Menettely : 2008/2007(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0308/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0308/2008

Keskustelut :

PV 03/09/2008 - 19
CRE 03/09/2008 - 19

Äänestykset :

PV 04/09/2008 - 7.7
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0408

MIETINTÖ     
PDF 139kWORD 110k
14.7.2008
PE 404.591v02-00 A6-0308/2008

Euroopan satamapolitiikasta

(2008/2007(INI))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Esittelijä: Josu Ortuondo Larrea

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 ALUEKEHiTYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan satamapolitiikasta

(2008/2007(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–    ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan satamapolitiikasta (KOM(2007)0616),

–    ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan unionin tuleva meripolitiikka: Meriä ja valtameriä koskeva eurooppalainen näkemys" (KOM(2006)0275),

–    ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin tulevasta meripolitiikasta: Meriä ja valtameriä koskeva eurooppalainen näkemys"(1),

–    ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2008 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen energia- ja ympäristöpolitiikan huomioon ottavasta kestävästä eurooppalaisesta liikennepolitiikasta(2),

–    ottaa huomioon luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2. huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY(3),

–    ottaa huomioon luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21. toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY(4),

–    ottaa huomioon kaatopaikoista 26. huhtikuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY(5),

–    ottaa huomioon yhteisön vesipolitiikan puitteista 23. lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY(6),

–    ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A6‑0308/2008),

A.  toteaa, että pääsystä satamapalvelujen markkinoille keskusteltiin Euroopan parlamentissa, minkä jälkeen komissio toteutti sidosryhmien laajan kuulemisen,

B.   toteaa, että komission tiedonannossa Euroopan satamapolitiikasta ei esitetä uusia toimia, jotka koskisivat pääsyä satamapalvelujen markkinoille,

C.  toteaa, että kansainvälisyytensä vuoksi Euroopan satamapolitiikka sopii säänneltäväksi yhteisön politiikalla, jossa voidaan hyödyntää satamien suhteellisia geopoliittisia etuja,

D.  ottaa huomioon, että satamilla on suuri merkitys Euroopan meri-, joki- ja yhdistelmäliikenteelle ja että ne ovat lisäksi tärkeitä taloudellisen toiminnan keskuksina, työpaikkojen luojina ja väestön integroitumisen edistäjinä,

E.   katsoo, että meriliikenteen kilpailukyvyn edistämistä ja korkealaatuisten nykyaikaisten palvelujen tuottamista koskevia tavoitteita varten Euroopan satamapolitiikan olisi edistettävä seuraavaa neljää periaatetta: turvallisuus – nopea palvelu – alhaiset kustannukset – ympäristön kunnioittaminen,

F.   ottaa huomioon Euroopan satamien tulevat haasteet, jotka liittyvät eritoten ympäristöön, globalisaatioon, kestävään kehitykseen, työllisyyteen ja sosiaalisiin oloihin – erityisesti turvallisuuden ja elinikäisen oppimisen osalta – rahoitukseen, markkinoillepääsyyn ja hallintoon sekä EU:n ulkopuolisten valtioiden tärkeillä maantieteellisillä markkinoilla toteuttamiin kilpailunvastaisiin ja syrjiviin toimiin,

G.  huomauttaa, että satamien kehittämiseen soveltuvien maa-alueiden puute Euroopassa sekä luontotyyppien harvinaisuus ja herkkyys osoittavat, miten tärkeää olisi, että lainsäädännössä saavutetaan tasapaino ja oikeudellinen selkeys ympäristöön liittyvien, taloudellisten ja sosiaalisten velvollisuuksien suhteen,

H.  ottaa huomioon Euroopan satama-alan huomattavan monimuotoisuuden ja ennusteet voimakkaasta kasvusta tulevina vuosina,

I.    ottaa huomioon, että Panaman kanavan laajentaminen vaikuttaa todennäköisesti siten, että nykysuuntaus alusten koon kasvuun kiihtyy,

J.    toteaa, että moderni infrastruktuuri ja tehokkaat sisämaa- ja saariyhteydet ovat tärkeitä satamille,

1.   on tyytyväinen komission tiedonantoon Euroopan satamapolitiikasta;

2.   antaa komissiolle tunnustusta tiedonannon laatimisessa valitusta lähestymistavasta ja etenkin sitä varten toteutetusta laajasta kuulemisesta;

3.   on tyytyväinen siihen, että komissio keskittyy pehmeään lainsäädäntöön, kuten suuntaviivojen julkaisuun ja hallinnollisten esteiden poistamiseen;

4.   palauttaa mieliin satama-alan suuren merkityksen Euroopan unionissa sekä taloudelliselta, kaupalliselta, sosiaaliselta, strategiselta että ympäristön kannalta;

5.   katsoo, että komission asema on tärkeä, jotta voidaan varmistaa, että kaikki Euroopan satamat voivat hyödyntää mahdollisuutensa;

6.   kannattaa komission aikomusta laatia suuntaviivat yhteisön ympäristölainsäädännön soveltamiselle satamien kehittämiseen ja niiden infrastruktuuriin päätavoitteen ollessa meriympäristön ja satamien lähialueiden suojelu; kehottaa komissiota julkaisemaan kyseiset suuntaviivat vuoden 2008 loppuun mennessä;

7.   katsoo, että satamien ja luonnon kestävä rinnakkaiselo on mahdollista, sillä luonnon tuhoutuminen aiheuttaa usein taloudellista vahinkoa muille aloille, kuten matkailulle, maataloudelle ja kalataloudelle, ja kehottaa siksi liikenteestä vastaavaa komission jäsentä tiiviiseen yhteistyöhön ympäristöasioista vastaavan komission jäsenen kanssa Euroopan satamia ja ympäristöä koskevia suuntaviivoja ja lainsäädäntöä laadittaessa ja täytäntöön pantaessa;

8.   katsoo, että suuntaviivoilla on pyrittävä poistamaan oikeudellinen epävarmuus, jonka tietyt ympäristöalan direktiivit ovat synnyttäneet, ja otettava samalla ympäristöpolitiikka syvälliseen tarkasteluun pitäen mielessä satamien erityisluonne unionissa;

9.   korostaa tarvetta ottaa satama- ja paikallisviranomaiset mukaan vesistöalueiden ja merisatamien veden laatua koskevien hallinnointisuunnitelmien laadintaan direktiivin 2000/60/EY(7) mukaisesti;

10. kiinnittää huomiota alueyhteisöjen tarpeeseen tukea ponnisteluja alusten ja maa- ja lentoliikenteessä käytettävien kulkuneuvojen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ilmanlaadun hallintasuunnitelmien avulla ja Marpol-yleissopimuksen ja ilmanlaadun arvioinnista ja hallinnasta 27. syyskuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/62/EY(8) mukaisesti;

11. korostaa tarvetta luoda yhdennetty eurooppalainen politiikka, joka vahvistaa alueellista kilpailukykyä ja koheesiota ja jossa huomioidaan koko alueen sosiaaliset, ympäristölliset, taloudelliset ja turvallisuusnäkökohdat luomalla toimielinten ja sektoreiden välisiä useita alueita kattavia kumppanuuksia;

12. toteaa, että komissio on huolissaan liikennevirtojen jakautumisesta Euroopassa, ja panee merkille satama-alan monimuotoisuuden sekä pienten ja keskisuurten satamien kasvun Euroopassa; katsoo myös, että komission on otettava huomioon kansainvälisessä meriliikenteessä odotettavissa olevat merkittävät muutokset, jotka johtuvat alan teknologian ja talouden kehityksestä, Panaman kanavan laajentamisesta sekä alusten koon ja suorituskyvyn kasvusta, jotka tulevat kiistatta vaikuttamaan alaan suuresti;

13. kiinnittää huomiota eurooppalaisten satamien kehittämisen alueelliseen ulottuvuuteen ja etenkin tarpeeseen tehdä rajat ylittävää yhteistyötä ja koordinointia vierekkäisten satama-alueiden välillä; korostaa Euroopan naapuruuspolitiikan sekä Välimeren, Itämeren ja Mustanmeren alueellisten strategioiden merkitystä; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen Euroopan unionin ja sen rajanaapureiden satamien välisten pullonkaulojen kartoittamisesta;

14. kehottaa komissiota seuraamaan järjestelmällisesti satama- ja laivapalveluissa, rahti-, matkustaja- ja maaliikenneterminaaleissa kansainvälisesti käytettyjen uusien tekniikoiden ja hallintomenetelmien kehitystä voidakseen edistää politiikkaa ja aloitteita yhteisön satamien kehittämiseksi ja niiden tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi niiden itsensä ja käyttäjien eduksi;

15. katsoo, että yhtymäkohtina toimivien satamien lisääntyneen liikennöinnin haasteiden edellyttämät tekniset muutokset merkitsevät huomattavia taloudellisia seurauksia kyseisille alueille; katsoo, että näiden alueiden olisi voitava käyttää Euroopan rakennerahastoja tähän tarkoitukseen ja etenkin rahoittaakseen kehittyneiden teknisten laitteiden hankinnan, luodakseen työpaikkoja innovatiivisilla aloilla ja elvyttääkseen kaupunkialueet, joilta satamapalvelut siirtyvät kaupungin ulkopuolelle;

16. katsoo, että kansainvälisestä oikeudellisesta kehyksestä johdetun yhteisöoikeudellisen kehyksen oikeusvarmuus merialalla riippuu Erika III -meripaketin nopeasta hyväksymisestä;

17. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään eurooppalaisten satamien välistä yhteistyötä; painottaa tässä yhteydessä myös satamien roolia sisämaan aluetaloudessa; korostaa, että satamien harmoninen kehitys on Euroopan unionin yhdentyneen meripolitiikan avaintekijä;

18. korostaa satamien sosiaalista ja kulttuurista asemaa sisämaan asukkaille ja katsoo, että yleistä tietoisuutta satamien merkityksestä kehitykselle on parannettava;

19. katsoo, että meri- ja jokiliikennettä ei voida käsitellä erillään maa- ja ilmaliikenteestä ja että yhteydet sisämaahan ovat erittäin tärkeitä sataman kaupallisen menestyksen kannalta, ja sen vuoksi on luotava yhteyksiä satamien, sisämaan logistiikkaterminaalien ja kuivasatamien välille; näin ollen pitääkin tarpeellisena satamien komodaalista osallistumista Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin ja tuleviin yhteisön vihreisiin käytäviin, millä varmistettaisiin kuljetuskapasiteetin tehokkaampi hyödyntäminen kabotaasin ja jokiliikenteen aloilla ja johdonmukaisen ja aidon liikennepolitiikan toteutuminen;

20. tukee siksi komission aietta arvioida satamien yhteydet sisämaahan ja niitä koskevat tarpeet sekä satamien vaikutus tasapainoiseen liikennevirtojen verkkoon Euroopan laajuisten liikenneverkkojen väliarvioinnissa vuonna 2010(9);

21. katsoo, että Euroopan laajuisen liikenneverkon väliarvioinnissa vuonna 2010 yhtenä tavoitteena on oltava meri- ja jokiliikenteen integrointi maaliikenteeseen Euroopan satamien välityksellä;

22. kehottaa kyseisiä alueyhteisöjä toteuttamaan multimodaalisempaa liikenteen kehittämispolitiikkaa, jotta mahdollistetaan rautatie- ja sisävesiliikenteen kehittyminen maanteiden rinnalla sekä satama-alueiden liittäminen toimivasti Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin ja satamien toimivammat yhteydet kauempana sijaitseviin alueisiin erityisesti rautateiden ja sisävesiväylien avulla;

23. toteaa satamien kilpailevan kolmansien maiden satamien kanssa ja että viimeksi mainitut eivät usein joudu noudattamaan samoja sääntöjä kuin unionin satamat ja Euroopan satamat joutuvat myös kohtaamaan syrjivää talouspolitiikkaa, jota EU:n naapurimaat panevat täytäntöön, esimerkiksi syrjivällä tariffipolitiikalla;

24. kehottaa komissiota tutkimaan satamaturvallisuutta uudelleen ja laskemaan lisääntyneet kustannukset mukaan Euroopan satamien kilpailukykyyn;

25. pitää hyvänä komission aikomusta luetteloida Euroopan satamien asiassa kohtaamat ongelmat ja kehottaa komissiota harkitsemaan erityisen rekisterin perustamista, jotta ongelmia, joita syntyy kilpailussa EU:n ulkopuolisten satamien kanssa ja EU:n naapurimaiden toteuttamien kilpailunvastaisten ja syrjivien toimien takia, voitaisiin käsitellä täsmällisemmin;

26. korostaa tarvetta kehittää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan valmistella ja toteuttaa ohjelmia osaamisen kehittämiseksi, koordinoimiseksi ja siirtämiseksi naapurisatamien välillä;

27. katsoo, että komission olisi tutkittava mahdollisuutta perustaa kuljetusalusten – etenkin kabotaasiin ja jokiliikenteeseen tarkoitettujen alusten – uudistamista koskeva yhteisön ohjelma;

28. pitää uutta teknologiaa ja erityisesti tietotekniikkaa avaintekijöinä, joiden ansiosta kolmansien maiden satamien kilpailun paineen alla toimivat Euroopan satamat, joista osalla ei ole tilaa kehittyä, voivat tehostaa toimintaansa ja lisätä kannattavuuttaan;

29. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiirehtimään asianmukaisten elinten välityksellä kaukoluotsausjärjestelmien täytäntöönpanoa tehokkuuden ja turvallisuuden lisäämiseksi satamien ja redien liikenteenohjauksessa;

30. kannustaa komissiota jatkamaan alan tutkimusta ja innovointia unionin puiteohjelmien välityksellä ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan tutkimusta turvallisuuden alalla onnettomuuksien lukumäärän minimoimiseksi, logistiikan alalla satamien tilankäytön optimoimiseksi sekä ympäristön alalla muun muassa hiilidioksidipäästöjen ja jätteistä johtuvan pilaantumisen vähentämiseksi;

31. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan Kansainväliselle merenkulkujärjestölle jätettyjä ehdotuksia nykyisen polttoaineen korvaamisesta dieselillä vuoteen 2020 mennessä ja mahdollisuutta sisällyttää meriala päästökauppajärjestelmään;

32. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan aktiivisesti etsintä- ja pelastuslaivaston (SAR) ja satamien etsintä- ja pelastustoimien jatkuvaa kehittämistä SOLAS- ja SAR-yleissopimusten puitteissa sekä kehittämään edelleen meripelastuskeskusten yhteistyötä;

33. katsoo, että "päästötön alus"- ja "päästötön satama"-ohjelmia on kehitettävä edelleen;

34. kehottaa komissiota ja merenkulkualaa rohkaisemaan varustamoja vähentämään tyhjinä kuljetettavien konttien määrää ja hyödyntämään tämä kapasiteetti täysin ja tukemaan tähän pyrkiviä aloitteita (esimerkiksi tutkimusohjelmien kautta) ottaen huomioon asiakkaiden todelliset ja erityiset tarpeet sekä ympäristövaikutuksen vähentämisen;

35. pitää erittäin tervetulleena komission aikomusta esittää lainsäädäntöehdotus yhteisen esteettömän meriliikennealueen luomiseksi ja katsoo, että ehdotuksen tavoitteena on oltava varmistaa terve kilpailu unionin meri- ja maaliikenteen välillä;

36. suosittaa siksi, että yhteisötavara vapautetaan kaikesta tullivalvonnasta yhteisön sisäisessä lähimerenkulussa, luodaan mahdollisuuksien mukaan erillisiä satama-alueita yhteisön sisäistä liikennettä ja kansainvälistä liikennettä varten, yksinkertaistetaan sisäistä liikennettä, standardoidaan ja sovitaan erityiskonttien tunnistustavat;

37. kehottaa komissiota tarkastelemaan ja parantamaan menettelytapoja, joilla kehitetään ja tuetaan lähimerenkulkua;

38. kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta luoda yhteisössä kuljetettaville konteille yhtenäinen kuljetusasiakirja hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseksi;

39. kehottaa komissiota teettämään tutkimuksen julkisen alan rahoituksesta eurooppalaisille kauppasatamille mahdollisten kilpailun vääristymien havaitsemiseksi ja valtiontukia koskevien ohjeiden selventämiseksi, jotta tiedettäisiin, millaista satamaviranomaisille myönnettyä tukea olisi pidettävä valtiontukena; uskoo, että julkisen alan mahdollisia investointeja satamien kehittämiseksi ei olisi pidettävä valtiontukena silloin, kun niillä pyritään suoraan ympäristön parantamiseen tai ruuhkautumisen vähentämiseen sekä maanteiden käytön vähentämiseen tavaraliikenteessä etenkään silloin, kun niiden katsotaan olevan olennaisia taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen (esimerkiksi saarten) koheesion varmistamiseksi, paitsi jos ne koituvat ainoastaan yksittäisen käyttäjän tai operaattorin hyödyksi;

40. kehottaa komissiota julkistamaan satamien valtiontukea koskevat suuntaviivat vuonna 2008 ja katsoo, että kyseisten suuntaviivojen olisi katettava satama-alue sellaisenaan ja että olisi erotettava toisistaan pääsy- ja puolustusinfrastruktuuri, hankekohtainen infrastruktuuri ja superstruktuuri, kun taas eri satamaluokkia ei erotettaisi toisistaan;

41. hyväksyy jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta 16. marraskuuta 2006 annetussa komission direktiivissä 2006/111/EY(10) vahvistettujen avoimuutta koskevien säännösten laajentamisen, mutta kehottaa komissiota harkitsemaan alemman vuotuisten tulojen vähimmäismäärän eikä absoluuttisen velvollisuuden soveltamista;

42. panee erityisesti merkille komission analyysin satamien käyttöoikeussopimuksista ja kehottaa komissiota ottamaan huomioon, että pienellä joustavuudella on suuri merkitys satamaviranomaisille asiassa, erityisesti kun on kyse sellaisten käyttöoikeussopimusten uusimisesta, joihin liittyy suuria investointeja, vaikka katsookin, ettei tätä joustavuutta pidä käyttää kilpailun estämiseen satamissa;

43. pitää ensisijaisen tärkeänä säilyttää tasapaino palvelujen tarjoamisen vapauden ja satamien erityisten pyyntöjen välillä korostaen samalla tarvetta yksityisen ja julkisen sektorin väliseen yhteistyöhön satamien nykyaikaistamiseksi;

44. kannustaa hyödyntämään koheesiopolitiikkaan kuuluvia eurooppalaisia alueellisia yhteistyöohjelmia sekä EU:n naapuruus- ja laajentumispolitiikkaan kuuluvia yhteistyöohjelmia ja kannustaa myös komissiota, jäsenvaltioita ja asianomaisia alueviranomaisia panemaan mahdollisuuksien mukaan täytäntöön rajat ylittävän strategian nykyisen kapasiteetin hyödyntämiseksi satamainfrastruktuurien yhteisrahoituksessa;

45. tukee voimakkaasti paikallisessa omistuksessa olevien voittoa tavoittelemattomien satamien roolia ja kehottaa paikallisia, alueellisia, kansallisia ja EU:n viranomaisia ryhtymään toimiin niiden suojelemiseksi rappeutumiselta, sillä ympäröivät kunnat voivat käyttää niitä sosiaalisiin, vapaa-ajan ja matkailutarkoituksiin, mikä on enemmän kuin niiden alkuperäinen taloudellinen toimintatarkoitus;

46. haluaa ehdottomasti muistuttaa Eurooppaa ja sen meripolitiikkaa koskevan syvällisen pohdinnan puitteissa, että eurooppalaisella veneilyllä on tärkeä rooli paikallisessa talouskehityksessä, sillä veneilysatamat ovat yhtäältä näyteikkuna sisämaahan ja tärkeä väline satamaan ja sen ympäristöön suuntautuvan matkailun edistämisessä, mutta ne tarjoavat myös olennaisia huoltopalveluja lähikaupoille;

47. panee tyytyväisenä merkille satama-alan vuoropuhelun saaman painoarvon; kannustaa perustamaan eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistävän komitean ja katsoo, että sen olisi käsiteltävä satamiin liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien työntekijöiden oikeudet, satamien käyttöoikeussopimukset ja Kansainvälisen työjärjestön yleissopimus no 152 vuodelta 1979, joka koskee työturvallisuutta ja -terveyttä satamatyössä;

48. korostaa, että on tärkeää varmistaa satamatyöläisten mahdollisimman korkea koulutustaso; tukee komission aikeita esittää satamatyöläisille vastavuoroisesti tunnustettavaa peruskoulutusta alan joustavuuden edistämiseksi; kehottaa ensimmäiseksi vertailemaan käytössä olevia erilaisia satamatyöläisten ammattikoulutusjärjestelmiä; katsoo kuitenkin, että peruskoulutus ei saa vaikuttaa siten, että jäsenvaltioiden satamatyöläisten keskimääräinen koulutustaso alenisi;

49. ehdottaa, että ammattikoulutusta ja elinikäistä oppimista käsitellään työmarkkinaosapuolten kanssa tulevassa EU:n työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistävässä komiteassa;

50. kannustaa komissiota edistämään hyvien käytäntöjen vaihtoa satama-alalla yleensä ja erityisesti innovoinnissa ja työntekijöiden koulutuksessa palvelujen laadun, kilpailukyvyn ja investointihalukkuuden parantamiseksi;

51. suhtautuu myönteisesti 20. toukokuuta vietettävän Euroopan meripäivän käyttöönottoon ja eritoten satamien avointen ovien päivään, joka saattaa lisätä yleistä tietoisuutta satamatyöstä ja alan merkityksestä;

52. kehottaa komissiota jatkamaan ponnistelujaan transatlanttisesta talousneuvostosta 8. toukokuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman(11) mukaisesti sen varmistamiseksi, että Yhdysvallat muuttaa lakiaan kaiken Yhdysvaltoihin kuljetettavan rahtitavaran läpivalaisemisesta, jotta voidaan varmistaa valtuutettujen taloudellisten toimijoiden ja Maailman tullijärjestössä päätettyjen turvallisuusstandardien (C-TPAT, SAFE) keskinäiseen tunnustamiseen perustuva yhteistyö; kehottaa komissiota arvioimaan kaikkien Yhdysvaltoihin kuljetettavien merikonttien läpivalaisemisesta yrityksille ja EU:n taloudelle mahdollisesti aiheutuvat kustannukset sekä tämän mahdollisen vaikutuksen tullitoimintaan;

53. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0343.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0087.

(3)

EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1.

(4)

EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.

(5)

EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1.

(6)

EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.

(7)

EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.

(8)

EYVL 296, 21.11.1996, s. 55.

(9)

Vrt. yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla 20 päivänä kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 680/2007 19 artikla, (EUVL L 162, 22.6.2007, s. 1).

(10)

EUVL L 318, 17.11.2006, s. 17.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0192


PERUSTELUT

Tausta

Tiedonanto on tulosta komission järjestämästä Euroopan satamapolitiikkaa koskevasta laajasta kuulemisesta. Kuulemista jatkettiin, koska alalle esitetyt kaksi direktiiviä olivat jääneet tuloksettomiksi. Tiedonanto on osa tavaraliikennettä koskevaa Euroopan unionin toimintaohjelmaa, johon kuuluvat myös tiedonannot logistiikan alan toimintasuunnitelmasta, ensisijaisesti tavaraliikenteelle suunnatusta rautatieverkosta ja merten moottoriteistä.

Satamien merkityksestä Euroopassa todistaa vilkas keskustelu kahdesta Euroopan parlamentin vastikään hylkäämästä direktiivistä. Suuri merkitys johtuu paitsi taloudellisista syistä, myös satamien huomattavasta yhteiskunnallisesta tehtävästä. Tiedonannon valmistelun yhteydessä järjestetty laaja kuulemisprosessi on osoitus uudesta lähestymistavasta ja komission kiinnostuksesta alaa kohtaan.

Satama-ala on nopeasti kasvava ala. Meriliikenne on Euroopan ja maailmankaupan kannalta ratkaisevan tärkeä kuljetusmuoto. Lisäksi se on globalisaation vaikutuksille erityisen altis ja kansainvälinen ala: tiettyjen Euroopan satamien käyttöoikeussopimukset ovat kolmansien maiden yhtiöiden tai jopa satamaviranomaisten hallussa. Kolmansien maiden viranomaiset tai yhtiöt myös hallinnoivat tiettyjä Euroopan satamia.

Komission tiedonanto

Tiedonanto jakautuu kuuteen pääosaan. Ensimmäisessä käsitellään satamien suorituskykyä ja sisämaayhteyksiä. Koska maailmankaupan kilpailu kiristyy ja suuri osa Euroopan nykyisistä satamista kärsii tilanpuutteesta, paras ratkaisu on parantaa satamien suorituskykyä. Sisämaayhteydet ovat satamalle elintärkeitä. Mietintöä laatiessaan esittelijällä oli tilaisuus tutustua Antwerpenin satamaan ja vakuuttua sisämaayhteyksien tärkeydestä. Komissio ilmoittaa jättävänsä suorituskyvyn parantamisen jäsenvaltioiden viranomaisten ja markkinavoimien huoleksi. Se aikoo arvioida kysymystä Euroopan laajuisen liikenneverkon väliarvioinnissa vuonna 2010.

Tiedonannon toisessa osassa käsitellään satamien kapasiteetin laajentamista ympäristöä säästäen. Komissio muistuttaa, että Euroopan satamien sijainti ei aina ole optimaalinen omaa kehitystään ajatellen, vaikka juuri toiminnan kehittäminen on merenkulun alalla elintärkeää. Komissio tiedostaa, että tietyt sidosryhmät kaipaavat alan lainsäädäntöön oikeusvarmuutta, eritoten lintu- ja elinympäristödirektiivien osalta. Vastauksena komissio aikoo julkaista suuntaviivat yhteisön ympäristölainsäädännön soveltamiselle satamien kehittämiseen.

Jätteenkäsittelyä säännellään yhteisön tasolla satamien vastaanottolaitteista annetulla direktiivillä 2000/59/EY. Komissio katsoo, että direktiivin täytäntöönpano on vielä saavuttamatta. Komissio kuulee asiaan liittyviä toimijoita ja tekee ehdotuksen keinoista parantaa direktiivin nykyisiä mekanismeja. Se osallistuu myös Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) työhön tämän laatiessa toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään haitallisia päästöjä satamissa.

Nykyaikaistamista koskevassa tiedonannon osassa komissio toteaa aluksen ja mantereen välisten yhteyksien paranemisen, jonka mahdollistaa uusi teknologia, kuten SafeSeaNet, automaattinen tunnistusjärjestelmä (Automatic Identification System, AIS) ja kaukotunnistus- ja paikannusjärjestelmä (Long-Range Identification and Tracking, LRIT). Euroopan parlamentti pyysi valiokunta-aloitteisessa mietinnössään lähimerenkulusta (2004/2161(INI) vähentämään hallintomenettelyjä tinkimättä kuitenkaan turvallisuudesta ja tullivalvonnasta.

Myös komissio haluaa vähentää hallinnollisia muodollisuuksia ja yksinkertaistaa lähimerenkulun menettelyjä. Nykyään Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen meriliikenteeseen sovelletaan tullivalvontaa, koska Euroopan satamat ovat osa unionin ulkorajoja. Tämä asettaa meriliikenteen muita kuljetusmuotoja epäedullisempaan asemaan, sillä muuhun liikenteeseen ei sovelleta samoja edellytyksiä unionin sisällä. Komissio aikoo tehdä lokakuussa 2008 lainsäädäntöehdotuksen yhteisen esteettömän meriliikennealueen luomiseksi. Lainsäädäntöehdotuksella pyritään yksinkertaistamaan hallintomenettelyjä ja, aina kun mahdollista, vapauttamaan yhteisötavaraa kuljettavat alukset kyseisistä menettelyistä. Komissio on jo ehdottanut, että luodaan paperiton tulli- ja kauppaympäristö, johon sisältyy tietojen toimittaminen yhden luukun periaatteella.

Komissio haluaa myös parantaa alusten hallinnollista käsittelyä. Se aikoo julkaista vuonna 2009 politiikka-asiakirjan eMaritime-aloitteesta. Komissio toivoo tieto- ja viestintätekniikan kehityksen tehostavan myös Euroopan satamien toimintaa. Se aikoo kehittää vuonna 2009 joukon yleisiä eurooppalaisia indikaattoreita kaikkia kuljetusmuotoja varten. Nämä indikaattorit ovat käytännön väline, jolla voidaan arvioida palvelun laatua ja kuljetusmuodon ympäristövaikutuksia.

Tiedonannon neljännessä osassa tarkastellaan Euroopan satamien toimintaa ja sen lainalaisuuksia. Tavoitteena olisi tarjota kaikille eurooppalaisille toimijoille tasapuoliset toimintamahdollisuudet, toisin kuin nykyään. Korostettakoon vielä Euroopan satama-alan monimuotoisuutta, jota ilmentävät myös vaihtelevat tavat, joilla jäsenvaltioiden viranomaiset hallinnoivat alaa. Komissio antaa lokakuussa 2008 myös satamien valtiontukea koskevat suuntaviivat.

Satamaviranomaisten roolista komissio tuo esille alalla vallitsevan kirjavuuden. Se toteaa, että Euroopan satamia hallinnoivat joko täysin yksityiset yritykset tai julkiset yhteisöt tai yritykset. Komissio ei kuitenkaan aio puuttua asiaan ja yhdenmukaistaa satamien vaihtelevia käytäntöjä lastinkäsittely- ja/tai muiden teknisten ja merenkulkuun liittyvien palvelujen tarjonnassa. Se palauttaa mieliin perustamissopimuksen kilpailua ja sisämarkkinoita koskevat määräykset, joita sovelletaan yleistä taloudellista etua koskeviin palveluihin, sekä sisämarkkinasäännöistä eritoten sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden.

Satama-alan avoimuuden lisäämiseksi komissio aikoo laajentaa avoimuudesta annetun direktiivin (2006/111/EY) säännökset koskemaan poikkeuksetta kaikkia kauppasatamia. Nykyään direktiiviä sovelletaan vain satamiin, joiden vuotuiset tulot ylittävät 40 miljoonaa euroa.

Satamien käyttöoikeussopimuksista komissio haluaa korostaa, että niihin sovelletaan perustamissopimuksen sääntöjä ja periaatteita. Se mainitsee Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön, jonka mukaan käyttöoikeussopimuksia myönnettäessä on noudatettava avoimuuden ja kilpailuttamisen velvollisuutta, ja hankintamenettelyiden puolueettomuutta voidaan valvoa. Alan kilpailu edellyttää, että käyttöoikeussopimuksen kesto vahvistetaan sellaiseksi, että se ei estä vapaata kilpailua. On kuitenkin mahdollistettava käyttöoikeussopimuksen haltijan ottaman riskin kuolettaminen ja jätettävä mahdollisuus kohtuullisen tuoton varmistamiseen. Kysymys käyttöoikeussopimusten uusimisesta on tärkeä. Kilpailun välttämättömyys tunnustetaan, mutta satamaviranomaiset haluavat luonnollisesti uusia päättyneen käyttöoikeussopimuksen yksinkertaistetulla hallinnollisella menettelyllä.

Lisäksi komissio haluaa auttaa levittämään satamamaksujen avoimuuteen liittyviä parhaita käytäntöjä ja selvittää ongelmat, joita Euroopan satamat kohtaavat kanssakäynnissä kolmansien maiden satamien kanssa. Kuten edellä on todettu, naapurimaiden satamat eivät usein joudu täyttämään samoja vaatimuksia kuin unionin satamat, mikä voi antaa niille etuja unionin satamiin nähden.

Tiedonannon viidennessä osassa käsitellään satamien ja kaupunkien välisiä suhteita. Komissio muistuttaa esittäneensä Euroopan meripäivän järjestämistä. Lisäksi se haluaa järjestää satamien avointen ovien päivän, jotta suuri yleisö voi tutustua satamiin ja tulla paremmin tuntemaan niiden roolin yhteiskunnassa. Komissio pyrkii löytämään rahoitusta satamien paremmalle integroinnille kaupunkeihin, joiden yhteydessä ne toimivat. Komissio aikoo arvioida nykyisten turvallisuustoimenpiteiden vaikutusta, jotta ne voitaisiin sovittaa satama-alueiden saavutettavuuteen.

Tiedonannon viimeisessä osassa komissio käsittelee satamissa tehtävää työtä. Se aikoo kannustaa perustamaan satama-alalle työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistävän eurooppalaisen alakohtaisen komitean. Komissio laatii myös satamatyöläisten koulutusta koskevan vastavuoroisesti tunnustettavan kehyksen. Komissio palauttaa mieliin nykyiset työturvallisuutta ja -terveyttä koskevat säännöt ja aiemmat tiedonantonsa aiheesta. Se seuraa nykyisten sääntöjen täytäntöönpanoa ja tapaturmatilastojen keräämistä Eurostatissa.

Esittelijän kanta – avainkohdat

Esittelijä pitää komission tiedonantoa hyvänä. Euroopan parlamentin päätöslauselmassa painotetaan erityisesti alan suurta merkitystä Euroopassa sekä sen monimuotoisuutta.

Komissio aikoo julkaista suuntaviivat yhteisön ympäristölainsäädännön soveltamiselle alaan, ja mietinnössä korostetaan, että tarvitaan yhteistä näkemystä ympäristöstä ja satamien kehittämisestä. Kun lainsäätäjä tarkastelee ympäristöpolitiikkaa, sen on otettava huomioon satama-alan erityisluonne.

Sisämaayhteydet ovat satamille ja niiden kehittämiselle elintärkeitä. Vaikka sataman sijainti olisi hyvä, se ei voi hyödyntää potentiaaliaan, jos yhteydet ovat huonot. Meriliikennettä on kohdeltava samoin kuin muita kuljetusmuotoja. Siksi esittelijä kehottaa komissiota varmistamaan merenkululle tasavertaiset toimintaedellytykset ehdotuksessaan esteettömästä meriliikenteestä. Euroopan lähimerenkulkua ei saa asettaa epäedulliseen asemaan, ja yhteisötavaroihin ei pidä soveltaa toistamiseen tullivalvontaa Euroopan sisällä.

Mietinnössä korostetaan, että uuden teknologian rooli on alalla tärkeä. Uusi teknologia antaa satamille mahdollisuuden nousta kolmansien maiden kilpailun paineiden ja tilanpuutteen yläpuolelle ja kehittää toimintaansa tehokkaammaksi ja kannattavammaksi. Kilpailu kolmansien maiden satamien kanssa aiheuttaa huolta, sillä niitä eivät sido samat velvollisuudet ja säännöt kuin unionin satamia, ja ne saavat etua sallivimmista valtiontukia ja ympäristönsuojelua koskevista säännöistä.


ALUEKEHiTYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.4.2008)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

Euroopan satamapolitiikasta

(2008/2007(INI))

Valmistelija: Pierre Pribetich

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  kannattaa Euroopan komission pyrkimystä tukea eurooppalaisia satamia niiden ympäristön huomioon ottavissa uudenaikaistamispyrkimyksissä siten, että laaditaan ensisijaisesti vain suuntaviivoja eikä pyritä sääntelyn avulla toteutettavaan yhdenmukaistamiseen, joka saattaisi olla vaikeaa johtuen Euroopan satamien hyvin erilaisista käytännöistä; toivoo näiden suuntaviivojen lisäävän satamien oikeusvarmuutta, jotta ne voivat toteuttaa tarvittavat investoinnit meriliikenteen odotettuun kasvuun vastaamiseksi; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita edistämään eurooppalaisten satamien välistä yhteistyötä; korostaa tässä yhteydessä myös satamien roolia sisämaan aluetaloudessa; korostaa tässä yhteydessä, että satamien harmoninen kehitys on Euroopan unionin yhdentyneen meripolitiikan avaintekijä;

2.  korostaa tarvetta luoda yhdennetty eurooppalainen politiikka, joka vahvistaa alueellista kilpailukykyä ja koheesiota ja jossa huomioidaan koko alueen sosiaaliset, ympäristölliset, taloudelliset ja turvallisuusnäkökohdat luomalla toimielinten ja sektoreiden välisiä useita alueita kattavia kumppanuuksia;

3.  korostaa, että komission on välttämätöntä johtaa osapuolia ja kyseisiä kaupunkeja kohti rakentavaa vuoropuhelua, jonka avulla voidaan parantaa satamien imagoa ja integroida ne paremmin kaupunkeihin ja urbaaniin ympäristöön; kyse on itse asiassa siitä, että on turvattava satamatoiminnan kestävyys; huomauttaa lisäksi, että asumisen ja työn yhdistäminen on hyödyksi kaupunkien ja niitä ympäröivien alueiden kestävälle kehitykselle (liikenteen väheneminen) ja elinvoimaisuudelle;

4.  kiinnittää huomiota eurooppalaisten satamien kehittämisen alueelliseen ulottuvuuteen ja etenkin tarpeeseen tehdä rajat ylittävää yhteistyötä ja koordinointia vierekkäisten satama-alueiden välillä; korostaa Euroopan naapuruuspolitiikan sekä Välimeren, Itämeren ja Mustanmeren alueellisten strategioiden merkitystä; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen Euroopan unionin ja sen rajanaapureiden satamien välisten pullonkaulojen kartoittamisesta;

5.  muistuttaa, että yleisesti ottaen Euroopan unionin tärkeimmät satamat ovat hyvin varustettuja ja tehokkaita, mutta että uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden satamien välillä on kuitenkin edelleen suuria eroja laitteistoissa ja teknologiassa;

6.  katsoo, että yhtymäkohtina toimivien satamien lisääntyneen liikennöinnin haasteiden edellyttämät tekniset muutokset merkitsevät huomattavia taloudellisia seurauksia kyseisille alueille; katsoo, että näiden alueiden olisi voitava käyttää Euroopan rakennerahastoja tähän tarkoitukseen ja etenkin rahoittaakseen kehittyneiden teknisten laitteiden hankinnan, luodakseen työpaikkoja innovatiivisilla aloilla ja elvyttääkseen kaupunkialueet, joilta satamapalvelut siirtyvät kaupungin ulkopuolelle;

7.  kannustaa samalla hyödyntämään koheesiopolitiikkaan kuuluvia eurooppalaisia alueellisia yhteistyöohjelmia sekä EU:n naapuruus- ja laajentumispolitiikkaan kuuluvia yhteistyöohjelmia ja kannustaa myös komissiota, jäsenvaltioita ja asianomaisia alueviranomaisia panemaan mahdollisuuksien mukaan täytäntöön rajat ylittävän strategian nykyisen kapasiteetin hyödyntämiseksi satamainfrastruktuurien yhteisrahoituksessa;

8.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, jolla pyritään määrittelemään yhteisön tasolla joukko yhteisiä vaatimuksia satamatyöläisten ammatilliselle koulutukselle heidän liikkuvuutensa parantamiseksi pätevyyksien vastavuoroisen tunnustamisen ja satamien harmonisen kehityksen kautta;

9.  kehottaa kyseisiä alueyhteisöjä toteuttamaan multimodaalisempaa liikenteen kehittämispolitiikkaa, jotta mahdollistetaan rautatie- ja sisävesiliikenteen kehittyminen maanteiden rinnalla ja satama-alueiden liittäminen toimivasti Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin sekä satamien toimivammat yhteydet kauempana sijaitseviin alueisiin erityisesti rautateiden ja sisävesiväylien avulla, ja kehottaa komissiota lisäksi hyödyntämään vuonna 2010 tehtävää väliarviointia lisätäkseen rahoitusta, jonka avulla voidaan tehostaa yhtymäkohtina toimivien satamien käyttöä purkamalla lastit yhdessä tai useammassa välipisteessä, jotta voitaisiin purkaa ruuhkat tärkeimmissä satamissa ja niiden lähialueilla ja mennä mahdollisimman lähelle vastaanottajia; korostaa siis purkupisteiden monipuolistamisen hyödyllisyyttä tieliikenteen vähentämiseksi merkittävästi sekä satama-alueiden läheisyydessä yleisten ruuhkautumisongelmien ratkaisemiseksi; pyytää lisäksi arvioimaan satamien kehittämissuunnitelmien yhteydessä tarkasti sitä, ovatko pienemmät ja lähempänä vastaanottajia sijaitsevat purkupisteet myös infrastruktuuriensa ja tieliikenneväyliensä osalta valmiita käsittelemään useampia kuormia, jotta vältyttäisiin ongelmien siirtymiseltä muille satama-alueille;

10. korostaa tarvetta ottaa satama- ja paikallisviranomaiset mukaan vesistöalueiden ja merisatamien hallinnointisuunnitelmien laadintaan, kun kyse on veden laadusta, yhteisön vesipolitiikan puitteista 23. lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY(1) mukaisesti; kiinnittää huomiota alueyhteisöjen tarpeeseen tukea ponnisteluja alusten ja maa- ja lentoliikenteessä käytettävien kulkuneuvojen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ilmanlaadun hallintasuunnitelmien avulla sekä Marpol-yleissopimuksen ja ilmanlaadun arvioinnista ja hallinnasta 27. syyskuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/62/EY(2) mukaisesti;

11. pyytää luomaan yhteisön verkoston hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi unionin satamien välillä; kehottaa sellaisia alueellisia organisaatioita, joihin kuuluu sekä unionin jäsenvaltioita että kolmansia maita, kuten Mustanmeren talousyhteistyöjärjestöä, laatimaan yhteensopivia menettelyjä ja käytäntöjä alueellisen kaupan helpottamiseksi ja kustannusten alentamiseksi;

12. haluaa ehdottomasti muistuttaa Eurooppaa ja sen meripolitiikkaa koskevan syvällisen pohdinnan puitteissa, että eurooppalaisella veneilyllä on tärkeä rooli paikallisessa talouskehityksessä, sillä veneilysatamat ovat yhtäältä näyteikkuna sisämaahan ja tärkeä väline satamaan ja sen ympäristöön suuntautuvan matkailun edistämisessä, mutta ne tarjoavat myös olennaisia huoltopalveluja lähikaupoille.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

8.4.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

48

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Emmanouil Angelakas, Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Rolf Berend, Jana Bobošíková, Victor Boştinaru, Antonio De Blasio, Petru Filip, Gerardo Galeote, Iratxe García Pérez, Eugenijus Gentvilas, Gábor Harangozó, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Mieczysław Edmund Janowski, Rumiana Jeleva, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Evgeni Kirilov, Miloš Koterec, Constanze Angela Krehl, Sérgio Marques, Miroslav Mikolášik, James Nicholson, Jan Olbrycht, Maria Petre, Markus Pieper, Pierre Pribetich, Elisabeth Schroedter, Grażyna Staniszewska, Catherine Stihler, Margie Sudre, Kyriacos Triantaphyllides, Lambert van Nistelrooij, Vladimír Železný

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Bernadette Bourzai, Jan Březina, Brigitte Douay, Den Dover, Emanuel Jardim Fernandes, Francesco Ferrari, Madeleine Jouye de Grandmaison, Ramona Nicole Mănescu, Ljudmila Novak, Mirosław Mariusz Piotrowski, Zita Pleštinská, Samuli Pohjamo, Manfred Weber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Jean-Paul Gauzès, Jacques Toubon

(1)

EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.

(2)

EYVL L 296, 21.11.1996, s. 55.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.6.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

41

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gabriele Albertini, Inés Ayala Sender, Etelka Barsi-Pataky, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Arūnas Degutis, Christine De Veyrac, Petr Duchoň, Saïd El Khadraoui, Robert Evans, Francesco Ferrari, Brigitte Fouré, Mathieu Grosch, Georg Jarzembowski, Timothy Kirkhope, Dieter-Lebrecht Koch, Jaromír Kohlíček, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Seán Ó Neachtain, Josu Ortuondo Larrea, Paweł Bartłomiej Piskorski, Reinhard Rack, Brian Simpson, Renate Sommer, Dirk Sterckx, Silvia-Adriana Ţicău, Yannick Vaugrenard

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Margrete Auken, Philip Bradbourn, Nathalie Griesbeck, Lily Jacobs, Elisabeth Jeggle, Maria Eleni Koppa, Helmuth Markov, Rosa Miguélez Ramos, Vural Öger, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Corien Wortmann-Kool

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Ioannis Gklavakis, Helmut Kuhne, Maria Petre

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö