MIETINTÖ esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009

14.10.2008 - (C6‑0309/2008 – 2008/2026(BUD))

ja oikaisukirjelmästä nro 1/2009 (SEC(2008)2435) alustavaan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009
Pääluokka III – Komissio
Osa 1: Päätöslauselmaesitys
Budjettivaliokunta
Esittelijä: Jutta Haug

LIITE

17. HEINÄKUUTA 2008 PIDETYSSÄ NEUVOTTELUKOKOUKSESSA HYVÄKSYTYT LAUSUMAT

1.        Rakennerahastojen, koheesiorahaston ja maaseudun kehittämiseen liittyvät kauden 2007–2013 ohjelmat

"Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät erittäin tärkeänä jäsenvaltioiden esittämien rakennerahastojen, koheesiorahaston ja maaseudun kehittämiseen liittyviin kauden 2007–2013 uusiin ohjelmiin liittyvien toimenpideohjelmien ja hankkeiden kitkatonta ja asianmukaista täytäntöönpanoa.

Jotta vältettäisiin toistamasta ohjelmakauden 2000–2006 alkuvaiheen kokemuksia ja kun useimmat näistä toimenpideohjelmista ja hankkeista on hyväksytty, Euroopan parlamentti ja neuvosto katsovat, että nyt on erittäin tärkeää varmistaa kitkaton ja tehokas täytäntöönpano hyväksymällä vastaavat hallinto- ja valvontajärjestelmät mahdollisimman pian asetuksissa vahvistetuissa määräajoissa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto seuraavat tämän vuoksi tarkasti ja säännöllisesti näiden hallinto- ja valvontajärjestelmien sekä suurten hankkeiden hyväksymisen etenemistä jäsenvaltioissa.

Tätä varten komissiota pyydetään edelleen toimittamaan säännöllisesti valvonnassa käytettäviä erityisvälineitä talousarviomenettelyn aikana.

Komissiota pyydetään myös esittämään tarvittaessa päivitetyt maksuennusteensa vuodelle 2009 viimeistään lokakuun 2008 loppuun mennessä."

2.        Vuosien 2004 ja 2007 laajentumiseen liittyvä palvelukseen ottaminen

"Euroopan parlamentti ja neuvosto korostavat jälleen, että on tärkeää täyttää täysimääräisesti ne virat, jotka liittyvät vuosien 2004 ja 2007 laajentumiseen, ja toteavat painokkaasti, että toimielinten ja erityisesti Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimiston (EPSO) olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan, että tarpeelliset toimet toteutetaan virkojen täyttämistä koskevan prosessin nopeuttamiseksi kaikilta osin. Tällöin olisi noudatettava henkilöstösääntöjen 27 artiklassa määrättyjä perusteita ja pyrittävä saavuttamaan mahdollisimman laaja suhteellinen maantieteellinen jakauma mahdollisimman pian.

Euroopan parlamentti ja neuvosto aikovat edelleen seurata tiiviisti käynnissä olevaa palvelukseenottoprosessia. Tätä varten ne pyytävät kutakin toimielintä ja EPSOa raportoimaan puolivuosittain, maalis- ja lokakuussa, vuosien 2004 ja 2007 laajentumiseen liittyvän palvelukseen ottamisen edistymisestä."

3.        EU:n solidaarisuusrahasto

"Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio vahvistavat, että on tärkeää varmistaa EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa koskevan päätöksentekoprosessin kitkattomuus. Sen vuoksi Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät myönteisenä komission sitoumusta, jonka mukaan solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton edellyttämissä alustavissa lisätalousarvioesityksissä käsitellään tästä lähtien vain tätä tarkoitusta."

4.        Euroopan globalisaatiorahasto ja hätäapuvaraus

"Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio vahvistavat olevan tärkeää varmistaa, että menettely päätöksen tekemiseksi Euroopan globalisaatiorahaston ja hätäapuvarauksen varojen käyttöönotosta tapahtuu nopeasti toimielinten välinen sopimus asiamukaisesti huomioon ottaen."

5.        Lausuma talousarvion toteuttamisesta vuonna 2009

"Sen varmistamiseksi, että talousarvion toteutus vuoden 2009 aikana tapahtuu kitkatta ja voidaan vähentää niitä vaikeuksia, joita Euroopan parlamentin toimikauden päättymisestä ja Euroopan parlamentin vaaleja koskevasta vaalitauosta mahdollisesti aiheutuu, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat seuraavista seikoista:

Siirrot

Komissio varmistaa, että kaikki siirtoja koskevat pyynnöt esitetään hyvissä ajoin ennen Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan viimeistä varsinaista kokousta, joka on määrä pitää 27. huhtikuuta 2009.

Jos tätä määräaikaa ei voida noudattaa, valiokunta käsittelee kaikki määräajan jälkeen esitetyt pyynnöt asianmukaisen tiedonannon saatuaan erityismenettelyä noudattaen.

Lisätalousarviot

Neuvosto ja komissio ottavat huomioon, että kiireellisiä päätöksiä, joita ei ole voitu ennakoida, voidaan joutua tekemään vaalien aikana; toimivallan siirtämisellä täysistunnolta budjettivaliokunnalle voitaisiin välttää tarpeettomia viipeitä."

6.        Otsakkeeseen 5 kuuluvien rahoitussuunnitelmien päivitys

"Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio pyytävät kaikkien toimielinten pääsihteereitä esittämään ajantasaistetun selvityksen otsakkeeseen 5 kuuluvien hallintomäärärahojen rahoitussuunnitelmasta lokakuun loppuun mennessä."

YKSIPUOLISET LAUSUMAT

1.        Maksumäärärahat

1.1      "Neuvosto pyytää komissiota esittämään lisätalousarvion siinä tapauksessa, että vuoden 2009 talousarvion määrärahat eivät riitä kattamaan alaotsakkeeseen 1 a (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky), alaotsakkeeseen 1 b (Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio) ja otsakkeeseen 2 (Luonnonvarojen suojelu ja hallinta) ja otsakkeeseen 4 (EU maailmanlaajuisena toimijana) kuuluvia menoja."

1.2      "Euroopan parlamentti katsoo, että se arvioi menettelyn aikana kaikkien otsakkeiden maksutarpeita koko vuoden ajalle menettelyn eri vaiheissa käytettävissä olevien ennusteiden pohjalta."

2.        Rakennerahastojen, koheesiorahaston ja maaseudun kehittämiseen liittyvät kauden 2007–2013 ohjelmat

Komissiota on pyydetty esittämään vuoden 2008 lokakuun loppuun mennessä päivitetyt maksuja koskevat ennusteet vuodelle 2009. Koska jäsenvaltioiden täytäntöönpanoedellytyksistä vallitsee tietty epävarmuus, tällaisen päivityksen laatimiseksi komission on voitava luottaa myös päivitettyihin maksuennusteisiin, jotka jäsenvaltioiden on määrä toimittaa.

3.        Virastojen arviointi

3.1      "Neuvosto suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen aloittaa sääntelyvirastojen perusteellinen arviointi, kuten se toteaa 11. maaliskuuta 2008 antamassaan tiedonannossa "Euroopan unionin virastot – tulevaisuuden näkymiä". Se suhtautuu myös myönteisesti komission sitoumukseen olla tekemättä ehdotuksia uusiksi sääntelyvirastoiksi, kunnes arviointi on saatu päätökseen, lukuun ottamatta edellä mainitussa komission tiedonannossa tarkoitettuja poikkeuksia.

Neuvosto ja komissio ovat yhtä mieltä siitä, että niiden olisi tämän arvioinnin perusteella voitava arvioida, missä määrin sääntelyvirastot ovat, hyvän hallintotavan ja moitteettoman varainhoidon huomioon ottaen, asianmukainen väline eurooppalaisten politiikkojen täytäntöönpanemiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Tätä varten arvioinnin olisi tuotettava horisontaalisesti vertailukelpoisia tuloksia, mahdollisuuksien mukaan yhteisten indikaattoreiden perusteella.

Lisäksi arvioinnin olisi koskettava erityisesti seuraavia seikkoja:

–         virastojen perusta, merkitys ja tarkoitus hyvä hallintotapa huomioon ottaen

–         virastojen toiminnan vaikutus, tehokkuus ja tuloksellisuus, mukaan lukien määrittävät tekijät kuten suunnittelu-, raportointi- ja seurantamekanismit

–         talousarviomenettely ja virastojen vastuuvelvollisuus.

Arvioinnissa olisi pyrittävä arvioimaan erityisesti seuraavia seikkoja:

–         virastojen tavoitteiden ja toiminnan johdonmukaisuus EU:n politiikkojen painopisteiden ja tavoitteiden kanssa

–         virastojen toiminnan avoimuus

–         virastojen ja komission suhde, ja silloin kuin tämä on asianmukaista, sääntelyvirastojen ja kansallisten virastojen välinen yhteys

–         virastojen talousarviovarojen hoito.

Arvioinnin on tarkoitus antaa budjettivallan käyttäjälle tarvittavat välineet ja keinot arvioida vuotuisen talousarviomenettelyn aikana tapahtuvan yhteisön rahoitusosuuden myöntämisen yhteydessä vertailukelpoisella tavalla suoritustavoitteita, hallinto- ja toimintamenoja, henkilöstön kehitystä (toimityypit ja avoimien työpaikkojen määrä) ja viraston koon vaikutusta.

Komissio aikoo ottaa huomioon neuvoston kannan, kun se määrittelee tämän arvioinnin laajuuden ja tehtävänkuvauksen sen varmistamiseksi, että kunkin toimielimen edun kannalta keskeisimmät näkökohdat, etenkin talousarvion osalta, otetaan huomioon. Luotettavien, selvien ja kattavien tulosten varmistamiseksi tarvitaan riippumatonta ulkoista asiantuntemusta."

3.2      "Euroopan parlamentti suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen aloittaa hajautettujen virastojen perusteellinen arviointi, kuten se toteaa 11. maaliskuuta 2008 antamassaan tiedonannossa "Euroopan unionin virastot – tulevaisuuden näkymiä".

Se pitää toimielinten välistä työryhmää soveliaana rakenteena tässä yhteydessä tarvittavaa rakentavaa ja tuloshakuista keskustelua varten ja korostaa, että toimielinten ja lainsäädännön alan kaikkien pääasiallisten toimijoiden sekä budjettivallan käyttäjän edustajien on osallistuttava tähän työryhmään tyydyttävien tulosten takaamiseksi.

Euroopan parlamentti suhtautuu myönteisesti erityisesti tiedonannossa kuvattuun hajautettujen virastojen perusteelliseen arviointiin. Tämän arvioinnin perusteella olisi voitava arvioida, missä määrin hajautetut virastot ovat, hyvän hallintotavan ja moitteettoman varainhoidon huomioon ottaen, asianmukainen väline eurooppalaisten politiikkojen täytäntöönpanemiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Tätä varten arvioinnin olisi tuotettava horisontaalisesti vertailukelpoisia tuloksia, mahdollisuuksien mukaan yhteisten indikaattoreiden perusteella.

Budjettivallan käyttäjän oikeudet, jotka koskevat uusien hajautettujen virastojen perustamista 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 47 kohdan mukaisesti, on täysin säilytettävä jo perustettujen virastojen arviointi- ja valvontaprosessien osalta."

4.        Eurooppa-neuvoston 19.–20. kesäkuuta 2008 antamien päätelmien 32 kohdan jatkotoimet

"Euroopan parlamentti muistuttaa, että uusien toimenpiteiden rahoituksessa on noudatettava periaatteita, joista on säädetty varainhoitoasetuksessa (varsinkin erittelyperiaatetta) ja määrätty 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten sopimuksessa (varsinkin eri otsakkeiden enimmäismääriä).

Se kehottaa komissiota esittämään tarvittavat ehdotukset niiden rahoittamiseksi vuosien 2008 ja 2009 talousarviomenettelyjen puitteissa."

PERUSTELUT

TYÖASIAKIRJA NRO 1 TALOUSARVIOMENETTELYÄ 2008 KOSKEVASTA YLEISESTÄ LÄHESTYMISTAVASTA JA MENETTELYSTÄ

YLEINEN KEHYS

Talousarviomenettely 2009 on alkanut monien muutosten aikana. Vuonna 2008 unionin toimielimet valmistautuvat Lissabonin sopimuksen voimaantuloon ja pyrkivät saamaan kaikki uudet menettelyt käyttöön ajoissa, jotta niitä voidaan soveltaa heti ratifiointiprosessin päätyttyä. Vuoden 2009 alussa Euroopan parlamentin jäsenet kampanjoivat Euroopan parlamentin vaaleja varten ja komissio viimeistelee viiden vuoden työrupeamaansa.

Jos Lissabonin sopimus saadaan ratifioitua ajoissa, vasta valittu Euroopan parlamentti joutuu syksyllä 2009 soveltamaan täysin uutta talousarviomenettelyä laatiessaan EU:n talousarviota vuodeksi 2010 nykyisen komission ehdotuksen pohjalta, uuden komission astuessa virkaan vasta marraskuussa.

Samaan aikaan ja tätä yleistä taustaa vasten myös Euroopan parlamentti on aloittanut laajan itsearviointi- ja uudistusprosessin. Euroopan parlamentin uudistamista käsittelevä työryhmä on jo tehnyt joitain kiinnostavia ja laajakantoisia ehdotuksia, joita ollaan viimeistelemässä ja jo osittain panemassa täytäntöönkin. Muita aiheita tulee vielä pohdittavaksi, ja niillä uudistetaan syvällisesti parlamentin työskentelyä.

Yksi keskeinen työryhmän keskustelunaihe oli, miten saavuttaa paremmin parlamentin poliittiset painopisteet. Yksi päätekijöistä, joilla tuetaan tämän päämäärän saavuttamista, on parlamentin lainsäädännöllisten ja poliittisten painopisteiden sovittaminen täysin yhteen niiden talousarviota koskevien päätösten kanssa, jotka parlamentti tekee budjettivallan käyttäjänä.

Budjettivaliokunnalle tämä on tietenkin erityisen tärkeää ja vaikuttaa suoraan sen suhteisiin muihin parlamentin valiokuntiin; tiivis ja tehokas yhteistyö on tässä yhteydessä ennakkoehtona sille, että parlamentti voi hoitaa menestyksekkäästi uudet tehtävänsä toimielinrakenteessa yhdenvertaisena neuvoston kanssa.

TYÖMENETELMÄ

Vuoden 2009 talousarvion esittelijä aikoo näin ollen tehdä kaikkensa varmistaakseen jokaisessa ensi vuoden talousarvion valmistelun vaiheessa, että kuulemisprosessi on sujuva, yleinen ja kattava ja että kaikkia, joita asia koskee, kuullaan.

BUDJETTIVALIOKUNNASSA

Alkaen budjettivaliokunnan ensimmäisestä päätöslauselmasta talousarviokehyksestä ja painopisteistä vuonna 2009, josta keskustellaan ja äänestetään täysistunnossa rinnan poliittisten ryhmien toimintastrategiaa käsittelevän päätöslauselman kanssa, esittelijä haluaisi ehdottaa, että keskitytään ensin vuoden 2009 talousarvion yleisiin puitteisiin sekä tarkastellaan lähemmin komission rahoitussuunnitelmaa ja komission toimintastrategiassa nyt jo osittain näkyvää määrärahojen uudelleen kohdentamista. Mitä tulee liikkumavaraan erityisesti monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeissa 1a ja 4, päätös mahdollisesta välttämättömäksi osoittautuvasta rahoitussuunnitelman muuttamisesta on ratkaisevan tärkeä ja kuuluu yksinomaan budjettivallan käyttäjälle.

Seuraava pohdintavaihe antanee budjettivaliokunnalle valmiudet arvioida jo nyt komission alustavaa talousarvioesitystä hyvin yksityiskohtaisesti, jotta se kuvastaisi asianmukaisesti parlamentin painopisteitä. Toisessa budjettivaliokunnan päätöslauselmassa alustavasta talousarvioesityksestä vuodeksi 2009, jota käsitellään heinäkuun 2008 täysistunnossa, pyritään jo esittämään konkreettisia näkemyksiä yksittäisten toimintalohkojen yksityiskohdista. Mainittua ATE-päätöslauselmaa varten esittelijä odottaisi merkittävää panosta parlamentin muilta valiokunnilta joko suoraan lausuntojen muodossa tai epäsuoraan kahdenvälisissä keskusteluissa tai esittelijöiden kokouksissa.

MUIDEN VALIOKUNTIEN KANSSA

Jotta parlamentin lainsäädäntövaliokuntien kanssa voitaisiin todella vaihtaa näkemyksiä ja jotta yksittäisten keskustelukierrosten väliin jäisi harkinta-aikaa, esittelijä on jo kutsunut muut budjettiesittelijät ensimmäiseen monenväliseen kokoukseen, joka pidetään maaliskuussa ja jonka jälkeen pidetään vielä kolme muuta kierrosta toukokuussa, heinäkuussa ja syyskuussa 2008.

Nämä vuoden 2009 budjettiesittelijöiden kokoukset täydentävät budjettivaliokunnan vuotuisista talousarviomenettelyistä vastaavan esittelijän "perinteisiä" vierailuja muissa valiokunnissa, jotka yleensä kutsuvat esittelijän kokoukseensa vuoden alkupuoliskolla.

PILOTTIHANKKEET

Ennen parlamentin kesätaukoa pidetään kolme monenvälistä kokousta muiden valiokuntien kanssa, joilla pyritään täyttämään yksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen merkittävä määräys, nimittäin se, että komissiolle on toimitettava ennen syksyä lyhyt luettelo kaavailluista pilottihankkeista ja valmistelutoimista, jotta sillä on riittävästi aikaa ilmoittaa kantansa parlamentin toiveisiin. Tämä antaisi vuorostaan parlamentille enemmän aikaa laatia pitävä, kattava ja tasapainotettu sellaisten pilottihankkeiden ja valmistelutoimien kokonaisuus, joita se toivoo toteutettaviksi varainhoitovuonna 2009.

MENETTELYT

TOIMINTALOHKOJA KOSKEVAT TIETOLOMAKKEET JA YHDISTETYT TYÖASIAKIRJAT

Esittelijä haluaa tarjota budjettivaliokunnalle edellä hahmoteltua työtä varten tietolomakkeita yhteiseksi keskustelun pohjaksi.

Näitä valittuja toimintalohkoja koskevia tietolomakkeita olisi pidettävä "käynnissä olevana työnä" ja niissä olisi aluksi esitettävä yhteenvetoja ja huomautuksia tietyn toimintalohkon tärkeimmistä budjettitiedoista, kuten resurssien määrä ja toteutusasteet, monivuotiset ohjelmat ja niiden kokonaisrahoitus, virastojen budjetit ja henkilöstö sekä pilottihankkeita ja valmistelutoimia ja muita olennaisia budjettikohtia koskevat keskeiset tiedot.

Lomakkeet ovat myös apuna esittelijän kokouksissa kustakin toimintalohkosta vastaavien muiden valiokuntien kanssa. Budjettivaliokunnassa käytävien keskustelujen jälkeen niistä kehitetään vähitellen todelliset työasiakirjat, joissa otetaan huomioon myös muita tärkeitä panoksia, kuten vuotuisessa toimintastrategiassa nähtävissä olevat komission painopisteet ja itse parlamentin lainsäädäntöön liittyvät painopisteet, jotka asianomaiset parlamentin valiokunnat vahvistavat.

Esittelijän tavoitteena on loppujen lopuksi saada aikaan alustavaa talousarvioesitystä koskevan päätöslauselman valmistelussa käytettäväksi sarja työasiakirjoja, joissa yhdistetään talousarviokehys ja poliittiset painopisteet ja joissa annetaan täydellinen ja johdonmukainen yleiskuva tärkeimmistä toimintalohkoista. Tämän pitäisi antaa esittelijälle mahdollisuus tehdä yhdessä valiokunnan kanssa vuoden 2009 talousarvion painopisteistä päteviä johtopäätöksiä, jotka voidaan muuntaa seuraavan vuoden talousarvion ensimmäisessä käsittelyssä esitettäviksi budjettitarkistuksiksi.

Tätä menetelmää käyttäen esittelijä aikoo kattaa seuraavat toimintalohkot:

01 – Talous- ja rahoitusasiat

02 – Yritystoiminta

04 – Työllisyys- ja sosiaaliasiat

05 – Maatalous ja maaseudun kehittäminen

06 – Energia ja liikenne

07 – Ympäristö

08 – Tutkimus + 10 – Suora tutkimustoiminta

09 – Tietoyhteiskunta ja viestimet

11 – Meri- ja kalastusasiat

12 – Sisämarkkinat + 14 – Verotus ja tulliliitto

13 – Aluepolitiikka

15 – Koulutus ja kulttuuri

16 – Viestintä

17 – Terveys- ja kuluttaja-asiat

18 – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue

19 – Ulkosuhteet

21 – Kehitysyhteistyö ja suhteet AKT-valtioihin

22 – Laajentuminen

23 – Humanitaarinen apu

Tähän työasiakirjaan on liitetty jotakin ensimmäisiä esimerkkejä perustietolomakkeista, jotka ovat valmiita kehitettäviksi edelleen. Pääosa asiakirjasta esitetään piakkoin.

Esittelijä saattaa pitää tämän "käynnissä olevan työn" myöhemmässä vaiheessa johtopäätöstensä kannalta hyödyllisenä yhdistää tietyt toimintalohkot: Esimerkiksi monivuotisen rahoituskehyksen otsaketta 4 koskevan yhdennetyn lähestymistavan mahdollistamiseksi sitä koskevia toimintalohkoja voitaisiin käsitellä yhdessä.

HORISONTAALISET TYÖASIAKIRJAT

Esittelijä pitää tätä toimintalohkoihin perustuvaa lähestymistapaa hyödyllisimpänä, koska se johtaa suoraan johdonmukaisiin budjettitarkistuksiin, mutta hän aikoo ottaa huomioon myös vuotuisen talousarviomenettelyn horisontaaliset näkökohdat.

Tätä varten aiotaan laatia pieni määrä työasiakirjoja talousarvion keskeisistä aloista, jotka horisontaalisen luonteensa vuoksi eivät ehkä saisi ansaitsemaansa huomiota noudatettaessa puhtaasti toimintalohkoihin perustuvaa lähestymistapaa. EU:n virastot ja hallintomenot, vain muutamia mainitaksemme, ovat tällaisia horisontaalisia keskeisiä aloja, joihin on kiinnitettävä erikseen huomiota.

TYÖASIAKIRJA NRO 2 PILOTTIHANKKEISTA JA VALMISTELUTOIMISTA TALOUSARVIOMENETTELYSSÄ 2009

1.       Johdanto

1.      Pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat tärkeitä välineitä, joiden avulla parlamentti voi muotoilla poliittisia painopisteitään ja esittää uusia aloitteita, jotka saattavat johtaa säädösehdotuksiin ja myöhemmin säädöksiin, joissa esitetään uusia EU:n toimintoja ja ohjelmia.

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet varainhoitoasetuksessa

2.      Pilottihankkeiden ja valmistelutoimien yleisperustana on varainhoitoasetuksen[1] 49 artikla, jossa kuvataan poikkeukset yleiseen budjettiperiaatteeseen, jonka mukaan määrärahoja voidaan ottaa EU:n talousarvioon vasta, kun on annettu perussäädös. Pilottihankkeissa ja valmistelutoimissa siis budjettipäätös tulee ensin ja saattaa vasta toisena askelena johtaa vastaavaan lainsäädäntöpäätökseen. Varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdassa todetaan, että seuraavat [pilottihankkeita/valmistelutoimia koskevat] määrärahat voidaan kuitenkin käyttää ilman perussäädöstä edellyttäen, että rahoitettavat toimet kuuluvat yhteisöjen tai Euroopan unionin toimivaltaan.

3.      Varainhoitoasetuksen mukaan pilottihankkeet ovat kokeiluluonteisia hankkeita, joiden tarkoituksena on toiminnan toteutettavuuden ja sen hyödyllisyyden selvittäminen. Vastaavat maksusitoumusmäärärahat voidaan ottaa talousarvioon vain kahdeksi peräkkäiseksi varainhoitovuodeksi.

4.      Valmistelutoimet määritellään toiminnaksi, jolla valmistellaan yhteisön tulevia toimia koskevia ehdotuksia. Valmistelutoimissa noudatetaan yhdenmukaista lähestymistapaa, ja ne voivat olla muodoltaan erilaisia. Vastaavat maksusitoumusmäärärahat voidaan ottaa talousarvioon enintään kolmeksi peräkkäiseksi varainhoitovuodeksi. Lainsäädäntömenettely on saatettava päätökseen ennen kolmannen varainhoitovuoden päättymistä.

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet toimielinten sopimuksessa

5.      Varainhoitoasetuksen jälkeen toiseksi tärkein pilottihankkeisiin ja valmistelutoimiin liittyvä teksti on 17. toukokuuta 2006 tehty toimielinten sopimus, jossa määritellään tarkemmin niiden puitteet ja jonkinlaiset "soveltamissäännöt".

6.      Toimielinten sopimuksen liitteessä II olevassa D kohdassa määrätään, että jotta komissio voi arvioida hyvissä ajoin sellaisten budjettivallan käyttäjän suunnittelemien tarkistusten toteutettavuutta, joilla luodaan uusia tai jatkemaan entisiä valmistelutoimia tai pilottihankkeita, budjettivallan käyttäjät ilmoittavat komissiolle aikeistaan tältä osin kesäkuun puoliväliin mennessä; näin asiasta voidaan keskustella alustavasti jo neuvottelukokouksessa neuvoston ensimmäisen käsittelyn yhteydessä.

7.      Toimielinten sopimukseen sisältyy myös joitakin selviä budjetin enimmäismääriä pilottihankkeille ja valmistelutoimille: Toimielimet sopivat lisäksi pilottihankkeille myönnettävien määrärahojen kokonaismäärän rajoittamisesta 40 miljoonaan euroon varainhoitovuoden aikana. Ne sopivat myös uusille valmistelutoimille myönnettävien määrärahojen kokonaismäärän rajoittamisesta 50 miljoonaan euroon varainhoitovuoden aikana sekä valmistelutoimien toteuttamiseen tosiasiallisesti sidottujen määrärahojen kokonaismäärän rajoittamisesta 100 miljoonaan euroon.

