MIETINTÖ komission vuoden 2007 laajentumisstrategia-asiakirjasta

26.6.2008 - (2007/2271(INI))

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Elmar Brok

Menettely : 2007/2271(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A6-0266/2008
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A6-0266/2008
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

komission vuoden 2007 laajentumisstrategia-asiakirjasta

(2007/2271(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon laajentumisstrategiasta sekä vuosien 2007 ja 2008 tärkeimmistä haasteista (KOM(2007)0663),

–   ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman laajentumista koskevasta komission strategia-asiakirjasta vuodeksi 2005[1] ja 13. joulukuuta 2006 antamansa päätöslauselman laajentumisstrategiaa ja tärkeimpiä haasteita 2006–2007 koskevasta komission tiedonannosta[2],

   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Länsi-Balkanin maista, Turkista ja Euroopan naapuruuspolitiikan eurooppalaisista kumppaneista,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A6‑0266/2008),

A. ottaa huomioon, että unionin laajentumisstrategialla on sekä ulkoinen että sisäinen ulottuvuus,

B.  ottaa huomioon, että tämän strategian ulkoiseen ulottuvuuteen kuuluu uudistusten edistäminen eurooppalaisten demokratiaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista, rauhaa ja vakautta sekä vaurautta koskevien standardien mukaisesti,

C. ottaa huomioon, että laajentumisstrategian sisäinen ulottuvuus vaikuttaa suoraan unionin kykyyn ajaa poliittisia tavoitteitaan ja muodostaa yhä tiiviimpi unioni perussopimusten mukaisesti,

D. katsoo, että poliittisesti yhdentynyt Euroopan unioni, joka kykenee laatimaan solidaarisuutta ja vakautta koskevia kunnianhimoisia politiikoita, on välttämätön,

E.  toteaa, että jokainen Euroopan valtio voi Rooman sopimuksen mukaan hakea Euroopan unionin jäsenyyttä,

F.  katsoo, että koska aikaisemmat laajentumiset ovat epäilemättä olleet menestyksellisiä sekä Euroopan unionin että siihen liittyneiden jäsenvaltioiden näkökulmasta ja että ne ovat edistäneet koko Euroopan vakautta, kehittymistä ja vaurautta, on hyvin tärkeää luoda tarvittavat ehdot myös tulevien laajentumisten onnistumisen takaamiseksi,

G. katsoo, että vakautus- ja assosiointisopimukset ovat merkittävässä ja menestyksekkäässä asemassa Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin maiden välisissä suhteissa ja viimeksi mainittujen maiden läntisessä integroitumisessa ja että ne edistävät alueellista yhteistyötä,

H. ottaa huomioon, että Thessalonikissa vuonna 2003 sekä Brysselissä vuonna 2006 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa vahvistettiin EU:n aikomus noudattaa Kaakkois-Euroopan ja Länsi-Balkanin maille annettuja sitoumuksia,

I.   katsoo, että Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2006 hyväksymä uudistettu konsensus perustuu sitoumusten vakauttamisen periaatteisiin, tiukkojen ja tasapuolisten ehtojen noudattamiseen sekä parempaan kommunikaatioon kansalaisten kanssa,

J.   katsoo, että laajentumisstrategia on paljon enemmän kuin neuvottelumetodiikkaa, koska se heijastaa sitä keskeistä vakaumusta, että Euroopan unionin olisi pysyttävä yhteisiin arvoihin perustuvana yhteisönä, ja se kytkeytyy monitahoisesti keskusteluun unionin tavoitteista ja tehokkuudesta, sen tulevaisuudesta sekä sen roolista naapurialueilla ja muualla maailmassa,

K. katsoo, että komission tiedonannossa hahmoteltu metodiikka ja arviointiperusteet, jotka koskevat liittymisneuvottelujen käymistä, ansaitsevat täyden tuen ja ne olisi pantava tinkimättömästi täytäntöön, ja että poliittiset seikat eivät saa haitata näiden arviointiperusteiden tiukkaa noudattamista,

