MIETINTÖ palvelukaupasta

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PERUSTELUT

talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (9.6.2008)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnaN LAUSUNTO (28.5.2008)

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

2.7.2008 - (2008/2004(INI))

Kansainvälisen kaupan valiokunta
Esittelijä: Syed Kamall

Menettely : 2008/2004(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A6-0283/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0283/2008

Keskustelut :

PV 03/09/2008 - 17
CRE 03/09/2008 - 17

Äänestykset :

PV 04/09/2008 - 7.6
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0407

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PERUSTELUT
talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO
sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnaN LAUSUNTO
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

palvelukaupasta

(2008/2004(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon tammikuussa 1995 voimaan tulleen palvelukaupan yleissopimuksen (GATS),

– ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto(KOM(2006)0567),

– ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Globaali Eurooppa: markkinat avoimiksi Euroopan viejille vahvemman kumppanuuden avulla (KOM(2007)0183),

– ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä CARIFORUM-valtioiden talouskumppanuussopimuksen allekirjoittamisesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta (KOM(2008)0155),

– ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä CARIFORUM-valtioiden talouskumppanuussopimuksen tekemisestä (KOM(2008)0156),

– ottaa huomioon 22. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman ”Globaali Eurooppa – kilpailukyvyn ulkoiset näkökohdat”[1],

– ottaa huomioon 19. helmikuuta 2008 antamansa päätöslauselman EU:n strategiasta eurooppalaisten yritysten markkinoille pääsyn varmistamiseksi[2],

– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2007 antamansa päätöslauselman kauppa- ja taloussuhteista Koreaan[3],

– ottaa huomioon 8. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman kauppa- ja taloussuhteista Kaakkois-Aasian valtioiden liittoon (ASEAN)[4],

– ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Dohan kierroksen arvioinnista Hongkongissa järjestetyn Maailman kauppajärjestön ministerikokouksen jälkeen[5],

– ottaa huomioon 12. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman EU:n ja Mercosurin talous- ja kauppasuhteista alueiden välisen assosiaatiosopimuksen tekemiseksi[6],

– ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman transatlanttisista taloussuhteista EU:n ja USA:n välillä[7],

– ottaa huomioon 13. lokakuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin ja Kiinan kauppasuhteiden tulevaisuudennäkymistä[8],

– ottaa huomioon 28. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman talous- ja kauppasuhteista Euroopan unionin ja Intian välillä[9],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

– ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A6‑0283/2008),

A. ottaa huomioon, että Euroopan unioni on kilpailukykyisin toimija palvelukaupan alalla; ottaa huomioon, että unioni on maailman suurin viejä ja palvelujen tarjoaja, jonka osuus maailman kokonaisviennistä on yli 28 prosenttia, ja se on siksi hyvin kiinnostunut varmistamaan, että uudet markkinat tavaroille, palveluille ja investoinneille avataan,

B. ottaa huomioon, että 25 jäsenvaltion EU:ssa vuonna 2007 kokonais-BKT:sta yli 75 prosenttia oli peräisin palvelualalta; ottaa huomioon, että palvelujen osuus BKT:sta vuonna 2007 oli Pohjois-Amerikassa noin 78 prosenttia, Afrikassa 52 prosenttia ja Aasiassa 60 prosenttia,

C. ottaa huomioon, että palvelukauppa vastaa nykyisin 25 prosenttia maailmankaupasta; katsoo kuitenkin, että alalla on valtava potentiaali kasvattaa tätä osuutta ja edistää tämän talouden alan uusien työpaikkojen luomista,

D. ottaa huomioon, että laadukkaiden työpaikkojen kehittäminen liittyy työpaikkojen määrän lisääntymiseen; katsoo, että palvelualalla luodaan eniten ei-toivottuja tilapäisiä ja epävarmoja työpaikkoja ja että talouden tämän alan kehittämisessä on otettava huomioon ILOn suositukset,

E. katsoo, että Maailman kauppajärjestön (WTO) kattama monenvälinen kauppajärjestelmä muodostaa edelleenkin tehokkaimmat puitteet oikeudenmukaisen ja tasapuolisen tavaroita koskevan kaupankäynnin saavuttamiseksi maailmanlaajuisesti, sillä siinä voidaan kehittää asianmukaiset säännöt ja varmistaa näiden sääntöjen noudattaminen; katsoo, että WTO:n asemassa palvelukaupan yleissopimuksessa (GATS) on otettava huomioon palvelualan erilainen luonne, sillä siihen ei voida soveltaa vapauttamisen astetta tai jäljellä olevia kaupan esteitä koskevia määrällisiä mittauksia,

F. ottaa huomioon, että GATS on ja sen täytyy olla monenvälinen kehys palvelukaupan sääntelyyn; katsoo, että tämä ei estä valtioita eikä etenkään EU:ta neuvottelemasta kahdenvälisiä sopimuksia, joilla on erityisiä sitoumuksia koskevia kauaskantoisempia suunnitelmia, ottaen kuitenkin huomioon, että kahdenvälisillä sopimuksilla voi olla kielteinen vaikutus monenvälisen kehyksen edistymiseen ja sen merkitykseen,

G. ottaa huomioon, että tehokas palveluinfrastruktuuri on ennakkoedellytys taloudelliselle menestykselle; ottaa huomioon, että maailmanluokan palveluiden saatavuus auttaa kehitysmaissa tavaroiden ja palveluiden viejiä ja tuottajia hyödyntämään kilpailukykyistä vahvuuttaan; ottaa huomioon, että monet kehitysmaat ovat myös pystyneet edistymään kansainvälisillä palveluiden markkinoilla ulkomaisiin investointeihin ja asiantuntemukseen tukeutuen; ottaa huomioon, että palvelujen vapauttamisesta on näin ollen tullut monien kehitysstrategioiden avaintekijä,

H. ottaa huomioon, että kaupan esteet ja muualla kuin rajalla ilmenevät esteet eivät rajoita ainoastaan tavaroiden kauppaa vaan vaikuttavat merkittävästi myös palvelujen ja julkisten hankintojen kauppaan,