2.       Vuoden 2008 talousarviossa hyväksytyt pilottihankkeet ja valmistelutoimet

Faktoja ja lukuja

8.      Vuoden 2008 talousarviossa on 24 pilottihanketta ja 27 valmistelutoimea yhteensä 51 budjettikohdassa (ks. liitteenä oleva taulukko). Pienin niihin kohdennettu summa oli 0,15 miljoonaa euroa (maksusitoumusmäärärahoina) pilottihankkeeseen otsakkeessa 2 (Kestävä maatalous ja maaperänsuojelu), ja suurin yksittäinen summa oli 6,5 miljoonaa euroa (maksusitoumusmäärärahoina) valmistelutoimeen otsakkeessa 2 (Meripolitiikka).

9.      Pilottihankkeisiin hyväksyttiin vuonna 2008 yhteensä 38,15 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina (33,4 miljoonaa euroa maksumäärärahoina). Otsakkeen 1a osuus näistä oli 8,5 miljoonaa, otsakkeen 2 osuus 11,15 miljoonaa, otsakkeen 3a osuus 2 miljoonaa, otsakkeen 3b osuus 6,5 miljoonaa ja otsakkeen 4 osuus 10 miljoonaa (kaikki maksusitoumusmäärärahoja).

10.    Valmistelutoimiin hyväksyttiin yhteensä 69,17 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina (65,7 miljoonaa euroa maksumäärärahoina). Suurin osa näistä määrärahoista meni otsakkeeseen 1a, jossa niiden kokonaismäärä oli 29,5 miljoonaa euroa, ja toiseksi eniten otsakkeeseen 4, johon osoitettiin 21,67 miljoonaa. Otsakkeen 2 osuus oli 14 miljoonaa euroa, otsakkeen 3b osuus 3 miljoonaa ja otsakkeen 3a osuus 1 miljoona (kaikki maksusitoumusmäärärahoja).

Toteuttaminen

11.    Komissio on nyt esittänyt ensimmäisen väliraporttinsa pilottihankkeiden ja valmistelutoimien toteuttamisesta vuonna 2008, missä annetaan tietoa jokaisesta hankkeesta ja toimesta. Toinen, yksityiskohtaisempi raportti toimitetaan ATE:n 2009 yhteydessä, ja siihen sisältyy myös tietoa pilottihankkeista ja valmistelutoimista, jotka ovat päättymässä eli joita varten ei ole uusia sitoumuksia vuonna 2008 mutta joilla on vielä maksumäärärahoja.

12.    Ensimmäisen väliraportin mukaan komissio keskustelee vielä parhaimmasta tavasta toteuttaa kuusi[2] hyväksytyistä 51 pilottihankkeesta/valmistelutoimesta ja 45 muun hankkeen/toimen toteutus on jo aloitettu.

13.    Talousarvion 2008 yleisesittelijä esittää valiokunnalle työasiakirjan, jotta voidaan päättää, ovatko nämä ilmeiset toteutusvaikeudet perusteltuja.

14.    Toisaalta vuoden 2009 talousarvion esittelijä aikoo tehdä johtopäätöksiä kokemuksista, joita budjettivaliokunta on saanut viime vuosina hyväksytyistä pilottihankkeista ja valmistelutoimista, jotta tästä Euroopan parlamentille tärkeästä välineestä saataisiin kaikki irti.

• [1]  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, tehty 25 päivänä kesäkuuta 2002, sellaisena kuin sitä on muutettu neuvoston asetuksella N:o 1995/2006, tehty 13 päivänä joulukuuta 2006.
• [2]  Kohta 18 06 07 01 – Sopimusoikeudellisten lainsäädäntötoimien vaikutusten arvioiminen (pilottihanke)
  Kohta 15 04 48 – Alueellisissa museoissa olevien historiallisten löytöjen säilyttäminen arkistojen digitalisoinnin avulla (pilottihanke)
  Kohta 01 04 11 – Mikroluottojen kannalta suotuisamman toimintaympäristön edistäminen Euroopassa (valmistelutoimi)
  Kohta 15 04 49 – Itämeren alueen alueellistumiskehityksen vahvistaminen (valmistelutoimi)
  Kohta 19 09 02 – Yhteistyö keskitason tuloryhmään kuuluvien Latinalaisen Amerikan maiden kanssa (valmistelutoimi)
  Kohta 19 10 01 05 – Yhteistyö keskitason tuloryhmään kuuluvien Aasian maiden kanssa (valmistelutoimi)

3.      Johtopäätökset vuodelle 2009

Resurssit

15.    On hyvä toistaa, että loppujen lopuksi monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 yleiset enimmäismäärät muodostavat kehyksen, johon kaikkien pilottihankkeiden ja valmistelutoimien on mahduttava. Jos siis resursseja on jossakin vaiheessa niukasti, parlamentti ei ehkä pysty hyväksymään pilottihankkeita ja valmistelutoimia toimielinten sopimuksen sallimaan enimmäistasoon asti (40 miljoonaa euroa pilottihankkeissa, 100 miljoonaa euroa valmistelutoimissa vuosittain) puhtaasti siitä syystä, että rahoituskehyksen otsakkeessa ei ole jäljellä riittävästi liikkumavaraa.

16.    Vuoden 2009 talousarvion yleisesittelijä haluaisi selventää tätä pienellä esimerkillä: Komission vuotuista toimintastrategiaa koskevan asiakirjan mukaan otsakkeessa 3b tulee olemaan liikkumavaraa "noin 20 miljoonaa euroa". Parlamentti on vuonna 2008 hyväksynyt noin 10 miljoonan euron edestä pilottihankkeita ja valmistelutoimia, joista selvästi suurin osa on uusia. Koska pilottihankkeet ja valmistelutoimet eivät sisälly komission rahoitussuunnitelmaan[1], otsakkeen 3b arvioidussa 20 miljoonan liikkumavarassa vuonna 2009 ei myöskään oteta huomioon pilottihankkeille ja valmistelutoimille kohdennettuja resursseja. Jos parlamentti haluaisi jatkaa kaikkia vuoden 2008 talousarviossa olevia hankkeita ja toimia, liikkumavara pienenisi siis 10 miljoonaan euroon. Jos parlamentti vielä tämän lisäksi haluaisi sisällyttää vuoden 2009 talousarvioon yhtä monta uutta pilottihanketta ja valmistelutoimea kuin se hyväksyi vuoden 2008 talousarvioon eli noin 10 miljoonan euron edestä, otsakkeen 3b enimmäismäärä saavutettaisiin eikä liikkumavaraa jäisi ollenkaan kyseisen otsakkeen minkään muun kohdan määrärahojen lisäämiseen komission ATE:stä.

17.    Kaikki talousarvioon lisätyt uudet EU:n toiminnot pienentävät monivuotisessa rahoituskehyksessä olevia liikkumavaroja, joten ne rajoittavat pakostakin tuskallisesti parlamentin mahdollisuuksia käyttää pilottihankkeiden ja valmistelutoimien välinettä. Tätä taustaa vasten komission aloitteita, kuten uusien yhteisön virastojen perustamista, on tutkittava tarkkaan.

18.    Kun alustava talousarvioesitys on esitetty 6. toukokuuta, vuoden 2009 talousarvion esittelijän on siksi arvioitava, voidaanko parlamentin painopisteitä yleensäkään rahoittaa riittävästi eri otsakkeisiin varattujen liikkumavarojen avulla.

Ajoitus

19.    Talousarvion 2009 yleisesittelijä aikoo tehdä kaikkensa, jotta hän voisi ilmoittaa komissiolle parlamentin pilottihankkeisiin ja valmistelutoimiin liittyvistä aikeista ennen kesätaukoa toimielinten sopimuksessa määrätyn velvoitteen mukaisesti. Tämä tavoite on vahvistettu budjettivaliokunnan 27. maaliskuussa pitämässä kokouksessa talousarviokehyksestä ja painopisteistä vuonna 2009 hyväksytyn päätöslauselmaesityksen 9 kohdassa.

20.    Esittelijä ilmoitti jo aikeestaan muille parlamentin valiokunnille ensimmäisessä monenvälisessä kokouksessa, jonka hän piti maaliskuun puolivälissä muiden talousarviosta vastaavien esittelijöiden kanssa. Kolme muuta monenvälistä keskustelua on tarkoitus pitää toukokuussa, heinäkuussa ja syyskuussa 2008; näistä toukokuun kokous on varattu ensimmäiseen mielipiteidenvaihtoon, jossa käsitellään valiokuntien arviota käynnissä olevista pilottihankkeista ja valmistelutoimista sekä niiden ensimmäisiä ajatuksia uusiksi hankkeiksi ja toimiksi.

21.    Esittelijän kannalta tämä pyrkimys laatia lyhyt luettelo pilottihankkeista ja valmistelutoimista ennen kesätaukoa ei ole pelkästään toimielinten välisen sopimuksen kirjaimen mukainen muodollinen menettely vaan sen taustalla on vakaa usko siihen, että johdonmukainen ja tasapainotettu hankkeiden ja toimien luettelo, josta on neuvoteltu ja jota on pohdittu perinpohjaisesti, maksimoi parlamentin aloitteiden vaikutuksen ja pitkän aikavälin tulokset.

Toteutettavuus

22.    Ensinnäkin näin komissiolle jäisi riittävästi aikaa antaa laadukasta palautetta parlamentin hankkeista. Kuten korostetaan talousarvioesityksen 2008 ensimmäiseen parlamenttikäsittelyyn liittyvässä toteutettavuutta koskevassa kirjeessä, komissio on tietoinen siitä, että nämä toimet tarjoavat parlamentille arvokkaan mahdollisuuden testata uusia ajatuksia ja painopisteitä ja edistää uusia ohjelmaideoita, ja pyrkii toteuttamaan ne vuosittain. Komissio pitäisi myönteisenä yhteydenpidon lisäämistä parlamentin kanssa, jotta voidaan keskustella sen ehdotusten taustalla olevista aikeista ja saada selvyyttä sen toiveista. ... Komissio pitää useita aloitteita kaiken kaikkiaan myönteisinä, mutta eräät muut … saattavat tarvita mukautuksia hyvän toteutuksen helpottamiseksi tai voitaisiin kattaa nykyisillä tai uusilla oikeusperustoilla.

23.    Esittelijät korostavat, että on parlamentin toimivallassa hyväksyä toimielinten sopimuksen rajoissa pilottihankkeita ja valmistelutoimia, joiden se katsoo tuovan lisäarvoa unionin kansalaisille, ja että mahdollisista varaumista huolimatta komissio on velvollinen tekemään kaiken vallassaan olevan, jotta budjettivallan käyttäjän hyväksymät hankkeet ja toimet voidaan panna onnistuneesti täytäntöön. Olisi kuitenkin kaikkien toimijoiden edun mukaista saada selvä kuva pilottihankkeiden ja valmistelutoimien halutusta luonteesta ja käydä tämän jälkeen perinpohjainen keskustelu toimielinten välillä niiden toteutuksen mahdollisista esteistä ja siitä, miten ne voitaisiin poistaa.

Laajuus

24.    Ottaen huomioon resurssien rajallisuus ja toimielinten sopimuksessa ja monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät esittelijät haluaisivat kiinnittää huomiota siihen, että uusia pilottihankkeita ja valmistelutoimia varten varattuun rahoitukseen vaikuttaa se, missä määrin nykyiset pilottihankkeet ja valmistelutoimet saavat edelleen rahoitusta. Siksi on äärimmäisen tärkeää saada talousarviomenettelyn valmistelun alkuvaiheessa tietoon hankkeet ja toimet, joita ei ehkä kannata jatkaa seuraavana varainhoitovuonna.

25.    Tällä hetkellä komissio on esittänyt, että seuraavat pilottihankkeet/valmistelutoimet voitaisiin päättää vuonna 2008:

1) koska ne on sisällytetty oikeusperustaan:

07 03 10 – Natura 2000 (oikeusperusta: LIFE +)

19 09 02 – Yhteistyö keskitason tuloryhmään kuuluvien Latinalaisen Amerikan maiden kanssa

19 10 01 05 – Yhteistyö keskitason tuloryhmään kuuluvien Aasian maiden kanssa

2) koska niitä ei voida toteuttaa:

15 04 48 – Alueellisissa museoissa olevien historiallisten löytöjen säilyttäminen arkistojen digitalisoinnin avulla

15 04 49 – Itämeren alueen alueellistumiskehityksen vahvistaminen

18 06 07 01 – Sopimusoikeudellisten lainsäädäntötoimien vaikutusten arvioiminen

3) muista syistä:

01 04 11 – Mikroluottojen kannalta suotuisamman toimintaympäristön edistäminen Euroopassa[2]

Esittelijät katsovat, että budjettivaliokunnan olisi jo nyt, mahdollisimman aikaisin, päätettävä, voiko se hyväksyä komission argumentit ja suostua edellä mainittujen pilottihankkeiden ja valmistelutoimien lopettamiseen.

Loppuhuomautus

26.    Esittelijöiden mielestä parlamentin pilottihankkeiden ja valmistelutoimien luettelon menestyksen mittarina ei yleensä pitäisi käyttää sitä, kuinka paljon pilottihankkeita ja valmistelutoimia hyväksytään täysistunnossa. Esittelijät neuvoisivat pikemminkin keskittymään ehdotettujen pilottihankkeiden ja valmistelutoimien laatuun ja toteutettavuuteen, joka voisi parantua, jos kullekin pilottihankkeelle ja valmistelutoimelle käytettävissä olevat resurssit ylittävät kriittisen rajan. Hieman pienempi ja kohdennetumpi pilottihankkeiden ja valmistelutoimien luettelo, jossa jokaiselle hankkeelle ja toimelle on huomattavasti rahoitusta, saattaisi olla komissiolle helpompi toteuttaa ja parlamentille helpompi seurata. Pilottihankkeiden ja valmistelutoimien luominen ei pitäisi olla päämäärä sinänsä vaan pikemminkin parlamentin keino vaikuttaa uusien varsinaisten ohjelmien ja toimintojen luomiseen.

27.    Esittelijät toivovat, että budjettivaliokunta pystyy tiiviissä yhteistyössä parlamentin muiden valiokuntien kanssa saamaan aikaan vuotta 2009 koskevaa talousarviomenettelyä varten luettelon pilottihankkeista ja valmistelutoimista, joka

Ø on tasapainotettu

Ø on lyhyt

Ø on kohdennettu

Ø luo todellista lisäarvoa unionin kansalaisille järkevien tulevien lainsäädäntöaloitteiden muodossa.

Liite

Pilottihankkeet vuoden 2008 talousarviossa

Budjettikohta		Komission PO	Nimike	Talousarvio 2008 (milj. euroa)
				MSM	MM
Otsake 1a
02 02 03 04		ENTR	Erasmus nuorille yrittäjille	3	2
02 02 12		ENTR	Rakennusalalla toimivien käsityöläisten ja pienyritysten vakuutusten saannin helpottaminen ympäristöystävällisen tekniikan ja sen innovointien edistämiseksi Euroopan unionissa	1,5	1
04 04 10		EMPL	Työntekijöiden auttaminen teollisuuden muutosten aikana	1	0,5
04 04 11		SANCO	Terveydenhoitoalan työntekijöiden uusi työllisyystilanne: parhaat käytänteet terveydenhoitoalan työntekijöiden ammatillisen koulutuksen ja pätevyyden sekä palkkauksen parantamiseksi	1	1
15 02 30		EAC	Euroopan naapuruuspolitiikka: Koulutuksen tukeminen apurahoilla ja vaihdoilla	2	2
			Otsake 1a yhteensä	8,5	6,5
Otsake 2
05 01 04 08		AGRI	Yksinkertaistettuihin viljelytekniikkoihin perustuva kestävä maatalous ja maaperänsuojelu	0,15	0,15
07 03 12		TREN	Kestävän kaupunkikehityksen edistämisen ja siitä saatujen kokemusten levittämisen eurooppalainen puiteohjelma	1,5	1,5
07 04 04		ENV	Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tehostaminen metsäpalojen torjunnassa	3,5	2
11 09 02		FISH	Meripolitiikan verkostoituminen ja parhaat käytännöt	4	4
17 01 04 06		SANCO	Parannetut menetelmät eläinystävällistä kotieläinten tuotantoa ja kuljetusta varten	1	1
17 03 13		ENVI	Rikkidioksidin päästökauppa Itämerellä	1	1
			Otsake 2 yhteensä	11,15	9,65
Otsake 3a
18 04 09	JLS		Lapsikaappauksia ja lasten katoamisia koskevan eurooppalaisen varhaisvaroitusmekanismin toteuttaminen	1	1
18 06 08	Ei vielä vahvistettu		Sopimusoikeudellisten lainsäädäntötoimien vaikutusten arvioiminen	1	0,75
			Otsake 3a yhteensä	2,0	1,75
Otsake 3b
15 04 45		EAC	Taiteilijoiden liikkuvuus	1,5	1,5
15 04 48		Ei vielä vahvistettu	Alueellisissa museoissa olevien historiallisten löytöjen säilyttäminen arkistojen digitalisoinnin avulla	0,5	0,5
15 06 08		ADMIN	Julkishallinnon Erasmus-ohjelma	1	1
16 03 05		COMM	EuroGlobe	1	1
16 03 06		COMM	Kokeiluluonteiset tietoverkot	1,5	1,5
17 02 03		SANCO	Kuluttajapolitiikan toimien seuranta	1	1
			Otsake 3a yhteensä	6,5	6,5
Otsake 4
07 02 03		ENVI	Mustanmeren alueen ympäristövalvonta ja yhteinen eurooppalainen puiteohjelma Mustanmeren alueen kehittämistä varten	1	1
19 08 01 04		AIDCO/RELEX	Itämeren pohjaa koskevat ennalta ehkäisevät ja elvyttävät toimet	2,5	2,5
21 04 06		AIDCO/DEV	Vesitalous kehitysmaissa	3	3
21 05 01 05		AIDCO/DEV	Terveydenhuolto- ja koulutusalan menojen määrää ja laatua koskeva seuranta	0,5	0,5
22 02 08		ELARG	Kulttuuriperinnön suojeleminen ja restaurointi konfliktialueilla	3	2
			Otsake 4 yhteensä	10,0	9,0
Pilottihankkeet YHTEENSÄ				38,15	33,4

Valmistelutoimet vuoden 2008 talousarviossa

Budjettikohta	Komission PO	Nimike	Talousarvio 2008 (milj. euroa)
			MSM	MM
Otsake 1a
01 04 11	Ei vielä vahvistettu	Mikroluottojen kannalta suotuisamman toimintaympäristön edistäminen Euroopassa	1,5	2
02 02 08	ENTR	Eurooppalaiset matkailun huippukohteet	2,5	2,5
02 02 11	ENTR	GMES	3	3
04 04 01 07	JLS	Sukupuoleen perustuvaa ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan kansallisen lainsäädännön yhtenäistäminen	1,5	1
05 01 04 09	REGIO	CURE (Euroopan kaupunki- ja maaseutualueiden konferenssi)	1,5	1,5
06 01 04 11	TREN	Euroopan saaret ja yhteinen energiapolitiikka	3	3
06 04 09	TREN	Uusiutuvien energialähteiden ja biojalostamojen investointirahasto	3	3
06 07 05	TREN	Euroopan unionin koillisten ulkorajojen rajanylityspaikkojen rajanylitysliikenteen helpottaminen (ottaen huomioon liikenneturvallisuusnäkökohdat)	3,5	3
07 04 05	ENVI	Euroopan unionin nopeat avustustehtävät	4	4
09 03 03	INFSO	Lainsäädännön laadun parantamista ja kansalaisten osallistumisen lisäämistä koskevan internetpohjaisen järjestelmän luominen	5	4,85
15 02 23	EAC	Erasmus-tyyppinen ohjelma oppisopimusoppilaille	1	1,08
		Otsake 1a yhteensä	29,5	28,93
Otsake 2
07 03 10	ENVI	Natura 2000	1	1,6
07 03 13	ENVI	Rannikkoalueiden integroitu viestintä- ja riskienhallintajärjestelmä	1	1
11 09 01	FISH	Meripolitiikka	6,5	6,5
15 04 49	Ei vielä vahvistettu	Itämeren alueen alueellistumiskehityksen vahvistaminen	1,5	1,5
17 04 03 03	SANCO	Eläinkuljetusten valvontapisteet (pysähdyspaikat)	4	4
		Otsake 2 yhteensä	14	14,6
Otsake 3a
18 03 12	JLS	Siirtolaisuuden hallinta – käytännön solidaarisuutta	p.m.	1
18 04 08	JLS	Lasten oikeuksista vastaavien kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten sekä lasten oikeuksia edistävien ja puolustavien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen eurooppalainen yhteistyö	1	1
		Otsake 3a yhteensä	1	2
Otsake 3b
15 06 10	EAC	AMICUS – Yhteisön yleisen yhteiskuntapalvelun toteuttamiseen osallistuvien jäsenvaltioiden yhteenliittymä	3	2,5
		Otsake 3a yhteensä	3	2,5
Otsake 4
09 06 01 02	INFSO	MEDIA 2007 -ohjelmien täytäntöönpano kolmansissa maissa	2	2
19 08 01 05	AIDCO/RELEX	Vähemmistöt Venäjällä — Kulttuurin, tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan kehittäminen	2,5	2,5
19 09 02	AIDCO/RELEX	Yhteistyö keskitason tuloryhmään kuuluvien Latinalaisen Amerikan maiden kanssa	1,5	1,5
19 10 01 03	AIDCO/RELEX	Intian kanssa tehtävä liiketoiminta ja tiedettä koskeva vaihto	5	3
19 10 01 04	AIDCO/RELEX	Kiinan kanssa tehtävä liiketoiminta ja tiedettä koskeva vaihto	5	3
19 10 01 05	AIDCO/RELEX	Yhteistyö keskitason tuloryhmään kuuluvien Aasian maiden kanssa	2	2
21 05 01 06	AIDCO	Kehitysmaiden hyväksi toteutettava lääkealan tekniikan siirto	1,67	1,67
21 05 01 07	AIDCO	Köyhyyteen liittyviä, trooppisia ja laiminlyötyjä sairauksia käsittelevä tutkimus- ja kehitystyö	2	2
		Otsake 4 yhteensä	21,67	17,67
Valmistelutoimet YHTEENSÄ			69,17	65,7

• [1]  Kaikki kuluvan vuoden talousarvioon hyväksytyt pilottihankkeet ja valmistelutoimet on sisällytetty seuraavan vuoden ATE:een, mutta ne on varustettu vain p.m.-merkinnällä.
• [2]  Komission huomautus: Aluepolitiikan pääosasto työskentelee parhaillaan EIP:n kanssa luodakseen mikroluottoja Euroopassa koskevan välineen.

ulkoasiainvaliokunnaN LAUSUNTO (11.9.2008)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009
(C6-0309/2008 – 2008/2026(BUD))Pääluokka III – Komissio

Valmistelija: Véronique De Keyser

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toistaa, että Euroopan unionin talousarvioon on osoitettava riittävästi määrärahoja, jotta EU voi täyttää ulkoisia toimia koskevat velvoitteensa ja olla aktiivisesti mukana ratkaisemassa maailmanlaajuisia haasteita;

2.  on pettynyt otsakkeeseen 4 neuvoston vuoden 2009 talousarvioesityksessä kaavailtuihin määrärahoihin ja siihen, että vaikka EU:n kansainväliset velvoitteet ovat lisääntymässä, maksusitoumusmäärärahojen kasvu vuoden 2008 talousarvioon verrattuna jää saman ajanjakson inflaatioasteen alapuolelle; vaatii, että kaikkien parlamentin ulkoasiainvaliokunnan toimivaltaan kuuluvien otsakkeen 4 budjettikohtien määrärahoja nostetaan vähintään 2 prosenttia vuoden 2008 talousarvioon verrattuna (deflaattori);

3.   kehottaa komissiota olemaan käyttämättä joustovälinettä tai hätäapuvarausta ohjelmoitaviin pitkän aikavälin toimiin;

4.   on tietoinen vuoden 2007–2013 rahoituskehyksen rajoista; korostaa sitä, ettei otsakkeessa 4 tällä hetkellä olevia määriä ei ole mahdollista käyttää apuun konfliktialueille vaarantamatta pitkän aikavälin sitoumusten täyttämistä; pyytää myöntämään lisävaroja otsakkeesta 4 rahoitettaviin toimiin rahoituskehyksen 2007–2013 mukaisen enimmäismäärän lisäksi; kehottaa komissiota ja neuvostoa ottamaan asianmukaisesti huomioon EU:n kasvavan roolin maailmanlaajuisena toimijana, kun ne valmistelevat EU:n rahoituskehyksen uudelleentarkastelua;

5.   panee merkille komission Kosovon avunantajien konferenssissa tekemän lupauksen, jonka mukaan Kosovon instituutioiden kehittämisen ja sosioekonomisen kehityksen tukemiseen annetaan yhteensä 508 miljoonaa euroa, josta 358 miljoonaa euroa annetaan liittymistä valmistelevasta tukivälineestä ja 150 miljoonaa euroa annetaan makrotaloudellisena rahoitusapuna kolmen seuraavan vuoden aikana; odottaa, että komissio antaa asiasta oikaisukirjelmän tänä syksynä;

6.   on tyytymätön Palestiinalle vuoden 2009 talousarvioesityksessä kaavailtuihin määrärahoihin; on sitä mieltä, että tässä tapauksessa komissio voi tarvittavaa apua ohjelmoitaessa tukeutua saatuihin kokemuksiin ja arvioituihin tarpeisiin, joten sen pitäisi voida kohdentaa tarvittava rahoitus palestiinalaishallinnon elinkelpoisuuden ja Lähi-idän rauhanprosessin edistämiseksi; vaatii sen vuoksi, että vuodelle 2009 kaavailtu määrä on vähintään sama kuin vuonna 2007 käytetty määrä;

7.   suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio myönsi humanitaarista apua heti Georgian kriisin puhjettua, ja toteaa, että apua tarvitaan konfliktista kärsineen Georgian väestön ja Venäjän liittovaltion alueelle paenneiden ihmisten kärsimysten lievittämiseksi; panee merkille Kansainvälisen valuuttarahaston ja Georgian aikomuksen sopia 750 miljoonan Yhdysvaltain dollarin (USD) lainasta valmiusluottojärjestelynä sekä USA:n lupauksen 570 miljoonan USA:n hätätalousarviotuesta vuonna 2008 ja mahdollisesti vielä 430 miljoonan USA:n tuesta seuraavana vuonna; kehottaa neuvostoa ja komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta laatia kattava EU-suunnitelma, johon otettaisiin lisävaroja otsakkeesta 4, Georgian konfliktista kärsineiden alueiden jälleenrakentamiseen, konfliktin Georgin taloudelle aiheuttamien kielteisten vaikutusten lieventämiseen ja EU:n läsnäolon vahvistamiseen Georgiassa ja asianomaisella koko alueella tarvittavaa rahoitustukea varten; korostaa, että kansainväliset avunantajat on otettava tiiviisti mukaan tämän suunnitelman toteuttamiseen, ja pitää myönteisenä neuvoston päätöstä kutsua koolle kansainvälisten avunantajien konferenssi;

