusvälineet, jotka ovat yleishyödyllisiä ja vastuussa sille yhteisölle, jota ne pyrkivät palvelemaan. Yhteisön jäsenet voivat vapaasti osallistua sisällön luomiseen. Ne ovat sellaisenaan erillinen ryhmä media-alalla kaupallisten ja julkisten tiedotusvälineiden rinnalla.
KM kohdistuu tiettyihin kohderyhmiin. KM:n tehtävä on selvästi määritetty ja se toteutetaan sisällön mukaan. Yhteiskunnallinen voitto yhteisölle on tällöin tärkeää.
KM luo yhteenkuuluvuutta, antaa identiteetin, edistää samanlaisuutta ja säilyttää kulttuurin ja kielen monimuotoisuuden.
Yleensä innostuneet, luovat kansalaiset, joille yhteiskunnalliset tehtävät ovat tärkeä asia, huolehtivat KM:stä.
KM vaikuttaa osaltaan tavoitteeseen parantaa kansalaisten medialukutaitoa heidän osallistuessaan suoraan sisällön luomiseen ja jakeluun.
2. Historiallinen tausta ja nykytilanne
KM-toiminta tuli esiin ensimmäisenä Latinalaisessa Amerikassa 1940-luvulla protestiliikkeenä tinakaivoksessa ja sitten se kehittyi edelleen Pohjois-Amerikassa 1950-luvulla.
Länsi-Eurooppaan KM ilmaantui 1960- ja 1970-luvulla ja pyrki tarjoamaan vaihtoehtoista sisältöä verrattuna julkisiin yleisradiokanaviin, joiden täytyi noudattaa valtion tarkkoja sisältösäännöksiä. Joillekin KM-aloitteille myönnettiin 1980-luvun vapauttamisen yhteydessä oikeudellinen asema. Siitä lähtien sektori on hitaasti mutta varmasti saanut lisätunnustusta kaikkialla Länsi-Euroopassa.
Monissa maissa, jotka liittyivät Euroopan unioniin vuonna 2004 ja 2007, sektorilla on kuitenkin ollut hieman erilainen historia. Kansalaisoikeusliikkeet ovat käyttäneet piraattiradiolähetyksiä välineenä protestoidessaan autoritaarisia hallituksia vastaan. Esimerkki tästä on Slovenian Radio Student, joka perustettiin vuonna 1969. Lisäksi kirkolla on ollut tärkeä asema vaihtoehtoisten tiedotusvälineliikkeiden kehittämisessä joissakin muissa Keski-Euroopan maissa. Esimerkiksi Puolassa katolinen KM-radio yhdistettiin läheisesti Puolan oppositioon, joka johti muutoksiin vuonna 1989.
Verkkosivujen ilmestyminen on viime vuosina vienyt sektoria eteenpäin siihen, mitä jotkut kutsuvat kansalaismedian kolmanneksi aikakaudeksi. KM jakaa tämän haasteen kaikkien muiden tiedotusvälineiden kanssa.
3. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen etu
Kansalaismedia voi palvella erilaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia päämääriä.
KM:n rooli kulttuurillisessa vuoropuhelussa, sosiaalisessa osallistumisessa ja yhteisön yhteenkuuluvuudessa
KM auttaa vahvistamaan tiettyjen kiinnostavien yhteisöjen identiteettejä, kun samalla näiden yhteisöjen jäsenet voivat olla yhteydessä yhteiskunnan muihin ryhmiin. Siksi se on keskeisessä asemassa suvaitsevaisuuden ja moniarvoisuuden edistämisessä yhteiskunnassa.
Esimerkki: Lontoossa nuorille koulunsa keskeyttäneille jalkapallon kannattajille annetaan tehtäväksi Internetissä oleva radioprojekti, joka käsittelee fanina olemisen eri puolia. Nuoret kommentoivat otteluita, haastattelevat idoleja, käsittelevät rasismia, homofobiaa ja väkivaltaisuuksia, asettavat tekijät vastakkain uhrien kanssa. Samalla Lontoon yliopiston ammattimaiset radiotoimittajat huolehtivat heistä. Valtio tukee projektia ja suuri lontoolainen jalkapalloseura rahoittaa sen ja julkaisee sen kotisivuillaan.
KM on tehokas keino vahvistaa sosiaalista osallistumista ja myös paikallisia vaikutusmahdollisuuksia. KM:n avulla yhteisön vähäosaisista jäsenistä voi tulla aktiivisia yhteiskunnan osallistujia, jotka ryhtyvät keskusteluihin heille tärkeistä asioista.
Esimerkki: Angel Radio (Yhdistynyt kuningaskunta) on suunnattu iäkkäille henkilöille, jotka toimittavat sitä ja pyrkivät olemaan aktiivisempia yhteisöelämässä. Radioasema luo paljon sisältöä, joka käsittelee erityisesti vanhuksiin liittyviä asioita. Radioasema yrittää saada aikaan julkista keskustelua kuuntelijoille tärkeistä asioista. Se on tuottanut CD-levyjä paikallisille kouluille, jotka pyrkivät lisäämään tietoisuutta asioista kuten vanhusten laiminlyönti sekä iäkkäiden ihmisten fyysinen ja henkinen pahoinpitely.
KM auttaa kansalaisia selviämään paremmin uusista haasteista, koska asianosaiset sopeutuvat helpommin KM:n avulla.
Esimerkki: Uusi alku maassa, jonka kulttuuria ja kieltä ei tunne, kuuluu liikkuvien eurooppalaisten arkipäivään. Jokainen uusi alku tuntuu helpommalta, kun voi vaihtaa kokemuksia entisestä kotimaasta olevien ihmisten kanssa, jotka jakavat saman kohtalon. Asianomaiset Internet-palvelut ovat hyvin toimivia esimerkkejä KM:stä.
Kansalaismedia ja medialukutaito
KM:llä on mahdollisuuksia toimia välineenä, jolla vahvistetaan yksilöllisiä taitoja mediaympäristön ammateissa. Digitaalisten ja verkkotaitojen opettaminen KM-toiminnan yhteydessä tuottaa äärettömän hyödyllisiä ja siirrettäviä taitoja. Tämä ei ainoastaan auta ihmisiä saamaan töitä media-alalta vaan myös parantamaan itseluottamusta ja itsetuntoa. He alkavat saada takaisin motivaationsa oppimiseen.
Kansalaismedia linkkinä paikallisten yhteisöjen ja paikallisten julkisten palveluiden välillä
KM voi saada kansalaiset tietoisemmiksi olemassa olevista julkisista palveluista ja rohkaista heitä samoin auttamaan julkisia palveluita huolehtimaan paremmin yhteisön tarpeista. Paikalliset julkiset palvelulaitokset voivat tehdä yhteistyötä KM:n kanssa voidakseen olla yhteydessä paikallisyhteisön kanssa.
Paikallisen luovan potentiaalin edistäminen
KM toimii paikallisen luovuuden katalyyttinä ja tarjoaa taiteilijoille ja luoville yrittäjille ympäristön uusien ideoiden ja ajatusten testaamiseen julkisesti.
Esimerkki: Amsterdam Open Channel on yhteisön television aloite. TV-esitykset kuten Hoekstreen Live esittävät luovia avantgarde-ohjelmia. Hoekstreen Live on kaksitoista tuntia kestävä show, joka pyrkii osallistuvaan lähestymistapaan keskusteluohjelmissa, kun kamera pannaan kiertämään kädestä käteen jokaiselle, joka haluaa kuvata. Ihmiset, jotka haluavat osallistua, voivat mennä studioon ja myötävaikuttaa suorassa lähetyksessä ohjelmaan. Se myös tekee kokeiluja Internetin ja sähköisten tiedotusvälineiden konvergenssillä. Heillä on virtuaalinen TV-miehistö, joka kuvaa ja lähettää tapahtumat verkkopohjaisessa virtuaalimaailmassa “Second Life”.
Tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja kansalaismedia
Tiedotusvälineiden moniarvoisuus on käsite, joka sisältää kansalaisten monen eri tietolähteen käyttömahdollisuuden laajasta sisällöstä, jonka avulla he voivat muodostaa mielipiteensä ilman yhden vallitsevan mielipiteitä muodostavan tekijän asiatonta vaikutusta. Sitä pidetään sellaisenaan demokraattisen yhteiskunnan tärkeänä osana ja siksi se on esitettävä myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklassa. KM auttaa vahvistamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuutta tarjotessaan lisäulottuvuuksia kyseisessä yhteisössä keskeisiin kysymyksiin.
Esimerkki: La Maison des Media Libres on ranskalainen aloite, joka kerää yhteen neljä KM:n television aloitetta yhteen kattojärjestöön ja tuottaa vaihtoehtoisia ulottuvuuksia ajankohtaisiin asioihin sekä yhteiskunnallisiin ja kulttuurikysymyksiin. Päämääränä on perustaa vaihtoehtoinen mediakeskus, johon kuuluu televisio- ja radiotuotanto, kirjojen julkaisu, elokuvalevitys ja -toimintaa.
4. EU ja KM
Viestintäpolitiikka
Valkoisessa kirjassa eurooppalaisesta viestintäpolitiikasta viitataan selvästi oikeuteen saada tietoa, sananvapaus, kattavuus, monimuotoisuus ja osallistuminen, joiden pitäisi ohjata EU:n päätöksentekoa tällä alalla. Yksi valkoisessa kirjassa esitetyistä ydinperiaatteista on käsitellä kansalaisten asioita suoraan paikallistasolla. EU-politiikan aloitteista ja niiden vaikutuksista pitäisi keskustella paikallisesti ihmisten jokapäiväisessä elämässä. KM voisi auttaa edistämään kansalaisten osallistumista julkiseen keskusteluun ja auttaa komissiota luomaan yhteydet kansalaisten asioiden ja EU-politiikan välille. Aktiivisemman yhteistyön tekeminen paikallisen KM:n kanssa voisi olla tapa, jolla komissio pääsisi läheisempään vuoropuheluun kansalaisten kanssa.
Koulutus ja medialukutaito
Uudessa komission tiedonannossa medialukutaidosta todetaan, että "on tärkeää, että kansalaiset ymmärtävät tiedotusvälineiden taloudellisen ja kulttuurillisen ulottuvuuden paremmin ja että käydään keskustelua siitä, miten tärkeitä Euroopan taloudelle ovat vahvat ja kilpailukykyiset globaalin tason viestimet, jotka edistävät moniarvoisuutta ja kulttuurista monimuotoisuutta". KM selvästi myötävaikuttaa tavoitteeseen parantaa kansalaisten ymmärrystä mediateollisuudesta, erityisesti kun kansalaiset osallistuvat suoraan sisällön luomiseen ja jakeluun.
Tiedotusvälineiden moniarvoisuus
Komissio aikoo julkaista vuoden 2009 alussa tiedotusvälineiden moniarvoisuuden indikaattoreihin liittyvän tiedonannon, joka heijastaen laajaa huolta EU-toimielimissä siitä, että tiedotusvälineiden keskittyminen estää tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja monimuotoisuuden. Tästä on tarkoitus seurata julkinen kuulemismenettely. Tässä kuulemismenettelyssä on otettava huomioon KM vaihtoehtoisena, alhaalta ylös suuntautuvana ratkaisuna tiedotusvälineiden moniarvoisuuden lisäämiseksi.
Lisäksi, jäsenvaltioiden aktiivisempi KM:n tukeminen voisi olla keino varmistaa tiedotusvälineiden moniarvoisuus.
5. Sektorin tarpeet
Yksi KM:n asemaan Euroopassa liittyvistä pääheikkouksista on oikeudellisen tunnustamisen puute monessa kansallisessa laissa. Yksi myönteisistä esimerkeistä on Yhdistynyt kuningaskunta, missä KM tunnustetaan oikeudellisesti yksityisten ja kaupallisten tiedotusvälineiden rinnalla. Sitä vastoin EU ei tähän saakka ole viitannut kansalaismediaan erillisenä median muotona vaan käyttää vain termejä julkiset ja kaupalliset mediapalvelujen tarjoajat.
Missään tärkeässä lakitekstissä ei oteta esiin KM:n käsitettä.
Nämä seikat huomioon ottaen KM:n tilanne on vaikea.
Virallisesti tunnustettu oikeudellinen asema on tärkeää KM:n kehityksen kannalta. Sen avulla sektori voi nostaa profiiliaan päätöksentekijöiden keskuudessa sekä olla yhteydessä mahdollisiin mainostajiin tai rahoittajiin.
Tällä hetkellä voimassa olevien säädösten perusteella jäsenvaltioiden pitäisi käyttää hyväksi mahdollisuutta määritellä siirtovelvollisuudet kansallisissa laeissaan sellaisiksi, että ne käsittävät KM:n. Siirtovelvollisuuksien on oltava kohtuullisia selvästi määriteltyjen yleisen edun mukaisten tavoitteiden valossa. Tällaisia tavoitteita ovat muun muassa sananvapaus, tiedotusvälineiden moniarvoisuus, kulttuurin ja kielen monimuotoisuus ja sosiaalinen osallistuminen.
Kansalliset viranomaiset voivat käyttää kulttuurin monimuotoisuutta ja tiedotusvälineiden moniarvoisuutta arvioidessaan operaattoreiden tarpeellisuutta sisällyttää tiettyjä lähetyspalveluita verkkoihinsa. Digitaalisessa ympäristössä on myös tärkeää varmistaa, että työkaluissa kuten sähköisten ohjelmaoppaiden luetteloissa on saatavilla KM. Siksi EU:n ja jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisten pitäisi ottaa esiin nämä käsitteet perustellakseen radiotaajuuksien varaamista KM:lle ja sen huomioon ottamista digitaalisessa ympäristössä, mukaan lukien digitalisoinnissa.
Tässä suhteessa on huomattava, että siirtymäkustannukset analogisesta digitaaliseen lähetykseen kuormittavat huomattavasti KM-toimintaa.
6. Kansalaismedian rahoitus
KM:n taloudelliset varat voivat vaihdella paljon mutta ovat yleensä melko niukat. EU:n rahoitus voi olla tärkeä tulonlähde. Koska sektori heterogeeninen ja KM:n edut ovat moninaisia, sektori voi hyötyä monesta EU:n rahoituksesta kuten Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, elinikäisen oppimisen ohjelmista ja muista.
Kuitenkin vain pienellä osalla sektoria on tietoa ja kokemusta, jotta ne voisivat anoa EU-tukea ja hyötyä siitä. Toisaalta rahoitusvirkailijat eivät myöskään ole tietoisia KM:n potentiaalin laajuudesta.
Siten mahdollisuudet ovat olemassa integroida edelleen KM:n käsitettä EU:n tukitoimiin. Tietoa olemassa olevan EU-rahoituksen anomisesta pitäisi levittää eurooppalaisen KM:lle omistetun Internet-pohjaisen lähteen välityksellä.
7. Sektorin järjestäytyminen ja edustus EU-tasolla
Kaikenlaisten KM:hen liittyvien viittauksien puuttuminen EU-asiakirjoista on selvä merkki siitä, että sektorilta puuttuvat yhteydet lainsäätäjiin ja hallintoon Euroopan tasolla.
Käynnissä oleva Euroopan tietoliikennesääntöjen uudelleen laatiminen olisi tärkeä tilaisuus sektorille korottaa äänensä ja osallistua keskusteluun. Sama koskee tarkasteltua tiedotusvälineiden moniarvoisuuden indikaattoreihin liittyvää julkista kuulemismenettelyä, KM:n lisäarvo EU:n tavoitteiden toteuttamisessa on hyvä peruste komissiolle harkita sen tukemista, että sektori osallistuu keskusteluun Euroopan tasolla.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
2.6.2008 |
|
|
|
||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
20 1 0 |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Katerina Batzeli, Ivo Belet, Věra Flasarová, Milan Gaľa, Claire Gibault, Lissy Gröner, Luis Herrero-Tejedor, Ruth Hieronymi, Mikel Irujo Amezaga, Manolis Mavrommatis, Ljudmila Novak, Doris Pack, Christa Prets, Karin Resetarits, Pál Schmitt, Helga Trüpel, Thomas Wise |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Victor Boştinaru, Gyula Hegyi, Elisabeth Morin, Ewa Tomaszewska |
|||||