I. katsoo, että palvelumarkkinoiden vapauttamisessa pitäisi tehdä selvä ero teollistuneiden maiden ja kehitysmaiden välillä ja yksittäisten kehitysmaiden välillä, jotta kehityksen eri tasot voitaisiin ottaa huomioon,

J. katsoo, että joissakin kehitysmaissa ja erityisesti vähiten kehittyneissä maissa pitäisi vahvistaa hallintoa ja luoda tehokkaita rakenteita ja infrastruktuureja kaupan edistämiseksi ja palvelumarkkinoiden laajentamiseksi,

K. pitää tärkeänä, että parlamentilla on oikeus tutustua asianmukaisessa ajassa komissiolle annettujen eri neuvotteluvaltuuksien teksteihin,

Yleisiä huomioita

1. toteaa, että kehitystä ja köyhyyden vähentämistä edistävän kansainvälisen kaupan on myös edistettävä sosiaalista kehitystä ja laadukkaita työpaikkoja; muistuttaa, että kauppaa koskevissa säännöissä on noudatettava ILOn vahvistamia sosiaalisia normeja ja että kaikenlaisen työhön liittyvän hyväksikäytön sekä ammatillisen järjestäytymisvapauden kunnioittaminen (muun muassa pakkotyön ja lapsityövoiman kieltäminen) ovat olennaisia kaikkia hyödyttävän tasapainoisen kaupan järjestämisessä; toistaa, että kaupan ja sosiaalisten kysymysten välistä vuorovaikutusta on tutkittava;

2. kiinnittää huomiota eurooppalaisten palvelujen tarjoajien ulkoisen kilpailukyvyn korkeaan tasoon; kehottaa komissiota pyrkimään kauppaneuvotteluissa palvelujen asteittaiseen ja vastavuoroiseen saatavuuden parantamiseen ja noudattamaan sääntöjä ja määräyksiä koskevaa lisääntyneen avoimuuden ja ennakoitavuuden politiikkaa, johon liittyy tiukkoja sääntöjä ja seuraamuksia korruption ja monopolien torjumiseksi, jotta molempien sopimusosapuolten kansalaiset ja yrittäjät voivat saada enemmän palveluja;

3. myöntää täysin, että palvelujen luonteessa on tällä hetkellä eroja riippuen siitä, onko niillä taloudellista arvoa ja markkina-arvoa ja perustuvatko ne tarpeeseen tyydyttää julkiset ja yleishyödylliset tarpeet;

4. muistuttaa, että komission on otettava eri jäsenvaltioiden ja kehitysmaiden edut huomioon neuvotellessaan sitoumuksia koskevia aikatauluja;

5. katsoo, että tehokkaasti toimivat palvelujen sisämarkkinat ovat tärkeitä EU:n yritysten maailmanlaajuisen kilpailukyvyn kannalta; korostaa, että ajallaan toteutettu ja asianmukainen yhteisön lainsäädännön, myös palveluista sisämarkkinoilla annetun direktiivin 2006/123/EY[10] täytäntöönpano ja sisällyttäminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on tässä mielessä tärkeää;

6. korostaa, että palvelusektori saattaa tuoda monia ratkaisuja ympäristöongelmiin ja katsoo, että ne ovat yksi EU:n tietämyksen vientiin sisältyvän lisäarvon keskeisimpiä osia; korostaa, että palvelusektorin merkitys on otettava huomioon suunniteltaessa kestävää kehitystä koskevaa politiikkaa;

7. pitää myönteisenä komission painotusta, jonka mukaan globalisaation myönteiset vaikutukset välitetään kuluttajille; korostaa, että yhdessä korkeatasoisen kuluttajansuojan kanssa reilu kilpailu palvelualoilla on keskeistä, kun halutaan varmistaa, että kuluttajat hyötyvät Euroopan avoimista markkinoista;

8. on vakuuttunut, että palveluilla on tärkeä asema jokaisessa taloudessa, ja katsoo, että palvelumarkkinoille pääsyn laajempi avaaminen, jossa otetaan huomioon erilaiset taloudelliset todellisuudet, ei ole siksi tärkeää vain kehittyneille maille vaan myös kehitysmaille;

9. painottaa, että Euroopan unionin on otettava huomioon kehityksen eri asteet vaatiessaan palvelujen sääntelyn purkamista ja vapauttamista, ja korostaa siksi, että EU ei voi eikä sen pidä määrätä yhden koon mallia muille maille;

10. tunnustaa valtioiden suvereniteetin ja näin ollen niiden oikeuden säännellä palveluja kaikilla aloilla, erityisesti julkisten palveluiden alalla, riippumatta siitä, onko GATSin puitteissa tehty sitoumuksia edellyttäen, että kaikki tämä sääntely tehdään GATSin kansallista sääntelyä koskevan VI artiklan mukaisesti; uskoo, että palvelujen markkinat vaativat selvää ja oikeudellisesti yksiselitteistä sääntelyä tehokasta toimintaa varten;

11. katsoo, että tehokkuuden lisääntyminen, joka voidaan saada sen ansiosta, että palvelujen markkinat avataan kilpailulle ja niitä tuetaan sisäisillä sääntelytoimenpiteillä, sallisi vähemmän kehittyneiden maiden tarjota kansalaisilleen enemmän palveluja; korostaa, että on tärkeää varmistaa yleiset, saatavilla olevat ja kestävät julkiset palvelut, jotka ovat kaikille kohtuuhintaisia ja laadukkaita;

12. korostaa, että tarvitaan sääntöjä ja standardeja vapauttamisen hallinnointiin; kannustaa ympäristö- ja laatustandardien noudattamiseen järkevällä ja puolueettomalla tavalla muodostamatta tarpeettomia kaupan esteitä;

13. panee tyytyväisenä merkille, että komissio on julkaissut yhteisön tarjouspaketin nykyisissä GATS-neuvotteluissa; katsoo kuitenkin, että komission olisi keskusteltava nykyisistä edistysaskeleista tarkemmin parlamentin ja sen asianomaisten valiokuntien kanssa;

14. huomauttaa, että palvelukauppa on suurelta osin asiantuntemuksen siirtoa maiden välillä ja että siksi vapaa palvelukauppa on merkittävä osa kaikkia kehitysstrategioita, koska sen avulla tietotaitoa voidaan siirtää monipuolisesti, nopeasti ja tehokkaasti;

15. myöntää, että jotkut kehitysmaiden palvelujen tarjonnan oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta koskevat ongelmat ovat liian usein aiheutuneet silloin, kun kehittyneiden maiden yhtiöitä on osallisena;

16. pyytää komissiolta yksityiskohtaista katsausta ohjelmistojen, elokuvien, logistiikan ja rahoituspalvelujen kaltaisista erityisistä palvelualoista, joilla on merkittävä asema tietyissä kehitysmaissa ja joita tarjotaan ja levitetään maailmanlaajuisesti; pyytää komissiolta lisäksi yksityiskohtaisia analyysejä siitä, kuinka tämä vaikuttaa EU:n palvelumarkkinoihin;

17. pyytää komissiolta yksityiskohtaista katsausta maailmanlaajuisesti toteutettavista, merkittävistä tietojen louhintapalveluista; pyytää komissiolta lisäksi yksityiskohtaisia tietoja palvelujen sijainnista, toimijoista, koosta ja laadusta;

Dohan kehityskierros ja GATS

18. palauttaa mieliin GATSin XIX artiklan, jonka mukaan jäsenten tulee aloittaa peräkkäiset neuvottelut, alkaen viimeistään viiden vuoden kuluttua WTO-sopimuksen voimaantulosta ja määräajoin sen jälkeen päämääränä asteittain suurempi palvelukaupan vapauttaminen; muistuttaa, että edellä mainitut neuvottelut käydään sen periaatteen puitteissa, jonka mukaan tulokset on hyväksyttävä yhtenä kokonaisuutena, ja että niitä on siksi tasapainotettava muilla neuvoteltavilla aloilla esiin tulevia etuja vastaan;

19. muistuttaa, että GATSin periaatteissa ei kielletä yksityistämistä tai sääntelyn purkamista; painottaa siksi, että jokainen valtio on vapaa vapauttamaan minkä tahansa palvelualan; korostaa, että GATS-listoissa käsitellään kunkin WTO-jäsenen sidottuja sitoumuksia palvelukaupan kannalta ja että jokainen jäsen on vapaa avaamaan markkinoitaan enemmän kuin sen GATS-sitoumuksissa edellyttäen, että suosituimmuusperiaatetta tai GATS-sopimuksen taloudellista yhdentymistä koskevaa V artiklaa noudatetaan;

20. muistuttaa, että Dohan kehityskierroksella on keskityttävä kehitykseen ja että palvelukauppaa koskevien neuvottelujen on palveltava sekä EU:n etuja että köyhimpien maiden talouskasvua;

21. korostaa, että kehitysmaiden on annettava vapaasti määrätä kaupan vapauttamisen vastavuoroisuuden asteesta heikoimmassa asemassa olevien suojelemiseksi sallimalla niiden itse päättää vapauttamisensa tahdista;

22. kannustaa maataloutta ja muiden kuin maataloustuotteiden markkinoillepääsyä (NAMA) koskevien neuvottelujen menettelypaketin nopeaan ratkaisuun, jotta GATS-neuvotteluissa päästäisiin eteenpäin; korostaa, että on tärkeää, että WTO:n jäsenet esittävät oleellisia tarjouksia; pahoittelee, että useimpien jäsenten tapauksessa näin ei ole vielä ollut;

23. pitää tässä yhteydessä tervetulleena ilmoitusta "signalling"-konferenssista, jotta edistyttäisiin Dohan kehityskierroksen jumittuneissa palveluneuvotteluissa; korostaa, että maiden kuten Brasilia, Intia ja Kiina on parannettava nykyisiä tarjouksiaan, jotta saavutettaisiin läpimurto;

24. panee merkille kehitysmaiden erityisesti EU:lle ja Yhdysvalloille osoittaman pyynnön parantaa tarjouksia palvelujen neljännessä toimitusmuodossa; pitää tarpeellisena oikean tasapainon löytämistä molempien osapuolten tyydyttämiseksi; pyytää komissiota tiedottamaan parlamentille kaikista muutoksista alkuperäisiin pyyntöihin verrattuna;

Kahdenväliset ja alueelliset sopimukset

25. kannustaa selvään ja kunnianhimoiseen sitoumusten tasoon parhaillaan neuvoteltavissa ja tulevissa kahdenvälisissä ja alueellisissa kauppasopimuksissa;

26. panee merkille Karibian alueen AKT-valtioiden foorumin (CARIFORUM) talouskumppanuussopimuksesta saadut tulokset; uskoo, että palvelukauppa on kehityksen vetojuhta edellyttäen, että palveluihin sovelletaan vakaita ja avoimia kansallisia säännöksiä;

27. tukee erityisesti sopimusta palvelujen neljännestä toimitusmuodosta EU:n ja Cariforumin sopimuksessa; pitää tätä keinona välttää asiantuntemuksen käytön laiminlyöntiä;

28. katsoo EU:n ja ASEANin vapaakauppasopimusneuvotteluiden osalta, että julkisiin hankintoihin, investointeihin ja palveluihin vaikuttavan sopimuksen näkökohdissa olisi tunnustettava ASEANin jäsenten vaihteleva kehitystaso ja kunnioitettava kaikkien osallistujien oikeutta säännellä julkisia palveluja, etenkin perustarpeisiin liittyviä – tämän ei kuitenkaan pitäisi estää yksityisiä yrityksiä täyttämästä kuilua silloin, kun valtio ei pysty tarjoamaan kansalaisten vaatimia palveluja;

29. on huolissaan EU:n ja Korean vapaakauppasopimusneuvotteluiden yhteydessä vaikeuksista, joita ulkomaalaisilla yrityksillä on pääsyssä Korean palvelumarkkinoille, mukaan lukien pankit, vakuutusala, televiestintä, uutistoimistot ja oikeusneuvonta; kehottaa komissiota ottamaan tämän asian esille vapaakauppasopimusneuvotteluissa;

