MIETINTÖ Euroopan oikeusasiamiehen toimintaa koskevasta vuosikertomuksesta 2007
18.9.2008 - (2008/2158(INI))
vetoomusvaliokunta
Esittelijä: Dushana Zdravkova
PR_INI_AnnOmbud
ESITYS EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAKSI
Euroopan oikeusasiamiehen toimintaa koskevasta vuosikertomuksesta 2007
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen toimintaa koskevan vuosikertomuksen 2007,
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 195 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 43 artiklan,
– ottaa huomioon oikeusasiamiehen ohjesäännöistä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9 päivänä maaliskuuta 1994 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom[1],
– ottaa huomioon 6 päivänä syyskuuta 2001 annetun päätöslauselmansa oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan muuttamisesta[2],
– ottaa huomioon 15 päivänä maaliskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen toimielinten välisen sopimuksen, joka tuli voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2006,
– ottaa huomioon 5. lokakuuta 2005 annetun komission tiedonannon, joka koskee Euroopan oikeusasiamiehen valtuuttamista hyväksymään ja antamaan tiedonantoja sekä valtuuttamaan virkamiehiä saapumaan Euroopan oikeusasiamiehen kuultavaksi (SEC(2005)1227),
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin puhemiehelle heinäkuussa 2006 lähetetyn Euroopan oikeusasiamiehen kirjeen menettelyn käynnistämisestä oikeusasiamiehen ohjesäännön tarkistamiseksi,
– ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2008 päivätyn päätösluonnoksensa[3] ja 18. kesäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman, jolla muutetaan 9. maaliskuuta 1994 tehtyä päätöstä 94/262/EHTY, EY, Euratom oikeusasiamiehen ohjesäännöistä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista[4],
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 195 artiklan 2 kohdan toisen ja kolmannen virkkeen,
– ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A6‑0358/2008),
A. ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen toimintaa koskeva vuosikertomus 2007 toimitettiin virallisesti parlamentin puhemiehelle 10. maaliskuuta 2008 ja että oikeusasiamies Nikiforos Diamandouros esitteli kertomuksen vetoomusvaliokunnalle Strasbourgissa 19. toukokuuta 2008,
B. ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirja, joka alun perin julistettiin joulukuussa 2000, allekirjoitettiin 12. joulukuuta 2007, ja että parlamentin puhemies sekä komission ja neuvoston puheenjohtajat julistivat sen uudelleen; ottaa huomioon, että sitoutuminen oikeudellisesti sitovaan peruskirjaan, joka sisältyy ratifioitavana olevaan Lissabonin sopimukseen, osoittaa sen entistä parempaa ymmärtämistä, että kansalaisten olisi oltava avoimen, lähestyttävän ja tavoitettavissa olevan sekä kansalaisten huolenaiheista tietoisen Euroopan keskiössä,
C. ottaa huomion, että peruskirjan 41 artiklassa määrätään seuraavaa: "Jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa.",
D. ottaa huomioon, että peruskirjan 43 artiklassa määrätään seuraavaa: "Kaikilla unionin kansalaisilla ja kaikilla luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä, joiden asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on oikeus tehdä unionin oikeusasiamiehelle kantelu, joka koskee yhteisön toimielinten ja laitosten toiminnassa ilmenneitä epäkohtia, lukuun ottamatta yhteisöjen tuomioistuimen ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöeliminä.",
E. katsoo, että on erittäin tärkeää, että unionin toimielimet ja muut laitokset hyödyntävät täysin niille myönnettyjä tarvittavia budjettivaroja, joilla voidaan varmistaa, että kansalaiset saavat oikeat ja asialliset vastaukset kyselyihinsä, kanteluihinsa ja vetoomuksiinsa,
F. ottaa huomioon, että vaikka seitsemän vuotta on jo kulunut edellä mainitusta 6. syyskuuta 2001 annetusta parlamentin päätöslauselmasta, jossa hyväksyttiin Euroopan oikeusasiamiehen hyvän hallintotavan säännöstö, unionin muut päätoimielimet eivät ole vieläkään täyttäneet parlamentin kiireistä pyyntöä saattaa toimintansa kyseisen säännöstön mukaiseksi,
G. ottaa huomioon, että vuonna 2007 vastaanotettiin noin 16 prosenttia vähemmän kanteluja kuin vuonna 2006, mutta käsiteltäväksi hyväksyttyjen kantelujen määrä nousi vuonna 2007 sekä absoluuttisesti että suhteellisesti mitattuna 449:stä (12 prosenttia kokonaismäärästä) 518:aan (16 prosenttia kokonaismäärästä),
H. ottaa huomioon, että 348 täydennetyn tutkimuksen, joista 341 liittyi kanteluihin ja seitsemän omasta aloitteesta tehtyihin tutkimuksiin, tulokset osoittavat, että 95 tapauksessa (mikä vastaa 25,7 prosenttia tutkituista kanteluista) ei epäkohtia voitu todeta,
I. ottaa huomioon, että vuonna 2007 kaksinkertaistui epäkohtia koskevien tapausten määrä, jotka toimielimet tai laitokset itse korjasivat oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun perusteella (129 tapausta), mikä osoittaa toimielinten ja laitosten kasvavaa halua nähdä oikeusasiamiehelle tehdyt kantelut mahdollisuutena oikaista todetut epäkohdat ja tehdä yhteistyötä oikeusasiamiehen kanssa kansalaisten hyväksi,
J. ottaa huomioon, että vuonna 2007 päätettiin viisi tapausta sen jälkeen, kun sovintopäätöslauselma oli saatu aikaan, ja että vuoden 2007 lopussa 31 sovintopäätöslauselmaehdotuksen käsittely oli vielä kesken,
K. ottaa huomioon, että oikeusasiamies alkoi vuonna 2007 käyttää laajemmin epävirallisia menettelyjä ongelmien joustavan ratkaisemisen helpottamiseksi ja aikoo jatkaa tätä menettelyä vastaisuudessakin, mikä osoittaa sen, miten laajasti oikeusasiamiestä arvostetaan ja miten valmiita toimielimet ovat auttamaan kansalaisia,
L. ottaa huomioon, että oikeusasiamies päätti vuonna 2007 55 tutkimusta kriittisin huomautuksin ja että kriittiset huomautukset vahvistavat kantelijalle hänen kantelunsa oikeutuksen ja kyseiselle toimielimelle tai laitokselle sen, mitä on tehty väärin, jotta epäkohdat voidaan vastaisuudessa välttää,
M. ottaa huomioon, että vuonna 2007 tehtiin kahdeksan suositusluonnosta, että vuoden 2006 seitsemän suositusluonnosta johti päätökseen vuonna 2007 ja että yksi tapaus johti Euroopan parlamentille esitettyyn erityiskertomukseen,
N. ottaa huomioon, että epäkohtia koskevista korjauskelvottomista tapauksista tehtyihin päätöksiin liittyvät kriittiset huomautukset, oikeusasiamiehen suositukset ja erityiskertomukset eivät ole sitovia, koska hänen toimivaltansa ei yllä epäkohtien suoranaiseen korjaamiseen, vaan sen tarkoituksena on edistää itsesäätelyä Euroopan unionin toimielimissä ja elimissä,
O. ottaa huomioon, että oikeusasiamies toimitti vuonna 2007 Euroopan parlamentille yhden erityiskertomuksen ja että erityiskertomuksen toimittaminen parlamentille on arvokas keino, jolla oikeusasiamies voi hakea poliittista tukea parlamentilta ja sen vetoomusvaliokunnalta, mikä ilahduttaa kansalaisia, joiden oikeuksia on rikottu, sekä edistää osaltaan EU:n hallintostandardien parantamista,
P. ottaa huomioon, että Nizzan sopimuksen voimaantulosta alkaen parlamentilla on ollut samat oikeudet kuin jäsenvaltioilla, neuvostolla ja komissiolla saattaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi toimivallan puuttuminen, olennaisen menettelyvaatimuksen rikkominen, EY:n perustamissopimuksen tai sen soveltamista koskevan säännön rikkominen tai vallan väärinkäyttö,
Q. ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen vuoden 2007 kertomuksessa epäkohdista esittämiä kriittisiä huomautuksia (kriittisiä huomautuksia, suositusluonnoksia ja erityiskertomuksia) voidaan käyttää perustana, ettei virheitä ja epäkohtia toisteta, kun EU:n toimielimet ja muut elimet toteuttavat aiheelliset toimenpiteet,
R. katsoo, että oikeusasiamiehen Euroopan oikeusasiamiesten verkostossa perustama yhteistyö on toiminut yli kymmenen vuotta tiedonvaihdon ja parhaiden käytänteiden vaihdon joustavana järjestelmänä ja keinona ohjata kantelujen tekijät kääntymään oikeusasiamiesten tai muiden vastaavien laitosten puoleen apua saadakseen,
S. katsoo, että oikeusasiamiehen tehtävä suojella unionin kansalaisia on kehittynyt myönteisesti toimiston perustamisesta kuluneina 12 vuotena oikeusasiamiehen riippumattomuuden ja sen toiminnan avoimuuteen kohdistuneen Euroopan parlamentin demokraattisen valvonnan ansiosta,
T. katsoo, että oikeusasiamiehen ja vetoomusvaliokunnan toiminta on edelleen erotettava toisistaan ja on pyrittävä välttämään ristiriitoja niiden erioikeuksissa ja niihin olisi kuuluttavat kummallekin toimitettujen asioiden vastavuoroinen lopullinen käsitteleminen,
1. hyväksyy Euroopan oikeusasiamiehen esittämän vuosikertomuksen 2007 ja sen esitysmuodon, johon kuuluu yhteenveto vuoden toiminnasta ja aihekohtainen analyysi oikeusasiamiehen päätöksistä ja menettelyn eri vaiheissa esiin tulleista ongelmista; katsoo kuitenkin, että tilastoja olisi pyrittävä parantamaan edelleen, sillä niissä esitetyt luvut ja prosentit voivat aiheuttaa sekaannusta;
2. kehottaa myöntämään unionin toimielimille ja muille laitoksille niiden velvollisuuksien täyttämiseen tarvittavat budjettivarat, joilla voidaan varmistaa, että kansalaiset saavat oikeat ja asialliset vastaukset kyselyihinsä, kanteluihinsa ja vetoomuksiinsa;
3. katsoo, että oikeusasiamies on edelleen käyttänyt toimivaltaansa tarmokkaalla ja tasapainoisella tavalla tarkastellessaan ja käsitellessään kanteluja, tehdessään ja päättäessään tutkimuksia ja pitänyt yllä rakentavia suhteita Euroopan unionin toimielimiin ja laitoksiin ja rohkaissut kansalaisia käyttämään oikeuksiaan suhteissaan näihin toimielimiin ja laitoksiin;
4. kehottaa oikeusasiamiestä jatkamaan työtään ja lisäämään toimintansa tehokkuutta, avoimuutta ja joustavuutta, jotta hän olisi kansalaisten silmissä EU:n toimielinten moitteettoman hallinnon ja aidon palvelualttiuden luottohenkilö;
5. katsoo, että ilmaisua "toiminnassa ilmenneet epäkohdat" olisi tulkittava laajasti siten, että se koskisi lainvastaisten hallinnollisten toimien ja sitovien sääntöjen tai periaatteiden rikkomisen lisäksi tapauksia, joissa viranomaiset ovat olleet saamattomia, välinpitämättömiä velvollisuuksiensa täyttämisessä tai niiden toiminnasta on puuttunut avoimuutta tai ne ovat rikkoneet muita hyvän hallinnon periaatteita;
6. katsoo, että oikeusasiamiehen asema avoimuuden ja tulosvastuullisuuden lisääjänä Euroopan unionin päätöksenteossa ja hallinnossa on merkittävä pyrittäessä kohti unionia, jossa päätökset "tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia", kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklan toisessa kohdassa määrätään, yhteistyössä kunkin jäsenvaltion oikeusasiamiehen kanssa, jotta EU on läheisemmässä yhteydessä Euroopan kansalaisiin;
7. kehottaa jälleen kerran, kuten aiemmissakin päätöslauselmissa, kaikkia EU:n toimielimiä ja laitoksia omaksumaan hyvän hallintotavan säännöstön mukaiset yhteiset toimintatavat;
8. panee merkille, että oikeusasiamiehen ehdottama hyvän hallintotavan säännöstö, jonka Euroopan parlamentti on hyväksynyt 6. syyskuuta 2001, kattaa yhteisön kaikkien toimielinten ja elinten henkilöstön ja jota, toisin kuin muita säännöstöjä, päivitetään säännöllisesti ja joka julkaistaan oikeusasiamiehen verkkosivustolla;
9. korostaa tarvetta parantaa oikeusasiamiehen, jonka tehtävänä on välittää kansalaisille, yhtiöille, kansalaisjärjestöille ja muille yhteisöille tietoja, julkisuuskuvaa ja katsoo, että korkealaatuisella tiedonvälityksellä voidaan osaltaan vähentää sellaisten kantelujen määrää, jotka eivät kuulu oikeusasiamiehen toimialaan; kehottaa samanaikaisesti oikeusasiamiestä välittämään edelleen välittömästi kantelut, jotka eivät kuulu hänen toimialaansa, sopivimman kansallisen tai paikallisen verkoston kautta;
10. tunnustaa, että käsiteltäväksi hyväksyttyjen kantelujen kokonaismäärä on kasvanut, mutta katsoo, että käsiteltäväksi otettujen kantelujen osuus – 16 prosenttia – ei vielä tyydytä, ja suosittelee tämän valossa, että Euroopan kansalaisten keskuudessa toteutetaan tehostettu tiedotuskampanja, jonka tarkoituksena on lisätä kansalaisten tietoisuutta Euroopan oikeusasiamiehen tehtävistä ja toimivallasta;
11. panee tyytyväisenä merkille oikeusasiamiehen ja EU:n toimielinten ja laitosten välisen rakentavan yhteistyön ja tukee oikeusasiamiehen asemaa ulkoisena valvontamekanismina ja lisäksi arvokkaana unionin hallinnon käynnissä olevan tehostamisen liikkeelle saattajana;
12. kehottaa Euroopan oikeusasiamiestä varmistamaan, että komissio käyttää asianmukaisesti harkintavaltaansa aloittaakseen EY:n perustamissopimuksen 226 artiklan mukaisen rikkomismenettelyn tai 228 artiklan mukaisen laiminlyöntimenettelyn ja samalla välttämään huolellisesti asianmukaisten toimien toteuttamisessa viipeitä tai perusteettomia laiminlyöntejä, jotka ovat ristiriidassa komission toimivallan kanssa valvoa EU:n lainsäädännön täytäntöön panemista;
13. katsoo, että jos toimielin kieltäytyy noudattamasta oikeusasiamiehen erityiskertomuksessa annettua suositusta, vaikka parlamentti on hyväksynyt tämän suosituksen, parlamentin olisi käytettävä laillisesti valtaansa nostaa kanne yhteisöjen tuomioistuimessa toimesta tai laiminlyönnistä, josta oikeusasiamies on antanut suosituksen;
14. panee merkille, että oikeusasiamies on esittänyt erityiskertomuksen, jossa arvostellaan komissiota siitä, ettei se ole käsitellyt Euroopan työaikadirektiivistä tehtyä kantelua, josta parlamentti antoi päätöslauselman 3. syyskuuta 2008[5];
15. katsoo, että oikeusasiamiehen ja vetoomusvaliokunnan tutkiessa valtuuksiensa ja toimivaltansa puitteissa päällekkäisiä asioita, kuten tapaa, jolla komissio on toteuttanut rikkomismenettelyjä ja käsitellyt väitettyä rikkomista, ne voivat tukeutua synergiaan tiiviissä yhteistyössä;
16. pitää myönteisenä oikeusasiamiehen ja vetoomusvaliokunnan välisiä suhteita institutionaalisten kehysten puitteissa kummankin kunnioittaessa toistensa toimivaltaa ja erioikeuksia;
17. tunnustaa Euroopan oikeusasiamiesten verkoston toissijaisuusperiaatteen mukaisen tärkeän osuuden varmistaa tuomioistuinten ulkopuolisten keinojen käyttö; panee tyytyväisenä merkille Euroopan oikeusasiamiehen ja kansallisten oikeusasiamiesten ja vastaavien laitosten välisen yhteistyön kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla jäsenvaltioissa ja kehottaa lisäämään entisestään parhaiden käytänteiden vaihtoa, mikä mahdollistaa jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen yhdenmukaistamisen;
18. pitää ilahduttavana Euroopan oikeusasiamiehen aloitteita kampanjoista, joilla sekä hänen omasta työstään että kansallisten oikeusasiamiesten tekemästä työstä tiedotetaan laajasti, ja suosittelee, että oikeusasiamies jatkaisi ponnistuksiaan kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi;
19. kehottaa oikeusasiamiestä jatkamaan asemansa korostamista tilaisuuksissa, joihin osallistuu kansalaisia eli mahdollisia kantelun tekijöitä, sillä on selvää, että vastuun ja päätöksentekoprosessien erottaminen toisistaan Euroopan, kansallisella ja alueellisella tasolla on vielä hyvin vaikeaa monille kansalaisille ja yrityksille;
20. panee tyytyväisenä merkille oikeusasiamiehen hyväksymän viestintästrategian edistämää tehostettua tiedotuskampanjaa, jossa käytetään useita kansalaisille tarkoitetun tiedottamisen ja yleisen tietoisuuden lisäämisen keinoja, joilla lisätään kansalaisten tietoisuutta oikeuksistaan ja yhteisön toimivallasta ja käsitystä oikeusasiamiehen toimivallan ulottuvuudesta;
21. ottaen huomioon, että kullakin toimielimellä on oma Internet-sivusto, jossa voi esittää valituksia, vetoomuksia, jne. ja että kansalaisten on vaikea erottaa eri toimielimet toisistaan pitää ilahduttavana, että luodaan interaktiivinen käsikirja, jonka tarkoituksena on auttaa kansalaisia tunnistamaan kaikkein soveltuvin foorumi ongelmiensa ratkaisemiseen;
22. Euroopan oikeusasiamiehelle esitettyjen valitusten, joita ei oteta käsiteltäväksi, lukumäärän vähentämiseksi ehdottaa, että tätä ajatusta kehitettäisiin edelleen ja että luotaisiin Euroopan toimielimien yhteinen Internet-sivusto auttamaan kansalaisia ja ohjaamaan heidät suoraan toimielimeen, jolla on toimivalta käsitellä heidän valituksensa;
23. ehdottaa, että oikeusasiamies toteuttaisi toimenpiteitä niiden valitusten lukumäärän (yhteensä 1021) vähentämiseksi, joiden suhteen hän ei ole tehnyt mitään;
24. kehottaa Euroopan oikeusasiamiestä sitoutumaan siihen, että hän vetoomuksen esittäjän suostuessa toimittaa heti eteenpäin ne valitukset, jotka kuuluvat kansallisten tai alueellisten oikeusasiamiesten toimivaltaan;
25. ehdottaa, tähdäten paremman ja tehokkaamman palvelun tarjoamiseen kansalaisille, että oikeusasiamies toisi kansalaisten tietoon valitusten käsittelyn sisäiset menettelyt ja määräajat sekä perusteet, joita käytetään päätöksentekoon valituksen käsittelyn eri vaiheissa;
26. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.
- [1] EYVL L 113, 4.5.1994, s. 15.
- [2] EYVL C 72 E, 21.3.2002, s. 336.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0129.
- [4] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0301.
- [5] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0398.
PERUSTELUT
Johdanto
Euroopan oikeusasiamiehen toimintaa koskeva vuosikertomus 2007 toimitettiin virallisesti parlamentin puhemiehelle Hans-Gert Pötteringille 10. maaliskuuta 2008 ja Euroopan oikeusasiamies Nikiforos Diamandouros esitteli kertomuksensa vetoomusvaliokunnalle 19. toukokuuta 2008
Kertomuksessa annetaan hyvä yleiskuva Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta vuonna 2007. Eri tutkimusten tulokset on esitetty selkeästi käyttämällä esimerkkejä ja jaottelua eri luokkiin, esim. väitettyjen hallinnon epäkohtien luonteen tai kyseisen toimielimen mukaan. Vaikka liitteessä luetellaankin sekä absoluuttiset luvut että prosenttiluvut, tilastoja voidaan yhä edelleen parantaa, sillä lukujen ja prosenttien sekoitus voi hämätä.
Kantelujen käsittely
Oikeusasiamiehen käsiteltäväksi hyväksyttyjen kantelujen määrä kasvoi vuonna 2007 sekä suhteellisesti että absoluuttisesti 449:stä (12 prosenttia kokonaismäärästä) vuonna 2006 518:aan (16 prosenttia kokonaismäärästä) vuonna 2007. Näin ollen vuonna 2007 käynnistettyjä tutkimuksia oli 17 prosenttia enemmän vastaanotettujen kantelujen perusteella. Lisäksi vuonna 2007 hylättyjä tapauksia oli vähemmän kuin vuonna 2006.
Oikeusasiamies käsitteli vuonna 2007 yhteensä 641 tapausta. Näistä 64 prosenttia koski Euroopan komissiota, 14 prosenttia EPSO:a, 9 prosenttia Euroopan parlamenttia ja 1 prosentti Euroopan unionin neuvostoa. Tärkeimmät väitetyt epäkohdat olivat avoimuuden puute, myös tietojen epääminen, epäoikeudenmukaisuus ja vallan väärinkäyttö, epätyydyttävät menettelyt, tarpeeton viivästys, syrjintä, huolimattomuus, oikeudelliset virheet ja laiminlyönti velvollisuuksien täyttämisen varmistamisessa.
Vuonna 2007 tehtiin 348 päätöstä tutkimuksen päättämisestä, näistä seitsemän oli omasta aloitteesta tehtyjä tutkimuksia, mikä merkitsee 40 prosentin lisäystä vuoteen 2006 verrattuna.
95 tapauksessa tutkimuksesta ei käynyt ilmi epäkohtia, mikä tulos ei aina ollut kielteinen kantelijan kannalta, sillä hän sai täydellisen selvityksen kyseiseltä toimielimeltä tai laitokselta, ja samalla saattoi tarjoutua tilaisuus tunnistaa mahdollisuus parantaa toimielimen tai laitoksen hallinnon laatua.
Vuonna 2007 kantelun kohteena ollut toimielin tai laitos ratkaisi 129 tapausta kantelijaa tyydyttävästi. Luku on yli kaksi kertaa suurempi kuin vuonna 2006 ja osoittaa toimielinten ja laitosten kasvavaa halua nähdä oikeusasiamiehelle tehdyt kantelut mahdollisuutena oikaista todetut virheet ja tehdä yhteistyötä oikeusasiamiehen kanssa Euroopan kansalaisten hyväksi. Kun saksalainen yliopisto kanteli komission kanssa syntyneestä maksuriidasta, joka koski Erasmus-ohjelmaan liittyvää hanketta, oikeusasiamies otti yhteyttä komissioon, joka korjasi asian kahdessa viikossa maksamalla vaaditut summat korkoineen.
Kun oikeusasiamies havaitsee epäkohtia, hän pyrkii sovintoratkaisuun. Tietyissä tapauksissa sovintoratkaisuun voidaan päästä, kun kyseinen toimielin tai laitos tarjoaa kantelijalle korvausta. Tällainen tarjous tehdään vapaaehtoisesti, toisin sanoen ilman oikeudellista vastuuta ja luomatta oikeudellisia ennakkotapauksia. Vuonna 2007 päästiin sovintoratkaisuun Euroopan lentoturvallisuusviraston kanssa, joka muutti kiistetyn päätöksen tiettyjen ilma-alusten tyyppihyväksyntäperustasta, ja entisen Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen kanssa, joka suostui informoimaan tarkemmin hylätylle tarjouksen tekijälle hänen tarjouksestaan verrattuna kilpailun voittajan tarjoukseen. Eräs kantelija ilmaisi tutkimuksen jälkeen kiitollisuutensa tuloksesta ja totesi, että tutkimus oli osaltaan tarjonnut luotettavat takeet avoimuudesta EU:ssa.
Jos sovintoratkaisuun ei päästä, oikeusasiamies päättää tapauksen kriittisellä huomautuksella tai tekee suositusluonnoksen. Kriittinen huomautus vahvistaa kantelun tekijälle hänen kantelunsa oikeutuksen ja kyseiselle toimielimelle tai laitokselle sen, mitä on tehty väärin, jotta epäkohdat voidaan vastaisuudessa välttää. Oikeusasiamies päätti vuonna 2007 55 tutkimusta kriittiseen huomautukseen.
Hän arvosteli mm. komissiota siitä, että se oli jättänyt vuonna 2006 julkaisematta laissa vaaditun vuosikertomuksen 2005 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saatavuudesta. Tämän vuoksi Statewatch-kansalaisjärjestö teki kantelun. Oikeusasiamies totesi, että komissio oli lopultakin syyskuussa 2007 julkaissut kyseisen kertomuksen, mutta korosti samalla, että kertomusten julkaiseminen ajallaan on tärkeä Euroopan kansalaisille esitettävän tulosvastuun väline.
Oikeusasiamies esitti myös kaksi kriittistä huomautusta EPSO:lle kahdessa tapauksessa, joissa oli kyse "uusien" jäsenvaltioiden kielten käytöstä verrattuna "vanhojen" jäsenvaltioiden kieliin. Tästä puolalainen yhdistys teki kantelun, joka koski rekrytointikokeita. EPSO vastasi, että kilpailujen kielivaatimuksia oli tällä välin muutettu.
On tärkeää, että toimielimet ja laitokset noudattavat oikeusasiamiehen kriittisiä huomautuksia ja ryhtyvät toimiin esitettyjen ongelmien ratkaisemiseksi ja siten vastaisten epäkohtien välttämiseksi. Oikeusasiamiehen toimisto on tehnyt myös tutkimuksen vuonna 2006 tehtyjen kriittisten huomautusten noudattamisesta ja tutkimuksen tulokset lähetettiin 22. toukokuuta 2008 kaikille toimielimille, joita asia koski.
Silloin kun kyseinen toimielin voi poistaa epäkohdan tai kun epäkohta on erityisen vakava tai sillä on yleisiä vaikutuksia, oikeusasiamies laatii kyseiselle toimielimelle tai laitokselle osoitetun suositusluonnoksen, johon on vastattava kolmessa kuukaudessa yksityiskohtaisella lausunnolla. Vuonna 2007 laadittiin kahdeksan suositusluonnosta.
Jollei yhteisön toimielin tai laitos vastaa tyydyttävästi suositusluonnokseen, oikeusasiamies voi lähettää Euroopan parlamentille erityiskertomuksen. Tämä on oikeusasiamiehen viimeinen keino ja viimeinen tärkeä askel, jonka hän voi ottaa tapauksen käsittelyssä, sillä päätöslauselman antaminen ja parlamentin toimivallan käyttö kuuluvat parlamentin poliittiseen päätösvaltaan.
Oikeusasiamies esitti parlamentille vuonna 2007 yhden erityiskertomuksen, jossa arvosteltiin komissiota siitä, ettei se ollut käsitellyt kantelua Euroopan työaikadirektiivistä, josta vetoomusvaliokunta oli tehnyt mietinnön[1], jonka esittelijänä oli Proinsias De Rossa.
Oikeusasiamies käyttää toimivaltaansa käynnistääkseen tutkimuksen omasta aloitteesta kahdessa tärkeässä yhteydessä. Ensiksi hän voi käyttää sitä tutkiakseen mahdollisen epäkohdan silloin, kun kantelun on tehnyt henkilö, joka ei voi sitä tehdä (esim. jos kantelija ei ole unionin kansalainen tai asu unionissa tai ei ole oikeushenkilö, jolla on rekisteröidyt toimitilat jäsenvaltiossa). Vuonna 2007 käynnistettiin kaksi tällaista tutkimusta omasta aloitteesta. Hän voi myös käyttää oikeuttaan omasta aloitteesta tehtäviin tutkimuksiin käsitelläkseen toimielimissä ilmennyttä järjestelmällistä ongelmaa.
Esimerkiksi joulukuussa 2007 oikeusasiamies käynnisti tutkimuksen omasta aloitteesta komission suorittamien maksujen ajantasaisuudesta. Hän pyysi komissiolta tietoja siitä, mitä se oli tehnyt välttääkseen maksujen myöhästymisen, tilastotietoja myöhästyneistä maksuista sekä tietoja komission korkojenmaksupolitiikasta. Tämä oli seurausta yksittäisten henkilöiden, yhtiöiden ja järjestöjen tekemistä kanteluista, jotka koskivat EU:n rahoittamia hankkeita ja sopimuksia. Omasta aloitteesta vuonna 2007 tehtyihin tutkimuksiin kuului yksi, joka koski EPSO:n tietokonepohjaista testausta ja yksi henkilöresurssien hallintoa komission yhteisessä tutkimuskeskuksessa.
Oikeusasiamies päätti vuonna 2007 yhden omasta aloitteesta tehdyn tutkimuksen komission toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, ettei vammaisia syrjitä heidän suhteissaan kyseiseen toimielimeen. Oikeusasiamiehen tunnistamia myönteisiä toimenpiteitä olivat sellaiset, joilla pyrittiin helpottamaan tiedonsaantia komission verkkosivustolta ja parantamaan rekrytointi- ja ylenemisedellytyksiä. Hän korosti kuitenkin, että tehtävää riitti edelleen, jotta komission henkilöstö saataisiin tiedostamaan vammaisten tarpeet. Lopulta hän arvosteli vammaisille tarkoitettujen eurooppalaisten koulujen tilannetta riittämättömäksi.
Oikeusasiamies on jälleen tänä vuonna liittänyt vuosikertomukseen käsitteen "mallitapaus", joilla korostetaan toimielinten ja laitosten hyviä hallintotapoja, jotka ovat käyneet ilmi hänen tutkimuksissaan ja sitä, että oikeusasiamiehen tehtävänä on myös tukea hyviä hallintokäytänteitä ja kannustaa niihin, erityisesti jos siitä on hyötyä yleisenä malliesimerkkinä EU:n toimielimille ja laitoksille. Vuosikertomuksessa tuodaan esiin seitsemän "mallitapausta". Näistä neljä koskee komissiota, yksi neuvostoa, yksi Euroopan keskuspankkia ja yksi Euroopan lentoturvallisuusvirastoa.
Euroopan oikeusasiamiehen tärkeimmät tehtävät
Euroopan oikeusasiamiehen tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa, että EU:n säännöstössä vahvistettuja kansalaisten oikeuksia kunnioitetaan unionin kaikilla tasoilla ja että EU:n toimielimet ja laitokset noudattavat hallinnon korkeimpia standardeja.
Oikeusasiamies on edelleen pyrkinyt parantamaan kansalaisille ja mahdollisille kantelijoille välitettävän tiedon laatua, erityisesti heidän EU:n säännöstöön perustuvista oikeuksistaan käyttäen Euroopan oikeusasiamiesten verkostoa. Verkostoon kuuluu myös vetoomusvaliokunta ja suuri piirtein 90 virastoa 31 maassa ja siinä tehdään päivittäin yhteistyötä tapausten käsittelemisessä ja jaetaan jatkuvasti kokemuksia ja parhaita käytänteitä seminaarien ja kokousten välityksellä, julkaistaan säännöllisesti uutiskirjeitä, pidetään yllä sähköistä keskustelufoorumia ja sähköistä päivittäistä uutispalvelua. Verkoston yhtenä tarkoituksena on helpottaa kantelujen nopeaa siirtämistä toimivaltaiselle oikeusasiamiehelle tai vastaavalle laitokselle. Oikeusasiamies siirtää mahdollisuuksien mukaan tapauksia suoraan tai antaa asianmukaisia neuvoja kantelijalle. Hän neuvoi vuonna 2007 816 kantelijaa kääntymään kansallisen tai alueellisen oikeusasiamiehen puoleen ja siirsi 51 kantelua suoraan toimivaltaiselle oikeusasiamiehelle.
Oikeusasiamies pyrkii varmistamaan, että EU:n toimielimet ja laitokset omaksuvat kansalaisiin keskittyneet toimintatavat kaikessa toiminnassaan, käyttäen hyväkseen jokaista mahdollisuutta saada sovintoratkaisuja kanteluihin ja tekemällä yhä enemmän tutkimuksia omasta aloitteesta tunnistaakseen ongelmat ja rohkaistakseen parhaiden käytänteiden käyttöä. Tämän saavuttamiseksi hän kehittää edelleen yhteyksiä EU:n toimielinten ja laitosten jäseniin ja virkamiehiin edistääkseen palvelualttiutta EU:n hallinnossa. Tällaisia kokouksia pidettiin vuonna 2007 yli 60.
Koska on hyvin tärkeää, että varmistetaan, että ne joilla voi olla ongelmia EU:n hallinnon kanssa, tuntevat oikeutensa tehdä kantelu ja tuntevat oikeusasiamiehen toimiston, todettakoon, että vuonna 2007 oikeusasiamies esitteli 130 eri konferenssissa, seminaarissa ja kokouksessa yksikköään ja sen henkilöstöä. Oikeusasiamies teki tiedotusvierailun Saksaan, Ruotsiin ja Belgiaan lisätäkseen tietoisuutta oikeusasiamiehen asemasta näissä maissa. Hän piti myös kuusi lehdistötilaisuutta, antoi yli 40 haastattelua ja julkaisi 17 lehdistötiedotetta, jotka jaettiin toimittajille ja niille, joita asia koskee, kaikkialla Euroopassa.
Vuonna 2007 julkaistuissa ja jaetuissa tiedotteissa oli uusi yrityksille ja järjestöille tarkoitettu tiedote, jossa selitettiin, mitä oikeusasiamies voi tehdä niiden hyväksi. Kauppakamarit ja asianajotoimistot ovat olleet erityisen kiinnostuneita näistä tiedotteista.
Oikeusasiamiehen verkkosivustoa on päivitetty säännöllisesti vuonna 2007 päätöksin, lehdistötiedottein ja tiedonvälitystoimin. Verkkosivustolle perustettiin uusi osio, jonka tarkoituksena on tuoda esiin oikeusasiamiehen omasta aloitteesta käynnistettyjä tutkimuksia. Verkkosivustolla vieraili 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2007 449 418 kävijää. Verkkosivustolta on linkit kaikkien eri puolilla Eurooppaa toimivien kansallisten ja alueellisten oikeusasiamiesten sivustoille. Linkkisivuilla vieraili vuonna 2007 yli 82 000 kävijää, mikä osoittaa selvästi, että Euroopan oikeusasiamiesten verkoston tarjoamista palveluista on hyötyä kansalaisille. Oikeusasiamiehen toimisto kehittelee parhaillaan uutta verkkosivustoa, johon tulisi interaktiivinen opas, jotta kansalaiset löytäisivät helpommin sopivimman tavan saada vastinetta valituksilleen. Oppaan avulla yhä useammat kantelijat voidaan ohjata suoraan sen laitoksen puoleen, joka parhaiten pystyy käsittelemään heidän kantelunsa, mikä puolestaan vähentäisi oikeusasiamiehelle lähetettyjen hylättyjen kantelujen määrää.
Päätelmä
Vetoomusvaliokunta kehottaa oikeusasiamiestä jatkamaan vuosikertomuksessa 2006 esitetyn kaksoistehtävän täyttämistä eli tekemään työtä toimielinten kanssa hyvän hallinnon edistämiseksi ja lisäämään tiedonvälitystä niin, että kansalaiset, jotka ehkä joutuvat käyttämään hänen palvelujaan, tietävät tarkoin, miten toimia. Valiokunta panee merkille, että tiedotuskampanjat ovat lisänneet hyväksyttyjen kantelujen määrää.
Hyväksyessään 18. kesäkuuta 2008 mietinnön oikeusasiamiehen ohjesäännöistä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9 päivänä maaliskuuta 1994 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom muuttamisesta tehdystä päätöksestä[2], joka perustuu oikeusasiamiehen vuonna 2006 tekemään esitykseen, parlamentti suostui oikeusasiamiehen valtuuksien laadullisen laajentamiseen, jolla ei muuteta hänen toimivaltansa luonnetta tai hänen päätöstensä ei-sitovaa vaikutusta.
Tärkeimmillä muutoksilla varmistetaan, että oikeusasiamies voi tutkimustensa yhteydessä tutustua kaikkiin tarvitsemiinsa EU:n asiakirjoihin. Lisäksi oikeusasiamiehen yhteistyö vastaavien kansallisten ja kansainvälisten toimielinten kanssa helpottuu. Muutoksiin kuuluu myös tarkempia säännöksiä EU:n virkamiesten toimimisesta oikeusasiamiehen pyynnöstä todistajina tutkimuksissa. Tukemalla näitä muutoksia Euroopan parlamentti ja sen vetoomusvaliokunta ovat osoittaneet luottavansa oikeusasiamiehen työhön ja pyrkimyksiin parantaa hänen kansalaisille tarjoamiaan palveluja ja siten lisätä näiden luottamusta Euroopan unioniin ja sen toimielimiin.
- [1] Mietintöluonnos PE 402.876.
- [2] A6-0076/2008.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) |
11.9.2008 |
||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
23 0 0 |
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Marcin Libicki Carlos José Iturgaiz Angulo, Kathy Sinnott), Robert Atkins, Daniel Caspary, Cristina Gutiérrez-Cortines, Mairead McGuinness, Manolis Mavrommatis, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, José Javier Pomés Ruiz, Nicolae Vlad Popa, Rainer Wieland, Victor Boştinaru, Glyn Ford, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Miguel Angel Martínez Martínez, Maria Matsouka, Janelly Fourtou, Marian Harkin, Margrete Auken, David Hammerstein, Eoin Ryan, Willy Meyer Pleite, |
||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Marie-Hélène Descamps, Dushana Zdravkova , Grażyna Staniszewska, Tatjana Ždanoka |
||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (78 art.) |
|
||