MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta vakuutus- ja rahoituspalvelujen kohtelun osalta

15.9.2008 - (KOM(2007)0747 – C6‑0473/2007 – 2007/0267(CNS)) - *

Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: Joseph Muscat

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta vakuutus- ja rahoituspalvelujen kohtelun osalta

(KOM(2007)0747 – C6‑0473/2007 – 2007/0267(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2007)0747),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0473/2007),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A6‑0344/2008),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus 1 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(1) Rahoituspalveluala edistää merkittävästi kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä, mutta se voi täyttää tämän tehtävänsä ainoastaan tasapuolisten kilpailuolosuhteiden vallitessa sisämarkkinoilla. On tarpeen luoda puitteet, joilla taataan oikeusvarmuus rahoitustuotteiden, niiden markkinoinnin ja hallinnoinnin arvonlisäverokohtelussa.	(1) Rahoituspalveluala edistää merkittävästi kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä, mutta se voi täyttää tämän tehtävänsä ainoastaan tasapuolisten kilpailuolosuhteiden vallitessa sisämarkkinoilla. On tarpeen luoda puitteet, joilla taataan tällaiset tasapuoliset olosuhteet rahoitustuotteiden, niiden markkinoinnin ja hallinnoinnin arvonlisäverokohtelussa.
Perustelu
Oikeusvarmuutta käsitellään johdanto-osan 2 kappaleessa. Johdanto-osan 1 kappale koskee tasapuolisuuden periaatetta ja tasapuolisten toimintaedellytysten luomista sisämarkkinoilla.
Tarkistus2 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(2) Nykyiset rahoitus- ja vakuutuspalvelujen arvonlisäverovapautta koskevat säännöt, jotka on vahvistettu yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetussa neuvoston direktiivissä 2006/112/EY, ovat vanhentuneita ja johtaneet epäjohdonmukaiseen tulkintaan ja soveltamiseen. Sääntöjen monimutkaisuus ja hallintokäytäntöjen vaihtelevuus aiheuttavat oikeudellista epävarmuutta talouden toimijoiden ja veroviranomaisten keskuudessa. Tämä epävarmuus on johtanut lukuisiin oikeudenkäynteihin ja lisännyt hallinnollista taakkaa. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää, mitkä vakuutus- ja rahoituspalvelut on vapautettu verosta, ja lisätä siten oikeusvarmuutta ja vähentää hallinnollista taakkaa talouden toimijoiden ja viranomaisten kannalta.	(2) Nykyiset rahoitus- ja vakuutuspalvelujen arvonlisäverovapautta koskevat säännöt, jotka on vahvistettu yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetussa neuvoston direktiivissä 2006/112/EY, ovat vanhentuneita ja johtaneet epäjohdonmukaiseen tulkintaan ja soveltamiseen. Sääntöjen monimutkaisuus ja hallintokäytäntöjen vaihtelevuus aiheuttavat oikeudellista epävarmuutta talouden toimijoiden ja veroviranomaisten keskuudessa ja estävät varmistamasta tasavertaisia toimintaedellytyksiä Euroopan unionissa. Tämä epävarmuus on johtanut lukuisiin oikeudenkäynteihin ja lisännyt hallinnollista taakkaa. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää, mitkä vakuutus- ja rahoituspalvelut on vapautettu verosta, ja lisätä siten oikeusvarmuutta ja tasavertaisia toimintaedellytyksiä sekä vähentää hallinnollista taakkaa talouden toimijoiden ja viranomaisten osalta.
Perustelu
On tärkeää painottaa, että tavoitteena on saavuttaa tasavertaiset toimintaedellytykset Euroopan unioniin talouden toimijoiden ja jäsenvaltioiden välille.
Tarkistus  3 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Vakuutus- ja rahoituspalvelut edellyttävät samankaltaisia välitysmuotoja. Sen vuoksi on asianmukaista, että vakuutuspalveluihin liittyvää välitystä ja rahoituspalveluihin liittyvää välitystä käsitellään samalla tavoin.	(5) Vakuutus- ja rahoituspalvelut edellyttävät samankaltaisia välitysmuotoja. Sen vuoksi on asianmukaista, että vakuutuspalveluihin liittyvää välitystä ja rahoituspalveluihin liittyvää välitystä käsitellään samalla tavoin, mukaan lukien välityspalvelut välittäjältä, joka ei ole sopimussuhteessa tai muussa suorassa suhteessa vakuutus- tai rahoitusliiketoimen, jonka suorittamiseen välittäjä on osaltaan vaikuttanut, kumpaankaan osapuoleen. Tällöin verovapautuksen olisi katettava yhtenäisesti kaikki vakuutus- ja rahoitusalan välittäjille tyypilliset liiketoimet, mukaan luettuina kaikki sopimuksen tekemistä valmistelleet ja sitä seuranneet toimet.
Perustelu
Tällä tarkistusehdotuksella selvennetään, että vakuutusten välitystä koskevaa verovapautusta ei pidä rajoittaa suhteessa voimassa olevaan lainsäädäntöön. Yhteys yksittäiseen sopimusosapuoleen ei ole välttämätön tässä yhteydessä. Selvennyksen avulla mukautetaan kohta myös vakuutusedustuksesta annetun direktiivin 2002/92/EY 2 artiklan 1 kohtaan, jossa on samalla tavalla kyse välityksen laajasta käsitteestä.
Tarkistus  4 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(5 a) Sijoitusrahastojen hallintatoimet olisi edelleen vapautettava arvonlisäverosta, jos kolmantena osapuolena olevat talouden toimijat suorittavat ne.
Perustelu
Ajatus sisältyy 135 artiklan 1 a kohtaan, mutta sellaisten sijoitusrahastopalvelujen vapauttamista ei ole tuotu selvästi esille, joiden suorittamisesta vastaa kolmas osapuoli. Uuden johdanto-osan kappaleen ansiosta poistuvat epäilyt siitä, koskeeko sijoitusrahastopalvelujen verovapautus kolmatta osapuolta.
Tarkistus  5 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7) Vakuutus- ja rahoituspalvelujen tarjoajat pystyvät yhä useammin täsmällisesti kohdistamaan arvonlisäveron, joka sisältyy niille tuotantopanoksista koituneisiin kustannuksiin, verotettaviin palveluihin. Jos niiden tarjoamat palvelut ovat palkkioperusteisia, ne voivat helposti määrittää näiden palvelujen veron perusteen. Sen vuoksi on aiheellista laajentaa verotuksen valintamahdollisuutta tällaisten toimijoiden osalta.	(7) Vakuutus- ja rahoituspalvelujen tarjoajat pystyvät yhä useammin täsmällisesti kohdistamaan arvonlisäveron, joka sisältyy niille tuotantopanoksista koituneisiin kustannuksiin, verotettaviin palveluihin. Jos niiden tarjoamat palvelut ovat palkkioperusteisia, ne voivat helposti määrittää näiden palvelujen veron perusteen. Sen vuoksi on aiheellista laajentaa verotuksen valintamahdollisuutta tällaisten toimijoiden osalta ja poistaa kaksinkertaista verotusta koskevat huolet, joita saattaa ilmetä, jos kyseinen verotus rinnastetaan vakuutus- ja rahoituspalvelujen kansallisiin veroihin.
Perustelu
Vaikka ihanne olisi, että vakuutus- ja rahoituspalvelujen arvonlisäverotusta koskeva valintaoikeus ja kansalliset verot kuuluisivat alv-direktiiviin, on kunnianhimoista käsitellä Euroopan unionin tasolla aihetta, joka koskee jäsenvaltioiden verotuksellista itsenäisyyttä ja joka ei välittömästi kuulu alv:n soveltamisalaan. Tällainen viittaus alv-direktiivin johdanto-osaan on kuitenkin merkittävä ja hyvin hyödyllinen lopullisen alv-järjestelmän käsittelemiseksi ja jonkinasteisen yhdenmukaistamisen käynnistämiseksi verotusta koskevan valintaoikeuden osalta sekä asian lisäämiseksi ECOFIN-kokouksen esityslistalle.
Tarkistus  6 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(8 a) Hyväksyessään direktiivin 2006/112/EY mukaisia toimia, jotka koskevat oikeutta valita verotus, neuvoston olisi varmistettava säännösten yhtenäinen soveltaminen sisämarkkinoilla. Ennen kuin neuvosto hyväksyy kyseiset säännökset, jäsenvaltioiden on voitava laatia yksityiskohtaiset säännökset verotusta koskevan valintaoikeuden käytöstä. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle kyseisistä toimenpide-ehdotuksista kuusi kuukautta ennen niiden hyväksymistä. Kyseisen ajanjakson aikana komission olisi arvioitava toimenpide-ehdotukset ja annettava suositus.
Perustelu
Koska 137 a artiklan muotoilu on liian avoin, on asianmukaista lisätä johdanto-osan kappale, jolla varmistetaan, että neuvosto hyväksyy markkinoiden pirstoutumista estävän yhdenmukaisen säännöksen.
Tarkistus  7 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 1 kohta – a alakohta Direktiivi 2006/112/EY 135 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti Tarkistus "a) vakuutus ja jälleenvakuutus; "a) vakuutus, mukaan lukien jälleenvakuutus;
Perustelu
Kun 'jälleenvakuutus' sisällytetään 'vakuutuksen' verovapautusta käsittelevään säännökseen laajassa merkityksessä, voidaan järjestelmällisesti käsitellä jälleenvakuutukseen liittyviä säännöksiä kaikkialla lainsäädäntöehdotuksissa viittaamalla yksinkertaisesti 'vakuutukseen', ja näin säilytetään ehdotuksissa jo hyväksytty lähestymistapa.
Tarkistus  8 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 1 kohta – a alakohta Direktiivi 2006/112/EY 135 artikla – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti Tarkistus d) valuutanvaihto ja käteisrahan luovutus; d) valuutanvaihto ja käteisrahan luovutus sekä käteissaataviin liittyvät liiketoimet;
Perustelu
Tämän verovapautussäännöksen poistaminen johtaisi siihen, että kaikista saatavien myynnistä olisi maksettava arvonlisäveroa, ja tällä olisi vakavia vaikutuksia myös Saksan arvopaperistamismarkkinoille. Tässä tapauksessa nimittäin velkojan suorittamasta saatavien myynnistä erityisyritykselle olisi maksettava arvonlisäveroa, ja tämän seurauksena saatavien perinnästä tai hallinnasta, josta velkoja vastaa saatavien myynnin ohella, tulee verotettavaa toimintaa.
Tarkistus  9 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 1 kohta – a alakohta Direktiivi 2006/112/EY 135 artikla – 1 kohta – e alakohta
Komission teksti Tarkistus e) arvopapereiden luovutus; e) arvopapereihin liittyvät liiketoimet;
Perustelu
Sanamuoto "arvopapereihin liittyvät liiketoimet" on parempi, sillä arvopaperiliiketoimet on määriteltävä muiksi suorituksiksi kuin luovutuksiksi.
Tarkistus  10 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 1 kohta – a alakohta Direktiivi 2006/112/EY 135 artikla – 1 kohta – g a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus g a) kaikenlaiset johdannaiset;
Perustelu
Johdannaiset on vapautettava arvonlisäverosta niiden taustalla olevista välineistä riippumatta. Arvonlisäverovelvollisuus tulee kyseeseen vasta silloin, kun liiketoimen suorittaminen johtaa verotettavaan liikevaihtoon.
Tarkistus  11 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 1 kohta – b alakohta Direktiivi 2006/112/EY 135 artikla – 1 a kohta
Komission teksti Tarkistus ”1 a. Edellä 1 kohdan a–e kohdassa säädetty vapautus koskee vakuutus- tai rahoituspalvelun jokaisen sellaisen osan tarjontaa, joka muodostaa erillisen kokonaisuuden ja jolla on verosta vapautetun palvelun erityinen ja olennainen luonne. “1 a. Edellä 1 kohdan a–f alakohdassa säädetty vapautus koskee vakuutus- tai rahoituspalvelun jokaisen sellaisen osan tarjontaa, joka muodostaa erillisen kokonaisuuden ja jolla on verosta vapautetun palvelun erityinen ja olennainen luonne.
Tarkistus  12 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta Direktiivi 2006/112/EY 135 a artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus (1) ’vakuutuksella ja jälleenvakuutuksella’ sitoumusta, jossa henkilö on maksua vastaan velvollinen antamaan riskin toteutuessa toiselle henkilölle sitoumuksessa määrätyn korvauksen tai etuuden; (1) ’vakuutuksella’ sitoumusta, jossa yksi tai useampi henkilö on maksua vastaan velvollinen antamaan riskin toteutuessa yhdelle tai useammalle henkilölle sitoumuksessa määrätyn korvauksen tai etuuden;
Perustelu
Verotuksesta vapautettujen liiketoimien määritelmässä olisi viitattava selvästi joko rinnakkaisvakuutukseen tai riskien yhdistämiseen ja ryhmävakuutukseen, sillä näitä vakuutustyyppejä käytetään vakuutusalalla laajalti tiettyjen riskikategorioiden kattamiseksi.
Tarkistus  13 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta Direktiivi 2006/112/EY 135 a artikla – 8 kohta – johdantokappale
Komission teksti Tarkistus (8) ’arvopapereiden luovutuksella’ sellaisten jälkimarkkinakelpoisten asiakirjojen luovutusta, jotka eivät oikeuta tavaroiden hallintaan tai anna 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja oikeuksia mutta joilla on rahallinen arvo ja joilla vahvistetaan ainakin yksi seuraavista olosuhteista: (8) ’arvopapereihin liittyvillä liiketoimilla' sellaisiin jälkimarkkinakelpoisiin asiakirjoihin liittyviä liiketoimia, jotka eivät oikeuta tavaroiden hallintaan tai anna 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja oikeuksia mutta joilla on rahallinen arvo ja joilla vahvistetaan ainakin yksi seuraavista olosuhteista:
Perustelu
Sanamuoto "arvopapereihin liittyvät liiketoimet" on parempi, sillä arvopaperiliiketoimet on määriteltävä muiksi suorituksiksi kuin luovutuksiksi.
Tarkistus  14 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta Direktiivi 2006/112/EY 135 a artikla – 8 kohta – c alakohta
Komission teksti Tarkistus c) osuuden omistus yhteissijoitusyrityksissä, jotka sijoittavat a tai b alakohdassa tarkoitettuihin arvopapereihin tai muihin 135 artiklan 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettuihin verosta vapautettuihin rahoitusvälineisiin tai muihin yhteissijoitusyrityksiin; c) osuuden omistus jäljempänä 10 kohdassa tarkoitetuissa sijoitusrahastoissa tai yhteissijoitusyrityksissä tai muissa yhteissijoitusyhteisöissä;
Perustelu
Tarkistuksella laajennetaan sijoitusrahaston määritelmää. Kyseiseen c alakohtaan tehty muutos merkitsee, että sijoitukset rahasto-osuuksiin (huolimatta siitä, onko kyse arvopapereista, kiinteistöistä vai eläkerahastoista) edelleen hyötyvät voimassa olevista vapautusjärjestelyistä.
Tarkistus  15 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta Direktiivi 2006/112/EY 135 a artikla – 8 kohta – c a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   c a) oikeus käteisellä selvitettäviin rahoitus-, luotto- ja hyödykejohdannaisiin sekä niihin liittyviin optioihin;
Perustelu
Kyseinen c a alakohta on lisätty, jotta voitaisiin sisällyttää johdannaisia ja niihin liittyviä optioita koskevat liiketoimet rahoituspalveluihin, joihin sovelletaan alv-vapautusta. Määritelmä sisältää kaikki käteisellä selvitettävät johdannaiset huolimatta niiden taustalla olevien varojen luonteesta (hyödykkeet ja/tai rahoitusvälineet).
Tarkistus  16 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta Direktiivi 2006/112/EY 135 a artikla – 9 kohta
Komission teksti Tarkistus (9) ’vakuutus- ja rahoitusliiketoimien välityksellä’ sitä, että kolmantena osapuolena oleva välittäjä suorittaa erillisenä välitystoimintana 135 artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettujen vakuutus- ja rahoitusliiketoimien yhteydessä palveluja sopimuspuolelle, joka maksaa niistä korvauksen; (9) ’vakuutus- ja rahoitusliiketoimien välityksellä’ sitä, että kolmantena osapuolena olevat välittäjät suorittavat välittömästi tai välillisesti erillisenä välitystoimintana 135 artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettujen vakuutus- ja rahoitusliiketoimien yhteydessä palveluja edellyttäen, ettei yksikään välittäjistä ole kyseisten vakuutus- tai rahoitusliiketoimien vastapuoli;
Tarkistus  17 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta Direktiivi 2006/112/EY 135 a artikla – 10 kohta
Komission teksti Tarkistus (10) ’sijoitusrahastoilla’ yhteissijoitusyrityksiä, jotka sijoittavat 135 artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettuihin verosta vapautettuihin rahoitusvälineisiin ja kiinteään omaisuuteen; (10) ’sijoitusrahastoilla’ nimenomaan sijoitustoimintaa varten muodostettuja sijoitusvälineitä, jotka on perustettu ainoastaan keräämään sijoittajilta varoja ja sijoittamaan nämä varat monipuoliseen, erilaisista omaisuuseristä muodostuvaan pooliin, mukaan luettuina eläkerahastot ja välineet, joita käytetään yhteiseläkejärjestelmien täytäntöönpanoon;
Perustelu
Ehdotuksella painostetaan sijoitusrahastonhoitajia tarkistamaan niiden varojen arvonlisäveroasema, joihin he sijoittavat sijoittajien varoja. Tämä määritelmä on liian rajoittava alalla yleisesti tunnustettuun määritelmään nähden. Tarkistuksessa kehotetaan käyttämään sitä sijoitusrahastojen määritelmää, jota komissio käyttää valkoisessa kirjassa sijoitusrahastojen sisämarkkinalainsäädännön kehittämisestä (KOM(2006)0686). Kun määritelmään sisällytetään eläkerahastot ja välineet, joita käytetään yhteiseläkejärjestelmien täytäntöönpanoon, luodaan tasavertaiset toimintaedellytykset ja poistetaan vääristymät.
Tarkistus  18 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta Direktiivi 2006/112/EY 135 a artikla – 11 kohta
Komission teksti Tarkistus (11) ’sijoitusrahastojen hallinnalla’ toimia, joiden päämääränä on toteuttaa kyseisten sijoitusrahastojen sijoitustavoitteet.” (11) ’sijoitusrahastojen hallinnalla’ toimia, joiden päämääränä on toteuttaa kyseisten sijoitusrahastojen sijoitustavoitteet ja jotka käsittävät vähintään strategisen ja taktisen varojen hallinnan ja varojen allokoinnin, mukaan luettuina neuvontapalvelut sekä valuutan- ja riskienhallinta.”
Perustelu
'Neuvonta' tai 'neuvontapalvelut' olisi otettava mukaan sellaisten palvelujen sisällyttämiseksi tekstiin, joita tarjoaa kolmantena osapuolena oleva neuvoja, joka tekee sijoituspäätökset lainsäädännöllisten säännösten ja rahastosääntöjen perusteellisen pohdinnan perusteella ja neuvoo rahastonhoitajaa tämän mukaisesti. Toinen syy sijoitusneuvonnan vapauttamiseen rahastonhoitajaan nähden on, että muutoin alv-kustannukset päätyisivät mahdollisesti sijoittajan maksettaviksi.
Tarkistus  19 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 3 kohta Direktiivi 2006/112/EY 137 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti Tarkistus (3) Poistetaan 137 artiklan 1 kohdan a alakohta. Poistetaan.
Perustelu
Ks. tarkistuksen 3 ja 4 perustelu. Koska oikeus verotuksen valitsemiseen on olemassa ainoastaan yritysten välisissä liiketoimissa, yritysten ja kuluttajien välisiin liiketoimiin on sovellettava edelleen nykyistä säännöstä.
Tarkistus  20 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 4 kohta Direktiivi 2006/112/EY 137 a artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus 1. Jäsenvaltioiden on 1 päivästä tammikuuta 2012 alkaen annettava verovelvollisille oikeus verotuksen valitsemiseen 135 artiklan 1 kohdan a–g alakohdassa tarkoitettujen palvelujen osalta. 1. Jäsenvaltioiden on 1 päivästä tammikuuta 2012 alkaen annettava verovelvollisille jokaisessa yksittäistapauksessa oikeus valita yhden 135 artiklan 1 kohdan a–g a alakohdassa tarkoitetun palvelun verotus, jos kyseinen palvelu suoritetaan samaan maahan tai muualle yhteisöön sijoittautuneelle toiselle verovelvolliselle.
Tarkistus  21 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 4 kohta Direktiivi 2006/112/EY 137 a artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   1 a. Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle edellä 1 kohdassa tarkoitetun valintaoikeuden käytöstä ...* mennessä. Komissio antaa tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen yksityiskohtaisista säännöistä, joilla ohjataan kyseisen valintaoikeuden soveltamista, ja muista tarkistuksista direktiiviin .../.../EY.   * Kolme vuotta direktiivin .../.../EY voimaantulon jälkeen.
Perustelu
Tarkistuksella vahvistetaan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja tuodaan esille Euroopan parlamentin oikeus tulla kuulluksi.
Tarkistus  22 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 4 kohta Direktiivi 2006/112/EY 137 a artikla – 2 kohta
Komission teksti Tarkistus 2. Neuvosto toteuttaa 1 kohdan täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet 397 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Ennen kuin neuvosto on toteuttanut kyseiset toimenpiteet, jäsenvaltiot voivat vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt 1 kohdan mukaisen valintaoikeuden käytöstä. 2. Neuvosto toteuttaa 1 kohdan täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet 397 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Ennen kuin neuvosto on toteuttanut kyseiset toimenpiteet, jäsenvaltiot voivat soveltaa voimassa olevia yksityiskohtaisia sääntöjä 1 kohdan mukaisen valintaoikeuden käytöstä.
Tarkistus  23 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 4 kohta Direktiivi 2006/112/EY 137 b artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus (1) itse ryhmällä ja kaikilla sen jäsenillä on sijoittautumis- tai kotipaikka yhteisössä; (1) itse ryhmä on sijoittautunut yhteisöön;
Perustelu
Kahta seikkaa on muutettava säädöksessä, jotta kustannusten jakamista koskeva säännös tosiasiallisesti toisi mukanaan toivottua edistystä sisämarkkinoilla. Ensinnäkin myös EU:n ulkopuolisten yritysten olisi voitava päästä kyseisten ryhmien jäseniksi. Toiseksi tällaisten ryhmien olisi voitava, ilman että niiden verovapautus vaarantuu, suorittaa kolmannelle osapuolelle palveluja yleisten arvonlisäverosäännösten mukaisesti.
Tarkistus  24 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 4 kohta Direktiivi 2006/112/EY 137 b artikla – 3 kohta
Komission teksti Tarkistus (3) ryhmän jäsenet suorittavat palveluja, jotka on vapautettu verosta 135 artiklan 1 kohdan a–g kohdan nojalla, tai muita palveluja, joiden osalta he eivät ole verovelvollisia; (3) ryhmän jäsenet suorittavat palveluja, jotka on vapautettu verosta 135 artiklan 1 kohdan a–g a alakohdan nojalla, tai muita palveluja, joiden osalta he eivät ole verovelvollisia;
Tarkistus  25 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 4 kohta Direktiivi 2006/112/EY 137 b artikla – 4 kohta
Komission teksti Tarkistus (4) ryhmä suorittaa palveluja ainoastaan omille jäsenilleen, ja palvelut ovat välttämättömiä, jotta jäsenet voivat suorittaa palveluja, jotka on vapautettu verosta 135 artiklan 1 alakohdan a–g alakohdan nojalla; (4) ryhmän suorittamat palvelut ovat välttämättömiä, jotta jäsenet voivat suorittaa palveluja, jotka on vapautettu verosta 135 artiklan 1 alakohdan a–g a alakohdan nojalla;
Perustelu
Kahta seikkaa on muutettava säädöksessä, jotta kustannusten jakamista koskeva säännös tosiasiallisesti toisi mukanaan toivottua edistystä sisämarkkinoilla. Ensinnäkin myös EU:n ulkopuolisten yritysten olisi voitava päästä kyseisten ryhmien jäseniksi. Toiseksi tällaisten ryhmien olisi voitava, ilman että niiden verovapautus vaarantuu, suorittaa kolmannelle osapuolelle palveluja yleisten arvonlisäverosäännösten mukaisesti.
Tarkistus  26 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 4 kohta Direktiivi 2006/112/EY 137 b artikla – 5 kohta
Komission teksti Tarkistus (5) ryhmä vaatii jäseniltään korvaukseksi ainoastaan kunkin jäsenen tarkan osuuden yhteisistä kustannuksista, lukuun ottamatta siirtohinnoitteluun liittyviä järjestelyjä, jotka on tehty välitöntä verotusta varten.” (5) ryhmä vaatii jäseniltään korvaukseksi ainoastaan kunkin jäsenen tarkan osuuden yhteisistä kustannuksista; siirtohinnoitteluun liittyvät järjestelyt, jotka on tehty välitöntä verotusta varten, eivät vaikuta ryhmän alv-vapautukseen.
Perustelu
Kahta seikkaa on muutettava säädöksessä, jotta kustannusten jakamista koskeva säännös tosiasiallisesti toisi mukanaan toivottua edistystä sisämarkkinoilla. Ensinnäkin myös EU:n ulkopuolisten yritysten olisi voitava päästä kyseisten ryhmien jäseniksi. Toiseksi tällaisten ryhmien olisi voitava, ilman että niiden verovapautus vaarantuu, suorittaa kolmannelle osapuolelle palveluja yleisten arvonlisäverosäännösten mukaisesti.
Tarkistus  27 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 4 a kohta (uusi) Direktiivi 2006/112/EY 169 artikla – c kohta
Komission teksti Tarkistus   (4 a) Korvataan 169 artiklan c alakohta seuraavasti: “c) verovelvollisen 135 artiklan 1 kohdan a–g a alakohdan mukaisesti vapautettuihin liiketoimiin, jos vastaanottaja on sijoittautunut yhteisön ulkopuolelle tai jos liiketoimet välittömästi liittyvät yhteisön ulkopuolelle vietäviksi tarkoitettuihin tavaroihin.”
Perustelu
Jotta voidaan varmistaa tasavertaiset toimintaedellytykset pankki-, vakuutus- ja rahastoalalla, kolmansille maille tarjottujen sijoitusrahastopalvelujen olisi myös oltava arvonlisäverovähennyskelpoisia.
Tarkistus  28 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.	1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ja varmistettava, että loppukuluttajat hyötyvät nykyisen alv-järjestelyn uudelleenjärjestelystä. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.
Perustelu
Kaikkien talouspäätösten on perustuttava asian avoimeen ja lukuihin pohjautuvaan analyysiin. Komission olisi laadittava tutkimus, josta käy selvästi ilmi, että tavanomaiset asiakkaat voivat hyötyä nykyisen alv-järjestelmän muuttamisesta rahoituspalvelujen osalta. Tutkimuksen olisi sisällettävä sellaisten lisäpalvelujen senhetkinen suuruusluokka, jotka helposti ulkoistetaan matalapalkkaisiin maihin, ja tutkimuksen avulla olisi arvioitava ulkoistettujen lisä- ja tukipalvelujen mahdollinen lisääntyminen, jos alv-vapautus poistetaan rahoituspalveluista.

PERUSTELUT

Taustaa

Ehdotus on komission ensimmäinen yritys muuttaa lakia, joka on säilynyt käytännössä muuttumattomana viimeiset kolme vuosikymmentä, ja saattaa se vastaamaan taloudellisia realiteetteja. Useimmat rahoituspalvelut, mukaan luettuna vakuutukset ja sijoitusrahastojen hallinta, ovat olleet arvonlisäverovapaita vuodesta 1977. Vaikka vapautuksen syitä ei koskaan tarkkaan selitetty[1], tärkeimpänä syynä näyttää olevan rahoituspalvelujen verottamisen tekninen monimutkaisuus. Vastapainona vapautukselle verovapaiden palveluiden tuottamisesta kertyvästä arvonlisäverosta ei voi saada palautusta, jolloin siitä tulee menetettyä, hintoihin sulautettua tai ”piilevää” arvonlisäveroa.

Kun alkuperäinen säädös hyväksyttiin (1977), rahoitus- ja vakuutuslaitokset hallinnoivat back office ‑toimintojaan ja muuta tukitoimintaa pääasiassa paikallisesti. Institutionaaliset rakenteet olivat kansallisia ja keskittyivät pääasiassa kotimarkkinoiden turvaamiseen. Näkymät ovat muuttuneet dramaattisesti sen jälkeen. Muutoksen tärkeimpiä piirteitä ovat pyrkiminen rajat ylittävään konsolidointiin yhteisön sisällä ja ulkoistamisen lisääntyminen. Kehitys johtuu markkinoiden globalisoitumisesta, mutta myös suuressa määrin rahoituspalveluiden toimintasuunnitelman onnistuneesta täytäntöönpanosta. Suunnitelma on rohkaissut voimakkaaseen konsolidointiin ja poistanut näin integraation esteitä. Teollisuudenalojen kehittyminen ja lainsäädäntö- ja sääntely-ympäristön muuttuminen vuoden 1977 jälkeen ovat lisänneet tilanteita, joissa veroja ei voida palauttaa. Rahoitusalalla lisääntyneet verotuskulut tekevät tyhjiksi ensimmäiset edut, joita syntyy rajat ylittävän konsolidoinnin ja ulkoistamisen aiheuttamista tehokkuushyödyistä. Tämä saa pohtimaan, onko rahoituspalveluiden toimintasuunnitelman tavoitteiden mukaista sallia ”piilevä alv” sisämarkkinoilla.

Lainsäädäntö, jonka uudistamista komissio ehdottaa, on vanhentunut, ja siitä on tullut yhä epäselvempää. Tämä aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta on pyydetty toimia lainsäädännön tulkinnan ja soveltamisen selventämiseksi, koska lainsäädäntö ei enää sovellu taloudelliseen kontekstiinsa, jollaista ei voitu kuvitella lakia laadittaessa. Komission tavoin voidaan kysyä, onko Euroopan yhteisön tuomioistuimen ollut pakko määritellä veropolitiikkaa tuomioiden avulla, koska lainsäädäntöä ei ole.

Myöskään jäsenvaltioiden päättämät verovähennysprosentit, jotka perustuvat nykyisen lainsäädännön sallimaan harkintaan, eivät ole neutraliteettiperiaatteen mukaisia. Kansainvälinen verotuksen dokumentointia tutkiva toimisto (International Bureau for Fiscal Documentation, IBFD) teki jäsenvaltioiden eroja selvittääkseen tutkimuksen siitä, mitä menetelmiä maat soveltavat tuotantopanoksista kertyvän arvonlisäveron vähennyksiin. Tutkimus osoitti, että palautusprosentti vaihteli nollasta 74 prosenttiin huolimatta siitä, että arvonlisäverodirektiiviin näyttää sisältyvän tietyn asteista harmonisointia. Vaikutusten arviointia varten jäsenvaltioita pyydettiin ilmoittamaan luvut, jotka koskevat tosiasiallisten arvonlisäverotulojen arvoa ja jotka voivat koostua rahoitus- ja vakuutuslaitosten maksamasta menetetystä alv:stä sekä näiden palveluiden verovapaudesta johtuen menetetystä alv:stä. Nähtävästi vain alle puolet jäsenvaltioista vastasi pyyntöön.

Tavoitteet

Edellä mainittujen huolenaiheiden poistamiseksi komissio ehdottaa arvonlisäverolainsäädännön uudistamista siten, että seuraavat tavoitteet saavutetaan:

1.        lisätään kaikkien asianosaisten, elinkeinoelämästä kansallisiin veroviranomaisiin, oikeusvarmuutta ja vähennetään verolakien noudattamiseen liittyvää hallinnollista taakkaa siten, että samalla taataan jäsenvaltioiden talousarvion varmuus

2.        verotusta sovelletaan yhdenmukaisemmin ja taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet sisämarkkinoilla poistamalla nykyisestä rahoituspalvelujen arvonlisäverojärjestelmästä aiheutuvat kilpailun vääristymät

3.        annetaan toimijoille mahdollisuus hallita paremmin vähennyskelvottoman arvonlisäveron vaikutusta toiminnassaan

4.        yleisemmin tarkasteltuna edistetään verotuksen tasapuolisuuden periaatetta, joka on yksi EU:n arvonlisäjärjestelmän perusteista.

Toimenpiteet

Tavoitteet on tarkoitus saavuttaa kolmen toimenpiteen avulla:

1.        Rahoitus- ja vakuutuspalveluiden verovapautusta koskevan määritelmän uudistaminen.

2.        Verovelvollisten mahdollisuus valita rahoitus- ja vakuutuspalveluidensa verotus komission ehdotuksessa äskettäin annetun määritelmän mukaisesti. Verotuksen valintaoikeus sisältyy jo arvonlisäverodirektiiviin, mutta vain rahoituspalvelujen osalta[2], ja se on tällä hetkellä jäsenvaltioiden harkinnan alainen eikä sitä käytetä laajalti[3]. Sen vähäinen käyttäminen voi komission mukaan aiheuttaa vääristymiä.

3.        Kustannustenjakojärjestelyjä koskevan toimialakohtaisen arvonlisäverovapautuksen käyttöönotto.

Alustavat kommentit

Ehdotettujen toimenpiteiden vaikutusta voidaan tarkastella yritysten, verohallinnon ja kuluttajien näkökulmasta.

Yritysten näkökulma:

Kuten komission analyysi osoittaa, tuotantopanoksista kertyvästä arvonlisäverosta, jota ei voi palauttaa, on tullut merkittävä tekijä päätettäessä siitä, missä ja miten toimija tarjoaa rahoitus- ja vakuutuspalveluita Lissabonin strategian mukaisesti.

Verohallinnon näkökulma:

Lainsäätäjän on pidettävä mielessä, että kaikki muutokset, jotka lisäävät vähennyskelpoisuutta, vähentävät jäsenvaltioiden alv-tuloja, jos ei korvaavia toimenpiteitä ole.

Kuluttajan näkökulma:

Ei ole selvää, missä määrin tehokkuudesta ja kustannusten alenemisesta koituva etu siirtyy kuluttajille. Kuten vaikutusten arvioinnissa aivan oikein varoitetaan, on olemassa riski, että kaupallisten tekijöiden johdosta kustannussäästö leviää epätasaisesti koko asiakaskunnalle niin, että yrityksen asiakkaat maksavat yhä osan menetetyn arvonlisäveron kustannuksista.

Ehdotuksesta tehdyn alustavan arvion perusteella esittelijän näkemys on seuraava:

1.        Ehdotusta voidaan pitää myönteisenä erityisesti, koska se lisää oikeusvarmuutta. Komission esittämät uudet määritelmät ovat hyödyllisiä ja kauan odotettuja; niiden avulla tilanne saatetaan vastaamaan talouden realiteetteja.

2.        On varmistettava, että määritelmät noudattavat rahoituspalveluiden toimintasuunnitelmaa. Arvonlisäverovapautuksia on kuitenkin tulkittava täsmällisesti, joten uusien määritelmien olisi oltava kapea-alaisempia kuin sisämarkkinasääntöjen määritelmät.

3.        On tehtävä perusteellinen ja luotettava selvitys siitä, miten rahoitus- ja vakuutuspalveluiden verotusoikeuden laajennettu valintaoikeus vaikuttaa kuluttajahintoihin, kun otetaan huomioon valintaoikeuden käytöstä saadut vähäiset kokemukset ja sen vaikutusten tarkkaa arviointia koskevien luotettavien lukujen puuttuminen. Yritysten menettelyjen helpottaminen ei saisi nostaa kuluttajien maksettaviksi tulevia hintoja. Tästä huolehtiminen on sitäkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon vakuutusalan sisällyttäminen poikkeuksellista arvonlisäverovapautusta koskevan järjestelmän piiriin erityisesti maissa, joissa on käytössä vakuutusmaksuvero.

·   Liian monet ratkaisevan tärkeät asiat jäävät jäsenvaltioiden vastuulle valintaoikeuden soveltamisessa (esimerkiksi se, sovelletaanko valintaoikeutta vain tiettyihin korvausperusteisiin palveluihin). Lopputulos riippuu näin ollen täytäntöönpanotoimien tarkoista yksityiskohdista. Ehdotuksessa mainitaan, että neuvosto hyväksyy täytäntöönpanotoimet, mutta siinä lisätään kuitenkin, että ellei neuvosto esitä toimia, jäsenvaltioiden on määriteltävä tarkemmin nämä säännöt. Ehdotukseen olisi sisällyttävä varotoimia, joilla vältetään markkinoiden pirstoutuminen silloin, jos jäsenvaltiot ovat eri mieltä verovapautusta koskevan valintaoikeuden täytäntöönpanosta.

4.        Kuten komission vaikutusten arviointi osoittaa, rajat ylittävän konsolidoinnin sivuvaikutuksena on, että tuotantopanoksista kertyvästä arvonlisäverosta tulevat verotulot pääasiassa lisääntyvät jäsenvaltiossa, johon palvelun tarjoaja on sijoittautunut, ja vähenevät jäsenvaltiossa, johon palvelun kuluttaja (yritys tai yksityinen kuluttaja) on sijoittautunut. Onko suunniteltu varotoimia, joilla estetään liian epätasapainoinen verotulojen jakautuminen? Koska luotettavaa tietoa ehdotettujen toimenpiteiden vaikutuksesta ei ole saatavissa, lainsäädäntötekstiin voisi lisätä velvoitteen analysoida toimien yhteisvaikutusta ja raportoida siitä neuvostolle ja parlamentille.

• [1]  Tärkeimpänä syynä oli se, että veron perusteen ja vähennyskelpoisen arvonlisäveron määrittely on mahdotonta ilman kohtuuttomia hallinnollisia kuluja ja ilman, että taloudellisten toimijoiden ja jäsenvaltioiden veroviranomaisten lainsäädäntöön ja kirjanpitoon liittyvät toimet monimutkaistuvat.
• [2]  Nykyisessä arvonlisäverodirektiivissä säädetään, että jäsenvaltiot voivat antaa verovelvollisille oikeuden verotuksen valitsemiseen rahoituspalvelujen osalta. Komission ehdotuksessa sanotaan, että jäsenvaltioiden on annettava verovelvollisille kyseinen oikeus.
• [3]  Belgia, Viro, Ranska, Saksa ja Liettua myöntävät tällä hetkellä verovelvollisille tämän valintaoikeuden.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Vakuutus- ja rahoituspalvelujen yhteydessä sovellettava alv
Viiteasiakirjat	KOM(2007)0747 – C6-0473/2007 – 2007/0267(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	18.12.2007
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 15.1.2008
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	JURI 15.1.2008
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa        Päätös tehty (pvä)	JURI 6.2.2008
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Joseph Muscat 15.1.2008
Valiokuntakäsittely	1.4.2008		2.6.2008		16.7.2008
Hyväksytty (pvä)	10.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	40 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Mariela Velichkova Baeva, Pervenche Berès, Sebastian Valentin Bodu, Sharon Bowles, Udo Bullmann, David Casa, Christian Ehler, Elisa Ferreira, José Manuel García-Margallo y Marfil, Jean-Paul Gauzès, Benoît Hamon, Gunnar Hökmark, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Sophia in ‘t Veld, Othmar Karas, Christoph Konrad, Guntars Krasts, Kurt Joachim Lauk, Andrea Losco, Astrid Lulling, Gay Mitchell, Joseph Muscat, John Purvis, Dariusz Rosati, Eoin Ryan, Antolín Sánchez Presedo, Margarita Starkevičiūtė, Ivo Strejček, Ieke van den Burg, Cornelis Visser, Sahra Wagenknecht
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Daniel Dăianu, Ján Hudacký, Piia-Noora Kauppi, Baroness Sarah Ludford, Thomas Mann, Poul Nyrup Rasmussen
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Evelyne Gebhardt, Eleonora Lo Curto, Florencio Luque Aguilar, Pierre Pribetich