MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rahoitusvälineen perustamisesta elintarvikkeiden jyrkkään hinnannousuun liittyvää nopeaa toimintaa varten kehitysmaissa
31.10.2008 - (KOM(2008)0450 – C6‑0280/2008 – 2008/0149(COD)) - ***I
Kehitysyhteistyövaliokunta
Esittelijä: Gay Mitchell
Valmistelija(t) (*):
Reimer Böge, budjettivaliokunta
Stéphane Le Foll, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 47 artikla
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rahoitusvälineen perustamisesta elintarvikkeiden jyrkkään hinnannousuun liittyvää nopeaa toimintaa varten kehitysmaissa
(KOM(2008)0450 – C6‑0280/2008 – 2008/0149(COD))
(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2008)0450),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 179 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0280/2008),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,
– ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A6‑0396/2008),
1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;
2. katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetty rahoitusohje ei ole yhteensopiva monivuotisen rahoituskehyksen (2007–2013) otsakkeen 4 enimmäismäärän kanssa, ellei enimmäismäärää tarkisteta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyssä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisessä sopimuksessa vahvistettujen määräysten mukaisesti; katsoo, että tämän välineen rahoittaminen ei saisi vaarantaa EU:n muiden prioriteettien ja nykyisten sitoumusten rahoitusta[1];
3. painottaa, että talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 14 kohtaa on sovellettava, mikäli lainsäädäntövallan käyttäjä päättää hyväksyä lainsäädäntöehdotuksen; painottaa, että parlamentti ryhtyy neuvotteluihin budjettivallan toisen käyttäjän kanssa päästäkseen ajoissa sopimukseen tämän välineen rahoittamisesta;
4. katsoo, että budjettivallan käyttäjien olisi neuvottelujen kuluessa tutkittava kaikki rahoitusmahdollisuudet, varaus hätäapua varten mukaan lukien; katsoo, että kokonaisrahoitus ei saa ylittää 1 miljardia euroa;
5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(1) Elintarvikkeiden jyrkkä hinnannousu viime aikoina on saattanut monet kehitysmaat ja niiden väestön erittäin vaikeaan tilanteeseen. Se uhkaa ajaa sadat miljoonat ihmiset äärimmäiseen köyhyyteen ja edellyttää yhteisvastuuta kyseisten väestöryhmien kanssa. |
(1) Elintarvikkeiden jyrkkä hinnannousu viime aikoina, joka oli ennustettavissa maailman maataloustuotteiden ja elintarvikemarkkinoilla vallitsevan kysynnän ja tarjonnan tilanteen vuoksi, on saattanut monet kehitysmaat ja niiden väestön erittäin vaikeaan tilanteeseen. Elintarvikekriisi, joka tapahtuu samanaikaisesti finanssi- ja energiakriisin kanssa ja tilanteessa, jossa ympäristön tila huonontuu (ilmaston lämpeneminen, vesivarojen ehtyminen, biologisen monimuotoisuuden häviäminen, jne.),uhkaa ajaa sadat miljoonat ihmiset äärimmäiseen köyhyyteen ja edellyttää yhteisvastuuta kyseisten väestöryhmien kanssa. Kaikki elintarvikemarkkinoita koskevat ennusteet viittaavat siihen, että elintarvikekriisi, joka kohdistuu sekä etelän että pohjoisen köyhimpiin väestöryhmiin, jatkuu seuraavien vuosien ajan. |
Perustelu | |
La crise alimentaire que nous vivons n'est pas un accident. Nous avons une idée de l'évolution future de l'offre et de la demande mondiale en produits agricoles et alimentaires. D'ici 2050 il y aura 3 milliards d'habitants en plus sur la planète. Il faudra produire deux fois plus et mieux en valorisant plus efficacement l'ensemble des ressources et en préservant davantage les écosystèmes et les équilibres naturels. Il conviendra aussi d'assurer une certaine régulation de l'économie agricole afin d'éviter les catastrophes alimentaires et les trop grands risques de spéculations sur les marchés de l'alimentation. | |
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.) | |
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(1 a) Maataloustieteen ja -tekniikan kehityksen kansainvälinen arviointifoorumi IAASTD hyväksyi viimeisimmässä hallitusten välisessä kokouksessaan Johannesburgissa Etelä-Afrikassa huhtikuussa 2008 kestävää globaalia maataloutta koskevan yhteenvetoraportin. |
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(2) Tästä syystä tällä asetuksella olisi perustettava rahoitusväline elintarvikkeiden korkeasta hinnasta johtuvaan kriisiin liittyvää nopeaa toimintaa varten kehitysmaissa. |
(2) Euroopan unionin nykyisen kehityspolitiikan, jossa on liian pitkään laiminlyöty maataloussektorin ja erityisesti elintarviketuotannon tukeminen, täydentämiseksi tällä asetuksella olisi perustettava rahoitusväline elintarvikkeiden korkeasta hinnasta johtuvaan kriisiin liittyvää nopeaa toimintaa varten kehitysmaissa. |
Perustelu | |
La crise alimentaire révèle au grand jour les carences des politiques de développement engagées avec les pays les plus pauvres. L'aide à l'agriculture se situe autour de 4% de l'aide au développement, alors que ce secteur reste la base de tout développement puisqu'il permet de répondre aux besoins les plus élémentaires de population souffrant de malnutrition. Dans ces régions la majorité des populations vivent en zones rurales, la majorité des mal nourris sont d'abord des agriculteurs pauvres qui ont un accès difficile aux ressources (terre, eau, énergie, engrais semences, microcrédits, services, etc.) pour produire et nourrir leurs populations. Nos politiques de développement l'ont un peu vite oublié. | |
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.) | |
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(3) Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission 22 päivänä marraskuuta 2005 hyväksymässä kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa todetaan, että Euroopan yhteisö, jäljempänä ’yhteisö’, toimii edelleen elintarviketurvan parantamiseksi sekä kansainvälisellä että alueellisella ja kansallisella tasolla, mitä tavoitetta myös tällä asetuksella olisi edistettävä. |
(3) Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission 20 päivänä joulukuuta 2005 hyväksymässä kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa todetaan, että Euroopan yhteisö, jäljempänä ’yhteisö’, toimii edelleen elintarviketurvan parantamiseksi sekä kansainvälisellä että alueellisella ja kansallisella tasolla, mitä tavoitetta myös tällä asetuksella olisi edistettävä. |
Perustelu | |
Tarkistuksella korjataan kehityspolitiikkaa koskevan konsensuksen allekirjoittamispäivämäärä. | |
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(4) Euroopan parlamentti antoi 22 päivänä toukokuuta päätöslauselman elintarvikkeiden hinnan noususta EU:ssa ja kehitysmaissa ja kehotti neuvostoa varmistamaan, että kaikki elintarvikkeisiin liittyvät kansalliset ja kansainväliset politiikat, joilla pyritään turvaaman ihmisten oikeus ravintoon, ovat johdonmukaisia. |
(4) Euroopan parlamentti antoi 22 päivänä 2008 toukokuuta päätöslauselman elintarvikkeiden hinnan noususta EU:ssa ja kehitysmaissa ja kehotti neuvostoa varmistamaan, että kaikki elintarvikkeisiin liittyvät kansalliset ja kansainväliset politiikat, joilla pyritään turvaamaan oikeus ravintoon, ovat johdonmukaisia. |
Perustelu | |
Tarkistuksella teksti saatetaan vastaamaan Euroopan parlamentin päätöslauselmaa, jossa ei viitata oikeuteen ravintoon kollektiivisessa mielessä. | |
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(5) Kesäkuun 20 päivänä 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todetaan, että Euroopan unionilta vaaditaan kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun liittyviä toimia. Lisäksi päätelmissä todetaan, että EU ottaa käyttöön varoja rahoittaakseen elintarvikeavun lisäksi turvaverkkoja köyhille ja heikossa asemassa oleville väestöryhmille, EU tukee vahvaa toimintaa maataloustuotteiden tarjonnan osalta kehitysmaissa ja myöntää erityisesti tarpeellista rahoitusta maataloustuotannolle sekä avustusta markkinalähtöisten riskinhallintavälineiden käytössä; lisäksi Eurooppa-neuvosto pani tyytyväisenä merkille komission aikomuksen esittää nykyisen rahoituskehyksen puitteissa ehdotus uudeksi rahastoksi maatalouden tukemiseksi kehitysmaissa. |
(5) Kesäkuun 20 päivänä 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todetaan, että Euroopan unionilta vaaditaan kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun liittyviä toimia. Lisäksi päätelmissä todetaan, että EU ottaa kaikkien vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista täysimittaisesti edistääkseen käyttöön varoja rahoittaakseen elintarvikeavun lisäksi turvaverkkoja köyhille ja heikossa asemassa oleville väestöryhmille, EU tukee vahvaa toimintaa maataloustuotteiden tarjonnan osalta kehitysmaissa ja myöntää erityisesti tarpeellista rahoitusta maataloustuotannolle sekä avustusta markkinalähtöisten riskinhallintavälineiden käytössä; lisäksi Eurooppa-neuvosto pani tyytyväisenä merkille komission aikomuksen esittää nykyisen rahoituskehyksen puitteissa ehdotus uudeksi rahastoksi maatalouden tukemiseksi kehitysmaissa. |
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(5 a) Eurooppa-neuvosto vahvisti painokkaasti kokouksessaan 20 päivänä kesäkuuta 2008 sitoumuksensa saavuttaa julkisen kehitysavun yhteisenä tavoitteena oleva 0,56 prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosenttia vuoteen 2015 mennessä, kuten 24 päivänä toukokuuta 2005 annetuissa neuvoston päätelmissä, 16 ja 17 päivänä kesäkuuta 2005 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä ja kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa on sovittu. Tällaiset sitoumukset vaativat selkeästi EU:n kehitysavun monivuotista budjettisuunnittelua. |
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 b kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(5 b) Eurooppa-neuvosto, joka tunnusti päätelmissään 20 päivänä kesäkuuta 2008, että elintarvikkeiden korkeat hinnat vaikuttavat vakavasti maailman köyhimmän väestön tilanteeseen ja vaarantavat edistymisen kaikkien vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa, hyväksyi vuosituhannen kehitystavoitteita koskevan EU:n toimintaohjelman, jossa todetaan, että EU on sitoutunut FAO:n konferenssin julistuksen mukaisesti edistämään maailmanlaajuista elintarvike- ja maatalouskumppanuutta ja haluaa olla merkittävällä tavalla apuna rahoitusvajeen korjaamisessa vuoteen 2010 mennessä maatalouden, elintarviketurvan ja maaseudun kehittämisen alalla. |
Perustelu | |
Tämä neuvoston teksti on erityisen relevantti asetuksen tavoitteiden kannalta, ja se olisi näin ollen mainittava johdanto-osan kappaleessa. | |
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(7) Elintarvikkeiden korkeiden hintojen välittömien vaikutusten korjaaminen vaatii hyvin suurta rahoitusta. Koko kansainvälisen yhteisön olisi osallistuttava toimiin ja yhteisö aikoo osallistua niihin omalta osaltaan. |
(7) Elintarvikkeiden korkeiden hintojen välittömien vaikutusten korjaaminen vaatii hyvin suurta rahoitusta ja aineellista tukea. Koko kansainvälisen yhteisön olisi osallistuttava toimiin ja yhteisö aikoo osallistua niihin omalta osaltaan. |
Perustelu | |
Asianmukaisin ja tehokkain vastaus nykyiseen elintarvikekriisiin on elintarvikeavun lisääminen kehitysmaille. | |
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(8) Samat olosuhteet (eli elintarvikkeiden hintojen korkeus), jotka aiheuttavat tämän rahoitusvälineen tarpeen, johtavat myös maatalouden markkinamenojen pienenemiseen rahoituskehyksen otsakkeessa 2. Tämänhetkisten arvioiden mukaan otsakkeen 2 enimmäismäärästä jää kohdentamatonta marginaalia merkittävästi myös vuonna 2009. |
(8) Samat olosuhteet (eli elintarvikkeiden hintojen korkeus), jotka vaarantavat kehitysmaissa oikeuden ruokaan ja aiheuttavat tämän rahoitusvälineen tarpeen, johtavat myös maatalouden markkinamenojen pienenemiseen monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeessa 2. Tämänhetkisten arvioiden mukaan otsakkeen 2 enimmäismäärästä jää kohdentamatonta marginaalia merkittävästi myös vuonna 2009. Tässä asetuksessa tarkoitetuilla toimilla pyritään erityisyysperiaatteen mukaisesti vahvistamaan kehitysmaiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Siksi näiden toimien kattamisesta aiheutuvat menot olisi rahoitettava monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 4 (EU kansainvälisenä toimijana). |
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(8 a) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä toukokuuta 2006 tekemä toimielinten sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta1 ja etenkin sen 23 kohta sisältää soveltuvia välineitä monivuotisen rahoituskehyksen eri otsakkeiden enimmäismäärien mukauttamiseen. |
|
|
1 EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1 |
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(11) Nämä välineet ovat kuitenkin vuonna 2008 jo täysimääräisesti käytössä tai niiden käyttö on jo mahdollisuuksien rajoissa kohdennettu uudelleen elintarvikkeiden korkeiden hintojen kielteisten vaikutusten lievittämiseen kehitysmaissa. Tähän on myös vähäiset mahdollisuudet vuonna 2009, mutta se ei kuitenkaan läheskään riitä tarpeisiin. |
(11) Nämä välineet ovat kuitenkin vuonna 2008 jo täysimääräisesti käytössä tai niiden käyttö on jo mahdollisuuksien rajoissa kohdennettu uudelleen elintarvikkeiden korkeiden hintojen kielteisten vaikutusten lievittämiseen kehitysmaissa. Tähän on myös vähäiset mahdollisuudet vuonna 2009, mutta se ei kuitenkaan läheskään riitä tarpeisiin. Nykytilanteessa, jossa elintarvikkeiden globaali tarjonta on niukkaa ja hinnat nousevat jyrkästi ja joka saattaa tulevina vuosina jatkua, monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 4 rahoitettavia kehitysyhteistyön välineitä on lujitettava vaarantamatta kuitenkaan Euroopan unionin maatalousetuja. |
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(13) Eurooppalaisten maanviljelijöiden edut on kuitenkin suojattava ja on taattava, että tämä asetus ei missään olosuhteissa johda neuvoston asetuksissa (EY) N:o 1782/200315 ja (EY) N:o 1290/200516 säädetyn rahoituskuria koskevan mekanismin käyttöön. |
(13) Eurooppalaisten viljelijöiden, jotka myös kärsivät huomattavasti tuotantokustannusten noususta sekä maataloustuotannossa että kalatalousalalla, edut on kuitenkin suojattava ja on taattava, että tämä asetus ei missään olosuhteissa johda neuvoston asetuksissa (EY) N:o 1782/2003 ja (EY) N:o 1290/2005 säädetyn rahoituskuria koskevan mekanismin käyttöön. |
Perustelu | |
"Pehmeän laskun" varmistaminen, rakenneuudistuksen liitännäistoimet ja muut uudet haasteet, kuten energian hinnannoususta johtuva tuotantokustannusten nousu, edellyttävät yhtäläistä huomiota. | |
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(13 a) Elintarvikekriisiä koskevan rahoitusvälineen täytäntöönpanoa arvioidaan EY:n perustamissopimuksen 276 artiklan mukaisesti vuotuisessa vastuuvapausmenettelyssä. |
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 b kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(13 b) Uutta kehitysapua olisi hallinnoitava niin, että sillä turvataan paikallisväestön elintarvikehuolto ja vältetään kannustamasta maataloutta, joka suuntautuu pelkästään raaka-aineiden vientiin teollisuusmaille tämän toimenpiteen päämäärien vastaisesti, sillä se jättäisi paikallisten tarpeiden täyttämisen huomiotta ja saattaisi johtaa epäterveeseen kilpailuun eurooppalaisen tuotannon kanssa. |
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(14) Tästä syystä on välttämätöntä perustaa erillinen rahoitusväline, jolla täydennetään olemassa olevia kehitysyhteistyön välineitä ja humanitaarisen avun välinettä, sekä hyväksyä kiireelliset ja täydentävät toimenpiteet, joilla lievitetään nopeasti elintarvikkeiden jyrkän hinnannousun seurauksia kehitysmaissa. |
(14) Tästä syystä on välttämätöntä perustaa erillinen rahoitusväline, jolla täydennetään olemassa olevia ulkoisen rahoituksen välineitä, sekä hyväksyä kiireelliset ja täydentävät toimenpiteet, joilla lievitetään nopeasti elintarvikkeiden jyrkän hinnannousun seurauksia kehitysmaissa. |
Perustelu | |
Vain kehitysyhteistyön rahoitusvälineen soveltaminen rajoittuu kehitysyhteistyötoimiin. On selkeämpää viitata kaikkiin välineisiin käyttämällä ilmaisua "ulkoisen rahoituksen välineet", jotka sisältävät myös humanitaarisen avun välineen. | |
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(14 a) Elintarvikekriisiä koskevan rahoitusvälineen ja asetettujen tavoitteiden mukaisten nykyisten ohjelmien yhteiskäytön tuloksia olisi arvioitava säännöllisesti, jotta kehitysmaiden maatalouden tuotantokoneistojen jäsentämistä voidaan seurata pitkällä aikavälillä. |
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(15) Rahoitusvälineestä rahoitettavilla toimenpiteillä olisi autettava kehitysmaita parantamaan maatalouden tuottavuutta seuraavilla satokausilla, autettava näiden maiden ja niiden väestön välittömien tarpeiden nopeassa täyttämisessä ja aloitettava toimet, joita tarvitaan elintarviketurvaa horjuttavien tilanteiden uusiutumisen estämiseksi mahdollisuuksien mukaan, sekä lievitettävä elintarvikkeiden korkean hinnan maailmanlaajuisia vaikutuksia sekä maapallon köyhimpiä että eurooppalaisia kuluttajia ja maanviljelijöitä hyödyttävällä tavalla. |
(15) Rahoitusvälineestä rahoitettavilla toimenpiteillä olisi autettava kehitysmaita parantamaan maatalouden tuottavuutta seuraavilla satokausilla, autettava näiden maiden ja niiden väestön välittömien tarpeiden nopeassa täyttämisessä ja aloitettava toimet, joita tarvitaan elintarviketurvaa horjuttavien tilanteiden uusiutumisen estämiseksi mahdollisuuksien mukaan, sekä lievitettävä elintarvikkeiden korkean hinnan maailmanlaajuisia vaikutuksia sekä maapallon köyhimpiä, pienviljelijöitä että eurooppalaisia kuluttajia ja maanviljelijöitä hyödyttävällä tavalla. Yhteisön avun ehtona on oltava ympäristönsuojelun vähimmäisedellytysten täyttäminen ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perustavien yleissopimusten noudattaminen. |
Perustelu | |
Euroopan unionin on vaikutettava siihen, että köyhät maat noudattavat asianmukaisia ympäristöä ja työoikeutta koskevia normeja. Komission ehdotuksessa jätetään täysin huomiotta nämä seikat, jotka ovat nykyään mitä tärkeimpiä unionin eri alojen politiikassa. | |
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(15 a) Elintarvikekriisiä koskevassa rahoitusvälineessä olisi keskityttävä auttamaan kriisin kohteiksi joutuneita kehitysmaiden pienviljelijöitä mikroluototuksen saamisessa. Mikroluototusjärjestelyjä olisi kehitettävä nykyisten välineiden (kehitysyhteistyön rahoitusväline ja Euroopan kehitysrahasto) mukaisesti. |
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(16) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perusluonteeltaan sellaisia, että niiden rahoitus edellyttää tehokkaita, joustavia, avoimia ja nopeita päätöksentekomenetelmiä ja kaikkien asianomaisten toimielinten hyvää yhteistyötä. Asetuksen olisi annettava mahdollisuus etenkin sellaisten jo ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitettujen toimenpiteiden rahoittamiseen 20 päivästä kesäkuuta 2008 eli Eurooppa-neuvoston päätelmien päivästä alkaen, joita kansainväliset järjestöt tukevat tai ovat valmiita tukemaan. |
(16) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perusluonteeltaan sellaisia, että niiden rahoitus edellyttää tehokkaita, joustavia, avoimia ja nopeita päätöksentekomenetelmiä ja kaikkien asianomaisten toimielinten hyvää yhteistyötä. Asetuksen olisi muun muassa annettava mahdollisuus jo ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitettujen toimenpiteiden rahoittamiseen Euroopan parlamentin päätöksellä vahvistetusta päivästä alkaen. |
Perustelu | |
Avun toimittamismenetelmien ei pitäisi rajoittua kansainvälisten tai alueellisten järjestöjen rahoittamiseen, koska muut keinot voivat soveltua paremmin tukeen oikeutettujen valtioiden erityisoloihin. | |
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(16 a) On erotettava toisistaan lyhytaikaiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on luoda "turvaverkko" väestölle, jota elintarvikkeiden jyrkkä hinnannousu välittömimmin ja vakavimmin koskettaa, ja rakenteellisemmat toimet, joiden tarkoituksena on tehostaa ravintona käytettävien viljelykasvien tuotantoa kehitysmaissa nykyisen elintarvikekriisin toistumisen ehkäisemiseksi. |
Perustelu | |
On tärkeää erottaa toisistaan välittömät lyhyen aikavälin toimet, kuten elintarvikkeiden hintojen kielteisiä vaikutuksia lievittävien sosiaalisten turvaverkkojen luominen niitä varten, joiden elintarvikkeiden saanti on vaarantunut, ja rakenteellisemmat toimet, joiden tarkoituksena on saada aikaan kestävämpi ratkaisu tähän kriisiin. | |
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 b kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(16 b) Se, että kansainväliset järjestöt rahoittavat tätä asetusta, ei saa estää talousarvion valvontaa, varainkäytön tehokkuutta ja EU:n menojen näkyvyyttä. |
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(18 a) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY* mukaisesti. |
|
|
________________ * EUVL C 255, 21.10.2006, s. 4. |
Perustelu | |
Uusi johdanto-osan kappale selittää tarpeen sisällyttää komiteasäännöksiä säädökseen. | |
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 b kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(18 b) Tämän asetuksen perusteella olisi myös käynnistettävä kohdemaita koskeva pitkän aikavälin strategia ja tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia olisi seurattava tulevina vuosina. |
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 c kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(18 c) Kehitysyhteistyön eri rahoitusvälineitä ja tätä rahoitusvälinettä sovelletaan siten, että yhteistyön jatkuvuus ei katkea, ja varsinkin hätäavun ja keski-pitkän ja pitkän aikavälin yhteistyön välisessä siirtymävaiheessa. Kaikissa kehitysyhteistyön välineissä pitää tästä lähtien kohdistaa suurempi osuus maatalouteen ja maataloustuotantoon, sillä ilman niitä mikään maa ei voi saavuttaa kestävää kehitystä, jonka yhtenä ensisijaisena tavoitteena on riittävän ravinnonsaannin turvaaminen maan omalle väestölle. |
Perustelu | |
Un pays ne peut se développer quand il ne parvient pas à nourrir sa population. Dans le contexte de crise alimentaire dans lequel nous sommes l’urgence est donc bien d'augmenter durablement l'aide à l’agriculture trop longtemps négligée des politiques de coopération développement. Rappelons simplement que la majorité des populations des pays pauvres vivent dans les campagnes, que l’alimentation représente plus de 50% des dépenses des ménages, que les plus mal-nourris sont souvent des agriculteurs pauvres qui ne parviennent pas à produire faute de moyens suffisants, leur permettant d’accéder aux ressources (terre, eau, engrais, semences, services, crédits, etc.) | |
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.) | |
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 d kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(18 d) Euroopan parlamentti sanoo menoista viimeisen sanan. |
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi 1 artikla - 2 kohta - 2 alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Komissio hyväksyy 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet. Toimenpiteillä rahoitetaan kansainvälisiä aloitteita, joilla tuetaan tämän asetuksen tarkoitusta ja tavoitteita ja joita panevat täytäntöön alueelliset ja maailmanlaajuiset kansainväliset järjestöt. Komissio ilmoittaa toimenpiteistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. |
Komissio hyväksyy 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet 10 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Toimenpiteillä rahoitetaan aloitteita, joilla tuetaan tämän asetuksen tarkoitusta ja tavoitteita. |
Perustelu | |
Tarkistuksella esitetään päätöksentekoon komiteamenettelyä, joka automaattisesti antaa parlamentille oikeuden saada täydelliset tiedot asiasta. Sillä myös poistetaan vaatimus, että täytäntöönpanon olisi tapahduttava yksinomaan alueellisten ja maailmanlaajuisten kansainvälisten järjestöjen kautta, koska muut avun toimittamismekanismit voivat soveltua paremmin tukeen oikeutettujen valtioiden erityisoloihin. | |
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 2 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
2 a. Riippumatta siitä, mitkä elimet valitaan 10 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti perustamaan elintarvikekriisiä koskeva rahoitusväline – ovatpa kyseessä kansainväliset tai alueelliset järjestöt tai muut elimet – on ehdottoman tärkeää, että maatalouden kasvua koskevat toimintaohjelmat laaditaan yhdessä viljelijä- ja tuottajajärjestöjen ja kumppaneina toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa ja että nämä järjestöt otetaan mukaan ohjelmien täytäntöönpanon valvontaan ja seurantaan. |
Perustelu | |
Maatalous on suurimmalle osalle väestöä tärkein työpaikan ja tulojen tarjoaja. Esimerkiksi Länsi-Afrikassa noin 142 miljoonaa ihmistä – noin 60 prosenttia väestöstä – elää maaseudulla, ja he ovat riippuvaisia maataloudesta. | |
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi 1 artikla - 3 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3. Toimenpiteiden yhteydessä laaditaan luettelo kohdemaista, jotka valitaan liitteessä vahvistettujen perusteiden ja etenkin komission lähetystöjen toimittamien ja esimerkiksi Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmään kuuluvien järjestöjen tekemistä kansainvälisesti merkittävistä arvioinneista saatavien tietojen ja myös kohdemaiden todellisia tarpeita koskevien tietojen perusteella. |
3. Tämän asetuksen hyödyllisyyden ja vaikutusten optimoimiseksi resurssit on keskitettävä enintään 35 ensisijaiseen kohdemaahan. Kohdemaat valitaan liitteessä vahvistettujen perusteiden mukaisesti ja koordinoidusti muiden avunantajien kanssa erikoistuneiden ja kansainvälisten järjestöjen, esimerkiksi Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmään kuuluvien järjestöjen ja Maailmanpankin, laatiman asiaa koskevan tarvearvioinnin perusteella. |
Perustelu | |
Tarkistus mahdollistaa kehitysmaiden elintarvike- ja maatalousalan analysointiin erikoistuneiden järjestöjen tekemien arvioiden käyttämisen. | |
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 3 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
3 a. Kansalaisjärjestöjen osallistuminen kansainvälisten järjestöjen toteuttamiin hankkeisiin on turvattava aina kun se on mahdollista. |
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 1 artikla - 4 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
4. Jos toteutettava ohjelma on alueellinen tai rajatylittävä, komissio voi yhteisön avun johdonmukaisuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi päättää, että kyseisestä ohjelmasta voivat hyötyä myös kyseiseen alueeseen kuulumattomien kehitysmaiden väestö. |
4. Jos toteutettava ohjelma on alueellinen tai rajatylittävä, komissio voi yhteisön avun johdonmukaisuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi päättää 10 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, että kyseisestä ohjelmasta voivat hyötyä myös kyseiseen alueeseen kuulumattomien kehitysmaiden väestö. |
Perustelu | |
Mahdollistaa päätösten tekemisen asianmukaista komiteamenettelyä noudattaen. | |
Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 1 artikla - 5 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
5. Kansainväliset järjestöt, mukaan luettuina alueelliset järjestöt, jäljempänä ‘kansainväliset järjestöt’, valitaan sen perusteella, minkälaiset valmiudet niillä on toteuttaa nopeita ja laadukkaita toimia, jotka vastaavat kohteena olevien kehitysmaiden erityistarpeita ja tämän asetuksen tavoitteita. |
5. Kun tukea on tarkoitus antaa kansainvälisten järjestöjen, mukaan luettuina alueelliset järjestöt, jäljempänä "kansainväliset järjestöt", toteuttamiin toimenpiteisiin, komissio valitsee nämä järjestöt 10 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja sen perusteella, minkälaiset valmiudet niillä on toteuttaa nopeita ja laadukkaita toimia, jotka vastaavat kohteena olevien kehitysmaiden erityistarpeita ja tämän asetuksen tavoitteita. Lisäksi nämä jakelusta vastaavat järjestöt on valittava sen perusteella, miten tehokkaasti ja vaikuttavasti ne pystyvät jakamaan varat pitäen byrokratian mahdollisimman vähäisenä. |
Perustelu | |
Tarkistuksella poistetaan vaatimus, että täytäntöönpanon olisi tapahduttava yksinomaan alueellisten ja maailmanlaajuisten kansainvälisten järjestöjen kautta, ja varmistetaan, että päätökset tällaisten järjestöjen valinnasta tehdään komiteamenettelyä noudattaen. | |
Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 2 artikla - 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan avun ja yhteistyön ensisijaisina tavoitteina on saada aikaan myönteistä muutosta kohdemaiden ja -alueiden maatalouden tarjonnassa niiden kestävän kehityksen olosuhteissa ja tukea toimia, joilla lievitetään nopeasti ja suoraan elintarvikkeiden korkeiden hintojen kielteisiä vaikutuksia elintarviketurvaa koskevien tavoitteiden mukaisesti. |
1. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan avun ja yhteistyön ensisijaisena tavoitteena on vastata jyrkästi nouseviin elintarvikkeiden hintoihin lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä: |
|
|
a) pyrkimällä saamaan aikaan myönteistä muutosta maatalouden tarjonnassa, pienviljelijät mukaan luettuina, ja lisäämään kestävästi maatalouden tuottavuutta kohdemaissa ja -alueilla niiden yleisen kehityksen olosuhteissa keskipitkällä aikavälillä; |
|
|
b) tukemalla toimia, joilla vastataan nopeasti, suoraan ja lyhyellä aikavälillä paikallisväestön ravinnontarpeeseen ja lievitetään siten elintarvikkeiden korkeiden hintojen kielteisiä vaikutuksia elintarviketurvaa koskevien tavoitteiden ja ravinnontarvetta koskevien YK:n normien mukaisesti. |
Perustelu | |
Tarkistus selkiyttää asetuksen päätavoitetta ja tekee eron lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteiden välille. | |
Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
2 a. Nykyiset ohjelmat ja hankkeet on tarkastettava ennalta sen varmistamiseksi, että vain asianmukaisesti valvotut, tulevaisuuteen suuntautuneet, kestävästi pienviljelyä ja maaseudun rakenteita tukevat hankkeet saavat lisätukea, varainkäyttö on optimoitava ja hukkavaikutukset on estettävä. |
Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 2 artikla - 3 kohta - 1 alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3. Jos aiotut toimenpiteet ovat tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaisia, ne rahoitetaan tämän asetuksen nojalla sen estämättä, mitä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1905/2006 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1717/2006. |
Poistetaan. |
Perustelu | |
Teksti vaarantaa asetuksen nojalla myönnettävän rahoituksen täydentävyyden estämällä muista välineistä annettavan tuen tämän asetuksen tavoitteiden kanssa sopusoinnussa oleville toimenpiteille. Vastaavia toimenpiteitä varten on vuonna 2008 ohjelmoitu 50 miljoonan euron määrärahat kehitysyhteistyövälineen ruokaturvaa koskevasta aihekohtaisesta ohjelmasta, eikä tämän asetuksen voimaantulon pitäisi estää sitä. Viittaus ulkoisiin välineisiin on siirretty 2 artiklan 3 kohdan toiseen alakohtaan, mihin on lisätty myös viittaus Cotonoun sopimukseen. | |
Komission on täsmennettävä miljardin käyttämistä esittämällä ennakkosuunnitelma, joka on hyväksyttävä komiteamenettelyssä, jolloin parlamentti voi saada tietoa siitä. Suunnitelman avulla välinettä voidaan myöhemmin arvioida. | |
Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi 2 artikla - 3 kohta- 2 alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Kehitysyhteistyön eri rahoitusvälineitä ja tätä rahoitusvälinettä sovelletaan siten, että yhteistyön jatkuvuus ei katkea, ja varsinkin hätäavun ja keski-pitkän ja pitkän aikavälin yhteistyön välisessä siirtymävaiheessa. |
Tämän asetuksen nojalla tuetut toimenpiteet koordinoidaan muiden välineiden, mukaan lukien humanitaarisesta avusta 20 päivänä kesäkuuta 1996 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96*, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1905/2006**, vakautusvälineen perustamisesta 15 päivänä marraskuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1717/2006*** sekä AKT:n ja EU:n kumppanuussopimus****, nojalla tuettujen toimenpiteiden kanssa siten, että yhteistyön jatkuvuus ei katkea, ja varsinkin hätäavun ja keski-pitkän ja pitkän aikavälin yhteistyön välisessä siirtymävaiheessa. |
|
|
___________ *EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1. |
|
|
**EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41. |
|
|
*** EUVL 327, 24.11.2006, s. 1. |
|
|
****Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välinen Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitettu kumppanuussopimus (EYVL L 317, 15.12.2000, s. 13). |
Perustelu | |
Tarkistuksella ehkäistään epäjohdonmukaisuudet ja tarpeettomat päällekkäisyydet tämän asetuksen ja muiden samoihin valtioihin sovellettavien välineiden välillä. | |
Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 4 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
4. Komissio varmistaa, että tämän asetuksen nojalla hyväksyttävät toimenpiteet ovat tukikelpoisia maita tai kyseeseen tulevia maita koskevan yhteisön yleisen strategisen politiikkakehyksen mukaisia. |
4. Komissio varmistaa, että tämän asetuksen nojalla hyväksyttävät toimenpiteet ovat tukikelpoisia maita tai kyseeseen tulevia maita koskevan yhteisön yleisen strategisen politiikkakehyksen mukaisia ja että niillä turvataan ensisijaisesti pienviljelijöiden mahdollisuudet käyttää välinettä. |
Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Yhteisön apu ja yhteistyö pannaan täytäntöön komission tekemillä päätöksillä, jotka koskevat tämän asetuksen 1 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tukitoimenpiteiden rahoittamista. |
1. Yhteisön apu ja yhteistyö pannaan täytäntöön komission tekemillä päätöksillä, jotka koskevat tämän asetuksen 1 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tukitoimenpiteiden rahoittamista, 10 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Ennen tämän välineen rahoittamisen aloittamista komissio laatii tarkan ennakkosuunnitelman varojen käytöstä, jossa esitetään kaikkien kaavailtujen toimien yksityiskohdat ja määrälliset tavoitteet, niille varatun rahoituksen osuus sekä rahoitusvälineen hallinnointiin varatut resurssit. |
|
|
EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. |
Perustelu | |
Mahdollistaa päätösten tekemisen asianmukaista komiteamenettelyä noudattaen. | |
Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – a alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(a) toimenpiteet, joilla parannetaan maatalouden tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja siementen, ja palveluiden saatavuutta; |
(a) toimenpiteet, joilla parannetaan erityisesti pienviljelijöiden ja naispuolisten viljelijöiden kannalta paikallisiin oloihin sopivien, kestävien (paikallisten resurssien optimaalista käyttöä varten räätälöityjen) maatalouden tuotantopanosten ja palveluiden (neuvonta, ammatillinen koulutus) saatavuutta sekä pääsyä paikallisille markkinoille ja perusrakenteisiin, myös lannoitteiden ja siementen osalta, kuten myös toimenpiteet, joissa etusijalle asetetaan tukea saavissa kehitysmaissa käytettävissä olevien paikallisten, alueellisten ja alueiden välisellä tasolla toimivien tuottajien aktivointi ja ottaminen mukaan toimintaan; maatalouden tuotantopanokset ja palvelut on mahdollisuuksien mukaan ostettava paikallisesti, tuotantopanosten ja palveluiden tuonnista aiheutuvat paikallisiin tuottajiin ja markkinoihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset on vältettävä ja polkumyynti estettävä; |
Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – b alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(b) turvaverkkoa tukevat toimenpiteet, joilla pyritään ylläpitämään tai parantamaan maatalouden tuotantokapasiteettia ja turvaamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien väestönosien perusravinnontarve. |
(b) turvaverkkoa tukevat toimenpiteet, esimerkiksi koululaisten ateriasetelit, joilla pyritään ylläpitämään tai parantamaan maatalouden tuotantokapasiteettia ja turvaamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien väestönosien perusravinnontarve; kaikenlainen polkumyynti ja paikallisen tuotannon ja markkinoiden vääristymät on estettävä. |
Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(b a) mikroluottojärjestelyt pienille maataloustuottajille tuotannon lisäämiseksi. |
Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
2 a. Tukea ei myönnetä seuraavien hyödykkeiden raaka-aineiden tuotantoon: |
|
|
– eksoottiset tai ylellisyyshyödykkeet (kaakao, tee, tupakka, kahvi) tai |
|
|
– biopolttoaineet. |
Perustelu | |
Ehdotuksella pyritään lieventämään kehitysmaiden elintarvikekriisiä. Tuki on siksi varattava pääelintarvikkeille. | |
Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 3 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3. Tämän asetuksen tavoitteet täyttävistä tukitoimenpiteistä voidaan rahoittaa enintään prosentti 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä. |
3. Tämän asetuksen tavoitteet täyttävistä hallinnollisista tukitoimenpiteistä, viljelijäjärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen osallistumisen organisointi mukaan luettuna, voidaan rahoittaa enintään 2 prosenttia 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä. |
Perustelu | |
Tarkoitetuilla tukitoimilla voidaan erityisesti pyrkiä tuomaan toimintaan rakenteellisempi näkökulma, kuten viljelijäjärjestöjen osallistuminen ja kansalaisjärjestöjen kanssa pidettävät kokoukset. Siksi on tarpeen nostaa rahoitusmahdollisuutta yhdestä prosentista kahteen prosenttiin 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä. | |
Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 3 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
3 a. Komission ja Euroopan parlamentin on valvottava tiukasti tuen maksamista kansainvälisille järjestöille ja kyseisten järjestöjen rahoitusmenoja kohdemaissa, jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin varojen tehokas ja vaikuttava käyttö asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. |
Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi 4 artikla | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Rahoitusta voidaan myöntää komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 43 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttäville kansainvälisille järjestöille. |
1. Rahoitusta voidaan myöntää seuraaviin kohteisiin: |
|
|
(a) kumppanimaat ja -alueet sekä niiden toimielimet; |
|
|
(b) kumppanimaiden hajautetut yksiköt kuten kunnat, maakunnat, departementit ja alueet; |
|
|
(c) kumppanimaan tai -alueen sekä yhteisön perustamat yhteiselimet; |
|
|
(d) kansainväliset järjestöt, mukaan luettuina alueelliset järjestöt, YK:n järjestelmään kuuluvat järjestöt, yksiköt tai erityisohjelmat, kansainväliset ja alueelliset rahoituslaitokset ja kehityspankit edistäessään ohjelmissaan tämän asetuksen tavoitteita; |
|
|
(e) yhteisön toimielimet ja elimet, mutta ainoastaan toteutettaessa 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tukitoimenpiteitä; |
|
|
(f) Euroopan unionin virastot; |
|
|
(g) asetuksessa (EY) N:o 1905/2006 tarkoitettujen yhteisön ulkoisen avun saatavuutta koskevien sääntöjen mukaisesti jäsenvaltioiden, kumppanimaiden ja -alueiden tai muiden yhteisön ulkopuolisten valtioiden seuraavat yksiköt tai laitokset edistäessään tämän asetuksen tavoitteita: |
|
|
(i) kokonaan tai osittain julkiset laitokset, paikallishallinnot tai -yhteisöt ja niiden ryhmittymät tai niitä edustavat yhteenliittymät; |
|
|
(ii) yhtiöt, yritykset ja muut yksityiset talouden alan organisaatiot ja toimijat; |
|
|
(iii) rahoituslaitokset, jotka myöntävät rahoitusta yksityisiin investointeihin tai edistävät ja rahoittavat niitä kumppanimaissa ja -alueilla; |
|
|
(iv) riippumattomasti ja vastuullisesti toimivat valtioista riippumattomat toimijat; |
|
|
(v) luonnolliset henkilöt; |
|
|
(iv) paikalliset ja alueelliset perustason järjestöt, kuten maanviljelijäjärjestöt ja maatalousosuuskunnat ja tuottajayhteisöt. |
|
|
2. Tämän artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut yksiköt voivat saada tukea enintään 40 prosenttia tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta rahoitusohjeen kokonaismäärästä. |
Perustelu | |
Erityisesti pienviljelijöiden tukemiseksi ja vakaan perustan luomiseksi kestävälle elintarviketuotannolle on lujitettava ja tuettava paikallisia ja alueellisia perustason järjestöjä. | |
Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi 4 a artikla (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
4 a artikla |
|
|
Rahoitusmuodot |
|
|
1. Yhteisön rahoitusmuotoja voivat olla: |
|
|
(a) hankkeet ja ohjelmat; |
|
|
(b) talousarviotuki ja etenkin alakohtainen talousarviotuki, jos kumppanivaltion julkisten menojen hoito on riittävän avointa, luotettavaa ja tehokasta ja jos talousarviotuelle asianomaisessa maantieteellisessä rahoitusvälineessä asetetut edellytykset täyttyvät; |
|
|
(c) maksuosuudet kansainvälisille tai alueellisille järjestöille ja tällaisten järjestöjen hallinnoimiin kansainvälisiin rahastoihin; |
|
|
(d) maksuosuudet kumppanimaiden ja ‑alueiden kansallisiin rahastoihin, joilla edistetään yhteisrahoitusta useiden avunantajien kanssa, tai yhden tai useamman muun avunantajan perustamiin rahastoihin, joilla toteutetaan yhteisiä hankkeita; |
|
|
(e) yhteisrahoitus 4 artiklassa määriteltyjen tukikelpoisten toimijoiden kanssa; |
|
|
(f) Euroopan investointipankin tai muiden rahoituksen välittäjien käyttöön komission ohjelmista annettavat varat, joita voidaan käyttää lainojen myöntämiseen (etenkin investointien tukemiseen ja yksityissektorin kehittämiseen) tai riskipääomien sijoittamiseen (etenkin toissijaisina tai ehdollisina lainoina) tai muihin pieniin ja väliaikaisiin osuuksiin yritysten pääomasta sekä osuuksiin vakuusrahastoista asetuksen (EY) N:o 1905/2006 32 artiklassa säädetyn mukaisesti niin, että yhteisön rahoitusriski rajoittuu näihin varoihin. |
Perustelu | |
Avun toimittamisen ei pitäisi rajoittua kansainvälisiin ja alueellisiin järjestöihin, koska erilaiset menetelmät voivat soveltua paremmin joidenkin valtioiden tai alueiden erityisoloihin. Rahoitusmuotojen luettelo on otettu kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä, mutta sitä on yksinkertaistettu, jotta se ilmentäisi tämän asetuksen luonnetta hätätilanteisiin sovellettavana asetuksena. | |
Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi 5 artikla - 1 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
1 a. Komissio voi päättää siirtää julkiseen toimivaltaan kuuluvia tehtäviä ja etenkin talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa mainituille elimille, jos kyseessä on yhteisrahoitus, sekä muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. |
Perustelu | |
Välttämätön tarkistus, koska käytettävissä olevien avun toimittamismenetelmien valikoimaa on laajennettu. Teksti on otettu kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä. | |
Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi 5 artikla - 1 b kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
1 b. Jos hallinnointi on hajautettu, komissio voi päättää käyttää varoista hyötyvän kumppanimaan tai -alueen julkisia hankintoja tai tukien myöntämistä koskevia menettelyjä, kunhan se on tarkistanut, että kumppani noudattaa asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 asiaa koskevia perusteita ja edellyttäen, että asetuksessa (EY) N:o 1905/2006 säädetyt edellytykset täyttyvät. |
Perustelu | |
Välttämätön tarkistus, koska käytettävissä olevien avun toimittamismenetelmien valikoimaa on laajennettu. Teksti on otettu kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä. | |
Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 3 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
3 a. Tästä asetuksesta rahoitettavien toimenpiteiden on oltava avun tuloksellisuudesta annetun Pariisin julistuksen mukaisia. Jäljempänä 9 artiklassa tarkoitetussa kertomuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota tähän vaatimukseen. |
Perustelu | |
Tästä asetuksesta rahoitettavien toimenpiteiden on oltava avun tuloksellisuudesta annetun Pariisin julistuksen mukaisia, etenkin kun on kyse väliaikaisesta välineestä. Olisi varmistettava, että rahoitusväline edesauttaa tehokkaasti tilanteen pysyvää paranemista. | |
Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi 6 artikla - 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Talousarvioon tehdään maksusitoumukset komission päätösten perusteella. |
1. Talousarvioon tehdään maksusitoumukset 10 a artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtyjen komission päätösten perusteella. |
Perustelu | |
Mahdollistaa päätösten tekemisen asianmukaista komiteamenettelyä noudattaen. | |
Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi 6 artikla - 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2. Tämän asetuksen nojalla hyväksyttävillä toimenpiteillä voidaan rahoittaa 20 päivästä kesäkuuta 2008 meneillään olevia toimia, joita on aloitettu kohdemaissa tai joita ovat aloittaneet 4 artiklassa tarkoitetut järjestöt ennen tämän asetuksen voimaantuloa. |
2. Tämän asetuksen nojalla hyväksyttävillä toimenpiteillä voidaan siitä alkaen, kun Euroopan parlamentti tekee päätöksen, rahoittaa meneillään olevia toimia, joita ovat aloittaneet 4 artiklassa tarkoitetut tukikelpoiset toimijat ennen tämän asetuksen voimaantuloa. Tämän asetuksen mukaisesti myönnetyt tuet on käytettävä lisämäärärahoina. |
Perustelu | |
Asianmukaisempi ilmaus, koska avun toimittamismenetelmien valikoimaa on laajennettu. | |
Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi 7 artikla- 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2. Rahoitussopimuksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle annetaan oikeus saada käyttöönsä tietoja, joita ne tarvitsevat voidakseen suorittaa, tarvittaessa tarkastuspaikalla, tehtävänsä kyseisten kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyjen tarkastussopimusten mukaisesti. |
2. Sopimuksissa määrätään erikseen komission ja tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta suorittaa tarkastuksia, mukaan lukien kaikkien yhteisön varoja saaneiden hankkijoiden ja alihankkijoiden tilien tarkastaminen joko asiakirjojen perusteella tai tarkastuskäynneillä. Lisäksi niissä annetaan komissiolle valtuudet suorittaa komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96* säädettyjä tarkastuksia ja todentamisia. |
|
|
___________ *EYVL L 292, 15.11.1995, s. 2. |
Perustelu | |
Korvaa tekstin kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä otetulla tekstillä, joka sopii paremmin laajennettuun avun toimittamismenetelmien valikoimaan. | |
Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi 7 artikla - 2 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
2 a. Kaikissa avun täytäntöönpanosta johtuvissa sopimuksissa taataan 2 kohdan mukaiset komission ja tilintarkastustuomioistuimen oikeudet sopimusten soveltamisen aikana ja sen jälkeen. |
Perustelu | |
Myös tämä teksti on otettu kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä, koska se sopii paremmin laajennettuun avun toimittamismenetelmien valikoimaan. | |
Tarkistus 54 Ehdotus asetukseksi 8 a artikla (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
8 a artikla |
|
|
Seuranta ja arviointi |
|
|
1. Komissio seuraa ja arvioi tämän asetuksen nojalla täytäntöönpantavia toimia — tarvittaessa riippumattomien ulkoisten arviointien avulla — tarkastaakseen tavoitteiden saavuttamisen ja laatiakseen suosituksia tulevien toimien parantamiseksi. Euroopan parlamentin tai neuvoston riippumattomia ulkoisia arviointeja koskevat ehdotukset otetaan asianmukaisesti huomioon. |
|
|
2. Komissio toimittaa arviointikertomukset tiedoksi Euroopan parlamentille ja 10 a artiklassa tarkoitetulle komitealle. Jäsenvaltiot voivat pyytää keskustelua yksittäisistä arvioinneista 10 a artiklassa tarkoitetussa komiteassa. |
|
|
3. Komissio kutsuu kaikki toimijat, joita asia koskee, myös valtioista riippumattomat toimijat ja paikallisviranomaiset, osallistumaan tämän asetuksen nojalla annetun yhteisön avun arviointiin. |
Perustelu | |
Kaiken yhteisön varoista tuetun toiminnan tehokkuus olisi arvioitava. Teksti on otettu kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä. | |
Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi 9 artikla | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Komissio ilmoittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen nojalla hyväksymistään toimenpiteistä. Komissio toimittaa niille viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 kertomuksen toimenpiteiden täytäntöönpanosta ja mahdollisuuksien mukaan asetuksen nojalla annetun avun tärkeimmistä tuloksista ja vaikutuksista. |
Komissio ilmoittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen nojalla hyväksymistään toimenpiteistä. Komissio toimittaa niille viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011 kertomuksen toimenpiteiden täytäntöönpanosta ja asetuksen nojalla annetun avun tärkeimmistä tuloksista ja vaikutuksista. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle syyskuussa 2009 ensimmäisen väliaikaisarvion toimista, joilla elintarvikekriisiä koskevan rahoitusvälineen sisältö voidaan mukauttaa tarvittaessa sen tavoitteisiin. |
Perustelu | |
Komission on tiedotettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista. On myös tarpeen laatia ensimmäinen puolivälin arvio ja sitten tarkka lopullinen arvio, jotta voidaan mitata todelliset vaikutukset elintarvikekriisistä pahiten kärsineille väestöryhmille. | |
Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi 10 artikla | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Rahoitusohje tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolla 2008–2009 on yhteensä 1,0 miljardia euroa. |
1. Rahoitusohje tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolla 2008–2009 on yhteensä 1,0 miljardia euroa. Tämä ohjeellinen määrä rahoitetaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 4. |
|
2. Vuoden 2008 rahoitusohje on 750 miljoonaa euroa. |
2. Vuotuisesta määrästä päätetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä. |
|
3. Vuoden 2009 rahoitusohje on enintään 250 miljoonaa euroa. |
|
|
4. Kumpanakin vuonna sidottavasta määrästä on jäätävä rahoituskehyksen otsakkeeseen 2 viimeisimmässä asetuksen (EY) N:o 1290/2005 mukaisesti laaditussa varojärjestelmää koskevassa kertomuksessa esitetyn arvion mukaan vähintään 600 miljoonan euron marginaali. Jos tämä ei jompanakumpana vuonna toteudu, tämän asetuksen nojalla sidottavaa kyseisen vuoden enimmäismäärää pienennetään, jotta otsakkeeseen 2 saadaan palautettua tällainen marginaali. |
3. Monivuotista rahoituskehystä mukautetaan tästä asetuksesta aiheutuvien tarpeiden kattamiseksi kaikkien 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen tarjoamien keinojen avulla. Jos osa määrärahasta tai koko määräraha on peräisin monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeessa 2 käytettävissä olevasta liikkumavarasta, kyseiseen otsakkeeseen on jätettävä kunakin vuonna asetuksen (EY) N:o 1290/2005 mukaisesti laaditussa varojärjestelmää koskevassa kertomuksessa esitetyn arvion mukaan vähintään 600 miljoonan euron marginaali. Jos tämä ei jompanakumpana vuonna toteudu, tämän asetuksen nojalla sidottavaa kyseisen vuoden enimmäismäärää pienennetään, jotta otsakkeeseen 2 saadaan palautettua tällainen marginaali. |
Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi 10 a artikla (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
10 a artikla |
|
|
Komitea |
|
|
1. Komissiota avustaa komitea. |
|
|
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan 10 työpäiväksi vuonna 2008 hyväksyttyjen toimenpiteiden osalta ja 30 päiväksi vuonna 2009 hyväksyttyjen toimenpiteiden osalta. |
|
|
3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä. |
Perustelu | |
Tarkistuksella otetaan käyttöön asianmukaisin komitearakenne – hallintokomitea – jota tavanomaisesti käytetään ulkoisen rahoituksen välineiden yhteydessä, mutta esitetään lyhyempiä määräaikoja vuodeksi 2008 kyseistä vuotta koskevien menettelyjen kiireellisen luonteen vuoksi. | |
Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi Liite | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Luettelo kohdemaiden valintaperusteista |
Luettelo kohdemaiden valintaperusteista ja taloudellisen avun myöntämisperusteista maittain |
|
Perusteita kohdemaiden valinnalle: |
Perusteet kohdemaiden valinnalle: |
|
Elintarvikkeiden hintainflaatio ja sen mahdolliset sosioekonomiset ja poliittiset vaikutukset: |
Elintarvikkeiden hintainflaatio ja sen mahdolliset sosioekonomiset ja poliittiset vaikutukset: |
|
· Elintarvikkeiden hintainflaation taso verrattuna apua saavien maiden yleiseen inflaatioon |
· Elintarvikkeiden hintainflaation taso verrattuna apua saavien maiden yleiseen inflaatioon |
|
· Riippuvuus elintarvikkeiden tuonnista, elintarvikeapu mukaan luettuna |
· Riippuvuus elintarvikkeiden nettotuonnista, elintarvikeapu mukaan luettuna |
|
· Sosiaalinen haavoittuvuus ja poliittinen vakaus |
· Sosiaalinen haavoittuvuus ja poliittinen vakaus |
|
· Elintarvikkeiden tuotannon osuus kulutuksesta maatilalla |
· Elintarvikkeiden tuotannon osuus kulutuksesta maatilalla |
|
|
· Maatalouden tuotantokapasiteetti |
|
Mahdollisesti tukikelpoisen maan valmiudet toimia ja toteuttaa soveltuvia vastatoimia |
Mahdollisesti tukikelpoisen maan valmiudet toimia ja toteuttaa soveltuvia vastatoimia |
|
· Hallituksen toimenpiteet, mukaan luettuina tarjontaan ja kauppaan liittyvät toimenpiteet |
· Hallituksen toimenpiteet, mukaan luettuina tarjontaan (kuten maaseudun infrastruktuurin parantaminen) ja kauppaan liittyvät toimenpiteet |
|
· Vientitulot |
· Vientitulot |
|
· Valtiontalouden haavoittuvuus |
· Valtiontalouden haavoittuvuus |
|
Huomioon otetaan myös muu elintarvikekriisiin liittyvä, kohdemaalle mahdollinen lyhyen aikavälin rahoitus muilta avunantajilta ja maan potentiaali maataloustuotannon kestävään lisäämiseen pitkällä aikavälillä. |
Huomioon otetaan myös muu elintarvikekriisiin liittyvä, kohdemaalle mahdollinen lyhyen aikavälin rahoitus muilta avunantajilta ja maan potentiaali maataloustuotannon kestävään lisäämiseen pitkällä aikavälillä. |
|
|
Taloudellisen avun myöntämisperusteita maittain: |
|
|
· Hyvän hallintotavan riittävä taso |
|
|
· Kyseessä olevan väestön todelliset tarpeet |
|
|
· Riittävät mahdollisuudet perustaa sosiaalisia turvaverkkoja köyhille ja heikossa asemassa oleville ryhmille |
|
|
· Riittävät mahdollisuudet lisätä maataloustuotantoa nopeasti ja tehokkaasti |
|
|
· Riittävä infrastruktuuri, jonka avulla voidaan lisätä tuotantoa nopeasti ja toimittaa tuotteita paikallisille ja alueellisille markkinoille. |
Perustelu | |
Kohdemaiden valinnalle olisi vahvistettava vakiintuneet perusteet, joten ohjeellinen luettelo ei kuulu asiaan. Tarkistuksella liite saatetaan myös vastaamaan 1 artiklan 3 kohtaa, jossa ei mainita, että luettelo olisi ohjeellinen. | |
- [1] EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
PERUSTELUT
Kriisi, jota ei voida jättää huomiotta
Elintarvikkeiden jyrkkä hinnannousu ei ole pelkkiä otsikoita sanomalehdissä. Se uhkaa toden teolla niiden 2,1 miljardin ihmisen henkeä, jotka yrittävät tulla toimeen alle kahdella dollarilla päivässä ja joiden tuloista noin puolet menee ruokaan. Sellaisten peruselintarvikkeiden, kuten riisin, maissin ja vehnän, ennätyshinnat vaikuttavat välittömästi nälkäisten määrään maailmassa – yksistään vuonna 2007 heidän määränsä lisääntyi 50 miljoonalla FAO:n tilastojen mukaan. Mielenosoitukset ovat muuttuneet mellakoiksi muun muassa Haitissa, Bangladeshissa ja Egyptissä. Ja mahdollisuudet saavuttaa ensimmäinen YK:n vuosituhattavoitteista – maailman nälkäisten määrän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä – näyttävät yhä heikommilta.
Kriisin syistä on esitetty monenlaisia arvioita – lihan pikemmin kuin viljan kulutuksen kasvu Kiinassa ja Intiassa, ilmastonmuutokseen liittyvät sääilmiöt, kuten Australian kuivuus, viljan käyttö biopolttoaineiden tuotantoon ja maailman viljavarastojen ennätysalhainen taso. Tällaisten rakenteellisten tekijöiden ollessa kyseessä on ymmärrettävää, että useimmat analyytikot olettavat hintojen pysyvän korkeina lähitulevaisuudessa. Lisäksi keinottelu elintarvikemarkkinoilla vain ruokkii elintarvikkeiden hinnankorotuksia entisestään. Huolimatta siitä, mistä kriisi alun perin johtuu, tärkeää on nyt saada vastattua siihen johdonmukaisesti, koordinoidusti ja tehokkaasti.
Tätä tarkoitusta varten komissio on jo siirtänyt niin paljon kuin mahdollista rahoitusta yhteisön pitkän aikavälin ulkoisen yhteistyön välineistä. Mahdollisuudet toimia samoin vuonna 2009 ovat hyvin rajalliset, ja lyhyen aikavälin resurssit jäisivät vielä kauas tarvittavasta tasosta. Se myös vaarantaisi nykyisten yhteistyöohjelmien johdonmukaisuuden. On löydettävä toinen ratkaisu.
Komission ehdottama miljardin euron rahasto elintarvikekriisin helpottamiseksi on merkittävä ja hyvin oikea-aikainen ponnistus, jolla pyritään vastaamaan tähän kiireelliseen haasteeseen. Esittelijä onnittelee komissiota lämpimästi tästä rohkeasta aloitteesta. Esittelijä odottaa innokkaasti tiivistä yhteistyötä komission ja neuvoston kanssa tämän tärkeän säädöksen hyväksymiseksi kiireellisesti.
Alustavat yhteydenotot työtovereihin antavat odottaa, että parlamentin sisällä syntyy tiivistä yhteistyötä muiden asiasta kiinnostuneiden valiokuntien kanssa, etenkin maatalousvaliokunnan ja budjettivaliokunnan kanssa. Esittelijä luottaa, että tämä myönteisen yhteistyön henki antaa mahdollisuuden hyväksyä nopeassa tahdissa asetus, joka tyydyttää kaikkia.
Kaksiosainen lähestymistapa
Kaksi kehitysyhteistyövaliokunnassa vuoden ensimmäisellä puoliskolla vieraillutta arvovaltaista vaikuttajaa korosti tarvetta vastata elintarvikekriisiin kahdella tavalla.
Maaliskuussa valiokunnassa piti puheen Maailman elintarvikeohjelman WFP:n pääjohtaja Josette Sheeran, joka kuvaili kriisin vaikutusta hänen järjestönsä toteuttamiin elintarvikeaputoimiin. Korkeammat elintarvikkeiden hinnat merkitsivät elintarvikeavun kallistumista juuri sillä hetkellä, kun yhä useampi tarvitsi sitä – ja polttoaineiden hinnannousu vain pahensi ongelmaa. Sekä EU että muut avunantajat kautta maailman ottivat vakavasti hänen vetoomuksensa lisätä kiireellisesti rahoitusta.
Toukokuussa kansainvälisesti tunnustettu ekonomisti Jeffrey Sachs piti valiokunnassa puheen ominaisuudessaan YK:n pääsihteerin erityisneuvonantajana vuosituhattavoitteita koskevissa asioissa. Kieltämättä elintarvikeavun ja muiden humanitaaristen operaatioiden merkitystä lyhyellä aikavälillä hän korosti tarvetta elvyttää nopeasti maataloutta, jotta saataisiin aikaan kestävämpi ratkaisu keskipitkällä ja pidemmällä aikavälillä. Hän totesi erityisesti, että olisi välttämätöntä tarjota maanviljelijöille kehitysmaissa heidän tuotannon lisäämiseksi tarvitsemansa keskeiset panokset.
Ehdotus elintarvikkeita koskevasta rahoitusvälineestä – tavoitteena vastata todellisiin tarpeisiin
Komission ehdottama rahoitusväline elintarvikkeiden jyrkkään hinnannousuun liittyvää nopeaa toimintaa varten kehitysmaissa vastaa tähän kahtalaiseen tarpeeseen, ja sen tarkoituksena on täydentää elintarvikekriisiin annettavaa välitöntä humanitaarista apua.
Siinä säädetään erityisesti rahoituksen myöntämisestä toimenpiteille, joilla parannetaan maatalouden tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja siementen, ja palveluiden saatavuutta[1], ja sen tarkoituksena on myös tukea turvaverkkoa tukevia toimenpiteitä, joilla pyritään ylläpitämään tai parantamaan maatalouden tuotantokapasiteettia ja turvaamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien väestönosien perusravinnontarve[2]. Kun maatalouden tuotantopanosten olisi toimittava lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, sosiaaliset turvaverkot ovat, kuten nimikin jo kertoo, luonteeltaan pikemmin hätäapua, jonka tarkoituksena luoda järjestelmät, jotka voivat tarjota apua kunnes lisääntynyt tuotanto parantaa elintarvikkeiden saatavuutta kohtuuhintaan.
Esittelijä on tyytyväinen, että nämä kaksi puolta kattavat tämän hetken polttavimmat tarpeet. Hän toivoo hartaasti, ettei rahoitettavista toimista käynnistetä liian laajaa keskustelua, koska tällöin voisi olla vaikeampaa päästä riittävän nopeasti sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä.
Ehdotettu teksti herättää kuitenkin huolta eräiltä osin, jotka esittelijän tarkistuksilla pyritään korjaamaan:
a) Komiteamenettely
Asetuksissa, jotka antavat mahdollisuuden toteuttaa yhteisön talousarviota, yleensä vahvistetaan järjestelmä, jossa toissijaiset, luonteeltaan tekniset päätökset tehdään jäsenvaltioiden edustajien ja komission muodostamassa komiteassa. Näitä komiteoita koskevat säännöt on annettu komiteamenettelystä tehdyssä päätöksessä[3], jossa myös tunnustetaan parlamentin oikeus valvoa komitealle esitettäviä toimenpiteitä. Tämä rakenne kuitenkin puuttuu ehdotuksesta uudeksi elintarvikkeita koskevaksi rahoitusvälineeksi.
Komission huoli asetuksen pikaisesta täytäntöönpanosta on ymmärrettävä, etenkin vuoden 2008 rahoituksen osalta. Oikeudellisessa mielessä ei kuitenkaan ole olemassa minkäänlaista ennakkotapausta tämäntyyppisen päätöksen tekemisestä ilman komitearakennetta. Tämä olisi lisäksi poliittisesta näkökulmasta katsottuna hyödyksi parlamentille, ja esittelijän käsityksen mukaan myös jäsenvaltiot olisivat äärimmäisen haluttomia sallimaan tämänkaltaisen uudistuksen.
Tämän vuoksi esitetään tarkistuksia, joilla otetaan käyttöön tavanomainen tämän tyyppiseen lainsäädäntöön sovellettava komitearakenne – hallintokomitea – jolle myönnetään erityisen lyhyet määräajat, jotta päätökset saadaan tehtyä nopeasti vuonna 2008.
b) Avun toimittamismekanismit
Ehdotuksessa tarjotaan hyvin rajoitettu valikoima mekanismeja, joiden kautta rahoitusta voidaan kanavoida, sillä siinä säädetään, että aloitteet pannaan täytäntöön yksinomaan alueellisten ja maailmanlaajuisten kansainvälisten järjestöjen kautta.
Vaikka tämä menetelmä voisi olla hyödyllinen nopean täytäntöönpanon varmistamiseksi, teksti on esittelijän mielestä liian rajoittava tässä suhteessa. Kehitysmaiden maataloudelle on ominaista, että edellytykset vaihtelevat laajasti maasta toiseen, samoin kuin avun täytäntöönpanemiseksi käytettävien erityyppisten järjestöjen asiantuntemuksen, erikoistuneisuuden ja tehokkuuden taso. Ei myöskään pidä unohtaa, että varojen toteutus ei enää vuonna 2009 ole läheskään yhtä kiireellistä.
Esittelijä ehdottaa tarkistuksia, joilla laajennetaan niiden elinten valikoimaa, joita komissio voi valita panemaan täytäntöön asetuksen nojalla täytäntöönpantavia toimenpiteitä, kehitysyhteistyön rahoitusvälineessä jo käytetyn luettelon perusteella.
c) Arviointi
Ehdotus ei sisällä säännöksiä, jotka antaisivat mahdollisuuden arvioida asetuksen nojalla toteutettuja toimia. Koska tämä on paras tapa saada tietoja avun tuloksista, esittelijä ehdottaa tarkistusta tarvittavan tekstin sisällyttämiseksi asetukseen.
d) Talousarvionäkökohdat
Komissio selittää ehdotuksessa, että miljardin euron kokonaisrahoitus asetusta varten otettaisiin yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, jota ei tarvita vuodeksi 2008 eikä todennäköisesti tarvita vuodeksi 2009. Määrärahoilla oli tarkoitus tukea maataloustuotteiden hintoja yhteisössä, mutta niitä ei käytetä juuri saman elintarvikkeiden hintojen kohoamisilmiön vuoksi, joka johti kehitysmaiden kriisiin.
Tästä on syntynyt arkaluonteinen kysymys ehdotuksen asemasta suhteessa monivuotiseen rahoituskehykseen, joka sisältyy vuonna 2006 tehtyyn talousarviota koskevaan toimielinten sopimukseen[4]. Komission mielestä rahoitus voidaan ottaa suoraan otsakkeesta 2, koska rahoitettavat toimet liittyvät luonteeltaan maatalouteen, minkä vuoksi monivuotista rahoituskehystä ei ole tarvetta tarkistaa, mutta muut talousarviota koskevaan päätöksentekoprosessiin osallistuvat eivät täysin yhdy tähän näkemykseen.
Esittelijä ymmärtää parlamentin budjettivaliokunnan jäsenten huolestuneisuuden asiasta. Hän ehdottaa, että heidän toimivaltaansa talousarvioasioissa kunnioitetaan täydellisesti ja että pidättäydytään lausumasta mitään sellaista, jonka voitaisiin katsoa murentavan heidän toimivaltaansa. Koska ehdotusta koskevaan lainsäädäntömenettelyyn on yhdistettävä myös talousarviomenettely joko muuttamalla vuosien 2008 ja 2009 talousarvioita komission ehdotuksessa esitetyllä tavalla tai toimimalla joltakin muulta perustalta, hän aikoo jättää budjettivaliokunnalle poliittista liikkumavaraa näiden päätösten tekemiseen samaan aikaan, kun ehdotusta käsitellään kehitysyhteistyövaliokunnassa. Tämän vuoksi esittelijä on jättänyt tekemättä tarkistuksia ehdotukseen sisältyviin rahoitusta koskeviin 10 artiklan säännöksiin. Budjettivallan käyttäjän sopimat järjestelyt esitetään tarkistuksina lainsäädäntötekstiin myöhemmin.
Esittelijä pyytää, että budjettipäätösten tekijät pitävät näitä sopimuksia tehdessään mielessä kehitysmaita koettelevan kriisin vakavuuden ja sen, että asetus olisi saatava voimaan viipymättä, jos sen on tarkoitus tehota lyhyellä aikavälillä. Hän haluaa myös kiinnittää huomiota oikeutettuihin epäilyksiin todennäköisistä vaikeuksista huolehtia erittäin suurien summien sitomisesta vuoden 2008 viimeisten viikkojen aikana.
e) Täydentävyys
Esittelijä pitää erityisen tärkeänä vaatia sitä, että uuden asetuksen nojalla myönnettävä rahoitus on täydentävää. Elintarvikkeiden korkeiden hintojen aiheuttaman kriisin lievittäminen ei saa tapahtua muilla välttämättömillä aloilla toteutettavien kehitysyhteistyötoimien kustannuksella. Tämä koskee sekä yhteisön talousarviosta myönnettävää rahoitusta, jonka osalta on huolehdittava, että asetusta ei saa käyttää korvaamaan muista rahoitusvälineistä rahoitettavia toimia, että jäsenvaltioita, joiden olisi kohtuutonta siirtää kahdenvälisten ohjelmien resursseja tämän asetuksen tukemiseen.
Nopeutettu lainsäädäntömenettely
Koska asia on kiireellinen ja koska osa rahoituksesta otetaan vuoden 2008 talousarviosta ja on näin ollen sidottava ennen vuoden loppua, asetusta koskevaa päätöksentekoa on erityisesti kiirehdittävä. Esittelijä pyrkii aikatauluun, joka antaa mahdollisuuden hyväksyä asiakirja lokakuun II istunnossa Strasbourgissa, vaikka siinäkin tapauksessa tulee olemaan vaikeaa saada vuoden 2008 varat toteutettua ajoissa. Esittelijä toivoo vilpittömästi, että kollegat kaikista toimielimistä tekevät yhteistyötä mahdollisimman myönteisellä tavalla, jotta asetus saataisiin voimaan ajoissa.
Jotain on tehtävä – ja äkkiä!
Elintarvikekriisissä on kyse todellisesta kurimuksesta, ei pelkistä otsikoista. Näin vakavassa tilanteessa suuri yleisö Euroopassa ja muualla maailmassa ei voisi käsittää, jollei EU:n talousarviosta säästyneitä varoja käytettäisi tähän tarkoitukseen. Lainsäätäjät eivät saa unohtaa vastuutaan maailmaa kohtaan. Koko maailma seuraa tilannetta ja pitää meitä vastuussa tekemisistämme.
- [1] KOM(2008)0450/5, 3 artiklan 2 kohdan a alakohta.
- [2] KOM(2008)0450/5, 3 artiklan 2 kohdan b alakohta.
- [3] Neuvoston päätös 1999/468/EY, tehty 28 päivänä kesäkuuta 1999, menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä.
- [4] Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehty Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus.
budjettivaliokunnaN LAUSUNTO (*) (2.10.2008)
kehitysyhteistyövaliokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rahoitusvälineen perustamisesta elintarvikkeiden jyrkkään hinnannousuun liittyvää nopeaa toimintaa varten kehitysmaissa
(KOM(2008)0450 – C6‑0280/2008 – 2008/0149(COD))
Valmistelija: Reimer Böge
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 47 artikla
LYHYET PERUSTELUT
TAUSTA
Komissio esitti 18. heinäkuuta 2008 ehdotuksen, joka koskee nopeaa reagoimista elintarvikkeiden jyrkkään hinnan nousuun. Komissio on kuukausien ajan pohtinut EU:n reagoimista kehitysmaita koettelevaan elintarvikekriisiin.
Euroopan parlamentti tuki alusta alkaen komissiota sen arvioidessa, miten EU voi konkreettisesti edistää tämän kriisin hoitamista. Parlamentti korosti, että komission on hyödynnettävä kaikkia varoja varmistaakseen, että elintarvikkeita koskevat operaatiot eivät keskeydy ja että tämän poikkeuksellisen tilanteen hoitamiseksi on tarjottava lisäapua.
Koska ehdotukseen liittyy eräitä keskeisiä budjettinäkökohtia, budjettivaliokunta pyysi, että asiassa sovelletaan työjärjestyksen 47 artiklan mukaista valiokuntien tehostettua yhteistyötä, ja se rajoittuu tarkastelussaan pelkästään budjettinäkökohtiin.
BUDJETTINÄKÖKOHDAT
Valmistelija katsoo, että komissio ei ole esittänyt asianmukaista mekanismia tämän uuden välineen rahoittamista varten. Välineen keskeisenä elementtinä on kolmansille maille annettava suora tuki, joka olisi selvästikin rahoitettava erillisestä budjettikohdasta monivuotisten rahoituskehysten otsakkeen "EU kansainvälisenä toimijana" mukaisesti. Tämä on sitäkin tärkeämpää, koska komissio aikoo luoda EU:n talousarvion 21 lukuun (Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-valtioihin) kaksi uutta budjettikohtaa (rahoitusväline ja hallinnollinen tuki), jotka kattavat vastaavat nykyiset ohjelmat.
Siksi ehdotus, että uusi mekanismi rahoitettaisiin otsakkeen 2 (Luonnonvarojen kestävä hallinta ja suojelu) liikkumavarasta on epäasianmukainen ja hämmentävä.
Koska otsakkeessa 4 oleva liikkumavara (pelkästään 750 miljoonaa euroa vuoden 2008 talousarviosta ja 250 miljoonaa euroa vuoden 2009 talousarviosta) ei riitä järjestelyn rahoittamiseen, liikkumavaraa on mukautettava.
Kaikkia 17. toukokuuta 2006 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen sisältyviä välineitä olisi siksi käytettävä järjestelyn rahoittamiseen.
Ehdotetussa välineessä määrätään erityisistä toimista, kuten maatalouden tuotantopanoksista ja palveluista, lannoitteet ja siemenet mukaan lukien. Näistä toimista säädetään jo voimassa olevassa asetuksessa (EY) N:o 1905/2006 kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta.
Siksi valmistelija haluaa kyseenalaistaa sen, että komissio kannustaa lainsäädännön päällekkäisyyteen.
Uuden oikeudellisen välineen luominen tämän elintarvikekriisin hoitamiseksi on oireellista suuntaukselle, jossa tilanteita ratkotaan tapauskohtaisesti ja vuosittain. Valmistelija korostaa, että Eurooppa-neuvoston päätelmissä (etenkin 19.–20. kesäkuuta 2008 tehdyissä päätelmissä) oleviin suosituksiin olisi sovellettava monivuotista lähestymistapaa.
TARKISTUKSET
Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kehitysyhteistyövaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
Tarkistus 1 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 a kohta (uusi) | |
|
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi |
Tarkistus |
|
|
1 a. katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetty viitemäärä ei ole yhteensopiva tämänhetkisen monivuotisen rahoituskehyksen (2007–2013) otsakkeen 4 enimmäismäärän kanssa, ellei enimmäismäärää tarkisteta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen määräysten mukaisesti; katsoo, että tämän välineen rahoittaminen ei saisi vaarantaa EU:n muiden prioriteettien ja nykyisten sitoumusten rahoitusta; |
Perustelu | |
Budjettivallan käyttäjien olisi ennen säädöksen lopullista hyväksymistä päästävä neuvottelemalla sopimukseen välineen rahoittamisesta kartoittamalla kaikki toimielinten välisen sopimuksen mahdollisuudet, kuten uuden väliaikaisen rahaston perustaminen. | |
Tarkistus 2 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 b kohta (uusi) | |
|
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi |
Tarkistus |
|
|
1 b. painottaa, että talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 14 kohtaa on sovellettava, mikäli lainsäädäntövallan käyttäjä päättää hyväksyä lainsäädäntöehdotuksen; painottaa, että parlamentti ryhtyy neuvotteluihin budjettivallan toisen käyttäjän kanssa päästäkseen ajoissa sopimukseen tämän välineen rahoittamisesta; |
|
|
1 c. katsoo, että budjettivallan käyttäjien olisi neuvottelujen kuluessa tutkittava kaikki rahoitusmahdollisuudet, varaus hätäapua varten mukaan lukien; katsoo, että kokonaisrahoitus ei saa ylittää 1 miljardia euroa; |
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(5) Kesäkuun 20 päivänä 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todetaan, että Euroopan unionilta vaaditaan kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun liittyviä toimia. Lisäksi päätelmissä todetaan, että EU ottaa käyttöön varoja rahoittaakseen elintarvikeavun lisäksi turvaverkkoja köyhille ja heikossa asemassa oleville väestöryhmille, EU tukee vahvaa toimintaa maataloustuotteiden tarjonnan osalta kehitysmaissa ja myöntää erityisesti tarpeellista rahoitusta maataloustuotannolle sekä avustusta markkinalähtöisten riskinhallintavälineiden käytössä; lisäksi Eurooppa-neuvosto pani tyytyväisenä merkille komission aikomuksen esittää nykyisen rahoituskehyksen puitteissa ehdotus uudeksi rahastoksi maatalouden tukemiseksi kehitysmaissa. |
(5) Kesäkuun 20 päivänä 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todetaan, että Euroopan unionilta vaaditaan kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun liittyviä toimia. Lisäksi päätelmissä todetaan, että EU ottaa vuosituhannen kehitystavoitteiden täysipainoista saavuttamista edistääkseen käyttöön varoja rahoittaakseen elintarvikeavun lisäksi turvaverkkoja köyhille ja heikossa asemassa oleville väestöryhmille, EU tukee vahvaa toimintaa maataloustuotteiden tarjonnan osalta kehitysmaissa ja myöntää erityisesti tarpeellista rahoitusta maataloustuotannolle sekä avustusta markkinalähtöisten riskinhallintavälineiden käytössä; lisäksi Eurooppa-neuvosto pani tyytyväisenä merkille komission aikomuksen esittää nykyisen rahoituskehyksen puitteissa ehdotus uudeksi rahastoksi maatalouden tukemiseksi kehitysmaissa. |
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(5 a) Eurooppa-neuvosto vahvisti samassa kokouksessa uudelleen sitoutuvansa EU:n virallisen kehitysavun tavoitteisiin (0,56 prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä ja 0,70 prosenttia vuoteen 2015 mennessä), mikä tarkoittaisi EU:n vuosittaisen virallisen kehitysavun määrän kaksinkertaistamista vuonna 2010; tällaiset sitoumukset vaativat selkeästi EU:n kehitysavun monivuotista budjettisuunnittelua. |
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(8) Samat olosuhteet (eli elintarvikkeiden hintojen korkeus), jotka aiheuttavat tämän rahoitusvälineen tarpeen, johtavat myös maatalouden markkinamenojen pienenemiseen rahoituskehyksen otsakkeessa 2. Tämänhetkisten arvioiden mukaan otsakkeen 2 enimmäismäärästä jää kohdentamatonta marginaalia merkittävästi myös vuonna 2009. |
(8) Samat olosuhteet (eli elintarvikkeiden hintojen korkeus), jotka aiheuttavat tämän rahoitusvälineen tarpeen, johtavat myös maatalouden markkinamenojen pienenemiseen rahoituskehyksen otsakkeessa 2. Tämänhetkisten arvioiden mukaan otsakkeen 2 enimmäismäärästä jää kohdentamatonta marginaalia merkittävästi myös vuonna 2009. Tässä asetuksessa tarkoitetuilla toimilla pyritään erityisyysperiaatteen mukaisesti vahvistamaan kehitysmaiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Siksi näiden toimien kattamisesta aiheutuvat menot olisi rahoitettava monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 4 (EU kansainvälisenä toimijana). |
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(8 a) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä toukokuuta 2006 tekemä toimielinten välinen sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta1 ja etenkin sen 23 kohta sisältää soveltuvia välineitä monivuotisen rahoituskehyksen eri otsakkeiden enimmäismäärien mukauttamiseen. |
|
|
1 EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1. |
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(13 a) Tämän järjestelmän toteuttamiseen sovelletaan EY:n perustamissopimuksen 276 artiklan nojalla vuosittaista vastuuvapauden myöntämistä koskevaa menettelyä. |
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(15 a) Järjestelmässä olisi keskityttävä auttamaan kriisin kohteiksi joutuneita kehitysmaiden pienviljelijöitä mikroluototuksen saamisessa. Mikroluototusjärjestelyjä olisi kehitettävä nykyisten välineiden (kehitysyhteistyön rahoitusväline ja Euroopan kehitysrahasto) mukaisesti. |
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(b a) mikroluottojärjestelyt pienille maataloustuottajille tuotannon lisäämiseksi. |
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi 10 artikla | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Rahoitusohje tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolla 2008–2009 on yhteensä 1,0 miljardia euroa. |
1. Rahoitusohje tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolla 2008–2009 on yhteensä 1,0 miljardia euroa. Tämä viitemäärä rahoitetaan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 4. |
|
2. Vuoden 2008 rahoitusohje on 750 miljoonaa euroa. |
2. Vuotuisesta määrästä päätetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä. |
|
3. Vuoden 2009 rahoitusohje on enintään 250 miljoonaa euroa. |
|
|
4. Kumpanakin vuonna sidottavasta määrästä on jäätävä rahoituskehyksen otsakkeeseen 2 viimeisimmässä asetuksen (EY) N:o 1290/2005 mukaisesti laaditussa varojärjestelmää koskevassa kertomuksessa esitetyn arvion mukaan vähintään 600 miljoonan euron marginaali. Jos tämä ei jompanakumpana vuonna toteudu, tämän asetuksen nojalla sidottavaa kyseisen vuoden enimmäismäärää pienennetään, jotta otsakkeeseen 2 saadaan palautettua tällainen marginaali. |
3. Monivuotista rahoituskehystä mukautetaan tästä asetuksesta aiheutuvien tarpeiden kattamiseksi kaikilla tavoilla, joista on määrätty 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa. Jos osa määrärahoista on peräisin rahoituskehyksen 2 otsakkeessa käytettävissä olevasta liikkumavarasta, kyseiseen otsakkeeseen on jätettävä kunakin vuonna asetuksen (EY) N:o 1290/2005 mukaisesti laaditussa varojärjestelmää koskevassa kertomuksessa esitetyn arvion mukaan vähintään 600 miljoonan euron marginaali. Jos tämä ei jompanakumpana vuonna toteudu, tämän asetuksen nojalla sidottavaa kyseisen vuoden enimmäismäärää pienennetään, jotta otsakkeeseen 2 saadaan palautettua tällainen marginaali. |
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Rahoitusvälineen perustaminen elintarvikkeiden jyrkkään hinnannousuun liittyvää nopeaa toimintaa varten kehitysmaissa |
|||||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM(2008)0450 – C6-0280/2008 – 2008/0149(COD) |
|||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
DEVE |
|||||||
|
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
BUDG 2.9.2008 |
|
|
|
||||
|
Valmistelija Nimitetty (pvä) |
Reimer Böge 3.9.2008 |
|
|
|||||
|
Valiokuntakäsittely |
10.9.2008 |
22.9.2008 |
|
|
||||
|
Hyväksytty (pvä) |
22.9.2008 |
|
|
|
||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
21 0 0 |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Richard James Ashworth, Reimer Böge, Paulo Casaca, Brigitte Douay, James Elles, Salvador Garriga Polledo, Catherine Guy-Quint, Jutta Haug, Anne E. Jensen, Alain Lamassoure, Janusz Lewandowski, Eleonora Lo Curto, Mario Mauro, Jan Mulder, Margaritis Schinas, Theodor Dumitru Stolojan, László Surján, Helga Trüpel, Kyösti Virrankoski, Ralf Walter |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Thijs Berman |
|||||||
Talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajan Herbert Böschin 24. syyskuuta 2008 päivätty kirje kehitysyhteistyövaliokunnan puheenjohtajalle Josep Borrell Fontellesille
___________________________________________________________________________
Käännös
Hyvä puheenjohtaja
Lähetän tässä tiedoksenne CONT-valiokunnan kannan, joka koskee Euroopan komission ehdotusta rahoitusvälineen perustamisesta elintarvikkeiden jyrkkään hinnannousuun liittyvää nopeaa toimintaa varten kehitysmaissa (KOM(2008)0450).
Koska kyseessä on varsin kiireellinen asia ja koska valiokuntamme kokoontuu seuraavan kerran vasta 7. lokakuuta (samana päivänä, jolloin DEVE-valiokunta äänestää asiasta), jätämme lausuntomme tässä kirjeessä.
Ottaen huomioon kehitysmaita koskevan kriisin vakavuuden olen vahvasti sitä mieltä, että meidän on tehtävä kiinteää yhteistyötä, jotta Euroopan parlamentti toimisi elintarvikekriisin ratkaisussa yhtenäisesti, johdonmukaisesti ja tehokkaasti.
EY:n perustamissopimuksen 276 artiklan mukaisesti välineen täytäntöönpanoa arvioidaan vuotuisessa vastuuvapausmenettelyssä samalla tavoin kuin muitakin ulkoiseen toimintaan liittyviä varoja, joita komissio hallinnoi. Valiokuntamme pitää erittäin tärkeänä varmistaa, että näitä varoja hallinnoidaan moitteettoman varainhoidon parhaiden käytäntöjen mukaisesti.
Vuoden 2006 vastuuvapausmenettelyssä Euroopan parlamentti esitti vakavan huolestuneisuutensa ulkoisten toimien suhteen. Useiden vuosien ajan tilintarkastustuomioistuin on korostanut virheiden olennaista esiintyvyyttä ja puutteita valvontajärjestelmissä, joiden avulla on tarkoitus varmistaa toimien laillisuus ja asianmukaisuus hankkeiden täytäntöönpanosta vastaavien elinten tasolla.
Vuoden 2006 vastuuvapauspäätöslauselmassa parlamentti katsoi, että kaikkien ulkoisten toimien alalla käytettävien EU-varojen avoimuutta, näkyvyyttä ja poliittista ohjausta olisi tehostettava riippumatta siitä, ovatko ne suoraan komission hallinnoimia, onko niiden hallinnointi hajautettu vai hallinnoidaanko niitä kansainvälisten rahastojen (joissa EU on merkittävä rahoittaja) kautta, vaarantamatta kuitenkaan tämän tärkeän alan toimien tehokkuutta.
Jotta vastuuvapauden myöntämistä uuden välineen avulla käyttöön otettaville varoille olisi mielekästä arvioida, CONT-valiokunta pitää tarpeellisena tiettyjä toimia. Erityisesti komission olisi kehitettävä seuraavia toimenpiteitä:
· Valvonta: olisi määriteltävä selkeät suuntaviivat ja menettelyt, joilla säännellään myönnetyn rahoituksen hallinnointia.
· Sisäinen raportointi: siirrettyjen varojen seurannan tulisi olla avointa, jotta vastuuvapausviranomainen saisi tarvitsemansa tiedot.
· Todentaminen: olisi tehtävä selkeitä sopimuksia, joiden perusteella EU:n tilintarkastajat (tilintarkastustuomioistuin, komissio tai yksityiset tilintarkastusyritykset) saisivat nimenomaisen mahdollisuuden tarkastaa kaikkien yhteisövaroin tuettujen edunsaajien tai yksiköiden toimet Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi petoksilta ja muilta väärinkäytöksiltä sekä kyseisten väärinkäytösten lopettamiseksi.
· Ulkoinen raportointi: komission olisi raportoitava vastuuvapausviranomaiselle siirrettyjen yhteisövarojen täytäntöönpanotilanteesta ja toteutetuista erityisistä valvontatoimista.
· Tehokkuus: komission olisi päivitettävä tilannetta jatkuvasti ja arvioitava yhteistyön toimivuutta ja tehokkuutta luotettavasti.
· Avoimuus ja näkyvyys: kansainvälisten järjestöjen kautta tehdyn yhteistyön eurooppalainen luonne olisi säilytettävä. Näiden varojen kohdalla olisi noudatettava samankaltaisia näkyvyyttä koskevia suuntaviivoja kuin mitä noudatetaan vuonna 2006 YK:n ja Maailmanpankin kanssa tehtyjen sopimusten perusteella.
Toivon, että budjettipäätösten tekijät ottavat nämä seikat huomioon.
(Lopputervehdys ja allekirjoitus)
maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnaN LAUSUNTO (*) (6.10.2008)
kehitysyhteistyövaliokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rahoitusvälineen perustamisesta elintarvikkeiden jyrkkään hinnannousuun liittyvää nopeaa toimintaa varten kehitysmaissa
(KOM(2008)0450 – C6‑0280/2008 – 2008/0149(COD))
Valmistelija: Stéphane Le Foll
(*) Valiokuntien yhteistyö – työjärjestyksen 47 artikla
LYHYET PERUSTELUT
I) Hintojen kohoamisen aiheuttama elintarvikekriisi
Kahden viime vuoden aikana on tapahtunut jättimäinen muutos maailman maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden markkinoilla, joiden kehitys 30 vuoden ajan oli totuttanut meidät reaalihintojen jatkuvaan laskuun. Tämän muutoksen aiheuttama hintojen räjähdysmäinen nousu on johtanut makrotalouden epävakauteen ja todelliseen elintarvikekriisiin, joka kohdistuu kaikkein pahiten maapallon haavoittuvimpiin ihmisryhmiin, erityisesti sotaa käyvien maiden ja kaikkein köyhimpien maiden asukkaisiin, jotka käyttävät yhä yli puolet varoistaan ruokaan. Hintojen nousun seurauksena jo aiemmin korkeat köyhyyttä ja aliravitsemusta kuvaavat luvut ovat entisestään pahentuneet ja nälänhätien riski on kasvanut, mikä tunnetusti vaikuttaa poliittiseen vakauteen ja kansainväliseen geostrategiseen tasapainoon.
Elintarvikekriisi, josta viime kevään ruokamellakat olivat dramaattinen osoitus, liittyy maailmanlaajuiseen elintarvikkeiden kysynnän rakenteelliseen kasvuun, joka on seurausta väestönkasvusta, ravintotottumusten muuttumisesta ja maatalousperäisten polttoaineiden kehittämisestä.
Se tapahtuu samanaikaisesti rahoituskriisin kanssa, jota leimaa lisääntynyt keinottelu maatalousmarkkinoilla. Kriisi on puhjennut juuri hetkellä, jolloin sekä pohjoisessa että etelässä on alettu havaita ilmaston lämpenemisen ja luonnonvarojen (veden, energian, biologisen monimuotoisuuden jne.) ehtymisen vaikutuksia maapallon maataloudelle.
Kriisi ei ole ohimenevä, se vaikuttaa kaikkiin maatalouden aloihin maailmassa ja tuo maataloustuotantoon ja elintarvikkeisiin liittyvät suuret kysymykset takaisin keskustelun keskiöön.
Tilanteeseen ei ole jouduttu sattumalta. Se on seurausta useista aiemmin tehdyistä valinnoista, joihin rikkaat maat ovat vaikuttaneet suuresti:
– Sääntelyn purkaminen ja rakennesopeutuspolitiikka, joihin maailman valuuttarahasto ja Maailmanpankki ovat pakottaneet köyhimmät maat viimeisten 20 vuoden ajan, ovat tehneet niiden elintarvikehuollon erittäin riippuvaiseksi tuonnista. Paikallisiin tuotantokustannuksiin nähden liian alhaiset elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat saaneet maat laiminlyömään oman maataloutensa kehittämistä. Muistettakoon, että maailmanmarkkinahinnat ovat seurausta korkean tuottavuuden alueiden kilpailukyvystä, josta osa johtuu tukiaisista.
– maataloustuotteiden maailmankaupasta (alle 10 prosenttia tuotannosta) käytävät WTO:n neuvottelut, joiden tarkoituksena on kaupan vapauttaminen maksukykyisten toimijoiden välillä, eivät voi turvata elintarvikkeita kaikkein köyhimmille kuluttajille.
– Kehitysyhteistyöpolitiikassa on annettu rahallisia lupauksia, joita ei ole pidetty. Politiikan painopisteet on sitä paitsi suunnattu muualle kuin maatalouteen, joka on kuitenkin ratkaiseva ala kaiken kehityksen käynnistämiseksi ja elintärkeä maaseudulla asuville 75 prosentille maailman köyhistä. Unionin kehitysyhteistyöpolitiikan määrärahoista vain 4 prosenttia menee tällä hetkellä maatalouspolitiikkaan.
Katkera havahtuminen nälkämellakoihin sai useat Euroopan unionin elimet ja kansainväliset elimet ryhtymään toimiin elintarvikealan hätätilaan vastaamiseksi.
II) Unionin nopea vastaus elintarvikkeiden jyrkkään hinnannousuun kehitysmaissa
A) Komission ehdotus
Komissio on pyrkinyt vastaamaan Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille (yleisten asioiden neuvosto ja 19. ja 20. kesäkuuta pidetty Eurooppa-neuvosto) sitoutumalla yhteiseen toimintaan kehitysmaiden hyväksi.
Mukautettuaan vain hieman kehityspolitiikkansa välineitä elintarvikkeiden hintojen nousuun vastaamisen sijasta, komissio ehdottaa lyhyen aikavälin lisärahoitukseksi yhtä miljardia YMP:n käytettävissä olevista varoista.
Tällainen puoliksi hätäapua ja puoliksi kehitysapua edustava aloite on tarkoitettu tukemaan maataloustuotteiden tarjontaa hintojen noususta eniten kärsineissä kehitysmaissa ja toimimaan elintarvikkeiden kallistumisen kielteisten vaikutusten lievittäjänä.
Toimenpiteisiin kuuluu maatalouden tuotantopanoksien ja palveluiden saatavuuden parantaminen (mukaan lukien lannoitteet ja siemenet) ja turvaverkon tyyppiset toimenpiteet, joilla pyritään ylläpitämään tai parantamaan maatalouden tuotantokapasiteettia ja turvaamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien väestönosien perusravinnontarve.
B) Valmistelijan yleisarvio
Elintarvikekriisillä on dramaattisia vaikutuksia köyhimpien maiden asukkaille, joten valmistelija ilmaisee solidaarisuutensa heitä kohtaan ja tukee komission aloitetta.
Hän liittää kuitenkin tähän periaatteelliseen tukeen muutamia huomautuksia:
Budjettia koskevat huomautukset:
Valmistelija ei halua asettaa aloitetta kyseenalaiseksi, mutta katsoo, että sen rahoittamisen YMP:n käyttämättä jääneistä varoista on oltava erityistapaus. Unionin pitää tulevaisuudessa täyttää kaikki velvoitteensa viljelijöitään kohtaan ja erityisesti uusien jäsenvaltioiden viljelijöitä kohtaan, jotka eivät ole vielä päässeet samalle tuen tasolle kuin virkaveljensä 15 vanhassa jäsenvaltiossa. Komissiolle ja neuvostolle on myös ilmoitettava, että elintarvikkeiden hintojen kohoaminen on myös vaikuttanut kielteisesti ja jopa katastrofaalisesti eräisiin Euroopan viljelijöihin ja erityisesti karjankasvattajiin. Heidän tilannettaan on tarkasteltava sekä talousarvion laatimisen yhteydessä että terveystarkastuksessa kaavaillun YMP:n uudelleenjärjestelyn yhteydessä. Viimeisten rahoitusnäkymien osalta valmistelija muistuttaa jäsenvaltioille, että ne eivät voi ikuisesti vaatia lisää Eurooppaa perustamalla uusia tai kasvattamalla entisiä EU:n toiminta-aloja, jos ne eivät anna lisää varoja budjettiin, koska jos lisävaroja olisi ollut käytettävissä, ei olisi tarvinnut turvautua komission ehdottamaan hätäratkaisuun.
Ehdotuksen maatalouteen liittyvät näkökohdat:
– Valmistelija on tyytyväinen, että lisää huomiota on vihdoin kiinnitetty maatalouteen ja erityisesti köyhimpien maiden maataloustuotantoon. Hän pitää välttämättömänä kaikkien maailman maatalous- ja elintarviketuotannon alojen hyödyntämistä, jotta jokainen alue voi varmistaa väestönsä tarpeiden tyydyttämisen mahdollisimman hyvin.
– Hän panee tyytyväisenä merkille, että komissio painottaa toimia tuotannon aloittamisen helpottamiseksi: varojen ja palveluiden tuominen köyhimpien viljelijöiden (jotka edustavat lähes 80 prosenttia aliravituista) ulottuville yhtenä turvaverkko-toimenpiteenä voi auttaa paikallisen tuotannon markkinoita parantamalla köyhien kuluttajien ostovoimaa. Hän toivoo kuitenkin, että komissio esittäisi yksityiskohtaisemmin tukikelpoiset toimenpiteet tuotannon parantamiseksi: veden saatavuus, pienluotot, tuki tuottajien organisaatioille tuotantoa ja markkinoille saattamista sekä varastointia varten.
– Tehokkuuden nimissä valmistelija suosittaa komissiolle, että se sisällyttää tämän rahoitusvälineen todelliseen kokonaisvaltaiseen strategiaan, jolla tuetaan maataloustuotannon käynnistämistä väestön tarpeisiin ja kyseisten alueiden luonnon mahdollisuuksiin mukautetun kestävän kehityksen puitteissa. Tämä edellyttää kahta asiaa:
1) Toiminnan on oltava pitkäjänteistä
Valmistelija on kiinnostunut aloitteen kestosta. Väline on suunniteltu lyhyelle aikavälille, vaikka maatalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii sekä aikaa että jatkuvuutta. Viljelijän on aina ennakoitava valintojaan vuotta tai sitäkin aikaisemmin (viljelykasvit, investoinnit...). Hän tarvitsee puitteet, ennustettavuutta, mukaan lukien vakautta tuotteidensa hintoihin. Mitä tapahtuu vuotta myöhemmin, kun välineestä rahoitetut toimet maatalouden tuotantopanoksien ja palveluiden saatavuuden parantamiseksi ja turvaverkkotyyppiset toimet ovat loppuneet? Onko nämä näkökohdat otettu riittävässä määrin huomioon nykyisissä keskipitkän ja pitkän aikavälin kehitysvälineissä, joita on, kuten sanottu, muutettu hieman hintojen kohoamisen huomioon ottamiseksi, mutta joiden maatalouteen varattu osa on edelleen aivan liian pieni?
2) Tarvitaan taloudellista sääntelyä
Globalisoituneessa ja yhä vapaammassa taloudessa kansainväliset maataloustuotteiden markkinat ovat luonnostaan epävakaita ja maailman kilpailukyvyltään hyvin erilaiset maataloudet joutuvat niillä vastakkain. Tämä tilanne aiheuttaa vakavia häiriöitä köyhimpien maiden paikallismarkkinoilla, sillä niillä ei käytännössä ole enää rajasuojaa. Tilanne haittaa paikallisen tuotannon kehitystä, kun maailmanmarkkinahinnat ovat alhaisia. Mutta päinvastaisessa tilanteessa, kuten nyt, vaikuttaa mahdottomalta saada hintoja alaspäin ilman tuotannon ja maailmanmarkkinahintojen sääntelyä. Valmistelijan on vaikea ymmärtää, miten komissio voi odottaa, että tällainen vaatimaton väline voisi lievittää elintarvikkeiden hintojen nousua.
– Välineen toteuttamisen osalta komissio ei missään vaiheessa mainitse paikallisten toimijoiden (viljelijöiden, kuluttajien, vastaavien viranomaisten) tai kansalaisjärjestöjen osallistumista, vaikka onnistunut kehitys vaatii aina, että ihmiset ottavat kohtalonsa omiin käsiinsä.
Välineen toteuttamisesta:
Valmistelija haluaa olla varma, että unionin hallinnolliset valmiudet sallivat miljardin euron määrärahan tehokkaan käyttämisen. Tätä varten hän pyytää komissiota toimimaan kokonaisvaltaisesti ja johdonmukaisesti muiden kehitysohjelmien ja toimien kanssa.
Hän myös pyytää komissiota varmistamaan mahdollisimman hyvin niiden järjestöjen valmiudet, joiden kanssa se tekee sopimuksia. Tätä varten valmistelija toivoo, että kaikki toimenpiteet avataan kansalaisjärjestöjen kaltaisille kokeneille toimijoille, joilla on soveltuvia välineitä ja tunnustettu tieto ja taito.
Hän toivoo, että komissio käyttäisi miljardin määrärahan mahdollisimman avoimesti. Komission pitäisi laatia tarkka ennakkosuunnitelma varojen käytöstä, mukaan lukien kaavailtujen toimien yksityiskohdat ja määrälliset tavoitteet, niille varatun rahoituksen osuus sekä toimenpiteiden hallinnointivälineet. Suunnitelma on hyväksyttävä komiteamenettelyssä, jolloin parlamentti voi saada tietoa siitä. Tämä helpottaa huomattavasti lopullisen arvioinnin tekemistä. Hän ehdottaa myös, että ensimmäinen väliaikaisarvio tehdään syyskuussa 2009, jotta toimenpiteitä voidaan tarvittaessa muuttaa kohdemaiden köyhimpien asukkaiden polttavimpien tarpeiden mukaan.
Johtopäätökset
Euroopan unionilla on huomattavia henkilöstöresursseja ja taloudellisia voimavaroja, ja sen pitäisikin toimia tehokkaammin pitkällä aikavälillä ja sitoutua kansainvälisellä näyttämöllä kunnianhimoisempaan ja tarmokkaampaan politiikkaan maailman elintarviketasapainon ja kehityksen parantamiseksi. Sen pitää tätä varten saada muut maailman toimijat mukaan osallistumaan tiettyihin konkreettisiin ehdotuksiin:
– Perustetaan YK:n alaisuuteen "Kansainvälinen elintarviketurvallisuus- ja kehitysneuvosto" hoitamaan kriisitilanteita. Koordinoimalla FAO:n, Maailman valuuttarahaston, Maailmanpankin ja koko kansainvälisen yhteisön strategisia valintoja neuvosto helpottaisi maatalous- ja elintarvikepolitiikan toteuttamista kaikilla maailman alueilla. Alueellinen yhdentyminen on ensimmäinen askel tähän suuntaan.
– On palautettava kansainvälisten markkinoiden vähimmäissääntely, jotta voidaan taata elintarvikehuolto ja tietynasteinen hintavakaus kaikkien maailman kuluttajien ja tuottajien hyväksi. Varmuusvarastojen käyttöönotto on välttämätöntä hätätilanteeseen vastaamiseksi kaikkialla maailmassa (mukaan lukien Euroopan elintarvikepankkien tarpeet) ja viime kuukausina maatalousmarkkinoille ilmaantuneen keinottelun rajoittamiseksi.
– Kehitysapua on lisättävä ja maatalouden osuutta siitä on harkittava vakavasti uudelleen.
TARKISTUKSET
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kehitysyhteistyövaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 a viite (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
– ottavat huomioon maataloustutkimusfoorumin The International Assessment of Agricultural Knowledge, Science and Technology for Development (IAASTD), |
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(1) Elintarvikkeiden jyrkkä hinnannousu viime aikoina on saattanut monet kehitysmaat ja niiden väestön erittäin vaikeaan tilanteeseen. Se uhkaa ajaa sadat miljoonat ihmiset äärimmäiseen köyhyyteen ja edellyttää yhteisvastuuta kyseisten väestöryhmien kanssa. |
(1) Elintarvikkeiden viimeaikainen jyrkkä hinnannousu, joka oli ennustettavissa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maailmanmarkkinoilla vallitsevan kysynnän ja tarjonnan tilanteen vuoksi, on saattanut monet kehitysmaat ja niiden väestön erittäin vaikeaan tilanteeseen. Elintarvikekriisi, joka tapahtuu samanaikaisesti finanssi- ja energiakriisin kanssa ja tilanteessa, jossa ympäristön tila huonontuu (ilmaston lämpeneminen, vesivarojen ehtyminen, biologisen monimuotoisuuden häviäminen, jne.), uhkaa ajaa sadat miljoonat ihmiset äärimmäiseen köyhyyteen ja edellyttää yhteisvastuuta kyseisten väestöryhmien kanssa. Kaikki elintarvikemarkkinoita koskevat ennusteet viittaavat siihen, että elintarvikekriisi, joka kohdistuu sekä etelän että pohjoisen köyhimpiin väestöryhmiin, jatkuu seuraavien vuosien ajan. |
Perustelu | |
La crise alimentaire que nous vivons n'est pas un accident. Nous avons une idée de l'évolution future de l'offre et de la demande mondiale en produits agricoles et alimentaires. D'ici 2050 il y aura 3 milliards d'habitants en plus sur la planète. Il faudra produire deux fois plus et mieux en valorisant plus efficacement l'ensemble des ressources et en préservant davantage les écosystèmes et les équilibres naturels. Il conviendra aussi d'assurer une certaine régulation de l'économie agricole afin d'éviter les catastrophes alimentaires et les trop grands risques de spéculations sur les marchés de l'alimentation. | |
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.) | |
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(2) Tästä syystä tällä asetuksella olisi perustettava rahoitusväline elintarvikkeiden korkeasta hinnasta johtuvaan kriisiin liittyvää nopeaa toimintaa varten kehitysmaissa. |
(2) Euroopan unionin nykyisen kehityspolitiikan, jossa on liian pitkään laiminlyöty maataloussektorin ja erityisesti elintarviketuotannon tukeminen, täydentämiseksi tällä asetuksella olisi perustettava rahoitusväline elintarvikkeiden korkeasta hinnasta johtuvaan kriisiin liittyvää nopeaa toimintaa varten kehitysmaissa. |
Perustelu | |
La crise alimentaire révèle au grand jour les carences des politiques de développement engagées avec les pays les plus pauvres. L'aide à l'agriculture se situe autour de 4% de l'aide au développement, alors que ce secteur reste la base de tout développement puisqu'il permet de répondre aux besoins les plus élémentaires de population souffrant de malnutrition. Dans ces régions la majorité des populations vivent en zones rurales, la majorité des mal nourris sont d'abord des agriculteurs pauvres qui ont un accès difficile aux ressources (terre, eau, énergie, engrais semences, microcrédits, services, etc.) pour produire et nourrir leurs populations. Nos politiques de développement l'ont un peu vite oublié. | |
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.) | |
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(5 a) Eurooppa-neuvosto vahvisti painokkaasti samassa kokouksessaan sitoumuksensa saavuttaa julkisen kehitysavun yhteisenä tavoitteena oleva 0,56 prosenttia unionin bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosenttia vuoteen 2015 mennessä, kuten toukokuussa 2005 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä ja kehityspolitiikkaa koskevassa 20 päivänä joulukuuta 2005 vahvistetussa eurooppalaisessa konsensuksessa on sovittu. Jäsenvaltioiden ponnistelut saavuttaa mainittu tavoite olisi otettava huomioon tässä asetuksessa säädetyssä rahoitusvälineessä. |
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(7) Elintarvikkeiden korkeiden hintojen välittömien vaikutusten korjaaminen vaatii hyvin suurta rahoitusta. Koko kansainvälisen yhteisön olisi osallistuttava toimiin ja yhteisö aikoo osallistua niihin omalta osaltaan. |
(7) Elintarvikkeiden korkeiden hintojen välittömien vaikutusten korjaaminen vaatii hyvin suurta rahoitusta ja aineellista tukea. Koko kansainvälisen yhteisön olisi osallistuttava toimiin ja yhteisö aikoo osallistua niihin omalta osaltaan. |
Perustelu | |
Asianmukaisin ja tehokkain vastaus nykyiseen elintarvikekriisiin on elintarvikeavun lisääminen kehitysmaille. | |
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(8) Samat olosuhteet (eli elintarvikkeiden hintojen korkeus), jotka aiheuttavat tämän rahoitusvälineen tarpeen, johtavat myös maatalouden markkinamenojen pienenemiseen rahoituskehyksen otsakkeessa 2. Tämänhetkisten arvioiden mukaan otsakkeen 2 enimmäismäärästä jää kohdentamatonta marginaalia merkittävästi myös vuonna 2009. |
Poistetaan |
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(11) Nämä välineet ovat kuitenkin vuonna 2008 jo täysimääräisesti käytössä tai niiden käyttö on jo mahdollisuuksien rajoissa kohdennettu uudelleen elintarvikkeiden korkeiden hintojen kielteisten vaikutusten lievittämiseen kehitysmaissa. Tähän on myös vähäiset mahdollisuudet vuonna 2009, mutta se ei kuitenkaan läheskään riitä tarpeisiin. |
(11) Nämä välineet ovat kuitenkin vuonna 2008 jo täysimääräisesti käytössä tai niiden käyttö on jo mahdollisuuksien rajoissa kohdennettu uudelleen elintarvikkeiden korkeiden hintojen kielteisten vaikutusten lievittämiseen kehitysmaissa. Tähän on myös vähäiset mahdollisuudet vuonna 2009, mutta se ei kuitenkaan läheskään riitä tarpeisiin. Nykytilanteessa, jossa elintarvikkeiden globaali tarjonta on niukkaa ja hinnat nousevat jyrkästi ja joka saattaa jatkua tulevina vuosina, on lujitettava unionin talousarvion otsakkeesta 4 rahoitettavia kehitysyhteistyön välineitä unionin maatalousetuja kuitenkaan vaarantamatta. |
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(12) Koska elintarvikkeiden hintojen korkeus johtaa nykytilanteessa yhteisen maatalouspolitiikan menojen vähenemiseen, komissio ehdottaa, että osa tästä säästöstä ohjataan maataloustuotantoon kehitysmaissa. |
(12) Koska elintarvikkeiden hintojen korkeus johtaa nykytilanteessa yhteisen maatalouspolitiikan menojen vähenemiseen, komissio ehdottaa, että lisätään toimia, joilla osa tästä säästöstä, joka on käytettävä tilanteen vakauttamiseksi, ohjataan maataloustuotantoon kehitysmaissa, unohtamatta kuitenkaan, että uusien, ennakoimattomien rahoitustarpeiden ilmetessä on ehdottoman välttämätöntä ensin selvittää, voidaanko käyttämättömiä määrärahoja kohdentaa uudelleen, ja soveltaa tavanomaisia talousarviomenettelyitä johdonmukaisesti. |
Perustelu | |
Budjettivallan käyttäjällä on 21–23 artiklan mukaan velvollisuus selvittää uudelleenkohdentamisen mahdollisuudet. | |
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(13) Eurooppalaisten maanviljelijöiden edut on kuitenkin suojattava, ja on taattava, että tämä asetus ei missään olosuhteissa johda neuvoston asetuksissa (EY) N:o 1782/2003 ja (EY) N:o 1290/2005 säädetyn rahoituskuria koskevan mekanismin käyttöön. |
(13) Eurooppalaisten maanviljelijöiden, jotka myös kärsivät huomattavasti tuotantokustannusten noususta sekä maataloustuotannossa että kalataloudessa, edut on kuitenkin suojattava, ja on taattava, että tämä asetus ei missään olosuhteissa johda neuvoston asetuksissa (EY) N:o 1782/2003 ja (EY) N:o 1290/2005 säädetyn rahoituskuria koskevan mekanismin käyttöön. Lisäksi on korostettava, että yhteisen maatalouspolitiikan yleisen tarkastelun uudistusten yhteydessä tarvitaan määrärahoja rakenneuudistuksen liitännäistoimenpiteille ja tukitoimenpiteille, erityisesti maitoalalla, lammas- ja vuohialalla sekä erityisen herkkien alueiden etujen puolustamiseksi. |
Perustelu | |
"Pehmeän laskun" varmistaminen, rakenneuudistuksen liitännäistoimet ja muut uudet haasteet, kuten energian hinnannoususta johtuva tuotantokustannusten nousu, edellyttävät yhtäläistä huomiota. | |
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(13 a) Tässä asetuksessa säädettyä uutta kehitysapua olisi hallinnoitava niin, että sillä turvataan paikallisväestön elintarvikehuolto ja vältetään kannustamasta yksinomaan vientiin suuntautuvaan maataloustuotantoon, joka tuottaa raaka-aineita teollisuusmaille ja joka olisi tämän toimenpiteen päämäärien vastaista, sillä se jättäisi paikalliset tarpeet täyttämättä ja saattaisi johtaa vilpilliseen kilpailuun eurooppalaisen tuotannon kanssa. |
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(14) Tästä syystä on välttämätöntä perustaa erillinen rahoitusväline, jolla täydennetään olemassa olevia kehitysyhteistyön välineitä ja humanitaarisen avun välinettä, sekä hyväksyä kiireelliset ja täydentävät toimenpiteet, joilla lievitetään nopeasti elintarvikkeiden jyrkän hinnannousun seurauksia kehitysmaissa. |
(14) Tästä syystä on mahdollista perustaa unionin talousarvion otsakkeeseen 4 erillinen rahoitusväline, jolla täydennetään olemassa olevia kehitysyhteistyön välineitä ja humanitaarisen avun välinettä, sekä hyväksyä kiireelliset ja täydentävät toimenpiteet, joilla lievitetään nopeasti elintarvikkeiden jyrkän hinnannousun seurauksia kehitysmaissa. Myönnetyn rahoituksen valvonnan olisi oltava unionissa voimassa olevien sääntöjen mukaista. |
Perustelu | |
Rahoituksesta ei saa antaa tulla automaattista. Sen käytön tehokkuutta on valvottava. | |
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(14 a) Rahoitusvälineen ja nykyisten ohjelmien asetettuihin tavoitteisiin tähtäävän yhteiskäytön tuloksia on arvioitava säännöllisesti, jotta kehitysmaiden maatalouden tuotantokoneistojen jäsentämistä voidaan seurata pitkällä aikavälillä. |
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(15) Rahoitusvälineestä rahoitettavilla toimenpiteillä olisi autettava kehitysmaita parantamaan maatalouden tuottavuutta seuraavilla satokausilla, autettava näiden maiden ja niiden väestön välittömien tarpeiden nopeassa täyttämisessä ja aloitettava toimet, joita tarvitaan elintarviketurvaa horjuttavien tilanteiden uusiutumisen estämiseksi mahdollisuuksien mukaan, sekä lievitettävä elintarvikkeiden korkean hinnan maailmanlaajuisia vaikutuksia sekä maapallon köyhimpiä että eurooppalaisia kuluttajia ja maanviljelijöitä hyödyttävällä tavalla. |
(15) Rahoitusvälineestä rahoitettavilla toimenpiteillä olisi autettava kehitysmaita parantamaan maatalouden tuottavuutta seuraavilla satokausilla, autettava näiden maiden ja niiden väestön välittömien tarpeiden nopeassa täyttämisessä ja aloitettava toimet, joita tarvitaan elintarviketurvaa horjuttavien tilanteiden uusiutumisen estämiseksi mahdollisuuksien mukaan, sekä lievitettävä elintarvikkeiden korkean hinnan maailmanlaajuisia vaikutuksia sekä maapallon köyhimpiä että eurooppalaisia kuluttajia ja maanviljelijöitä hyödyttävällä tavalla. Elintarvikkeiden kohonneiden hintojen vaikutusten lievittäminen on mahdollista vain, jos kaikki maailman maat, ja rikkailla mailla on tässä erityinen vastuu, miettisivät yhdessä maailman elintarviketilanteen tasapainoa ja toimisivat maailmanmarkkinahintojen vakauttamiseksi, jotta kaikki maailman alueet voisivat kehittää maatalouttaan ja vastata asukkaidensa tarpeisiin. Tämä tavoite vaatii maatalouden järkevää sääntelyä ja elintarvikkeiden varmuusvarastojen keräämistä hätätilanteiden (luonnonkatastrofien jne.) varalta. Unionin olisi myös edistettävä kehitysmaiden alueellista integraatiota, joka geopoliittisten hyötyjen lisäksi merkitsee ensiaskelta kohti vastaavaa maatalouspolitiikkaa, jota yhteisö on harjoittanut yli 50 vuoden ajan. Yhteisön avun ehtona olisi oltava ympäristönsuojelun vähimmäisedellytysten täyttäminen ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perustavien yleissopimusten noudattaminen. |
Perustelu | |
Il serait illusoire de croire que le laisser faire économique permettra à tous les être humains de la terre de se nourrir alors que l'accès à la nourriture constitue le premier droit à la vie. Cela tient pour beaucoup au fonctionnement économique et aux particularités des marchés agricoles dont on connaît la très grande instabilité notamment au plan international (ce sont des marchés résiduels hautement spéculatifs). Par ailleurs les différents niveaux de compétitivité des agricultures du monde qui se confrontent sur ces marchés n'aident pas l'agriculture des pays les plus pauvres dont l'économie est souvent très ouverte. Il faut donc admettre les bienfaits d'une certaine régulation de l'économie agricole. On a d'ailleurs ainsi justifié l'existence de toutes les des politiques agricoles du monde. | |
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.) | |
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(16) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perusluonteeltaan sellaisia, että niiden rahoitus edellyttää tehokkaita, joustavia, avoimia ja nopeita päätöksentekomenetelmiä ja kaikkien asianomaisten toimielinten hyvää yhteistyötä. Asetuksen olisi annettava mahdollisuus etenkin sellaisten jo ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitettujen toimenpiteiden rahoittamiseen 20 päivästä kesäkuuta 2008 eli Eurooppa-neuvoston päätelmien päivästä alkaen, joita kansainväliset järjestöt tukevat tai ovat valmiita tukemaan. |
(16) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perusluonteeltaan sellaisia, että niiden rahoitus edellyttää tehokkaita, joustavia, avoimia ja nopeita päätöksentekomenetelmiä ja kaikkien asianomaisten toimielinten hyvää yhteistyötä. Asetuksen olisi annettava mahdollisuus etenkin jo ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitettujen toimenpiteiden rahoittamiseen 20 päivästä kesäkuuta 2008 eli Eurooppa-neuvoston päätelmien päivästä alkaen. |
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(16 a) Tämän asetuksen täytäntöönpanoa olisi seurattava tarkasti ja siihen olisi sovellettava vuosittaista vastuuvapausmenettelyä. Se, että kansainväliset järjestöt rahoittavat tätä asetusta, ei saisi estää talousarvion valvontaa, varainkäytön tehokkuutta ja unionin menojen näkyvyyttä. |
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Yhteisö rahoittaa toimenpiteitä, joilla pyritään tukemaan elintarvikkeiden hinnannousuun liittyvää nopeaa ja suoraa toimintaa kehitysmaissa hätäavun ja keskipitkän ja pitkän aikavälin kehitysyhteistyön välisessä vaiheessa. |
1. Yhteisö rahoittaa paitsi pienluottoja, myös tuotantovälineitä, jotka on hankittava unionista ja joilla pyritään tukemaan elintarvikkeiden hinnannousuun liittyvää nopeaa ja suoraa toimintaa kehitysmaissa hätäavun ja keskipitkän ja pitkän aikavälin kehitysyhteistyön välisessä vaiheessa. Toimenpiteet liittyvät kokonaisvaltaiseen kehitysstrategiaan, jossa määritellään täsmälliset tavoitteet ja välineet ja varmistetaan johdonmukaisuus kaikkien hätäapuun ja kehitysapuun varattujen välineiden välillä. |
Perustelu | |
Miljardin euron rahoitusvälineen on liityttävä kokonaisvaltaiseen kehitysstrategiaan, jossa koordinoidaan kaikki yhteisön kehitysaputoimet. Lisäksi elintarvikekriisi vaatii kiireellisiä toimia, mutta myös pidemmän aikavälin ratkaisuja maatalouden kehityksen tukemiseksi ja elintarvikkeiden tarjonnan parantamiseksi. Maatalouden voimavarojen hyödyntäminen ja maatalouden nykyaikaistaminen vaativat aikaa. Lisäksi viljelijät tarvitsevat suunnitelmallisuutta ja vakautta tuotantoaan varten. Tämän vuoksi maataloudelle myönnettyjä varoja on lisättävä huomattavasti ja niiden pitää jakautua pidemmälle ajalle. | |
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 2 kohta – 1 alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2. Toimenpiteiden edunsaajia ovat kehitysmaat, sellaisina kuin OECD:n kehitysapukomitea ne on määritellyt, ja niiden väestö jäljempänä esitettyjen säännösten mukaisesti. |
2. 2. Toimenpiteiden edunsaajia ovat kehitysmaat, sellaisina kuin OECD:n kehitysapukomitea ne on määritellyt, niiden väestö ja unionin tuottajat jäljempänä esitettyjen säännösten mukaisesti. |
Perustelu | |
Unionin tuottajia on suojeltava yhtä lailla. | |
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 2 kohta – 2 alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Komissio hyväksyy 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet. Toimenpiteillä rahoitetaan kansainvälisiä aloitteita, joilla tuetaan tämän asetuksen tarkoitusta ja tavoitteita ja joita panevat täytäntöön alueelliset ja maailmanlaajuiset kansainväliset järjestöt. Komissio ilmoittaa toimenpiteistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. |
Komissio hyväksyy 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet. Toimenpiteillä rahoitetaan kansainvälisiä aloitteita, joilla tuetaan tämän asetuksen tarkoitusta ja tavoitteita ja joita panevat täytäntöön alueelliset ja maailmanlaajuiset julkiset tai yksityiset kansainväliset järjestöt yhdessä paikallisten tuottajajärjestöjen kanssa. Komissio ilmoittaa toimenpiteistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Euroopan parlamentille ilmoitetaan täten säännöllisesti rahoitusvälineen täytäntöönpanosta komission aloitteesta järjestettävissä kokouksissa ja tuonnempana ensimmäisessä kirjallisessa väliaikaisarviossa kesäkuussa 2009. |
|
|
Euroopan parlamentilla on lopullinen päätösvalta menoista. |
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 3 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
3 a. Vaikka kehitysmaa täyttäisi liitteessä vahvistetut perusteet, sille ei voida myöntää tukea, jos |
|
|
– sen luonnonmetsien pinta-ala on laskussa |
|
|
– se on maataloustuotteiden nettoviejä |
|
|
– sen alueella esiintyy aavikoitumista, ylilaiduntamista tai veden haaskausta. |
Perustelu | |
Yhteisön tuen on oltava kestävän kehityksen ja ympäristöpolitiikan tavoitteiden mukaista. | |
Elintarvikekriisiä on lievennettävä maissa, jotka ovat elintarvikkeiden nettotuojia. | |
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 4 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
4. Jos toteutettava ohjelma on alueellinen tai rajatylittävä, komissio voi yhteisön avun johdonmukaisuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi päättää, että kyseisestä ohjelmasta voivat hyötyä myös kyseiseen alueeseen kuulumattomien kehitysmaiden väestö. |
Poistetaan |
Perustelu | |
On tuettava vain valittuja maita. | |
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 5 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
5. Kansainväliset järjestöt, mukaan luettuina alueelliset järjestöt, jäljempänä ‘kansainväliset järjestöt’, valitaan sen perusteella, minkälaiset valmiudet niillä on toteuttaa nopeita ja laadukkaita toimia, jotka vastaavat kohteena olevien kehitysmaiden erityistarpeita ja tämän asetuksen tavoitteita. |
5. Kansainväliset järjestöt, mukaan luettuina alueelliset järjestöt, jäljempänä ‘kansainväliset järjestöt’, valitaan sen perusteella, minkälaiset valmiudet niillä on toteuttaa nopeita ja laadukkaita toimia, jotka vastaavat kohteena olevien kehitysmaiden erityistarpeita ja tämän asetuksen tavoitteita. Lisäksi kansainväliset järjestöt on valittava sen perusteella, miten tehokkaasti ja vaikuttavasti ne pystyvät jakamaan varat pitäen byrokratian mahdollisimman vähäisenä. |
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan avun ja yhteistyön ensisijaisina tavoitteina on saada aikaan myönteistä muutosta kohdemaiden ja -alueiden maatalouden tarjonnassa niiden kestävän kehityksen olosuhteissa ja tukea toimia, joilla lievitetään nopeasti ja suoraan elintarvikkeiden korkeiden hintojen kielteisiä vaikutuksia elintarviketurvaa koskevien tavoitteiden mukaisesti. |
1. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan avun ja yhteistyön ensisijaisina tavoitteina on kannustaa maataloustuotannon ja paikallisten markkinoiden kestävää kehitystä, jotta saadaan aikaan myönteistä muutosta kohdemaiden ja -alueiden maatalouden tarjonnassa niiden kestävän kehityksen olosuhteissa, ja tukea toimia, joilla vastataan nopeasti ja suoraan paikallisväestön ravinnontarpeeseen ja lievitetään elintarvikkeiden korkeiden hintojen kielteisiä vaikutuksia elintarviketurvaa koskevien tavoitteiden mukaisesti. |
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
2 a. Nykyiset ohjelmat ja hankkeet tarkastetaan sen varmistamiseksi, että vain tällä tavoin valvotut, tulevaisuuteen suuntautuneet, kestävästi pienviljelmiä ja maaseudun rakenteita tukevat hankkeet saavat lisätukea, sillä varainhoito on optimoitava ja tarpeeton varojen käyttö estettävä. |
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 3 kohta – 2 alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Kehitysyhteistyön eri rahoitusvälineitä ja tätä rahoitusvälinettä sovelletaan siten, että yhteistyön jatkuvuus ei katkea, ja varsinkin hätäavun ja keski-pitkän ja pitkän aikavälin yhteistyön välisessä siirtymävaiheessa. |
Kehitysyhteistyön eri rahoitusvälineitä ja tätä rahoitusvälinettä sovelletaan siten, että yhteistyön jatkuvuus ei katkea, ja varsinkin hätäavun ja keski-pitkän ja pitkän aikavälin yhteistyön välisessä siirtymävaiheessa. Kaikissa kehitysyhteistyön välineissä pitää tästä lähtien kohdistaa suurempi osuus maatalouteen ja elintarviketuotantoon, sillä ilman niitä mikään maa ei voi saavuttaa kestävää kehitystä, jonka yhtenä ensisijaisena tavoitteena on riittävän ravinnonsaannin turvaaminen maan omalle väestölle. |
Perustelu | |
Un pays ne peut se développer quand il ne parvient pas à nourrir sa population. Dans le contexte de crise alimentaire dans lequel nous sommes l’urgence est donc bien d'augmenter durablement l'aide à l’agriculture trop longtemps négligée des politiques de coopération développement. Rappelons simplement que la majorité des populations des pays pauvres vivent dans les campagnes, que l’alimentation représente plus de 50% des dépenses des ménages, que les plus mal-nourris sont souvent des agriculteurs pauvres qui ne parviennent pas à produire faute de moyens suffisants, leur permettant d’accéder aux ressources (terre, eau, engrais, semences, services, crédits, etc.) | |
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.) | |
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Yhteisön apu ja yhteistyö pannaan täytäntöön komission tekemillä päätöksillä, jotka koskevat tämän asetuksen 1 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tukitoimenpiteiden rahoittamista. |
1. Yhteisön apu ja yhteistyö pannaan täytäntöön komission tekemillä päätöksillä, jotka koskevat tämän asetuksen 1 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa sekä 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukitoimenpiteiden rahoittamista. Ennen sitoutumista tämän välineen rahoittamiseen komissio laatii tarkan ennakkosuunnitelman varojen käytöstä, jossa esitetään kaikkien kaavailtujen toimien yksityiskohdat ja määrälliset tavoitteet, niille varatun rahoituksen osuus sekä rahoitusvälineen hallinnointiin varatut resurssit. Päätös ennakkosuunnitelman hyväksymisestä tehdään menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY1 mukaista valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. |
|
|
_________ 1 EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. |
Perustelu | |
Komission on täsmennettävä miljardin käyttämistä esittämällä ennakkosuunnitelma, joka on hyväksyttävä komiteamenettelyssä, jolloin parlamentti voi saada tietoa siitä. Suunnitelman avulla voidaan laatia myöhemmin toimenpiteitä koskeva selvitys. | |
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – a alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(a) toimenpiteet, joilla parannetaan maatalouden tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja siementen, ja palveluiden saatavuutta; |
(a) toimenpiteet, joilla parannetaan köyhimpien pienviljelijöiden käytössä olevaa infrastruktuuria ja tuotantovälineitä paikallisen ja kestävän kehityksen tukemiseksi, eli toimenpiteet, joilla parannetaan: |
|
|
– maatalouden tuotantopanosten (jotka on räätälöity paikallisten resurssien optimaalista käyttöä varten) ja palveluiden (neuvonta, ammatillinen koulutus) saatavuutta, |
|
|
– maan, veden ja rahoituksen (pienluotot) saatavuutta, |
|
|
– tuottajien järjestäytymistä (tuotantoa ja paikallisten markkinoiden luomista sekä paikallisten siemenpankkien perustamista varten), |
|
|
– sadon varastointia; |
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – b alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
b) turvaverkkoa tukevat toimenpiteet, joilla pyritään ylläpitämään tai parantamaan maatalouden tuotantokapasiteettia ja turvaamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien väestönosien perusravinnontarve. |
b) turvaverkkoa tukevat toimenpiteet, joilla pyritään ylläpitämään tai parantamaan maatalouden tuotantokapasiteettia ja turvaamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien väestönosien perusravinnontarve sekä estämään kaikenlainen polkumyynti ja paikallisen tuotannon ja markkinoiden vääristymät; |
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
b a) toimenpiteet kumppanihallitusten tukemiseksi, kun ne määrittelevät ja panevat täytäntöön elintarviketurvaa koskevia tehokkaita kansallisia toimintalinjoja läheisessä yhteistyössä paikallisten viljelijäjärjestöjen ja kuluttajien kanssa; |
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta – b b alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
b b) tekninen neuvonta ja koulutustoimet unionin lainsäädännössä säädettyjen ympäristövaatimusten täyttämiseksi. |
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
2 a. Toteutetuilla toimenpiteillä ei saa tukea seuraavien hyödykkeiden raaka-aineiden tuotantoa: |
|
|
– eksoottiset tai ylellisyyshyödykkeet (kaakao, tee, tupakka, kahvi) tai |
|
|
– biopolttoaineet. |
Perustelu | |
Ehdotuksella pyritään lieventämään kehitysmaiden elintarvikekriisiä. Tuki on siksi varattava pääelintarvikkeille. | |
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 3 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3. Tämän asetuksen tavoitteet täyttävistä tukitoimenpiteistä voidaan rahoittaa enintään prosentti 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä. |
Poistetaan |
Perustelu | |
Koska varoilla on tarkoitus rahoittaa jo käynnissä olevia toimia, tästä ei välttämättä aiheudu lisää hallinnollisia kustannuksia. | |
Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 3 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
3 a. Komission ja Euroopan parlamentin on valvottava tiukasti tuen maksamista kansainvälisille järjestöille ja kyseisten järjestöjen rahoitusmenoja kohdemaissa, jotta voidaan varmistaa unionin varojen tehokas ja vaikuttava käyttö asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. |
Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 4 artikla | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Rahoitusta voidaan myöntää komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 43 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttäville kansainvälisille järjestöille. |
Rahoitusta voidaan myöntää maatalousalalla toimiville paikallisille pankeille. Mahdollisuuksien mukaan myös Euroopan investointipankin ja sidosorganisaatioiden olisi voitava saada rahoitusta. |
Perustelu | |
Kansainvälisten järjestöjen sijasta maatalousalalla toimivien paikallisten pankkien ja mahdollisuuksien mukaan Euroopan investointipankin ja sidosorganisaatioiden olisi voitava saada rahoitusta. | |
Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
2 a. Yhteisön avun ehtona on ympäristönsuojelun vähimmäisedellytysten täyttäminen ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perustavien yleissopimusten noudattaminen. |
Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 3 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3. Asianomaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki luonnolliset tai oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia toimen toteuttamismaahan sovellettavan maantieteellisen kehitysyhteistyövälineen nojalla, sekä kaikki luonnolliset ja oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia täytäntöönpanosta vastaavan kansainvälisen järjestön sääntöjen nojalla, jolloin kaikkien avunantajien yhdenvertainen kohtelu on varmistettava. Samoja sääntöjä sovelletaan hankintoihin ja materiaaleihin. Asiantuntijat voivat olla minkä maan kansalaisia tahansa. |
3. Asianomaisiin sopimusmenettelyihin voivat osallistua kaikki luonnolliset tai oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia toimen toteuttamismaahan sovellettavan maantieteellisen kehitysyhteistyövälineen nojalla, sekä kaikki luonnolliset ja oikeushenkilöt, jotka ovat osallistumiskelpoisia täytäntöönpanosta vastaavan kansainvälisen järjestön sääntöjen nojalla, jolloin kaikkien avunantajien yhdenvertainen kohtelu on varmistettava. Asiantuntijat voivat olla minkä maan kansalaisia tahansa, mutta tuotantovälineet, hyödykkeet ja materiaalit on hankittava unionista. |
Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 3 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
3 a. Tästä asetuksesta rahoitettavien toimenpiteiden on oltava avun tuloksellisuudesta annetun Pariisin vuoden 2005 julistuksen mukaisia. Jäljempänä 9 artiklassa tarkoitetussa raportoinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota tähän vaatimukseen. |
Perustelu | |
Tästä asetuksesta rahoitettavien toimenpiteiden on oltava avun tuloksellisuudesta annetun Pariisin julistuksen mukaisia, etenkin kun on kyse väliaikaisesta välineestä. Olisi varmistettava, että rahoitusväline edesauttaa tehokkaasti tilanteen pysyvää paranemista. | |
Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Talousarvioon tehdään maksusitoumukset komission päätösten perusteella. |
1. Talousarvioon tehdään maksusitoumukset komission ja Euroopan parlamentin tasavertaisina tekemien päätösten perusteella. |
Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2. Tämän asetuksen nojalla hyväksyttävillä toimenpiteillä voidaan rahoittaa 20 päivästä kesäkuuta 2008 meneillään olevia toimia, joita on aloitettu kohdemaissa tai joita ovat aloittaneet 4 artiklassa tarkoitetut järjestöt ennen tämän asetuksen voimaantuloa. |
2. Tämän asetuksen nojalla hyväksyttävillä toimenpiteillä voidaan siitä alkaen, kun Euroopan parlamentti on ne hyväksynyt, rahoittaa meneillään olevia toimia, joita on aloitettu kohdemaissa tai joita ovat aloittaneet 4 artiklassa tarkoitetut järjestöt ennen tämän asetuksen voimaantuloa. Tämän asetuksen mukaisesti myönnetyt tuet on käytettävä lisämäärärahoina. |
Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi 9 artikla | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Raportointi |
Seuranta ja arviointi |
|
Komissio ilmoittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen nojalla hyväksymistään toimenpiteistä. Komissio toimittaa niille viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 kertomuksen toimenpiteiden täytäntöönpanosta ja mahdollisuuksien mukaan asetuksen nojalla annetun avun tärkeimmistä tuloksista ja vaikutuksista. |
Komissio ilmoittaa säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen nojalla hyväksymistään toimenpiteistä. Komissio toimittaa niille syyskuussa 2009 ensimmäisen väliaikaisarvion toimista, joilla voidaan mukauttaa välineen sisältö sen tavoitteisiin. Välineen rahoituksen käyttämisestä tehdyn ja ennen sen täytäntöönpanoa esitetyn ennakkosuunnitelman yhteydessä komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 tarkan arvion välineen käytöstä sen tulosten ja todellisten vaikutusten arvioimiseksi kohdemaissa. |
Perustelu | |
Komission on tiedotettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista. On myös tarpeen laatia ensimmäinen puolivälin arvio ja sitten tarkka lopullinen arvio, jotta voidaan mitata todelliset vaikutukset elintarvikekriisistä pahiten kärsineille väestöryhmille. | |
Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Rahoitusohje tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolla 2008–2009 on yhteensä 1,0 miljardia euroa. |
1. Rahoitusohje tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten ajanjaksolla 2008–2009 on yhteensä 1,0 miljardia euroa. Tämä ohjeellinen määrä rahoitetaan monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 otsakkeesta 4. |
Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 4 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
4. Kumpanakin vuonna sidottavasta määrästä on jäätävä rahoituskehyksen otsakkeeseen 2 viimeisimmässä asetuksen (EY) N:o 1290/2005 mukaisesti laaditussa varojärjestelmää koskevassa kertomuksessa esitetyn arvion mukaan vähintään 600 miljoonan euron marginaali. Jos tämä ei jompanakumpana vuonna toteudu, tämän asetuksen nojalla sidottavaa kyseisen vuoden enimmäismäärää pienennetään, jotta otsakkeeseen 2 saadaan palautettua tällainen marginaali. |
4. Sidottu määrä rahoitetaan Euroopan unionin talousarvion otsakkeesta 4. |
Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 4 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
4 a. Kun unionin talousarviota seuraavan kerran tarkistetaan, komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa selvitetään tarvetta lisätä kehitysapua lisäämällä otsakkeen 4 määrärahoja, jotta voidaan vastata maataloushintojen nousuun köyhissä maissa ja paikallisväestöjen ruokapulaan. Mainittua lisäystä ei saa toteuttaa unionin viljelijöiden rahoitustarpeiden kustannuksella. |
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Rahoitusvälineen perustaminen elintarvikkeiden jyrkkään hinnannousuun liittyvää nopeaa toimintaa varten kehitysmaissa |
|||||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM(2008)0450 – C6-0280/2008 – 2008/0149(COD) |
|||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
DEVE |
|||||||
|
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
AGRI 2.9.2008 |
|
|
|
||||
|
Valiokuntien yhteistyö - ilmoitettu istunnossa (pvä) |
23.9.2008 |
|
|
|
||||
|
Valmistelija Nimitetty (pvä) |
Stéphane Le Foll 9.9.2008 |
|
|
|||||
|
Valiokuntakäsittely |
10.9.2008 |
|
|
|
||||
|
Hyväksytty (pvä) |
6.10.2008 |
|
|
|
||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
21 2 2 |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Luis Manuel Capoulas Santos, Giovanna Corda, Albert Deß, Gintaras Didžiokas, Constantin Dumitriu, Carmen Fraga Estévez, Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, Esther Herranz García, Lily Jacobs, Elisabeth Jeggle, Heinz Kindermann, Stéphane Le Foll, Véronique Mathieu, Mairead McGuinness, Rosa Miguélez Ramos, Neil Parish, María Isabel Salinas García, Agnes Schierhuber, Alyn Smith, Petya Stavreva, Dimitar Stoyanov |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Katerina Batzeli, Esther De Lange, Jan Mulder, Maria Petre, Brian Simpson, Kyösti Virrankoski |
|||||||
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Rahoitusvälineen perustaminen elintarvikkeiden jyrkkään hinnannousuun liittyvää nopeaa toimintaa varten kehitysmaissa |
|||||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM(2008)0450 – C6-0280/2008 – 2008/0149(COD) |
|||||||
|
Annettu EP:lle (pvä) |
18.7.2008 |
|||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
DEVE 2.9.2008 |
|||||||
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
AFET 2.9.2008 |
INTA 2.9.2008 |
BUDG 2.9.2008 |
CONT 23.9.2008 |
||||
|
|
AGRI 2.9.2008 |
|
|
|
||||
|
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä) |
AFET 23.9.2008 |
INTA 9.9.2008 |
CONT 9.9.2008 |
|
||||
|
Valiokuntien yhteistyö Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
AGRI 23.9.2008 |
BUDG 23.9.2008 |
|
|
||||
|
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä) |
Gay Mitchell 15.7.2008 |
|
|
|||||
|
Valiokuntakäsittely |
25.8.2008 |
|
|
|
||||
|
Hyväksytty (pvä) |
7.10.2008 |
|
|
|
||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
27 1 |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Alessandro Battilocchio, Thijs Berman, Josep Borrell Fontelles, Danutė Budreikaitė, Nirj Deva, Alexandra Dobolyi, Fernando Fernández Martín, Juan Fraile Cantón, Alain Hutchinson, Romana Jordan Cizelj, Filip Kaczmarek, Glenys Kinnock, Maria Martens, Gay Mitchell, José Javier Pomés Ruiz, Horst Posdorf, Toomas Savi, Frithjof Schmidt, Jürgen Schröder, Johan Van Hecke, Anna Záborská |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Ana Maria Gomes, Fiona Hall, Miguel Angel Martínez Martínez, Manolis Mavrommatis, Anne Van Lancker, Renate Weber, Gabriele Zimmer |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Stéphane Le Foll |
|||||||