L.  katsoo, että unionin laajentumisstrategian olisi oltava osa laajaa politiikan välineiden kokonaisuutta, joka on suunniteltu demokratian vakiinnuttamiseen sekä vakauden ja yhteiskunnallisen kehityksen luomiseen naapurimaissamme sekä unionin aseman vahvistamiseen koko maailmassa,

M. katsoo, että näiden toimintalinjojen olisi katettava joukko erilaisia tilanteita, joita esiintyy naapurialueillamme, erityisesti maissa jotka ovat ehdokasvaltion asemassa ja aloittaneet neuvottelut, maissa jotka ovat ehdokasvaltion asemassa mutta eivät vielä aloittaneet neuvotteluja, maissa joiden jäsenyyttä koskevia suunnitelmia on olemassa, maissa jotka pyrkivät yhdentymään Euroopan kanssa ja maissa jotka pelkästään haluavat solmia läheiset naapuruussuhteet unionin kanssa,

N. katsoo, että näiden toimintalinjojen olisi oltava riippumattomia eivätkä ne saa vaikuttaa säännöksiin, joiden mukaan tietty maa voi edetä yhdentyyppisestä suhteesta EU:n kanssa toisentyyppiseen, mikäli kyseisen maan tarvittavat sisäiset ja ulkoiset ehdot täyttyvät,

O. katsoo, että Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat itäiset kumppanit ovat selvästi yksilöitävissä Euroopan maiksi ja että eräät niistä ovat ilmaisseet pyrkivänsä lähentymään Eurooppaan,

P.  katsoo, että edellä mainitun 13. joulukuuta 2006 annetun päätöslauselman mukaan maiden, joilla on mahdollisuus päästä EU:n jäseneksi, olisi hyödyttävä läheisestä kahden- tai monenvälisestä suhteesta EU:n kanssa, joka on niiden erityistarpeiden ja -etujen mukainen; katsoo, että tämä vaihtoehto, joka tuo mukanaan laajan valikoiman toimintamahdollisuuksia, antaisi kumppanimaille vakaan pitkän aikavälin näkymän, kun suhteet EU:n kanssa olisi institutionalisoitu, ja tarjoaisi tarvittavan kannustimen vakauden, rauhan, perusoikeuksien kunnioittamisen ja demokraattisten sekä taloudellisten uudistusten edistämiseen kyseisissä maissa,

Q. katsoo, että edellä mainitun päätöslauselman mukaisesti kaikkien maiden, joilla olisi tunnustetut mahdollisuudet liittyä jäseniksi, olisi itse päätettävä, haluavatko ne hyötyä samanlaisista monenvälisistä järjestelyistä välivaiheena ennen täyttä jäsenyyttä,

R.  katsoo, että EU:n laajentumisstrategia on myös selitettävä ja välitettävä tehokkaasti EU:n tämänhetkisille kansalaisille sekä kaikille sen tuleville kansalaisille, jotta voidaan varmistaa, että he ovat täysin tietoisia asiaan liittyvistä menettelyistä ja jotta unioni saa lisää yleistä tukea naapureilleen antamilleen sitoumuksille, millä taataan unionin uskottavuus ja solidaarisuus kumppanina ja pyritään samalla vastaamaan oikeutettuihin huolenaiheisiin,

1.  on samaa mieltä komission kanssa siitä, että aiemmat laajentumiset ovat yleisesti olleet suuri menestys, joka on hyödyttänyt sekä Euroopan unionin vanhoja että sen uusia jäsenvaltioita edistäen taloudellista kehitystä, tukien yhteiskunnallista edistystä ja tuoden Euroopan mantereelle rauhaa, vakautta, vapautta ja hyvinvointia; katsoo, että aiemmista laajentumisista voidaan saada oppia ja että laajentumisprosessin laadun uusien parantamistapojen on perustuttava tähän mennessä saatuihin myönteisiin kokemuksiin;

2.  toistaa vakaan tukensa kaikille ehdokasvalioille sekä maille, joille on annettu selkeät jäsenyysnäkymät, edellyttäen, että kaikki Kööpenhaminan arviointiperusteet täytetään täysin ja tiukasti; katsoo, että unionin on pyrittävä vahvistamaan integrointivalmiuttaan ja että tämä valmius on otettava täysin huomioon;

3.  muistuttaa tässä yhteydessä, että entisen Jugoslavian mailta edellytetään ehdottomasti täyttä yhteistyötä entistä Jugoslaviaa käsittelevän kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa;

4.  katsoo, että unionin laajentumisstrategiassa olisi noudatettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen määräyksiä ja unionin aiemmin tekemiä sitoumuksia sekä saatava aikaan tasapaino unionin geostrategisten intressien, unionin rajojen ulkopuolella tapahtuvan poliittisen kehityksen aiheuttaman vaikutuksen sekä unionin integrointivalmiuden, mukaan lukien sen kyky selviytyä tulevista sisäisistä ja ulkoisista haasteista ja toteuttaa poliittisen integroitumisen suunnitelma, välillä;

5.  muistuttaa tässä yhteydessä tarpeesta tehdä tarvittavat sisäiset uudistukset, joilla pyritään muun muassa lisäämään tehokkuutta sekä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vahvistamaan demokraattista vastuuta;

6.  muistuttaa, että integrointivalmius liittyy unionin kykyyn päättää tiettynä ajankohtana poliittisista tavoitteistaan ja siten myös saavuttaa ne, ottaen huomioon erityisesti taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen ja työllisyyden korkean tason edistämistä sen jäsenvaltioissa koskeva tavoite, unionin identiteetin ja kyvyn toimia kansainvälisellä näyttämöllä vahvistamisen tavoite, samalla tavoin jäsenvaltioiden ja Euroopan kansalaisten oikeuksien ja etujen edistämisen tavoite, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämisen tavoite, yhteisön säännöstön täyden ylläpitämisen ja kehittämisen tavoite sekä perusoikeuksien ja -vapauksien, sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, puolustamisen tavoite;

7.  katsoo, että integrointivalmiuden käsitteeseen sisältyy neljä osatekijää:

(i)    ehdokasvaltioiden olisi omalta osaltaan vahvistettava eikä heikennettävä unionin kykyä saavuttaa poliittiset tavoitteensa;

(ii)   unionin toimielinrakenteen avulla olisi pystyttävä toteuttamaan tehokkaita toimia;

(iii)   unionin taloudellisten resurssien olisi oltava riittävät, jotta ne vastaavat sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden ja unionin yhteisten toimien asettamia haasteita;

(iv)  kattavan viestintästrategian avulla olisi voitava tiedottaa kansalaisille laajentumisen vaikutuksista;

8.  korostaa, että laajentumisstrategian uskottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi, jäsenvaltioiden on noudatettava Kööpenhaminan arviointiperusteita ja täytettävä ne täysimääräisesti, jottei ehdokasvaltioissa vaadita tiukempia standardeja kuin muualla Euroopan unionissa;

9.  muistuttaa lisäksi, että kunkin uuden jäsenvaltion taloudellinen rakenne ja edut voivat vaikuttaa siihen, minkä suunnan unionin politiikat ja talousarvio saavat ja että vaadittava politiikan mukauttaminen voi vaikuttaa itse unionin luonteeseen; muistuttaa, että yhtenäisen kansakuntien yhteisön tulee perustua johdonmukaiseen politiikkaan ja etuihin liittyvään solidaarisuuteen;

10. katsoo, että mahdollisten tulevien laajentumisten budjettivaikutukset sekä laajemmat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset on otettava asianmukaisesti huomioon kauden 2007–2013 monivuotisia rahoituskehyksiä arvioitaessa ja tulevia rahoituskehyksiä laadittaessa;

11. on myös vakuuttunut siitä, että jokaisen liittymään pyrkivän valtion olisi yritettävä ratkaista suurimmat sisäiset ongelmansa ja erityisesti alueellista ja perustuslaillista rakennettaan koskevat ongelmansa, ennen kuin se voi liittyä unioniin; katsoo, että tällaisten maiden kanssa käytäviä neuvotteluja ennen ja niiden aikana Euroopan unionin tulisi antaa apuaan tällaisten kysymysten ratkaisemisessa;

12. korostaa vakiinnuttamisen, ehdollisuuden ja viestinnän merkitystä EU:n laajentumisstrategian johtavina periaatteina;

13. katsoo, että jokaisen laajentumisen jälkeen on toteutettava riittävä lujittaminen ja poliittinen keskittäminen, toisin sanoen unionin politiikkojen ja toimintatapojen vakava uudelleenarviointi, jotta vastattaisiin Euroopan kansalaisten odotuksiin ja taattaisiin unionin elinkelpoisuus poliittisena hankkeena;

14. on huolissaan siitä, että laajentuminen ilman riittävää vakiinnuttamista ja valmistelua voi vahingoittaa unionin sisäistä yhteenkuuluvuutta, ja sillä voi olla vakavia unionin toimintamahdollisuuksiin kohdistuvia vaikutuksia, koska se heikentäisi sen toimielimiä, tekisi jäsenvaltioista entistä haavoittuvampia ulkoisten paineiden suhteen ja heikentäisi unionin uskottavuutta globaalina toimijana;

15. uskoo myös, että laajentumisprosessin onnistuminen (ja siten myös EU:n poliittisen integrointiprosessin onnistuminen) voi toteutua ainoastaan silloin, kun kunkin ehdokasmaan EU-jäsenyydelle saadaan kansalaisilta selvä ja pitkään kestävä kannatus; katsoo siksi, että lisälaajentumisiin tulisi liittyä yhteinen tiedotuspolitiikka, jossa kaikki EU:n toimielimet ja jäsenvaltioiden hallitukset sekä kansalaisyhteiskunnan edustajat olisivat mukana ja että tällaisen tiedotuspolitiikan tulisi olla suunniteltu selittämään kansalaisillemme laajentumisen poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia etuja; muistuttaa siksi olevan jäsenvaltioiden hallituksien ja parlamenttien vastuulla, että kansalaisille tiedotetaan asianmukaisesti aiempien laajentumisten myönteisistä saavutuksista, käynnissä olevien neuvottelujen nykytilanteesta ja asioista, jotka liittyvät uusien jäsenvaltioiden liittymiseen;

16. katsoo, että maiden, joilla on mahdollisuus päästä EU:n jäseneksi, olisi tehtävä kaikkensa, jotta kansalaisille selitettäisiin unioniin integroituminen ja heitä valmisteltaisiin siihen ja jotta kansalaisyhteiskunta olisi mukana tässä prosessissa alusta alkaen;

17. on myös vakuuttunut siitä, että laajentumisstrategialle olisi annettava sivustatukea monipuolisemmalla valikoimalla ulkoisten sopimusten kehyksiä ja että nämä kehykset olisi rakennettava toisensa läpäiseviksi samankeskisiksi kehiksi siten, että maille tarjottaisiin tilaisuus, tiukkojen mutta selkeiden sisäisten ja ulkoisten ehtojen puitteissa, siirtyä halutessaan asemasta toiseen, jos ne täyttävät kuhunkin erityiseen kehykseen liittyvät arviointiperusteet;

18. vahvistaa, että osallistuminen unionin naapuruuspolitiikkaan ei periaatteessa eikä käytännössä korvaa jäsenyyttä tai ole välttämättä jäsenyyteen johtava vaihe; katsoo, että unionin laajentumisstrategian ja sen naapuruuspolitiikan välinen käsitteellinen, poliittinen ja oikeudellinen kuilu on kurottava umpeen, jotta vastaisimme itäisten naapureidemme odotuksiin; on vakuuttunut siitä, että komission vahvistettu naapuruuspolitiikka ei ole tässä suhteessa riittävä, vaikka se edustaa jo myönteistä askelta oikeaan suuntaan, ja että tarvitaan merkittävämpää laadullista muutosta;

19. ehdottaa näin ollen, että mitä tulee niihin itäisiin naapureihin, joilla poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteensa sekä unionin nykyisen integrointivalmiuden vuoksi ei tällä hetkellä ole jäsenyysmahdollisuuksia, mutta jotka samanaikaisesti täyttävät tietyt demokratiaa ja taloutta koskevat ehdot, unionin olisi perustettava yhteisille toimintalinjoille perustuva alue, joka kattaisi erityisesti oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, ihmisoikeudet, ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteistyön, talous- ja rahoitusasiat, kaupan, energian, liikenteen, ympäristökysymykset, oikeusasiat, turvallisuuden, maahanmuuton, viisumittoman liikkumisen ja koulutuksen; katsoo, että näillä yhteisillä menettelyillä olisi pyrittävä yleisesti ottaen avustamaan itäisiä naapureita EU:n standardien vähittäisessä saavuttamisessa ja avaamaan siten tietä näiden maiden entistä tiiviimmälle yhdentymiselle Eurooppaan; on vakuuttunut siitä, että nämä yhteiset toimintalinjat olisi muotoiltava yhdessä osallistuvien maiden kanssa erityisten päätöksentekomekanismien pohjalta ja niitä tulisi vahvistaa riittävällä rahallisella avulla; suhtautuu myönteisesti Puolan ja Ruotsin ehdotukseen, joka esitettiin yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston kokouksessa 26.–27. toukokuuta 2008, mikäli ehdotuksen sisältämä aloite toteutetaan Euroopan unionin puitteissa;

20. pitää tässä suhteessa myönteisenä Barcelonan prosessin eli Välimeren unionin uudelleen käynnistämistä EU:n puitteissa katsoen sen olevan myönteinen edistysaskel suhteissamme eteläisiin naapureihimme; uskoo, että tämä uusi kehitys vahvistaa perusteita erityisten monenvälisten sopimussuhteiden solmimiselle myös itäisten naapureidemme kanssa, joilla on eteläisiin kumppaneihinsa verrattuina selkeät Euroopan unioniin lähentymistä koskevat tavoitteet ja mahdollisuudet; muistuttaa, että ensimmäisenä askeleena näiden suhteiden tulee johtaa vapaakauppa-alueen perustamiseen, jota seuraisivat läheisemmät suhteet laajennetun Euroopan talousalueen (EEA +), Euroopan kansainyhteisön tai erityisten alueellisten yhteistyökehysten mallin mukaisesti;

21. muistuttaa edellä mainittujen erityisten alueellista yhteistyötä koskevien kehysten yhteydessä, kuinka tärkeää on laatia Mustanmeren aluetta varten nykyistä synergia-aloitetta laajempi sofistikoitu ja kattava EU-strategia, johon liittyisi sellaisen Mustanmeren unionin luominen, johon kuuluisivat yhdenveroisina kumppaneina EU, Turkki ja kaikki Mustanmeren rannikkovaltiot niin, että samalla pyrittäisiin Venäjän täyteen osallistumiseen; uskoo, että tällainen monenvälinen kehys antaisi osallistuville maille mahdollisuuden lujittaa yhteistyötään EU:n kanssa monilla eri aloilla samalla, kun Euroopan unioni voisi myös osallistua aktiivisemmin rauhanomaisten ratkaisujen hakemiseen alueen selkkauksiin, mikä edistäisi tämän alueen turvallisuutta;

22. uskoo samalla, että maat, joilla on tunnustetut jäsenyysmahdollisuudet, mutta joilla on yhä huomattavasti tehtävää ennen kuin ne pystyvät täyttämään ehdokasvaltion aseman saamiselle asetetut poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset ehdot, voisivat osallistua tuloksekkaasti täysin vapaaehtoisesti niin, että sovellettaisiin edellä mainittujen kahden- ja monenvälisten puitteiden kaltaisia menettelyjä; muistuttaa, että tällainen välivaihe auttaisi kaikkien Euroopan unionin käytettävissä olevien välineiden hyödyntämistä niin, että näitä maita voitaisiin auttaa niiden matkalla kohti täysjäsenyyttä;

23. pitää tässä yhteydessä myönteisenä Länsi-Balkanista 5. maaliskuuta 2008 annettua komission tiedonantoa (KOM(2008)0127), jossa hahmotellaan joukko toimenpiteitä alueen maiden tukemiseksi niiden ponnisteluissa kohti yhdentymistä EU:hun ja suhteidemme syventämiseksi niiden kanssa, kaupan, energian, koulutuksen ja/tai tutkimuksen alalla; on tyytyväinen siihen, että on allekirjoitettu vakautus- ja assosiointisopimukset Serbian sekä Bosnian ja Hertsegovinan kanssa, mikä on uusi askel tämän alueen ja EU:n välisten siteiden vahvistamisessa; kehottaa tässä yhteydessä nopeuttamaan viisumivapautta koskevia neuvotteluja Länsi-Balkanin maiden kanssa, jotta voidaan helpottaa niiden osallistumista yhteisön ohjelmiin;

24. kehottaa komissiota laatimaan konkreettisia ehdotuksia naapureitamme kohtaan harjoitettavasta entistä monipuolisemmasta ulkosuhdepolitiikasta niiden suuntausten mukaisesti, jotka on hahmoteltu tässä päätöslauselmassa, ja kehottaa sen omien hallinnollisten rakenteiden tarkastelun yhteydessä ainakin luomaan yhteyden laajentumisasioiden pääosaston ja ulkosuhteiden (RELEX) pääosaston toimintojen välille;

25. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

25.1.2008

  • [1]  EUVL C 291 E, 30.11.2006, s. 402.
  • [2]  EUVL C 317 E, 23.12.2006, s. 480.

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

ulkoasiainvaliokunnalle

komission vuoden 2007 laajentumisstrategiasta
(2007/2271(INI))

Valmistelija: Helga Trüpel

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  painottaa EU:n aktiivisen sitoutumisen merkitystä Länsi-Balkanilla; korostaa lisäksi, että EU:n Balkanin politiikka on ratkaisevaa alueen kehityksen, rauhan ja vakauden edistämiseksi;

2.  katsoo, että elinikäinen oppiminen ja ihmisten välinen kanssakäyminen ovat keskeisessä asemassa Länsi-Balkanin, Turkin ja EU:n kansojen välisen suvaitsevaisuuden, keskinäisen ymmärryksen ja sovinnon edistämisessä;

3.  kehottaa tehostamaan huomattavasti viisumipolitiikkaa Länsi-Balkanin maihin nähden, sillä alueellinen yhteistyö ja Euroopan unionin kanssa tehtävä yhteistyö ovat mahdollisia ainoastaan henkilöiden vapaan liikkuvuuden myötä, jonka avulla Länsi-Balkanin kansalaiset voisivat osallistua Nuoriso-, Erasmus- ja Kulttuuriohjelmien kaltaisiin ohjelmiin ilman, että heidän tulee käydä läpi nykyinen aikaa vievä, riskialtis ja suhteettoman kallis viisuminhakuprosessi; ehdottaa lisäksi ongelmatilanteissa lyhyellä varoitusajalla toimivan keskitetyn palvelupisteen perustamista;

4.  korostaa, että kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittaminen on EU:n keskeinen periaate ja että vähemmistöillä on oltava vapaus harjoittaa kulttuurisia oikeuksiaan, mukaan lukien vähemmistökielten opiskelu ja kulttuurisen identiteetin säilyttäminen ilman syrjintää;

5.  kehottaa EU:n ehdokasvaltioita ratifioimaan UNESCO:n yleissopimuksen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä;

6.  korostaa koordinoitujen julkisten tiedotus- ja viestintästrategioiden merkitystä prosessissa, jossa edistetään laajempaa ymmärrystä ja tukea EU:n laajentumiselle sekä jäsenvaltioissa että ehdokasvaltioissa ja mahdollisissa ehdokasvaltioissa, ja suosittelee, että kaikki ehdokasvaltiot osallistuvat ehdotetun viestintäpolitiikkaa koskevan toimielinten välisen sopimuksen täytäntöönpanoon;

7.  kannustaa painokkaasti ehdokasvaltioita osallistumaan Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoteen 2008 kansojen välisten tiiviimpien yhteyksien luomiseksi;

8.  vakuuttaa uudelleen pitävänsä tärkeänä, että koulutus on kaikkien saatavilla; on hyvin huolestunut siitä, että tällä alueella esiintyy edelleen laajalle levinnyttä syrjintää, joka kohdistuu varsinkin romanivähemmistöihin kaikissa ehdokasvaltioissa ja mahdollisissa ehdokasvaltioissa;

9.  kehottaa Länsi-Balkanin toimivaltaisia viranomaisia perustamaan yhteisen historioitsijoista ja opettajista muodostuvan toimikunnan ranskalais-saksalaisen esimerkin mukaisesti kannustamaan yhteisten koulun historiakirjojen kehittämistä ja ehdottaa, että komissio antaa tällaiselle hankkeelle rahoitustukea;

10. pitää myönteisenä tähän mennessä saavutettua edistystä koulutus- ja opetusjärjestelmien uudistamiseksi ja toistaa, että nämä ovat edelleen tärkeimmät painopistealueet; korostaa, että tarvitaan riittävät resurssit uudistusten saavuttamiseksi ja täytäntöön panemiseksi; kehottaa kansallisia ministeriöitä paneutumaan resurssien tehokkaampaan käyttöön keskittymällä jatkuvasti laadun parantamiseen; pitää myönteisinä toteutettuja lainsäädännöllisiä ja rakenteellisia toimia paremman vastaavuuden saavuttamiseksi yhteisön ohjelmien ja normatiivisten standardien kanssa;

11. kannustaa painokkaasti edistämään monikielisyyttä, joka on itsessään merkittävä taito mutta myös keino, jolla rohkaistaan osallistumaan enemmän EU:n koulutusalan vaihto-ohjelmiin, kuten Elinikäisen oppimisen ohjelmaan, ja Bolognan prosessin tarjoamiin liikkuvuusmahdollisuuksiin.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

22.1.2008

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

33

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Ivo Belet, Guy Bono, Nicodim Bulzesc, Marie-Hélène Descamps, Věra Flasarová, Milan Gaľa, Claire Gibault, Vasco Graça Moura, Luis Herrero-Tejedor, Ruth Hieronymi, Mikel Irujo Amezaga, Ramona Nicole Mănescu, Manolis Mavrommatis, Marianne Mikko, Ljudmila Novak, Dumitru Oprea, Doris Pack, Zdzisław Zbigniew Podkański, Mihaela Popa, Christa Prets, Karin Resetarits, Pál Schmitt, Hannu Takkula, Helga Trüpel, Thomas Wise, Tomáš Zatloukal

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Victor Boştinaru, Emine Bozkurt, Ignasi Guardans Cambó, Gyula Hegyi, Viktória Mohácsi, Ewa Tomaszewska, Jaroslav Zvěřina

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Donata Gottardi

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.6.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

55

1

9

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Roberta Alma Anastase, Sir Robert Atkins, Christopher Beazley, Bastiaan Belder, André Brie, Elmar Brok, Colm Burke, Philip Claeys, Giorgos Dimitrakopoulos, Michael Gahler, Georgios Georgiou, Ana Maria Gomes, Alfred Gomolka, Klaus Hänsch, Jana Hybášková, Anna Ibrisagic, Ioannis Kasoulides, Metin Kazak, Maria Eleni Koppa, Helmut Kuhne, Vytautas Landsbergis, Johannes Lebech, Francisco José Millán Mon, Pasqualina Napoletano, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Raimon Obiols i Germà, Justas Vincas Paleckis, Ioan Mircea Paşcu, Tobias Pflüger, João de Deus Pinheiro, Samuli Pohjamo, Michel Rocard, Libor Rouček, Christian Rovsing, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Saryusz-Wolski, György Schöpflin, Marek Siwiec, Hannes Swoboda, István Szent-Iványi, Charles Tannock, Geoffrey Van Orden, Ari Vatanen, Jan Marinus Wiersma, Luis Yañez-Barnuevo García, Zbigniew Zaleski, Josef Zieleniec

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Cristian Silviu Buşoi, Giulietto Chiesa, Andrew Duff, Árpád Duka-Zólyomi, James Elles, Carlo Fatuzzo, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Evgeni Kirilov, Jaromír Kohlíček, Graf Alexander Lambsdorff, Nickolay Mladenov, Rihards Pīks, Aloyzas Sakalas, Antolín Sánchez Presedo, Inger Segelström

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Lambert van Nistelrooij