8.   vahvistaa tukensa syvennetylle ja eriytetylle Euroopan naapuruuspolitiikalle; painottaa tarvetta järjestää eurooppalaiselle naapuruuden ja kumppanuuden välineelle (ENPI) asianmukainen rahoitus, joka kuvastaa EU:n sitoutumista suhteessa sen itäeurooppalaisiin ja eteläisiin naapureihin; panee merkille vuodelle 2009 kaavailtujen määrärahojen vaatimattoman lisäyksen ja korostaa, että äskettäinen aloite "Barcelonan prosessi: Välimeren unioni" ei saa estää itä- ja eteläeurooppalaisille naapurivaltioille myönnettävien maksusitoumusmäärärahojen keskinäiseen tasapainoon pyrkimistä eikä missään tapauksessa lisätä talousarvioon kohdistuvia jännitteitä ENPI:n sisällä;

9.   ottaen huomioon, että vaalitarkkailutoiminnan poliittinen merkitys kasvaa ja sen vuotuisia kuluja on mahdotonta ennustaa erityisesti lisääntyvien turvallisuusmenojen takia; kehottaa entistä suurempaan joustavuuteen demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen (EIDHR) sisällä, jotta vuotuisiin rahoitustarpeisiin olisi mahdollista vastata;

10. myöntää, että riskit, jotka liittyvät EIDHR:n yhteydessä toteutettaviin toimiin ja etenkin tukeen kansalaisjärjestöille ja/tai ihmisoikeuksien puolustajille maissa tai alueilla, joissa perusvapaudet ovat suurimmassa vaarassa, ovat suurempia kuin muihin politiikkoihin yleensä liittyvät riskit; korostaa, että tämä liittyy täytäntöönpanosta aiheutuviin uusiin poliittisiin vaatimuksiin, kuten tuen antaminen järjestöille, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, sekä varainhoitoasetuksen mukaisesti kattojärjestöjen kautta tehdyt lahjoitukset;

11. pitää kiinni siitä, että komission on hallinnoitava vähintään 20:tä prosenttia Irakille vuonna 2009 kaavaillusta määrästä suoraan paikalla olevan lähetystönsä kautta; pyytää lisäksi komissiota keskittymään kansalaisyhteiskunnan esittämiin hankkeisiin;

12. korostaa budjettivallan käyttäjän hyväksymien otsakkeen 4 pilottihankkeiden ja valmistelutoimien poliittista merkitystä; kehottaa komissiota toteuttamaan ne oikea-aikaisesti ja ennakoivasti siten, että myönnetyt sitoumukset käytetään täysimääräisesti;

13. arvostaa sitä, että neuvoston puheenjohtajavaltion kanssa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) painopisteistä käytävää vuoropuhelua jatketaan; on sitoutunut vahvistamaan vuoropuhelua, jotta voidaan varmistaa oikea-aikainen toimielinten välinen koordinaatio YUTP:n suunnan hahmottamisessa sekä parantaa sen tehokkuutta ja demokraattista legitiimiyttä; korostaa, että annettujen tietojen laatua on parannettava ja niiden jatkuvuus on varmistettava.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	10.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	54 3 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Vittorio Agnoletto, Robert Atkins, Christopher Beazley, Bastiaan Belder, Colm Burke, Philip Claeys, Véronique De Keyser, Giorgos Dimitrakopoulos, Michael Gahler, Jas Gawronski, Georgios Georgiou, Maciej Marian Giertych, Ana Maria Gomes, Alfred Gomolka, Klaus Hänsch, Jana Hybášková, Anna Ibrisagic, Ioannis Kasoulides, Metin Kazak, Helmut Kuhne, Vytautas Landsbergis, Johannes Lebech, Willy Meyer Pleite, Francisco José Millán Mon, Philippe Morillon, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Baroness Nicholson of Winterbourne, Cem Özdemir, Ioan Mircea Paşcu, Béatrice Patrie, Alojz Peterle, Tobias Pflüger, João de Deus Pinheiro, Samuli Pohjamo, Bernd Posselt, Raül Romeva i Rueda, Libor Rouček, Christian Rovsing, Flaviu Călin Rus, Katrin Saks, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Saryusz-Wolski, György Schöpflin, Marek Siwiec, István Szent-Iványi, Inese Vaidere, Geoffrey Van Orden, Marcello Vernola, Kristian Vigenin, Luis Yañez-Barnuevo García, Josef Zieleniec
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Laima Liucija Andrikienė, James Elles, Glyn Ford, Kinga Gál, Milan Horáček, Tunne Kelam, Mario Mauro, Nickolay Mladenov, Rihards Pīks, Aloyzas Sakalas, Inger Segelström, Karl von Wogau
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Costas Botopoulos, Antonio Masip Hidalgo, Pierre Pribetich

kehitysyhteistyövaliokunnaN LAUSUNTO (8.10.2008)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009
(C6-0309/2008 – 2008/2026(BUD))Pääluokka III – Komissio

Valmistelija: Maria Martens

EHDOTUKSET

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. pitää myönteisenä komission ehdotusta asetukseksi rahoitusvälineen perustamisesta elintarvikkeiden jyrkkään hinnannousuun liittyvää nopeaa toimintaa varten kehitysmaissa[1], koska sillä puututaan oikea-aikaisesti elintarvikkeiden jyrkän hinnannousun maailman köyhimmille asukkaille aiheuttamiin todellisiin vaikeuksiin ja pyritään ripeästi parantamaan maatalouden tuottavuutta; vaatii, että rahoitusvälineeseen osoitetaan tarvittavat määrärahat ja samalla taataan toimielinten sopimuksessa[2] tarkoitetun talousarviomenettelyn sääntöjen noudattaminen sekä otetaan riittävästi huomioon, että osa jäsenvaltioista täyttää julkista kehitysapua koskevat sitoumuksensa ja osa ei, edellyttäen, että osoitettuihin varoihin sovelletaan valvontaa ja vastuuta koskevia tunnustettuja vaatimuksia;

2. panee merkille, että humanitaarisen avun ja elintarvikeavun kysyntä kasvaa elintarvikekriisin seurauksena ja että kyseisiin aloihin liittyviä budjettikohtia olisi vahvistettava, jotta EU voi täyttää humanitaarista apua koskevaan eurooppalaiseen konsensukseen[3] liittyvät sitoumuksensa;

3. korostaa, että on ehdottoman välttämätöntä lujittaa kehitysyhteistyötoimien arviointia siten, että keskitytään tuloksiin (tuotokset, tulokset ja vaikutukset mukaan luettuina), sekä varmistaa, että tuloksia käytetään apuna myöhempien toimien määrittelyssä ja suunnittelussa;

4. on huolissaan, ettei ole selvyyttä siitä, miten talouskumppanuussopimuksista aiheutuviin mukautumiskustannuksiin ja mahdollisiin nettoverotappioihin liittyvät tukitoimenpiteet rahoitetaan; pyytää komissiota antamaan yksityiskohtaiset tiedot siitä, mitä rahoitusapua se myöntää Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioille (AKT-valtioille) kaupan alan avun tai muiden tukitoimenpiteiden muodossa talouskumppanuussopimusten allekirjoittamisen seurauksena tapahtuviin taloudellisiin muutoksiin mukautumiseksi;

5. huomauttaa, että valmistelutoimien rahoittaminen keskitason tuloryhmään kuuluvien Aasian ja Latinalaisen Amerikan maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten on ollut hyödyllistä vuonna 2008 ja sitä olisi jatkettava vuonna 2009, sillä näin voidaan rahoittaa muita kuin julkisen kehitysavun määritelmän täyttäviä toimia, jotka eivät kuulu kehitysyhteistyön rahoitusvälineen[4] soveltamisalaan; kehottaa komissiota täyttämään ulkoisten toimien lainsäädäntökehyksessä olevan aukon sellaisella lainsäädäntöehdotuksella, joka kattaa muut kuin julkisen kehitysavun piiriin kuuluvat toimet kehitysmaissa;

6. korostaa, että komissiolla on oikeudellinen velvoite tukea kumppanimaiden pyrkimyksiä kehittää omia demokraattisia vastuuvalmiuksia (parlamentaarista valvontaa ja tilintarkastusvalmiuksia), kun yhteisön apua tarjotaan talousarviotuen muodossa[5]; pitää kiinni siitä, että velvoite täytetään entistä paremmin ja että varaudutaan tiedottamaan kattavasti, talousarviotukea koskevat sopimukset mukaan luettuina, parlamentaarisille valvontaelimille ja ylimmille tarkastuselimille.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Lausunto kehitysyhteistyövaliokunnalta budjettivaliokunnalle esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009
Viiteasiakirjat	2008/2026(BUD)
Asiasta vastaava valiokunta	BUDG
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	DEVE
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Maria Martens 20.7.1999
Valiokuntakäsittely
Hyväksytty (pvä)	7.10.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	26 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alessandro Battilocchio, Thijs Berman, Josep Borrell Fontelles, Danutė Budreikaitė, Nirj Deva, Alexandra Dobolyi, Beniamino Donnici, Fernando Fernández Martín, Juan Fraile Cantón, Alain Hutchinson, Romana Jordan Cizelj, Filip Kaczmarek, Glenys Kinnock, Maria Martens, José Javier Pomés Ruiz, Toomas Savi, Frithjof Schmidt, Jürgen Schröder, Anna Záborská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Fiona Hall, Manolis Mavrommatis, Miguel Angel Martínez Martínez, Anne Van Lancker, Renate Weber, Gabriele Zimmer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Catherine Boursier

• [1]  KOM(2008)0450.
• [2]  Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus, tehty 17 päivänä toukokuuta 2006, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta (EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1).
• [3]  EUVL C 25, 30.1.2008, s. 1.
• [4]  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1905/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta (EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41).
• [5]  Asetuksen (EY) N:o 1905/2006 25 artiklan 1 kohdan b alakohta.

kansainvälisen kaupan valiokunnaN LAUSUNTO (10.9.2008)

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin talousarvioesityksestä varainhoitovuodeksi 2009
(C6-0309/2008 – 2008/2026(BUD))Pääluokka III – Komissio

Valmistelija: Helmuth Markov

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   korostaa, että uuden kauppaa tukevan avun varoilla pitäisi täydentää nykyistä kehitysapua ja kauppaa tukevaan apuun liittyvien uusien velvoitteiden ei pitäisi johtaa sellaisten varojen siirtämiseen, jotka on jo kohdennettu muihin kehitysyhteistyöhankkeisiin; toistaa komissiolle esitetyn pyynnön saada tietoja luvattujen yhden miljardin euron alkuperästä;

2.   on huolissaan, ettei ole selvyyttä siitä, miten talouskumppanuussopimukset rahoitetaan; pyytää komissiota antamaan yksityiskohtaiset tiedot siitä, mitä rahoitusapua se myöntää AKT-valtioille talouskumppanuussopimusten allekirjoittamisen seurauksena tapahtuviin taloudellisiin muutoksiin mukautumiseksi;

3.   toistaa komissiolle esitetyn pyynnön arvioida edistystä, jota on saavutettu kaupan alan apua koskevien toimien toteuttamisessa ja toimittaa parlamentille ja neuvostolle kerran kahdessa vuodessa kertomus (vuodesta 2009 lähtien) toteutuksesta ja saavutetuista tuloksista sekä kaupan alan avun pääasiallisista tuloksista ja vaikutuksista;

4.   pyytää erityisesti, että kerran kahdessa vuodessa annettava kertomus sisältäisi erityistietoja rahoitettujen toimien kulusta ja tarvittaessa siitä kävisi ilmi valvonta- ja arviointitoimien tulokset, olennaisten kumppanien osallistuminen ja sitoumusten, talousarviositoumusten ja maksujen toteuttaminen jaettuina maa-, alue- ja tukityyppikohtaisesti; pyytää, että kertomuksessa myös arvioidaan kaupan valtavirtaistamisessa avustusohjelmiin tapahtunutta edistystä ja avun ansiosta saavutettuja tuloksia käyttäen mahdollisimman paljon erityisiä, mitattavissa olevia indikaattoreita, joilla arvioidaan sen osuutta kaupan alan avun tavoitteiden saavuttamisessa;

5.   kehottaa komissiota esittämään ennen parlamentin toista käsittelyä katsauksen, jossa esitetään EU:n talousarviosta rahoitettava kaupan alan avun kokonaismäärä sekä kaupan alan avun kokonaismäärä kaikissa kauppaa koskevissa avustuksissa;

6.   toistaa, että makrotaloudellisen avun pitäisi olla tiukan valvonnan ja tiukkojen ehtojen alaista, koska EU ei valvo, miten edunsaajavaltiot käyttävät EU:lta niiden yleiseen talousarvioon tulevat yleiset kohdentamattomat varat; pahoittelee, että makrotaloudellisella avulla ei ole asianmukaista oikeusperustaa ja että se edelleen perustuu neuvoston kutakin operaatiota varten tekemiin erillispäätöksiin; toistaa, että tarvitaan yhteispäätöksellä hyväksytty makrotaloudellista apua koskeva puiteasetus, joka edistää avoimuutta, vastuullisuutta, seurantaa ja raportointijärjestelmien perustamista;

7.   pyytää komissiota toimittamaan parlamentille ajoissa tiedot makrotaloudellista apua koskevasta ohjelmasuunnittelusta ja makrotaloudellista apua koskevien komission ehdotusten arvioidusta aikataulusta; edellyttää, että neuvosto pyytää parlamenttia antamaan lausunnot makrotaloudellista apua koskevista komission ehdotuksista kiireellistä menettelyä soveltaen ainoastaan ehdottoman tarpeellisissa tapauksissa ja pyyntönsä asianmukaisesti perustellen;

8.   toistaa, että on annettava konkreettista taloudellista tukea lääkkeisiin liittyvään teknologian siirtoon ja kehitysmaiden valmiuksien parantamiseen sekä lääkkeiden paikalliseen tuotantoon kaikissa kehitysmaissa, erityisesti vähiten kehittyneissä maissa, ja huolehdittava siten teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen (TRIPS) 66 artiklan 2 kohdassa määrätyistä velvoitteista;

9.   huomauttaa, että on välttämätöntä lisätä rahoitusta köyhyyteen liittyviä, trooppisia ja laiminlyötyjä sairauksia koskevaan tutkimus- ja kehitystyöhön julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ja muiden mahdollisten rahoitusyritysten avulla ja että on tuettava tutkimuslaitoksia, jotka haluavat tehdä yhteistyötä näille pyrkimyksille omistautuneiden julkisten terveysaloitteiden kanssa, joissa tutkitaan ja kehitetään kehitysmaiden kannalta merkittäviä lääkkeitä;

10. kehottaa komissiota esittämään parlamentille mahdollisimman pian ehdotuksen suunnitellun eurooppalaisen liiketoiminnan keskuksen perustamisesta Kiinaan; korostaa, että ehdotuksen tekeminen on ennakkoedellytys sille, että päätös tarvittavien varojen antamisesta käyttöön voidaan tehdä; kehottaa välttämään päällekkäisten rakenteiden syntymistä perustettaessa eurooppalaisen liiketoiminnan keskusta Kiinaan.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	9.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	25 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Carlos Carnero González, Daniel Caspary, Françoise Castex, Christofer Fjellner, Béla Glattfelder, Ignasi Guardans Cambó, Jacky Hénin, Alain Lipietz, Erika Mann, Helmuth Markov, David Martin, Vural Öger, Georgios Papastamkos, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Peter Šťastný, Robert Sturdy, Gianluca Susta, Daniel Varela Suanzes-Carpegna, Corien Wortmann-Kool
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jean-Pierre Audy, Albert Deß, Elisa Ferreira, Vasco Graça Moura, Eugenijus Maldeikis, Rovana Plumb, Salvador Domingo Sanz Palacio, Zbigniew Zaleski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (10.9.2008)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009
(C6-0309/2008 – 2008/2026(BUD))Pääluokka III – Komissio

Valmistelija: Pervenche Berès

LYHYET PERUSTELUT

Tämän lausuntoluonnoksen lähtökohtana on komission 6. toukokuuta 2007 julkaisema alustava talousarvioesitys (ATE) varainhoitovuodeksi 2009.

Yleisiä huomioita

Komission esittämä ATE vuodeksi 2009 lisää kasvua ja työllisyyttä koskevia määrärahoja ja korostaa yhä enenevää suuntausta kohti toimien rahoituksen osoittamista energiaa ja ympäristöä koskeviin tavoitteisiin.

Talous- ja raha-asioiden valiokuntaa koskettavat asiat ATE:ssä

Valmistelija katsoo, että Euroopan unionin on varmistettava, että osoitetut budjettivarat vastaavat Lissabonin strategiaan sisältyviä kestävää kasvua, ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä energiatoimitusten varmistamista koskevia tavoitteita.

– ATE:n maksusitoumukset kasvua ja työllisyyttä edistävään kilpailukykyyn (alaotsake 1a) ovat 11 690 miljoonaa euroa, joten liikkumavaraa jää 82 miljoonaa euroa; tämä edustaa 5,5 prosentin korotusta vuoteen 2008 verrattuna, mutta jättää vain rajoitetun liikkumavaran rahoittaa uusia ensisijaisia tavoitteita uudelleenkohdentamisella ilman, että sillä vakavasti vaarannetaan voimassa olevin merkittävien ohjelmien rahoitus.

– ATE:n maksusitoumukset kasvua ja työllisyyttä edistävään koheesioon (alaotsake 1b) nousevat 2,5 prosentilla yhteensä 48 413,9 miljoonaan euroon, joten vain teknisen avun rahoitukseen jää 14 miljoonaa euroa liikkumavaraa; Valmistelija kiinnittää huomiota maksujen jyrkkään vähentymiseen ja kannattaa kaikkia ponnisteluja, joilla pyritään varmistamaan, että kaksitoista uutta jäsenvaltiota saavat riittävästi tukea rakennerahastoista kasvupotentiaalinsa edistämiseen, työpaikkojen luomiseen ja infrastruktuuriensa laadun parantamiseen.

Talous- ja raha-asioiden valiokunnan toimialaan kuuluvien erityiskysymysten osalta olisi korostettava seuraavia asioita:

Osasto 1: Talous- ja rahoitusasiat

Valmistelija pitää myönteisenä henkilöresurssien lisäämistä talous- ja rahoitusasioiden toimintalohkon hallintomenojen yhteydessä (budjettikohta 01 01).

Talous- ja rahaliiton (otsake 01 02) valmistelija katsoo, että jäsenvaltioiden taloudellisen suorituskyvyn keskinäisen vertaamisen arviointiin olisi suunnattava enemmän rahoitusta. 2,2 prosentin korotus budjettikohtaan 01 02 02 (talous- ja rahaliiton koordinointi) on riittämätön.

Valmistelija ilmaisee huolensa siitä, että 2,6 prosentin vähennys (TE:ssä 22 prosentin vähennys) budjettikohdassa 01 02 04 saattaa vaarantaa Prince-aloitteen riittävän rahoituksen (Talous- ja rahaliittoa sekä euroa koskeva tiedotus). Tämä on erityisen huolestuttavaa sen vuoksi, että euron käyttöönoton kymmenvuotispäivä 1. tammikuuta 2009 voisi tarjota ainutlaatuisen mahdollisuuden toimia aktiivisemmin euroa koskevan tiedotuksen suuntaamisessa suurelle yleisölle. Edellä mainitun perusteella on selvää, että Prince-aloitteen määrärahat ovat riittämättömät.

Sama huoli koskee myös sitä, että budjettikohdan 01 03 "Kansainväliset talous- ja rahoitusasiat" määrärahoja on vähennetty 34,9 prosentilla. Mainittu määrärahojen vähentäminen ei anna EU:lle mahdollisuutta rahoittaa Euroopan unionin etujen mukaisten kansainvälisten tilinpäätösstandardien käyttöönottoa.

Rahoitustoimintojen ja -välineiden (budjettikohta 01 04) osalta valmistelija pitää myönteisenä takuurahaston sisällyttämistä budjettikohtaan 01 04 01 14. Valmistelija pitää kuitenkin huolestuttavana sitä, että budjettikohdan 01 04 05 (yrityksiä koskevan ohjelman päätökseen saattaminen: pk-yritysten taloudellisen toimintaympäristön parantaminen) ja 01 04 11 (Valmistelutoimi: mikroluottojen kannalta suotuisamman toimintaympäristön edistäminen Euroopassa) voivat vaikuttaa kielteisesti pk-yrityksiä tukeviin toimiin.

Osasto 2: Yritystoiminta

Yritystoiminnan toimintalohkon hallintomenojen (budjettikohta 02 01) osalta on vaikea ymmärtää, miksi henkilöstöresursseista vähennetään 70 virkapaikkaa.

Valmistelija katsoo, että 0,9 prosentin vähennys budjettikohdasta 02 02 (kilpailukyky, teollisuuspolitiikka, innovointi ja yrittäjyys) lähettää väärän signaalin merkittävästä ja laajasta luvusta erityisesti pk-yritysten osalta, ja katsoo vähennyksen olevan ristiriidassa pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen aloitteen kanssa.

Osasto 3: Kilpailu

Valmistelija pitää myönteisenä kilpailupolitiikan toimintalohkon hallintomenojen lisäämistä (budjettikohta 03 01).

Osasto 14: Verotus ja tulliliitto

Valmistelija pitää myönteisenä budjettikohtien 14 03 (kansainväliset verotus- ja tulliasiat) ja 14 04 (tullipolitiikka) määrärahojen korottamista. Veropolitiikan (budjettikohta 14 05) osalta valmistelija ei ymmärrä merkittävää (15,3 prosentin) vähentämistä, jota ehdotetaan ratkaisevan tärkeän sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan määrärahojen osalta. Valmistelija korostaa yhteisön valmisteverojärjestelmän tietokoneistamisen rahoituksen varmistamisen merkitystä.

Osasto 24: Petostentorjunta

Valmistelija on huolissaan siitä, että määrärahoja, joilla rahoitetaan EU:n taloudellisten etujen suojelua petoksia ja korruptiota vastaan, ollaan vähentämässä 15,4 prosentilla.

Osasto 29: Tilastot

Vaikka budjettikohdan 29 02 04 (Euroopan yritys- ja kauppatilastojen uudenaikaistaminen (MEETS)) määrärahoja on lisätty kokonaisuudessaan, valmistelija on huolissaan siitä, että henkilöstön vähentäminen saattaa vaikuttaa kielteisesti yhteisön tilastojen laatuun.

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  katsoo, että euroryhmän toimintaan ja jäsenvaltioiden taloudellisen suorituskyvyn keskinäisen vertaamisen arviointiin olisi suunnattava enemmän rahoitusta;

2.  on huolissaan Prince 01 -aloitteen määrärahojen vähentämisestä, mikä on ristiriidassa EMU@10 -hankkeen tulosten kanssa;

3.  pitää myönteisenä takuurahaston määrärahoja, mutta toteaa huolestuneena, että budjettikohtien 01 04 05 ja 01 04 11 merkittävä rajoittaminen voi vaikuttaa kielteisesti pk-yrityksiä tukeviin toimiin;

4.   panee merkille kansainvälisen talouden muutokset, jotka avaavat uusia globaaleja mahdollisuuksia pk-yrityksille, ja kehottaa useampia pk-yrityksiä osallistumaan alihankkijoina oman erityisalansa kansainvälisiin hankkeisiin; ehdottaa valmistelevia toimia, jotka olisivat perusta Euroopan tason strategialle pk-yritysten osallistumisesta kolmansien maiden kanssa toteutettaviin hankkeisiin;

5.   tähdentää, että on vahvistettava yhteisön toimia, joilla pyritään yhdenmukaistamaan pk-yritysten välisiä liiketoimintamalleja ja tiedonvaihdon standardeja yhdestä tai useammasta toisiinsa yhteydessä olevasta toimialasta muodostuvassa toimitusketjussa; pitää aiheellisena käynnistää pilottihanke nopeuttamaan digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoa eurooppalaisissa pk-yrityksissä;

6.  toistaa, että riittävä rahoitus on varattava yhteisön rahoitusosuuteen, joka koskee Lamfalussyn kolmen tason 3 komitean toimintaa sekä kansainvälisen tilinpitostandardin määrittämistä erityisesti kansainvälisen tilinpäätösstandardikomitean säätiön ja kansainvälisen tilinpäätösstandardilautakunnan sekä Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän osalta;

7.   katsoo, että rajat ylittävää rahoitusalan vakautta koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksyminen on askel oikeaan suuntaan; vaatii EU:lta riittävää rahoitusta ja täysimääräistä sitoutumista sen täytäntöönpanoon EU:n tasolla; suosittelee tässä yhteydessä tekemään tutkimuksen ja kehittämään yhteisiä menetelmiä kriisien estämiseksi, hallinnoimiseksi ja ratkaisemiseksi EU:n tasolla;

8.  katsoo, että henkilöstöresurssien merkittävä vähentäminen (70 virkaa) sekä 0,9 prosentin vähennys budjettikohdasta 02 02 (kilpailukyky, teollisuuspolitiikka, innovointi ja yrittäjyys) lähettävät väärän signaalin;

9.   vaatii asianmukaista rahoitusta kohdennetuille hankkeille, jotka helpottaisivat pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia; ehdottaa pk-yrityksille tarkoitetun rahoituksen saamista koskevaan koulutukseen ja valmennukseen liittyvän pilottihankkeen edistämistä; katsoo, että tässä hankkeessa erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kokemusten ja tietämyksen vaihtoon eri jäsenvaltioissa olevien pk-yritysten välillä;

10. pitää valitettavana veropolitiikan määrärahojen merkittävää vähentämistä, koska veropolitiikka on sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan kannalta ratkaisevan tärkeässä asemassa;

11. on huolissaan siitä, että määrärahoja, joilla rahoitetaan EU:n taloudellisten etujen suojelua petoksia ja korruptiota vastaan, ollaan vähentämässä merkittävästi 15,4 prosentilla;

12. toteaa, että alv-petoksissa menetetään vuosittain 40 miljardia euroa; vaatii käynnistämään pilottihankkeen, jossa tutkitaan mahdollisuuksia vähentää karusellipetoksia ja muita alv:n maksatukseen liittyviä puutteita; katsoo, että pilottihankkeessa olisi erityisesti tutkittava mahdollisuuksia muuttaa verotushetkeä laskutuksesta tilitysvaiheeseen käyttämällä EU:n sisäistä automaattista alv:n perintäjärjestelmää;

13. katsoo, että henkilöstöresurssien vähentäminen saattaa vaikuttaa kielteisesti yhteisön tilastojen laatuun.

14. korostaa, että kuluttaja- ja pk-yrittäjäjärjestöjä on tuettava rahoituksella, jotta ne voisivat paremmin edustaa eturyhmiään ja palkata asiantuntijoita neuvonantajiksi komission aloitteiden ja komitologian (Lamfalussyn tason 3 komiteat) suhteen rahoituspalvelujen alalla.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009 - Pääluokka III – Komissio
Menettelynumero	2008/2026(BUD)
Asiasta vastaava valiokunta	BUDGET
Lausunnon pyytänyt valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON
Tehostettu yhteistyö	ei
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Pervenche Berès 11.3.2008
Valiokuntakäsittely	30.6.2008	9.9.2008
Hyväksytty (pvä)	10.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:		42 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Mariela Velichkova Baeva, Paolo Bartolozzi, Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Sebastian Valentin Bodu, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Ieke van den Burg, Elisa Ferreira, José Manuel García-Margallo y Marfil, Jean-Paul Gauzès, Robert Goebbels, Gunnar Hökmark, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Othmar Karas, Christoph Konrad, Guntars Krasts, Kurt Joachim Lauk, Andrea Losco, Astrid Lulling, Gay Mitchell, Sirpa Pietikäinen, John Purvis, Alexander Radwan, Bernhard Rapkay, Heide Rühle, Eoin Ryan, Antolín Sánchez Presedo, Manuel António dos Santos, Salvador Domingo Sanz Palacio, Olle Schmidt, Peter Skinner, Margarita Starkevičiūtė, Cornelis Visser
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Harald Ettl, Ján Hudacký, Piia-Noora Kauppi, Vladimír Maňka, Gianni Pittella, Bilyana Ilieva Raeva, Margaritis Schinas, Andreas Schwab
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (11.9.2008)

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin talousarvioesityksestä varainhoitovuodelle 2009
(C6-0309/2008 – 2008/2026(BUD))Pääluokka III – Komissio

Valmistelija: Karin Jöns

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

Yleiset huomautukset työllisyys- ja sosiaaliasioiden alueesta

1.   muistuttaa siitä, että useimpia työllisyys- ja sosiaaliasioiden alueen budjettikohtia koskee jaksolla 2007–2013 sitova rahoituskehys; siten se koskee myös Euroopan sosiaalirahaston budjettikohtaa, jonka osuus tämän alueen talousarviomäärärahoista on noin 95 prosenttia; toteaa, että sitovaan rahoituskehykseen eivät sisälly työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja liikkuvuus, erillisvirastot, tutkimukset tai pilottihankkeet;

2.   kehottaa komissiota varainhoitoasetuksen[1] pian tapahtuvan tarkastelun yhteydessä arvioimaan asteittaista vähentämistä koskevan lausekkeen vaikutuksia;

3.   pitää myönteisenä, että Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden 2010 valmistelemiseksi on perustettu uusi budjettikohta (04 04 12), jonka osuus on 6,5 miljoonaa euroa;

4.   on tyytyväinen suunnitelmaan varata 953 363 000 euroa elinikäisen oppimisen ohjelman tukemiseen ja toivoo, että nämä varat osoitetaan oikeudenmukaisesti elinikäiseen oppimiseen, aikuisten uudelleenkoulutukseen ja opettajien koulutukseen noudattaen syrjimättömyysperiaatetta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikkien osalta niin, että voidaan auttaa haavoittuvimpia ja unionin epäsuotuisilla alueilla asuvia väestöryhmiä;

Työmarkkinajärjestöjä koskevat koulutus- ja tiedotustoimet (04 03 03 02)

5.   korostaa, että määrärahojen vuosittainen yhden prosentin vähennys (asteittaisen vähentämisen lauseke) estää Euroopan ammattiyhdistysinstituutteja ETUI-REHS ja EZA (the European Centre for Workers' Questions) yhä voimakkaammin toteuttamasta eurooppalaisia hankkeita, koska niiden jäsenjärjestöillä on yleisesti ottaen alhainen pääomasuhde uusissa jäsenvaltioissa;

6.   kehottaa komissiota löytämään varainhoitoasetuksen uudistamisen yhteydessä vuonna 2009 budjettikohdan 04 03 03 02 osalta järjestelyn, jolla ETUI-REHSin ja EZAn vuosittaista määrärahavähennystä voidaan rajoittaa;

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja liikkuvuus (04 03)

7.   pitää valitettavana, että työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja työntekijöiden liikkuvuuteen varattuja määrärahoja on vähennetty 1,5 prosenttia edellisvuodesta lähtien, ja korostaa, että Euroopan parlamentti pitää tätä aluetta nykyisellä globalisaation aikakaudella erityisen tärkeänä;

8.   pitää myönteisenä sitä, että budjettikohdan "työmarkkinasuhteet ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu" (04 03 03 01) määrärahoja on lisätty 650 000 euroa;

9.   pitää valitettavana, että budjettikohtaan "yritysten edustajille tiedottaminen, heidän kuulemisensa ja osallistumisensa" (04 03 03 03) on tehty 800 000 euron vähennys, vaikka Euroopan parlamentti on toistuvasti korostanut eurooppalaisten yritysneuvostojen merkitystä sosiaalisen rauhan ylläpitämisessä unionin eri jäsenvaltioissa toimivissa kansainvälisissä konserneissa ja yrityksissä; kehottaa komissiota tutkimaan, eikö budjettikohdan 04 03 03 03 toteutusta voitaisi tulevaisuudessa parantaa tarjouspyyntöjen toisenlaisella muotoilulla;

10. pahoittelee, että Euresin (Euroopan työnvälitysverkosto) määrärahoja on vähennetty miljoonalla eurolla; korostaa, että Euroopan parlamentti oli päättänyt vuonna 2007 korottaa Euresiin varattuja määrärahoja täsmälleen tällä summalla parantaakseen sen tarjoamia palveluja, ja vaatii vuoden 2008 määrärahojen ottamista käyttöön myös vuoden 2009 talousarviossa;

11. kehottaa komissiota tutkimaan budjettikohdan 04 03 05 – työntekijöiden vapaa liikkuvuus ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen – yhteydessä, onko mahdollista toteuttaa vapaata liikkuvuuttaan hyödyntävien työntekijöiden eurooppalainen sosiaaliturvakortti, joka olisi eurooppalaisen sairaanhoitokortin kaltainen ja jonka avulla olisi helpompi käyttää kansalaisten sosiaaliturvaoikeuksia ja vähentää hallinnollisia taakkoja tietojen yhdistämisen avulla; suosittaa, että kyseinen kortti voisi aluksi liittyä Euroopan parlamentin ja neuvoston 29. huhtikuuta 2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta antaman asetuksen (EY) N:o 883/2004 soveltamisalaan kuuluviin asioihin, kuten sairausetuudet, eläkkeet, invaliditeetti, onnettomuudet, työttömyys ja perhe-etuudet;

Erillisvirastot

12. pahoittelee, että työllisyys- ja sosiaaliasioiden alueeseen kuuluvien kolmen erillisviraston (Dublinissa sijaitsevan Eurofoundin, Bilbaossa sijaitsevan Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston ja Thessalonikissa sijaitsevan Cedefopin) määrärahoja on – komission aiemmista toisenlaisista vakuutteluista huolimatta – huomattavasti vähennetty;

13. pyytää näiden erillisvirastojen etujen nimissä, että niiden vuoden 2008 talousarvion mukaiset määrärahat pidetään vähintäänkin samansuuruisina vuoden 2009 talousarvion asianomaisessa budjettikohdassa;

Progress-ohjelma (04 04 01)

14. vaatii maksumäärärahojen korottamista alueen "sosiaalinen suojelu ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen" osalta yhdellä miljoonalla eurolla ja alueen "syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus" osalta 800 000 eurolla, jotta voidaan toteuttaa useampia ja laaja-alaisempia hankkeita vuonna 2009;

15. toteaa, että jäsenvaltioiden työsuojeluhallintojen yhteistyö ja koordinointi pimeän työn osalta on riittämätöntä; kehottaa komissiota selvittämään, onko Progress-ohjelman (04 04 01 03: Työolot) yhteydessä mahdollisuutta perustaa Europolin kaltainen laitos, jonka tehtävänä olisi pimeän työn torjunta;

16. on huolissaan sosiaalisista ja asumiseen liittyvistä ongelmista monissa kunnissa tietyissä "vanhoissa jäsenvaltioissa", joihin väliaikaisesti tulee paljon unioniin äskettäin liittyneiden jäsenvaltioiden kansalaisia palveluiden ja työntekijöiden vapaan liikkumisoikeuden nojalla; korostaa tarvetta tukea kyseisiä kuntia, jotta voidaan luoda sosiaalista tukea vapaalle liikkuvuudelle, esimerkiksi Progress-ohjelman puitteissa, ja turvata sosiaalinen yhteenkuuluvuus sekä edistää sitoutumista uusien jäsenvaltioiden liittymiseen tällaisen muuttoliikkeen kohteeksi tilapäisesti joutuneiden seutujen väestön keskuudessa.

Pilottihankkeet

17. muistuttaa pilottihankkeiden eurooppalaisesta lisäarvosta siinä, että ne antavat mahdollisuuden reagoida käyttöön otettujen ohjelmien ulkopuolella nopeasti ajankohtaisiin kehityspiirteisiin; korostaa pilottihankkeiden merkitystä tulevaisuuteen suuntautuvien aloitteiden muotoilussa ja uusien poliittisten painopistealojen määrittämisessä;

18. kannattaa pilottihankkeen "terveydenhoitoalan työntekijöiden uusi työllisyystilanne" (17 03 08) jatkamista; muistuttaa siitä, että väestörakenteen muutoksesta seuraa hoitopalveluiden kysynnän voimistuminen, mikä johtaa tämän alan työllisyystilanteen muuttumiseen; korostaa, että pilottihankkeella pyritään yksilöimään parhaat toimintatavat ja rahoittamaan aloitteita, joilla voidaan vastata paremmin tämän alan haasteisiin;

19. ehdottaa iäkkäisiin ihmisiin kohdistuvan väkivallan aiheuttamaa ongelmaa käsittelevää pilottihanketta, jossa tutkittaisiin psyykkisen ja fyysisen väkivallan aiheuttajien laajuutta, taloudellisen hyväksikäytön tapoja ja seurauksia sekä iäkkäiden ihmisten taloudellisen hyväksikäytön syitä ja jossa yksilöitäisiin strategiat, joilla niitä voitaisiin ehkäistä ja vähentää; viittaa tässä yhteydessä Euroopan väestökehitystä käsittelevään Euroopan parlamentin mietintöön, jonka mukaan noin 10 prosenttia iäkkäistä ihmisistä joutuu väkivallan kohteeksi;

20. ehdottaa lähetettyjen työntekijöiden työehtoja koskevaa pilottihanketta, koska näistä ehdoista ei ole edelleenkään käytettävissä luotettavia tietoja; katsoo, että tutkimuksissa olisi keskityttävä maatalous-, rakentamis- ja hoitoalaan, koska useimmat lähetetyt työntekijät työskentelevät näillä aloilla.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	10.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	45 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jan Andersson, Edit Bauer, Iles Braghetto, Philip Bushill-Matthews, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Jean Louis Cottigny, Jan Cremers, Proinsias De Rossa, Harald Ettl, Richard Falbr, Carlo Fatuzzo, Ilda Figueiredo, Roger Helmer, Stephen Hughes, Karin Jöns, Ona Juknevičienė, Jean Lambert, Bernard Lehideux, Elizabeth Lynne, Mary Lou McDonald, Thomas Mann, Maria Matsouka, Elisabeth Morin, Juan Andrés Naranjo Escobar, Csaba Őry, Siiri Oviir, Pier Antonio Panzeri, Rovana Plumb, Jacek Protasiewicz, Bilyana Ilieva Raeva, Elisabeth Schroedter, José Albino Silva Peneda, Jean Spautz, Gabriele Stauner, Ewa Tomaszewska, Anne Van Lancker, Gabriele Zimmer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Petru Filip, Donata Gottardi, Rumiana Jeleva, Anne E. Jensen, Dieter-Lebrecht Koch, Sepp Kusstatscher, Claude Moraes, Roberto Musacchio, Csaba Sógor
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

• [1]  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta.

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden lautakunnaN LAUSUNTO (9.9.2008)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009
(C6-0309/2008 – 2008/2026(BUD))Pääluokka III – Komissio

Esittelijä: Péter Olajos

LYHYET PERUSTELUT

Yleinen tausta

Vuoden 2009 alustavassa talousarvioesityksessä (ATE) maksusitoumusmäärärahat ovat yhteensä 134,4 miljardia euroa. Tämä on 1,04 prosenttia yhteisön BKTL:sta, ja kasvu on 3,1 prosenttia vuoden 2008 talousarvioon verrattuna. Rahoituskehyksen enimmäismäärään jää 2,63 miljardia euroa liikkumavaraa. Esitys maksumäärärahoiksi on 116,7 miljardia euroa, mikä on 0,90 prosenttia BKTL:stä. Vähennys on 3,3 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna.

Pitkän aikavälin talouskasvu ja työllisyys ovat edelleen vakaasti Euroopan unionin menojen kärkipäässä, sillä niiden osuus ehdotetusta vuoden 2009 talousarviosta on suurin, lähes 45 prosenttia. Ympäristöinvestointien oletetaan kuitenkin kasvavan, ja vuonna 2009 ympäristötavoitteisiin kohdennettujen kokonaisvarojen odotetaan ylittävän 10 prosenttia talousarviosta eli 14 miljardia euroa. Monialaisten vihreiden investointien lisäämistä suunnitellaan, kasvu on 17,3 prosenttia koheesion ja maaseudun kehittämisen ulkopuolisilla aloilla. Energiatavoitteiden, joihin kuuluvat muun muassa energiaturvallisuus, uusiutuva energia ja tutkimus, kokonaisrahoitukseksi on määritelty noin 2,3 miljardia euroa.

Valiokunnan toimialaan kuuluvat yksittäiset talousarviot (ATE 2009)

Varsinainen ympäristöpolitiikka sijoittuu vuoden 2009 ATE:ssa otsakkeeseen 2, Luonnonvarojen suojelu ja hoito. Vuoden 2009 ATE:ssa on otsakkeen 07 (Ympäristö) toimintamenoja kaikkiaan 344,857 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon momentille 19 06 05 – Pelastuspalveluoperaatiot yhteisön ulkopuolisissa maissa – suunnitellut varat, ympäristöasioiden pääosaston hallinnoimat kokonaisvarat ovat 352,857 miljoonaa euroa, eli maksusitoumusmäärärahat ovat kasvaneet 3,9 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna.

Life+

Vuosi 2009 on kesäkuussa 2007 voimaan tulleen LIFE+-ohjelman kolmas täytäntöönpanovuosi. Vuoden 2009 ATE:ssa ehdotetut maksusitoumusmäärärahat vastaavat täysin välineen rahoitussuunnitelmaa ja LIFE+-asetuksen 10 artiklassa säädettyjä rahoituspuitteita. Niissä on kasvua 9 prosenttia vuoden 2008 talousarviossa hyväksyttyjen määrärahojen tasosta.

Maksusitoumusten kokonaismäärärahoista (tekninen apu mukaan luettuna) yli 78 prosenttia (eli 225 milj. euroa) on tarkoitus osoittaa eurooppalaista lisäarvoa tuottaviin hankkeisiin Euroopan komission käynnistämän ehdotuspyyntömenettelyn kautta, ja näistä määrärahoista vähintään 112,5 miljoonaa euroa osoitetaan luontoa ja luonnon monimuotoisuutta koskeviin hankkeisiin.

Vaikka tuettavien hankkeiden lopputulos riippuu vuonna 2009 järjestettävän ehdotuspyyntömenettelyn tuloksista, komissio odottaa kaikkien kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman piiriin kuuluvien politiikan alojen, ei ainoastaan luonnon ja biologisen monimuotoisuuden piiriin kuuluvien politiikan alojen, hyötyvän LIFE+-ohjelman yhteydessä toteutettavista hankkeista: komissio odottaa erityisesti lisäystä hankkeissa, jotka koskevat ympäristöpolitiikan strategisten lähestymistapojen kehittämistä ja toteuttamista seuraavilla aloilla: ilmastonmuutos (esim. innovatiiviset toimintatavat, uusien teknologioiden, menetelmien ja välineiden kehittäminen ja käyttöönotto kasvihuonekaasujen vähentämiseksi sekä mukautus- ja lievennystoimet), ympäristö ja terveys (esim. ilmanlaatu, vesi, melu ja kaupunkisuunnittelu/-kehitys, kemikaalit ja kasvinsuojeluaineet) sekä kestävä tuotanto ja kulutus (esim. integroitu tuotepolitiikka sekä jätehuolto ja jätteen syntymisen ehkäiseminen).

Operatiivisen budjettikohdan 07 03 07 toisesta osasta (noin 45 milj. euroa) on tarkoitus tukea EU:n tason toimia ympäristölainsäädännön täytäntöön panemiseksi ja kehittämiseksi, esimerkkeinä tiedotustoimet ja sidosryhmien osallistaminen prosessiin (tukemalla pääasiassa ympäristön suojelun ja kohentamisen alalla koko EU:n laajuisesti toimivia hallituksesta riippumattomia järjestöjä). Näillä varoilla tuetaan myös tutkimuksia, kyselyjä ja palveluja, joiden avulla komissio voi edistää parempaa lainsäädäntöä. Koska kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa sitoudutaan perustamaan EU:n ympäristöpolitiikka vankkaan tieteelliseen näyttöön ja parhaisiin saatavissa oleviin tietoihin, LIFE+-ohjelman kautta ostetut tutkimukset, vaikutusten arvioinnit, toimien arvioinnit ja muut tukipalvelut muodostavat keskeisen politiikan tukivälineen.

Pelastuspalvelu

Yksi tärkeimmistä pelastuspalvelun rahoitusvälineen uusista ominaisuuksista on, että yhteisö voi vastata tehokkaammin jäsenvaltioiden tarjoaman avun perille toimittamiseen. Pelastuspalvelun rahoitusvälineen perusteella luodaan ja pannan täytäntöön asianmukaiset palvelut ja rakenteet sen varmistamiseksi, että pyydetty ja yhteisön mekanismin kautta hätätilanteessa tarjottu apu toimitetaan tehokkaasti ja nopeasti asianomaiseen maahan, sijaitsee tämä sitten EU:ssa (noin 4 milj. euroa budjettikohdassa 07 04 01) tai EU:n ulkopuolella (suunnitellut 8 milj. euroa budjettikohdassa 19 06 05).

Pyydettyjen maksusitoumusten taso vastaa täysin rahoituskehyksen otsakkeessa 3B sovittua monivuotista rahoitussuunnitelmaa. Huomattakoon, että vakavissa hätätilanteissa, joita ei voida niiden luonteen vuoksi ennustaa, käytettäviksi tarkoitettujen budjettivarojen tosiasiallinen käyttö riippuu hätätilanteiden esiintymisestä ja niistä aiheutuvista jäsenvaltioiden kuljetusapupyynnöistä. Mikäli määrärahoja on mukautettava varainhoitovuoden 2009 aikana, tämä voidaan tehdä siirtomenettelyissä, myös syyskuun 2009 kokonaissiirtomenettelyssä.

Maailmanlaajuiset ympäristöasiat

Vuodesta 2007 ympäristöalan ulkoinen toiminta on katettu toimintalohkon 21 (Kehitysyhteistyö) ulkoisten toimien välineillä ja erityisesti ympäristöalan ja luonnonvarojen, energia mukaan luettuna, kestävää hoitoa koskevan temaattisen ohjelman avulla (ATE:n kohta 21 04). Ainoat osastoon 07 jäävät määrärahat on tarkoitettu monenvälisten ympäristösopimusten pakollisiin maksuosuuksiin, jotka vähenevät hieman vuonna 2009(-3,1 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna).

Pieni lasku johtuu siitä, että valtaosa maksuosuuksista suoritetaan Yhdysvaltain dollareina (vaihtokurssi euroon nähden).

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

Vuoden 2008 talousarviossa hyväksyttyjen valmistelutoimien ja pilottihankkeiden täytäntöönpanokehys on nyt käytössä, kun näistä parlamentin aloitteesta hyväksytyistä pilottihankkeista ja valmistelutoimista käyty yhteydenpito on saatu päätökseen.

Mikään ei osoita, että maksusitoumusmäärärahojen täytäntöönpanon kanssa olisi ongelmia vuonna 2008. Tarvittaviin menettelyihin (ehdotuspyynnöt, tarjouskilpailut) kuluvan ajan takia on todennäköistä, ettei merkittävää osaa maksumäärärahoista käytetä vaan ne on joko siirrettävä vuodelle 2009 tai lisättävä maksumäärärahoja seuraavina vuosina (2009–2010).

Vuoden 2009 ATE:ssa ei ehdoteta näiden pilottihankkeiden jatkamista.

Terveys ja elintarviketurvallisuus

Kansanterveysohjelma on sijoitettu otsakkeeseen 3, Unionin kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus. Tärkeimpiä budjettikohtia ovat kansanterveysohjelman, kummankin viraston (Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen ja Euroopan elintarvikeviraston) ja tupakka-alan rahaston budjettikohdat.

Uusi terveysohjelma (2008–2013) on korvannut ensimmäisen kansanterveysohjelman (2003–2008) 1. tammikuuta 2008 alkaen. Uuden ohjelman kokonaiskustannukset ovat 321,5 miljoonaa euroa, mikä on huomattavasti vähemmän kuin alun perin kaavailtiin, kun komissio esitteli ehdotuksensa ja parlamentti hyväksyi ensimmäisen käsittelyn kantansa. Toisen kansanterveysohjelman maksusitoumusmäärärahojen oletetaan kasvavan noin 4 prosenttia vuoden 2008 45 miljoonasta 47 miljoonaan euroon vuonna 2009. Toimeen "Kansalaisten suojelu terveysuhkilta" osoitettujen määrärahojen lisäys vuodesta 2007 vuoteen 2008 (4,43 milj. euroa eli 48,5 prosenttia) ja vuodesta 2008 vuoteen 2009 (1,44 milj. euroa eli 10,6 prosenttia) osoittaa, että tällä, esimerkiksi pandemioiden ja bioterrorismin vaikutusten lieventämiseen suunnatulla alalla, on lisättävä toimia.

Vuoden 2009 ATE:ssa tupakka-alan rahastosta tiedotuskampanjoihin ja kansalaisten tietoisuuden lisäämiseen tupakoinnin haittavaikutuksista maksettavia suoria maksuja lisätään 14,25 miljoonasta eurosta (2008) 16 miljoonaan euroon. Euroopan parlamentin pyynnöstä komissio on esittänyt uuden ehdotuksen tupakka-alan rahastosta maksettavan tuen jatkamiseksi, vaikka tuen odotetaankin päättyvän vuonna 2009. Tilanne on siis edelleen huolestuttava. Tupakointi on suurin yksittäinen vältettävissä oleva kuolinsyy Euroopan unionissa, ja siihen kuolee vuosittain yli puoli miljoonaa ihmistä koko EU:ssa. On arvioitu, että tupakointi voi olla syynä 25 prosenttiin syöpäkuolemista ja 15 prosenttiin kaikista kuolemista.

Elintarviketurvallisuustoimet kuuluvat otsakkeeseen 2, Luonnonvarojen suojelu ja hallinta. Niiden kokonaismäärä on 297 miljoonaa euroa vuonna 2009, mikä merkitsee 12 prosentin lisäystä vuoteen 2008 verrattuna (265 miljoonaa euroa). Kasvu johtuu pääosin torjuntatoimenpiteiden talousarvion kasvusta. Tämä liittyy siihen, että jäsenvaltioilla on vuonna 2008 mahdollisuus hyötyä hätärokotusohjelmasta sinikielitautia vastaan (130 milj. euroa edellä mainittujen 265 miljoonan euron lisäksi), ja niiden on pantava täytäntöön sinikielitaudin torjuntaohjelma vuodesta 2009 alkaen.

Virastot: EMEA, EEA, EFSA, ECHA ja ECDC

Vuoden 2008 ATE:ssa 25 erillisvirastolle varatut määrärahat ovat yhteensä 539,0 miljoonaa euroa, mikä on 1,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008, jolloin virastoille maksetut tuet olivat 530,18 miljoonaa euroa.

Komission ehdottama vuoden 2009 EY-tuki on useimpien virastojen osalta pienempi kuin vuonna 2008. Komissio ehdottaa ainoastaan kahdeksan viraston tuen kasvattamista vuoden 2008 tasosta: näitä ovat EEA, EFSA, ECHA ja ECDC, joita koskevat supistukset voidaan siis tällä tavoin korvata reilusti. Tähän perustuu 1,8 prosentin yleinen kasvu. EEA:n ECDC:n ja EFSA:n ehdotetut talousarviot kasvavat vähintäänkin noin 10 prosentilla vuonna 2009. Huomattakoon, että ECDC:n 8,2 miljoonaa euroa todennäköisesti siirretään varauksiin vuoden 2008 talousarvioon nähden lisääntyviksi suunniteltujen tukien kompensoimiseksi.

Virastojen kasvu näkyy myös niiden henkilöstömäärässä. Vuonna 1995 virastoissa työskenteli alle 500 ihmistä, kun taas vuoden 2008 ATE:ssa virastojen henkilöstötaulukoissa on kaikkiaan 3973,5 virkaa ja vuoden 2009 ATE:ssa 4255,5 virkaa.

Euroopan ympäristöviraston (EEA) määrärahoihin ehdotetaan 9,1 prosentin lisäystä (missä on 2,2 miljoonan euron lisäys 2 prosentin inflaatiokorotuksen lisäksi). Näin tuetaan EEA:n uusia monivuotisia lisätehtäviä. Uusien tehtävien painopistealueet on määritelty yhteistyössä EEA:n ja komission kesken.

Syksyllä 2007 EEA teki sopimuksen monivuotisen strategiansa 2004–2008 kattavasta arvioinnista. Arviointi etenee johtokunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti, ja pääasiallisina tutkimusmenetelminä käytetään kyselytutkimuksia, haastatteluja ja kirjallisen aineiston tutkimusta. Arvioinnin tulokset esitellään johtokunnalle sen kesäkuun 2008 kokouksessa, ja niiden perusteella kehitetään EEA:n seuraavaa viisivuotisstrategiaa 2009–2013.

Vuosi 2009 on EEA:lle ratkaiseva vuosi, koska se on EEA-asetuksessa säädetyn uuden, vuosia 2009–2013 koskevan monivuotisen strategian ensimmäinen vuosi. Se on myös ratkaiseva vuosi laadittaessa niin ikään EEA-asetuksessa edellytettävää ympäristön tilaa ja tulevaisuudennäkymiä koskevaa viisivuotiskertomusta (joka on tarkoitus julkaista vuonna 2010). EEA valmistelee parhaillaan strategiaansa (monivuotista työohjelmaa) seuraavalle viisivuotiskaudelle 2009–2013. Sen painopistealueena ovat ympäristöasioiden pääosaston priorisoimat neljä EEA:n tehtäviä vuonna 2009 täydentävää alaa: uudet maailmanlaajuiset haasteet ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, hätätilanteiden ehkäisy ja hallinta, ekosysteemien arviointi ja resurssien vastuullinen käyttö sekä kestävä kehitys ja tuotanto. Lisäksi EEA tehostaa valmiuksiaan ja tukeaan komission tiedonannossa vuonna 2008 esitellyn yhteisen ympäristötietojärjestelmän (SEIS) kehittämiseksi.

Euroopan lääkevirastolle (EMEA) vuoden 2009 ATE:ssa on varattu 36,99 miljoonaa euroa EU:n varoja. Tämä on 1,01 miljoonaa euroa (–2,66 prosenttia) vähemmän kuin vuoden 2008 talousarviossa. Koska jokin aika sitten hyväksytty lastenlääkkeitä ja pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettäviä lääkkeitä koskeva lainsäädäntö on pantava täytäntöön, nämä leikkaukset eivät vaikuta asianmukaisilta. Lääkevirasto korostaa vuoden 2009 ohjelmaluonnoksessaan tavoitteidensa saavuttamiseksi määriteltyjä ydintehtäviä eli tieteellisten lausuntojen antamista sekä lääkkeitä koskevia lupa- ja valvontamenettelyjä.

Euroopan elintarvikeviranomaisen (EFSA), Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) sekä Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) toiminta ei ole täydessä vauhdissa vuonna 2009. Siksi vuoden 2009 ATE:ssa varaudutaan huomattavaan tuen kasvuun EFSA:lle (11,34 prosenttia eli 70,7 milj. euroa) ja ECDC:lle (23,02 prosenttia eli 48,1 milj. euroa ennen varausta).

Komission ehdottama 8,2 miljoonan euron varaus ja 40 viran poistaminen näyttävät kuitenkin perusteettomilta muihin virastoihin verrattuna, ja niillä olisi vakavia kielteisiä vaikutuksia ECDC:n yleiseen kehitykseen ja erityisesti ensi vuodelle ennakoituun toiminnan määrään. Jolleivät varat ole käytettävissä heti vuoden alusta, työsuunnitelman täytäntöönpano kärsii ja palveluvalmius heikkenee, mikä vaarantaa viraston tehtävän toteutumisen.

ECHA:n osalta vuoden 2009 ATP:ssa varaudutaan 62,97 miljoonan euron yhteisön maksuosuuteen, mikä on 0,56 prosenttia enemmän kuin vuoden 2008 talousarviossa. Kahdentoista kuukauden kuluttua perustamisestaan ECHA on kehittynyt pienestä organisaatiosta täysin toimivaksi 200 työntekijän virastoksi. Viraston koko henkilöstömäärän (450 henkeä) oletetaan olevan käytössä vuoteen 2010 mennessä. ECHA kohtaa ensimmäiset operatiiviset haasteensa 1. kesäkuuta ja 1. joulukuuta 2008 välisenä aikana. Se toteuttaa silloin aineiden ja välituotteiden esirekisteröinnin. Esirekisteröinti-ilmoituksia odotetaan noin 200 000. Seuraava suuri haaste on vuonna 2010. Silloin umpeutuu ensimmäinen määräaika suurina määrinä tuotettavien ja erittäin vaarallisten aineiden rekisteröimiseksi virastoon. Siihen mennessä kaikkien yhtiöiden on esitettävä kaikki vaarallisten aineiden luokitteluun ja merkintään tarvittavat luettelointiasiakirjat.

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  kiinnittää huomiota EU:n ympäristö-, terveys- ja elintarviketurvallisuuspolitiikan merkitykseen kestävää kehitystä koskevan yleistavoitteen saavuttamisessa kasvua ja työllisyyttä koskevan uudistetun Lissabonin strategian puitteissa; korostaa korkeatasoisen suojan säilyttämisen ja edelleen varmistamisen merkitystä näiden politiikkojen alalla nykyisiin ja tuleviin poliittisiin haasteisiin vastaamiseksi; kehottaa myöntämään riittävät varat EU:n ympäristö-, terveys- ja elintarviketurvallisuuspolitiikan kehittämiseen, täytäntöönpanoon ja valvontaan erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvillä aloilla;

2.  korostaa, että Euroopan unioni on maailmanlaajuinen kumppani ja johtavassa asemassa monissa kansainvälisissä ympäristösopimuksissa, joista voidaan mainita ilmastonmuutosta, biologista monimuotoisuutta, kemikaaleja ja jätteitä koskevat maailmanlaajuiset yleissopimukset; kehottaa osoittamaan lisää varoja kansainvälisiin ympäristötoimiin, jotta EU voi säilyttää johtavan asemansa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa ja kansainvälisen yhteistyöohjelman laatimisessa;

3.  korostaa, että kestävään energiaan ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvien haasteiden on näyttävä EU:n talousarvion painopistealueilla; panee merkille, että näille painopistealueille tarvitaan lisää budjettiresursseja erityisesti komission esittämien ilmastopakettiehdotusten osalta panosten tasapainottamiseen, päästökauppaan, hiilidioksidin talteenottoon ja uusiutuviin energianlähteisiin;

4.  panee merkille pilottihankkeiden ja valmistelutoimien merkityksen määriteltäessä uusien talousarvio-ohjelmien tarvetta ja tehokkuutta, kun vastataan ympäristö- ja terveyspolitiikan kehitystarpeisiin ja -vaatimuksiin; tähdentää, kuten kaikkien talousarviomenojen yhteydessä, että kokeiltavista hankkeista on aiheuduttava aitoa lisäarvoa EU:lle, ja kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota kaikkiin ilmastonmuutokseen vaikuttaviin ohjelmiin; kehottaa komissiota seuraamaan ympäristö-, terveys- ja elintarviketurvallisuuspolitiikkaan liittyviä pilottihankkeita ja valmistelutoimia loppuun asti. Näitä pilottihankkeita olisi jatkettava ja uusia ilmastonmuutosta käsitteleviä hankkeita olisi tuettava;

5.  kiinnittää huomiota LIFE+-ohjelman merkitykseen johdonmukaisena rahoitusvälineenä, joka mahdollistaa tehostetun ja yksinkertaistetun lähestymistavan ympäristöpolitiikan kehityksen ja täytäntöönpanon tukemiseen; panee merkille, että yhteisrahoitettavien hankkeiden lopullinen jakautuminen ympäristöpolitiikan osa-alojen kesken riippuu vuonna 2009 toteutettavan ehdotuspyynnön tuloksista; odottaa, että valtaosa määrärahoista kohdennetaan luontoa ja luonnon monimuotoisuutta koskeviin hankkeisiin ja että muutkin kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman kattamat alueet saavat LIFE+-yhteisrahoitusta; kehottaa komissiota täyttämään kaikki maksusitoumus- ja maksumäärärahavelvoitteensa ajoissa;

6.  panee tyytyväisenä merkille kansanterveysohjelman 2003–2007 onnistuneen loppuun saattamisen ja kansanterveysohjelman 2008–2013 lupaavan käynnistymisen kasvavine maksusitoumuksineen ja maksusuorituksineen; kehottaa komissiota varmistamaan käytettävissä olevien määrärahojen kustannustehokkaan käytön;

7.  pitää myönteisenä komission aloitetta käynnistää kansanterveyden alalla ja erityisesti lasten ja nuorten terveyttä varten EU:n kouluhedelmäohjelma, jolla parannetaan nuorten EU-kansalaisten ravitsemustottumuksia ja siten myös heidän terveyttään, kuten jo 30 päivänä toukokuuta 2007 annetussa valkoisessa kirjassa "Ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskeva eurooppalainen strategia" (KOM(2007)0279 esitettiin; kehottaa tässä yhteydessä siihen, että ohjelmalla tuettaisiin ainoastaan tuoreiden hedelmien jakamiseen toimia ja että hedelmäpohjaiset valmistuotteet ja hedelmäpohjaiset tuotteet jätettäisiin pois toimenpidepaketista, jotta ravitsemustottumusten siirtyminen valmistuotteista tuoretuotteisiin voi vaikuttaa mahdollisimman täysipainoisesti;

8.  kehottaa komissiota toteuttamaan rakennerahastojen yhteydessä pilottihankkeen terveysnäkökohtien liittämistä osaksi kaikkea politiikkaa koskevan strategian toteuttamiseksi; katsoo, että hankkeeseen olisi kuuluttava ehdotuksia menetelmistä, joilla terveysnäkökohdat voidaan – asiaa koskevan strategian mukaisesti – sisällyttää aluekehityshankkeisiin; katsoo, että pilottihankkeilla vahvistettaisiin Euroopan unionin terveystilannetta kehittämällä aluekehitysvirastojen kapasiteettia;

9.  korostaa, että on lisättävä kansalaisten tietoisuutta tupakoinnin, myös passiivisen tupakoinnin, haittavaikutuksista; suhtautuu myönteisesti komission esittämään ehdotukseen yhteisön tupakka-alan rahaston rahoituksen jatkamisesta tupakoinnin vaaroja koskevan tiedotuksen kustannusten kattamiseksi; kiinnittää kuitenkin huomiota tämän rahoitustuen päättymiseen vuonna 2009; pyytää komissiota etsimään uusia rahoituslähteitä; panee merkille julkisen kuulemisen vihreästä kirjasta "Tavoitteena savuton Eurooppa" sekä tupakkamainontadirektiivin täytäntöönpanokertomuksen, josta käy ilmi johdonmukaisen täytäntöönpanon vaikeus jäsenvaltioissa;

10. panee merkille vuoden 2009 talousarviossa suunnitellut tukien lisäykset Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA), Euroopan ympäristövirastolle (EEA), Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskukselle (ECDC) sekä Euroopan elintarviketurvallisuusvirastolle (EFSA);

11. pahoittelee kuitenkin, että komissio ehdottaa Euroopan lääkeviraston (EMEA) talousarvion supistamista 2,66 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna ja Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen talousarvion 8,2 miljoonan euron osuuden siirtämistä varauksiin, mikä syö suunnitellun määrärahojen kasvun suhteessa vuoden 2008 talousarvioon;

12. korostaa vielä kerran, että virastoille on myönnettävä riittävästi rahoitusta, jotta ne voivat huolehtia tehtävistään, mutta muiden yhteisöjen toimien rahoitusta ei saa vähentää; kehottaa tutkimaan tarkkaan virastojen tehtäviä ja komission hoitamia toimia, jotta vältetään päällekkäisyydet ja varmistetaan, että tarvittavat tehtävät hoidetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti ja järkevästi;

13. asettuu kannattamaan yleistä poliittista lähestymistapaa, jolla EU:n virastoja voidaan arvioida horisontaalisesti mahdollisimman pian, jotta voidaan kehittää yhteinen perusta virastojen suorituskyvyn arvioimiseksi ja asianmukaiseksi palkitsemiseksi; suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon "Euroopan unionin virastot – tulevaisuuden näkymiä" ensimmäisenä vaiheena kohti sääntelyvirastojen horisontaalista arviointia vuoden 2009 loppuun mennessä;

14. huomauttaa, että uusi ja tuleva lainsäädäntö, kuten kasvinsuojeluaineita, pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettäviä lääkkeitä, uuselintarvikkeita ja elintarvikkeisiin liittyvien tietojen antamista koskeva säädöspaketti sekä tieteen ja teknologioiden, esimerkiksi nanoteknologian, kehitys lisäävät asianomaisten virastojen työtaakkaa ja tehtäviä; korostaa, että virastoille on annettava riittävästi määrärahoja, jotta ne pystyvät suoriutumaan uusista tehtävistä hallinnollisella ja operatiivisella tasolla.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	9.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	50 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Adamos Adamou, Georgs Andrejevs, Margrete Auken, Liam Aylward, Pilar Ayuso, Johannes Blokland, John Bowis, Frieda Brepoels, Martin Callanan, Dorette Corbey, Magor Imre Csibi, Chris Davies, Avril Doyle, Mojca Drčar Murko, Anne Ferreira, Karl-Heinz Florenz, Elisabetta Gardini, Françoise Grossetête, Satu Hassi, Gyula Hegyi, Marie Anne Isler Béguin, Dan Jørgensen, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Holger Krahmer, Peter Liese, Roberto Musacchio, Riitta Myller, Péter Olajos, Miroslav Ouzký, Vladko Todorov Panayotov, Vittorio Prodi, Frédérique Ries, Guido Sacconi, Amalia Sartori, Carl Schlyter, Richard Seeber, María Sornosa Martínez, Antonios Trakatellis, Evangelia Tzampazi, Thomas Ulmer, Anja Weisgerber, Glenis Willmott
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Iles Braghetto, Philip Bushill-Matthews, Bairbre de Brún, Milan Gaľa, Caroline Lucas, Alojz Peterle, Donato Tommaso Veraldi
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Graham Watson

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan LAUSUNTO (10.9.2008)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009
(C6-0309/2008 – 2008/2026(BUD))Pääluokka III – komissio

Valmistelija: Gabriela Creţu

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan vastuu talousarviomenettelystä rajoittuu osastoihin 12 (sisämarkkinat), 14 (verotus ja tulliliitto) ja 17 (terveys- ja kuluttaja-asiat);

2.  pitää myönteisinä alustavan talousarvioesityksen (ATE) luvuissa 12 01 ja 12 02 olevia maltillisia lisäyksiä, joita se pitää välttämättöminä yhtenäismarkkinoista koko unionin taloudelle koituvien hyötyjen vuoksi; kehottaa komissiota luomaan sellaisen hallintokulttuurin, jossa pyritään yritysten ja kuluttajien kannalta selkeään sääntelyyn ja jossa on tehokkaat ongelmanratkaisuvälineet; kannustaa komissiota lujittamaan yhteistyötään jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan varmistaa yhteisön oikeuden asianmukainen soveltaminen ja yksilöidä sen nykyisessä politiikassa olevat heikkoudet; korostaa siten, että on tärkeää vaihtaa yhteisön oikeuden täytäntöönpanoa ja saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevia parhaita käytäntöjä;

3.  katsoo, että Solvitista saatavia tuloksia voitaisiin yleisesti ottaen parantaa lisäämällä verkolle annettavaa tukea jäsenvaltioissa; uskoo kuitenkin, että Solvit on tehokas tuomioistuinten ulkopuolinen riitojenratkaisumekanismi; pyytää komissiota rahoittamaan entistä enemmän verkkoa koskevaa koulutus- ja esittelytoimintaa kaikissa jäsenvaltioissa, ei pelkästään muutamissa jäsenvaltioissa; kehottaa siksi rahoittamaan erillistä budjettikohtaa 600 000 eurolla;

4.  pitää lukuun 14 osoitettua määrää ja erityisesti Tulli 2013 -ohjelmaa koskevassa luvussa 14 04 olevaa maltillista lisäystä asianmukaisena kyseisen toimintalohkon tavoitteiden saavuttamiseksi; tähdentää ohjelman merkitystä laajentuneen Euroopan unionin haasteiden ratkaisemisessa erityisesti Romanian ja Bulgarian liittymisen jälkeen; pitää myönteisenä tavoitetta, joka koskee kokemusten ja tietojen vaihtoa tullihallintojen kanssa ja niiden välillä, sekä arvelee, että sen avulla voidaan lujittaa kansalaisten turvallisuutta;

5.  pitää lukuun 17 02 esitettyä määrää asianmukaisena kuluttajapolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi; on komission kanssa samaa mieltä budjettikohdan 17 02 02 ensisijaisista tavoitteista; pitää kuluttajataitoja koskevia yleisiä toimenpiteitä ensisijaisena tavoitteena, myös digitaalisessa ympäristössä ja siten, että toimenpiteet kattavat lisäksi opetusohjelmiin sisällytettävät moduulit ja jatkotutkintoa koskevan ehdotuksen; katsoo, että talousvalistusta olisi tehostettava, kun otetaan huomioon kuluttajien ylivelkaantumisen kasvava ongelma; korostaa yhteisten markkinoiden valvonta- ja täytäntöönpanotoimien, kuten RAPEX-järjestelmän, merkitystä; pyytää komissiota edistämään unionin laajuista kampanjaa luottokortin kokoisella lehtisellä, jossa kuvataan lyhyesti kuluttajien oikeudet;

6.  tukee komission pyrkimystä perustaa tietokanta, jossa on tietoja kulutussuuntauksista ja markkinoiden toiminnasta, hintavertailut mukaan luettuina, jotta saadaan aineistoa etenkin kulutusmarkkinoiden tulostaulua ja markkinatutkimuksia varten; kehottaa sen vuoksi edelleen rahoittamaan kuluttajapolitiikan toimien seurantaa koskevaa pilottihanketta 2 miljoonalla eurolla.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYK/SEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	10.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	37 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Godfrey Bloom, Cristian Silviu Buşoi, Charlotte Cederschiöld, Gabriela Creţu, Mia De Vits, Janelly Fourtou, Evelyne Gebhardt, Martí Grau i Segú, Małgorzata Handzlik, Malcolm Harbour, Christopher Heaton-Harris, Iliana Malinova Iotova, Eija-Riitta Korhola, Kurt Lechner, Lasse Lehtinen, Arlene McCarthy, Catiuscia Marini, Nickolay Mladenov, Catherine Neris, Bill Newton Dunn, Zita Pleštinská, Zuzana Roithová, Heide Rühle, Leopold Józef Rutowicz, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Eva-Britt Svensson, Marianne Thyssen, Jacques Toubon, Bernadette Vergnaud, Barbara Weiler, Marian Zlotea
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Emmanouil Angelakas, Colm Burke, Giovanna Corda, András Gyürk, Joel Hasse Ferreira, Filip Kaczmarek, Manuel Medina Ortega
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Eugenijus Gentvilas, Bilyana Ilieva Raeva

liikenne- ja matkailuvaliokunnaN LAUSUNTO (10.9.2008)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009
(C6-0309/2008 – 2008/2026(BUD))Pääluokka III – Komissio

Valmistelija: Eva Lichtenberger

LYHYET PERUSTELUT

Johdanto

Tämä varainhoitovuosi on rahoituskehyskauden 2007–2013 kolmas vuosi. Talousarvion kokonaisrakennetta, myös sen liikennettä koskevia kohtia, määrittää edelleen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehty Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus. Resurssien lisääminen kasvattaa liikenteen kokonaismenoja vuoden 2009 alustavassa talousarvioesityksessä.

Virastojen vuoden 2009 talousarvioita rajoittavat Galileota koskevan taloussopimuksen vuoksi rajoitetut talousohjelmat. Tämän vuoksi komissio on joutunut täyttämään suurimman osan virastojen budjettivaatimuksia käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen ja virastojen vuosien 2007 ja 2008 ylijäämän avulla. Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot eivät sisälly alustavassa talousarvioesityksessä näkyviin summiin, mutta ne ovat virastojen käytettävissä. Tämä herättää kysymyksiä avoimuudesta ja parlamentin suorittamasta valvonnasta, viime kädessä jopa vastuuvapauden yhteydessä. Jos käyttötarkoitukseensa sidotut tulot liitetään talousarvioon, ne aiheuttavat virastoille epävarmuutta, koska tulot olisivat vain kertaluonteinen lisäys. Valmistelija katsoo, että virastojen tehtävät ja todelliset tarpeet on otettava huomioon tarkistamalla talousarvion kokonaisrakennetta, ei käyttämällä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja hätäkeinona.

Euroopan meriturvallisuusvirasto

Vuoden 2009 alustavassa talousarvioesityksessä ehdotetaan Euroopan meriturvallisuusvirastolle (EMSA) summia, jotka vähentäisivät maksusitoumusmäärärahoja ja lisäisivät maksumäärärahoja yhteisön talousarviosta. Vuoden 2008 talousarviossa oli käytettävissä 44,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoihin ja 46,9 miljoonaa euroa maksumäärärahoihin. Vuoden 2009 alustavan talousarvioesityksen vastaavat luvut ovat 43,4 miljoonaa euroa ja 48,3 miljoonaa euroa, mikä merkitsee vastaavasti 2,2 prosentin vähennystä ja 3,0 prosentin lisäystä. Maksusitoumusmäärärahojen luku on kuitenkin tavallaan harhaanjohtava. Komissio on ensimmäistä kertaa hyväksynyt sen, että EMSA voi lisätä vuoden 2007 ylijäämäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja vuoden 2009 budjettivaroihin. Tämän keinon käyttäminen kasvattaa yhteisön maksusitoumusmäärärahat 48,35 miljoonaan euroon. Tämä vastaa EMSA:n budjettivaatimusta.

Näissä kokonaisluvuissa saastumisen torjuntatoimien maksumäärärahat lisääntyvät 9,1 prosenttia 22,1 miljoonaan euroon ja maksusitoumusmäärärahat 5 prosenttia 18,9 miljoonaan euroon. EMSA:n mukaan tämä summa riittää voimassa oleviin sopimuksiin ja sitoumuksiin. Muita lisäyksiä on käytettävissä tarkastustoimintaan (noin 10 prosenttia), satamavalvontaan liittyvään koulutustoimintaan ja meriturvallisuustietokantojen kehittämiseen.

Valmistelija tukee esitettyä yleistä rahoitustasoa, ja hän on tietoinen siitä, että saastumisen torjuntatoimien maksusitoumus- ja maksumäärärahojen tarve vaihtelee vuosittain päivämäärien, keston ja EMSA:n allekirjoittamien laivankäyttösopimusten taloudellisen täytäntöönpanon mukaan. Valmistelija pidättää kuitenkin oikeuden palata tarvittaessa asiaan tarkistusten avulla. Valmistelija katsoo, että summien pienentämiseen ei ole yleisiä perusteita, kun neuvosto hyväksyy talousarvioesityksen, koska rahoitustasosta sopivat EMSA ja komissio.

Euroopan ilmaturvallisuusvirasto

Euroopan ilmaturvallisuusvirasto (EASA) saa suuren osan tuloistaan maksuista. EASA saakin vuonna 2009 maksuista yhteensä 68,4 miljoonan tulot, jossa on lisäystä 28 prosenttia vuodesta 2008. Vuoden 2009 alustavassa talousarvioesityksessä osoitetaan yhteensä 29,18 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin. Tämä on 2,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. Edellisiltä vuosilta siirrettyjen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen ylijäämä kasvattaa EU:n rahoittamat kokonaismenot 31,54 miljoonaan euroon. Tämä on 1,66 miljoonaa euroa EASA:n alkuperäistä vaatimusta vähemmän. EASA:n toimintamenojen ennustetaan kasvavan peräti 26,9 prosenttia 34,8 miljoonaan euroon. Kasvu liittyy lentokelpoisuustodistusten myöntämiseen, organisaatiohyväksyntöihin ja tekniseen koulutukseen. Asetuksen (EY) N:o 736/2006 hyväksynnän jälkeisen virastojen toimivallan laajentamisen täydet vaikutukset nähdään vuonna 2009. Valmistelijan mielestä tarvitaan lisää henkilöstöresursseja, jotta vastuita voidaan siirtää kansallisilta ilmailuviranomaisilta ongelmattomasti ja ilman liiallista riippuvuutta niistä ja alihankkijoista. Tämän vuoksi valmistelija harkitsee 1,66 euron budjettitarkistusta.

Euroopan rautatievirasto

Euroopan rautatieviraston (ERA) vuoden 2009 talousarvioksi on vuoden 2009 alustavassa talousarvioesityksessä määritetty 16,06 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin. Kun tähän jälleen lisätään edellisiltä vuosilta siirretyt käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, yhteissummaksi tulee 21,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 talousarvion käytettävissä oleva kokonaissumma oli 18,0 miljoonaa euroa. Suurin osa ERA:n operatiivisista tehtävistä määritetään asetuksessa (EY) N:o 881/2004 sekä uudessa ERA-asetuksessa, jonka hyväksyminen saattaa asettaa ERA:lle ennen kaikkea ERTMS-järjestelmään liittyviä uusia lisätehtäviä. Tämä voi antaa vuonna 2009 aiheen uudelle budjettivaatimukselle, joka on käsiteltävä myöhemmin tässä menettelyssä tai lisätalousarvion avulla.

Euroopan unionin liikennepolitiikan ja matkustajien oikeuksien tukitoimet

Tämä uusi budjettikohta yhdistää aiemmat budjettikohdat, jotka koskivat pääasiassa tiedon keräämistä, levittämistä ja analysoimista myös matkustajien oikeuksien yhteydessä. Vuoden 2009 alustavassa talousarvioesityksessä maksumäärärahat vähenevät vuoden 2008 talousarvioon verrattuna 30 prosenttia 14,5 miljoonaan euroon. Koska vuoden 2007 määrärahat olivat kuitenkin 15,5 miljoonaa euroa, vähennys ei ehkä ole kovin suuri. Esittelijänne voi kuitenkin harkita pientä tarkistusta, joka palauttaa maksumäärärahat aiemmalle tasolle.

Käynnissä olevat koehankkeet

Valmistelija katsoo, että koehankkeet ovat vain koehankkeita ja että ne eivät voi yksinään ratkaista merkittäviä teknisiä tai poliittisia ongelmia. Koehankkeet antavat osviittaa mahdollisista tulevista toimintatavoista. On ratkaisevan tärkeää, että komissio, neuvosto ja Euroopan parlamentti tekevät asianmukaiset päätelmät koehankkeista ja ehdottavat tarvittaessa seurantatoimia. Euroopan laajuisen tieverkon turvallisuutta koskeva koehanke on päättymässä, vaikka sen maksumäärärahat nousevat vuoteen 20008 verrattuna hieman 1,655 miljoonaan euroon. EU:n koillisrajan rajat ylittävän liikenteen mahdollistavia valmistelutoimia tehdään jo toista vuotta. Niiden maksumäärärahoiksi esitetään 2,45:tä miljoonaa euroa vuodeksi 2009. Valmistelija esittää tarkistuksia alustavaa talousarvioesitystä koskevan lausuntonsa mukaisesti.

Liikenneturvallisuus (artikla 06 07 01)

Tämä yhdistetty budjettikohta yhteisiin normeihin, lainsäädännön lähentämiseen, kansainväliseen koordinointiin ja tutkimuksen edistämiseen liittyvien tietojen keräämistä ja analysoimista. Lisäksi budjettikohdasta maksetaan lentokenttien ja satamien turvatarkastuksia yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Vuoden 2009 maksumäärärahat vähenevät vuoden 2008 yhteensä 3,5 miljoonasta eurosta 2,3 miljoonaan euroon, mutta se johtuu koehankkeen päättymisestä. Toisaalta suunniteltujen tarkastusten määrää aiotaan lisätä.

Liikenteeseen ja SESAR-hankkeeseen liittyvä tutkimus (artikla 06 06 02)

Vuoden 2009 alustavassa talousarvioesityksessä vähennetään 49 prosentilla maksusitoumusmäärärahoja ja 45 prosentilla maksumäärärahoja liikenteen tutkimustukeen, jonka tarkoituksena on kannustaa siirtymistä kiskoliikenteeseen, julkiseen liikenteeseen ja polkupyöräilyyn. Maksusitoumusten vähennys on vuoden 2009 alustavassa talousarvioesityksessä lähes 60 miljoonaa euroa vuoden 2008 talousarviosta. Samaan kokonaisbudjettikohtaan on kuitenkin ensimmäistä kertaa liitetty myös SESAR-yhteisyritys, joka täydentää Single Sky -järjestelmää. Tähän osoitetaan alustavassa talousarvioesityksessä 51,5 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 23,5 miljoonaa euroa maksumäärärahoina. Näin kokonaisbudjettikohta vastaa suurin piirtein vuoden 2008 tasoaan, mutta se jää 0,685 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin vuosi sitten arvioitu vuoden 2009 talousohjelma. Valmistelija esittää tätä kohtaa koskevan tarkistuksen.

Marco Polo II -ohjelma

Valmistelija suhtautuu myönteisesti Marco Polo II -ohjelman maksusitoumus- ja maksumäärärahojen lisäykseen. Ohjelman tarkoituksena on edistää siirtymistä maantiekuljetuksista muun muassa rautatiekuljetuksiin. Jos mitään ei tehdä, maanteiden tavaraliikenne kasvaa 60 prosenttia vuoteen 2013 mennessä. Ohjelmassa käynnistetään viisi uutta hanketta vuonna 2009. Komissio arvioi, että jokainen käytetty euroa säästää neljätoista euroa ulkoisista kustannuksista. Maksusitoumusmäärärahat kasvavat 60,35 miljoonaan euroon ja maksumäärärahat 17,0 miljoonaan euroon eli vastaavasti 5,1 ja 8,3 prosenttia.

Galileo-ohjelma

Galileo-ohjelma on toiseksi suurin menoerä Euroopan laajuisten liikenneverkkojen jälkeen. Galileo-ohjelma ja -virasto muodostavat noin 40 prosenttia kaikista liikenteen maksusitoumusmäärärahoista. Vuodeksi 2009 esitetyt ohjelman maksusitoumusmäärärahat ovat 828 miljoonaa euroa ja maksumäärärahat 360 miljoonaa euroa. Lisäystä on vastaavasti 7 ja 20 prosenttia, kun käyttämättä jääneet summat otetaan huomioon. Tämä noudattaa viimeaikaisia päätöksiä koko hankkeen aikaisesta rahoituksesta ja näkynee saasteiden vähentymiseen liittyvinä hyötyinä, jotka saavutetaan liikenteenhallinnan merkittävällä parantumisella. Arvioidut menot liittyvät käyttöönottovaihetta ja toimintavaiheen ensimmäisiin toimiin.

Euroopan laajuiset verkot

Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kannalta merkittävintä vuoden 2009 alustavassa talousarvioesityksessä on se, että maksumäärärahat kasvavat vuodesta 2008 peräti 65,7 prosenttia 370 miljoonasta eurosta 613 miljoonaan euroon. Yhteensä 229 miljoonaa euroa osoitetaan ERTMS:lle, jota pidetään ensiarvoisen tärkeänä. Hallittavien hankkeiden määrä kasvaa edelleen, ja vuoden 2009 talousarviokaudella kiinnitetään erityistä huomiota rajat ylittävien hankkeiden rajat ylittäviin osiin. Tätä kirjoitettaessa 30 ensisijaisesta hankkeesta neljä on käynnissä, 20 valmisteluvaiheessa ja kuusi tutkimusvaiheessa. Vaikka vuodeksi 2009 ei suunnitella suurimpia menoja, ohjelmakaudeksi 2007–2013 osoitetut määrärahat nousevat vuonna 2009 merkittävästi. EU:n talousarvio on luonnollisesti vain lähtökohta, joka mahdollistaa Euroopan laajuiset liikenneverkkohankkeet ja niiden kehittämisen. Paljon riippuu kansallisten talousarvioiden käytettävyydestä ja siitä, miten uusia, yksityisrahoitukseen perustuvia rahoituskeinoja onnistutaan ottamaan käyttöön. Koska hankkeiden yksittäiset päätökset tehdään vuonna 2008, Euroopan parlamentin on seurattava hankkeiden edistymistä tarkasti vuodesta 2009. Lopuksi on syytä todeta, että olisi hyvä saada yhteenvetoraportti hankkeiden keskeisistä vertailuarvoista, joiden avulla edistymistä voidaan seurata. Valmistelija liittää tätä varten huomautuksen Euroopan laajuisten liikenneverkkojen budjettikohtaan.

Päätelmät

Edellä esitetyt huomautukset perustuvat vuoden 2009 alustavaan talousarvioesitykseen ja ne laadittiin, ennen kuin neuvoston hyväksymä talousarvioesitys oli käytettävissä. Valmistelijanne olennaiset tarkistukset vaikuttavat talousarvioesitykseen. Ennen kaikkea valmistelijanne pidättää oikeuden esittää tarkistuksia neuvoston tekemistä yleisistä kiinteistä prosenttivähennyksistä, jotka eivät vastaa tarpeita, käytännön todellisuutta tai Euroopan parlamentin poliittisia tavoitteita yksittäisten budjettikohtien osalta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	9.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	37 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gabriele Albertini, Paolo Costa, Michael Cramer, Christine De Veyrac, Luis de Grandes Pascual, Arūnas Degutis, Petr Duchoň, Saïd El Khadraoui, Robert Evans, Emanuel Jardim Fernandes, Francesco Ferrari, Brigitte Fouré, Mathieu Grosch, Stanisław Jałowiecki, Georg Jarzembowski, Dieter-Lebrecht Koch, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Sepp Kusstatscher, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Marian-Jean Marinescu, Josu Ortuondo Larrea, Luís Queiró, Reinhard Rack, Luca Romagnoli, Brian Simpson, Renate Sommer, Dirk Sterckx, Silvia-Adriana Ţicău, Armando Veneto, Lars Wohlin, Roberts Zīle
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Guy Bono, Philip Bradbourn, Lily Jacobs, Elisabeth Jeggle, Corien Wortmann-Kool
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

aluekehitysvaliokunnaN LAUSUNTO (10.9.2008)

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin talousarvioesityksestä varainhoitovuodelle 2009
(C6-0309/2008 – 2008/2026(BUD))Pääluokka III – Komissio

Valmistelija: Miloš Koterec

LYHYET PERUSTELUT

Vuoden 2008 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa Euroopan komissio saattoi hyväksyä kaikki kansalliset strategiset kehykset, mikä vähensi sellaisten turhien viivästyksien riskiä kuin edellisen ohjelmakauden alussa syntyi. Tässä yhteydessä on syytä panna merkille, että vaikka kokonaispainopisteet on määritelty kyseisissä asetuksissa ja määrärahat on jaettu 27 jäsenvaltion kesken ohjelmakauden alkamista edeltävänä vuonna[1], rahoituksen tarkka jakaminen kansallisen tason hankkeisiin riippuu jäsenvaltion strategisesta viitekehyksestä sekä sovittuihin toimintaohjelmiin tarkoitettujen yhteisön varojen käyttöasteesta, toisin kuin joillakin muilla politiikan aloilla.

Näin ollen muistutetaan, että kaikki rakennerahastoja ja koheesiorahastoa koskevat luvut perustuvat määrärahoihin, joista on päätetty oikeusperustaa vahvistettaessa, ja ne noudattavat täysin toimielinten välisen sopimuksen ylärajoja. Antaessaan talousarviota koskevia säädöksiä Euroopan komissio on arvioinut talousarvioon liittyviä tarpeita ottaen huomioon vuoden 2005 Eurooppa‑neuvoston päätökset, vuosia 2007–2013 koskevien rahoitusnäkymien ja toimielinten välisessä sopimuksen määräykset, ohjelmakaudella 2000–2006 päättyviin hankkeisiin osoitetut varat sekä meneillään olevan kauden todennäköiset ennakkomaksupyynnöt. Näin ollen rakennerahastojen sitoumukset vuodelle 2009 kasvavat 2,5 prosenttia yhteensä 48 413,9 miljoonaan euroon samalla kun maksumääräykset vähenevät 13,9 prosenttia 34 914,1 miljoonaan.

Tarve jatkaa talousarviota koskevan kurinalaisuuden noudattamista sekä julkisten investointien yleiseurooppalainen väheneminen ovat korostaneet tarvetta luoda suotuisat edellytykset:

Ø nettotyöpaikkojen luomiselle,

Ø sosiaalisen syrjäytymisen torjumiselle,

Ø tietopohjaisen talouden kehittämiselle.

Tältä osin Euroopan komission mukaan[2] on odotettavissa, että kaudella 2007–2013 luodaan 775 000 bruttotyöpaikkaa lähentymistavoitteen ja kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevan tavoitteen mukaisesti.

Tästä lähestymistavasta tulee mittapuu, jolla arvioidaan aluepolitiikan onnistumista vuonna 2009 tehtävän väliarvioinnin aikana, ja ehdotettua pilottihanketta on tarkasteltava sosiaalisen syrjäytymisen ongelman ratkaisemisen taustaa vasten.

Komissio on vuonna 2009 seurannut ohjelmakautta 2000–2006 sekä ohjelmien ja hankkeiden päättämistä samoin kuin arvioinut politiikan vaikutusta kyseisenä aikana. Olemme saaneet tietää, että viitekaudella sekä EAKR:n "tavoite 1"- että "tavoite 2" -alueet suoriutuivat hyvin kasvua ja lähentymistä koskevista tavoitteista. Erityisesti "tavoite 1" -alueiden BKT kasvoi 70 prosenttiin vuonna 2003 oltuaan 64 prosenttia EU15:n keskiarvosta vuonna 1995.

Vuoden 2008 tapaan maksusitoumukset jaetaan vuonna 2009 väliaikaiselta pohjalta ja perustuen ohjelmakauden 2000–2006 tietoihin. Euroopan komissio on kuitenkin selvästi ainoa toimielin, jolla on pääsy tarvittaviin tietoihin, jotta voidaan arvioida täysimääräisiä talousarviovaatimuksia. Tästä syystä valmistelija ehdottaa, että parlamentin on oikaistava välittömästi perusteettomat muutokset, jotka neuvosto on sisällyttänyt talousarvioluonnokseensa.

Vakiintuneen käytännön mukaisesti kullekin vuodelle myönnetty kokonaissumma varataan vuoden alussa, jolloin parlamentille jää vain vähän tai ei ollenkaan mahdollisuuksia esittää pilottihankkeita. Valmistelija on tietoinen monista toimista, joita Euroopan komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat epäsuotuisassa asemassa olevien, erityisesti romanien hyväksi. Hän on kuitenkin myös tietoinen näiden ihmisten integroimiseksi tarkoitettujen toimien suhteellisen alhaisesta tehokkuudesta ja yhteensovittamisen puutteesta yleiseurooppalaisella tasolla. EU:n aluekehitysstrategiassa on luotu useita monialaisia politiikkoja. Romaniyhteisöjen kehittäminen on yksi tärkeimmistä tässä yhteydessä. Tämä erityisongelma, jota korostetaan kaikissa asiaan liittyvissä kansallisissa strategisissa kehyksissä koko unionissa, pyritään ratkaisemaan enemmän tai vähemmän monialaisella lähestymistavalla. Samalla jäsenvaltioiden välinen strateginen koordinointi ja parhaiden käytäntöjen vaihto on puutteellista, vaikka jokaisella romaniyhteisön kehittämistä tarkastelevalla maalla on omista erityispiirteistään huolimatta sama ydinongelma.

Niinpä pilottihankkeen tavoitteena on omaksua uusi lähestymistapa romaniyhteisöjen koulutukseen ja opetukseen aina esikouluikäisistä lapsista alkaen nuorten äitien lisäopetuksen kautta aikuiskoulutukseen ja -opetukseen. Pilottihanke perustuu nykyiselle tietämykselle romaniyhteisöjen ongelmista Euroopan unionissa, ja siinä korostetaan parhaiden käytäntöjen koko monitahoista ja yhteisvaikutteista kirjoa. Valmistelija katsoo, että tämä saavutetaan vain luomalla hyvin yhteensovitettu yleiseurooppalainen lähestymistapa.

Kun otetaan huomioon hyvin vähäinen marginaali, joka on poikkeuksellisesti saatavilla teknisen tuen määrärahoista, olen lopuksi ehdottanut asianomaisesta budjettikohdasta (13.03.20) saatavilla olevien varojen vähentämistä ja viiden miljoonan euron summan siirtämistä uuteen budjettikohtaan, joka perustetaan otsikolla:

Pilottihanke: romanien integrointimenetelmiä koskevat yleiseurooppalaiset toimet ja integrointimenetelmien yhteensovittaminen

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  katsoo, että alustavaan talousarvioesitykseen sisällytetyt summat vastaavat unionin tarpeita sen pyrkiessä vähentämään alueellisia eroja ja saavuttamaan Lissabonin ja Göteborgin tavoitteet; vaatii näin ollen kaikkien alustavan talousarvioesityksen budjettikohtien ylläpitämistä tai tarvittaessa palauttamista;

2.  on huolissaan rakennerahastojen pääluokan maksumäärärahojen huomattavasta vähennyksestä vuoteen 2008 verrattuna ja odottaa komissiolta uutta analyysia lähtötilanteesta;

3.  panee kuitenkin merkille, että kahdessa Euroopan aluekehitysrahastoa koskevassa alustavan talousarvioesityksen kohdassa, jotka koskevat erityisesti alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitetta sekä Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitetta, maksusitoumuksia on vähennetty vuoteen 2008 verrattuna; korostaa, että on tärkeää osoittaa riittävät varat näille tavoitteille, jotka ovat alueellisen kehityksen kannalta keskeisiä; kehottaa siksi nostamaan nämä maksusitoumukset vähintään vuoden 2008 alustavan talousarvioesityksen tasolle myös vuotuinen inflaatio huomioon ottaen;

4.  korostaa parlamentin toivovan, että talousarvioesityksessä varainhoitovuodelle 2009 kiinnitetään erityisesti huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä mikroyrityksiin, kun otetaan huomioon niiden merkitys alueellisen kehityksen kannalta;

5.  pyytää komissiota toteuttamaan pilottihankkeen, jolla testataan uutta lähestymistapaa romaniyhteisöjen koulutukseen ja opetukseen aina esikouluikäisistä lapsista alkaen nuorten äitien lisäopetuksen kautta aikuiskoulutukseen ja -opetukseen, jolloin taataan romanien riippumattomuus kehitykseen liittyvissä asioissa; suosittelee, että pilottihanke perustetaan nykyiselle tietämykselle romaniyhteisöjen ongelmista Euroopan unionissa ja että siinä korostetaan tässä yhteydessä parhaiden käytäntöjen koko monitahoista ja yhteisvaikutteista kirjoa;

6.  kehottaa komissiota toteuttamaan pilottihankkeen, jolla pyritään lisäämään unionin aluepolitiikan ja siitä saatujen kokemusten tuntemusta kolmansissa maissa järjestämällä kansainvälisiä tapahtumia, luomalla verkostoja alueellisten ja paikallisten sidosryhmien välille, kehittämällä yhteishankkeita ja uusia alueellisia kumppanuuksia sekä vaihtamalla hyviä käytänteitä; katsoo, että tällainen pilottihanke auttaisi edistämään Euroopan unionin arvoja ja koheesiopolitiikkaa näiden alueellisen vuoropuhelun välineiden avulla; suosittaa, että komissio tekisi yhteistyötä alueiden järjestöjen maailmanlaajuisen foorumin (FOGAR) ja Kaupunkien ja paikallishallitusten liiton (UCLG) kanssa, jotta taataan niiden toimien täydentävyys ja yhteentoimivuus tällä alalla;

7.  kehottaa komissiota toteuttamaan pilottihankkeen tarkoituksena kehittää "paikallisvaltuutettujen Erasmus", jolla edistettäisiin hyvien käytänteiden vaihtoa hallinnon alalla ja täten käynnistettäisiin eri asianosaisille toimijoille, muun muassa alue- ja paikallistason valtuutetuille, kohdennettu jatkuvan oppimisen prosessi; suosittaa tähän liittyen sisällyttämään aluetason ja kaupunkipolitiikat yhdennettyyn kehityspolitiikkaan, mikä on mahdollista vain hallintoa parantamalla.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	9.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	48 2 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Emmanouil Angelakas, Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Jean Marie Beaupuy, Rolf Berend, Victor Boştinaru, Wolfgang Bulfon, Giorgio Carollo, Antonio De Blasio, Petru Filip, Gerardo Galeote, Iratxe García Pérez, Eugenijus Gentvilas, Ambroise Guellec, Gábor Harangozó, Marian Harkin, Jim Higgins, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Mieczysław Edmund Janowski, Rumiana Jeleva, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Evgeni Kirilov, Miloš Koterec, Constanze Angela Krehl, Florencio Luque Aguilar, Sérgio Marques, Yiannakis Matsis, Miroslav Mikolášik, James Nicholson, Lambert van Nistelrooij, Jan Olbrycht, Maria Grazia Pagano, Maria Petre, Markus Pieper, Pierre Pribetich, Giovanni Robusti, Wojciech Roszkowski, Elisabeth Schroedter, Grażyna Staniszewska, Catherine Stihler, Margie Sudre, Andrzej Jan Szejna, Kyriacos Triantaphyllides, Oldřich Vlasák
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Brigitte Douay, Den Dover, Emanuel Jardim Fernandes, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Eleonora Lo Curto, Zita Pleštinská, Iuliu Winkler
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

• [1]  Eurooppa-neuvosto joulukuu 2005.
• [2]  SEC(2008)514, s. 42.

maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnaN LAUSUNTO (7.10.2008)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009
(C6-0309/2008 – 2008/2026)Pääluokka III – Komissio

Valmistelija: Kyösti Virrankoski

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että selvästi suurin osa alustavan talousarvioesityksen 2 638 000 000 euron yleisestä liikkumavarasta eli 2 027 000 000 euroa on peräisin otsakkeen 2 markkinoihin liittyvien menojen ja suorien maksujen (yhteisen maatalouspolitiikan YMP:n ensimmäinen pilari) liikkumavarasta;

2.  on huolissaan maaseudun kehittämisen maksusitoumusten ja maksujen tason välisestä erosta, sillä se oli 25 prosenttia vuonna 2007, 30 prosenttia vuonna 2008 ja vuodeksi 2009 on ehdotettu 30:tä prosenttia; pyytää näin ollen komissiolta ennustetta purettavista maksusitoumuksista vuonna 2009 ja koko kaudella 2007–2013 sekä ennustetta ongelmista, joita aiheutuu kasaantuneiden, liian suurena esitettyjen määrien selvittämisestä (tällä hetkellä maaseudun kehittämisen alalla on maksamatta lähes 9 000 000 000 euroa) kauden 2007–2013 lopulla, sillä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen[1] liitteessä I olevat maksujen enimmäismäärät laskevat 1,06 prosentista bruttokansantulosta vuonna 2007 0,94 prosenttiin bruttokansantulosta vuonna 2013;

3.  pyytää komissiota näin ollen varmistamaan ripeän hallinnoinnin ja entistä nopeamman ja tehokkaamman aikataulun, jolla maaseudun kehittämisohjelmia muutetaan ja päivitetään YMP:n terveystarkastuksen yhteydessä asetukseen mahdollisesti tehtävien muutosten vuoksi;

4.  palauttaa mieliin, että YMP:n tärkein tavoite on taata markkinoiden vakaus, elintarviketurva ja kohtuulliset hinnat kuluttajille, ja näin ollen pyytää neuvostoa ja komissiota ennakoimaan vuoden 2009 talousarvioon tarvittavat määrärahat, joilla katettaisiin tämänhetkisestä elintarvikekriisistä aiheutuvat uudet tarpeet ja erityisesti parannettaisiin kaikkein hädänalaisimmassa tilanteessa olevien mahdollisuuksia saada elintarvikkeita, sillä he kärsivät eniten tästä kriisistä;

5.   huomauttaa, että on tärkeää perustaa ja vahvistaa unionin ohjelmia, joilla pyritään terveelliseen ruokavalioon, kuten koulumaito- ja kouluhedelmäohjelma;

6.   palauttaa mieliin lammas- ja vuohialan tulevaisuudesta Euroopassa 19. kesäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman[2], jossa se kehottaa komissiota ja neuvostoa osoittamaan kiireellisesti lisärahoitustukea unionin lampaan- ja vuohenlihan tuottajille, jotta he voivat kehittää unionin lammas- ja vuohitaloutta elinvoimaiseksi, omavaraiseksi, markkinajohtoiseksi ja kuluttajan tarpeisiin suuntautuneeksi;

7.   katsoo, että perustettaessa rahoitusvälinettä elintarvikkeiden jyrkkään hinnannousuun liittyvää nopeaa toimintaa varten kehitysmaissa on noudatettava edellä mainittua toimielinten välistä sopimusta; katsoo, että tällaisen välineen perustaminen edellyttää ehdottomasti mainitun toimielinten välisen sopimuksen tarkistamista siten, että käyttämättä olevat määrät siirretään otsakkeesta 2 otsakkeeseen 4; korostaa, että toimielinten sopimusta saadaan tarkistettua ajoissa, jos toimielimet pääsevät yhteisymmärrykseen; on huolissaan lannoitteiden merkittävästä hinnannoususta ja odottaa suunniteltujen lannoitteiden ostojen edellä mainitusta välineestä saatuja varoja käyttäen vahvistavan tätä suuntausta;

8.   painottaa avoimuuden merkitystä maatalous- ja elintarvikealan tuotanto- ja jakeluketjuissa ja pyytää komissiota ottamaan tätä varten käyttöön seurantajärjestelmän;

9.   huomauttaa, että yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksessa esitetty lisämukautus, jolla siirretään varoja maataloustukirahastosta maaseuturahastoon, nostaisi tarvittavaa kansallisen yhteisrahoituksen määrää; kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti tämän rahan mahdollista kohdentamista jäsenvaltioissa ja korostaa, että lisääntynyt EU-rahoitus tuo mukanaan jäsenvaltioiden yhteisrahoitusta; varoittaa, että tämä ei saisi johtaa yhteisrahoituksen vähenemiseen nykyisissä toimintaohjelmissa;

10. kannustaa komissiota perustamaan maaseuturahaston yhteyteen elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevaan kansainväliseen sopimukseen liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti eurooppalaisen perinteisiä kasvilajikkeita koskevan avoimen tieto- ja resurssipankin, joka antaa valtioista riippumattomille järjestöille ja yksityisille ja julkisille elimille mahdollisuuden perustaa jäsenvaltioiden kansallisten geenipankkien rinnalle soluviljelmiä perinteisiä kasvilajikkeita varten, jotka ovat erityisen tärkeitä maatalouden biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen ja laadukkaiden elintarvikkeiden tuotannon kannalta;

11. toistaa kannattavansa maitoalan rakenneuudistusrahastoa, jonka tarkoituksena olisi mukauttaa maitoala kiintiöjärjestelmän mahdollisesta poistamisesta seuraavaan uuteen tilanteeseen etenkin epäsuotuisilla ja herkillä alueilla;

12. kehottaa neuvostoa ja komissiota kasvattamaan nuorille viljelijöille tarkoitettua budjettia – koska tämä ryhmä kohtaa uusia ja merkittäviä haasteita, kuten ilmastonmuutoksen torjunta ja elintarviketuotannon ylläpitäminen unionissa, ja koska nuorten viljelijöiden määrä on pienentynyt jo vuosien ajan – esimerkiksi lisäämällä nuorten viljelijöiden opetukseen, koulutusverkkoihin ja vaihto-ohjelmiin kohdennettavia resursseja tai vahvistamalla maaseudun kehittämisohjelman nuoriin viljelijöihin kohdistettavia politiikan välineitä;

13. kehottaa toteuttamaan pilottihankkeen, jossa arvioidaan ympäristöä, eläinten hyvinvointia ja elintarviketurvallisuutta koskevien EU:n vaatimusten noudattamisesta viljelijöille aiheutuvia kustannuksia sekä kustannuksia, joita viljelijöille aiheutuu maisemanhoidon kaltaisten julkishyödykkeiden tarjoamisesta osana maataloustoimintaansa;

14. kehottaa lisäämään merkittävästi kouluhedelmäjärjestelmän määrärahoja.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	7.10.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: 32 –: 0 0: 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Vincenzo Aita, Peter Baco, Niels Busk, Luis Manuel Capoulas Santos, Giovanna Corda, Albert Deß, Gintaras Didžiokas, Konstantinos Droutsas, Constantin Dumitriu, Michl Ebner, Ioannis Gklavakis, Lutz Goepel, Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, Esther Herranz García, Elisabeth Jeggle, Heinz Kindermann, Stéphane Le Foll, Véronique Mathieu, Mairead McGuinness, Neil Parish, María Isabel Salinas García, Agnes Schierhuber, Czesław Adam Siekierski, Alyn Smith, Petya Stavreva, Donato Tommaso Veraldi
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Katerina Batzeli, Esther De Lange, Astrid Lulling, Maria Petre, Struan Stevenson, Kyösti Virrankoski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Vicente Miguel Garcés Ramón, Bernard Wojciechowski

• [1]  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
• [2]  Kyseisenä päivänä hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0310.

kalatalousvaliokunnaN LAUSUNTO  (9.9.2008)

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin yleisestä talousarvioluonnoksesta varainhoitovuodelle 2009
(C6-0309/2008 – 2008/2026(BUD))Pääluokka III - Komissio

Valmistelija: Emanuel Jardim Fernandes

Johdanto

Kalatalouden tutkimusta lukuun ottamatta kaikki meri- ja kalastusasioiden alaan kuuluvat toimet kuuluvat täysimääräisesti otsakkeen ”Luonnonvarojen suojelu ja hallinta” alle. Niille on kaksi pääasiallista välinettä: a) Euroopan kalatalousrahasto ja b) niin sanottu toinen väline, joka kattaa kaikki muut yhteiseen kalastuspolitiikkaan (YKP) liittyvät toimet, mukaan luettuna kansainvälinen kalatalous ja merioikeus. Euroopan unionin meripolitiikan täytäntöönpanon käynnistämistä koskevat valmistelutoimet ja pilottihanke täydentävät kuvan vuoden 2009 alustavassa talousarvioesityksessä.

Komissio ehdottaa Euroopan kalatalousrahastolle 631,7 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 561,1 miljoonaa euroa maksumäärärahoina. Näin ollen määrärahoja on lisätty 3,1 prosentilla ja 24,5 prosentilla vuoden 2008 talousarvioon verrattuna. Maksujen suhteellisen suuri kasvu selitetään pääasiassa sillä, että vuoden 2008 talousarviossa maksujen taso oli alhainen, koska kaikki etumaksut oli merkitty jo vuoden 2007 talousarvioon. Vuoden 2009 alustavaa talousarvioesitystä varten ehdotetut maksumäärärahat koskevat Euroopan kalatalousrahaston kauden 2007–2013 uusia ohjelmia ja niiden budjettikohtien maksamattomien sitoumusten maksamista, jotka muodostivat osan rakennerahastojen kauden 2000–2006 ohjelmista (kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) täydentäminen).

YKP:n osalta ehdotetut määrärahat ovat yhteensä 297,8 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 269,3 miljoonaa euroa maksumäärärahoina. Vuoteen 2008 verrattuna maksusitoumusmäärärahat vähenevät 6 prosenttia ja maksumäärärahat 11 prosenttia. Tämä kuvastaa sitä, että komissio pyrkii mukauttamaan talousarvion määrärahat viimeisimpinä vuosina todettuun todelliseen toteuttamiseen. Näihin lukuihin on lisättävä 5,7 miljoonaa euroa yhteisön kalastuksenvalvontavirastoa varten. Tämä tarkoittaa keskimäärin 23 prosentin laskua kaikissa yhteisön kalastuksenvalvontavirastoa koskevissa otsakkeissa vuoteen 2008 verrattuna.

Kansainvälistä toimintaa koskevat menot (194,3 miljoonaa euroa sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina) vähenevät 8 prosentilla vuoteen 2008 verrattuna. Tämä vähennys johtuu pääasiassa monia kolmansien maiden kanssa tehtyjä kalastuskumppanuussopimuksia koskevien määrien uudelleenneuvottelemisesta ja niiden mukauttamisesta sekä kansainvälisiä kalastusjärjestöjä koskevien ei-pakollisten maksujen vähäisemmästä tarpeesta. Suurimmalla osalla pyydetyistä määrärahoista aiotaan rahoittaa voimassa olevia kalastussopimuksia. Varaukseen on asetettu noin 29 miljoonaa euroa tiettyjen umpeutumassa olevien nykyisten kalastussopimusten uusimista varten ja sellaisia uusia sopimuksia varten, joista aloitetaan pian neuvottelut. Jäljelle jäävällä osalla on tarkoitus varmistaa yhteisön osallistuminen kansainvälisiin ja alueellisiin kalastusjärjestöihin, joiden määrä kasvaa jatkuvasti, sekä niihin liittyvään valmistelevaan työhön.

Huomautukset

Vuoden 2009 alustavan talousarvioesityksen puitteissa kalatalousalalle osoitetut yleiset määrärahat edustavat jatkuvuutta verrattuna edelliseen varainhoitovuoteen. Tätä on pidettävänä kielteisenä kehityksenä, koska edeltävillä talousarvioilla yhteisön kalastus. ja meripolitiikalle osoitettiin jo alhaisimmat mahdolliset määrärahat, jotka ovat tarpeen julkishallinnolta vaadittujen vaiheiden toteuttamiseksi, jotta yhteisön kalastus- ja meripolitiikkaa voitaisiin pannan täytäntöön johdonmukaisesti ja tehokkaasti.

Kalatalousalalla on jo nyt paineita laivaston ylikapasiteetin ja ylikalastuksesta johtuvan kantojen hupenemisen takia. Nyt paineita lisää polttoaineen hinnannoususta aiheutuva lisääntyvä ulkoinen paine. Nykyisellä hintatasolla kalastusalan polttoainekulujen arvioidaan olevan yli 30 prosenttia EU:n saaliin purkamisen arvosta. Tämä vaikuttaa eniten tiettyihin toimijoihin, erityisesti troolauksen harjoittajiin, koska polttoainekulut voivat olla jopa 50 prosenttia tuloista. Kalan hinta puolestaan on viime vuosina pysynyt samana tai jopa laskenut, mikä aiheuttaa huomattavia menetyksiä alalle ja suuria sosiaalisia ongelmia kalastajille yleisesti.

Vaikka komissio ehdottaa kalatalousalan uudelleenjärjestelyä nykyisen makrotaloudellisen tilanteen mukaisesti, tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan EU:n laivaston heikommassa asemassa olevien osien selviytyminen ja joilla huolehditaan taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista. Tässä yhteydessä tarvitaan välittömästi täydentävää tukea kalastajille alan uudelleenjärjestelyn aikana ja poikkeuksellisten polttoainehintojen takia.

Kyseisen tuen pitäisi olla peräisin YKP:stä niin, että lisätään määrärahoja ja maksuja ja otetaan käyttöön sosiaalisia tehtäviä koskevia toimenpiteitä ja muita poikkeustoimenpiteitä, joilla pyritään uudistamaan kalastuslaivastoa, laskemaan hintoja ja vähentämään polttoaineriippuvuutta sekä antamaan enemmän sosiaalista tukea kalastajille. Näin alasta tulee ympäristöystävällisempi, se ei ole enää niin riippuvainen polttoaineesta, ja samalla taataan kalastajille oikeudenmukainen osuus saaliista. Valmistelija katsoo, että kyseisten poikkeuksellisten toimenpiteiden pitäisi johtaa myös parempiin innovaatioihin alalla ja että niiden avulla kalastajat voisivat mukautua alan uudelleenjärjestelyyn. Toimenpiteet ovat ehdottoman välttämättömiä nykyisenä poikkeuksellisena aikana.

Komission vuoden 2009 alustavassa talousarvioesityksessä leikataan 3,1 prosentilla kohtaa, joka on tarkoitettu jäsenvaltioiden toteuttamien valvontatoimenpiteiden yhteisrahoittamiseen. Perusteluna on se, että kyseistä kohtaa ei ole käytetty täysimääräisesti edellisessä talousarviossa ja että vuonna 2008 on tarkoitus panna täytäntöön erityisiä teknisen tuen ohjelmia.

Kyseinen vähennys saattaa tulevaisuudessa toimia verukkeena niiden maiden huonon hallinnoinnin peittämiselle, jotka eivät varaa riittäviä varoja kalastuksen valvonnan vahvistamiseen. Maat valvovat tätä toimivaltaansa tarkasti, mutta samaan aikaan ne kiinnittävät vain vähän huomiota tehtäviensä tyydyttävään suorittamiseen, vaikka se on niiden oikeudellinen velvoite. Kyseinen vähennys ei myöskään ole yhdenmukainen tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 7/2007[1] kanssa. Erityiskertomuksessa korostetaan, että jäsenvaltioiden olisi kehitettävä tarkastustoimintansa analysointiin, ohjelmointiin ja seurantaan tarkoitettuja välineitä, jotta ne voisivat taata, että yleinen valvontapaine on riittävä ja varojen käyttö optimaalista.

Syrjäisimpiin alueisiin on niiden erityispiirteiden takia kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta voidaan tasoittaa niiden eristyneisyydestä ja luonnonoloista johtuvia suuria haittoja. Neuvosto hyväksyi vuodelle 2008 taloudellisen tuen mekanismin, jonka määrä on 15 miljoonaa euroa. Se ei vastaa 17 miljoonaa euroa, jonka puolesta Euroopan parlamentti äänesti, ja siksi on selvää, että tämä määrä on palautettava. Nykyistä oikeudellista kehystä on myös muokattava vastaamaan kyseistä lisäystä.

Meripolitiikka on yksi unionin strategisista tavoitteista. Tavoitteena on, että meriliikenteen, matkailun, kalastuksen, ympäristön, luonnonvarojen suojelun ja tutkimuksen ja kehityksen alojen eri aloitteita pitäisi lähentää ja että sen tuloksena pitäisi olla kerrannaisvaikutus Euroopan unionin meripolitiikan kehittämiseksi.

Yleistä mielipidettä on muokattava kyseisen meriympäristöä koskevan uuden yhdennetyn politiikan kehittämiseksi. Tällä tarkoitetaan, että valmistelevien aloitteiden käynnistämiseen tarvittavien vastaavien varojen on oltava saatavilla, jotta voidaan jatkaa jo aloitettuja meripolitiikan valmistelutoimia sekä verkostoitumista ja meripolitiikan parhaita käytäntöjä koskevaa pilottihanketta. Siksi on erityisen asianmukaista, että vastaavat budjettikohdat sisällytetään vuoden 2009 talousarvioon, millä varmistetaan, että näiden aloitteiden toteuttamista ei estetä vuonna 2009.

Valmistelija ilmaisee tässä yhteydessä huolensa siitä, että Euroopan unionin uusi meripolitiikka voi kehittyä yhteisen kalastuspolitiikan nykyisten painopistealueiden osalta vahingollisesti niiltä osin kuin se liittyy niiden määrärahoihin. Valmistelutoimien (4,1 miljoonaa euroa) ja pilottihankkeen (1,9 miljoonaa euroa) toisen vuoden täytäntöönpanoon osoitetut yhteensä 6 miljoonaa euroa eivät riitä kattamaan Euroopan unionin uuden meripolitiikan käynnistämiseen liittyviä näkökohtia. Tulevaisuudessa tämä edellyttää asianmukaista rahoitusta useammasta kuin yhdestä budjettikohdasta.

EHDOTUKSET

Kalatalousvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. pitää myönteisenä ehdotuksia, jotka on annettu kalastus- ja meripolitiikan talousarviosta vuodeksi 2009, vaikka rahoitusnäkymien 2007–2013 puitteissa päätetyt määrärahat ovat riittämättömät kalatalousalan tarpeiden täyttämiseksi aikana, jolloin ala on syvässä jatkuvassa kriisitilassa kärsien kasvaneista kustannuksista, erityisesti polttoainekustannuksista, vähäisistä saalismääristä ja pienentyneistä tuloista;

2. on samoin tyytyväinen komission esittämään toimenpidepakettiin, jolla autetaan kalastajia kohtaamaan polttoaineiden hinnannoususta aiheutunut kriisi; pyytää komissiota esittämään viipymättä ad hoc -rahoitusvälineen tai lopulta valitun mekanismin, joka mahdollistaa tarvittavien varojen saatavuuden siinä tapauksessa, että jäsenvaltioiden toteuttama Euroopan kalatalousrahaston uudelleenohjelmointi osoittautuu riittämättömäksi, Euroopan unionin kalastuslaivastojen auttamisesta mukautumaan korkeiden öljynhintojen aiheuttamiin taloudellisiin seurauksiin annetun komission tiedonannon (KOM(2008)0453) mukaisesti;

3. katsoo, että markkinahintojen tarkkailukeskusta koskeva pilottihanke olisi sisällytettävä vuoden 2009 talousarvioon, jotta helpotettaisiin hintojen asettamisen analysointia läpi koko kalatuotteiden arvoketjun;

4. pitää myönteisenä meripolitiikan valmistelutoimien sekä verkostoitumista ja meripolitiikan parhaita käytäntöjä koskevan pilottihankkeen jatkuvuutta vuoden 2009 talousarviossa, millä varmistetaan, että kyseisten aloitteiden täytäntöönpanoa ei estetä vuonna 2009;

5. ilmaisee huolensa jäsenvaltioiden toteuttamien valvontatoimien yhteisrahoittamiseen tarkoitettujen määrärahojen leikkauksista; katsoo, että yhteinen kalastuspolitiikka voidaan panna asianmukaisesti täytäntöön ainoastaan siinä tapauksessa, että jäsenvaltiot noudattavat täysimääräisesti kalastuksen valvontaa;

6. katsoo, että komission on annettava tarvittavaa teknistä, logistista ja rahoituksellista apua, jotta kehitysmaat voivat panna täytäntöön äskettäin sovitun saaliita koskevan sertifiointijärjestelmän yhteisön järjestelmästä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2008 mukaisesti;

7. ilmaisee huolensa siitä, että Euroopan unionin uusi meripolitiikka voi kehittyä yhteisen kalastuspolitiikan nykyisten painopistealueiden osalta vahingollisesti niiltä osin kuin se liittyy niiden määrärahoihin; katsoo, että ehdotetut varat eivät riitä kattamaan Euroopan unionin uuden meripolitiikan käynnistämiseen liittyviä kaikkia näkökohtia; katsoo, että tulevaisuudessa kyseinen politiikka edellyttää asianmukaista rahoitusta useammasta kuin yhdestä budjettikohdasta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	8.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	22 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Iles Braghetto, Zdzisław Kazimierz Chmielewski, Carmen Fraga Estévez, Struan Stevenson, Margie Sudre, Cornelis Visser, Stavros Arnaoutakis, Luis Manuel Capoulas Santos, Paulo Casaca, Emanuel Jardim Fernandes, Heinz Kindermann, Rosa Miguélez Ramos, Elspeth Attwooll, Philippe Morillon, Marie-Hélène Aubert, Pedro Guerreiro
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Colm Burke, Eleonora Lo Curto, Ole Christensen, Teresa Riera Madurell, Jan Mulder, Josu Ortuondo Larrea, Kathy Sinnott, Thomas Wise
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Salvador Domingo Sanz Palacio

• [1]  Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 7/2007 yhteisön vesiluonnonvarojen säilyttämissääntöjä koskevista valvonta-, tarkastus- ja seuraamusjärjestelyistä sekä komission vastaukset. EUVL C 317, 28.12.2007.

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnaN LAUSUNTO (11.9.2008)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009
(C6-0309/2008 – 2008/2026(BUD))Pääluokka III – Komissio

Valmistelija: Helga Trüpel

LYHYET PERUSTELUT

Yleistä

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta käsittelee otsakkeisiin 1 a "Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky", 3 "Kansalaisuus" ja 5 "Hallinto" kuuluvia budjettikohtia. Komission esittämässä alustavassa talousarvioesityksessä (ATE) nämä vastaavat osastoja 9, 15, 16, 25 ja 26.

Vuoden 2009 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääräksi on esitetty 136 211 miljoonaa euroa, joka on 1,05 prosenttia EU-27:n bruttokansantulosta (bktl), kun maksumäärärahojen enimmäismäärä puolestaan vastaa 0,95 prosenttia bktl:stä. Komission hyväksymässä vuoden 2009 alustavassa talousarvioesityksessä maksusitoumusten määräksi ehdotetaan 134 394,9 miljoonaa euroa, joka merkitsee 3,1 prosentin lisäystä vuoteen 2008 verrattuna. Liikkumavara on näin ollen 2 638,1 miljoonaa euroa. Mitä tulee kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan kannalta tärkeisiin otsakkeisiin, otsakkeen 1a liikkumavara on 82 miljoonaa euroa ja otsakkeessa 3b liikkumavaraa on 22,3 miljoonaa euroa (otsakkeen 2 "Luonnonvarojen suojelu ja hallinta" liikkumavara on suurin: 2 113,3 miljoonaa euroa).

Pilottihankkeet ja valmistelevat toimet ovat kaksi sellaista Euroopan parlamentin käytettävissä olevaa välinettä, joilla talousarvioon saadaan jossain määrin joustavuutta. Pilottihankkeiden ja valmistelevien toimien ehdottamiseen liittyy kuitenkin tiukkoja rajoituksia. Varainhoitoasetuksessa todetaan, että pilottihankkeelle voidaan ottaa talousarvioon asianomaisia maksusitoumusmäärärahoja vain kahdeksi peräkkäiseksi varainhoitovuodeksi. Maksusitoumusmäärärahoja ei saa olla enempää kuin 40 miljoonaa euroa minään varainhoitovuotena. Uusille valmisteleville toimille ei saa osoittaa enempää kuin 50 miljoonaa euroa minään varainhoitovuotena, ja valmisteleville toimille osoitettujen maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärä ei saa vuodessa ylittää 100 miljoonan euron ylärajaa.

Kulttuurin, koulutuksen ja audiovisuaalisen alan ohjelmat pannaan täytäntöön sellaisten erilaisten hallinnollisten rakenteiden kautta, joissa komission pääosastot, kansalliset elimet ja toimeenpanovirastot ovat mukana vaihtelevin määrin. On syytä panna merkille, että kun yhtäällä komission hallintomenot ja toimeenpanoviraston tuet on selvästi merkitty talousarviossa, toisaalla kansallisten elinten toimintatuet otetaan niiden hallinnoimien ohjelmien budjettien toimintamenoista, jolloin ne eivät ole yhtä näkyviä.

Yleisenä huomiona valmistelija ilmoittaa huolehtivansa siitä, että mikäli neuvosto ehdottaa talousarvioesityksessään leikkauksia niihin budjettikohtiin, joista tämä valiokunta vastaa, ATE:ssä ehdotetut alkuperäiset määrärahat palautetaan.

Tietoyhteiskunta ja viestimet (osasto 9)

Valiokunta vastaa useista osastoon 9 "Tietoyhteiskunta ja viestimet" sisältyvistä budjettikohdista. Kyseiset kohdat liittyvät pääasiassa Media 2007 -ohjelmaan. Ne sisältyvät rahoituskehyksen otsakkeeseen 3b.

Media 2007 -ohjelman toiminnan rahoittamiseksi (budjettikohdasta 09 06 01) esitetään 97,58 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja, joka on 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. Sen ohella, että ohjelmalla tuetaan EU:n audiovisuaalialaa, sillä osallistutaan myös nuorten medialukutaitoa parantavien toimien tukemiseen lisäämällä heidän tietoisuuttaan Euroopan audiovisuaalisesta perinnöstä.

Euroopan parlamentti hyväksyi viime vuonna valmistelevan toimenpiteen kolmansia maita koskevan Media-rahoitusohjelman täytäntöönpanoa varten ja osoitti sille kaikkiaan 2 miljoonaa euroa. Kyseisellä toimella on tarkoitus tukea kolmansien maiden ja jäsenvaltioiden audiovisuaalialojen välistä yhteistyötä. Komissio on jo käynnistänyt sen täytäntöönpanon julkistamalla asianomaisen ehdotuspyynnön. Komission mukaan tämä valmisteleva toimi voi jatkossa johtaa uuden rahoitusohjelman käyttöönottoon. Tämän mahdollisuuden arvioimiseksi komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen kommenttien ja ehdotusten saamiseksi sidosryhmiltä. Koko 2 miljoonan euron summa on otettu vuoden 2008 talousarvioon. Toimen täytäntöönpano (ja siten toimesta rahoitettujen hankkeiden saama rahoitus) voi kuitenkin kestää kolme vuotta.

Uuden audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin mukaisesti rahoitetaan tiettyjä seurantatoimia, jotka koskevat kyseisen direktiivin täytäntöönpanoa, mukaan lukien viestinten moniarvoisuutta koskevat selvitykset.

Koulutus ja kulttuuri (osasto 15)

Tähän osastoon sisältyvät budjettikohdat löytyvät joko rahoituskehyksen 1a tai 3b otsakkeesta. Sen tärkeimmät osat ovat monivuotiset ohjelmat Elinikäinen oppiminen (sisältyy otsakkeeseen 1a), Kulttuuri (3b), Nuorisotoimintaohjelma, Kansalaisten Eurooppa (3b) ja Erasmus Mundus (1a).

Elinikäisen oppiminen -ohjelman toimintamenojen rahoitusta on tarkoitus lisätä 7,1 prosentilla 935 miljoonaan euroon maksusitoumusmäärärahoja. Kulttuuri-ohjelman budjetti kasvaa 14,8 prosentilla 51,226 miljoonaan euroon, kun Nuorisotoimintaohjelman maksusitoumusmäärärahat kasvavat vain vähäiset 0,1 prosenttia (maksumäärärahat sen sijaan lisääntyvät 15 prosenttia) 121,106 miljoonaan euroon. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman toimintabudjetti kasvaa 3,9 prosentilla 7,460 miljoonaan euroon.

Koska Erasmus Mundus -ohjelmaa lukuun ottamatta useimmat ohjelmat käynnistyivät vuonna 2007, ovat ensimmäiset selkeät ja toteen näytetyt tulokset nyt nähtävissä. Näiden tulosten perusteella kaavaillaan Elinikäisen oppimisen ohjelmassa (15 02 22) vuonna 2009 lisäystä Comenius-, Erasmus- ja Grundtvig-toimille, mutta Leonardo-ohjelmasta myönnettyjen liikkuvuutta edistävien tukien määrä vähenee 70 000:sta 60 000:een. Oikeusperustansa mukaan Leonardo-ohjelmasta olisi sen päättymisen aikaan vuonna 2013 myönnettävä 80 000 vuotuista apurahaa. Ohjelman osallistujien keskuudessa tyytyväisyysaste on korkea (75–87 prosenttia osallistujista piti kokemustaan myönteisenä).

Kulttuuri-ohjelmaan (15 04 44) osallistuu 34 maata vuodesta 2008 lähtien. Uutena elementtinä myönnetään EU:n musiikkipalkinto ensimmäisen kerran.

Mitä tulee Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan (15 06 66), komissio aikoo ottaa vaiheittain käyttöön uuden kansallisten tiedotuspisteiden järjestelmän Kulttuurin yhteyspisteiden tarjoaman mallin mukaisesti ohjelman levittämisen ja sitä koskevan tiedotuksen tehostamiseksi.

Nuorisotoimintaohjelman (15 05 55) osalta voidaan todeta, että se on osoittanut edistävänsä nuorten vapaaehtoistoimintaa ja vahvistavansa solidaarisuustunnetta ja tunnetta Euroopan kansalaisuudesta. Komission tavoitteena on päästä 120 000:een nuorisohankkeiden osallistujaan, 10 000 vapaaehtoiseen ja noin 80 nuorisojärjestön tukemiseen vuosittain. Sitä edeltävän ohjelman loppuraportissa todettiin kuitenkin, että taustansa vuoksi heikossa asemassa olevien nuorten tavoittaminen oli vaikeampaa.

Erasmus Mundus -ohjelma (15 02 02 05) on määrä päättyä vuoden 2008 lopussa. Sen seuraajasta Erasmus Mundus II -ohjelmasta neuvotellaan parhaillaan. Sen on määrä tulla voimaan vuonna 2009. Komissio on uuden ohjelman kattamiseksi siirtänyt varaukseen 90,250 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja, mikä vastaa vuonna 2008 käytettävissä olevia varoja. Uusien Erasmus Mundus -ohjelmien hallintomenot lisääntyvät merkittävästi (1,530 miljoonasta eurosta vuonna 2008 2,796 miljoonaan vuonna 2009), mikä vastaa ohjelman kokonaismäärärahojen lisäystä ohjelman koko keston aikana. Ohjelman oikeusperustaa ollaan parhaillaan hyväksymässä ja komissio ei vielä ole ehdottanut toimeenpanoviraston toimivaltuuksien laajentamista niin, että ne kattavat uuden ohjelman, ja tämän jälkeen on vuorossa hallintomenojen hienosäätö.

Komissio on lisäksi ehdottanut valmistelutointa urheilun alalla, jolla on tarkoitus valmistella urheilumaailman kokemuksiin ja sen esittämiin toiveisiin perustuvaa rahoitusohjelmaa. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta on vastikään hyväksynyt lausunnon, jossa ehdotetaan määrärahojen kasvattamista 5 miljoonaan euroon.

Taiteilijoiden liikkuvuuteen liittyvä pilottihanke päättyy vuonna 2008. Komissio kuitenkin ehdottaa kyseisen ajatuksen sisällyttämistä Kulttuuri-ohjelman seuraajaan vuoden 2013 jälkeen.

Viestintä (osasto 16)

Viestinnän toimintalohkon määrärahojen, hallintomenot mukaan lukien, kokonaissumma on 206,7 miljoonaa euroa. Toimintamenojen osuus budjetista on 95,9 miljoonaa euroa, ja se jakautuu kolmen toiminnan kesken: viestintä- ja tiedotusvälineet; paikallistason viestintä ja analyysi- ja viestintävälineet.

Komissio aikoo vuonna 2009 vähentää rahoitustaan "paikallistason viestinnälle" ja analyysitoiminnalle vahvistaakseen "viestintä- ja tiedotusvälineitä" koskevaa toimintaansa. Viestinnän pääosasto on viime aikoina ryhtynyt luomaan mediakumppanuuksia perustamalla radioasemista ja TV-yhtiöistä koostuvan verkon, joka alkaa lähettää EU:ta koskevaa aineistoa. Radioasemaverkko luotiin vuonna 2007, jolloin 16 radioasemaa oli mukana yhteistyössä. Huhtikuusta 2008 lähtien verkon kautta on lähetetty ohjelmaa 10 kielellä ja saavutettu päivittäin 12–19 miljoonaa kuulijaa. Kielivalikoimaa on tarkoitus laajentaa vähitellen niin, että se sisältää lopulta kaikki 23 virallista kieltä. TV-verkko on yhä rakenteilla. Sen kaavailtu käyttöönottohetki on vuoden 2009 alku. Sen kautta pyritään tavoittamaan 60 miljoonaa katsojaa päivittäin. Ajatus on herättänyt valtavasti kiinnostusta julkisten ja kaupallisten televisioyhtiöiden keskuudessa: tähän mennessä yli 200 kanavaa kaikkialta Euroopasta on vastannut komission kutsuun. Näillä uusilla verkoilla on tarkoitus täydentää Euronews-lähetyksille myönnettyä tukea. Kun viimemainituilla on kohdeyleisönä pääasiassa asioista hyvin perillä olevia, kansainvälisiin uutisiin jo jossain määrin avoimesti suhtautuvia katsojia, radio- ja TV-verkoilla pitäisi tavoittaa "keskiverto-kansalaisia", joille kansalliset ohjelmat ovat läheisempiä. Nämä kaksi verkko tarjoavat vuodesta 2008 lähtien vuosittain 3 500 tuntia unionista kertovaa aineistoa. Komissio pyrkii tavoittamaan 87,5 miljoonaa kuulijaa ja katsojaa päivittäin, kun vuonna 2007 vastaava määrä oli 40 miljoonaa. Tarvittavan rahoituksen vapauttamiseksi on paikallisessa toiminnassa ja paikallisten tiedotuskeskusten sopeuduttava leikkauksiin: näin ollen noin 25 prosenttia toimintamenoista (karkeasti noin 25 miljoonaa euroa) on määrä kohdentaa uudelleen osaston 16 sisällä.

Viestintäpolitiikalla ei vieläkään ole oikeusperustaa, mikä estää vakaiden rahoitusrakenteiden muodostamisen. Rahoitusmahdollisuuksista olisi tästä huolimatta tehtävä avoimempia mahdollisille hakijoille.

Komissio aikoo nostaa jäsenvaltioiden hallintojen kanssa tehtyjen niin kutsuttujen hallinnointikumppanuuksien lukumäärän kahdeksasta kahteenkymmeneen. Nämä kumppanuudet koostuvat yhteistyöhankkeista, joiden rahoituksesta komissio huolehtii, mutta joita johdetaan yhdessä kansallisen hallinnon kanssa, ja joiden vaikutus kansallisella tasolla on osoittautunut suotuisaksi.

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   on päättänyt palauttaa komission alustavassa talousarvioesityksessään viestinten, kulttuurin, kansalaisuuden, koulutuksen ja tiedotuksen alalla ehdottamat määrärahat, mikäli neuvosto päättää vähentää niitä;

2.   pyytää esitettyä suurempaa lisäystä nuorisotoimintaohjelmalle (Youth in Action), joka on osoittautunut hyvin menestyksekkääksi nuorten solidaarisuustunteen kehittämisen tukemisessa ja joka on saanut heidät tuntemaan itsensä eurooppalaisemmiksi;

3.   kehottaa komissiota jatkamaan taiteilijoiden liikkuvuutta koskevaa pilottihanketta ja lisäämään sen rahoitusta, sillä kyseisessä hankkeessa on tähänastisen rahoituksen turvin voitu ainoastaan toteuttaa tutkimus- ja verkostumistoimia, joilla valmistellaan maaperää sille aidosti innovatiiviselle toiminnalle, joka on muodostava hankkeen todellisen lisäarvon;

4.   iloitsee siitä, että komissio on ponnistuksellaan onnistunut luomaan Euroopan laajuisen TV-verkon, joka on tähän mennessä herättänyt jo yli 200:n niin julkisen kuin kaupallisen yhtiön kiinnostuksen, ja tunnustaa tarpeen turvata kyseisenlaisen verkon riittävä rahoitus;

5.   pitää valitettavina vähennyksiä paikallistason viestintätoiminnan rahoituksessa, sillä myös kyseinen toiminta on osoittautunut hyödylliseksi kansalaisten tavoittamisessa ja sillä on oleva erityinen merkitys Euroopan parlamentin vaalien lähestyessä;

6.   kehottaa viestinnän pääosastoa yhdistämään lukuisat tukea myöntävät toimintansa avoimempaan rakenteeseen ja samalla vaiheittain lopettamaan kokeiluluonteisia tietoverkkoja koskevan pilottihankkeen ja sisällyttämään siihen EuroGlobe-pilottihankkeen, jossa voitaisiin koota yhteen viestinnän ja kulttuurin yhdistävät kokeiluluonteiset hankkeet ja jolla edistettäisiin eurooppalaisten julkisten tilojen luomista;

7.   pyytää komissiota harkitsemaan mahdollisuutta ottaa käyttöön erityinen määräraha kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn Unescon yleissopimuksen – jonka sopimuspuoli EU on – täytäntöönpanoa varten ja erityisesti osoittaa varat, jolla rahoitetaan kyseisen yleissopimuksen 18 artiklalla perustettua kulttuurista moninaisuutta edistävää kansainvälistä rahastoa, kuten jäsenvaltiot jo ovat tehneet.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	9.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	29 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Katerina Batzeli, Ivo Belet, Giovanni Berlinguer, Nicodim Bulzesc, Marie-Hélène Descamps, Věra Flasarová, Milan Gaľa, Claire Gibault, Vasco Graça Moura, Christopher Heaton-Harris, Luis Herrero-Tejedor, Ramona Nicole Mănescu, Manolis Mavrommatis, Ljudmila Novak, Dumitru Oprea, Doris Pack, Zdzisław Zbigniew Podkański, Christa Prets, Pál Schmitt, Helga Trüpel, Henri Weber, Thomas Wise, Tomáš Zatloukal
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Slavi Binev, Ignasi Guardans Cambó, Gyula Hegyi, Mary Honeyball, Raimon Obiols i Germà, László Tőkés, Jaroslav Zvěřina, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

oikeudellisten asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (10.9.2008)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009
(C6-0309/2008 – 2008/2026(BUD))Pääluokka III – Komissio

Valmistelija: Monica Frassoni

EHDOTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille komission esittämän tiedon, että vuonna 2006 yhteisön lainsäädännön hallinnoinnin ja täytäntöönpanon valvonnan parissa työskenteli 833,65 hallintovirkamiestä ja 244,78 assistenttia kymmenessä eri pääosastossa, oikeudellisessa yksikössä ja pääsihteeristössä; pitää valitettavana, ettei komissio ole pystynyt antamaan tietoja nimenomaan rikkomismenettelyjen parissa työskentelevien virkamiesten määrästä;

2.  panee lisäksi merkille komission pääsihteerin lausunnon, jonka mukaan komissio ei pysty esittämään yhteenvetoa sääntelyn parantamiseen liittyvistä menoista, koska vaikutusten arviointiin, yksinkertaistamiseen, lainsäädännön laatuun ja arviointiin liittyvät menot jakautuvat kaikkialle talousarvioon sekä toiminta- että hallintomenoihin, eikä komission tilinpitojärjestelmässä ole minkäänlaista tiliöintiperustetta; huomauttaa kuitenkin, että henkilöstökartoituksen seurantaraportissaan 24. huhtikuuta 2007 komissio ilmoitti, että 0,5 prosenttia sen henkilöstöstä työskenteli arvioinnin parissa; pyytää komissiota antamaan tuoreempia ja yksityiskohtaisempia tietoja asiasta;

3.  kiinnittää huomiota talousarvion toimintalohkoon 25 ja toteaa, että komissio ehdottaa vastaavia menoja kuin vuonna 2008 vaikutustenarviointilautakuntaa (0,2 miljoonaa euroa) ja riita-asioista aiheutuvia kustannuksia (4,2 miljoonaa euroa) varten, mutta leikkaa 35,5 prosentilla yhteisön lainsäädännön kodifiointimenoja (2 miljoonaa euroa vuonna 2008 myönnettyjen 3,1 miljoonan euron sijasta);

4.  pyytää komissiota antamaan selvityksen sen viime vuosina toteuttamista toimista ja mahdollisesti tekemistä uusista ehdotuksista toimielimen ympäristöystävällisyyden lisäämiseksi, kuten toimista energian, veden ja paperin kulutuksen ja jätteen tuotannon vähentämiseksi, työmatkaliikennesuunnitelmista jne.;

5.  viittaa eurooppalaista sopimusoikeutta koskevaan toimintasuunnitelmaan ja tutkijoiden laatiman yhteisen viitekehysluonnoksen (DCFR) väliversioon ("Interim Outline Edition"); muistuttaa, että tutkijaryhmät esittävät vuoden 2008 lopussa DCFR:n lopullisen version, jota unionin toimielimet voivat hyödyntää eurooppalaista sopimusoikeutta luotaessa, ja korostaa, että silloin on tärkeää, että viitekehysluonnos on saatavilla mahdollisimman monella virallisella kielellä, jotta poliitikot, oikeustieteilijät ja muut asiasta kiinnostuneet tahot voivat käydä sen pohjalta perinpohjaista keskustelua eurooppalaisen sopimusoikeuden tulevaisuudesta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	9.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	24 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marek Aleksander Czarnecki, Bert Doorn, Monica Frassoni, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Othmar Karas, Piia-Noora Kauppi, Klaus-Heiner Lehne, Katalin Lévai, Antonio Masip Hidalgo, Hans-Peter Mayer, Manuel Medina Ortega, Hartmut Nassauer, Aloyzas Sakalas, Francesco Enrico Speroni, Daniel Strož, Rainer Wieland, Jaroslav Zvěřina, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Ieke van den Burg, Vicente Miguel Garcés Ramón, Jean-Paul Gauzès, Georgios Papastamkos, Gabriele Stauner, Jacques Toubon
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Renate Weber

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (16.9.2008)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009
(C6-0309/2008 – 2008/2026(BUD))Pääluokka III – Komissio

Valmistelija: Bárbara Dührkop Dührkop

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee tyytyväisenä merkille, että osaston 18 "Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue" määrärahojen lisäämistä varainhoitovuonna 2008 jatketaan myös varainhoitovuonna 2009 painottaen merkittävällä tavalla lukuja "Turvallisuus ja vapauksien suojelu", "Muuttovirrat – Yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka" ja "Solidaarisuus – Ulkorajat, viisumipolitiikka ja henkilöiden vapaa liikkuvuus"; katsoo, että tämä on osoitus tämän alan merkityksen kasvusta Euroopan unionin kansalaisille;

2.  muistuttaa, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivalla virastolla (Frontex) on merkittävä ja alati tärkeämpi asema ulkorajojen yhdennetyssä valvonnassa; ehdottaa näin ollen viraston toimintamenojen lisäämistä varainhoitovuonna 2009; katsoo, että toimintamenojen lisäyksen myötä Frontex voi myös huolehtia sitoumuksestaan pysyviin toimintoihin; edellyttää viraston edustajan saapuvan asiasta vastaavaan valiokuntaan esittelemään vuoden 2009 työohjelman;

3.  pyytää saada säännöllisesti tietoja sekä toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) että viisumitietojärjestelmän (VIS) täytäntöönpanosta ja näiden suuren mittakaavan tietojärjestelmien todellisista talousarviovaikutuksista;

4.  vaatii, että Euroopan poliisiakatemia (Cepol) toteuttaa kaikki vuoden 2009 työohjelmaan sisältyvät tavoitteensa, ja kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisemmin sen toimintaan;

5.  kehottaa jäsenvaltioita perustamaan Schengen-alueen viisumikäytäntöä koskevan yhteisen internetsivuston yhteisen viisumipolitiikan edistämiseksi; katsoo, että sivuston olisi toimittava myös viisumihakemusten käsittelyn tukena;

6.  kehottaa niin ikään jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisemmin eri virastojen, kuten Frontexin ja Cepolin, toimintaan, jotta nämä elimet voivat toteuttaa työohjelmissa esitetyt tavoitteensa;

7.  katsoo, että kaikkien asianomaisten virastojen olisi toimittava tiiviimmässä ja paremmin jäsennellyssä yhteistyössä niiden yhteistä etua koskevissa asioissa;

8.  muistuttaa, että parlamentti kannatti Kyproksella kateissa olevista henkilöistä 18. kesäkuuta 2008 antamassaan päätöslauselmassa[1] lisärahoituksen myöntämistä Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitealle (CMP) vuodesta 2009 eteenpäin; kehottaa neuvostoa hyväksymään tämän lisärahoituksen vuodeksi 2009, ja kehottaa komissiota ei ainoastaan jatkamaan tätä työskentelyä vaan myös lisäämään voimavaroja (erityisesti kentällä), palkkaamaan lisää tiedemiehiä ja rahoittamaan lisää laitteistoa;

9.  pyytää komissiota sisällyttämään yhteisön toimia koskevaan Euroopan pakolaisrahaston ja Euroopan paluurahaston vuoden 2009 työohjelman lukuun tietojen keräämisen turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille tarkoitetuissa suljetuissa säilöönottokeskuksissa olevien alaikäisten opetuksesta vastaavien henkilöiden välistä yhteistyötä ja parhaiden käytänteiden vaihtoa varten;

10. pyytää komissiota käyttämään Euroopan pakolaisrahastolle myönnettyjä lisämäärärahoja uudelleensijoittamistoimien tehostamiseksi tarvittavien erityistoimien määrittelemiseksi ja edistämiseksi; kehottaa jäsenvaltioita myös käyttämään myönnettyjä lisämäärärahoja uudelleensijoittamistoimiin liittyvien ensisijaisten erityistoimien täytäntöönpanoon.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	15.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	35 4 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alexander Alvaro, Emine Bozkurt, Mihael Brejc, Kathalijne Maria Buitenweg, Giusto Catania, Jean-Marie Cavada, Carlos Coelho, Panayiotis Demetriou, Bárbara Dührkop Dührkop, Urszula Gacek, Kinga Gál, Jeanine Hennis-Plasschaert, Kartika Tamara Liotard, Lívia Járóka, Ewa Klamt, Magda Kósáné Kovács, Stavros Lambrinidis, Viktória Mohácsi, Javier Moreno Sánchez, Rareş-Lucian Niculescu, Inger Segelström, Csaba Sógor, Vladimir Urutchev, Renate Weber, Tatjana Ždanoka.
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Edit Bauer, Frieda Brepoels, Simon Busuttil, Sophia in 't Veld, Iliana Malinova Iotova, Ona Juknevičienė, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Antonio Masip Hidalgo, Bill Newton Dunn, Luca Romagnoli, María Isabel Salinas García, Eva-Britt Svensson
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Catherine Guy-Quint, Andres Tarand.

• [1]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA (2008)0292.

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (11.9.2008)

budjettivaliokunnalle

Euroopan unionin talousarvioesityksestä varainhoitovuodelle 2009
(C6-0309/2008 – 2008/2026(BUD))Pääluokka III – Komissio

Valmistelija: Costas Botopoulos

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.   ottaa huomioon, että 19. ja 20. kesäkuuta 2008 pidetty Eurooppa-neuvosto muistutti Irlannissa 12. kesäkuuta toimitetun kansanäänestyksen tuloksen johdosta, että Lissabonin sopimuksen tavoitteena on mahdollistaa laajentuneen unionin tehokkaampi ja demokraattisempi toiminta, ja että se pani merkille jatkuvan ratifiointiprosessin,

B.    ottaa huomioon, että koko Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessi ja erityisesti Irlannin kansanäänestykseen liittyvä kampanja osoittivat, että EU:lla on vielä paljon saavutettavaa viestintäpolitiikan alalla, erityisesti vuonna 2009 toimitettavia Euroopan parlamentin vaaleja silmällä pitäen,

C.   ottaa huomioon, että parlamentti on ilmaissut alustavia pohdintoja vuoden 2009 alustavasta talousarvioesityksestä[1] antamassaan päätöslauselmaesityksessä olevansa huolissaan "komission ehdottamista vähennyksistä useisiin budjettikohtiin, joista rahoitetaan viestintätoimia, jotka liittyvät erityisesti tämän alan tehtäviin ja uusiin haasteisiin vuonna 2009, joita ovat muun muassa Euroopan parlamentin vaalit tai Lissabonin sopimuksen mahdollinen voimaantulo",

1.    korostaa tarvetta syventää kansalaisyhteiskunnan osallistumista yhteisössä käytävään keskusteluun sekä jatkuvan ja laaja-alaisen viestintäpolitiikan kehittämiseen, jotta EU:n kansalaiset perehtyisivät EU:n päätöksentekoon ja EU:n toteuttamiin ohjelmiin; korostaa kuitenkin, että nämä toimet edellyttävät lisärahoitusta;

2.    panee merkille, että vaikka koko vuoden 2009 talousarvioesityksessä lisätään maksusitoumuksien määrää 2,8 prosenttia vuoden 2008 talousarvioon nähden, otsakkeen 3b (kansalaisten Eurooppa) määrärahat laskivat lähes 30 prosenttia; pitää tällaista vähennystä valitettavana ratkaisevan tärkeällä politiikan alalla ja korostaa näin ollen, että summia on korotettava merkittävästi ja hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla;

3.    ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että vuonna 2008 otettiin käyttöön uusi yhteisön tason väline poliittisten säätiöiden rahoittamiseksi ja että useita yhteisön säätiöitä on jo perustettu; kehottaa komissiota helpottamaan säätiöiden toimintaa tutkimuksen ja poliittisen elämän alalla säätiöiden toiminnan varhaisessa vaiheessa;

4.    ehdottaa yhteisön poliittisten puolueiden saatavilla olevien varojen lisäämistä, jotta elvytetään yleiseurooppalaista poliittista keskustelua ja viitoitetaan tietä eurooppalaiselle tiedotusvälineitä ja poliittisia puolueita koskevalle alalle erityisesti vuonna 2009 toimitettavia Euroopan parlamentin vaaleja silmällä pitäen;

5.    sitoutuu saattamaan vierailukeskuksen ja verkkopohjaisen tv-kanavan päätökseen ja niiden rahoittamiseen asianmukaisella tavalla sekä ohjaamaan niiden toimintaa vuonna 2009 siten, että vahvistetaan kansalaisten kiinnostusta yleisesti EU‑asioihin ja erityisesti Euroopan parlamentin vaaleihin;

6.    muistuttaa, että Prince-ohjelman kaltaiset viestintäohjelmat ovat olennaisen tärkeitä, kun lisätään kansalaisten tietoisuutta EU‑jäsenyydestä aiheutuvista eduista ja edistetään tiiviimpää yhteistyötä komission ja jäsenvaltioiden välillä; painottaa näin ollen, että vuonna 2009 myönnettävien määrärahojen määrässä huomioidaan vaalivuodesta ja toimielinuudistuksen jatkamisesta aiheutuvat lisähaasteet.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	10.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	14 4 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jean-Luc Dehaene, Maria da Assunção Esteves, Anneli Jäätteenmäki, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Timothy Kirkhope, Jo Leinen, Íñigo Méndez de Vigo, Ashley Mote, Rihards Pīks, Riccardo Ventre, Andrzej Wielowieyski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Graham Booth, Costas Botopoulos, Panayiotis Demetriou, Klaus Hänsch, Roger Helmer, Georgios Papastamkos, Jacek Protasiewicz
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

• [1]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA-PROV(2008)0335.

naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO (10.9.2008)

budjettivaliokunnalle

esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009
(C6-0309/2008 – 2008/2026(BUD))Pääluokka III – Komissio

Esittelijä: Lidia Joanna Geringer de Oedenberg

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  kehottaa komissiota tehostamaan toimia, jotta tasa-arvonäkökohtien huomioimista julkisten talousarvioiden laatimisessa koskevaa periaatetta toteutettaisiin tehokkaammin yleisellä tasolla, koska se on keskeinen keino parantaa sukupuolten välistä tasa-arvoa; on tyytyväinen, että komissio pyrkii järjestelmällisesti soveltamaan tasa-arvon valtavirtaistamista talousarviomenettelyssä, odottaa tutkimusta tasa-arvonäkökohtien huomioimisen toteutettavuudesta talousarvioiden laadinnassa ja pyytää komissiota toimimaan asiasta tehtyjen päätelmien mukaisesti EU:n talousarviomenettelyssä;

2.  vastustaa komission pyrkimystä perääntyä monivuotisista ohjelmista ja vaatii sitä hyväksymään monivuotisessa rahoituskehyksessä laskettua keskimääräistä tasoa vastaavat maksusitoumukset, erityisesti seuraavat seikat huomioon ottaen:

–  huomauttaa, että kaiken kaikkiaan vuosien 2007–2009 maksusitoumusten ja maksujen taso vaihtelee 11,1 ja 11,2 prosentin välillä ja jää näin jälkeen sukupuolten tasa-arvoa koskevalle Progress-ohjelman osa-alue 5:lle varatusta 12 prosentin osuudesta, vaikka vuoden 2009 maksusitoumukset osa-alue 5:lle (budjettikohta 04 04 01 05) ovat saavuttaneet 12 prosentin tason; toteaa lisäksi, että Progress-ohjelmalle myönnetyt kokonaismäärärahat jäävät alle keskimääräisen monivuotistason; kehottaa komissiota näin ollen saattamaan määrärahat päätöksessä N:o 1672/2006/EY[1] vahvistetulle tasolle varsinkin mitä tulee osa-alue 5:een ja soveltamaan tasa-arvoa horisontaalisesti muihin Progress-ohjelman neljään osa-alueeseen: työllisyys, sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus, työolot, syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus;

–  muistuttaa, että Daphne III -ohjelma (väkivallan torjumista koskeva budjettikohta 18 04 07) ei ole täysimääräisesti hyödyntänyt määrärahojensa lisäystä, ja kehottaa komissiota siksi nostamaan maksusitoumustensa määrän monivuotisessa ohjelmassa määritellyn keskimääräisen tason mukaiseksi (116,85 miljoonaa euroa vuosille 2007–2013, päätös N:o 779/2007/EY[2]); kehottaa komissiota arvioimaan hankkeiden arvioinnista vastaaviin henkilöresursseihin myönnettyjä määrärahoja ohjelman tehokkuuden lisäämiseksi;

–  kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita käyttämään rakennerahastoja Euroopan sosiaalirahaston yhteydessä entistä enemmän naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseen;

3.  pitää valitettavana, että komissio ei ole pystynyt rekrytoimaan johtajaa Euroopan tasa-arvoinstituutille, joka perustettiin 20. joulukuuta 2006 annetun asetuksen (EY) N:o 1922/2006[3] nojalla; on sitä mieltä, että palkkaluokka AD13 on riittävä instituutin johtajalle ja että johtajan palkkaluokan nostaminen voisi syrjiä enemmän naisia kuin miehiä, koska tällöin naisten osuus korkeimmissa palkkaluokissa pienenisi asteittain, mikä tarkoittaa, että kyseinen toimi olisi sukupuolineutraaliuden periaatteen vastainen; hylkää komission ehdotuksen muuttaa johtajan palkkaluokka AD13:sta AD14:ään;

4.  kehottaa jakamaan budjettikohdat tasapainoisemmin määrärahamonopolien syntymisen ehkäisemiseksi; korostaa, että monet eurooppalaiset järjestöt toimivat tehokkaasti naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi; kehottaa näin ollen yhdistämään naisten ja miesten tasa-arvoa Euroopan tasolla edistäviä järjestöjä koskevat budjettikohdat, jotta varmistetaan, että määrärahat ovat kaikkien järjestöjen saatavissa tasapuolisesti;

5.  kehottaa käynnistämään pilottihankkeita seuraavilla aloilla: solidaarisuus sukupolvien ja erityisesti hoitajien välillä, miesten panos lasten kasvatuksessa ja perhe- ja työelämän yhteensovittamisessa, naisten sukupolvien välisissä verkostoissa tekemän epävirallisen työn tunnustaminen naisten epävirallisen työn taloudellisen arvon korostamiseksi;

6.  kehottaa säilyttämään budjettikohdat, jotka liittyvät erilaisia häiriötiloja (dysfasia, dyspraksia, dysleksia, dyskalkulia tai tarkkaavaisuuden häiriöt) ja vammaisia henkilöitä koskevien toimintalinjojen kehittämiseen, ja etenkin lisäämään tukea naisille ja miehille, joiden lapsilla on vamma tai erilaisia häiriöitä, ja henkilöille, joilla on jokin häiriö tai vamma, jotta heidän siirtymisensä koulusta työelämään sujuisi joustavasti;

7.  tunnustaa, että henkilöt, joilla on jokin häiriö, tarvitsevat tukea lapsuudestaan lähtien yhteiskuntaan ja työelämään integroitumisessa; katsoo, että yhteisö ja jäsenvaltiot eivät tällä hetkellä tarjoa riittävästi tukea niistä henkilöistä huolehtiville, joilla on jokin häiriö, ja että naiset kantavat tämän vastuun useammin kuin miehet; kehottaa toteuttamaan aiheellisia toimia, joilla varmistetaan, että niistä henkilöistä, joilla on jokin häiriö, huolehtivat naiset ja miehet saavat tukea tasavertaisesti, ja kannattaa pilottihanketta, jonka tarkoituksena on myöntää rahoitusta paremman tuen tarjoamiseksi näiden henkilöiden kasvattajille ja vanhemmille naisten ja miesten tasavertaisia mahdollisuuksia kunnioittaen;

8.  pitää valitettavana, ettei viestintäbudjetissa ole välineitä, joiden avulla viestinnän pääosaston olisi mahdollista soveltaa tasa-arvonäkökohtien huomioimista julkisten talousarvioiden laatimisessa koskevaa lähestymistapaa; korostaa EU:n viestintäpolitiikan merkitystä ja asemaa sukupuolten tasa-arvoon liittyvien asioiden tunnetuksi tekemisessä ja kehottaa etsimään aiheelliset rahoitusvarat tällaisille toimille.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	9.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Edit Bauer, Emine Bozkurt, Ilda Figueiredo, Věra Flasarová, Lissy Gröner, Zita Gurmai, Anneli Jäätteenmäki, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Urszula Krupa, Siiri Oviir, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Zita Pleštinská, Teresa Riera Madurell, Eva-Britt Svensson, Anna Záborská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Gabriela Creţu, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Donata Gottardi, Mary Honeyball, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Maria Petre
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009, Pääluokka III – Komissio
Viiteasiakirjat	C6-0309/2008 – 2008/2026 (BUD)
Asiasta vastaava valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG23.9.2008
Lausunnot pyydetty – ilmoitettu istunnossa (pvä)	23.9.2008
Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)	Jutta Haug 24.1.2008
Alkuperäinen esittelijä
Neuvosto hyväksyi talousarvioesityksen (pvä)	17.7.2008
Neuvosto toimitti talousarvioesityksen (pvä)	0.0.0000
Valiokuntakäsittely	13.10.2008
Hyväksytty (pvä)	13.10.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	24 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Reimer Böge, Salvador Garriga Polledo, Ville Itälä, Alain Lamassoure, Janusz Lewandowski, Margaritis Schinas, Nina Škottová, László Surján, Brigitte Douay, Szabolcs Fazakas, Louis Grech, Catherine Guy-Quint, Jutta Haug, Vladimír Maňka, Anne E. Jensen, Ralf Walter, Kyösti Virrankoski, Gérard Onesta, Helga Trüpel, Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk, Nils Lundgren, Sergej Kozlík
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Esther De Lange, Rihards Pīks, Paul Rübig
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	14.10.2008
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

OIKAISUKIRJELMÄ

Numero Viiteasiakirjat Toimitettu (pvä) Ilmoitettu istunnossa (pvä)	1/2009 SEC(2008)2435 10.9.2008 0.0.0000

• [1]  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1672/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan yhteisön Progress-ohjelman perustamisesta (EUVL L 315, 15.11.2006, s. 1).
• [2]  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 779/2007/EY, tehty 20 päivänä kesäkuuta 2007, lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä ja torjuntaa sekä väkivallan uhrien ja riskiryhmien suojelemista koskevan erityisohjelman (Daphne III -ohjelma) perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa (EUVL L 173, 3.7.2007, s. 19).
• [3]  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1922/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamisesta (EUVL L 403, 30.12.2006, s. 9).