MIETINTÖ Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomuksesta kantelua 1487/2005/GG koskevan Euroopan unionin neuvostolle annetunsuositusluonnoksen johdosta

14.10.2008 - (2008/2072(INI))

Vetoomusvaliokunta
Esittelijä: Rainer Wieland

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomuksesta kantelua 1487/2005/GG koskevan Euroopan unionin neuvostolle annetun suositusluonnoksen johdosta

(2008/2072(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomuksen Euroopan parlamentille,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 195 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan,

–   ottaa huomioon oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9. maaliskuuta 1994 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom[1] ja erityisesti sen 3 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon Eurobarometrin erityisnumeroissa 237 ja 243 julkaistut Euroopan komission tutkimukset kielten levinneisyydestä Euroopan unionissa,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 195 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen,

–   ottaa huomioon oikeusasiamiehen ohjesäännön 3 artiklan 5 kohdan, jonka mukaan oikeusasiamies pyrkii kyseisen toimielimen tai elimen kanssa mahdollisuuksien mukaan poistamaan epäkohdan ja antamaan tyydyttävän vastauksen kanteluun,

–   ottaa huomioon jäsenten Anna Záborská, Bernd Posselt, Francis Wurtz, Zita Gurmai ja Marian Harkin esittämän kirjallisen kannanoton 48/2008 monikielisyyden edistämisestä, jonka on tähän mennessä allekirjoittanut 276 jäsentä,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 195 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen,

–   ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A6-0395/2008),

A. ottaa huomioon, että avoimuuden lisääminen, monikielisyyden edistäminen ja suurelle yleisölle tiedottaminen totuudenmukaisesti ovat EU:n ja sen toimielimien ensisijaisia tavoitteita,

B.  ottaa huomioon, kaikkien EU:n kansalaisten helppo tiedonsaanti on tärkeä edellytys ja oleellinen osa demokraattisen legitiimiyden ja avoimuuden yleisiä periaatteita,

C. toivoo voivansa tarjota mahdollisimman monille kansalaisille mahdollisuuden saada suoraan tietoa EU:n toimielinten toiminnasta,

D. tietää, että tämän toiveen toteuttamisessa on otettava huomioon EU:n virallisten kielten suuresta määrästä johtuvat logistiset haasteet,

E.  toteaa, että Internet on yhä tärkeämpi tiedonhankinnan väline ja että myös Euroopan unionin on käytettävä sitä pyrkiessään lisäämään avoimuutta ja tiedotusta,

1.  yhtyy oikeusasiamiehen päätelmiin, joiden mukaisesti:

(a)  neuvosto, kuten kaikki muutkin EU:n toimielimet, vastaa ensisijaisesti itse puheenjohtajan Internet-sivuista ja niillä käytetyistä kielistä,

(b)  näillä sivuilla sovelletut käytännöt eivät voi täysin poiketa toimielinten ja niiden yksiköiden yhteisistä käytännöistä,

(c)  näillä sivuilla olevan tiedon olisi ihanteellisessa tapauksessa oltava hyvissä ajoin saatavilla kaikilla yhteisön virallisilla kielillä,

(d)  jos kielten lukumäärää rajoitetaan, käytettävien kielten valinnassa on noudatettava objektiivisuutta, kohtuullisuutta, avoimuutta ja hallittavuutta,

(e)  neuvoston kieltäytyminen käsittelemästä kanteluntekijän pyynnön sisältöä ei ole hyvän hallintotavan mukaista;

2.  panee tässä yhteydessä hämmästyneenä merkille, että neuvosto ei katso olevansa toimivaltainen käsittelemään tätä kysymystä, vaikka asia koskee kaikkia jäsenvaltioita ja vaikka neuvosto voisi antaa suosituksia kaikille tuleville puheenjohtajamaille;

3.  pahoittelee, että neuvosto on tähän asti ylipäänsä vältellyt pohtimasta kysymystä puheenjohtajamaiden Internet-sivujen kielivalikoimasta, toisin kuin muut toimielimet, esimerkiksi komissio ja parlamentti, jotka ovat parantaneet monikielisyyttä merkittävästi viestinnässään kansalaisten kanssa;

4.  kehottaa neuvostoa tarkastelemaan perusteellisesti kysymystä puheenjohtajavaltioidensa verkkosivujen kielivalikoiman laajentamisesta, riippumatta näitä verkkosivuja koskevista vastuu- tai päätösvaltakysymyksistä, jotta Euroopan unionin koko väestöllä olisi helppo ja suora tapa saada tietoa unionin toiminnasta; kehottaa neuvostoa tiedottamaan parlamentille tarkastelunsa tuloksista;

5.  korostaa, että mahdollisesti välttämättömäksi osoittautuva kielivalikoiman rajoittaminen on tehtävä objektiivisia ja riittävästi perusteltuja kriteerejä noudattaen ja siitä on ilmoitettava julkisesti ja että vain kulloisenkin puheenjohtajamaan kielellä voi olla erikoisasema puheenjohtajuuden ajan;

6.  kannattaa oikeusasiamiehen neuvostolle antamaa suositusta siitä, että kantelun esittäjän pyyntö neuvoston puheenjohtajan Internet-sivujen tarjoamisesta myös saksaksi otetaan käsiteltäväksi;

7.  on ilahtunut siitä, että toisin kuin tähänastiset puheenjohtajamaat, joiden Internet-sivut olivat käytettävissä englanniksi, ranskaksi ja kyseisen maan kielellä, puheenjohtajamaa Ranska on laatinut Internet-sivunsa Euroopan unionissa eniten puhutuilla kielillä (englanti, saksa, ranska, italia, espanja);

8.  pyytää tulevia puheenjohtajia tarjoamaan Internet-sivunsa mahdollisimman monilla kielillä ja kielten määrää rajoittaessaan antamaan etusijan eniten puhutuille virallisille kielille;

9.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

• [1]  EYVL L 113, 4.5.1994, s. 15.

PERUSTELUT

Vuonna 2004 tekemänsä kantelun 1487/2005/GG yhteydessä saksan kielen asemaa puolustava yhdistys kirjoitti Alankomaiden ja Luxemburgin hallituksille pyytääkseen niitä tarjoamaan puheenjohtajakautensa verkkosivut englannin ja ranskan lisäksi myös saksan kielellä.

Kantelija toi esiin, että äidinkielenään saksaa puhuvia EU:n kansalaisia oli enemmän kuin mitään muuta kieltä äidinkielenään puhuvia ja että uusien jäsenvaltioiden liittymisen jälkeen saksaa ymmärsi englannin ohella eniten EU:n kansalaisia joko äidinkielenään tai vieraana kielenä. Kantelija korosti, että englannin ohella saksaa ymmärsi suurin määrä EU:n kansalaisia.

Kantelija esitti lisäksi, että pääasiassa yleisölle suunnattujen EU:n toimielinten tiedotteiden olisi oltava mahdollisimman monen EU:n kansalaisen saatavilla. Jos käytettyjen kielten määrää on rajoitettava, valinta olisi tehtävä sen perusteella miten suuri osa väestöstä ymmärsi kyseisiä kieliä.

Tekemässään tutkimuksessa oikeusasiamies totesi muun muassa pitävänsä ensisijaisen tärkeänä, että yhteisön toimielinten ulkopuolisille henkilöille tarkoitetut asiakirjat ovat saatavilla mahdollisimman monilla kielillä ja että nykyisin yksi tärkeimpiä keinoja tiedon välittämiseksi yleisölle on internet.

Koska puheenjohtajavaltio kuuluu neuvostoon, samoja standardeja pitäisi noudattaa myös puheenjohtajavaltion ylläpitämillä julkisilla verkkosivuilla. Näillä verkkosivuilla on tietoa yhteisön lainsäädännön mukaisesta puheenjohtajavaltion toiminnasta, ja nämä tiedot kiinnostavat suurta yleisöä, jolloin ne pitäisi saattaa mahdollisimman monen saataville.

Lisäksi, jos puheenjohtajavaltion verkkosivuilla käytettävien kielten lukumäärää rajoitetaan, käytettävien kielten valinta on tehtävä objektiivisin ja kohtuullisin perustein.

Oikeusasiamiehen johtopäätös oli, että neuvosto kieltäytyi näin ollen perusteettomasti käsittelemästä tapauksen sisältöä eli kantelijan pyyntöä, jonka mukaan puheenjohtajakauden Internet-sivut olisi saatava myös saksaksi, ja tämä on hallinnollinen epäkohta.

Esittelijä puoltaa tätä johtopäätöstä, samoin kuin muita oikeusasiamiehen erityiskertomuksessaan tekemiä johtopäätöksiä. Esittelijä katsoo, että avoimuuden lisäämisen ja suurelle yleisölle tiedottamisen pitäisi olla EU:n ja sen toimielimien ensisijaisia tavoitteita. Demokraattisen legitiimiyden olennainen osa ja tärkeä edellytys on, että mahdollisimman monet kansalaiset saavat helposti tietoa.

Esittelijä kannattaa myös oikeusasiamiehen neuvostolle antamaa suositusta siitä, että kanteluntekijän pyyntö neuvoston puheenjohtajan Internet-sivujen tarjoamisesta myös saksaksi otetaan käsiteltäväksi.

Lisäksi esittelijä pyytää tulevia puheenjohtajia tarjoamaan Internet-sivunsa mahdollisimman monilla kielillä ja kielten määrää rajoittaessaan antamaan etusijan eniten puhutuille virallisille kielille objektiivisen tärkeysjärjestyksen mukaisesti.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	6.10.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	15 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Sir Robert Atkins, Inés Ayala Sender, Victor Boştinaru, Simon Busuttil, Michael Cashman, Alexandra Dobolyi, Carlos José Iturgaiz Angulo, Marcin Libicki, Manolis Mavrommatis, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Nicolae Vlad Popa, Rainer Wieland
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Alexander Alvaro, Marie-Hélène Descamps, Dushana Zdravkova