MIETINTÖ Euroopan tavaraliikenteestä

28.7.2008 - (2008/2008(INI))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Michael Cramer

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan tavaraliikenteestä

(2008/2008(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannot "EU:n tavaraliikenteen asialista: tehokkaampaa, yhdennetympää ja kestävämpää tavaraliikennettä Eurooppaan" (KOM(2007)0606), "Tavaraliikenteen logistiikkaa koskeva toimintasuunnitelma" (KOM(2007)0607), "Tavoitteena ensisijaisesti tavaraliikenteelle suunnattu rautatieverkko" (KOM(2007)0608) ja "Rautatieinfrastruktuurin laatua koskevat monivuotiset sopimukset" (KOM(2008)0054),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan tavaraliikenteen logistiikka – kestävän liikkuvuuden avaintekijä" (KOM(2006)0336),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon eurooppalaisen rautatieliikenteen merkinantojärjestelmän ERTMS/ETCS käyttöönotosta (KOM(2005)0298),

–   ottaa huomioon 29.–30. marraskuuta ja 3. joulukuuta 2007 esitetyt neuvoston päätelmät komission tiedonannosta "Tavaraliikenteen logistiikkaa koskeva toimintasuunnitelma" ja 7. huhtikuuta 2008 esitetyt neuvoston päätelmät komission tiedonannosta "Tavoitteena ensisijaisesti tavaraliikenteelle suunnattu rautatieverkko",

–   ottaa huomioon komission vihreän kirjan "Uutta ajattelua kaupunkiliikenteeseen" (KOM(2007)0551),

–   ottaa huomioon 5. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan tavaraliikenteen logistiikasta kestävän liikkuvuuden avaintekijänä[1],

-    ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman "Uutta ajattelua kaupunkiliikenteeseen"[2],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A6-0326/2008),

A. ottaa huomioon, että liikenneala aiheuttaa vajaat 30 prosenttia CO2-päästöistä EU:ssa – kaupungeissa jopa 40 prosenttia – ja että teknisiä parannuksia ja innovaatioita koskevista ponnisteluista huolimatta liikenteen päästöt kasvoivat 26 prosenttia vuosina 1990–2005, kun taas CO2-päästöjä muilla aloilla kyettiin supistamaan 10 prosenttia miljardien eurojen investointien avulla,

B.  ottaa huomioon, että kestävällä ja tehokkaalla Euroopan tavaraliikenteellä on tärkeä osa menestyksekkään ja kilpailukykyisen talouden saavuttamisessa, kuluttajien kysyntään vastaamisessa ja lukuisten työpaikkojen ja vaurauden luomisessa Euroopan unionin kansalaisille,

C. ottaa huomioon, että tavaraliikenteen arvioidaan (tonnikilometreinä laskettuna) kasvavan noin 50 prosenttia vuosina 2000–2020, kuten valkoisessa kirjassa "Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika" (KOM(2001)0370) ennustetaan, ja että tavaraliikenne kasvoi jo vuosina 1995–2005 noin 30 prosenttia nopeammin kuin bruttokansantuote; ottaa lisäksi huomioon, että koko tavaraliikenteen kasvu johtui suurimmaksi osaksi muihin liikennemuotoihin verrattuna suuresta tie- ja lentoliikenteen kasvusta,

D. ottaa huomioon, että kestävämpiä ja tehokkaampia logistiikka- ja tavaraliikennejärjestelmiä ja kaikkien liikennemuotojen multimodaalista yhdentymistä edistävät ratkaisut eivät ainoastaan paranna taloudellisuutta ja turvallisuutta vaan vastaavat myös Euroopan unionin vuodeksi 2020 asettamia tavoitteita ilmastonmuutoksen ja energiansäästön aloilla,

E.  ottaa huomioon, että vastatakseen näihin haasteisiin EU ja sen jäsenvaltiot asettavat talousarvion nykyisten riittämättömien varojen puitteissa tiettyjä yhteensovitettuja prioriteetteja, keskittävät resurssinsa rajalliseen määrään tavaraliikenteen kestävyyttä ja multimodaalisuutta edistäviä toimenpiteitä ja ottavat huomioon herkät alueet,

