MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston päätökseksi eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) perustamisesta puitepäätöksen 2008/XX/YOS 11 artiklan mukaisesti

19.9.2008 - (KOM(2008)0332 – C6‑0216/2008 – 2008/0101(CNS)) - *

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Esittelijä: Luca Romagnoli

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi

eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) perustamisesta puitepäätöksen 2008/XX/YOS 11 artiklan mukaisesti

(KOM(2008)0332 – C6‑0216/2008 – 2008/0101(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2008)0332),

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan ja 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0216/2008),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 93 ja 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6‑0360/2008),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  jos käsiteltävänä olevaa ehdotusta ei hyväksytä ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa, aikoo päättäväisesti tutkia tällaiset ehdotukset tulevaisuudessa kiireellisellä menettelyllä tiiviissä yhteistyössä kansallisten parlamenttien kanssa;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus  1 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 a) Tämä päätös perustuu periaatteisiin, jotka on jo vahvistettu neuvoston puitepäätöksessä 2008/XX/YOS rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä jäsenvaltioiden välillä, ja siinä täydennetään ja ajantasaistetaan kyseisiä periaatteita tekniseltä kannalta.
Perustelu
Olisi selvennettävä, että tällä päätöksellä on tarkoitus ajantasaistaa ja täydentää jo voimassa olevaa lainsäädäntövälinettä muuttamatta sen periaatteita.
Tarkistus  2 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Jotta yhteinen luokitus olisi kaikille ymmärrettävä ja läpinäkyvä, jokaisen jäsenvaltion olisi laadittava luettelo kummankin liitteen eri kategorioihin kuuluvista kansallisista rikosnimikkeistä ja seuraamuksista sekä kansallisista rikostuomioistuimista. Näiden tietojen tulisi olla kansallisten oikeusviranomaisten saatavilla erityisesti jonkin sähköisen tietovälineen avulla.	(9) Jotta yhteinen luokitus olisi kaikille ymmärrettävä ja läpinäkyvä, jokaisen jäsenvaltion olisi laadittava luettelo kummankin liitteen eri kategorioihin kuuluvista kansallisista rikosnimikkeistä ja seuraamuksista, samoin kuin lyhyt kuvaus rikoksen tunnusmerkistöstä, sekä kansallisista rikostuomioistuimista. Näiden tietojen tulisi olla kansallisten oikeusviranomaisten saatavilla erityisesti jonkin sähköisen tietovälineen avulla.
Perustelu
Usein huomattavatkin erot eri rikostyyppien määrittämisessä eri jäsenvaltioiden välillä tekevät entistäkin aiheellisemmaksi antaa rikosrekisterien tietoja käyttäville mahdollisimman paljon tietoa. Tähän tarkistukseen liittyy myöhempänä esitetty tarkistus numero 8.
Tarkistus  3 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(9 a) Liitteisiin A ja B sisältyvillä luokitustaulukoilla ei millään tavalla pyritä yhdenmukaistamaan rikosnimikkeitä ja seuraamuksia, joista edelleen säädetään kansallisessa lainsäädännössä.
Perustelu
On selvennettävä, että tällä päätöksellä ei pyritä yhdenmukaistamaan aineellista rikosoikeutta vaan helpottamaan rikosrekisteristä saatujen tietojen vaihtoa.
Tarkistus  4 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) Rikosnimikkeiden ja seuraamusten luokitustaulukoita sekä tietojenvaihdossa käytettäviä teknisiä standardeja olisi ilmeisesti tarkistettava ja päivitettävä säännöllisesti. Tätä koskevat toimeenpanovaltuudet on tätä varten osoitettu komissiolle, jota avustaa komitea. Tämän päätöksen täytäntöönpanoa varten tarvittavien toimenpiteiden hyväksymistä varten olisi sovellettava yhteisön lainsäädännön mukaista sääntelymenettelyä soveltuvin osin.	(13) Rikosnimikkeiden ja seuraamusten luokitustaulukoita sekä tietojenvaihdossa käytettäviä teknisiä standardeja olisi ilmeisesti tarkistettava ja päivitettävä säännöllisesti.
Tarkistus  5 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) Jäsenvaltioiden rikosrekisteritietojen tietokoneperusteisen vaihdon yhteydessä olisi sovellettava rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta tehtyä puitepäätöstä 2008/XX/YOS.	(14) Tässä yhteydessä on ehdottoman tärkeää antaa mahdollisimman pian puitepäätös rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta, jossa määrätään riittävästä tietosuojan tasosta ja johon sisältyy myös henkilötietojen käsittely kansallisella tasolla.
Tarkistus  6 Ehdotus päätökseksi 3 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Komissio tarjoaa yleisiä tuki- ja seurantapalveluja, jotta voidaan varmistaa ECRIS-järjestelmän tehokas toiminta.	5. Komissio tarjoaa yleisiä tuki- ja seurantapalveluja ja varmistaa, että 6 artiklassa määriteltyjä toimenpiteitä sovelletaan asianmukaisesti, jotta voidaan varmistaa ECRIS-järjestelmän tehokas toiminta.
Perustelu
Yhdistämisjärjestelmän täytäntöönpanovaiheessa tarvitaan Euroopan komission koordinointia ja valvontaa. Komissiolla on samanaikaisesti sekä kokonaisnäkemys että päämäärän kannalta välttämättömät teknologiset valmiudet.
Tarkistus  7 Ehdotus päätökseksi 5 artikla – 1 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) luettelo liitteessä A olevan rikosnimiketaulukon kuhunkin kategoriaan kuuluvista kansallisista rikosnimikkeistä. Luettelossa on mainittava rikosnimike tai rikoksen oikeudellinen luokitus sekä sovellettava lainkohta. Lisäksi voidaan kuvata lyhyesti rikoksen tunnusmerkistö;	a) luettelo liitteessä A olevan rikosnimiketaulukon kuhunkin kategoriaan kuuluvista kansallisista rikosnimikkeistä. Luettelossa on mainittava rikosnimike tai rikoksen oikeudellinen luokitus sekä sovellettava lainkohta. Lisäksi on kuvattava lyhyesti rikoksen tunnusmerkistö;
Perustelu
Making the inclusion of a short description of the constitutive elements of a criminal offence mandatory, would make the exchange of information between the respective Member States more effective. The criminal law systems of the Member States can differ greatly. Often Member States do not even have the same criminal offences, i.e. what may be regarded as an offence in one Member State can be deemed not punishable under the laws of another. Thus, such a short description will help the authorities of the requesting Member State to better understand the nature of the offence in question.
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus  8 Ehdotus päätökseksi 5 artikla – 1 kohta – a alakohta – 2 alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	kansallisen rikosnimikkeen kuvauksen kääntäminen alkukieleltä on pelkästään kunkin yksittäisen käännöstä haluavan jäsenvaltion tehtävä ja vastuulla, eikä ECRIS-järjestelmä tee sitä. Kun käännös on saatu valmiiksi, ECRIS-järjestelmä tarjoaa mahdollisuutta lisätä se tietokantaan.
Perustelu
The systematic translation of a description of each national offence code, of which there are thousands, into each Member State language would require thousands of hours of work and an unknown amount in costs. If all translations are required before completion of the ECRIS, this would prevent the ECRIS from coming into service for years. This must be prevented. At the same time, once a national court has translated the description, this information should be able to be added into the ECRIS as an aid to future communication and to prevent future duplications of translations.
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus  9 Ehdotus päätökseksi 6 artikla – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Seuraavista täytäntöönpanotoimenpiteistä päätetään 7 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen:	Tarvittaessa ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 39 artiklan mukaisesti komissio ehdottaa, että neuvosto hyväksyy kaikki tarvittavat toimet ECRIS-järjestelmän toimivuuden parantamiseksi ja sen takaamiseksi, että se on yhdistetty kansallisiin järjestelmiin. Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia:
Tarkistus  10 Ehdotus päätökseksi 7 artikla
Komission teksti	Tarkistus
7 artikla Komiteamenettely	Poistetaan.
1. Jos tähän artiklaan viitataan, komissiota avustaa sääntelykomitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.
2. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.
3. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 205 artiklan 2 ja 4 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.
4. Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.
5. Jos toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai jos lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä ja antaa siitä tiedon Euroopan parlamentille.
6. Neuvosto voi päättää ehdotuksesta määräenemmistöllä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille neuvostossa. Jos neuvosto on tässä määräajassa ilmaissut määräenemmistöllä vastustavansa ehdotusta, komissio tarkastelee sitä uudelleen. Se voi tehdä neuvostolle muutetun ehdotuksen, tehdä ehdotuksensa uudelleen tai antaa perustamissopimukseen perustuvan säädösehdotuksen. Jos neuvosto ei ole tässä määräajassa antanut ehdotettua täytäntöönpanosäädöstä eikä ilmoittanut vastustavansa ehdotusta täytäntöönpanotoimenpiteiksi, komissio antaa ehdotetun täytäntöönpanosäädöksen.
Tarkistusten 4, 9 ja 10 perustelut
La Corte di Giustizia (C-133/06) ha recentemente ribadito il principio che "le regole relative alla formazione della volontà delle istituzioni comunitarie trovano la loro fonte nel Trattato e non sono derogabili né dagli Stati membri né dalle stesse istituzioni". Conformandosi alla giurisprudenza della Corte, gli emendamenti 4, 9 e 10 sono il frutto di una rigorosa interpretazione del Trattato sull'Unione europea, che non prevede la c.d. Comitologia per le materie disciplinate dal Titolo VI, né autorizza la creazione di basi giuridiche secondarie al di fuori dei casi disciplinati dai Trattati. Il sistema elaborato nel Titolo VI, ed in particolare il combinato disposto degli articoli 34 e 39, prevede, infatti, che eventuali misure di attuazione delle decisioni debbano essere adottate seguendo la procedura indicata dall'articolo 39.
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)

PERUSTELUT

Rikosrekisteritietojen vaihtaminen perustuu edelleen pääasiassa keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa vuonna 1959 tehtyyn Euroopan neuvoston yleissopimukseen ja erityisesti sen 13 ja 22 artiklaan, joissa määrätään, että oikeusministeri toimittaa kyseiset tiedot vähintään kerran vuodessa.

Euroopan komissio on pannut merkille tällaisen järjestelmän tehottomuuden ja epätavallisen hitauden ja ehdottanut vuodesta 2005 alkaen erilaisia lainsäädäntöaloitteita, joilla toisaalta säänneltäisiin ja helpotettaisiin rikosrekisteritietojen vaihtoa ja toisaalta säädettäisiin siitä, millä tavoin tiedot vastaanottava valtio voisi niitä käyttää.

Asiaa käsitellään tuomioiden huomioon ottamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa tehdyssä neuvoston puitepäätöksessä, jonka oikeus- ja sisäasioiden neuvosto hyväksyi virallisesti 25. heinäkuuta 2008. Puitepäätöksessä vahvistetaan vastaavuusperiaate kansallisen oikeusviranomaisen antamien tuomioiden ja jonkin toisen jäsenvaltion oikeusviranomaisen antamien tuomioiden välillä.

Rikosrekisteritietojen vaihtamisesta 21. marraskuuta 2005 tehty neuvoston päätös 2005/876/YOS on aikajärjestyksessä ensimmäinen toimenpide, jolla pyrittiin sääntelemään ja helpottamaan tietojen vaihtoa. Se perustuu periaatteeseen, jonka mukaan kukin jäsenvaltio hallinnoi omia kansalaisiaan koskevia tietoja, ja siinä säädetään, että rikosrekisteritiedot on toimitettava niitä pyytäneelle jäsenvaltiolle kymmenen päivän kuluessa pyynnöstä käyttäen sitä varten olevaa lomaketta. Saatuja tietoja voidaan käyttää vain siihen tarkoitukseen, jota varten ne pyydettiin.

Euroopan komission vuoden 2005 lopulla esittämässä ehdotuksessa neuvoston puitepäätökseksi rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä jäsenvaltioiden välillä (KOM(2005)0690 lopullinen) pyritään laajentamaan tätä lainsäädäntökehystä. Perusperiaatetta, joka yksilöi siinä jäsenvaltiossa, jonka kansalainen tuomittu henkilö on, viitekohdan kaikille rikosrekisteriä koskeville pyynnöille, kehitetään siten, että taataan, että myös muissa jäsenvaltioissa annetut tuomiot ovat nähtävissä. Toisaalta siinä velvoitetaan jäsenvaltio, jossa tuomio on annettu, toimimaan siten, että kaikkiin tuomioihin liitetään tiedot tuomitun kansalaisuudesta ja että päivitetään kaikki asiaan liittyvät tiedot ja toimitetaan ne jäsenvaltiolle, jonka kansalainen tuomittu on.

Kesäkuussa 2007 oikeus- ja sisäasioiden neuvosto saavutti poliittisen yhteisymmärryksen puitepäätösehdotuksesta, johon sisällytetään vuoden 2005 päätöksen säännökset ja joka korvaa sen voimaan tultuaan.

ECRIS-järjestelmää koskeva päätösehdotus on tarkoitettu, kuten puitepäätöksen 11 artiklassa edellytetään, täydentämään tekniseltä ja tietotekniseltä kannalta edellisillä lainsäädäntövälineillä luotua järjestelmää.

Perusperiaatteet eivät nytkään muutu:

· viitekohtana pysyy jäsenvaltio, jonka kansalaisuus tuomitulla on;

· tiedot säilytetään kansallisissa keskusrekistereissä, eivätkä muiden jäsenvaltioiden rekisterit saa niitä käyttöönsä suoraan;

· jäsenvaltiot hallinnoivat ja päivittävät omia tietopankkejaan.

Lisäksi tietojen vaihdon helpottamiseksi on luotu viitekoodit eri rikosnimikkeille (liite A) ja seuraamuksille (liite B).

Kesäkuussa 2006 pantiin alulle pilottihanke, jossa ovat mukana Belgia, Tšekin tasavalta, Ranska, Saksa, Luxemburg ja Espanja ja jolla kytketään yhteen näiden maiden keskusrekisterit. Koska hanke on ollut onnistunut, muitakin maita on liittynyt siihen.

Esittelijän kanta

Esittelijä suhtautuu myönteisesti tähän ehdotukseen, jossa konkretisoidaan tekniseltä kannalta eurooppalaisen rikosrekisterin rakenne, sellaisena kuin se määritellään rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä jäsenvaltioiden välillä tehdyssä puitepäätöksessä 2008/XX/YOS.

Esittelijä panee merkille erityisesti, että tässä ehdotuksessa toteutetaan jo edellisissä lainsäädäntövälineissä sovittuja periaatteita kytkemällä sähköisesti yhteen kansalliset rekisterit. Tähän asti sähköisen yhteyden puuttuminen on estänyt eurooppalaisen rikosrekisterin tehokkaan toiminnan. Tähän liittyen tarkistuksessa 1 halutaan selventää nykyisen lainsäädäntövälineen täytäntöönpanotoimien luonnetta ja korostetaan, että siinä ei pyritä luomaan uusia sääntöjä vaan tarjoamaan jo olemassa oleville sellaiset tekniset edellytykset, joita toimivuuden takaamiseksi tarvitaan.

Samaten tarkistuksella 3 pyritään selventämään ehdotusta täsmentämällä, että liitteiden A ja B tavoitteena ei ole yhdenmukaistaa rikosnimikkeitä ja rikoksista tuomittavia seuraamuksia, jotka edelleen pysyvät kansallisten lainsäädäntöjen piirissä.

Vaatimus yhteisen kosketuspinnan löytämisestä sellaisten 27 erilaisen oikeusjärjestyksen välillä, joilla kaikilla on lisäksi omat oikeudellis-sosiaaliset herkät kohtansa, on johtanut komission laatimaan yhteenvedon rikosnimikkeistä luokituksiin, jotka sisältyvät liitteeseen A. Ehdotettu järjestelmä koostuu yksinkertaisista ja tiiviistä tietoyksiköistä, joilla on se suuri etu, että ne ovat kaikkien jäsenvaltioiden luettavissa, mutta joissakin tapauksissa on olemassa riski, että ne eivät ole riittäviä tai asianmukaisia. Tietoisena tähän yhteenvetoon liittyvästä likimalkaisuuden ongelmasta komissio otti käyttöön myös "avoimia" luokkia, jotka kuitenkin jo määritelmällisestikin ovat vielä epämääräisempiä. Tällainen yleistäminen on tämän vuoksi korjattava antamalla oikeusviranomaisille kaikki kognitiiviset välineet, jotka ovat välttämättömiä käytettävissä olevien tietojen ymmärtämiseksi ja tulkitsemiseksi mahdollisimman tehokkaasti. Niillä tarkoitetaan erityisesti rikoksen tunnusmerkistöä, joka on annettava oikeusviranomaisten käyttöön, varsinkin tapauksissa, joissa rikos ei kuulu mihinkään alaluokkaan vaan avoimeen kategoriaan.

Nimenomaan siksi, että täsmällistä arviointia toisen jäsenvaltion rikosrekisteritietojen asianmukaisuudesta ei voi tehdä ilman riittäviä tietoja kyseessä olevan rikoksen luonteesta, tarkistuksissa 2 ja 8 ehdotetaan, että asiakirjaan, jolla jäsenvaltiot ilmoittavat 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta luettelosta, on sisällytettävä kuvaus rikoksen tunnusmerkistöstä.

Syyttäjäviranomaisella on kuitenkin oltava mahdollisuus pyytää tuomion koko tekstiä tai muita selvityksiä, jos ne katsovat sen tarpeelliseksi. Tällaisessa tapauksessa on kuitenkin seurattava keskinäisen avunannon perinteisiä kanavia, jotka voivat osoittautua pitkiksi ja mutkikkaiksi.

Tältä osin esittelijä toivoo, että otetaan viipymättä käyttöön sähköiset välineet, joilla voidaan nopeuttaa näitä pyyntöjä ja mahdollistaa, että oikeusviranomaiset saavat tarvittavat tiedot mahdollisimman pian.

Huomattakoon, että ECRIS-järjestelmää koskeva ehdotus sisältyy "E-justice"-järjestelmän laajempaan kehykseen, joka sekin on tarkoitettu luomaan enemmän ja nopeampaa viestintää jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten välillä.

Tarkistukset 4, 9 ja 10 perustuvat siihen, mitä yhteisöjen tuomioistuin vahvisti äskettäin asiassa C-133/06 tekemänsä päätöksen 54 kohdassa ja sitä seuraavissa kohdissa, toisin sanoen, että yhteisön toimielinten tahdon muodostamista koskevat säännöt perustuvat EY:n perustamissopimukseen, eivätkä jäsenvaltiot tai toimielimet itsekään saa niistä poiketa. Tuomioistuin katsoo, että sen tunnustaminen, että toimielin voisi luoda johdetun oikeuden säännöksiä, joko asiakirjan hyväksymistä koskevien säännösten vahvistamiseksi tai yksinkertaistamiseksi, merkitsisi samaa kuin perustamissopimuksessa määrättyä lainsäädäntävaltaa suuremman vallan myöntäminen kyseiselle toimielimelle. Tämä merkitsisi myös sitä, että asianomainen toimielin voisi aiheuttaa haittaa toimielinten välisen tasapainon periaatteelle, joka edellyttää, että kukin toimielin käyttää omaa toimivaltaansa ottaen asianmukaisesti huomioon muiden toimielinten toimivallan. Lisäksi tuomioistuin toteaa, että johdetun oikeuden säännösten luominen ei voi olla perusteltua myöskään kyseessä olevan asian poliittisesti herkän luonteen perusteella tai siihen vedoten, että yhteisön toiminnan tehokkuus on taattava.

Euroopan komission ehdottama menettely, jossa käytettäisiin sen itsensä johtamaa komiteaa, on täysin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston vastainen ja merkitsisi sellaisen johdetun oikeuden luomista, jota kyseisessä sopimuksessa ei tunneta.

Tarkistuksilla 4, 9 ja 10 pyritään saattamaan komission ehdotus yhteisöjen tuomioistuimen suuntaviivojen mukaiseksi ja toimimaan niin, että päätöksen sisällön täytäntöönpanotoimenpiteet hyväksytään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 ja 39 artiklan mukaisesti.

Mitä tulee tietosuojaan, joka on ollut kovin herkkä aihe kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa, esittelijä toteaa tyytyväisenä, ettei komission ehdotuksessa ole mitään kritisoitavaa.

Tässä päätöksessä kehitetään edelleen jo puitepäätökseen sisältyneitä periaatteita ja vahvistetaan, että kukin jäsenvaltio hallinnoi keskitetysti omia kansalaisiaan koskevia tietoja. Tietoja hoitaa keskushallinto, joka on ainoa taho, jolla on mahdollisuus käyttää eurooppalaisia yhteenliitettyjä rikosrekistereitä. Tämä merkitsee, että edes oikeusviranomaisilla ei ole pääsyä eurooppalaiseen rikosrekisteriin, ja niiden on itsekin osoitettava tietopyynnöt oman maansa keskusrikosrekisteriin, joka toimittaa sen eteenpäin kyseiselle maalle / kyseisille maille. Keskushallinto siis vastaanottaa pyydetyt tiedot ja toimittaa ne niitä pyytäneelle oikeusviranomaiselle. Esittelijä toivoo painokkaasti, että myös tulevaisuudessa kansallisten keskusrekisterien hallinnoinnista huolehtivat vain kansalliset viranomaiset.

Ehdotuksen johdanto-osan 14 kappaleessa tehty viittaus rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta tehtyyn puitepäätökseen takaa, että siinä määrättyjen standardien soveltaminen taataan myös tässä tapauksessa.

Tältä osin olisi aiheellista yhdenmukaistaa rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä jäsenvaltioiden välillä tehdyn puitepäätöksen johdanto-osan 10 kappale, jossa viitataan yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä Strasbourgissa 28 päivänä tammikuuta 1981 tehtyyn Euroopan neuvoston yleissopimukseen, tämän päätöksen johdanto-osan 14 kappaleen kanssa, jossa perustellusti viitataan rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta tehtyyn puitepäätökseen. Jäsenvaltioita on syytä muistuttaa, että kyseisen tietosuojapuitepäätöksen pikainen hyväksyntä on ratkaisevan tärkeää.

Pysyen edelleen tietosuoja-aiheessa esittelijä on samaa mieltä sellaisen S-TESTA-järjestelmän käyttämisestä, jolla taataan verkkojen turvallisuus, mikä on välttämätöntä, kun kyseessä ovat näin arkaluonteiset tiedot. Esittelijä suosittelee S-TESTA-järjestelmän käytön jatkamista ja katsoo, ettei tulisi suostua siihen, että rikosrekisteritietoja välitetään internetin tai muiden sellaisten kanavien kautta, jotka eivät takaa kaikkein korkeimpia turvallisuusstandardeja.

Johtopäätös

Esittelijä on erittäin vakuuttunut siitä, että rikosrekisteritiedot on yhdistettävä sähköisesti mahdollisimman pian ja että ilman kyseistä ehdotusta rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä jäsenvaltioiden välillä tehty puitepäätös pysyisi kuolleena kirjaimena.

Tämän vuoksi ehdotetuilla tarkistuksilla pyritään pääasiassa selventämään päätöksen sisältöä ja helpottamaan edelleen saatujen tietojen käyttämistä.

Esittelijä tietää senkin, että todennäköisesti liitäntäjärjestelmän käytännön toteuttaminen edellyttää jatkuvaa päivittämistä sekä teknistä ammattitaitoa ja mukautuksia. Hän toteaa kuitenkin, että Euroopan komission ehdottama ratkaisu ei vaikuta olevan samassa linjassa voimassa olevien perussopimusten kanssa eikä myöskään yhteisöjen tuomioistuimen äskettäin vahvistamien johdetun oikeuden lähteitä koskevien suuntaviivojen kanssa. Tämän vuoksi esittelijä kehottaa neuvostoa kunnioittamaan perussopimusten määräyksiä ja etenkin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 ja 39 artiklaa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Rikosrekisteritietojen vaihtoa koskevan eurooppalaisen tietojärjestelmän perustaminen (ECRIS)
Viiteasiakirjat	KOM(2008)0332 – C6-0216/2008 – 2008/0101(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	28.5.2008
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	LIBE 19.6.2008
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Luca Romagnoli 26.6.2008
Valiokuntakäsittely	9.6.2008		14.7.2008		9.9.2008		15.9.2008
Hyväksytty (pvä)	15.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	38 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alexander Alvaro, Roberta Angelilli, Emine Bozkurt, Philip Bradbourn, Mihael Brejc, Kathalijne Maria Buitenweg, Giusto Catania, Jean-Marie Cavada, Carlos Coelho, Elly de Groen-Kouwenhoven, Panayiotis Demetriou, Bárbara Dührkop Dührkop, Urszula Gacek, Kinga Gál, Jeanine Hennis-Plasschaert, Lívia Járóka, Ewa Klamt, Magda Kósáné Kovács, Stavros Lambrinidis, Kartika Tamara Liotard, Viktória Mohácsi, Javier Moreno Sánchez, Rareş-Lucian Niculescu, Inger Segelström, Vladimir Urutchev, Renate Weber, Tatjana Ždanoka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Edit Bauer, Simon Busuttil, Evelyne Gebhardt, Sophia in ‘t Veld, Iliana Malinova Iotova, Ona Juknevičienė, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Antonio Masip Hidalgo, Bill Newton Dunn, Luca Romagnoli, María Isabel Salinas García, Eva-Britt Svensson
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	19.9.2008