30. painottaa EU:n ja Intian vapaakauppasopimusneuvotteluiden yhteydessä Intian-kumppanuutemme tärkeyttä ja tarvetta saada aikaan kunnianhimoinen sopimus, jossa on huomattavia ja laajoja sitoumuksia sekä mahdollisimman vähän rajoituksia Intian markkinoillepääsyyn kaikissa toimitusmuodoissa; huomauttaa, että palvelukaupan vapauttamisen pitää GATS-sopimuksen V artiklan vaatimusten mukaisesti olla vähintään 90 prosenttia sekä alakohtaisesti että määrällisesti; korostaa, että rajoitukset ovat erityisen vakavia aloilla kuten rahoituspalvelut, arvopaperit, kirjanpito, televiestintä, jakelu, posti- ja kuriiripalvelut ja oikeuspalvelut;

31. ilmaisee EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston välisten vapaakauppasopimusneuvottelujen osalta huolensa rahoituspalvelujen avoimuudesta ja vastuuvelvollisuudesta erityisesti valtiollisten sijoitusrahastojen tekemien investointien alalla;

Alakohtaiset erityiskysymykset

32. panee merkille Maailmanpankin viimeisimmän tutkimuksen, joka osoittaa, että joissakin maissa, kuten Etiopiassa, Nigeriassa, Keniassa ja Ugandassa, yli 40 prosenttia alemmassa tuloluokassa saa terveydenhuoltopalvelunsa yksityisiltä voittoa tavoittelevilta tarjoajilta; korostaa, että investointeja on tehtävä tällä alalla näiden tarpeiden täyttämiseksi; korostaa lisäksi, että EU:n pitäisi tukea palvelualoja koskevien vakaiden kansallisten sääntöjen luomista näissä maissa, jotta ne voisivat avata palvelumarkkinoitaan myöhemmin;

33. panee merkille, että mikään WTO:n jäsen ei ole vielä tehnyt sitoumuksia vedenjakelualalla; painottaa, että jos tällainen sitoumus tehdään, se ei estä valtiota asettamasta laatu-, turvallisuus- ja hintatasoja tai muita sopivina pitämiään poliittisia tavoitteita ja ulkomaalaisiin toimittajiin sovellettaisiin samaa sääntelyä kuin paikallisiin;

34. korostaa audiovisuaali-, musiikki- ja julkaisualan kaltaisten kulttuuripalvelujen merkitystä sekä eurooppalaisille teollisuudenaloille että EU:n kauppakumppaneille; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että kulttuuripalvelujen kauppa on paremmassa tasapainossa, ja samalla kunnioittamaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua;

35. panee merkille, että joissakin maissa, kuten Pakistanissa ja Intiassa, yksityinen sektori voi auttaa julkista sektoria tarjoamaan koulutuspalveluja ilman korkeampia kustannuksia;

36. korostaa, että erityisesti matkailuala tukee laajasti taloutta monissa kehitysmaissa; pitää siksi tärkeänä, että unioni avustaa kehitysyhteistyön ja teknisen avun kautta;

37. uskoo, että etukäteen laaditun vakaan ja avoimen kansallisen sääntelyn perusteella varovainen ja asteittainen rahoituspalvelumarkkinoiden avautuminen kehitysmaissa voi tarjota kansalaisten ja yrittäjien saataville varoja paikallisten työpaikkojen luomiseksi ja köyhyyden lievittämiseksi, koska heidän ei tarvitse enää luottaa valtion monopoleihin tai instituutioihin;

38. katsoo, että ulkoista kilpailukykyään kasvattaakseen unionin on ryhdyttävä kauppapoliittisiin toimiin sähköisten rahasiirtojen ja kaupan turvallisuuden varmistamiseksi ja parannettava tietosuojaa;

39. toteaa, että palvelut, etenkin rahoituspalvelut, vaikuttavat moniin toimialoihin, ja korostaa, että tämän päätöslauselman keskipisteenä on palvelujen kauppa eli markkinoille pääsyn saavuttaminen vapaaehtoisen markkinoiden avaamisen kautta käyttämällä pyydä ja tarjoa -neuvottelumenetelmää; esittää, että rahoitusvalvonnan ja sääntelyn kaltaisia aloja ja muita rahoituspalvelujen eri näkökohtia koskevia kysymyksiä olisi käsiteltävä sopivalla foorumilla;

40. kannattaa vahvasti komission näkemystä, että markkinoille pääsy ja palvelujen vapaa kauppa ovat kasvua ja työllisyyttä edistävän Lissabonin strategian olennainen osatekijä; korostaa, että avoimet markkinat yhdistettyinä palvelujen vapaaseen, tasapainoiseen ja säänneltyyn kauppaan hyödyttävät kaikkia osallistuvia maita ja alueita;

41. panee merkille, että eurooppalaiset yritykset ovat yhä aktiivisempia kansainvälisesti, että maailmanlaajuinen talouskasvu on suuressa määrin kolmansien maiden käsissä ja että parempi pääsy markkinoille myötävaikuttaisi siksi Euroopan unionin kilpailukyvyn vahvistamiseen;

42. katsoo, että palvelujen kauppaa tarvitaan täydentämään tavaroiden kauppaa ja että niitä ei pitäisi käsitellä erillään toisistaan;

43. katsoo, että palvelutaloudesta on tullut määrällisesti tärkein talouden ala OECD-maiden talouksissa ja että palveluiden saatavuus lisää talouskasvua ja helpottaa liiketoiminnan kasvua ja kehitystä parantamalla muiden teollisuudenalojen suorituskykyä, koska palvelut tarjoavat tärkeitä välipanoksia etenkin yhä yhteenliittyneemmässä globalisoituneessa maailmassa;

44. tunnustaa sen, että markkinoille pääsyn saavuttaminen on palveluiden kohdalla vaikea prosessi käynnissä olevien WTO:n/Dohan kehitysohjelmaan liittyvien neuvottelujen puitteissa; kehottaa komissiota pyrkimään WTO:n monenvälisissä puitteissa tasapainoisen paketin aikaansaamiseen, johon kuuluu kunnianhimoinen tarjonta palvelujen alalla, erityisesti rahoituspalvelujen, joissa Euroopan unionilla on kilpailukykyistä asiantuntemusta ja suuret kasvumahdollisuudet; toteaa, että sääntöjen ja normien noudattaminen on välttämätöntä tullien ulkopuolisten kaupan esteiden ehkäisemiseksi, mikä saattaa olla arkaluonteista palvelujen alalla;

45. kehottaa komissiota ottamaan kauppaneuvotteluissa täysin huomioon yleishyödyllisten palvelujen olemassaolon ja mahdollisen vaikutuksen, joka markkinoiden avautumisella on niiden järjestämiseen;

46. panee merkille, että rahoituspalvelujen suhteen EU:lla on maailman avoimimpiin kuuluvat markkinat, mutta korostaa, että Euroopan unionin on pyrittävä hyökkäävämpään ja tasapainoiseen taktiikkaan palvelujen kaupasta käytävissä neuvotteluissa ja omaksuttava avoimuuden, kehityksen ja vastavuoroisuuden periaatteet;

47. korostaa, että on tärkeää, että rahoituspalveluviranomaiset pysyvät menestyksekkäästi kaikkien eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten rahoituspalvelumarkkinoiden tahdissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan EU:n sääntelykehyksiä sekä tiivistämään Euroopan unionin ja sen kauppakumppaneiden sääntelystä käymää vuoropuhelua kaupan esteiden vähentämiseksi;

48. kehottaa komissiota tutkimaan sellaisten kolmansien maiden "offshore"-käytäntöjä, jotka vahingoittavat markkinoiden vastavuoroisesti hyödyttävää avautumista;

49. kehottaa jäsenvaltioita työskentelemään komission kanssa yhdennetymmän ja johdonmukaisen kauppapolitiikan kehittämiseksi, erityisesti investointien alalla; huomauttaa, että jäsenvaltioiden ei pitäisi yliarvioida ulkomaisten investointien riskejä, vaan pyrkiä tekemään kansantalouksistaan tosiasiallisesti avoimia ja noudattaa yhteistä lähestymistapaa mitä tulee valtion omistamiin sijoitusyhtiöihin; panee merkille tarpeen arvioida sellaisia aiheita kuten toimitusvarmuus erityisesti, kun kyse on valtio-omisteisten yritysten ulkomaisista investoinneista energia-alalla; muistuttaa, ettei tällaista arviota voida käyttää protektionistisena toimenpiteenä;

50. kiinnittää komission huomiota mahdollisiin riskeihin, jotka koskevat kilpailusääntöjen kunnioittamista Euroopan unionissa, koska julkisia hankintoja koskevassa WTO-sopimuksessa ei ole vastavuoroisuutta;

51. kehottaa komissiota vahvistamaan piratismin torjuntaa etenkin Internetin kautta edistämällä muun muassa kansallisten hallintojen parempaa yhteistyötä;

52. puoltaa komission monenvälisille kauppaneuvotteluille antamaa vahvaa tukea, mutta huomauttaa, että palvelujen kaupan osalta, erityisesti mitä tulee rahoituspalveluihin, vapaakauppasopimukset saattavat sopia paremmin markkinoille pääsyn hankkimiseen; tukee voimakkaasti sellaisten talouskumppanuussopimusten tekemistä AKT-maiden kanssa, jotka eivät kata ainoastaan tavaroita vaan myös palvelut ja investoinnit ja jotka siten mahdollistavat kyseisten maiden yhdentymisen maailmantalouteen;

53. painottaa, että rahoituspalvelujen tehokas markkinoille pääsy luo parempia mahdollisuuksia kilpailuun, avoimuuteen ja monipuolistamiseen; panee merkille, että varsinkin nousevissa talouksissa tehokas markkinoille pääsy voisi johtaa vahvempaan paikallisten rahoitusmarkkinoiden kehitykseen sellaisten yritysten eduksi, jotka haluavat sijoittautua, sekä tarjota kuluttajille enemmän vaihtoehtoja ja parempia tuotteita;

54. kehottaa – AKT-maiden heikon rahoituksellisen, hallinnollisen ja institutionaalisen kapasiteetin mielessä pitäen – komissiota varmistamaan kansainvälisesti sovittujen standardien kunnioittamisen rahoituspalvelualan sääntelyssä ja valvonnassa sen neuvotellessa kauppasopimuksia ja pannessa niitä täytäntöön veroparatiiseina pidettävien maiden kanssa;

55. katsoo, että erityisesti rahoituspalvelujen saatavuus (mikroluotot, pankkitilien ja peruspankkipalvelujen käyttömahdollisuus, kiinnelainat, leasing ja factoring, eläkkeet sekä paikalliset ja kansainväliset rahasiirrot) on tarpeen yksityishenkilöille kehitysmaissa, jotta he voisivat harjoittaa taloudellisia perustoimintoja, ja pyytää näin ollen komissiota edistämään markkinoille pääsyn parantamista kehitysmaissa rahoituspalvelujen alalla ja kannustamaan järkevään vakavaraisuutta koskevaan sääntelyyn, kilpailukykyisten markkinoiden kehittämiseen ja rahoituspalvelu-alan opetukseen;

o o

56. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Maailman kauppajärjestölle ja sen jäsenmaille.

[1] EUVL C 102 E, 24.4.2008, s. 128.
[2] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0053.
[3] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0629.
[4] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0195.
[5] EUVL C 293 E, 2.12.2006, s. 155.
[6] EUVL C 308 E, 16.12.2006, s.182.
[7] EUVL C 298 E, 8.12.2006, s. 235.
[8] EUVL C 233 E, 28.9.2006, s. 103.
[9] EUVL C 306 E, 15.12.2006, s. 400.
[10] EUVL L 376, 29.12.2006, s. 36.