F.  ottaa huomioon, että Euroopan käytäväverkkoa on kehitettävä paremmin siten, että lähtökohtana ovat nykyiset verkostot ja nykyiset rakenteet ja tekniikat ja että siihen yhdennetään myös kaikkia tavaraliikenteen muotoja koskevat ympäristöä säästävät ns. vihreät käytävät kunnianhimoisine kestävine ympäristökriteereineen,

G. katsoo, että edellä mainitun tavaraliikenteen logistiikkaa koskevan toimintasuunnitelman tavoitteena on oltava tavaraliikennetoiminnan helpottaminen Euroopassa ja sen ulkopuolella, mikä hyödyttää kaikkia eurooppalaisia yrityksiä ja koko Euroopan kilpailukykyä,

1.  korostaa, että Euroopan tavaraliikennejärjestelmien on vastattava kiireellisiin haasteisiin tavaraliikenteen integraation ja kestävyyden lisäämiseksi Euroopassa siten, että edistetään nykyistä tuntuvammin liikkuvuutta ja energiatehokkuutta ja tehostetaan öljyn kulutuksen, saastepäästöjen ja ulkoisten kustannusten supistumista, ja suhtautuu tämän vuoksi myönteisesti edellä mainittuihin komission tiedonantoihin ja neuvoston päätelmiin; kannustaa komissiota, jäsenvaltioita ja teollisuutta vastedes tukemaan ympäristön, ilmaston, talouden, turvallisuuden ja yhteiskunnallisten intressien kannalta kestävämpää tavaraliikennepolitiikkaa liikkuvuuden osalta edistämällä nykyistä tehokkaampien logistiikkajärjestelmien käyttöä yhdennettäessä rautateiden ensisijaiset rajatylittävät tavaraliikennekäytävät, solmukohdat ja perinteiset verkot laajentuneessa Euroopan unionissa;

2.  tukee komission kantaa, jonka mukaan liikennemuotojen yhteistoiminta ja multimodaalisuus ovat tärkeimpiä tekijöitä luotaessa kestävää ja tehokasta tavaraliikennettä Euroopassa;

3.  toteaa kuitenkin, että EU:n toimivalta ja välineet tavaraliikenteen markkinoiden parantamiseksi ovat rajallisia; huomauttaa, että verkon tärkeimpien osien koko kapasiteetti on jo käytössä; kehottaa siksi Euroopan tärkeimmistä liikennekäytävistä vastaavia liikenneministereitä ottamaan esille infrastruktuureihin tehtäviä investointeja koskevan kysymyksen ja vähintään sopimaan kansallisia käytäviään koskevien kansallisten investointisuunnitelmien koordinoinnista;

4.  on vakuuttunut siitä, että kaupunkien tavaraliikenne edellyttää erityistä lähestymistapaa; toivoo, että edellä mainitusta kaupunkiliikennettä koskevasta vihreästä kirjasta käyty keskustelu ja tavaraliikenteen logistiikkaa koskeva toimintasuunnitelma voivat johtaa hyvien käytäntöjen vaihtoon kaupunkien välillä, jotta voidaan löytää kestäviä tapoja tavaroiden kuljettamiseksi kaupunkeihin;

5.  ehdottaa tämän vuoksi, että komissio esittää vuoden 2008 loppuun mennessä ohjelmaa, jolla vahvistetaan tämän alan hankkeista vastaavien jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, ja että se edistää ja arvioi nykyisten esteiden ratkaisemista kiinnittäen erityistä huomiota tavaroiden kuljetukseen ottaen asianmukaisesti huomioon logistiikkaan liittyvän tekijän lisäarvon;

6.  kannattaa ajatusta erityisistä tavaraliikenteen verkoista, jotka käyttäisivät nykyisiä perinteisiä liikenneverkkoja, jotka vapautettaisiin niiden käyttöön suurnopeusjunien osalta saavutetun edistyksen ansiosta;

7.  tähdentää, että rautateiden tavaraliikenneverkkojen on perustuttava markkinoiden kannalta tärkeimpiin kuljetuskäytäviin ja niissä on otettava huomioon olemassa olevat ERTMS-käytävät (Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä) ja Euroopan laajuinen liikenneverkko (eli sitä on tarvittaessa laajennettava kattamaan alueet, jotka tuottavat paljon liikennettä, esimerkiksi satamat); katsoo, että pitäisi nimittää käytävistä vastaavat korkean tason koordinaattorit, mikäli sitä ei ole vielä tehty; kehottaa ERTMS-järjestelmästä vastaavana viranomaisena toimivaa Euroopan rautatievirastoa varmistamaan, että kyseiset reitit ovat yhteentoimivia;

8.  odottaa, että komissio määrittelee ympäristöä säästävät ns. vihreät käytävät liikkuvuutta ja yhteentoimivuutta koskevina mallihankkeina, siirtyy ympäristöystävällisiin liikennemuotoihin onnettomuuksien kokonaismäärän, ruuhkien, melun, paikallisen myrkyllisen ja ei-myrkyllisen saastumisen, hiilidioksidipäästöjen, tilankäytön ja energiankulutuksen vähentämiseksi sekä lisää uusiutuvien energialähteiden (erityisesti tuuli- ja aurinkoenergian) käyttöä EU-lainsäädännön ja sen tavoitteiden sekä älykkäiden liikennejärjestelmien mukaisesti;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tässä yhteydessä tarjoamaan nykyistä tuntuvampia kannustimia edistääkseen kaikkien liikennemuotojen ympäristöystävällisyyttä ja tukeakseen niiden tehokkaimpia yhdistelmiä, jotta ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä varsinkin ns. vihreissä käytävissä;

10. ehdottaa aluesuunnittelun, tuotantoprosessien ja markkinarakenteiden yhdentämisen ja jopa liikenteen välttämisen tukemista ja myötävaikuttamista välimatkojen lyhentämiseen ja nopeuden mukauttamiseen tavaraliikenteessä; katsoo, että aikaa ja energiaa vievä jatkuva pysähtyminen tavaraliikenteessä on vältettävä tietokoneavusteisella nopeuden mukauttamisella;

11. pitää vaarallisten ja saastuttavien tavaroiden liikennettä koskevan nykyisen lainsäädännön asianmukaista täytäntöönpanoa ja vahvistamista prioriteettina;

12. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään parhaiden käytänteiden vaihtoa rajatylittävillä herkillä vuoristo- ja ruuhka-alueilla ja kaupungeissa esikuvina ja ottamaan huomioon edellä mainittuun parlamentin kaupunkiliikenteestä antamaan päätöslauselmaan sisältyvät suositukset ja Civitas-ohjelmasta saadut puhtaampaa ja parempaa liikennettä kaupungeissa koskevat kokemukset edistämällä logistiikkaa koskevaa näkökohtaa;

13. kehottaa komissiota keskittämään EU:n osarahoituksen rautatieinfrastruktuurin, multimodaalisten solmukohtien ja muiden tavaraliikenteen muotojen tehokkuuteen, yhteentoimivuuteen ja ajanmukaistamiseen ja osoittamaan ensimmäisen rautatiepaketin täytäntöönpanosta 12. heinäkuuta 2007 antamassaan päätöslauselmassa vaaditulla tavalla vähintään 40 prosenttia EU:n kyseisistä varoista rautateiden liikenneinfrastruktuurille[3];

14. kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan liikenteen asemaa vuoden 2009 Euroopan unionin talousarviossa jo sillä aikaa, kun sitä tarkistetaan, jotta aiempien virheiden toistaminen voidaan välttää ja jotta voidaan varmistaa riittävät tulevat investoinnit strategiseen infrastruktuuriin, minkä avulla saavutetaan unionin itselleen asettamat kestävää kehitystä ja päästöjen vähentämistä koskevat tavoitteet;

15. korostaa, että yhteentoimivat eurooppalaiset tiet, joilla on tehokasta tavaraliikennettä, ovat äärimmäisen tärkeitä;

16. pitää meri- ja sisäsatamien raideyhteyksien parantamista sisämaahan logistiikkainfrastruktuurin tärkeänä osatekijänä; korostaa sisäisten asemalaitureiden ja kuivatelakoiden merkittävää asemaa;

17. on vakuuttunut sisävesiväylien mahdollisuuksista tavaraliikenteessä ja kehottaa komissiota varmistamaan sisävesiliikenteen edistämistä Euroopassa koskevan NAIADES-toimintaohjelman asianmukaisen täytäntöönpanon;

18. painottaa, että investoinnit sisämaan terminaaleihin on toteutettava joustavasti ja nopeasti, minkä avulla voidaan poistaa pullonkauloja koko multimodaalisesta kuljetusketjusta;

19. kehottaa pitämään strategisesti tärkeänä ajoneuvojen, konttien ja lastauslaitteiden mittoja ja painoja koskevien vakiintuneiden multimodaalisten standardien noudattamista ja käyttöönottoa, jotta voidaan siirtää tavaraliikenteen logistiikka rautateille ja kestäville vesireiteille infrastruktuurikustannusten vähentämiseksi;

20. toteaa, että erilaiset horisontaaliset tekniikat, jotka edistäisivät paitsi nykyistä yksinkertaisempia lastausmahdollisuuksia kuorma-autoista rautatieliikenteeseen myös siirtymistä rautateiden eri raideleveyksiin, ovat usein puutteellisesti standardoituja; kehottaa tämän vuoksi kansainvälisiä ja eurooppalaisia tahoja standardoimaan varsinkin nämä tekniikat tehokkuuden ja kustannussäästöjen lisäämiseksi; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää hyväksyä nopeasti multimodaalisia lastausyksiköitä koskevat maailmanlaajuiset normit;

21. pyytää komissiota laatimaan ympäristö- ja rautatietukia koskevat suuntaviivat siten, että investointien tekemistä rautateiden kestävään tavaraliikenteeseen helpotetaan; korostaa tässä yhteydessä yhteisrahoituksen strategista merkitystä melun vähentämiseksi myös sen lähteellä (tavaravaunuihin tehtävät muutosasennukset), kuten asianlaita jo on liikkuvaa kalustoa koskevan ERTMS-järjestelmän tapauksessa;

22. on vakuuttunut siitä, että infrastruktuuria on hallittava ja palveluita tarjottava rajatylittävällä, ketään syrjimättömällä ja avoimella tavalla, jotta voidaan saavuttaa tehokas, yhteentoimiva ja kitkaton tavaraliikenteen logistiikka; korostaa tässä yhteydessä kaikkia liikennemuotoja koskevien liikennealan sisämarkkinoiden toteuttamisen jatkamisen merkitystä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission ehdotusta "esteettömän eurooppalaisen meriliikennealueen" perustamisesta ja tukee ajatusta kaikkien kuljetusmuotojen "yhdestä kuljetusasiakirjasta" ja "yhden palvelupisteen järjestelmästä";

23. korostaa, että tehokkaasti toimivat tavaraliikenteen sisämarkkinat voisivat auttaa tekemään liikennealasta tehokkaamman ja vähentämään kuormittamattomien reittien määrää; kehottaa komissiota valvomaan tiukasti kansainvälistä tavara- ja kabotaasiliikennettä koskevaa EU:n lainsäädäntöä; tunnustaa, että jäsenvaltiot voivat rajoittaa kabotaasiliikennettä tietyin ehdoin, mutta kehottaa komissiota perustamissopimusten valvojana ryhtymään ankariin toimenpiteisiin sellaisia suhteettomia rajoituksia ja seuraamuksia vastaan, joita monet jäsenvaltiot säätävät ulkomaisille liikenteenharjoittajille tässä yhteydessä;

24. kannustaa komissiota rautatieinfrastruktuurin laatua koskevissa monivuotisissa sopimuksissa määrittelemään Euroopan laajuisten minimilaatuvaatimusten lähtökohdat; ehdottaa, että jäsenvaltiot asettavat näiden laatuvaatimusten täyttymisen rautatieinfrastruktuurin rakentamisen, laajentamisen ja ylläpidon julkisten varojen saamisen ehdoksi ja pitävät niitä kokonaisvaltaisina paketteina edistääkseen tällä tavoin tehokkuuden lisääntymistä ja kustannussäästöjä;

25. kehottaa komissiota tukemaan esimerkiksi kevyelle tavaraliikenteelle tarkoitettujen suurnopeuslinjojen erilliskäyttöä koskevia hankkeita;

26. kehottaa komissiota laatimaan yleiskatsauksen satelliittinavigoinnilla varustetuista tavaravaunuista Euroopan unionin alueella, minkä perusteella voidaan tarkastella näiden järjestelmien rajatylittävää yhteentoimivuutta ja yhteensopivuutta, toteuttamaan uusien vaunujen yhteentoimivan satelliittinavigoinnin ja edistämään nykyisiin tavaravaunuihin tehtäviä muutosasennuksia; tukee sellaisten lastaustekniikkojen parhaiden käytänteiden käyttöönottoa, joissa multimodaalinen kuljetusketju alkuvaiheesta aina kuorman uudelleenlastauksen ja purkamisen päättymiseen on suunniteltu niin, että se lisää koko alan tehokkuutta;

27. korostaa, että tavaraliikenteen markkinoilla toimivien viranomaisten hallinnollista toimintaa on yhtenäistettävä ja yksinkertaistettava sekä tullisääntöjä ja -menettelyjä maiden rajoilla on yksinkertaistettava; pitää myönteisenä erityisesti esteettömän eurooppalaisen meriliikennealueen perustamista koskevaa päätöstä, ja kehottaa komissiota pyytämään asianmukaisia kansainvälisiä yhdistyksiä ja järjestöjä laatimaan yhtenäisen ja multimodaalisen asiakirjan;

28. korostaa, että yliopistoista puuttuu kunnollinen logistiikkakoulutus, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita antamaan ehdottoman etusijan logistiikka- ja tavaraliikennealan korkeakoulutukselle ja jatkokoulutukselle;

29. kehottaa komissiota tukemaan hankkeita ja tutkimuksia ja pyrkimään yleiseen tiedonkulkuun liikennemuotojen yhdentämisen ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi tietotasolla;

30. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

• [1]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0375.
• [2]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0356.
• [3]  EUVL C 175 E, 10.7.2008, s. 551.

PERUSTELUT

1. Euroopan tavaraliikenteen taustaa

Liikennepolitiikan ensimmäiselle vaiheelle 90-luvulla oli ominaista kaupan vapautuminen ja markkinoiden avautuminen, mutta kansallisten järjestelmien välillä ei ollut kunnollista yhdenmukaistamista ja synergiaa. Liikennealalle syntyi uusia ongelmia tai vanhat ongelmat pahenivat (liikenteen ruuhkautuminen, ympäristövahingot, onnettomuudet tieliikenteessä, puutteellinen yhteentoimivuus jne.). Lisäksi lähtökohdat ovat Euroopan unionissa muuttuneet nopeutuneen globalisaation, epävarman energiahuoltotilanteen, jatkuvan maapallon lämpenemisen ja EU:n laajentumisen seurauksena.

Tavaraliikenteen ja logistiikan ongelmat ovat yksi komission painopisteistä, kuten muun muassa vuonna 2001 annetussa liikennepolitiikan valkoisessa kirjassa kuvaillaan. Vuosina 2000–2020 tavaraliikenteen arvioidaan 25 jäsenvaltion muodostamassa EU:ssa kasvavan (tonnikilometreinä laskettuna) 50 prosenttia. Vuosina 1995–2005 tavaraliikenteen vuosittainen kasvu oli jo 2,8 prosenttia. Ympäristön kannalta muita liikennemuotoja haitallisempien tie- ja lentoliikenteen osuus kasvoi edelleen eniten.

Kaupan vapautumisen ja tavaraliikennealan kehityksen vuoksi on syytä sopia liikenteen tehokkuutta ja kestävyyttä koskevista tavoitteista.

2. Komission vastaus: tavaraliikenne- ja logistiikkapaketti

Vuonna 2006 tehdyn väliarvioinnin jälkeen komissio julkaisi joukon tiedonantoja, joilla on tarkoitus edistää tavaraliikennealan kestävyyttä ja tehokkuutta. Kaikissa näissä tiedonannoissa viitataan mahdollisiin tuleviin toimenpiteisiin ja lainsäädäntöaloitteisiin, ja niiden on määrä luoda pohja komission konkreettisille toimille vuoteen 2010 asti.

2.1. EU:n tavaraliikenteen asialista: tehokkaampaa, yhdennetympää ja kestävämpää tavaraliikennettä Eurooppaan

Näihin kahteen tavoitteeseen – kestävyyteen ja tehokkuuteen – pyritään strategisten toimintamallien avulla:

–         keskittyminen liikennekäytäviin: tämä käsite on eri liikennemuotojen käytön ja yhdistämisen parantamista koskevan multimodaalisen eurooppalaisen politiikan perusta

–         innovatiivisten tekniikkojen, infrastruktuurien ja tavaraliikenteen tehokkaamman hallinnan edistäminen

–         hallinnon ja tavarankuljetusketjun yksinkertaistaminen erityisesti luomalla yhden palvelupisteen järjestelmä täyttämään hallinnolliset vaatimukset ja yhdenmukaistamalla rautatiealaa koskevat säännöt multimodaalisesti

–         tieliikenteelle vaihtoehtoisten liikennemuotojen houkuttelevuuden parantaminen.

2.2. Tavaraliikenteen logistiikkaa koskeva toimintasuunnitelma

Tässä tiedonannossa tarkastellaan logistiikan avainasemaa Euroopan liikennejärjestelmien kestävyyden ja kilpailukyvyn parantamisen kannalta. Logistiikkateollisuuden osuus Euroopan BKT:stä on lähes 14 prosenttia, ja se on kasvanut keskimäärin nopeammin kuin kokonaistalous. Kasvua ovat edesauttaneet lähinnä kaupan vapautuminen, Euroopan yhdentyminen ja liikenteen alhaiset kustannukset, jotka eivät vastaa todellisia kustannuksia. Toisaalta kasvu on johtanut satamien, uudelleenlastauskeskusten, solmukohtien ja rataosuuksien ruuhkautumiseen. Komissio haluaa nyt laatia johdonmukaisen politiikan kuudella osa-alueella:

1.        eFreight-aloite ja älykkäät liikennejärjestelmät: eFreight-käsitteellä tarkoitetaan visiota paperittomasta tietovirrasta, jonka avulla on mahdollista jäljittää rahti liikennemuodosta toiseen ja seurata, mikä tekisi rahdista liikennemuodosta riippumattoman ja samalla yksinkertaistaisi hallinnointia. Kaikki toimenpiteet on suunniteltu toteutettaviksi vuonna 2009. Galileon kaltaisten satelliittipaikannusjärjestelmien kehittäminen mahdollistaisi tämän ns. rahdin internetin synnyn (tietojen saatavuuden verkon kautta) tulevaisuudessa.

2.        Kestävä laatu ja tehokkuus: komissio aikoo löytää käytännöllisiä ja juridisia ratkaisuja (2008) tai tehdä intermodaaliterminaalien esikuva-analyysin vuonna 2010. Laaditaan asianosaisia kuullen ydinjoukko yleisiä indikaattoreita vuoden 2009 loppuun mennessä, ja samalla tarkastellaan tavaraliikenteen logistiikkaa koskevien tilastotietojen saatavuutta. Henkilöstöhallinnon ja koulutuksen alalla komissio laatii työmarkkinaosapuolten kanssa luettelon vähimmäispätevyydestä logistiikan alalla.

3.        Liikenneketjujen yksinkertaistaminen: tällä osa-alueella toteutetaan useita aloitteita. Hallinnollisten määräysten noudattamista yksinkertaistetaan yhden luukun periaatteella ja viranomaisten keskitetyillä palvelupisteillä vuoteen 2012 mennessä. Lisäksi komissio tekee vuonna 2008 lainsäädäntöehdotuksen lähimerenkulun yksinkertaistamisesta ja helpottamisesta. Vuonna 2009 on tarkoitus analysoida mahdollisuutta ottaa käyttöön yksi kuljetusasiakirja, joka olisi riippumaton liikennemuodosta. Komissio tekee vuonna 2009 mahdollisesti ehdotuksen vastuuta koskevasta vakiolausekkeesta. Lisäksi komissio valmistelee vuonna 2008 eurooppalaisia turvallisuusstandardeja eri liikennemuodoille.

4.        Ajoneuvojen mitat ja painot sekä lastausstandardit: komissio analysoi ajoneuvojen painoja ja mittoja koskevat standardit ja mahdollisesti ehdottaa tässä yhteydessä direktiivin 96/53/EY tarkistamista (2008). Lisäksi se työstää eurooppalaisia intermodaalisia lastausyksikköjä koskevaa standardia (2007).

5.        Ympäristöä säästävät ns. vihreät liikennekäytävät: komissio on asettanut useita tähän käsitteeseen liittyviä tavoitteita. Ensinnäkin se aikoo keskittää tavaraliikenteen käytäviin, joissa hyödynnetään liikennemuotojen yhteiskäyttöä ja innovatiivista teknologiaa. Vuonna 2008 komissio määrittelee vihreät liikennekäytävät ja järjestää viranomaisten ja liikenteenharjoittajien välisen yhteistyön. Ensimmäiset ehdotukset tavaraliikenteelle suunnatusta rautatieverkosta tehtäneen vuonna 2008 ja käytävistä vuoteen 2012 mennessä.

6.        Tavaraliikenteen logistiikka kaupungeissa: tällä osa-alueella komissio korostaa tavaraliikenteen kaupunkiulottuvuutta. Parhaillaan laaditaan suosituksia yhteisistä vertailukohdista tai suoritusindikaattoreista, joilla mitataan tehokkuutta ja kestävyyttä.

2.3. Tavoitteena ensisijaisesti tavaraliikenteelle suunnattu rautatieverkko

Komissio katsoo, että rautateiden vaikeudet tavaraliikenteen alalla johtuvat sen kyvyttömyydestä parantaa markkinaosuuttaan. Vaikeudet liittyvät luotettavuuteen, kapasiteettiin, tiedonhallintaan, keskinopeuteen ja joustavuuteen. Valitettavasti viimeisten 15 vuoden tulokset rautatiepolitiikan alalta eivät vielä riitä, jotta saavutettaisiin toivotut tavoitteet kuljetusten siirtymisestä rautateille. Rautateiden tavaraliikenteen kustannukset ja tariffit ovat laskeneet jatkuvasti ja kilpailukyky on parantunut, mutta täydellistä yhteentoimivuutta ei ole vielä lähimainkaan saavutettu.

Tiedonannon tavoitteena on luoda "TEN-T-verkkoon kuuluva strukturoiva eurooppalainen rautatieverkko, joka mahdollistaa luotettavamman ja tehokkaamman rahtiliikenteen". Tämä verkko voitaisiin rakentaa olemassa olevien verkkojen pohjalta.

Komissio ehdottaa kuutta uutta toimenpidettä:

–         Rahtiin painottuvan liikennekäytävän luominen: komissio tekee ehdotuksen laillisesta määritelmästä. Kunkin jäsenvaltion on määrä osallistua yhteen hallintorakenteeseen vuoteen 2012 mennessä.

–         Palvelun laadun mittaaminen liikennekäytävällä: komissio antaa laatuindikaattorien julkaisemista koskevan lainsäädäntöehdotuksen, jota edeltää raportti toimenpiteistä, joita rautatieliikenteen harjoittajat ovat toteuttaneet laadun parantamiseksi.

–          Liikennekäytävän infrastruktuurikapasiteetti: tulevien pullonkaulojen välttämiseksi komissio yhdenmukaistaa infrastruktuurin kapasiteettia (junan pituus, liikenneulottuma…).

–         Rautatiereittien käyttöoikeuksien myöntäminen: komissio tekee lainsäädäntöehdotuksen junareittien käyttöoikeuksien kansainvälisestä myöntämisestä ja edistää kansallisten sääntelyviranomaisten välistä yhteistyötä.

–         Liikenteen häiriytyessä sovellettavat prioriteettisäännöt: komissio lujittaa lainsäädäntöä kansainvälisen tavaraliikenteen häiriötapausten osalta. Infrastruktuurin hallinnoinnista vastaavien tahojen on sovellettava yhdenmukaisia prioriteettisääntöjä.

–         Rautateiden liitännäispalvelut: komissio kehottaa liikennekäytävien hallinnointirakenteita ja infrastruktuurien haltijoita luomaan tehokkaasti toimivan terminaali- ja järjestelyratapihaverkon. Lisäksi on tehtävä lainsäädäntöehdotus rautateiden liitännäispalvelujen avoimemmasta ja helpommasta käytöstä.

3. Rautatieinfrastruktuurin laatua koskevat monivuotiset sopimukset

Kuusi vuotta ensimmäisen rautatiepaketin hyväksymisen jälkeen epäilyksiä aiheuttaa edelleen nykyisen rautatieinfrastruktuurin rahoituksen kestävyys, infrastruktuuripalveluiden laatu ja se, miten infrastruktuurin hallinnoijat saataisiin toimimaan tehokkaammin. Toukokuun 2006 ja syyskuun 2007 välillä pidetyt sidosryhmien kuulemiset vahvistivat näiden huolten olemassaolon. Puutteellinen rahoitus johtaa välttämättömien verkon ylläpitotöiden lykkäämiseen.

Komissio raportoi rautatieinfrastruktuurin laatua koskevista monivuotisista sopimuksista saaduista kokemuksista ja eduista, joita tämä direktiivissä 2001/14/EY rahoitusongelmien ratkaisemiseksi ehdotettu rahoitustapa tarjoaa. Monivuotisten sopimusten ansiosta rataverkkojen ylläpitoa voidaan tarkastella pitemmällä aikavälillä. Koska vain puolet jäsenmaista on tähän mennessä käyttänyt monivuotisia sopimuksia hyvin vaihtelevilla tavoilla, sopimusten käyttötapoja on tarpeen yhdenmukaistaa.

4. Esittelijän keskeiset ehdotukset

Euroopan unionin toimivallan ja välineiden rajallisuuden vuoksi esittelijä ehdottaa aiempaa selkeämpää keskittymistä käytännön prioriteetteihin:

–         Komissio nimeää vuoden 2008 loppuun mennessä kymmenen rajatylittävää käytävää ja kymmenen pullonkaulaa ja tekee ehdotuksen ratkaisumahdollisuuksista.

–         Ns. vihreät käytävät on määriteltävä aiempaa selkeämmin kestävyyden perusteella ottaen huomioon sovitut eurooppalaiset ympäristökriteerit, jotka koskevat melua, ilmastonmuutosta, ilmansaastumista, energiankulutusta ja uusiutuvia energialähteitä.

–          Infrastruktuurin hallinta ja hallintomenettelyt on standardoitava ja niitä on yksinkertaistettava maiden välillä.

–         Liikenneinfrastruktuuriin myönnettävän EU:n osarahoituksen on kokonaisuudessaan vastattava sovittuja liikennejärjestelmien ekologista suunnittelua koskevia tavoitteita.

Vaikka ulkoisten kustannusten huomioon ottaminen ja ehdotukset eurovinjetin muuttamisesta 10. kesäkuuta 2008 mennessä ovatkin hyvin tärkeitä ympäristön ja yhteiskunnan kannalta hyväksyttävää tavaraliikennepolitiikkaa ajatellen, esittelijä on päättänyt olla muotoilematta ehdotuksia uudestaan, sillä Euroopan parlamentti äänesti aivan äskettäin mainituista seikoista, esimerkiksi mietinnöstä, joka koski kestävää eurooppalaista liikennepolitiikkaa ottaen huomioon eurooppalaisen energia- ja ympäristöpolitiikan.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	15.7.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	39 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gabriele Albertini, Inés Ayala Sender, Etelka Barsi-Pataky, Paolo Costa, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Christine De Veyrac, Saïd El Khadraoui, Robert Evans, Emanuel Jardim Fernandes, Francesco Ferrari, Brigitte Fouré, Mathieu Grosch, Georg Jarzembowski, Stanisław Jałowiecki, Timothy Kirkhope, Dieter-Lebrecht Koch, Sepp Kusstatscher, Jörg Leichtfried, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Seán Ó Neachtain, Paweł Bartłomiej Piskorski, Reinhard Rack, Gilles Savary, Brian Simpson, Renate Sommer, Ulrich Stockmann, Silvia-Adriana Ţicău, Yannick Vaugrenard, Roberts Zīle
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Zsolt László Becsey, Johannes Blokland, Zita Gurmai, Lily Jacobs, Anne E. Jensen, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Corien Wortmann-Kool
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Constantin Dumitriu