MIETINTÖ aiheesta "Tehokkaammin pimeää työtä vastaan"

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PERUSTELUT

talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (*) (17.7.2008)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnaN LAUSUNTO (16.7.2008)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (9.9.2008)

naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO (18.7.2008)

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

23.9.2008 - (2008/2035(INI))

Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta
Esittelijä: Pier Antonio Panzeri
Lausunnon valmistelija (*):Theodor Dumitru Stolojan,
talous- ja raha-asioiden valiokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 47 artikla

Menettely : 2008/2035(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A6-0365/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0365/2008

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 09/10/2008 - 7.4
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0466

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PERUSTELUT
talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (*)
sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnaN LAUSUNTO
kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnaN LAUSUNTO
naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

aiheesta "Tehokkaammin pimeää työtä vastaan"

(2008/2035(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission tiedonannon "Tehokkaammin pimeää työtä vastaan" (KOM(2007)0628),

– ottaa huomioon 21. syyskuuta 2000 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta pimeästä työstä[1],

– ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden edustajien 22. huhtikuuta 1999 hyväksymän päätöslauselman menettelyohjeista jäsenvaltioiden viranomaisten välistä tehostettua yhteistyötä varten, joka koskee sosiaaliturvaetuuksien väärinkäytön ja sosiaaliturvamaksupetosten ja pimeän työn torjumista sekä rajatylittävää työntekijöiden vuokraamista[2],

– ottaa huomioon neuvoston direktiivin 1999/85/EY, annettu 22. lokakuuta 1999, direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta sisällyttämällä siihen mahdollisuus soveltaa kokeiluluontoisesti alennettua arvonlisäverokantaa erityisen työvaltaisiin palveluihin[3],

– ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan työllisyysstrategian tulevaisuus – Täystyöllisyyteen ja parempiin työpaikkoihin tähtäävä strategia"(KOM(2003)0006),

– ottaa huomioon 22. heinäkuuta 2003 ja 12. heinäkuuta 2005 tehdyt neuvoston päätökset 2003/578/EY ja 2005/600/EY jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista ja etenkin suuntaviivoista nro 9 ja 21[4],

– ottaa huomioon neuvoston päätöslauselman pimeän työn muuttamisesta lailliseksi työksi[5],

– ottaa huomioon komission tiedonannon kevään Eurooppa-neuvostolle: "Aika kiristää tahtia – Uusi kasvua ja työllisyyttä edistävä kumppanuus" (KOM(2006)0030),

– ottaa huomioon yhteisön koheesiopolitiikan strategisista suuntaviivoista 6. lokakuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/702/EY[6],

– ottaa huomioon komission tiedonannon "Kertomus vuoden 2003 liittymissopimuksessa vahvistettujen siirtymäjärjestelyjen toimivuudesta (1. toukokuuta 2004–30. huhtikuuta 2006 välinen aika)" (KOM(2006)0048),

– ottaa huomioon 23. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman ihmisarvoisesta työstä kaikille[7],

– ottaa huomioon 11. heinäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman työlainsäädännön uudistamisesta 2000-luvun haasteita vastaavaksi[8],

– ottaa huomioon 26. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY soveltamisesta[9],

– ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavien seuraamusten säätämisestä (KOM(2007)0249),

– ottaa huomioon 29. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman yhteisistä joustoturvaperiaatteista[10],

– ottaa huomioon komission tiedonannon komission vihreään kirjaan "Työlainsäädäntö 2000-luvun haasteiden tasalle" liittyvän julkisen kuulemisen tuloksista (KOM(2007)0627),

– ottaa huomioon kasvun ja työllisyyden yhdennetyt suuntaviivat (2008–2010) (KOM(2007)0803),

– ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestö ILO:n ihmisarvoista työtä koskevan toimintaohjelman,

– ottaa huomioon ILO:n perustyönormit sekä työhallintoa ja työtarkastuksia koskevat ILO:n yleissopimukset ja suositukset, jotka toimivat kansainvälisenä viitekehyksenä, kun on taattava työolosuhteita ja työntekijöiden suojelemista koskevien lakitekstien soveltaminen,

– ottaa huomioon siirtotyöläisiä koskevan ILO:n yleissopimuksen nro 143 (1975) ja ILO:n täydentävät maahanmuuttajatyöntekijöitä koskevat määräykset, joissa säädetään tarvittaviin ja asianmukaisiin toimiin ryhtymisestä laittoman siirtolaisuuden torjumiseksi, kun sen tarkoituksena on työnhaku, sekä maahanmuuttajien laittoman työnteon torjumiseksi; ottaa huomioon myös määräykset, joiden tavoitteena on hallinnollisten, siviilioikeudellisten ja rikosoikeudellisten seuraamuksien soveltaminen maahanmuuttajatyöntekijöiden laittomaan työhön,

– ottaa huomioon neuvoston 22. joulukuuta 1995 antaman suosituksen laittoman maahanmuuton ja työnteon torjuntakeinojen yhdenmukaistamisesta,

– ottaa huomioon neuvoston 27. syyskuuta 1996 antaman suosituksen kolmansien maiden kansalaisten laittoman työnteon torjumisesta[11],

– ottaa huomioon Berliinissä 18.–20. tammikuuta 2007 pidetyn "hyvää työtä" käsitelleen EU:n työllisyys- ja sosiaaliasioiden ministerien epävirallisen kokouksen päätelmät,

– ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (EUROFOUND) raportin pimeän työn torjumisesta Euroopan unionissa[12],

– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 136 ja 145 artiklan,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

– ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6‑0365/2008),

A. toteaa, että pimeä työ on monimutkainen ilmiö, joka kasvaa edelleen monissa jäsenvaltioissa, koska siihen vaikuttavat monet taloudelliset, sosiaaliset, institutionaaliset, sääntelyyn liittyvät ja kulttuuriset tekijät,

B. ottaa huomioon, että pimeä työ on Euroopan työmarkkinoilla erityisen huolestuttava ja pysyvä piirre, joka saattaa vaikuttaa jäsenvaltioiden talouksiin ja vaarantaa Euroopan sosiaalisen mallin taloudellisen vakauden, sillä se on esteenä taloudelliselle kasvulle sekä finanssi- ja sosiaalipolitiikoille; ottaa huomioon, että se on lisäksi vastuussa kilpailun vääristymisestä sisämarkkinoilla, koska se saa aikaan vilpillistä kilpailua muita valtioita tai yrityksiä kohtaan,

C. ottaa huomioon, että pimeä työ on sosiaalisen polkumyynnin pääasiallinen lähde ja näin ollen yksi avainaiheista yhteisön työlainsäädännön uudistamisessa,

D. ottaa huomioon, että vakuuttamaton työvoima johtaa epäoikeudenmukaiseen kilpailuun vakuutettujen ja vakuuttamattomien työntekijöiden välillä, mikä heikentää työntekijöiden oikeuksia entisestään,

E. ottaa huomioon, että alat, joita pimeä työ eniten koskee, ovat erityisen työvoimavaltaisia, kuten maatalousala, rakennusala, kotitalouspalvelut, majoitus- ja ravintolapalvelut, ja niille on luonteenomaista työpaikkojen epävarmuus ja epäedulliset palkkaehdot,

F. ottaa huomioon, että pimeää työtä edistää varsinkin alihankintaketjujen teollinen uudelleenjärjestäminen, joka lisää riippumattomien, toisinaan pimeästi toimivien, työntekijöiden määrää,

G. katsoo, että työttömyyden, köyhyyden ja tilapäisten ja epävarmojen työpaikkojen korkea taso lisää pimeää työtä, koska kyseisessä tilanteessa työntekijät pakotetaan luopumaan vakuutuksista tai muista oikeuksista,

H. ottaa huomioon, että laittoman maahanmuuton ja pimeän työn välillä voi olla yhteys; katsoo, että se on yksi syy sille, miksi jäsenvaltioiden ja komission on edelleen harkittava yhteistä lähestymistapaa maahanmuuttoon ja mahdollisuutta useampien laillisten maahanmuuttoreittien avaamiseen niille kolmansien maiden kansalaisille, jotka haluavat työskennellä unionissa,