JOHDANTO

Tämän mietinnön tavoitteena on korostaa palvelukaupan tärkeyttä varallisuuden ja työpaikkojen luojana kaikille talouksille ympäri maailmaa sekä kehityksen käynnistäjänä. Palvelut tarjoavat selkärangan talouksille ja kaupalle ympäri maailmaa – ei ainoastaan keinona luoda varallisuutta vaan ne tarjoavat myös elintärkeää tukea taloudelle ja teollisuudelle kokonaisuudessaan esimerkiksi rahoituksen, logistiikan ja viestinnän kautta.

Termi "palvelukauppa" kattaa valtavan valikoiman aloja, minkä vuoksi on mahdotonta yrittää sisällyttää ne kaikki yhteen mietintöön. Siksi tässä mietinnössä keskitytään palveluja koskeviin laajempiin aiheisiin, myös GATSiin ja kahdenvälisiin ja alueellisiin kauppasopimuksiin sekä muutamiin esimerkkeihin alan erityiskysymyksistä.

PALVELUT OSANA TALOUTTA

Tämän päivän globalisaation taso ja nopea teknologinen edistyminen edellyttää enemmän kuin koskaan, että kiinnitetään huomiota ei ainoastaan fyysisten tavaroiden kauppaan vaan myös palvelukauppaan. Tutkimukset osoittavat toistavasti, että palvelut muodostavat yhä kasvavan osuuden BKT:sta lähes joka taloudessa: 75 prosenttia EU:ssa, 78 prosenttia Pohjois-Amerikassa, 52 prosenttia Afrikassa ja 60 prosenttia Aasiassa.

Vaikka tavarakauppa on suuresti riippuvainen tehokkaasta palvelutaloudesta, se ei merkitse, että palvelukauppaa olisi kohdeltava samoin. Koska rahoitus-, viestintä- ja ammattialojen palvelut ovat tärkeitä välipanoksia tuotannolle kaikilla aloilla, teknologisilla parannuksilla näillä aloilla voisi olla kokonaistuottavuutta kasvattava vaikutus. Kun tavarakaupan vapauttaminen siirtää taloutta kohti erikoistumista, palvelukaupan avaaminen ulkomaisten investointien sallimisen kautta voisi täten johtaa lisääntyneeseen ja tasapainotettuun tulokseen sekä parempaan infrastruktuuriin kaikilla talouden aloilla.

Tässä mietinnössä korostetaan, että palvelut eivät ole rikkaampien maiden omaa alaa vaan tärkeä ja kasvava osa kaikkia talouksia. Oiva esimerkki valtavasta kasvupotentiaalista palvelujen kautta köyhissä maissa on afrikkalaisten ja eteläamerikkalaisten televiestintäalan yritysten buumi, mikä on osoittanut edistyksen, jota voidaan saada aikaan vapauttamisen ja kilpailun kautta. Televiestintäalan yritysten buumi myös korostaa kerrannaisvaikutuksia, joita palvelujen vapauttamisella voi olla kauppaa vahvistamalla ja globalisaatiota helpottamalla siten, että köyhempien maiden yrittäjien ja kansalaisten saataville annetaan viestintä- ja tietotekniikkaa, jota muuten ei olisi ulottuvilla.

On tärkeää korostaa, että palvelukaupan avautuminen ei merkitse yksityistämistä. Yksittäisten maiden hallitukset voivat vielä niin halutessaan tarjota valtiojohtoista pankkipalvelua, valtiojohtoisia televiestintäpalveluja tai vesihuoltoa, koska ne voivat yhä kieltää paikallisia ja ulkomaalaisia yrittäjiä tai yrityksiä tarjoamasta rinnalla kilpailevia palveluja, vaikka muiden kuin valtion palvelujen tarjonta voisi pikemminkin täydentää kuin haitata monia julkisia palveluja.

Mietinnön laatija myöntää, että on tärkeää, että kansalaisille tarjotaan pääsy ja valinnanvapaus erityisesti köyhemmissä maissa, joissa paikallisilla tai kansallisilla hallituksilla ei ole varoja tai joskus ei edes kiinnostusta kunnolliseen palvelujen tarjontaan. Esimerkiksi joissakin tapauksissa hallituksilla ei ole kapasiteettia tarjota puhdasta vettä slummien asukkaille. Tutkimuksissa on osoitettu, että monet slummeissa asuvista köyhistä voivat maksaa ja maksavatkin yksityisen tarjoamasta vedestä, vaikka hinnat saattaisivatkin alussa näyttää melko korkeilta. He maksavat, koska hinta on usein silti alhaisempi kuin se, mitä heidän oli maksettava välittäjälle vedestä, joka oli vaarallista ja epäluotettavaa. Vaihtoehtoiset toimittajat voisivat kuitenkin yksinkertaisesti olla paikallisia yrittäjiä eikä välttämättä ulkomaalaisia tarjoajia. Lisäksi rahoituspalvelujen kaupan avautuminen esimerkiksi merkitsisi, että kansalaisten ei pitäisi luottaa lainan saamiseksi vain yhteen pankkiin, jota saattaisi johtaa korruptoituneen hallituksen liittolainen tai perheenjäsen. Kansalaiset myös usein pitävät tervetulleena mediapalvelujen avautumista, koska se johtaa käyttäjän valintaan ja lisääntyneeseen ilmaisuvapauteen. Mietinnön laatija on kriittinen sellaisia tapauksia kohtaan, joissa kulttuurin monimuotoisuuden käsitettä käytetään tekosyynä kilpailevien mediapalveluntarjoajien poissa pitämiseen tai sulkemiseen valtion propagandaa suoltavan valtion monopolilähettäjän säilyttämiseksi.

GATS JA MUUT KAHDENVÄLISET JA ALUEELLISET SOPIMUKSET

WTO:n nykyinen Dohan kehityskierros on parhaillaan umpikujassa maataloutta koskevien erimielisyyksien vuoksi. Tässä mietinnössä muistutetaan lukijoille, että maatalous – vaikkakin tärkeä ala ihmisten elossa säilymistä varten – on vain pieni osuus BKT:sta eikä sen pitäisi viivyttää maailmantalouden muiden tärkeiden alojen avautumista. EU:n pitäisi osoittaa moraalista johtajuutta leikkaamalla tariffeja ja tukia, jotka estävät kauppaa fyysisillä tavaroilla ja maataloustuotteilla, jotta palvelukaupasta saataisiin suurempi voitto, mikä ei ole tärkeää ainoastaan EU:n tuottajille ja kuluttajille vaan myös köyhempien maiden kansalaisille.

Monenvälinen umpikuja on merkinnyt, että monet maat, myös EU, tekevät kahdenvälisiä ja alueellisia sopimuksia. CARIFORUMin kanssa allekirjoitetussa taloudellisessa kumppanuussopimuksessa neuvotellut sitoumukset ovat osoittaneet selvää halua ottaa palvelut esityslistalle. Palvelujen neljättä toimitusmuotoa koskevissa sopimuksissa toivottavasti puututaan aivovuotoon (brain drain) sekä "brain in a drain"-ilmiöön, jossa koulutetut ihmiset köyhemmissä maissa eivät pysty soveltamaan taitojaan mahdollisuuksien puutteiden vuoksi.

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

palvelujen kaupasta
(2008/2004(INI))

Valmistelija: Olle Schmidt

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. panee merkille, että palvelut, etenkin rahoituspalvelut, vaikuttavat moniin toimialoihin, ja korostaa, että tämän päätöslauselman keskipisteenä on palvelujen kauppa eli markkinoille pääsyn saavuttaminen vapaaehtoisen markkinoiden avaamisen kautta käyttämällä pyydä ja tarjoa -neuvottelumenetelmää; esittää, että rahoitusvalvonnan ja sääntelyn kaltaisia aloja ja muita rahoituspalvelujen eri näkökohtia koskevia kysymyksiä olisi käsiteltävä sopivalla foorumilla;

2. kannattaa vahvasti komission näkemystä, että markkinoille pääsy ja palvelujen vapaa kauppa ovat kasvua ja työllisyyttä edistävän Lissabonin strategian olennainen osatekijä; korostaa, että avoimet markkinat yhdistettyinä palvelujen vapaaseen, tasapainoiseen ja säänneltyyn kauppaan hyödyttävät kaikkia osallistuvia maita ja alueita;

3. panee merkille, että eurooppalaiset yritykset ovat yhä aktiivisempia kansainvälisesti, että maailmanlaajuinen talouskasvu on suuressa määrin kolmansien maiden käsissä ja että parempi pääsy markkinoille myötävaikuttaisi siksi Euroopan unionin kilpailukyvyn vahvistamiseen;

4. katsoo, että palvelujen kauppaa tarvitaan täydentämään tavaroiden kauppaa ja että niitä ei pitäisi käsitellä erillään toisistaan;

5. katsoo, että palvelutaloudesta on tullut määrällisesti tärkein talouden ala OECD-maiden talouksissa ja että palveluiden saatavuus lisää talouskasvua ja helpottaa liiketoiminnan kasvua ja kehitystä parantamalla muiden teollisuudenalojen suorituskykyä, koska palvelut tarjoavat tärkeitä välipanoksia etenkin yhä yhteenliittyneemmässä globalisoituneessa maailmassa;

6. tunnustaa sen, että markkinoille pääsyn saavuttaminen on palveluiden kohdalla vaikea prosessi käynnissä olevien WTO:n/Dohan kehitysohjelmaan liittyvien neuvottelujen puitteissa; kehottaa komissiota pyrkimään WTO:n monenvälisissä puitteissa tasapainoisen paketin aikaansaamiseen, johon kuuluu kunnianhimoinen tarjonta palvelujen alalla, erityisesti rahoituspalvelujen, joissa Euroopan unionilla on kilpailukykyistä asiantuntemusta ja suuret kasvumahdollisuudet; toteaa, että sääntöjen ja normien noudattaminen on välttämätöntä tullien ulkopuolisten kaupan esteiden ehkäisemiseksi, mikä saattaa olla arkaluonteista palvelujen alalla;

7. kehottaa komissiota ottamaan kauppaneuvotteluissa täysin huomioon yleishyödyllisten palvelujen olemassaolon ja mahdollisen vaikutuksen, joka markkinoiden avautumisella on niiden järjestämiseen;

8. panee merkille, että rahoituspalvelujen suhteen EU:lla on maailman avoimimpiin kuuluvat markkinat, mutta korostaa, että Euroopan unionin on pyrittävä hyökkäävämpään ja tasapainoiseen taktiikkaan palvelujen kaupasta käytävissä neuvotteluissa ja omaksuttava avoimuuden, kehityksen ja vastavuoroisuuden periaatteet;

9. korostaa, että tärkeää, että rahoituspalveluviranomaiset pysyvät menestyksekkäästi kaikkien eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten rahoituspalvelumarkkinoiden vauhdissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan EU:n sääntelykehyksiä sekä tiivistämään Euroopan unionin ja sen kauppakumppaneiden sääntelystä käymää vuoropuhelua kaupan esteiden vähentämiseksi;

10. kehottaa komissiota tutkimaan sellaisten kolmansien maiden "offshore"‑käytäntöjä, jotka vahingoittavat markkinoiden vastavuoroisesti hyödyttävää avautumista;

11. kehottaa jäsenvaltioita työskentelemään komission kanssa yhdennetymmän ja johdonmukaisen kauppapolitiikan kehittämiseksi, erityisesti investointien alalla; huomauttaa, että jäsenvaltioiden ei pitäisi yliarvioida ulkomaisten investointien riskejä, vaan pyrkiä tekemään kansantalouksistaan tosiasiallisesti avoimia ja noudattaa yhteistä lähestymistapaa mitä tulee valtiollisiin sijoitusrahastoihin; panee merkille tarpeen arvioida sellaisia aiheita, kuten toimitusvarmuus erityisesti, kun kyse on valtio-omisteisten yritysten ulkomaisista investoinneista energia-alalla; muistuttaa, ettei tällaista arviota voida käyttää protektionistisena toimenpiteenä;

12. kiinnittää komission huomiota mahdollisiin riskeihin, jotka koskevat kilpailusääntöjen kunnioittamista Euroopan unionissa, koska julkisia hankintoja koskevassa WTO-sopimuksessa ei ole vastavuoroisuutta;

13. kehottaa komissiota vahvistamaan piratismin torjuntaa etenkin Internetin kautta edistämällä muun muassa kansallisten hallintojen parempaa yhteistyötä;

14. puoltaa komission monenvälisille kauppaneuvotteluille antamaa vahvaa tukea, mutta huomauttaa, että palvelujen kaupan osalta, erityisesti mitä tulee rahoituspalveluihin, vapaakauppasopimukset saattavat sopia paremmin markkinoille pääsyn hankkimiseen; tukee voimakkaasti sellaisten talouskumppanuussopimusten tekemistä AKT-maiden kanssa, jotka eivät kata ainoastaan tavaroita vaan myös palvelut ja investoinnit ja jotka siten mahdollistavat kyseisten maiden yhdentymisen maailmantalouteen;

15. painottaa, että rahoituspalvelujen tehokas markkinoille pääsy luo parempia mahdollisuuksia kilpailuun, avoimuuteen ja monipuolistamiseen; panee merkille, että varsinkin nousevissa talouksissa tehokas markkinoille pääsy voisi johtaa vahvempaan paikallisten rahoitusmarkkinoiden kehitykseen sellaisten yritysten eduksi, jotka haluavat sijoittautua, sekä tarjota kuluttajille enemmän vaihtoehtoja ja parempia tuotteita;

16. kehottaa – AKT-maiden heikon rahoituksellisen, hallinnollisen ja institutionaalisen kapasiteetin mielessä pitäen – komissiota varmistamaan kansainvälisesti sovittujen standardien kunnioittamisen rahoituspalvelualan sääntelyssä ja valvonnassa sen neuvotellessa kauppasopimuksia ja pannessa niitä täytäntöön veroparatiiseina pidettävien maiden kanssa;

17. katsoo, että erityisesti rahoituspalvelujen saatavuus (mikroluotot, pankkitilien ja peruspankkipalvelujen käyttömahdollisuus, kiinnelainat, leasing ja factoring, eläkkeet sekä paikalliset ja kansainväliset rahasiirrot) on tarpeen yksityishenkilöille kehitysmaissa, jotta he voisivat harjoittaa taloudellisia perustoimintoja, ja pyytää näin ollen komissiota edistämään markkinoille pääsyn parantamista kehitysmaissa rahoituspalvelujen alalla ja kannustamaan järkevään vakavaraisuutta koskevaan sääntelyyn, kilpailukykyisten markkinoiden kehittämiseen ja rahoituspalvelu-alan opetukseen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

palvelujen kaupasta
(2008/2004(INI))

Valmistelija: Cristian Silviu Buşoi

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. palauttaa mieliin, että palvelujen osuus Euroopan kansantaloudesta on yli kolme neljännestä ja että monet palvelut ovat elintärkeitä tuotantojärjestelmän muiden osa-alueiden, kuten teollisuuden ja maatalouden, kilpailukyvylle ja innovaatioille;

2. katsoo, että oikeudenmukaista palvelujen kauppajärjestelmää muodostettaessa on tärkeää varmistaa EY:n perustamissopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen periaatteiden noudattaminen;

3. katsoo, että tehokkaasti toimivat palvelujen sisämarkkinat ovat tärkeitä EU:n yritysten maailmanlaajuisen kilpailukyvyn kannalta; korostaa, että ajallaan toteutettu ja asianmukainen yhteisön lainsäädännön, myös sisämarkkinoiden palveluista annetun direktiivin 2006/123/EY[1] täytäntöönpano ja sisällyttäminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on tässä mielessä tärkeää;

4. katsoo, että tasapainoisella ja kunnianhimoisella yrityspolitiikalla – erityisesti pienyrityksiä koskevalla eurooppalaisella säädöksellä – saatetaan vahvistaa pk-yritysten kilpailukykyä; vaatii, että tulevassa aloitteessa kiinnitetään huomiota myös palvelualojen tarpeisiin ja kannattaa lainsäädäntövälinettä;

5. palauttaa mieliin, että palvelut ovat tärkeitä Euroopan kansantaloudelle, ja kantaa huolta siitä, ettei Maailman kauppajärjestö WTO ole meneillään olevalla neuvottelukierroksella saavuttanut edistystä palvelujen alalla;

6. toteaa, että ammattitaitoisten työntekijöiden pula on kasvava haaste Euroopan palvelusektorilla ja että on kehitettävä toimia ongelman ratkaisemiseksi muun muassa työntekijöiden elinikäisen oppimisen ja heidän koulutuksensa kautta;

7. tähdentää, että palvelusektori saattaa tuoda ratkaisuja ympäristöongelmiin ja katsoo, että ne ovat yksi EU:n tietämyksen vientiin sisältyvän lisäarvon keskeisimpiä osia; korostaa, että palvelusektorin merkitys on otettava huomioon suunniteltaessa kestävää kehitystä koskevaa politiikkaa;

8. pitää myönteisenä komission painotusta, jonka mukaan globalisaation myönteiset vaikutukset välitetään kuluttajille; korostaa, että yhdessä korkeatasoisen kuluttajansuojan kanssa reilu kilpailu palvelualoilla on keskeistä, kun halutaan varmistaa, että kuluttajat hyötyvät Euroopan avoimista markkinoista.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

[1] EUVL L 376, 29.12.2006, s. 36.

Hyväksytty (pvä)

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Mariela Velichkova Baeva, Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Manuel António dos Santos, Jonathan Evans, Elisa Ferreira, José Manuel García-Margallo y Marfil, Jean-Paul Gauzès, Donata Gottardi, Benoît Hamon, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Othmar Karas, Piia-Noora Kauppi, Wolf Klinz, Christoph Konrad, Guntars Krasts, Kurt Joachim Lauk, Andrea Losco, Florencio Luque Aguilar, John Purvis, Alexander Radwan, Bernhard Rapkay, Dariusz Rosati, Eoin Ryan, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Peter Skinner, Margarita Starkevičiūtė, Ivo Strejček, Ieke van den Burg

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Mia De Vits, Harald Ettl, Margaritis Schinas

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö