MIETINTÖ suosituksista komissiolle yhteisösijoittajia koskevasta avoimuudesta

9.7.2008 - (2007/2239(INI))

Oikeudellisten asioiden valiokunta
Esittelijä: Klaus-Heiner Lehne
(Aloite – työjärjestyksen 39 artikla)
Valmistelija (*): Sharon Bowles, Talous- ja raha-asioiden valiokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 47 artikla

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

suosituksista komissiolle yhteisösijoittajia koskevasta avoimuudesta

(2007/2239(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 31 päivänä tammikuuta 1977 annetun toisen neuvoston direktiivin 77/91/ETY niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi osakeyhtiöitä perustettaessa sekä niiden pääomaa säilytettäessä ja muutettaessa[1],

–   ottaa huomioon 25. heinäkuuta 1978 annetun neljännen neuvoston direktiivin 78/660/ETY yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä[2],

–   ottaa huomioon 13. kesäkuuta 1983 annetun seitsemännen neuvoston direktiivin 83/349/ETY konsolidoiduista tilinpäätöksistä[3],

–   ottaa huomioon 8. joulukuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/635 ETY pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksestä ja konsolidoidusta tilinpäätöksestä[4],

–   ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista[5] ("direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä"),

–   ottaa huomioon 27. syyskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/65/EY direktiivien 78/660/ETY, 83/349/ETY ja 86/635/ETY muuttamisesta tietynlaisten yhtiöiden sekä pankkien ja muiden rahoituslaitosten tilinpäätöksien ja konsolidoitujen tilinpäätöksien laadinnassa noudatettavien arvostussääntöjen osalta[6],

–   ottaa huomioon 21. tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/107/EY siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 85/611/ETY muuttamisesta rahastoyhtiöiden ja yksinkertaistettujen tarjousesitteiden sääntelemiseksi[7],

–   ottaa huomioon 21. tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/108/EY siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 85/611/ETY muuttamisesta rahastoyhtiöiden ja yksinkertaistettujen tarjousesitteiden sääntelemiseksi[8],

–   ottaa huomioon 23. syyskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/65/EY kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyynnistä[9],

–   ottaa huomioon 28. tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö)[10],

–   ottaa huomioon 3. kesäkuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/48/EY säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta[11],

–   ottaa huomioon 18.6.2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/51/EY yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden, pankkien ja muiden rahoituslaitosten sekä vakuutusyritysten tilinpäätöksistä ja konsolidoiduista tilinpäätöksistä annettujen direktiivien 78/660/ETY, 83/349/ETY, 86/635/ETY ja 91/674/ETY muuttamisesta[12],

–   ottaa huomioon 4. marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä[13],

–   ottaa huomioon 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/25/EY julkisista ostotarjouksista[14],

–   ottaa huomioon 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY rahoitusvälineiden markkinoista[15],

–   ottaa huomioon 15. joulukuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta[16] (avoimuusdirektiivi),

–   ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/1/EY neuvoston direktiivien 73/239/ETY, 85/611/ETY, 91/675/ETY, 92/49/ETY ja 93/6/ETY sekä direktiivien 94/19/EY, 98/78/EY, 2000/12/EY, 2001/34/EY, 2002/83/EY ja 2002/87/EY muuttamisesta rahoituspalvelualan komiteajärjestelmän uudistamiseksi[17],

–   ottaa huomioon 26. lokakuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen[18],

–   ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/48/EY luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta[19],

–   ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/49/EY sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä[20],

–   ottaa huomioon 10. elokuuta 2006 annetun komission direktiivin 2006/73/EY Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten, toiminnan harjoittamisen edellytysten ja kyseisessä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta[21] (rahoitusvälineiden markkinoita koskevan direktiivin soveltamisdirektiivi),

–   ottaa huomioon 19. maaliskuuta 2007 annetun komission direktiivin 2007/16/EY[22] arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 85/611/ETY täytäntöönpanosta tiettyjen määritelmien selventämiseksi,

–   ottaa huomioon 11. heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/36/EY osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä[23]^,

–   ottaa huomioon 25. syyskuuta 2003 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sijoituspalveluista ja säännellyistä markkinoista[24],

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan teettämän selvityksen, joka koskee absoluuttisen tuottotavoitteen rahastoja, avoimuutta ja eturistiriitoja[25],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 192 artiklan toisen kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 39 ja 45 artiklan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon (A6-0296/2008),

A. katsoo, että vaihtoehtoisten sijoitusvälineiden, kuten absoluuttisen tuottotavoitteen rahastojen ja pääomasijoitusten tunnustetaan voivan tarjota uusia monipuolistamisetuja omaisuudenhoitajille, lisätä markkinoiden likviditeettiä ja sijoittajien tuotto-odotuksia, edistää hinnan muodostusprosessia, riskien hajauttamista ja rahoitusalan integroitumista sekä kohentaa markkinoiden tehokkuutta,

B.  myöntää, että absoluuttisen tuottotavoitteen rahastot ja pääomasijoitukset ovat erillisiä investointivälineitä, joiden investoinnit ja investointistrategiat poikkeavat luonteeltaan toisistaan,

C. katsoo, että EU-perusteiset absoluuttisen tuottotavoitteen rahastot ja pääomasijoitukset tarvitsevat niiden innovoivia strategioita kunnioittavaa sääntely-ympäristöä, jotta ne kykenevät pysymään kansainvälisesti kilpailukykyisinä samalla kun markkinadynamiikkaan mahdollisesti aiheutuvia haittavaikutuksia lievennetään; katsoo, että vaarana on, että tuotekohtainen lainsäädäntö voi olla joustamatonta ja tukahduttaa innovaatioita,

D. katsoo, että niissä absoluuttisen tuottotavoitteen rahastoissa ja pääomasijoituksissa, joiden rahastoyhtiö on sijoittautunut EU:hun, on noudatettava yhteisön nykyistä ja tulevaa lainsäädäntöä; katsoo, että myös EU:hun sijoittautumattomien yksiköiden on noudatettava tätä lainsäädäntöä tietyn toiminnan yhteydessä,

E.  katsoo, että EU:n sisäiset absoluuttisen tuottotavoitteen rahastot ja niiden hoitajat ja pääomasijoitukset kuuluvat nykyisen lainsäädännön piiriin, erityisesti markkinoiden väärinkäytön osalta, ja että niihin sovelletaan välillistä sääntelyä vastapuolten kautta ja silloin, kun säänneltyihin tuotteisiin liittyviä investointeja myydään,

F.  ottaa huomioon, että absoluuttisen tuottotavoitteen rahastoihin ja pääomasijoituksiin sovelletaan eräissä jäsenvaltioissa kansallista sääntelyjärjestelmää ja että EU:n nykyiset direktiivit on pantu täytäntöön eri tavoin; katsoo, että toisistaan poikkeavat kansalliset määräykset lisäävät sääntelysegmentoitumisen riskiä sisämarkkinoilla, mikä saattaa viivästyttää tämän liiketoiminnan kehittämistä rajojen yli Euroopassa,

G. katsoo, että direktiivit vaikuttavat asianmukaisilta oikeudellisilta välineiltä sellaisten kysymysten käsittelemiseen, jotka liittyvät absoluuttisen tuottotavoitteen rahastoihin ja pääomasijoituksiin; katsoo, että jäsenvaltioissa ja EU:ssa jo voimassa olevan lainsäädännön absoluuttisen tuottotavoitteen rahastoihin ja pääomasijoituksiin vaikutusten analysointi ja arviointi on toteutettava ennen niiden avoimuutta koskevan direktiivin laadintaa; katsoo, että tällainen lainsäädäntö olisi otettava yhdenmukaistamisen lähtökohdaksi; katsoo, että nykyisiä asetuksia voidaan joutua mukauttamaan, mutta olisi vältettävä muutoksia, jotka tuovat mukanaan perustelemattomia eroavuuksia,

H. katsoo, että yhdeksi pääkysymykseksi mielletään avoimuuden tarve ja sen analysointi sekä tavat, joilla sitä voidaan parantaa; katsoo, että avoimuudessa on monta näkökohtaa, kuten absoluuttisen tuottotavoitteen rahastojen ja – mahdollisesti – pääomasijoitusten avoimuus niitä yhtiöitä kohtaan, joiden osakkeita ne hankkivat tai omistavat, sekä avoimuus rahaston vastapuolia (prime broker), kansainvälisiä sijoittajia, kuten eläkerahastoja tai pankkeja, yksityisiä sijoittajia, liikekumppaneita, sääntelyvallan käyttäjiä ja viranomaisia kohtaan; katsoo, että avoimuuden puute vaivaa enimmäkseen toisaalta absoluuttisen tuottotavoitteen rahastojen ja – mahdollisesti – pääomasijoitusten välistä suhdetta ja toisaalta niiden yhtiöiden välistä suhdetta, joiden osakkeita rahasto hankkii tai omistaa,

I.   katsoo, että Yhdysvaltain kokemukset siitä, että kilpailijat ovat käyttäneet hyväkseen tiedotuslainsäädännön tarjoamia vapauksia saadakseen rahoitussijoituksia koskevia sijoittajille tarkoitettuja yksityiskohtaisia tietoja, ovat koituneet sekä sijoittajien että rahaston tappioksi,

J.   katsoo, että avoimuutta koskevan direktiivin epäjohdonmukainen täytäntöönpano on johtanut vaihtelevaan avoimuuteen EU:ssa ja aiheuttanut huomattavia kustannuksia sijoittajille,

K. katsoo, että avoimuus on ehdoton ennakkoedellytys sijoittajien luottamukselle ja monimutkaisten rahoitustuotteiden hahmottamiselle ja että se edistää siten rahoitusmarkkinoiden optimaalista toimivuutta ja vakautta; toteaa, että avoimuus voi olla ainoastaan asianmukaisen huolellisuuden apuväline, ei sen korvike,

L.  katsoo, että nykyisen subprime-luottokriisin ei voida katsoa johtuvan vain yhdestä alasta, kun otetaan huomioon, että vie aikaa sisäistää perinpohjaisesti tämän kriisin syy- ja seuraussuhteet, ja katsoo, että sen monitahoisiin syihin sisältyvät muun muassa seuraavat seikat:

–   luokituslaitokset, erityisesti luottoluokituslaitosten eturistiriita ja väärä käsitys luokitusten merkityksestä,

–   Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden huolimattomat lainanantokäytänteet,

–   monimutkaisten strukturoitujen tuotteiden nopeat innovoinnit,

–   jaettavaksi alulle panemisen (originate to distribute) malli ja pitkä välitysketju,

–   sijoittajien ahneus pyrkiä entistä suurempiin voittoihin ja palkkausta koskeva lyhytnäköinen kannustinrakenne,

–   asianmukaisen huolellisuuden laiminlyönti,

–   arvopaperistaminen ja luokituslaitosten prosessi monimutkaisten strukturoitujen tuotteiden yhteydessä johti kyseisten tuotteiden ylihinnoitteluun kohde-etuuksiin verrattuna;

–   Amerikan investointipankkien eturistiriidat ja niitä koskevan sääntelyn puute,

M. ottaa huomioon, että yhteisön lainsäädännössä on komiteamenettelyn ja Lamfalussyn menettelyn kaltaisia mekanismeja, joilla mahdollistetaan täytäntöönpanotoimien avulla joustavuus reagoitaessa liiketoimintaympäristön muutoksiin; katsoo, että tämä järjestelmä kohenee, kun Lissabonin sopimuksen mukaisia säädösvallan siirron nojalla annettuja säädöksiä voidaan käyttää,

N. ottaa huomioon, että monissa erilaisissa absoluuttisen tuottotavoitteen rahastoja ja pääomasijoituksia koskevissa aloitteissa ja elimissä, kuten arvopaperipörssiä valvovien viranomaisten kansainvälisessä järjestössä, Kansainvälisessä valuuttarahastossa, taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä ja teollisuuden elimissä, mukaan lukien no, jotka ovat tekemisissä absoluuttisen tuottotavoitteen rahastojen ja pääomasijoitusten kanssa, on otettu käyttöön periaatteita ja parhaita käytännesääntöjä, jotka täydentävät ja joita voidaan hyödyntää malleina EU-lainsäädännölle; katsoo, että EU-lainsäädännön noudattamisen ohella yhtiöitä ja taloudellisia yhdistyksiä olisi kannustettava allekirjoittamaan nämä säännöt noudata tai selitä -pohjalta ja että noudattamista ja selityksiä koskevat yksityiskohdat olisi saatettava julkisesti saataville ja arvioitava asianmukaisesti,

O. katsoo, että eräisiin ilman pörssin välitystä myytäviin tuotteisiin (OTC-tuotteet) voitaisiin soveltaa avoimempaa tai näkyvämpää kauppaamistapaa, jotta markkina-arvoon arvostamista voidaan lisätä mahdollisuuksien mukaan ja jotta mahdollisista omistajanvaihdoksista voidaan ilmoittaa; katsoo, että yleisluonteisempi OTC-selvitysjärjestelmä olisi houkuttelevampi valvonnan ja riskienarvioinnin kannalta, mutta mahdollinen uusi järjestelmä on otettava käyttöön kansainvälisesti, jotta yhdenvertaiset lähtökohdat voidaan varmistaa maailmanlaajuisessa yhteydessä,

P.  katsoo, että koko alan kattavalla valvonnalla ja raportoinnilla on tärkeä rooli kansalaisten huolenaiheiden huomioon ottamisessa ja jotta voidaan ymmärtää pääomasijoitusten taloudellisia vaikutuksia, ja että yksityisiltä ja julkisilta yrityksiltä vaaditaan jo nykyisin sitä, että ne kuulevat työntekijöitään asioissa, joilla on vaikutuksia työntekijöiden etuihin; katsoo, että on vältettävä luomasta epätasapainoa yksityisiltä pääomasijoitusyhtiöiltä vaadittujen kaupallisten tiedonantojen ja muilta yksityisyrityksiltä vaadittujen tiedonantojen välille,

Q. katsoo, että tuotteita koskeva lainsäädäntö ei vaikuta soveltuvalta sääntelytyypiltä tämän innovoivan alan käsittelyyn,

R.  katsoo, että yksi keskitetty käytännesääntöjen verkkosivusto olisi hyödyllinen ja että sellainen olisi perustettava EU:hun ja sitä olisi markkinoitava kansainvälisesti; katsoo, että verkkosivustoon olisi sisällytettävä rekisteri markkinoilla toimijoista, jotka noudattavat käytännesääntöjä, näiden tiedoksiannoista sekä noudattamatta jättämisen perusteista; katsoo, että noudattamatta jättämisen perusteista voidaan ottaa myös opiksi,

S.  toteaa, että on poistettava vaihtoehtoisten sijoitusten rajojen yli jakamisen esteet perustamalla yhteisösijoittajia varten suunnattuja anteja koskeva eurooppalainen yksityinen järjestely,

T.  katsoo, että pääomasijoitusten yhteydessä mahdollisista lisäraportointivaatimuksista – etenkin jos lisäraportointi on tiuhaa – aiheutuvat kustannukset olisi perusteltava ja että niiden olisi oltava oikeassa suhteessa niistä saataviin etuihin; katsoo, että entistä paremmat yhteydet palkkausjärjestelmien ja pitkäaikaisen suorituskyvyn välillä ovat tarpeen kaikissa yhteyksissä,

U. katsoo, että työjärjestyksen 39 artiklan 2 kohdassa mainittu ehto, jonka mukaan ehdotusta ei saa olla valmisteltavana, täyttyy asianmukaisesti,

1.  pyytää komissiota toimittamaan käsiteltävästä aiheesta riippuen parlamentille joko EY:n perustamissopimuksen 44 artiklan, 47 artiklan 2 kohdan tai 95 artiklan nojalla yhden tai useamman lainsäädäntöehdotuksen absoluuttisen tuottotavoitteen rahastoista ja pääomasijoituksista; edellyttää, että ehdotus/ehdotukset laaditaan toimielinten välisten keskustelujen perusteella ja jäljempänä annettuja yksityiskohtaisia suosituksia noudattaen;

2.  toteaa, että suosituksissa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta ja kunnioitetaan kansalaisten perusoikeuksia;

3.  katsoo, että pyydetyillä ehdotuksilla ei ole rahoitusvaikutuksia;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja sen liitteenä olevat yksityiskohtaiset suositukset komissiolle ja neuvostolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

• [1]  EYVL L 26, 31.1.1977, s. 1.
• [2]  EYVL L 222, 14.8.1978, s. 11.
• [3]  EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1.
• [4]  EYVL L 372, 31.12.1986, s. 1.
• [5]  EYVL L 178, 17.7.2000, s.1.
• [6]  EYVL L 283, 27.10.2001, s. 28.
• [7]  EYVL L 41, 13.2.2002, s. 20.
• [8]  EYVL L 41, 13.2.2002, s. 35.
• [9]  EYVL L 271, 9.10.2002, s. 16.
• [10]  EUVL L 96, 12.4.2003, s. 16.
• [11]  EUVL L 157, 26.6.2003, s. 38.
• [12]  EUVL L 178, 17.7.2003, s. 16.
• [13]  EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64.
• [14]  EUVL L 142, 30.4.2004, s. 12.
• [15]  EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1.
• [16]  EUVL L 390, 31.12.2004, s. 38.
• [17]  EUVL L 79, 24.3.2005, s. 9.
• [18]  EUVL L 309, 25.11.2005, s. 15.
• [19]  EUVL L 177, 30.6.2006, s. 1.
• [20]  EUVL L 177, 30.6.2006, s. 201.
• [21]  EUVL L 241, 2.9.2006, s. 26.
• [22]  EUVL L 79, 20.3.2007, s. 11.
• [23]  EUVL L 184, 14.7.2007, s. 17.
• [24]  EUVL C 77 E, 26.3.2004, s. 329.
• [25]  IP/A/ECON/IC/2007-24.

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEN LIITE: YKSITYISKOHTAISET SUOSITUKSET PYYDETTÄVIEN EHDOTUSTEN ASIASISÄLLÖSTÄ

Euroopan parlamentti pyytää komissiota ehdottamaan yhtä tai useampaa direktiiviä yhteisen avoimuusstandardin takaamiseksi ja jäljempänä esitettyjen, absoluuttisen tuottotavoitteen rahastoja ja pääomasijoituksia koskevien kysymysten ratkaisemiseksi, sillä direktiivi(e)n olisi suotava tarvittaessa jäsenvaltioille riittävästi joustavuutta, kun ne saattavat EU-säännöksiä osaksi omaa yhtiölainsäädäntöään, ja pyytää lisäksi komissiota kannustamaan avoimuuden kohentamista tukemalla ja valvomalla absoluuttisen tuottotavoitteen rahastojen ja pääomarahastojen johtajien ja heidän vastapuoliensa jo käyttöön ottaman itsesääntelyn kehittämistä ja kannustamaan jäsenvaltioita, jotta ne tukisivat näitä pyrkimyksiä vuoropuhelulla ja parhaiden käytänteiden vaihtamisella

Euroopan parlamentti ottaa huomioon, että valtio-omisteisia sijoitusyhtiöitä varten ei ole olemassa yhtenäistä ja julkista tiedonantojärjestelmää, ja kannattaa Kansainvälisen valuuttarahaston aloitetta sellaisen työryhmän perustamisesta, jonka tehtävänä on laatia kansainväliset käytännesäännöt valtio-omisteisia sijoitusyhtiöitä varten, ja uskoo, että tällaisten käytännesääntöjen avulla voidaan edistää valtio-omisteisten sijoitusyhtiöiden toiminnan tunnetuksi tekemistä; kehottaa komissiota ottamaan osaa tähän prosessiin.

Absoluuttisen tuottotavoitteen rahastot ja pääomasijoitukset

Euroopan parlamentti pyytää komissiota toimittamaan asianmukaisia lainsäädäntöehdotuksia tarkastelemalla uudelleen nykyistä yhteisön säännöstöä, joka vaikuttaa eri sijoittajatyyppeihin ja niiden vastapuoliin, vaikutustenarviointi ja asianomaisten teollisuudenalojen osallistuminen mukaan luettuna, tutkimaan mahdollisuutta erotella toisistaan absoluuttisen tuottotavoitteen rahastot, pääomasijoitukset ja muut investoijat ja mukauttamaan tai ottamaan käyttöön selkeitä selvityksiä ja merkittävän ja konkreettisen tiedon ajoissa ilmoittamista koskevia säännöksiä, jotta laadukas päätöksenteko ja sijoittajien ja yhtiön johdon samoin kuin investoijien ja muiden vastaavien tahojen avoin viestintä kävisivät helpommiksi. Jos ehdotuksia on jo tehty, ne olisi pantava täytäntöön vastaavasti. Pyytää komissiota kartoittamaan tapoja riskien näkyvyyden ja hahmotettavuuden tehostamiseksi erotuksena luottokelpoisuudesta; huomiota olisi kiinnitettävä siihen, vesittävätkö sopimuksissa olevat liialliset vastuuvapauslausekkeet nykyiset direktiivit ja avoimuutta koskevat toimet.

Uudessa lainsäädännössä olisi edellytettävä, että osakkaat ilmoittavat liikkeeseenlaskijoille äänioikeusosuuksistaan, jotka perustuvat osakkeiden hankkimiseen tai luovuttamiseen, kun osuus saavuttaa tai ylittää tietyt kynnysarvot tai putoaa niiden alle, ja kynnysarvot käynnistyvät kolmesta prosentista direktiivissä 2004/109/EY mainitun viiden prosentin asemesta. Siinä olisi lisäksi velvoitettava absoluuttisen tuottotavoitteen rahastot ja pääomasijoitukset, siinä määrin kuin nämä investoijaryhmät voidaan erotella toisistaan, ilmoittamaan sijoituspolitiikastaan ja siihen liittyvistä riskeistä yhtiöille, joiden osakkeita ne hankkivat tai omistavat, yksityis- ja yhteisösijoittajille, rahaston vastapuolille ja valvojille.

Ehdotusten olisi perustuttava nykyisen yhteisön lainsäädännön tarkasteluun, ja sitä tehtäessä olisi pyrittävä selvittämään, missä määrin nykyisiä avoimuutta koskevia säännöksiä voidaan soveltaa absoluuttisen tuottotavoitteen rahastojen ja pääomasijoitusten erikoistilanteeseen.

Komission olisi edellä mainituissa lainsäädäntöehdotuksissa pyrittävä erityisesti:

–   kartoittamaan, voidaanko vaihtoehtoisiin sijoituksiin soveltaa sopimusehtoja, joilla huolehditaan yksiselitteisestä riskeistä ilmoittamisesta ja niiden hallinnasta, kynnysarvojen ylittyessä toteutettavista toimista, myyntirajoitusten selkeästä kuvaamisesta sekä yksityiskohtaisista ehdoista, jotka koskevat sopimuksen perumista ja päättymistä;

–   tutkimaan rahanpesua absoluuttisen tuottotavoitteen rahastojen ja pääomasijoitusten yhteydessä;

–   tutkimaan mahdollisuuksia yhdenmukaistaa absoluuttisen tuottotavoitteen rahastoja ja – mahdollisesti – pääomasijoituksia koskevia sääntöjä ja suosituksia tietyn osuuden ylittävien osakkeenomistajien rekisteröimiseksi ja tunnistamiseksi sekä heidän strategioidensa ja aikeidensa ilmoittamiseksi – pitäen mielessä, että on vältettävä liiallista tietotulvaa;

–   tutkimaan, onko tarpeen ja millä tavoin voitaisiin velvoittaa välittäjät mahdollistamaan se, että alkuperäiset osakkeenomistajat voivat osallistua aktiivisesti osakkeenomistajien yleisten kokousten äänestyksiin, ja varmistaa, että valtakirjan saaneet noudattavat heidän äänestysohjeitaan ja että tunnistettujen osakkeenomistajien äänestysmenettelyt tuodaan julki;

–   perustamaan yhdessä alan kanssa parhaat käytännesäännöt siitä, kuinka nykyinen hallinto- ja ohjausjärjestelmän rakenne tasapainotetaan pyrkien tehostamaan pitkän aikavälin suuntautumista ja vähentämään rahoituskannustimia ja muita kannustimia, jotka rohkaisevat lyhyen aikavälin liialliseen riskinottoon ja vastuuttomaan käytökseen;

–   ottamaan käyttöön säännöksiä, joilla edellytetään johtajien palkkausjärjestelmien, osakeoptiot mukaan lukien, täyttä avoimuutta siten, että järjestelmä hyväksytään virallisesti yhtiön osakkeenomistajien yleiskokouksessa.

Absoluuttisen tuottotavoitteen rahastot erityiskysymyksenä

Euroopan parlamentti pyytää komissiota ottamaan käyttöön säännöksiä, joilla tehostetaan absoluuttisen tuottotavoitteen rahastojen äänestyspolitiikan avoimuutta, koska yhteisön määräysten kohteiden olisi hoidettava tällaisia rahastoja. Säännöksissä olisi lisäksi oltava koko EU:n kattava osakkaiden tunnistamisjärjestelmä. Jos ehdotuksia on jo laadittu, ne olisi pantava täytäntöön asianmukaisesti.

Komission olisi edellä mainitu(i)ssa lainsäädäntöehdotuksessa/lainsäädäntöehdotuksissa pyrittävä erityisesti:

–   tutkimaan arvopaperilainauksen ja lainattujen osakkeiden turvin äänestämisen vaikutuksia ottaen huomioon paremman sääntelyn periaatteet;

–   selvittämään, voitaisiinko raportointivaatimuksia soveltaa myös useamman osakkaan välisiin yhteistyösopimuksiin ja äänioikeuden epäsuoraan hankkimiseen optiojärjestelyin.

Pääomasijoittaminen erityiskysymyksenä

Euroopan parlamentti pyytää komissiota ehdottamaan säännöksiä, joilla investoijia kielletään ryöväämästä yhtiöitä (nk. yhtiöiden omaisuuden riipiminen) ja käyttämästä siten väärin valtaansa tavalla, joka pelkästään haittaa hankittua yhtiötä pitkällä aikavälillä vaikuttamatta millään tavoin myönteisesti sen tulevaisuuteen taikka sen työntekijöiden, luotonantajien ja liikekumppaneiden etuihin. Komission olisi lisäksi tarkasteltava yhteisiä sääntöjä, joilla taataan yhtiöiden pääoman riittävyys. Euroopan parlamentti pyytää komissiota vastaavasti tutkimaan, ovatko jäsenvaltiot toteuttaneet omaisuuden riipimisen vastaisia toimia.

Komission olisi tarkasteltava edellä mainitun lainsäädäntöehdotuksen edellä mainittujen lainsäädäntöehdotusten yhteydessä tapoja ratkaista kysymykset, joita ilmenee kun pankit lainaavat valtavia rahasummia hankkijoille, pääomasijoittajat mukaan luettuina, ja kiistävät sitten kaiken vastuun rahojen käyttötarkoituksesta tai lainan takaisinmaksuun käytettyjen varojen alkuperästä, kun otetaan huomioon, että nämä kysymykset jäävät lopulta velkojan vastuulle ja että verrattavissa riskeissä pääomavaatimusten on oltava samoja kautta koko rahoitusjärjestelmän.

Euroopan parlamentti pyytää komissiota tutkimaan, onko liiketoiminnan osan luovutusta koskevaa direktiiviä[1] mukautettava velkarahoitteisten yritysostojen erityistilanteeseen.

• [1]  Neuvoston direktiivi 2001/23/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 82, 22.3.2001, s. 16).

PERUSTELU

Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteinen mietintö vaihtoehtoisia sijoitusmahdollisuuksia tarjoavien rahastojen avoimuudesta merkitsee asiasta käytävien lainsäädäntökeskustelujen käynnistymistä Euroopan unionissa.

Absoluuttisen tuottotavoitteen rahastoja ja pääomasijoituksia koskevista ongelmista on käyty korkean poliittisen tason keskustelua esimerkiksi G8-huippukokouksissa ja Ecofinissä, mutta komissio kieltäytyi jo etukäteen tarkastelemasta lähemmin aihetta ja mahdollisia lainsäädäntöseurauksia.

Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta järjesti 25. helmikuuta 2008 kuulemistilaisuuden yhteisösijoittajia koskevasta avoimuudesta. Lopputulokseksi voidaan tiivistää, että asianosaiset katsovat tarpeelliseksi ryhtyä toimiin vaihtoehtoisten sijoitusvälineiden avoimuuden parantamiseksi. Jopa lainsäädäntötoimia vastustavat myönsivät, että yleisistä säännöistä olisi hyötyä, kunhan ne eivät rajoita liikaa rahoitusyhtiöiden toimintavapautta.

Oikeudellisten asioiden valiokunta pitää mahdollisena, että etenkin absoluuttisen tuottotavoitteen rahastojen ja pääomasijoitusten sekä niiden yritysten, joihin kyseiset rahastot osallistuvat, välistä avoimuutta voidaan parantaa yhtiölainsäädännön avulla vaikuttamatta kielteisesti markkinatapahtumiin ja markkinakehitykseen.

Valiokunta on tietoinen siitä, että yritykset ja yhdistykset ovat teettäneet selvityksiä hyvistä yrityskäytänteistä ja ottaneet käyttöön vapaaehtoisia käytännesääntöjä. Niissä käsitellään merkittävää osaa nykyisistä ongelmista. Esimerkkeinä voidaan mainita Hedge Fund Working Groupin[1] selvitys sekä Private Equity and Venture Capital Associationin[2] käytännesäännöt. Ne soveltuvat lainsäädäntövallan käyttäjän malliksi erittäin hyvin, mutta eivät kuitenkaan korvaa lainsäädäntötoimia, kun huonoa käyttäytymistä on ilmennyt. Kaukokatseinen lainsäädäntö voi tukea sellaisten absoluuttisen tuottotavoitteen rahastojen ja pääomasijoitusten toimintaa, jotka noudattavat jo nyt vapaaehtoisesti hyviä liiketoimintatapoja.

• [1]  http://www.hfwg.co.uk; http://www.pellin.co.uk/HFWG/Final-Report.pdf
• [2]  http://www.evca.com

talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (28.5.2008)

oikeudellisten asioiden valiokunnalle

yhteisösijoittajien avoimuudesta
(2007/2239(INI))

Valmistelija (*): Sharon Bowles

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 47 artikla

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta kehottaa asiasta vastaavaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa liittämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  suhtautuu myönteisesti talous- ja rahavaliokunnan tilaamien absoluuttisen tuottotavoitteen rahastoja, pääomasijoitusrahastoja ja avoimuutta koskevien tutkimusten tuloksiin;

2.  myöntää, että avoimuuden parantaminen on etenkin monimutkaisia rahoitustuotteita koskevan ymmärryksen ja niihin liittyvien riskien näkyvyyden lisäämiseksi merkittävää myös – nykyinen rahoituskriisi huomioon ottaen – rahoitusmarkkinoiden vakauden varmistamiseksi, mutta toteaa, että avoimuus voi olla ainoastaan asianmukaisen huolellisuuden apuväline, ei sen korvike;

3.  toteaa, että sijoittajien asianmukaisen huolellisuuden puutetta ei voida kompensoida pelkästään avoimuudella; korostaa, että avoimuudella parannetaan monimutkaisten rahoitustuotteiden tuntemusta;

4.  myöntää, että absoluuttisen tuottotavoitteen rahastot ja pääomasijoitusrahastot ovat erillisiä investointivälineitä, joiden investoinnit ja investointistrategiat poikkeavat luonteeltaan toisistaan;

5.  katsoo, että harkittu avoimuus on riskinhallinnan perusvälinen kaikkien sidosryhmien kannalta ja että markkinoilla toimiville annetaan päätösten tekemiseen tarvittavat tiedot sen avulla; tähdentää, että avoimuudessa tarvitaan progressiivisia tasoja: suurelle yleisölle avoimuus tavoitteiden suhteen on tärkeää, sijoittajille se on investointien luonteeseen, arviointiin ja riskeihin liittyvä yksityiskohta ja tarkastajille näkemysten, strategioiden, riskienhallinnan, markkinoiden väärinkäytön valvonnan ja muiden vaatimustenmukaisuusmenettelyjen avointa esittämistä, samalla kun huolehditaan riittävästä luottamuksellisuudesta; ehdottaa, että avoimuuden kielteisiä vaikutuksia, kuten laumakäyttäytymistä, jonka tuloksena investointistrategiat paljastuvat kilpailijoille, olisi vältettävä, ja myönteisiä, joita ovat muun muassa se, kun vältetään antamasta todellista heikompia ennusteita, edistettävä;

6.  panee merkille Yhdysvaltain kokemukset siitä, että kilpailijat ovat käyttäneet hyväkseen tiedotuslainsäädännön tarjoamia vapauksia saadakseen rahoitussijoituksia koskevia sijoittajille tarkoitettuja yksityiskohtaisia tietoja, mikä on koitunut sekä sijoittajien että rahaston tappioksi;

7.  katsoo, että eräisiin ilman pörssin välitystä myytäviin tuotteisiin (OTC-tuotteet) voitaisiin soveltaa avoimempaa tai näkyvämpää kauppaamistapaa, jotta markkina-arvoon arvostamista voidaan lisätä mahdollisuuksien mukaan ja jotta mahdollisista omistajanvaihdoksista voidaan ilmoittaa; katsoo, että yleisluonteisempi OTC-selvitysjärjestelmä olisi houkuttelevampi valvonnan ja riskienarvioinnin kannalta, mutta mahdollinen uusi järjestelmä on otettava käyttöön kansainvälisesti, jotta yhdenvertaiset lähtökohdat voidaan varmistaa maailmanlaajuisessa yhteydessä;

8.  varoittaa käyttämästä sopimusehtoja määräämällä riskien rajat, mikä saattaisi johtaa tuotteiden sääntelyyn ja häiritä rahoitusinnovaatioita ja sijoittajien valinnanmahdollisuuksia;

9.  korostaa tarvetta poistaa sääntelykehyksen hajanaisuus ja siten vaihtoehtoisten investointien rajatylittävän leviämisen esteet perustamalla EU:hun suunnattujen antien järjestelmä;

10. korostaa, että koko alan kattavalla valvonnalla ja raportoinnilla on tärkeä rooli kansalaisten huolenaiheiden huomioon ottamisessa ja jotta voidaan ymmärtää pääomasijoitusrahastojen taloudellisia vaikutuksia, ja että yksityisiltä ja julkisilta yrityksiltä vaaditaan jo nykyisin sitä, että ne kuulevat työntekijöitään asioissa, joilla on vaikutuksia työntekijöiden etuihin; korostaa, että on vältettävä luomasta epätasapainoa yksityisiltä pääomasijoitusyhtiöiltä vaadittujen kaupallisten tiedonantojen ja muilta yksityisyrityksiltä vaadittujen tiedonantojen välille;

11. panee merkille, että näkyvien tapausten ja hyvin tunnettujen yhtiöiden toiminnan jälkeen absoluuttisen tuottotavoitteen rahastoihin ja pääomasijoitusrahastoihin kiinnitettiin yleistä huomiota; myöntää, että sekä absoluuttisen tuottotavoitteen rahastojen että pääomasijoitusrahastojen alalla arvosteluun vastataan itsesääntelyehdotuksin, joihin kuuluu "noudata tai selitä" -periaate; katsoo, että kyseiset käytänteet (jotka täydentävät autonomisesti lainsäädäntöä) on omaksuttava nopeasti ja niitä on levitettävä maailmanlaajuisesti, mutta niiden vaikutusten analysoimiseen on varattava riittävästi aikaa;

12. katsoo, että vapaaehtoisesti testattuina suuntaviivat tarjoavat paremmat mahdollisuudet selvitä lukuisista ongelmista ja olosuhteista, ainakin siihen sakka kunnes suuntaviivat on testattu käytännössä; ehdottaa, että EU:hun perustetaan yksi keskitetty käytännesääntöjen verkkosivusto, jota markkinoidaan kansainvälisesti; ehdottaa, että verkkosivustoon voitaisiin liittää rekisteri niistä, jotka noudattavat käytännesääntöjä, näiden tiedoksiannoista sekä noudattamatta jättämisen perusteista; katsoo, että noudattamatta jättämisen perusteista voidaan ottaa myös opiksi; on tietoinen siitä, että käytännesääntöjen riittävä ja tehokas seuranta on avoin kysymys, joka odottaa yhä ratkaisuaan;

13. myöntää, että valtio-omisteisia sijoitusyhtiöitä varten ei ole olemassa yhtenäistä ja julkista tiedonantojärjestelmää, ja kannattaa Kansainvälisen valuuttarahaston aloitetta sellaisen työryhmän perustamisesta, jonka tehtävänä on laatia kansainväliset käytännesäännöt valtio-omisteisia sijoitusyhtiöitä varten; uskoo, että tällaisten käytännesääntöjen avulla voidaan edistää valtio-omisteisten sijoitusyhtiöiden toiminnan tunnetuksi tekemistä; kehottaa komissiota ottamaan osaa tähän prosessiin;

14. myöntää, että EU:n sisäiset absoluuttisen tuottotavoitteen rahastot ja niiden hoitajat ja pääomasijoitusyhtiöt kuuluvat nykyisen lainsäädännön piiriin, erityisesti markkinoiden väärinkäytön osalta, ja että välillistä sääntelyä sovelletaan niihin vastapuolten kautta ja silloin, kun säänneltyihin tuotteisiin liittyviä investointeja myydään; muistuttaa erityisesti siitä, että absoluuttisen tuottotavoitteen rahastoja ja pääomasijoituksia rahoittavia pankkeja säädellään yhteisön lainsäädännöllä muun muassa siltä osin, kun on kyse pääoman riittävyydestä, eturistiriidoista sekä järjestelmistä ja valvonnasta; katsoo myös, että pankkien liiketoimintasuhteet absoluuttisen tuottotavoitteen rahastoihin ja pääomasijoitusyhtiöihin antavat niille huomattavan paljon valtaa vaatia niin paljon tietoja asiakkailtaan, kuin ne katsovat tarpeelliseksi roolinsa täyttämiseksi;

15. huomauttaa, että absoluuttisen tuottotavoitteen rahastojen ja niiden vastapuolten väliset suhteet ovat tulleet äskettäisen rahoituskriisin aikana ilmi pakotetussa ylikuumenemisen hillitsemisessä; panee merkille, että osakkuuksiin liittyy tavanomaisia julkistamisvaatimuksia; myöntää, että sijoitustenhoitajilla on luottamuksenvarainen vastuu sijoittajiin nähden ja että heidän olisi harjoitettava äänestysoikeutta sijoittajien eduksi ja ottamalla huomioon sijoitusvälineen sijoitustehtävä; katsoo, että osakkeita jakavien laitosten on otettava asianmukaisesti huomioon, miten osakkeita mahdollisesti hyödynnetään ja miten niistä äänestetään;

16. katsoo, että EU:n laajuisen osakkeenomistajien tunnistamisjärjestelmän mahdollisuutta koskeviin tutkimuksiin olisi liitettävä lisäraportoinnin vaatimusten kustannushyötyanalyysi liiallisen tietotulvan välttämiseksi;

17. tuomitsee sijoittajien välisen syrjinnän, koska tavoitteena on varmistaa tasavertaiset toimintamahdollisuudet;

18. arvioi pääomasijoitusrahastojen yhteydessä, että mahdollisista lisäraportointivaatimuksista – etenkin jos lisäraportointi on tiuhaa – aiheutuvat kustannukset olisi perusteltava ja että niiden olisi oltava oikeassa suhteessa niistä saataviin etuihin; katsoo, että entistä paremmat yhteydet palkkausjärjestelmien ja pitkäaikaisen suorituskyvyn välillä ovat tarpeen kaikissa yhteyksissä;

19. kannattaa arvopaperipörssiä valvovien viranomaisten kansainvälisen järjestön ehdotusta absoluuttisen tuottotavoitteen rahastojen sijoitustuotteiden arvostamisesta ja odottaa sen laajaa käyttöönottoa; huomauttaa, että ei-rahaksi muutettavien varojen arvostamisprosessi on parhaillaan käynnissä;

20. myöntää, etteivät absoluuttisen tuottotavoitteen rahastot eivätkä pääomasijoitusrahastot ole nykyisen rahoituskriisin syy; tukee komission, jäsenvaltioiden, Euroopan keskuspankin, vakausfoorumin, arvopaperipörssiä valvovien viranomaisten kansainvälisen järjestön sekä muiden laitosten esittämää kansainvälistä yhteisymmärrystä siitä, että subprime-asuntolainakriisin syiden ja seurausten täysivaltaiseen ymmärtämiseen menee vielä aikaa, ja että siihen vastaaminen hätäisesti lainsäädännöllä olisi virhe; huomauttaa kuitenkin, että monimutkaisten tuotteiden ja luokitusten puutteellinen tuntemus on nyt tiedostettu ja että olisi kehitettävä mahdollisimman pian toimia, joilla varmistetaan, että erityyppisiä riskejä, kuten likviditeettiongelmaa ja monimutkaisia tuotteita sekä luottokelpoisuutta ymmärretään entistä paremmin ja lisätään niihin liittyvien prosessien avoimuutta sekä parannetaan niiden merkintää;

21. katsoo, että uusien tuotteiden innovointi on tärkeää, eikä sitä pidä estää tarpeettomasti; katsoo, että varovaisuusperiaatteet, valvonnan ja investointien asianmukaisuus sekä riskien näkyvyys ovat tärkeämpiä kuin rekisteröintijärjestelmä;

22. huomauttaa, että jäsenvaltiot ovat kehittäneet tai voivat kehittää yhtiöiden omaisuuden riipimisen vastaisia toimia, mukaan lukien johtajien velvoitteita, ja ettei ole voitu näyttää toteen, että yhteisön toimet olisivat tehokkaampia;

23. ei kannata erillistä lainsäädäntöä absoluuttisen tuottotavoitteen rahastoista ja pääomasijoitusrahastoista, vaan katsoo, että komission olisi tutkittava nykyiseen lainsäädäntöön sopivia mukautuksia; katsoo, että muutosten on oltava maailmanlaajuisia, ja niiden pitää olla tasapuolisia; kannattaa vahvasti sääntelyn parantamista ja uskoo, että yhdenmukaistamiseen on turvauduttava vasta, kun voidaan osoittaa markkinahäiriöiden olemassaolo;

24. katsoo, että investoimiseen kannustamisen kannalta on epäkäytännöllistä ja tehotonta tehdä keinotekoinen ero yksityisten pääomasijoittajaluokkien välillä;

25. suosittaa, että yksityisiltä sijoittajilta investointeja toivovia absoluuttisen tuottotavoitteen rahastoja olisi vaadittava sitoutumaan alan suojaamiseen ja normaaliin riskiprofilointiin, ja että absoluuttisen tuottotavoitteen rahastojen myynnin suorittaisivat vain myyjät, joiden tekninen pätevyys, neuvonantamisvalmiudet ja eettinen nuhteettomuus antavat siihen erityisen oikeuden;

26. huomauttaa, että arvopaperilainaus, jonka ainoana tarkoituksena on äänestäminen lainaksi otettujen osakkeiden tai optioiden turvin, on huono käytäntö niin kauan kuin lainattujen osakkeiden tai optioiden turvin hankituista äänioikeuksista ilmoittamiseksi ei ole menettelyjä; kehottaa komissiota harkitsemaan uudelleen suositusta, joka mahdollistaisi, että osakkeitaan lainaavat voivat käyttää äänioikeuttaan, joko peruutuksen avulla tai muulla tavoin, ja varmistamaan, että yhteisösijoittajien äänestyspolitiikkaa koskevat tiedot ilmoitetaan.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	19.5.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	29 2 10
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Mariela Velichkova Baeva, Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Sharon Bowles, Udo Bullmann, David Casa, Jonathan Evans, Elisa Ferreira, José Manuel García-Margallo y Marfil, Jean-Paul Gauzès, Donata Gottardi, Benoît Hamon, Gunnar Hökmark, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Sophia in ‘t Veld, Othmar Karas, Wolf Klinz, Christoph Konrad, Kurt Joachim Lauk, Andrea Losco, Astrid Lulling, Florencio Luque Aguilar, Hans-Peter Martin, John Purvis, Bernhard Rapkay, Dariusz Rosati, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Peter Skinner, Margarita Starkevičiūtė, Ieke van den Burg, Cornelis Visser, Sahra Wagenknecht
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Dragoş Florin David, Harald Ettl, Alain Lipietz, Vladimír Maňka, Thomas Mann, Poul Nyrup Rasmussen, Margaritis Schinas, Theodor Dumitru Stolojan

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	26.6.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	24 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Carlo Casini, Titus Corlăţean, Bert Doorn, Monica Frassoni, Giuseppe Gargani, Neena Gill, Othmar Karas, Piia-Noora Kauppi, Klaus-Heiner Lehne, Hans-Peter Mayer, Manuel Medina Ortega, Hartmut Nassauer, Aloyzas Sakalas, Francesco Enrico Speroni, Diana Wallis, Rainer Wieland, Jaroslav Zvěřina, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Sharon Bowles, Vicente Miguel Garcés Ramón, Jean-Paul Gauzès, Eva Lichtenberger, József Szájer, Ieke van den Burg