I. ottaa huomioon, että maahanmuuttajat, tai ainakin laittomat maahanmuuttajat, joutuvat muita todennäköisemmin tekemään pimeää työtä, usein huonoissa oloissa,

J. ottaa huomioon, että laittomasti työskentelevät kolmansien maiden kansalaiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa siksi, että jos he jäävät kiinni, heidät todennäköisesti palautetaan kotimaihinsa,

K. ottaa huomioon, että monissa jäsenvaltioissa on krooninen pula työntekijöistä, jotka voivat ja haluavat tehdä erityistä, usein ammattitaitoa edellyttämätöntä työtä esimerkiksi maataloudessa tai puutarhataloudessa,

L. ottaa huomioon, että kotitaloustyötä tekevät henkilöt työskentelevät usein pimeästi ja että suuri osa näistä työntekijöistä on maahanmuuttajatyöntekijöitä, joiden joukossa on runsaasti laittomia työntekijöitä ja joista osa on hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvan ihmiskaupan ja pakkotyön uhreja,

M. ottaa huomioon, että pimeä työ ei sisälly veropohjaan ja että se jäytää sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden rahoituksen ja jakautumisen perustuksia rajoittaen lisäksi jäsenvaltioiden kykyä tarjota sosiaalisia palveluita,

N. ottaa huomioon, että pimeä työ vie vakuutusrahastoilta arvokkaita tulolähteitä,

O. ottaa huomioon, että pimeää työtä tekevillä ei ole eläke-, sairaus- tai tapaturmavakuutusta, ja että he altistuvat näin suurille vaaroille ja taloudellisille menetyksille,

P. ottaa huomioon, että pimeän työn takia on mahdotonta tarkistaa, noudatetaanko työehdoissa työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia sääntöjä, mikä altistaa työntekijät suurille vaaroille ja minkä ansiosta työnantajat voivat vältellä vastuutaan,

Q. ottaa huomioon, että pimeän ja laittoman työn tehokasta torjuntaa varten on välttämätöntä vahvistaa valvonta- ja seuraamusjärjestelmiä säätämällä työsuojelutarkastuspalveluiden, veroviranomaisten ja työmarkkinaosapuolten koordinoidusta toiminnasta,

R. ottaa huomioon, että pimeällä työllä on kielteinen vaikutus kaikkiin Lissabonin strategian pilareihin eli täystyöllisyyteen, työn laatuun ja tuottavuuteen sekä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen;

1. pitää myönteisenä komission lähestymistapaa ja lisäksi kehottaa vastustamaan uusin voimin pimeää työtä ja harmaata taloutta, jotka – jäsenvaltiosta riippuen eri tavoin – vahingoittavat kansantaloutta, jättävät työntekijät vaille suojaa, ovat vahingollisia kuluttajille, vähentävät verokertymää ja johtavat epäoikeudenmukaiseen kilpailuun yritysten välillä;

2. ilmaisee syvän huolestumisensa pimeän työn laajuudesta, sillä sen osuus tietyissä jäsenvaltioissa on jopa 20 prosenttia BKT:sta;

3. kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan säännöllistä työtä koskevien kannustimien kehittämistä, mihin voi kuulua muun muassa tulojen verottoman osan suurentaminen ja työnantajien osalta lailliseen työhön liittyvien työnantajan välillisten työvoimakustannusten vähentäminen;

4. panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen, jossa pimeä työ lasketaan unionin poliittisiin painopisteisiin ja jossa edellytetään merkittäviä toimia yhteisössä ja jäsenvaltioissa;

5. kannustaa jäsenvaltioita jatkamaan verotus- ja sosiaalisturvajärjestelmää koskevia uudistuksia ja näin keventämään työvoiman verotusta;

6. toteaa kuitenkin vaikeuden konkretisoida pimeälle työlle määritellyt yhteisön poliittiset linjat tarkoin määritellyiksi oikeudellis-institutionaalisiksi välineiksi, jotka näkyisivät kussakin jäsenvaltiossa toteutettuina toimenpiteinä;

7. panee merkille suuren epäsuhtaisuuden, joka vallitsee yhteisön ammattitaitoista työtä koskevien toimintalinjojen täytäntöönpanemiseksi käytettävien välineiden ja markkinoiden vapauden täytäntöönpanemiseksi käytettävien välineiden välillä;

8. katsoo, että pimeän työn torjumiseksi tehtävä toiminta edellyttää perusteellista lähestymistapaa, joka kattaa seurannan ja valvonnan, taloudelliset ja institutionaaliset puitteet ja alakohtaisen ja alueellisen kehityksen, ja että siihen kuuluu monien tasojen yhteinen toiminta ja kaikkien sidosryhmien (julkisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yritysten ja työntekijöiden) osallistuminen;

9. panee merkille yhteyden talouden ja tuotannon viivästyneen kehityksen ja pimeän työn laajuuden välillä; katsoo, että pimeän työn torjumiseksi toteutettava toiminta olisi sisällytettävä Lissabonin strategian mukaiseen talous- ja työllisyyspolitiikkaan; katsoo lisäksi, että sen varmistamiseksi, että pimeää työtä käsittelevä politiikka on tehokasta ja että siitä saadaan myönteisiä tuloksia, olisi tehtävä täsmällisiä tutkimuksia ratkaisevien makrotaloudellisten tekijöiden sekä markkinoiden, tuotantomallien ja laajalle levinneen pimeän työn välisen suhteen analysoimiseksi;

10. vaatii näin ollen, että yhteisön toimet pimeää työtä vastaan olisivat tehokkaampia ja purevampia, jotta työoikeuden uudenaikaistaminen ei jäisi unionissa pelkäksi teoreettiseksi julistukseksi vaan että siitä on tuloksena tehokas ja laadukas politiikka, ja jotta varmistetaan, että työn laatua voidaan parantaa kaikissa tapauksissa "hyvää työtä" koskevan tavoitteen mukaisesti;

11. katsoo, että pimeän työn hävittäminen riippuu suurelta osin työnormien ja vero- ja sosiaaliturvasäännösten tehokkuudesta, ja katsoo, että kyseisistä asioista vastuussa olevien eri kansallisten viranomaisten voimavaroja ja toimintaa on vahvistettava ja niiden välistä koordinointia ja tiedonkulkua parannettava;

12. vaatii luomaan pimeän työn torjuntaa koskevan strategian, joka perustuu valtion lainvalvontaelinten, työvoimaviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, sosiaaliturvaviranomaisten ja veroviranomaisten väliseen tiiviiseen ja tehokkaaseen koordinointiin ja hallinnolliseen yhteistyöhön;

13. korostaa, että pimeälle työlle on useita eri määritelmiä jäsenvaltioiden säännöstöissä ja että kaikille jäsenvaltioille yhteinen määritelmä poistaisi lopullisesti ilmiötä koskeviin tilastotietoihin liittyvää epävarmuutta; panee tässä yhteydessä merkille, että komission kertomuksessa käytettyä määritelmää, jossa erotetaan toisistaan laillinen ja laiton toiminta, voidaan pitää lähtökohtana, koska ilmiön laatu ja määrä vaihtelevat jäsenvaltioittain;

14. huomauttaa, että pimeän työn torjumiseksi käyttöön otetut toimenpiteet tuovat selvyyttä myös niihin sääntöjenvastaisuuksiin lainmukaisiin sopimuksiin perustuvissa viranomaisille ilmoitetuissa työsuhteissa;

15. kehottaa jäsenvaltioita valvomaan enemmän ja paremmin nykyistä työlainsäädäntöä ja pimeän työn torjumiseksi suunniteltuja työelämän normeja; katsoo, että unionin olisi osallistuttava enemmän työsuojelu- ja sosiaaliviranomaisten yhteistyön laajentamisen ja parantamisen sekä niiden koordinoinnin edistämiseen;

16. panee merkille, että harmaata taloutta ei voida poistaa ilman asianmukaisten kannustinmekanismien käyttöönottoa, katsoo, että jäsenvaltioiden pitäisi ilmoittaa Lissabonin tulostaulukon yhteydessä, mitä saavutuksia on saatu aikaan harmaan talouden vähentämisen suhteen;

17. pyytää komissiota tekemään ehdotuksia yleisesti hyväksytyiksi menetelmiksi, joilla pimeää työtä voidaan mitata sukupuolen ja alan mukaan jaoteltujen tietojen perusteella, koska monilla aloilla on huomattavia eroja naisten ja miesten osuudessa pimeästä työstä ja koska se vaikuttaa välillisesti naisten ja miesten väliseen palkkakuiluun;

18. korostaa, että yhteisön tasolla on välttämätöntä perustaa foorumi, jonka tehtävänä on kerätä tarvittavat tiedot tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jotta saadaan luotua luotettava pimeän työn tilannetta unionissa tallentava tietokanta, jossa otetaan huomioon sukupuolinäkökulma ja erityisesti naisten tilanne;

19. korostaa, että naiset eivät ole yliedustettuina pimeän työn piirissä mutta heitä on enemmän kuin miehiä tietyillä, perinteisesti naisvaltaisilla työllisyyden aloilla, kuten kotitalous-, hotelli- ja ravintola-alalla sekä terveydenhoitoalalla, joille on tyypillistä alhaisempi pätevyystaso, työsuhdeturva ja palkkaus sekä heikompi tai kokonaan puuttuva sosiaaliturva, minkä vuoksi naisten asema on usein erityisen haavoittuva;

20. pyytää komissiota tarkastelemaan sellaisen tietopankin perustamista, johon talletettaisiin eri toimintatapoja ja menetelmiä, joita jäsenvaltiot käyttävät pimeän työn mittaamiseen ja jolla pyritään edistämään hyvien käytäntöjen vaihtoa ja tiedon siirtoa sekä arvioimaan toteutettujen toimenpiteiden toimivuutta ja siirrettävyyttä;

21. kehottaa komissiota suunnittelemaan politiikkaa, jolla pyritään toteuttamaan yleisiä ja alakohtaisia toimenpiteitä pimeän työn torjumiseksi ja säännönmukaistamiseksi siten, että näihin toimiin osallistuvat täysimääräisesti kaikki yhteiskunnalliset toimijat, ja siten, että niissä käsitellään erityisesti aloja, joilla esiintyy eniten pimeää työtä, kuten hotelli- ja ravintola-ala, maatalous, kotitaloustyöt ja rakennusala; kiinnittää komission ja jäsenvaltioiden huomion erityiseen tilanteeseen kodinhoitoalalla, jolle on keskittynyt huomattavasti naispuolisia työntekijöitä, jotka ovat kotoisin kolmansista maista ja joista monet eivät oleskele unionissa laillisesti;

22. panee merkille, että pimeän työn tekoa voidaan estää tunnustamalla kansalliset työturvallisuusnormit ja -ehdot jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten kahden- ja kolmenvälisissä sopimuksissa ja että tätä pyrkimystä tuettaisiin työmarkkinaosapuolten välisellä yhteistyöllä ja tiedonvaihdolla;

23. pyytää jäsenvaltioita vähentämään pimeän työn taloudellista houkuttavuutta varmistamalla, että niiden verotus- ja sosiaaliturvajärjestelmät ovat mahdollisimman yksinkertaisia, avoimia ja helposti saatavilla ja niihin liitetään tehokkaampi politiikka, jolla luodaan enemmän ja laadukkaampia työpaikkoja;

24. kehottaa komissiota tekemään jäsenvaltioille ehdotuksen perheyrityksissä avustavien aviopuolisoiden tai perheenjäsenten asemaa koskevista puitteista, mikä varmistaisi, että heidät saadaan pakollisen sosiaaliturvan piiriin[13];

25. korostaa, että perheen toiminta muodostaa jo itsessään perheyrityksen ja katsoo, että perheissä tehtävän epätyypillisen työn tunnustamista ja sen pakollista sisällyttämistä sosiaaliturvajärjestelmään on harkittava;

26. katsoo, että kaikkien jäsenvaltioissa toteutettujen talouspolitiikan, verotus- tai sosiaaliturvajärjestelmien uudistusten pitäisi olla yhtenäisiä ja niissä olisi otettava huomioon pimeän työn tärkeimmät syyt;

27. kehottaa jäsenvaltioita perustamaan tehokkaita kannustimia niille, jotka haluavat muuttaa pimeän työn viralliseksi taloudeksi, ja katsoo, että epätyypilliset sopimukset voivat yhtäältä auttaa ihmisiä jättämään laittoman työnteon ja toisaalta lisätä työn vakinaisuutta;

28. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön ankaria rangaistuksia niille työnantajille, jotka jatkavat pimeän työn käyttämistä kaikista tarjotuista kannustimista huolimatta;

29. kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään käytössään olevia välineitä, joissa yhdistyvät sekä ehkäisevät toimet että seuraamukset ja joiden tarkoituksena on muuttaa pimeä työ laillisiksi työsuhteiksi, sekä mahdollisuuksien mukaan koordinoimaan näiden välineiden käyttöä johdonmukaisuuden lisäämiseksi koko sisämarkkina-alueella;

30. panee merkille merkittävän aseman, joka työmarkkinaosapuolilla on monissa jäsenvaltioissa ollut pimeän työn torjumisessa, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja kannustamaan enemmän työnantajajärjestöjä ja ammattiliittoja tässä tehtävässä; panee huolestuneena merkille, että pimeää työtä tekevät työntekijät huomaavat usein, että tärkeät työterveys- ja turvallisuuslainsäädäntö ja minimipalkkoja koskeva lainsäädäntö eivät suojele heitä ja että heiltä evätään mahdollisuus liittyä ammattiliittoon; kehottaa erityisesti valvomaan paremmin minimipalkkaa koskevaa nykyistä lainsäädäntöä kussakin jäsenvaltiossa ja kehottaa niitä jäsenvaltioita, joissa ei tällä hetkellä ole kunnollista minimipalkkaa, harkitsemaan sellaisen hyväksymistä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti;

31. kehottaa arvioimaan ja edistämään tietyissä jäsenvaltioissa saatujen kokemusten perusteella uusia säännöllisen työn luokituksia työmarkkinaosapuolten kanssa sopivalla tasolla tehtävässä yhteistyössä, jotta pimeää työtä tekevät voisivat säännönmukaistaa tilanteensa, nykyisten tehokkaiksi osoittautuneiden parhaiden sääntelykäytäntöjen mukaisesti;

32. kiinnittää huomiota Belgiassa, Saksassa ja Ranskassa käytössä olevaan palvelusetelijärjestelmään, jonka turvin kotitaloudet voivat ostaa kotipalveluita alennettuun hintaan mutta tietäen samalla, että sosiaaliturvamaksut ja verot maksetaan kyseisen palvelusetelin avulla;

33. on vakuuttunut siitä, että pimeän työn säännönmukaistamiseen on aina liitettävä verovelvollisuus edellyttäen, että jäsenvaltiot voivat ryhtyä toimiin työnantajamaksujen helpottamiseksi;

34. kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan alakohtaista lähestymistapaa silloin kun ne toteuttavat pimeän työn laillistamista koskevia toimia;

35. suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen nostaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa kanne niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät vieläkään ole ottaneet kansallisessa lainsäädännössä käyttöön uusissa jäsenvaltioissa myönnettyjen pätevyyksien automaattista tunnustamista; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan velvoitteitaan välittömästi;

36. pyytää jäsenvaltioita, jotka ovat turvautuneet siirtymäkauteen työntekijöiden vapaassa liikkuvuudessa unionissa, avaamaan työmarkkinansa uusista jäsenvaltioista tuleville työntekijöille, koska osittainenkin työmarkkinoille pääsyn rajoittaminen on eurooppalaisen hengen vastaista ja uhkaa sen lisäksi lisätä pimeän työn käyttöä ja aiheuttaa alueellista epätasapainoa; pitää tässä yhteydessä olennaisen tärkeänä, että pannaan täytäntöön työntekijöiden yhdenvertaisten oikeuksien periaate ja torjutaan epäoikeudenmukaista kilpailua ja sosiaalista polkumyyntiä;

37. katsoo, että vapaata liikkuvuutta koskevasta oikeudesta nauttivien työntekijöiden pimeä työnteko saattaa johtua siitä, etteivät he tunne asiaan liittyviä säännöksiä; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita toteuttamaan tiedotuskampanjoita, joiden tarkoituksena on jakaa aiheesta tietoa sekä työntekijöille että työnantajille;

38. katsoo, että hallinnollisten kulujen ja menettelyjen selkeyttäminen tai vähentäminen, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta, vähentäisi pimeän työn käyttöä ja edistäisi liiketoimintaa unionissa;

39. kehottaa asiasta vastaavia kansallisia viranomaisia kannustamaan verkossa toimivan hallinnon ja rekisteröinnin käyttämistä, jotta vähennetään yritysten rekisteröinnin ja hallintomenettelyjen kustannuksia ja monimutkaisuutta; katsoo, että tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vähentämällä erityisesti pk-yritysten ja muiden yritysten verolomakkeiden määrää, yksinkertaistamalla yritysten tieto- ja maksukäytäntöjä sekä käyttämällä keskitettyjä palvelupisteitä;

40. katsoo, että tehokkaat, itse paikalla toteutettavat tarkistukset ja seuraamukset on otettava välittömästi käyttöön, ja että jäsenvaltioille on annettava tarvittavat toimintavaltuudet pimeän työn määrän hillitsemiseksi;

41. esittää vaatimuksen siitä, että alihankkijoita käyttävät yritykset katsottaisiin yhteisvastuullisiksi niiden alihankkijoiden mahdollisista maksuihin liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista, joiden kanssa yrityksellä on suora alihankintasopimus;

42. korostaa, että pimeän työn määrää alihankintaketjuissa saatettaisiin vähentää kansallisten säännösten järjestelmällä, joka velvoittaisi toimeksiantajat ja hankkeiden toteuttajat toimimaan vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti;

43. kehottaa jäsenvaltioita, työmarkkinaosapuolia ja työmarkkinoiden muita tärkeimpiä toimijoita kannustamaan yritysten yhteiskuntavastuuta ja muita vastaavia toimintatapoja pimeän työn torjumiseksi;

44. kehottaa jäsenvaltioita käyttämään eri liiketoiminta-alojen indikaattoreihin ja viiteparametreihin perustuvia innovatiivisia keinoja pimeän työn ja veronkierron torjumiseksi; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen vaihtamista pimeän työn torjunnassa;

45. huomauttaa, että pakkotoimenpiteet, joihin ei liity jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin parantamista, ovat omiaan keskittämään pimeän työn pelkästään jäsenvaltioihin, joilla on heikot rakenteet ja vähemmän säännelty talous;

46. kannattaa voimakkaasti sopimusten tekemistä alueellisella, kansallisella ja paikallisella tasolla, sillä niillä voidaan puuttua asteittain ja alakohtaisesti laittomaan työhön ja edistää toimenpiteitä, joiden tuloksena ovat koko yhteiskuntaa hyödyttävät tehokkaat ratkaisut;

47. pyytää tässä yhteydessä komissiota ehdottamaan jäsenvaltioille ja pimeän työn torjuntaan sitoutuneille yhteiskunnan ja talouden toimijoille "sopimusta pimeän työn paljastamisesta", jolla pyrittäisiin paljastamaan asteittain pimeä työ; katsoo, että kyseisessä sopimuksessa olisi määrättävä rajoitetusta siirtymäkaudesta, jonka aikana rangaistuksia ei käytetä, minkä jälkeen tulisivat voimaan kovemmat rangaistusmenetelmät;

48. suosittelee aktiivisempia toimia kaikkia pimeää työvoimaa käyttäviä yrityksiä kohtaan riippumatta paikasta, jossa toiminta toteutetaan, ja panee merkille, että tilannetta voitaisiin parantaa soveltamalla vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin 24. helmikuuta 2005 tehtyä neuvoston puitepäätöstä 2005/214/YOS;

49. vaatii noudattamaan paremmin ja tehokkaammin työoikeutta ja voimassa olevaa työlainsäädäntöä, sillä tämä on keino edistää ihmisarvoisen työn toimintaohjelmaa ja yhteisön säädösten, erityisesti palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16. joulukuuta 1996 annettuun direktiiviin 96/71/EY sisältyvien säännösten, soveltamista lähettämisen ensimmäisestä päivästä lähtien tulkitsemalla direktiiviä yhteneväisesti siten, että käännetään nykyinen suuntaus niin, että tasoitetaan vaihteluja työntekijöiden kohtelussa kohti perustavanlaatuisia perusnormeja;

50. pyytää komissiota tarkastelemaan uudelleen direktiiviä 96/71/EY ja lisäämään erityisesti asiasta vastaavien kansallisten viranomaisten (työsuojeluviranomaiset, veroviranomaiset ja sosiaaliturvalaitokset) hallinnollista yhteistyötä ja tietojenvaihtoa pimeän työn ehkäisemiseksi ja tilanteen korjaamiseksi;

51. kannattaa läheisempiä yhteyksiä kansallisten työsuojelutarkastusviranomaisten välillä ja toimenpiteitä, joilla edistetään parhaiden käytäntöjen vaihtoa yhteisön tasolla pimeän työn torjumiseksi;

52. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön ankarampia tarkastustoimenpiteitä ja tiukempia tarkistuksia, sillä ne ovat monissa maissa löyhentyneet;

53. toivoo, että unioni voi ottaa merkittävämmän aseman paremman yhteistyön ja koordinoinnin edistämiseksi työtarkastusten yhteydessä lisäämällä tarkastuselinten taloudellisia ja teknologisia varoja, tehostamalla toimenpiteitä, joiden ansiosta työsuojelutarkastusviranomaiset voivat työskennellä yhdessä, ja kehittämällä tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmiä niiden yhteiseen käyttöön tietosuojasta annetun lainsäädännön mukaisesti; tässä yhteydessä kehottaa komissiota selvittämään mahdollisuuksia perustaa jonkinlainen pysyvä eurooppalainen rakenne rajatylittävälle yhteistyölle, sillä tämä kokoaisi yhteen jäsenvaltioiden ponnistelut pimeän työn torjumiseksi;

54. suosittelee voimakkaasti, että jäsenvaltiot tekevät parempaa yhteistyötä ja välittävät paremmin tietoa tutkittaessa pimeän työn ilmiötä ja että ne tuovat esiin saadut ja odottamattomat tulokset;

55. kehottaa komissiota tutkimaan, miten 12. joulukuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2006/123/EY palveluista sisämarkkinoilla perustetut järjestelmät, mukaan lukien keskitetyt asiointipisteet, voisivat auttaa pimeän työn torjunnassa;

56. panee tyytyväisenä merkille, että on perustettu korkean tason komitea auttamaan jäsenvaltioita tunnistamaan ja vaihtamaan hyviä käytänteitä lähetettyihin työntekijöihin liittyvässä valvonnassa ja lainsäädännön parantamisessa;

57. suosittaa ottamaan vahvemman kannan vakuuttamattomaan työhön ja toimenpiteisiin, joilla kannustetaan EU:n ammattiliittojen yhteistyötä, keskustelua ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

58. katsoo, että työnantajille, työntekijöille, mahdollisille pimeän työn käyttäjille ja kaikille työmarkkinajärjestöille olisi tiedotettava entistä paremmin pimeään työhön liittyvistä riskeistä ja kustannuksista tai pimeän työn hävittämisestä tai sen laillistamisesta aiheutuvista eduista;

59. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään työnantajille ja työntekijöille suunnatun tiedotuskampanjan, jolla pyritään kiinnittämään huomiota alalla sovellettaviin yhteisön vähimmäissäännöksiin ja niihin kielteisiin seurauksiin, joita pimeästä työstä aiheutuu julkiselle rahoitukselle, kansalliselle sosiaaliturvajärjestelmälle, oikeudenmukaiselle kilpailulle, talouden suorituskyvylle ja työntekijöille itselleen;

60. suosittelee pysyviä pimeän työn vastaisia kampanjoita, joiden yhteydessä toteutetaan tiedotus- ja valistusaloitteita yhteisön, kansallisella ja paikallisella tasolla ja joihin osallistuvat yhteiskunnalliset toimijat, julkiset yhteisöt, kauppakamarit ja työnvälitystoimistot, koululaitokset ja paikallisviranomaiset sekä eri valvonta- ja rangaistusjärjestelmät;

61. katsoo, että näihin pysyviin kampanjoihin olisi liitettävä eri toimenpiteitä laillisuuden vakiinnuttamiseksi ja ammattitaitoisen työn ja laillisen yrittäjyyden edistämiseksi, ja kehottaa jäsenvaltioita, asiasta vastaavia kansallisia viranomaisia ja kansalaisyhteiskunnan rakenteita yhdistämään ponnistuksensa ja luomaan ympäristön, jossa pimeää työtä ei suvaita, ja muuttamaan yleistä mielipidettä siitä;

62. korostaa, että jäsenvaltioiden on osoitettava enemmän julkisia varoja ja käytettävä yhteisön rahoitusmahdollisuuksia, muun muassa Euroopan sosiaalirahastoa ja työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevaa yhteisön Progress-ohjelmaa, yleisen tietoisuuden lisäämiseksi; katsoo, että yleistä tietoisuutta lisäävissä toimissa pitäisi korostaa seuraamuksia, kustannuksia, pimeän työn riskejä ja laillisen työn etuja, mikä on kasvua ja työllisyyttä edistävän Lissabonin strategian päätavoitteiden mukaista; kehottaa työmarkkinaosapuolia olemaan aktiivisesti mukana kyseisessä prosessissa;

63. vaatii kaikkia jäsenvaltioita allekirjoittamaan kansainvälisen yleissopimuksen siirtotyöläisten ja heidän perheidensä oikeuksien suojelusta;

64. katsoo, että pimeän työn ilmiön torjumiseksi on perustettava paikallisia ja yhteisön ohjelmointivälineitä, joiden avulla voidaan noudattaa taloudellisen ja sosiaalisen tuen ja kehityksen politiikkaa ja toteuttaa seuranta- ja rangaistustoimenpiteitä;

65. pyytää komissiota selvittämään mahdollisuutta liittää pimeän työn torjuntaan rahoituspolitiikkoja, jolla tuettaisiin alueellisia ja paikallisia suunnitelmia pimeän työn torjumiseksi;

66. kehottaa komissiota kehittämään jäsenvaltioille kokeiluvälineen, jossa otetaan mallia tietyissä jäsenvaltioissa jo noudatetuista hyvistä käytännöistä ja Luxemburgissa kehitetyn 2 Plus -hankkeen (jota Euroopan sosiaalirahasto yhteisrahoitti tavoitteen 3 piiriin kuuluvasta ohjelmasta) kaltaisista malleista, joiden tarkoituksena on päästä eroon pimeästä työstä vesittämällä sen kiinnostavuus muun muassa:

- yksinkertaistamalla huomattavasti työnantajan hallinnollisia menettelyjä huolehtien samalla, että työntekijät ovat vakuutettuja sosiaaliturvan kautta,

- keventämällä työnantajan verotusta vähennyksin, kuten lähityöhön liittyvien kulujen vähennyksin,

- myöntämällä verovapaus kaikelle työlle, josta saatava palkka on alempi kuin tietty jäsenvaltion vahvistama minimimäärä;

67. katsoo, että olisi hyödyllistä tutkia ja arvioida mahdollisuutta turvautua myös pimeän työn suhteen ilmoitusvelvoitteesta vapautettuun valtiontukeen tulkitsemalla laajasti ilmausta "työpaikkojen perustaminen" suhteessa ilmaukseen "säännöllisten työpaikkojen perustaminen"; panee merkille, ettei pimeä työ vastaa todellista työtä ja että näin ollen kannustaminen sen laillisuuden varmistamiseen voisi "tukea työpaikkojen luomista";

68. kiinnittää huomiota naisten yleisesti heikompaan asemaan työmarkkinoilla ja siihen, että tämä johtuu usein perhevelvollisuuksista, joiden vuoksi heidän on vaikeampi päästä virallisille työmarkkinoille ja joiden vuoksi he helpommin ottavat vastaan alipalkattua ja pimeää työtä, ja katsoo, että tämä antaa erityisesti kotiäideille, laittomasti maahan tulleille naisille ja pienipalkkaista ja pimeää työtä tekeville naisille heikommat mahdollisuudet käyttää oikeuttaan ihmisarvoiseen työhön, jota Kansainvälinen työjärjestö puolustaa aktiivisesti; korostaa, että tämä vaikuttaa kielteisesti naisten urakehitykseen ja eläkenäkymiin sekä työmarkkinoiden toimivuuteen ja sosiaaliturvajärjestelmien rahoittamismahdollisuuksiin;

69. katsoo, että politiikka, jonka mukaisesti äitiys- ja vanhempainloma laskettaisiin työajaksi ja josta maksettaisiin palkkaa, lieventäisi perhevelvollisuuksien kielteisiä vaikutuksia ja edesauttaisi naisten urakehitystä sekä parantaisi työmarkkinoiden toimivuutta;

70. vaatii työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien tutkimushankkeiden rahoittamista ja toimia, joilla edistetään työtapaturmien ennaltaehkäisyä ja työterveyden ja -turvallisuuden lisäämistä työpaikoilla ottaen erityisesti huomioon riskialttiimmat alat, joilla pääasiallisesti käytetään pimeää työtä; katsoo, että työtapaturmien ja laittoman työn välistä suhdetta pitäisi tutkia kuolemaan johtavia onnettomuuksia koskevien tietojen perusteella;

71. katsoo, että asianmukainen ammattikoulutus pohjustaa pimeän työn torjuntaa;

72. suosittelee kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla tehtävää sopimusta, jossa ovat osallisina sosiaalialan laitokset ja työnantajajärjestöt ja jonka tarkoituksena on sitoutua yleisesti pimeän työn seurantaan ja sen vähittäiseen kitkemiseen;

73. suhtautuu myönteisesti komission tavoitteisiin määrätä seuraamuksia laittomasti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajille, mutta pitää kuitenkin valitettavana, ettei laillisesti unionin alueella oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia hyväksikäytöltä suojaavia toimia ole;

74. korostaa huomattavaa vaikutusta, joka komission ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi on pimeään työhön, sillä siinä otetaan käyttöön rangaistuksia niitä työnantajia vastaan, jotka käyttävät Euroopan unionissa laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia, ja ilmaisee huolensa sortavien toimenpiteiden käyttöönottamisesta ennen kuin laillista työmarkkinoille pääsyä koskevista säännöistä ja toimintatavoista on laadittu mitään yhteistä kehystä;

75. toteaa, että edistysaskelia on otettu ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista (KOM(2007)0638), mutta pitää valitettavana, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 27–34 artiklassa myönnettyjen oikeuksien takaamiseksi on tehtävä vielä paljon töitä;

76. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joiden tarkoituksena on lievittää pimeää työtä tekevän maahanmuuttajaväestön erityisen haavoittuvaa asemaa;

77. katsoo, että laittomasti maassa oleskelevien laiton työhönotto on monimutkainen ongelma, jota ei kuitenkaan voida ratkaista pelkillä työnantajiin kohdistuvilla rangaistuksilla, vaan joka vaatii laajoja alakohtaisia toimenpiteitä; katsoo erityisesti, että on varmistettava siirtotyöläisille annettavaa tukea koskevien ILO:n suuntaviivojen noudattaminen pyrittäessä varmistamaan heidän oikeuksiensa kunnioittaminen;

78. on sitä mieltä, että pimeän työn torjunta edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelutapaa, jossa on otettava huomioon, että työnantajien hyväksikäytöstä kärsivien niin laillisten kuin laittomien siirtotyöläisten oikeuksien suojeleminen ja edistäminen on välttämätöntä;

79. on sitä mieltä, että laittomien maahanmuuttajien tekemää pimeää työtä ei voida torjua tehokkaasti, ellei Euroopan unionin tarvitseman joko ammattitaitoisen tai ammattitaidottomamman työvoiman saantia kolmansista maista edistetä laillista maahanmuuttoa tukevin keinoin;

80. katsoo, että lisääntyvän epävirallisen talouden ja erityisesti laittomasti maassa oleskelevien siirtotyöläisten riistämisen torjunnassa on tukeuduttava kotiuttamisen lisäksi ennalta ehkäiseviin välineisiin ja menetelmiin, joilla ehkäistään siirtotyöläisten riistäminen ja edistetään laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden perusihmisoikeuksien tunnustamista ja kunnioittamista;

81. kehottaa jäsenvaltioita pikaisesti allekirjoittamaan ja ratifioimaan Euroopan neuvoston yleissopimuksen ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta;

82. kehottaa unionin jäsenvaltioita laatimaan tai vahvistamaan lainsäädännöllisiä toimia, jotka rohkaisevat hyväksikäytön uhreiksi joutuneita maahanmuuttajia kertomaan tilanteestaan, sillä tämä auttaisi torjumaan tehokkaammin pimeää työtä;

83. kannattaa yhdistettyjä rahoitus-, vero- ja työsuojelutarkastusmenettelyjä pimeän työn torjumiseksi;

84. kehottaa komissiota harmaan talouden torjunnan yhteydessä edistämään hallinnollista yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtamista yhteisön tasolla;

85. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä neuvostolle ja komissiolle.

[1] EUVL C 146, 17.5.2008, s. 102.
[2] EYVL C 125, 6.5.1999, s. 1.
[3] EYVL L 277, 28.10.1999, s. 34.
[4] EUVL L 197, 5.8.2003, s. 13 ja EUVL L 205, 6.8.2005, s. 2.
[5] EUVL L 291, 31.10.2006, s. 11.
[6] EUVL C 260, 29.10.2003, s. 1.
[7] EUVL C 102 E, 24.4.2008, s. 321.
[8] EUVL C 175 E, 10.7.2008, s. 401.
[9] EUVL C 313 E, 20.12.2006, s. 452.
[10] Hyväksytyt tekstit, P6_TA-PROV(2007)0574.
[11] EYVL C 304, 14.10.1996, s. 1.
[12] Tackling undeclared work in the European Union, http://www.eurofound.europa.eu/pubdocs/2008/13/en/1/ef0813en.pdf
[13] Päätöslauselma itsenäisten ammatinharjoittajien avustavien aviopuolisoiden tilanteesta (EYVL C 85 17.3.1997, s. 186).

Pimeän työn ilmiö on niin laaja, etteivät Euroopan unioni ja sen toimielimet voi jäädä toimettomiksi sen suhteen. Kun pimeän työn osuus ylittää 20 prosenttia, ollaan erittäin selkeästi laittomassa tilanteessa, jota ei pidä sietää, sillä se vääristää tosiasiallisesti voimakkaasti yritysten ja alueiden välistä kilpailua. Syyt pimeään työhön vaihtelevat: pimeä työ johtuu epäilemättä tietyistä puutteista työmarkkinoilla, tiettyjen yritysten käynnissä oleviin uudelleenjärjestelyihin liittyvistä puutteista sekä tiettyjen yritysten vaikeuksista pysytellä markkinoilla. Se johtuu laittomasta maahanmuutosta, mutta myös yhteisössä tapahtuvasta maahanmuutosta. Se johtuu viranomaisten usein heikosta toiminnasta ja asiattomasta veropolitiikasta. Olisi kuitenkin ymmärrettävä paremmin, että ilman pimeän työn tarmokasta torjuntaa Euroopan sosiaaliturvajärjestelmät ovat lähitulevaisuudessa vaarassa heiketä merkittävästi. Eurooppa joutuu kohtaamaan historiallisia haasteita – globalisaatio ja väestökehitys – minkä vuoksi on vaikeaa toteuttaa haasteisiin vastaavaa politiikkaa, jollei kyetä supistamaan epävirallisen talouden valtaamaa tilaa. Pimeän työn syitä on vielä muitakin.

Tätä työtä luonnehtii sellaisenaan jo yleinen turvattomuus. Jos tarkastellaan työtapaturmatilastoja, voidaan havaita, että monet näistä tapaturmista johtuvat työsuoritusluokituksista.

Komissio on asettanut päämääräkseen työtapaturmien vähentämisen 25 prosentilla vuoteen 2014 mennessä, mikä saavutetaan tehokkaalla pimeän työn torjunnalla.

Yksi lisäsyy on Euroopassa sääntöjä noudattavien ja noudattamatta jättävien yritysten välisten kilpailutekijöiden vääristyminen. Miten voidaan rakentaa avoimen kilpailun Eurooppaa, jos yksi markkinaosapuoli on korruptoitunut? On korostettava vielä yhtä tärkeää seikkaa. Pimeä työ horjuttaa monia työmarkkinoita ja aiheuttaa tilanteita, joita on vaikea hallita.

On erittäin vaikeaa edetä työn uudistamisessa ja joustoturvassa, jollei kyetä poistamaan pimeää työtä ja perustamaan eheämpiä ja yhteneväisempiä työmarkkinoita. Pitäisi olla kaikille täysin selvää, että jos unioni haluaa saavuttaa Lissabonin strategiassa asetetut tavoitteet, se ei voi laiminlyödä tätä työtä.

On selvää, että 27 jäsenvaltion unionia arvioidaan yhä useammin sen oman politiikan yhteneväisyydellä, kyvyllä ja tahdolla tehdä sanoista tekoja.

Tämä pätee kaikkiin aloihin, mutta on muistettava, että Euroopan yleiseen mielipiteeseen vaikuttaa erittäin merkittävästi kaikki, mikä liittyy työhön, sillä Euroopan sosiaalinen tulevaisuus, talouden vakaus ja kansalaisten hyvinvointi perustuvat työhön.

Tehtävä on kunnianhimoinen ja sen täyttämiseen tarvitaan selkeitä ja konkreettisia toimia eikä pelkkiä sanoja.

Eurooppalaisten toimintatapojen erityisyys tällä alalla osoittaa selvästi, että uusia poliittisia linjoja pimeän työn suhteen on vaikea muuntaa tarkoin määritellyiksi oikeudellisiksi ja institutionaalisiksi välineiksi, jotka puolestaan voitaisiin muuntaa eri jäsenvaltioiden tarkoiksi toimenpiteiksi.

Tämä johtuu siitä, että Euroopan unionin tavoissa torjua pimeää työtä keskitytään edelleen ei-sitoviin välineisiin, mistä aiheutuu, ettei kyetä saamaan aikaan muutosta tämän ilmiön vastaisten unionin toimien tehokkuudessa ja purevuudessa. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä todeta, että vaikka pimeää työtä koskevassa menetelmien yhdenmukaistamisessa ei ole viime vuosina lainkaan edistytty, ei-sitoviin välineisiin turvautumisessa on sen sijaan saatu asteittain aikaan jäsenvaltioiden välille tietty yhteneväisyys strategioissa, joilla torjutaan pimeän työn ongelmaa. Vallitsee selvä epäsuhtaisuus niiden välineiden välillä, joita Euroopan unioni haluaa ja voi käyttää ammattitaitoista työtä suosivan politiikan hyväksi, ja niiden, joita se käyttää vapaiden markkinoiden varmistamiseksi.

Käsitellessään pimeän työn torjumista komissio korostaa työsuhteita koskevien kansallisten säännöstöjen rationalisoimista ja tehostamista ja osoittaa tiettyjä erittäin mielenkiintoisia tavoitteita antamatta kuitenkaan tarkkoja ja asianmukaisia välineitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tässä yhteydessä kysymykseen tulee mahdollisuus vähentää poikkeavien työtapojen käytön esteitä, rakennerahastojen käyttö samaan tarkoitukseen tai mahdollisuus tukea, erityisesti direktiivillä, ylikansallisia työehtosopimusneuvotteluja, joiden tarkoituksena on konkretisoida minimipalkkojen yhdenmukaistaminen Euroopassa.

Kaikista edellä esitetyistä syistä pimeän työn torjumisessa on paljon tehtävää. Nyt käsiteltävänä olevalla mietinnöllä pyritään toimimaan tähän suuntaan ja siinä esitetyillä ehdotuksilla halutaan kunnianhimoisesti rajata hyödyllisellä tavalla tälle torjuntatyölle annettavan tuen puitteet.

työllisyys- ja sosiaalisasioiden valiokunnalle

aiheesta "Tehokkaammin pimeää työtä vastaan"
(2008/2035(INI))

Valmistelija (*): Theodor Dumitru Stolojan

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 47 artikla

EHDOTUKSIA

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. kannustaa jäsenvaltioita jatkamaan verotus- ja sosiaalisturvajärjestelmää koskevia uudistuksia työvoiman verotuksen keventämiseksi;

2. pitää myönteisenä komission lähestymistapaa, ja kehottaa myös vastustamaan uusin voimin pimeää työtä ja harmaata taloutta, jotka – jäsenvaltiosta riippuen eri tavoin – vahingoittavat kansantaloutta, jättävät työntekijät vaille suojaa, ovat vahingollisia kuluttajille, vähentävät verokertymää ja johtavat epäoikeudenmukaiseen kilpailuun yritysten välillä;

3. vaatii luomaan pimeän työn torjuntaa koskevan strategian, joka perustuu valtion lainvalvontaelinten, työvoimaviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, sosiaaliturvaviranomaisten ja veroviranomaisten väliseen tiiviiseen ja tehokkaaseen koordinointiin ja hallinnolliseen yhteistyöhön;

4. kehottaa jäsenvaltioita käyttämään eri liiketoiminta-alojen indikaattoreihin ja viiteparametreihin perustuvia innovatiivisia keinoja pimeän työn ja veronkierron torjumiseksi; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen vaihtamista pimeän työn torjunnassa;

5. kehottaa jäsenvaltioita poistamaan vuoteen 2009 mennessä uusien jäsenvaltioiden työntekijöiden vapaata liikkuvuutta rajoittavat siirtymäsäännökset, silloin kun jäsenvaltioiden on jälleen päätettävä uusia jäsenvaltioita koskevista tilapäisistä rajoituksista, sillä työvoima todellakin liikkuu, ja kyseessä olevat työntekijät päätyvät usein laittomiksi työntekijöiksi;

6. suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen nostaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa kanne niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät vieläkään ole ottaneet kansallisessa lainsäädännössä käyttöön uusissa jäsenvaltioissa myönnettyjen pätevyyksien automaattista tunnustamista; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan velvoitteitaan välittömästi;

7. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään työnantajille ja työntekijöille suunnatun tiedotuskampanjan, jolla pyritään kiinnittämään huomiota alalla sovellettaviin yhteisön vähimmäissäännöksiin ja niihin kielteisiin seurauksiin, joita pimeästä työstä aiheutuu julkiselle rahoitukselle, kansalliselle sosiaaliturvajärjestelmälle, oikeudenmukaiselle kilpailulle, talouden suorituskyvylle ja työntekijöille itselleen;

8. korostaa, että jäsenvaltioiden on osoitettava enemmän julkisia varoja ja käytettävä yhteisön rahoitusmahdollisuuksia, muun muassa Euroopan sosiaalirahastoa tai työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevaa yhteisön Progress-ohjelmaa, yleisen tietoisuuden lisäämiseksi; katsoo, että yleistä tietoisuutta lisäävissä toimissa pitäisi korostaa seuraamuksia, kustannuksia, pimeän työn riskejä ja laillisen työn etuja, mikä on kasvua ja työllisyyttä edistävän Lissabonin strategian päätavoitteiden mukaista; kehottaa työmarkkinaosapuolia olemaan aktiivisesti mukana kyseisessä prosessissa;

9. panee merkille, että harmaata taloutta ei voida poistaa ilman asianmukaisten kannustinmekanismien käyttöönottoa, katsoo, että jäsenvaltioiden pitäisi ilmoittaa Lissabonin tulostaulukon yhteydessä, mitä saavutuksia on saatu aikaan harmaan talouden vähentämisen suhteen;

10. kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan alakohtaista lähestymistapaa silloin kun ne toteuttavat pimeän työn laillistamista koskevia toimia;

11. kehottaa asiasta vastaavia kansallisia viranomaisia kannustamaan verkossa toimivan hallinnon ja rekisteröinnin käyttämistä, jotta vähennetään rekisteröinnin ja hallintomenettelyjen kustannuksia ja monimutkaisuutta; katsoo, että tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vähentämällä erityisesti pk-yritysten ja muiden yritysten verolomakkeiden määrää, yksinkertaistamalla yritysten tieto- ja maksukäytäntöjä sekä käyttämällä keskitettyjä palvelupisteitä;

12. kehottaa tiukentamaan nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa ja seuraamuksia pimeän työn torjunnassa;

13. kehottaa komissiota harmaan talouden torjunnan yhteydessä edistämään hallinnollista yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtamista yhteisön tasolla.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

tehokkaammin pimeää työtä vastaan
(2008/2035(INI))

Valmistelija: Benoît Hamon

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. katsoo, että pimeä työ lisääntyy työntekijöiden liikkuessa vapaasti sisämarkkinoilla; katsoo, että tämä haittaa sekä työntekijöitä, julkista taloutta, sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa että tervettä kilpailua;

2. pyytää jäsenvaltioita hankkiutumaan mahdollisimman nopeasti eroon siirtymäkauden säännöksistä, joilla rajoitetaan uusien jäsenvaltioiden työntekijöiden liikkumista, sillä tällaiset rajoitukset juuri kannustavat pimeää työtä;

3. katsoo, että vapaasta liikkuvuudesta nauttivien työntekijöiden pimeä työnteko saattaa johtua siitä, etteivät he tunne asiaan liittyviä säännöksiä; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita toteuttamaan tiedotuskampanjoita, joiden tarkoituksena on jakaa aiheesta tietoa sekä työntekijöille että työnantajille;

4. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joiden tarkoituksena on lievittää pimeää työtä tekevän maahanmuuttajaväestön erityisen haavoittuvaa asemaa;

5. pyytää komissiota tarkastelemaan uudelleen 16. joulukuuta 1996 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/71/EY palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon[1], ja lisäämään erityisesti asiasta vastaavien kansallisten viranomaisten (työsuojeluviranomaiset, verohallinto, sosiaaliturvalaitokset) hallinnollista yhteistyötä ja tietojenvaihtoa pimeän työn ehkäisemiseksi ja tilanteen korjaamiseksi;

6. pyytää komissiota tutkimaan, miten 12. joulukuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2006/123/EY palveluista sisämarkkinoilla[2] perustetut järjestelmät, mukaan lukien keskitetyt asiointipisteet, voisivat auttaa pimeän työn torjunnassa;

7. korostaa, että pimeän työn määrää alihankintaketjuissa saatettaisiin vähentää kansallisten säännösten järjestelmällä, joka velvoittaisi toimeksiantajat ja hankkeiden toteuttajat toimimaan vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti;

8. kehottaa jäsenvaltioita toimimaan yhdessä pimeän työnteon vähentämiseksi ja toteuttamaan niiden erityisvaatimuksiin soveltuvaa politiikkaa;

9. kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään käytössään olevia välineitä, joissa yhdistyvät sekä ehkäisevät toimet että seuraamukset ja joiden tarkoituksena on muuttaa pimeä työ laillisiksi työsuhteiksi, sekä mahdollisuuksien mukaan koordinoimaan näiden välineiden käyttöä johdonmukaisuuden lisäämiseksi koko sisämarkkina-alueella;

10. suosittelee kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla tehtävää sopimusta, jossa ovat osallisina sosiaalialan laitokset ja työnantajajärjestöt ja jonka tarkoituksena on sitoutua yleisesti pimeän työn seurantaan ja sen vähittäiseen kitkemiseen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

[1] EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1.
[2] EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36.

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

Pimeän työn torjumisen tehostamisesta
(2008/2035(INI))

Valmistelija: Claudio Fava

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että niin lailliset kuin laittomat maahanmuuttajat ovat pimeää työtä koskevan hyväksikäytön suurimpia uhreja,

B. ottaa huomioon, että laittomasti työskentelevät kolmansien maiden kansalaiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa siksi, että jos he jäävät kiinni, heidät todennäköisesti palautetaan kotimaihinsa,

C. toteaa, että pimeän työn saatavuus on yksi tekijä, joka kannustaa laittomaan maahanmuuttoon ja luo edellytyksiä maahanmuuttajien hyväksikäytölle,

1. suhtautuu myönteisesti komission tavoitteisiin määrätä seuraamuksia laittomasti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajille, mutta pitää kuitenkin valitettavana, ettei laillisesti EU:n alueella oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia hyväksikäytöltä suojaavia toimia ole;

2. kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan seuranta- ja seuraamusmenettelyjä, joihin osallistuvat työsuojeluhallinto, verovirastot ja työmarkkinaosapuolet;

3. toteaa, että edistysaskelia on otettu ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista (KOM(2007)0638), mutta pitää valitettavana, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 27–34 artiklassa myönnettyjen oikeuksien takaamiseksi on tehtävä vielä paljon töitä;

4. on sitä mieltä, että pimeän työn torjunta edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelutapaa, jossa on otettava huomioon, että työnantajien hyväksikäytöstä kärsivien niin laillisten kuin laittomien siirtotyöläisten oikeuksien suojeleminen ja edistäminen on välttämätöntä;

5. uskoo, että jäsenvaltioiden hallintojärjestelmien yksinkertaistaminen ja koordinointi tehostaisi pimeän työn torjuntaa;

6. on sitä mieltä, että laittomien maahanmuuttajien tekemää pimeää työtä ei voida torjua tehokkaasti, ellei Euroopan unionin tarvitseman joko ammattitaitoisen tai ammattitaidottomamman työvoiman saantia kolmansista maista edistetä laillista maahanmuuttoa tukevin keinoin;

7. kehottaa unionin jäsenvaltioita laatimaan tai vahvistamaan lainsäädännöllisiä toimia, jotka rohkaisevat hyväksikäytön uhreiksi joutuneita maahanmuuttajia kertomaan tilanteestaan, sillä tämä olisi paras keino torjua pimeää työtä;

8. uskoo, että on tarvetta voimistaa ihmiskaupan torjuntaa, koska ihmiskauppa liittyy usein pimeään työhön.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

tehokkaammin pimeää työtä vastaan
(2008/2035(INI))

Valmistelija: Astrid Lulling

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

– ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön asiakirjan "Tackling undeclared work in the European Union"[1],

– ottaa huomioon Euroopan komission työllisyys- ja sosiaaliasioiden pääosaston teettämän selvityksen "Undeclared work in an enlarged union, an analysis of undeclared work: an in-depth study of specific items" (maaliskuu 2004),

1. korostaa, että naiset eivät ole yliedustettuina pimeän työn piirissä vaan että heitä on enemmän kuin miehiä tietyillä, perinteisesti naisvaltaisilla työllisyyden aloilla, kuten kotitalous-, hotelli- ja ravintola-alalla sekä terveydenhoitoalalla, joille on tyypillistä alhaisempi pätevyystaso, työsuhdeturva ja palkkaus sekä heikompi tai vaillinainen sosiaaliturva, minkä vuoksi naisten asema on usein erityisen haavoittuva;

2. kiinnittää huomiota naisten yleisesti heikompaan asemaan työmarkkinoilla ja siihen, että tämä johtuu usein perhevelvollisuuksista, joiden vuoksi heidän on vaikeampi päästä virallisille työmarkkinoille ja joiden vuoksi he helpommin ottavat vastaan alipalkattua ja pimeää työtä; katsoo, että tämä antaa erityisesti kotiäideille, laittomasti maahan tulleille naisille ja pienipalkkaista ja pimeää työtä tekeville naisille heikommat mahdollisuudet käyttää oikeuttaan ihmisarvoiseen työhön, jota Kansainvälinen työjärjestö puolustaa aktiivisesti; korostaa, että tämä vaikuttaa kielteisesti naisten urakehitykseen ja eläkkeisiin sekä työmarkkinoiden toimivuuteen ja sosiaaliturvajärjestelmien rahoittamismahdollisuuksiin;

3. katsoo, että politiikka, jonka mukaisesti äitiys- ja vanhempainloma laskettaisiin työajaksi ja josta maksettaisiin palkkaa, lieventäisi perhevelvollisuuksien kielteisiä vaikutuksia ja edesauttaisi naisten urakehitystä sekä parantaisi työmarkkinoiden toimivuutta;

4. kehottaa komissiota kehittämään jäsenvaltioille pilottivälineen, jossa otetaan mallia tietyissä jäsenvaltioissa jo noudatetuista hyvistä käytännöistä ja Luxemburgissa kehitetyn 2 Plus -hankkeen (jota Euroopan sosiaalirahasto yhteisrahoitti tavoitteen 3 piiriin kuuluvasta ohjelmasta) kaltaisista malleista, joiden tarkoituksena on päästä eroon pimeästä työstä vesittämällä sen kiinnostavuus muun muassa:

- yksinkertaistamalla työnantajan hallinnollisia menettelyjä mahdollisimman pitkälle huolehtien samalla, että työntekijät ovat vakuutettuja sosiaaliturvan kautta,

- keventämällä työnantajan verotusta vähennyksin, kuten lähityöhön liittyvien kulujen vähennyksin,

- myöntämällä verovapaus kaikelle työlle, josta saatava palkka on alempi kuin tietty jäsenvaltion vahvistama minimimäärä;

5. kiinnittää huomiota Belgiassa, Saksassa ja Ranskassa käytössä olevaan palvelusetelijärjestelmään, jonka turvin kotitaloudet voivat ostaa kotipalveluita alennettuun hintaan mutta tietäen samalla, että sosiaaliturvamaksut ja verot maksetaan kyseisen palvelusetelin avulla;

6. kehottaa komissiota tekemään jäsenvaltioille ehdotuksen perheyrityksissä avustavien aviopuolisoiden tai perheenjäsenten asemaa koskevista puitteista, jotta heidät saadaan pakollisen sosiaaliturvan piiriin[2];

7. korostaa, että perheen toiminta muodostaa jo itsessään perheyrityksen ja katsoo, että perheissä tehtävän epätyypillisen työn tunnustamista ja sen pakollista sisällyttämistä sosiaaliturvajärjestelmään on harkittava;

8. korostaa, että Euroopan tasolla on välttämätöntä perustaa foorumi, jonka tehtävänä on kerätä tarvittavat tiedot tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jotta saadaan luotua luotettava pimeän työn tilannetta Euroopan unionissa kartoittava tietokanta, jossa otetaan huomioon sukupuolinäkökulma ja erityisesti naisten tilanne.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

[1] http://www.fr.eurofound.eu.int/pubdocs/2008/13/en/1/ef0813en.pdf
[2] Päätöslauselma itsenäisten ammatinharjoittajien avustavien aviopuolisoiden tilanteesta (EYVL C 85 17.3.1997, s. 186).

Hyväksytty (pvä)

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Mariela Velichkova Baeva, Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Slavi Binev, Sebastian Valentin Bodu, Sharon Bowles, David Casa, Manuel António dos Santos, Elisa Ferreira, Jean-Paul Gauzès, Donata Gottardi, Benoît Hamon, Gunnar Hökmark, Sophia in ‘t Veld, Othmar Karas, Wolf Klinz, Andrea Losco, Astrid Lulling, Gay Mitchell, Joseph Muscat, John Purvis, Heide Rühle, Eoin Ryan, Antolín Sánchez Presedo, Ivo Strejček, Ieke van den Burg, Sahra Wagenknecht

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Dragoş Florin David, Thomas Mann, Gianni Pittella, Bilyana Ilieva Raeva, Theodor Dumitru Stolojan

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö