MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi viljelijöille yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti maksettavien suorien tukien järjestelmää koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä

21.10.2008 - (KOM(2008)0306 – C6‑0240/2008 – 2008/0103(CNS)) - *

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta
Esittelijä: Luis Manuel Capoulas Santos

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi viljelijöille yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti maksettavien suorien tukien järjestelmää koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä

(KOM(2008)0306 – C6‑0240/2008 – 2008/0103(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2008)0306),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 36 ja 37 artiklan ja 299 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0240/2008),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6‑0402/2008),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(1 a) Maatalousalan byrokratian vähentämistä olisi jatkettava avoimilla, yksinkertaisemmilla ja kevyemmillä säädöksillä. Yhteinen maatalouspolitiikka voi ainoastaan alhaisempien kustannusten ja vähäisemmän hallintotaakan avulla edistää sitä, että maatalousyrittäjät voivat säilyä kilpailukykyisinä globalisoituvilla markkinoilla.
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(2) Asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 vahvistetaan periaate, jonka mukaan suoria tukia on vähennettävä tai evättävä viljelijöiltä, jotka eivät noudata eräitä kansanterveyteen, eläinten ja kasvien terveyteen, ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyviä vaatimuksia. Tämä täydentävien ehtojen järjestelmä on olennainen osa yhteisön suorien tukien järjestelmää, ja se olisi säilytettävä. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että eräät täydentävien ehtojen vaatimukset eivät liity riittävästi maataloustoimintaan tai maatalousmaahan taikka liittyvät enemmänkin kansallisiin viranomaisiin kuin viljelijöihin. Sen vuoksi täydentävien ehtojen soveltamisalaa on syytä mukauttaa.	(2) Asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 vahvistetaan periaate, jonka mukaan suoria tukia on vähennettävä tai evättävä viljelijöiltä, jotka eivät noudata eräitä kansanterveyteen, eläinten ja kasvien terveyteen, ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyviä vaatimuksia. Tämä täydentävien ehtojen järjestelmä on olennainen osa yhteisön suorien tukien järjestelmää, ja se olisi säilytettävä. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että eräät täydentävien ehtojen vaatimukset eivät liity riittävästi maataloustoimintaan tai maatalousmaahan taikka liittyvät enemmänkin kansallisiin viranomaisiin kuin viljelijöihin. Sen vuoksi täydentävien ehtojen soveltamisalaa on syytä mukauttaa. Jos kaikkiin elintarvikehygieniaa koskeviin säädöksiin1 sisältyvä täydentäviä ehtoja koskeva artikla sisällytetään liitteeseen II, tämän ei pitäisi johtaa lisätarkastuksiin.
	1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, elintarvikehygieniasta (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 55), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 183/2005, annettu 12 päivänä tammikuuta 2005, rehuhygieniaa koskevista vaatimuksista (EYVL L 35, 8.2.2005, s. 1).
Perustelu
Neuvoston asetukseen pitäisi sisällyttää konkreettiset vaatimukset, jotka on esitetty elintarvikehygieniaa koskevien asetusten liitteissä, jotta vältetään virheet säännösten tulkinnassa ja soveltamisessa.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 a) Täydentävien ehtojen järjestelmää olisi jatkuvasti yksinkertaistettava, parannettava ja yhdenmukaistettava. Komission olisi siksi esitettävä kertomus täydentävien ehtojen järjestelmän soveltamisesta kahden vuoden välein.
Perustelu
Esitetään uudelleen tarkistus, jonka Euroopan parlamentti on hyväksynyt 11. joulukuuta 2007 osana mietintöä T6‑0598/2007 (YMP:n suorat tukijärjestelmät ja maaseudun kehittämisen tuki (maaseuturahasto)).
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 b) Täydentäviä ehtoja koskeva järjestelmä saisi viljelijöiden keskuudessa kaiken kaikkiaan enemmän tukea ja politiikka tehostuisi, jos hallintorasitetta vähennetään, tarkastuksia yhdenmukaistetaan, tarkastuksia yhdistetään myös unionin toimielimissä ja tuet maksetaan ajallaan.
Perustelu
Esitetään uudelleen tarkistus, jonka Euroopan parlamentti on hyväksynyt 11. joulukuuta 2007 osana mietintöä T6-0598/2007 (YMP:n suorat tukijärjestelmät ja maaseudun kehittämisen tuki (maaseuturahasto)).
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 c) Viljelijöiden rasitteen rajoittamiseksi jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä olisi kannustettava pitämään paikalla tehtävien tarkastusten ja valvontavirastojen määrä mahdollisimman pienenä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 796/20041 soveltamista. Jäsenvaltioiden olisi siksi annettava toteuttaa vähimmäismäärä tarkastuksia maksajaviraston tasolla. Lisäksi jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä olisi kannustettava toteuttamaan lisätoimenpiteitä tarkastuksia suorittavien henkilöiden määrän rajoittamiseksi ja huolehtimaan siitä, että nämä henkilöt ovat saaneet asianmukaisen koulutuksen, sekä rajaamaan enintään yhteen päivään ajanjakson, jonka kuluessa tietyllä tilalla voidaan suorittaa paikalla tehtävä tarkastus. Komission olisi tuettava jäsenvaltioita otosten yhdennettyä valintaa koskevien vaatimusten täyttämisessä. Paikalla tehtävien tarkastusten otosten valinnassa ei pitäisi ottaa huomioon erityisiä tarkastusten vähimmäismääriä, kuten täydentäviä ehtoja koskevaan järjestelmään liittyvissä erityisissä säännöksissä säädetään.
	________ 1 EUVL L 141, 30.4.2004, s. 18.
Perustelu
Esitetään uudelleen tarkistus, jonka Euroopan parlamentti on hyväksynyt 11. joulukuuta 2007 osana mietintöä T6-0598/2007 (YMP:n suorat tukijärjestelmät ja maaseudun kehittämisen tuki (maaseuturahasto)).
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 d kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 d) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että viljelijöitä ei rangaista kahteen kertaan (tukien vähentäminen tai poistaminen ja asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön noudattamatta jättämisestä aiheutuva sakko) samasta noudattamatta jättämistä koskevasta tapauksesta.
Perustelu
Esitetään uudelleen tarkistus, jonka Euroopan parlamentti on hyväksynyt 11. joulukuuta 2007 osana mietintöä T6-0598/2007 (YMP:n suorat tukijärjestelmät ja maaseudun kehittämisen tuki (maaseuturahasto)).
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Koska asetuksella (EY) N:o 1782/2003 pyritään estämään maatalousmaan käytöstäpoisto ja varmistamaan, että se pidetään viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa, siinä vahvistetaan yhteisön puitteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot vahvistavat vaatimuksia ottaen huomioon asianomaisten alueiden erityispiirteet, mukaan luettuina maaperä ja ilmasto-olosuhteet, viljelyjärjestelmät (maankäyttö, viljelykierto, viljelykäytännöt) sekä tilarakenteet. Pakollisen kesannoinnin jättäminen pois tilatukijärjestelmästä on joissakin tapauksissa saattanut vaikuttaa haitallisesti ympäristöön erityisesti joidenkin maiseman ominaispiirteiden osalta. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa yhteisön nykyisiä säännöksiä, joilla pyritään suojelemaan tiettyjä maiseman ominaispiirteitä.	(3) Koska asetuksella (EY) N:o 1782/2003 pyritään estämään maatalousmaan käytöstäpoisto ja varmistamaan, että se pidetään viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa, siinä vahvistetaan yhteisön puitteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot vahvistavat vaatimuksia ottaen huomioon asianomaisten alueiden erityispiirteet, mukaan luettuina maaperä ja ilmasto-olosuhteet, viljelyjärjestelmät (maankäyttö, viljelykierto, viljelykäytännöt) sekä tilarakenteet. Pakollisen kesannoinnin jättäminen pois tilatukijärjestelmästä on joissakin tapauksissa saattanut vaikuttaa haitallisesti ympäristöön erityisesti tavallisen biologisen monimuotoisuuden sekä joidenkin maiseman ominaispiirteiden osalta. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa yhteisön nykyisiä säännöksiä, joilla pyritään suojelemaan biologista monimuotoisuutta sekä tiettyjä maiseman ominaispiirteitä. Samalla kun otetaan huomioon tarve varmistaa yhteisön lainsäädännön mukaiset veden korkeat laatuvaatimukset, sellaisia lisärajoituksia ei saa asettaa, jotka haittaavat toivottavaa maaseudun kehittämistä.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(4) Vesien suojelu ja vesihuolto maataloustoiminnassa ovat yhä suurempi ongelma eräillä alueilla. Sen vuoksi olisi vahvistettava myös hyvän viljelykunnon ja ympäristön vaatimukseen liittyviä yhteisön puitteita vesien suojelemiseksi saastumiselta ja valumilta sekä vedenkäytön hallinnoimiseksi.	(4) Vesien suojelusta ja vesihuollosta maataloustoiminnassa on tulossa yhä suurempi ongelma yhä suuremmassa osassa yhteisöä. Sen vuoksi olisi vahvistettava myös hyvän viljelykunnon ja ympäristön vaatimukseen liittyviä yhteisön puitteita vesien suojelemiseksi saastumiselta ja valumilta sekä vedenkäytön hallinnoimiseksi ja erityisesti valtavan vuosittaisen vedentuhlauksen vähentämiseksi parempien maatalous- ja vesihuoltojärjestelmien avulla.
Perustelu
Vedenniukkuusongelman ratkaisemiseksi maatalousalan on vähennettävä vedentuhlausta.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Koska pysyvillä laitumilla on myönteisiä ympäristövaikutuksia, on aiheellista soveltaa toimenpiteitä, joilla kannustetaan nykyisten pysyvien laidunten säilyttämiseen entisellään ja vältetään suurten alueiden muuttaminen peltomaaksi.	(5) Koska pysyvillä nurmilla on myönteisiä ympäristövaikutuksia, on aiheellista soveltaa toimenpiteitä, joilla kannustetaan nykyisten pysyvien nurmien säilyttämiseen entisellään ja vältetään suurten alueiden muuttaminen peltomaaksi.
Perustelu
Kaikkia pysyviä nurmia ei käytetä laiduntamiseen. Pysyvät nurmet ovat tärkeitä hiilivarastoja ja Euroopan tärkeimpiä biologisesti monimuotoisia elinympäristöjä. Tässä mielessä niitetyt nurmet ovat yhtä tärkeitä kuin laitumet.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7) Asetuksella (EY) N:o 1782/2003 käyttöön otetulla tuen mukauttamismekanismilla saadut määrät käytetään maaseudun kehittämistoimenpiteiden rahoittamiseen. Kyseisen asetuksen antamisen jälkeen maatalousala on joutunut kohtaamaan lukuisia uusia ja vaikeita haasteita, kuten ilmastonmuutos, bioenergia, paremman vesihuollon tarve ja biologisen monimuotoisuuden tehokkaampi suojeleminen. Euroopan yhteisön on Kioton pöytäkirjan sopimuspuolena mukautettava politiikkojansa ilmastonmuutokseen liittyvien näkökohtien perusteella. Lisäksi vesihuoltoon liittyviin kysymyksiin olisi kiinnitettävä yhä enemmän huomiota vedenniukkuuteen ja kuivuuteen liittyvien vakavien ongelmien vuoksi. Biologisen monimuotoisuuden suojeleminen on merkittävä haaste, ja vaikka huomattavaa kehitystä on tapahtunut, Euroopan yhteisön biologiseen monimuotoisuuteen liittyvän tavoitteen saavuttaminen vuonna 2010 vaatii lisäponnisteluja. Yhteisö ymmärtää, että näihin uusiin haasteisiin on tarpeen pyrkiä vastaamaan yhteisön politiikoilla. Maatalousalalla sopiva väline tähän ovat maaseudun kehittämisohjelmat, jotka laaditaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisesti. Jotta jäsenvaltiot voivat tarkistaa maaseudun kehittämisohjelmiaan joutumatta supistamaan nykyisiä maaseudun kehittämistoimia muilla aloilla, lisärahoitus on tarpeen. Vuosien 2007–2013 rahoituskehyksissä ei kuitenkaan ole varoja yhteisön maaseudun kehittämispolitiikan vahvistamiseksi tarvittavalla tavalla. Tässä tilanteessa on asianmukaista hankkia valtaosa tarvittavista varoista siten, että suoriin tukiin tuen mukauttamismekanismilla tehtävän vähennyksen osuutta korotetaan asteittain.	(7) Asetuksella (EY) N:o 1782/2003 käyttöön otetulla tuen mukauttamismekanismilla saadut määrät käytetään maaseudun kehittämistoimenpiteiden rahoittamiseen. Kyseisen asetuksen antamisen jälkeen maatalousala on joutunut kohtaamaan lukuisia uusia ja vaikeita haasteita, kuten ilmastonmuutos, bioenergia, paremman vesihuollon tarve ja biologisen monimuotoisuuden tehokkaampi suojeleminen. Euroopan yhteisön on Kioton pöytäkirjan sopimuspuolena mukautettava politiikkojansa ilmastonmuutokseen liittyvien näkökohtien perusteella. Lisäksi vesihuoltoon liittyviin kysymyksiin olisi kiinnitettävä yhä enemmän huomiota vedenniukkuuteen ja kuivuuteen liittyvien vakavien ongelmien vuoksi. Biologisen monimuotoisuuden suojeleminen on merkittävä haaste, ja vaikka huomattavaa kehitystä on tapahtunut, Euroopan yhteisön biologiseen monimuotoisuuteen liittyvän tavoitteen saavuttaminen vuonna 2010 vaatii lisäponnisteluja. Yhteisö ymmärtää, että näihin uusiin haasteisiin on tarpeen pyrkiä vastaamaan yhteisön politiikoilla. Maatalousalalla sopiva väline tähän ovat maaseudun kehittämisohjelmat, jotka laaditaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisesti. Joissakin jäsenvaltioissa on jo maaseudun kehittämistä koskevia ohjelmia, joissa uusiin haasteisiin vastataan. Jotta kaikki jäsenvaltiot kuitenkin voivat toteuttaa maaseudun kehittämisohjelmiaan joutumatta supistamaan nykyisiä maaseudun kehittämistoimia muilla aloilla, lisärahoitus on tarpeen. Vuosien 2007–2013 rahoituskehyksissä ei kuitenkaan ole varoja yhteisön maaseudun kehittämispolitiikan vahvistamiseksi tarvittavalla tavalla. Tässä tilanteessa on asianmukaista hankkia valtaosa tarvittavista varoista siten, että suoriin tukiin tuen mukauttamismekanismilla tehtävän vähennyksen osuutta korotetaan asteittain.
Perustelu
Ei olisi asianmukaista pakottaa jäsenvaltioita tarkistamaan maaseudun kehittämistä koskevia ohjelmiaan, jos ne ovat jo käsitelleet uudet haasteet. Se aiheuttaisi myös hallinnollista taakkaa ja vaikuttaisi mahdollisesti kielteisesti viljelijöihin, jotka jo osallistuvat olemassa oleviin maaseudunkehittämisohjelmiin.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Suorien tukien jakautumiselle on ominaista, että suuri osa tuista myönnetään varsin rajalliselle määrälle suurtuensaajia. On selvää, että suuremmat tuensaajat eivät tarvitse samaa yksikkötuen tasoa, jotta tulotukeen liittyvä tavoite saavutettaisiin tehokkaasti. Lisäksi suurempien tuensaajien mahdollisuudet tehdä mukautuksia auttavat niitä toimimaan, vaikka tukitaso olisi alhaisempikin. Korkeita tukimääriä saavien viljelijöiden olisi tasapuolisuuden vuoksi osallistuttava uusiin haasteisiin vastaavien maaseudun tukitoimenpiteiden rahoitukseen erityisellä tavalla. Sen vuoksi näyttäisi olevan asianmukaista vahvistaa mekanismi, jolla suurimpia tukia alennetaan enemmän, ja näin saatavat varat olisi myös käytettävä uusiin haasteisiin vastaamiseksi maaseudun kehittämisen puitteissa. Mekanismin oikeasuhteisuuden varmistamiseksi lisävähennyksiä olisi korotettava asteittain asianomaisten tukimäärien mukaan.	(8) Suorien tukien jakautumiselle on ominaista, että suuri osa tuista myönnetään varsin rajalliselle määrälle suurtuensaajia. Tilarakenteesta riippuen on mahdollista, että suuremmat tuensaajat eivät tarvitse samaa yksikkötuen tasoa, jotta tulotukeen liittyvä tavoite saavutettaisiin tehokkaasti. Lisäksi suurempien tuensaajien mahdollisuudet tehdä mukautuksia auttavat niitä toimimaan, vaikka tukitaso olisi alhaisempikin. Korkeita tukimääriä saavien viljelijöiden olisi – kyseisen tilan kokonaispalkkasumma huomioon ottaen – tasapuolisuuden vuoksi osallistuttava muun muassa sellaisiin uusiin haasteisiin kuten laatutuotteiden ja tuottajayhteisöjen tukemiseen vastaavien maaseudun tukitoimenpiteiden rahoitukseen erityisellä tavalla. Sen vuoksi näyttäisi olevan asianmukaista vahvistaa mekanismi, jolla suurimpia tukia alennetaan enemmän, ja näin saatavat varat olisi myös käytettävä uusiin haasteisiin vastaamiseksi maaseudun kehittämisen puitteissa. Mekanismin oikeasuhteisuuden varmistamiseksi lisävähennyksiä olisi korotettava asteittain asianomaisten tukimäärien mukaan.
Perustelu
Pitäisi ryhtyä toimiin sen varmistamiseksi, että uusien sääntöjen käyttöönotto ei johda työpaikkojen menetyksiin tai kilpailukykyisten, luonnollisesti muodostuneiden tilojen hajottamiseen.
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(8 a) Lisäksi jäsenvaltioille olisi annettava erityinen tukimahdollisuus, jotta voidaan riittävällä tavalla vastata YMP:n terveystarkastuksesta mahdollisesti aiheutuviin uusiin haasteisiin.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Jotta viljelijät voisivat noudattaa nykyaikaista korkealaatuista maataloutta koskevia vaatimuksia, jäsenvaltioilla on tarpeen olla kattava järjestelmä, jossa kaupallisille tiloille tarjotaan neuvontapalveluja. Maatilojen neuvontajärjestelmän olisi lisättävä viljelijöiden tietämystä materiaalivirroista ja maatilan toiminnoista, jotka liittyvät ympäristöä, elintarvikkeiden turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskeviin vaatimuksiin. Järjestelmä ei kuitenkaan saa mitenkään vaikuttaa viljelijöiden velvollisuuksiin ja vastuuseen noudattaa näitä vaatimuksia.	(16) Jotta viljelijät voisivat noudattaa nykyaikaista korkealaatuista maataloutta koskevia vaatimuksia, jäsenvaltioilla on tarpeen olla kattava järjestelmä, jossa kaikille tiloille tarjotaan neuvontapalveluja. Maatilojen neuvontajärjestelmän olisi autettava viljelijöitä tuottamaan tehokkaasti ja kustannuksia säästäen ja lisättävä viljelijöiden tietämystä materiaalivirroista ja maatilan toiminnoista, jotka liittyvät ympäristöä, elintarvikkeiden turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskeviin vaatimuksiin. Järjestelmä ei kuitenkaan saa mitenkään vaikuttaa viljelijöiden velvollisuuksiin ja vastuuseen noudattaa näitä vaatimuksia.
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19) Pienten määrien hallinnointi on vaivalloista jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Liiallisen hallinnollisen taakan hillitsemiseksi jäsenvaltioiden ei pitäisi myöntää suoria tukia, jos tuki olisi pienempi kuin yhteisön keskimääräinen tuki yhdelle hehtaarille tai jos tilan tukikelpoinen ala, jolle tukea haetaan, on vähemmän kuin yksi hehtaari. Olisi säädettävä erityissäännöksestä, joka koskee jäsenvaltioita, joiden tilarakenne poikkeaa merkittävästi yhteisön keskimääräisestä tilarakenteesta. Jäsenvaltion olisi maatalousalansa rakenteiden perusteella voitava valita, kumpaako vaihtoehtoa se soveltaa. Koska viljelijöille, joiden tiloihin ei liity maatalousmaata, on jaettu erityistukioikeuksia, hehtaariperustaisen kynnyksen soveltaminen olisi tehotonta. Tällaisiin viljelijöihin olisi siksi sovellettava vähimmäismäärää, joka perustuu keskimääräiseen vähimmäistukeen.	(19) Pienten määrien hallinnointi on vaivalloista jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Jäsenvaltiot voivat päättää olla myöntämättä suoria tukia sovittavasta vähimmäiskynnyksestä alkaen.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(21) Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi maksettava yhteisön tukijärjestelmien mukaiset tuet täysimääräisesti edunsaajille säädettyjen maksuaikojen kuluessa, jollei tässä asetuksessa säädetyistä tuen vähennyksistä muuta johdu. Suorien tukien hallinnoinnin joustavoittamiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava maksaa suorat tuet kahdessa vuosierässä.	(21) Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi maksettava yhteisön tukijärjestelmien mukaiset tuet täysimääräisesti edunsaajille säädettyjen maksuaikojen kuluessa, jollei tässä asetuksessa säädetyistä tuen vähennyksistä muuta johdu. Suorien tukien hallinnoinnin joustavoittamiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava maksaa suorat tuet kahdessa vuosierässä, jotta maksetaan markkinatasoista korkoa, jos maksu on myöhässä, ja jotta alan tarpeista riippuen voidaan antaa jäsenvaltioille tiettyä joustoa maksupäivistä päättämiseen.
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(23) Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi yhteisiä tukijärjestelmiä on muutettava muuttuvien tilanteiden vuoksi lyhyessäkin määräajassa. Edunsaajat eivät näin ollen voi olettaa tukiedellytysten pysyvän muuttumattomina, vaan heidän olisi oltava valmiita siihen, että järjestelmiä saatetaan tarkistaa talouskehityksen tai talousarviotilanteen perusteella.	Poistetaan.
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(23 a) YMP:n ensimmäinen pilari olisi säilytettävä tulevaisuudessa, jotta turvataan viljelijöiden keskeinen asema talouden kantavina voimina, maiseman suojelijoina ja Euroopan unionin vaatimien korkeiden elintarviketurvallisuusnormien takaajina monilla maaseutualueilla.
Perustelu
Viljelijöiden saamien suorien tukien järjestelmällinen leikkaaminen voisi vähentää huomattavasti niiden kannattavuutta ja vaarantaa monien tilojen selviytymismahdollisuudet. Euroopan unionin on tulevaisuudessa huolehdittava elintarvikeomavaraisuudestaan.
Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(24) Asetuksella (EY) N:o 1782/2003 otettiin käyttöön tilatukijärjestelmä, jossa silloiset eri tukimekanismit yhdistettiin yhdeksi järjestelmäksi, jossa suorat tuet ovat tuotannosta riippumattomia. Tilatukijärjestelmän soveltamisesta saatujen kokemusten mukaan eräitä sen osia voidaan yksinkertaistaa viljelijöiden ja hallinnon kannalta. Koska tilatukijärjestelmä on nyttemmin pantu täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa, joiden velvollisuus on ollut niin tehdä, eräät sen täytäntöönpanon alkuun liittyvät säännökset ovat vanhentuneet ja niitä olisi sen vuoksi tarkistettava. Tässä yhteydessä on eräissä tapauksissa havaittu tukioikeuksien merkittävää alikäyttöä. Tällaisten tilanteiden välttämiseksi ja ottaen huomioon, että viljelijät jo tuntevat tilatukijärjestelmän toiminnan, alun perin vahvistettua määräaikaa käyttämättömien tukioikeuksien palauttamiseksi kansalliseen varantoon olisi lyhennettävä kahdeksi vuodeksi.	(24) Asetuksella (EY) N:o 1782/2003 otettiin käyttöön tilatukijärjestelmä, jossa silloiset eri tukimekanismit yhdistettiin yhdeksi järjestelmäksi, jossa suorat tuet ovat tuotannosta riippumattomia. Tilatukijärjestelmän soveltamisesta saatujen kokemusten mukaan eräitä sen osia voidaan yksinkertaistaa viljelijöiden ja hallinnon kannalta. Koska tilatukijärjestelmä on nyttemmin pantu täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa, joiden velvollisuus on ollut niin tehdä, eräät sen täytäntöönpanon alkuun liittyvät säännökset ovat vanhentuneet ja niitä olisi sen vuoksi tarkistettava. Tässä yhteydessä on eräissä tapauksissa havaittu tukioikeuksien merkittävää alikäyttöä. Tällaisten tilanteiden välttämiseksi määräaika käyttämättömien tukioikeuksien palauttamiseksi kansalliseen varantoon olisi vahvistettava kolmeksi vuodeksi.
Perustelu
Kahden vuoden määräaika on liian lyhyt; on käytettävä asetuksessa 1782/2003 säädettyä kolmen vuoden määräaikaa.
Tarkistus  19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(27) Kesannointivelvoite otettiin käyttöön tarjonnan sääntelymekanismiksi. Kun otetaan huomioon peltokasvien markkinatilanteen kehitys yhdessä tuotannosta irrotettujen tukien kanssa, kyseinen mekanismi ei ole enää tarpeen, ja se olisi sen vuoksi poistettava. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 53 artiklan ja 63 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetut kesannointioikeudet olisi sen vuoksi aktivoitava hehtaarien perusteella soveltaen samoja tukikelpoisuusedellytyksiä kuin muihinkin oikeuksiin.	(27) Kesannointivelvoite otettiin käyttöön tarjonnan sääntelymekanismiksi. Kun otetaan huomioon peltokasvien markkinatilanteen kehitys yhdessä tuotannosta irrotettujen tukien kanssa, kyseinen mekanismi ei ole enää tarpeen, ja se olisi sen vuoksi poistettava. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 53 artiklan ja 63 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetuista kesannointioikeuksista tulee normaaleja oikeuksia.
Perustelu
Selkeytetään oikeudellista epävarmuutta, jota esiintyy kesannointioikeuksien kohtalosta, ja varmistetaan, että poistetaan kaikki mahdolliset "tagit", joita muutoin saattaisi jäädä näihin oikeuksiin.
Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(28) Kun aiemmin tuotantoon sidotut markkinatuet sisällytettiin tilatukijärjestelmään, tukioikeuksien arvo perustui historiallisen mallin valinneissa jäsenvaltioissa aiempiin tilakohtaisiin tukiin. Koska tilatukijärjestelmän käyttöönotosta on jo vuosia ja siihen on onnistuneesti sisällytetty muita aloja, on yhä vaikeampi perustella, miksi aiempaan tukeen perustuvien tukitasojen välillä voi olla merkittäviä tilakohtaisia eroja. Sen vuoksi historiallisen mallin valinneiden jäsenvaltioiden olisi sallittava eräin edellytyksin tarkistaa jaettuja tukioikeuksia niiden yksikköarvon yhdenmukaistamiseksi yhteisön oikeuden yleisperiaatteita ja yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteita noudattaen. Jäsenvaltiot voivat yhdenmukaisempia arvoja vahvistaessaan ottaa huomioon maantieteellisten alueiden ominaispiirteet. Jotta viljelijät voisivat mukautua muuttuviin tukitasoihin, tukioikeuksien arvon yhdenmukaistaminen olisi tehtävä riittävän siirtymäkauden kuluessa ja vain muutamia vähennyksiä soveltaen.	(28) Kun aiemmin tuotantoon sidotut markkinatuet sisällytettiin tilatukijärjestelmään, tukioikeuksien arvo perustui historiallisen mallin valinneissa jäsenvaltioissa aiempiin tilakohtaisiin tukiin. Koska tilatukijärjestelmän käyttöönotosta on jo vuosia ja siihen on onnistuneesti sisällytetty muita aloja, on yhä vaikeampi perustella, miksi aiempaan tukeen perustuvien tukitasojen välillä voi olla merkittäviä tilakohtaisia eroja. Sen vuoksi historiallisen mallin valinneiden jäsenvaltioiden olisi sallittava eräin edellytyksin tarkistaa jaettuja tukioikeuksia niiden yksikköarvon yhdenmukaistamiseksi yhteisön oikeuden yleisperiaatteita ja yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteita noudattaen. Jäsenvaltiot voivat yhdenmukaisempia arvoja vahvistaessaan ottaa huomioon maantieteellisten alueiden ominaispiirteet. Jotta viljelijät voisivat mukautua muuttuviin tukitasoihin, tukioikeuksien arvon yhdenmukaistaminen olisi tehtävä riittävän siirtymäkauden kuluessa kunkin jäsenvaltion valitsemassa tahdissa ja vain muutamia vähennyksiä soveltaen.
Perustelu
Jäsenvaltioille on annettava enemmän joustovaraa.
Tarkistus  21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(29 a) Täydentävien ehtojen järjestelmää ja yhteistä maatalouspolitiikkaa on todennäköisesti mukautettava lisää tulevaisuudessa, koska tällä hetkellä tukien määrä ei aina tunnu olevan oikeassa suhteessa asianomaisten viljelijöiden määräysten noudattamista koskeviin pyrkimyksiin siitä syystä, että tuet riippuvat yhä suuressa määrin aikaisemmista maksuperusteista. Erityisesti eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö on mitä ilmeisimmin kaikkein raskain karjankasvattajille, mikä ei kuitenkaan heijastu heidän tukitasostaan. Mikäli tuodut tuotteet kuitenkin täyttäisivät samat eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset, ei olisi tarvetta maksaa viljelijöille korvausta siitä, että he noudattavat yhteisön lainsäädäntöä tällä alalla. Komission on siksi pyrittävä siihen, että myös muut kuin kaupalliset huolenaiheet otetaan huomioon maahantuonnin kriteereinä Maailman kauppajärjestössä käytävien neuvotteluiden yhteydessä.
Perustelu
Esitetään uudelleen tarkistus, jonka Euroopan parlamentti on hyväksynyt 11. joulukuuta 2007 osana mietintöä T6-0598/2007 (YMP:n suorat tukijärjestelmät ja maaseudun kehittämisen tuki (maaseuturahasto)).
Tarkistus  22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(30) Vaikka asetuksella (EY) N:o 1782/2003 otettiin käyttöön tuotannosta irrotettu tilatukijärjestelmä, siinä myös sallittiin jäsenvaltioiden jättää eräät tuet järjestelmän ulkopuolelle. Kyseisen asetuksen 64 artiklan 3 kohdassa säädetään, että kyseisen asetuksen III osaston 5 luvun 2 ja 3 jaksoissa säädettyjä vaihtoehtoja tarkistetaan markkinoiden ja rakenteiden kehityksen perusteella. Kokemusten perusteella tuen irrottaminen tuotantomääristä lisää tuottajien valinnanmahdollisuuksia, sillä he voivat tehdä tuotantopäätöksensä kannattavuuden ja markkinoiden palautteen perusteella. Tämä pätee erityisesti peltokasveihin, humalaan ja siemeniin ja jossain määrin myös naudanliha-alaan. Sen vuoksi näiden alojen osittain tuotantoon sidotut tuet olisi sisällytettävä tilatukijärjestelmään. Jotta naudanliha-alan tuottajat voisivat vähitellen mukautua uusiin tukijärjestelyihin, olisi säädettävä, että urospuolisista nautaeläimistä myönnettävä erityispalkkio ja teurastuspalkkio sisällytetään tilatukijärjestelmään asteittain. Koska hedelmä- ja vihannesalan tuotantomääriin osittain sidotut tuet on otettu käyttöön vasta hiljattain siirtymävaiheen toimenpiteenä, näiden järjestelmien tarkistaminen ei ole tarpeen.	(30) Vaikka asetuksella (EY) N:o 1782/2003 otettiin käyttöön tuotannosta irrotettu tilatukijärjestelmä, siinä myös sallittiin jäsenvaltioiden jättää eräät tuet järjestelmän ulkopuolelle. Kyseisen asetuksen 64 artiklan 3 kohdassa säädetään, että kyseisen asetuksen III osaston 5 luvun 2 ja 3 jaksoissa säädettyjä vaihtoehtoja tarkistetaan markkinoiden ja rakenteiden kehityksen perusteella. Kokemusten perusteella tuen irrottaminen tuotantomääristä voisi lisätä tuottajien valinnanmahdollisuuksia, sillä he voivat tehdä tuotantopäätöksensä kannattavuuden ja markkinoiden palautteen perusteella. Siksi jäsenvaltioille olisi annettava lupa jatkaa omalla päätöksellään suorien tukien irrottamista tuotannosta. Koska hedelmä- ja vihannesalan tuotantomääriin osittain sidotut tuet on otettu käyttöön vasta hiljattain siirtymävaiheen toimenpiteenä, näiden järjestelmien tarkistaminen ei ole tarpeen.
Tarkistus  23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 31 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(31 a) Tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joilla tuetaan unionin lammasalaa, joka on vakavissa vaikeuksissa. Olisi pantava täytäntöön suositukset, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin 19 päivänä kesäkuuta 2008 antamaan suositukseen lammas- ja vuohialan tulevaisuudesta Euroopassa1.
	1 Hyväksytyt tekstit P6_TA(2008)0310.
Tarkistus  24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 32 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(32) Jäsenvaltioiden olisi sallittava käyttää enintään 10 prosenttia enimmäismääristään erityistuen myöntämiseksi tarkoin määritellyissä tapauksissa. Jäsenvaltion pitäisi kohdistaa tällainen tuki ympäristönhoitoon sekä maataloustuotteiden laadun ja kaupan pitämisen parantamiseen. Erityistukea pitäisi olla käytettävissä myös maitokiintiöiden asteittaisen lakkauttamisen vaikutusten vähentämiseksi ja tuen irrottamiseksi tuotantomääristä erityisen herkillä aloilla. Koska riskienhallinnan merkitys kasvaa, jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus osallistua viljelijöiden satovakuutusten kustannuksiin sekä eräiden eläin- tai kasvitaudeista johtuvien taloudellisten tappioiden korvaamiseen. Yhteisön kansainvälisten velvollisuuksien noudattamiseksi tuotantoon sidottuihin tukitoimenpiteisiin käytettävissä olevat varat olisi rajoitettava asianmukaiselle tasolle. Olisi vahvistettava edellytykset, jotka koskevat satovakuutusten kustannuksiin osallistumista ja eläin- tai kasvitaudeista johtuvia korvauksia.	(32) Jäsenvaltioiden olisi sallittava käyttää enintään 10 prosenttia enimmäismääristään erityistuen myöntämiseen tarkoin määritellyissä tapauksissa. Jäsenvaltion pitäisi kohdistaa tällainen tuki ympäristönhoitoon sekä maataloustuotteiden laadun ja kaupan pitämisen parantamiseen. Erityistukea pitäisi olla käytettävissä myös maitokiintiöiden asteittaisen lakkauttamisen vaikutusten vähentämiseksi ja tuen irrottamiseksi tuotantomääristä erityisen herkillä aloilla. Yhteisön kansainvälisten velvollisuuksien noudattamiseksi tuotantoon sidottuihin tukitoimenpiteisiin käytettävissä olevat varat olisi rajoitettava asianmukaiselle tasolle.
Tarkistus  25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 32 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(32 a) Koska riskienhallinnan merkitys kasvaa, jäsenvaltioiden olisi sallittava käyttää vielä enintään 5 prosenttia enimmäismääristään myöntääkseen tukea viljelijöille tai tuottajajärjestöille tai ‑ryhmittymille vakuutusmaksuihin ja sijoitusrahastoihin liittyviä menoja koskevan taloudellisen tuen muodossa.
Tarkistus  26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 36 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(36) Suorien tukien tuotannosta irrottaminen ja tilatukijärjestelmän käyttöönotto olivat yhteisen maatalouspolitiikan uudistusprosessin olennaisia osatekijöitä. Vuonna 2003 oli kuitenkin useita syitä säilyttää eräiden viljelykasvien erityistuki. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 täytäntöönpanosta saadut kokemukset yhdessä markkinatilanteen kehityksen kanssa osoittavat, että tilatukijärjestelmän ulkopuolelle vuonna 2003 jätetyt järjestelmät voidaan nyt sisällyttää siihen markkinasuuntautuneemman ja kestävän maatalouden edistämiseksi. Tämä koskee erityisesti oliiviöljyalaa, jolla tuet sidottiin tuotantomääriin vain vähäisessä määrin. Myös durumvehnän, valkuaiskasvien, riisin, perunatärkkelyksen ja pähkinöiden osalta jäljellä olevien tuotantoon sidottujen tukien lisääntyvä tehottomuus puoltaa tuen irrottamista tuotantomääristä. Pellava-alalla jalostustuki on syytä poistaa ja sisällyttää asianomaiset määrät tilatukijärjestelmään. Riisi-, kuivarehu-, perunatärkkelys- ja pellava-aloilla olisi säädettävä siirtymäkaudesta, jotta niiden siirtyminen tuotannosta irrotettuun tukeen olisi mahdollisimman joustavaa. Pähkinöiden osalta jäsenvaltioiden olisi sallittava edelleen säilyttää tuen kansallinen osa tuotantoon sidottuna, jotta tuotannosta irrottamisen vaikutukset vaimenisivat.	(36) Suorien tukien tuotannosta irrottaminen ja tilatukijärjestelmän käyttöönotto olivat yhteisen maatalouspolitiikan uudistusprosessin olennaisia osatekijöitä. Vuonna 2003 oli kuitenkin useita syitä säilyttää eräiden viljelykasvien erityistuki. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 täytäntöönpanosta saadut kokemukset yhdessä markkinatilanteen kehityksen kanssa osoittavat, että tilatukijärjestelmän ulkopuolelle vuonna 2003 jätetyt järjestelmät voitaisiin nyt sisällyttää jäsenvaltioiden valinnan mukaan siihen markkinasuuntautuneemman ja kestävän maatalouden edistämiseksi. Tämä koskee erityisesti oliiviöljyalaa, jolla tuet sidottiin tuotantomääriin vain vähäisessä määrin. Myös durumvehnän, riisin, perunatärkkelyksen ja pähkinöiden osalta jäljellä olevien tuotantoon sidottujen tukien lisääntyvä tehottomuus puoltaa tuen irrottamista tuotantomääristä. Riisi-, perunatärkkelys- ja pellava-aloilla olisi säädettävä siirtymäkaudesta, jotta niiden siirtyminen tuotannosta irrotettuun tukeen olisi mahdollisimman joustavaa. Pähkinöiden osalta jäsenvaltioiden olisi sallittava edelleen säilyttää tuen kansallinen osa tuotantoon sidottuna, jotta tuotannosta irrottamisen vaikutukset vaimenisivat.
Tarkistus  27 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 37 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(37) Kun tilatukijärjestelmään sisällytetään uusia järjestelmiä, olisi säädettävä tilatukijärjestelmässä myönnettävien tuottajakohtaisten uusien tulotukien laskennasta. Pähkinä-, perunatärkkelys-, pellava- ja kuivarehualoilla lisätuki olisi myönnettävä viljelijän viimeksi kuluneina vuosina saaman tuen perusteella. Kun kyseessä on sellaisten tukien sisällyttäminen tilatukijärjestelmään, jotka oli jätetty sen ulkopuolelle vain osittain, jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava käyttää alkuperäisiä viitekausia.	(37) Kun tilatukijärjestelmään sisällytetään uusia järjestelmiä, olisi säädettävä tilatukijärjestelmässä myönnettävien tuottajakohtaisten uusien tulotukien laskennasta. Pähkinä-, perunatärkkelys- ja pellava-aloilla lisätuki olisi myönnettävä viljelijän viimeksi kuluneina vuosina saaman tuen tai viljelijällä useimpina viime vuosina olleiden tuotantokiintiöiden perusteella. Kun kyseessä on sellaisten tukien sisällyttäminen tilatukijärjestelmään, jotka oli jätetty sen ulkopuolelle vain osittain, jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava käyttää alkuperäisiä viitekausia.
Tarkistus  28 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 38 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(38) Asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 otetaan käyttöön erityistuki energiakasveille alan kehityksen edistämiseksi. Energiakasvien erityistuen myöntämiselle ei ole enää riittävästi perusteita ottaen huomioon bioenergia-alan viimeaikainen kehitys, tällaisten tuotteiden suuri kysyntä kansainvälisillä markkinoilla ja sitovat tavoitteet, jotka on asetettu bioenergian osuudelle kaikista polttoaineista vuoteen 2020 mennessä.	(38) Asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 otetaan käyttöön erityistuki energiakasveille alan kehityksen edistämiseksi. Energiakasvien kytketyn tuen myöntämiselle ei ole enää riittävästi perusteita ottaen huomioon bioenergia-alan viimeaikainen kehitys, tällaisten tuotteiden suuri kysyntä kansainvälisillä markkinoilla ja sitovat tavoitteet, jotka on asetettu bioenergian osuudelle kaikista polttoaineista vuoteen 2020 mennessä. Näin ollen myös sitä koskevat summat olisi tulevaisuudessa siirrettävä tilatukijärjestelmään.
Tarkistus  29 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d) tukijärjestelmät riisiä, tärkkelysperunaa, puuvillaa, sokeria, hedelmiä ja vihanneksia, lampaan- ja vuohenlihaa sekä naudanlihaa tuottaville viljelijöille;	d) tukijärjestelmät riisiä, valkuaiskasveja, tärkkelysperunaa, sokeria, hedelmiä ja vihanneksia, tupakkaa, lampaan- ja vuohenlihaa sekä naudanlihaa tuottaville viljelijöille;
Tarkistus  30 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – a kohta
Komission teksti	Tarkistus
a) 'viljelijällä' tarkoitetaan sellaista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmää riippumatta ryhmän ja sen jäsenten oikeudellisesta asemasta kansallisessa lainsäädännössä, jonka tila sijaitsee yhteisön alueella, siten kuin perustamissopimuksen 299 artiklassa tarkoitetaan ja joka harjoittaa maataloustoimintaa;	a) 'viljelijällä' tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmää riippumatta ryhmän ja sen jäsenten oikeudellisesta asemasta kansallisessa lainsäädännössä ja jonka tila sijaitsee yhteisön alueella, siten kuin perustamissopimuksen 299 artiklassa tarkoitetaan, ja joka harjoittaa maataloustoimintaa, joka on hänen pääasiallinen tulonlähteensä;
Perustelu
Selvennyksellä varmistetaan, että tuki osoitetaan henkilöille, jotka tosiasiallisesti harjoittavat maataloustoimintaa, joka voi auttaa säilyttämään sosiotaloudellisen rakenteen, joka on niin keskeisen tärkeä tietyillä alueilla.
Tarkistus  31 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – a a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	a a) 'viljelijällä, jolla on tukioikeuksia' tarkoitetaan viljelijää, jolle on jaettu tai lopullisesti siirretty tukioikeuksia;
Tarkistus  32 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – f a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	f a) 'alueella' tarkoitetaan asianomaisen jäsenvaltion valinnan mukaan joko jäsenvaltiota tai sen osaa taikka jäsenvaltiossa olevaa maantieteellistä aluetta, jolla on erityispiirteitä ja/tai rakenteellisia erityishaittoja;
Tarkistus  33 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Suoria tukia saavan viljelijän on noudatettava liitteessä II lueteltuja lakisääteisiä hoitovaatimuksia sekä 6 artiklan mukaisesti vahvistettua hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta.	1. Suoria tukia saavan viljelijän on noudatettava liitteessä II lueteltuja lakisääteisiä hoitovaatimuksia sekä 6 artiklan mukaisesti vahvistettua hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta, paitsi jos se on käytännössä mahdotonta tai suhteetonta.
Perustelu
Periaate, jonka mukaan menettelyjä yksinkertaistetaan täydentävien ehtojen avulla, on ristiriidassa tämän vaatimuksen kanssa, sillä siitä aiheutuu tarpeetonta taakkaa ja byrokratiaa. Nykyiset EU:n säännökset kattavat jo valtaosan vaadituista ehdoista.
Tarkistus  34 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Suoria tukia saavan viljelijän on noudatettava työturvallisuussäännöksiä sekä kyseisen jäsenvaltion säätämiä sopimusoikeudellisia säännöksiä.
Tarkistus  35 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	a a) työturvallisuus;
Perustelu
On aihetta palauttaa tämä jo komission vuonna 2003 tekemässä uudistusehdotuksessa ollut säännös.
Tarkistus  36 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että maatalousmaa, erityisesti maa, jota ei enää käytetä tuotantoon, säilytetään viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa. Jäsenvaltioiden on määriteltävä kansallisella tai alueellisella tasolla hyvää viljelykuntoa ja ympäristöä koskevat vähimmäisvaatimukset liitteessä III esitetyn kehyksen perusteella ottaen huomioon kyseisten alueiden erityispiirteet, mukaan luettuina maaperä ja ilmasto-olosuhteet, olemassa olevat viljelyjärjestelmät, maankäyttö, viljelykierto, viljelykäytännöt ja tilarakenteet.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että maatalousmaa, erityisesti maa, jota ei enää käytetä tuotantoon, säilytetään viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa. Jäsenvaltioiden on määriteltävä kansallisella tai alueellisella tasolla hyvää viljelykuntoa ja ympäristöä koskevat vähimmäisvaatimukset ottaen huomioon liitteessä III esitetyt aiheet, komission laatimat suuntaviivat ja/tai muut ominaispiirteiden mukaiset standardit, kyseisten alueiden erityispiirteet, mukaan luettuina maaperä ja ilmasto-olosuhteet, ekosysteemit, olemassa olevat viljelyjärjestelmät, maankäyttö, viljelykierto, viljelykäytännöt ja tilarakenteet. Kyseiset vähimmäisvaatimukset on mukautettava kuhunkin tilanteeseen ja ne on hyväksyttävä maatalouden ja ympäristön näkökulmasta tieteellisen tutkimuksen ja sovelletun käytännön osoittaman optimaalisen tehokkuuden mukaisesti. Näin unioni joutuu vähitellen suunnittelemaan uudestaan koko maataloustuotantotapansa tehdäkseen maataloudesta ekologisesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista.
	Liitteen III toinen sarake sisältää vapaaehtoiset normit, ja jäsenvaltioiden on itse päätettävä, soveltavatko ne niitä. Lisäksi toteutettujen toimenpiteiden on perustuttava yhteisön voimassa olevaan lainsäädäntöön, eivätkä ne saa aiheuttaa lisävelvoitteita.
Tarkistus  37 Ehdotus asetukseksi 6 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 a artikla
	Kukin jäsenvaltio voi ottaa käyttöön täydentävän bonusehdon, joka merkitsee bonuspisteiden myöntämistä maanviljelijöille silloin, kun nämä ovat toteuttaneet biologista monimuotoisuutta edistäviä toimia ympäristötoimenpiteitä koskevien hyvien täydentävien ehtojen lisäksi. Kunkin jäsenvaltion on määriteltävä, mitkä toimet ovat hyväksyttäviä kyseisten pisteiden saamiseksi. Bonuspisteitä voidaan käyttää 6 artiklassa tarkoitetun hyvän viljelykunnon ja ympäristön vaatimuksen seurauksena annettujen rangaistuspisteiden hyvittämiseen. Jäsenvaltioiden on määriteltävä korvausmekanismit.
Tarkistus  38 Ehdotus asetukseksi 6 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	6 a artikla
	Elintarviketurva
	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tasapainoista ja kestävää maankäyttöä tavoiteltaessa kansallista tai alueellista elintarviketurvaa pidetään ensisijaisena tavoitteena. Koska suunnitteilla on energiantuotannon lisääminen maatalousraaka-aineista, jäsenvaltioiden on toteutettava elintarviketurvaa koskevia tarkastuksia, joiden avulla suljetaan pois elintarvikehuollon vaarantuminen.
Perustelu
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 33 artiklassa vahvistetaan, että elintarviketurva on tavoite. Ilmastonmuutoksen ja elintarvikkeiden maailmanlaajuisen hinnannousun myötä, kyseinen tavoite on nyt taas ajankohtaisempi ja se pitäisikin sisällyttää luetteloon perusvaatimuksista tilojen hoitamisen osalta.
Tarkistus  39 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Kaikkia viljelijälle tiettynä kalenterivuonna myönnettäviä suoria tukia, joiden määrä ylittää 5 000 euroa, vähennetään kunakin vuonna vuoteen 2012 saakka seuraavien prosenttimäärien mukaisesti:	1. Kaikkia viljelijälle tiettynä kalenterivuonna myönnettäviä suoria tukia, joiden määrä ylittää 5 000 euroa, vähennetään kunakin vuonna vuoteen 2012 saakka seuraavien prosenttimäärien mukaisesti:
a) 2009: 7 prosenttia,	a) 2009: 6 prosenttia,
b) 2010: 9 prosenttia,	b) 2010: 6 prosenttia,
c) 2011: 11 prosenttia,	c) 2011: 7 prosenttia,
d) 2012: 13 prosenttia.	d) 2012: 7 prosenttia.
Tarkistus  40 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pakolliseen mukauttamiseen tehtävät lisäykset ovat yhteensopivia vapaaehtoisen mukauttamisen kanssa.
Perustelu
Tämä on tarpeen, jotta kaikilla Euroopan viljelijöillä on edelleen tasapuoliset toimintaedellytykset ja jottei tiettyjä viljelijöitä syrjitä kansallisen hallituksen politiikan vuoksi.
Tarkistus  41 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettuja vähennyksiä korotetaan	2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettuja vähennyksiä korotetaan
a) 3 prosenttiyksiköllä, jos määrä on 100 000–199 999 euroa;	a) 1 prosenttiyksiköllä, jos määrä on 100 000–199 999 euroa;
b) 6 prosenttiyksiköllä, jos määrä on 200 000–299 999 euroa;	b) 2 prosenttiyksiköllä, jos määrä on 200 000–299 999 euroa;
c) 9 prosenttiyksiköllä, jos määrä on vähintään 300 000 euroa.	c) 3 prosenttiyksiköllä, jos määrä on vähintään 300 000 euroa.
Tarkistus  42 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä sovelletaan ainoastaan tukiin, jotka kaikilta osin kuuluvat tilatukijärjestelmään.
Tarkistus  43 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta Ranskan merentakaisten departementtien, Azorien ja Madeiran, Kanariansaarten sekä Egeanmeren saarten viljelijöille myönnettävään suoraan tukeen.	3. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta Ranskan merentakaisten departementtien, Azorien ja Madeiran, Kanariansaarten, Egeanmeren sekä Joonianmeren saarten viljelijöille myönnettävään suoraan tukeen.
Tarkistus  44 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Suorien tukien kokonaisnettomäärät, jotka voidaan myöntää jäsenvaltiossa tiettynä kalenterivuonna tämän asetuksen 7 ja 10 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 378/2007 1 artiklan soveltamisen jälkeen, eivät saa ylittää tämän asetuksen liitteessä IV esitettyjä enimmäismääriä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan soveltamista. Jäsenvaltion on liitteessä IV esitettyjen enimmäismäärien noudattamiseksi tarvittaessa vähennettävä suoria tukia lineaarisesti.	1. Suorien tukien kokonaisnettomäärät, jotka voidaan myöntää jäsenvaltiossa tiettynä kalenterivuonna tämän asetuksen 7 ja 10 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 378/2007 1 artiklan soveltamisen jälkeen, eivät saa ylittää tämän asetuksen liitteessä IV esitettyjä enimmäismääriä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan soveltamista. Jäsenvaltion on liitteessä IV esitettyjen enimmäismäärien noudattamiseksi tarvittaessa vähennettävä lineaarisesti sellaisia suoran tuen määriä, joihin sovelletaan mukautusvähennyksiä.
Tarkistus  45 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio tarkistaa liitteessä IV esitetyt kansalliset enimmäismäärät 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ottaakseen huomioon	2. Komissio tarkastaa vuosittain liitteessä IV esitetyt kansalliset enimmäismäärät 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ottaakseen huomioon
a) muutokset enimmäismääriin, jotka voidaan myöntää suorien tukien yhteydessä;	a) muutokset enimmäismääriin, jotka voidaan myöntää suorien tukien yhteydessä;
b) muutokset asetuksessa (EY) N:o 378/2007 tarkoitettuun vapaaehtoiseen tuen mukauttamiseen;
c) muutokset tilojen rakenteissa.	c) muutokset tilojen rakenteissa.
	ja ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille.
Perustelu
On vaikeaa ennustaa suorien tukien todellista rahoitustarvetta, joten komission olisi vuosittain tarkistettava jäsenvaltioiden suorien tukien enimmäismäärät ja verrattava niitä todellisiin tarpeisiin.
Tarkistus  46 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Määrät, jotka saadaan 7 artiklassa säädettyjen vähennysten soveltamisesta muissa kuin uusissa jäsenvaltioissa, ovat käytettävissä yhteisön lisätukena Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) toimenpiteisiin asetuksen (EY) N:o 1698/2005 ja seuraavissa kohdissa esitettyjen edellytysten mukaisesti.	1. Määrät, jotka saadaan 7 artiklassa säädettyjen vähennysten soveltamisesta muissa kuin uusissa jäsenvaltioissa, ovat käytettävissä yhteisön tukena Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) toimenpiteisiin asetuksen (EY) N:o 1698/2005 ja seuraavissa kohdissa esitettyjen edellytysten mukaisesti.
Tarkistus  47 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Edellä 7 artiklaa sovelletaan viljelijöihin uudessa jäsenvaltiossa minä tahansa kalenterivuonna vain, jos kyseisessä jäsenvaltiossa kyseisenä kalenterivuonna 110 artiklan mukaisesti sovellettava suorien tukien taso on vähintään yhtä suuri kuin muissa kuin uusissa jäsenvaltioissa, kun otetaan huomioon 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti sovellettavat vähennykset.	1. Mukautus on pakollinen uusissa jäsenvaltioissa vasta sitten, kun ne saavat täysimääräisiä suoria tukia.
Perustelu
Mukautusta ei voida panna täytäntöön uusissa jäsenvaltioissa ennen vuotta 201 eli ennen kuin täysimääräiset suorat tuet otetaan käyttöön. On otettava huomioon kaksi tekijää: ensinnäkin suoran tuen alhainen määrä verrattuna niihin, joita toteutetaan EU15:ssa, ja toiseksi se tosiasia, että täysimääräisiä maksuja ei ole vielä otettu käyttöön.
Tarkistus  48 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Edellä 7 artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamisesta saadut määrät jaetaan 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sille uudelle jäsenvaltiolle, jossa vastaavat määrät ovat kertyneet. Ne on käytettävä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 69 artiklan 5 a kohdan mukaisesti.	4. Edellä 7 artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamisesta saadut määrät jaetaan 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sille uudelle jäsenvaltiolle, jossa vastaavat määrät ovat kertyneet.
Tarkistus  49 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Maatilojen neuvontajärjestelmä	Maatilojen tutkimus- ja neuvontajärjestelmä
Tarkistus  50 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Neuvontapalvelujen on katettava vähintään 1 luvussa tarkoitetut lakisääteiset hoitovaatimukset sekä hyvän viljelykunnon ja ympäristön vaatimus.	2. Tutkimus- ja neuvontapalvelujen on katettava vähintään 1 luvussa tarkoitetut lakisääteiset hoitovaatimukset sekä hyvän viljelykunnon ja ympäristön vaatimus ja sellaisten tuotantotapojen levittäminen, jotka ovat taloudellisesti tehokkaita, ekologisesti kestäviä ja taloudellisempia luonnonvarojen ja tuotantokustannusten kannalta (energia, panokset jne.).
Perustelu
La conditionnalité joue un rôle utile, mais un important travail de vulgarisation doit être entrepris auprès des agriculteurs afin de les aider à mettre en place de nouveaux modèles de production performants sur le plan de la production et plus durables intégrant de nombreuses externalités négatives de l’agriculture. Certains agriculteurs utilisent déjà ces nouveaux itinéraires techniques qui conduisent l’agriculteur à raisonner plus globalement le fonctionnement de son exploitation prise en compte dans son écosystème. Ces nouvelles pratiques procèdent d’un changement technologique susceptible d’engager l’agriculture sur une voie de développement plus viable et plus durable. Il convient de favoriser la diffusion des ces innovations par le biais du conseil auprès des agriculteurs.
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus  51 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2 . Jäsenvaltioiden on annettava etusija viljelijöille, jotka saavat enemmän kuin 15 000 euroa suoraa tukea vuosittain.	2. Jäsenvaltioiden on valvottava, että maanviljelijät voivat osallistua vapaaehtoisesti tähän neuvontajärjestelmään.
Tarkistus  52 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tämän tietokannan on mahdollistettava erityisesti se, että jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen saa suoraan ja viipymättä käyttöönsä kalenterivuotta ja/tai markkinointivuotta koskevat tiedot vuodesta 2000 alkaen.	Tämän tietokannan on mahdollistettava erityisesti se, että jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen saa suoraan ja viipymättä käyttöönsä kalenterivuotta ja/tai markkinointivuotta koskevat tiedot vuodesta 2000 alkaen ja uusilta jäsenvaltioilta niiden unioniin liittymisen jälkeisestä vuodesta alkaen.
Perustelu
Vuosi 2000 ei voi olla viitevuosi unioniin vuonna 2004 tai 2007 liittyneille maille.
Tarkistus  53 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on tehtävä tukihakemuksille hallinnollisia tarkastuksia tukikelpoisuusedellytysten tarkistamiseksi.	1. Jäsenvaltioiden on tehtävä tukihakemuksille hallinnollisia tarkastuksia tukikelpoisuusedellytysten tarkistamiseksi. Nämä hallinnolliset tarkastukset eivät saa olla liian raskaita maanviljelijöille, eritoten mitä tulee kustannuksiin ja paperityöhön.
Perustelu
Byrokratian vähentäminen.
Tarkistus  54 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarkastuksia paikalla todetakseen, noudattavatko viljelijät 1 luvussa tarkoitettuja velvoitteita.	1. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarkastuksia paikalla todetakseen, noudattavatko viljelijät 1 luvussa tarkoitettuja velvoitteita. Tällaiset tarkastukset on suoritettava tietyllä tilalla enintään yhden päivän kuluessa eivätkä ne saa olla liian työläitä maanviljelijöille.
Tarkistus  55 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltiot voivat käyttää nykyisiä hallinto- ja valvontajärjestelmiään varmistaakseen 1 luvussa tarkoitettujen lakisääteisten hoitovaatimusten sekä hyvän viljelykunnon ja ympäristön vaatimuksen noudattamisen.	2. Jäsenvaltiot voivat käyttää nykyisiä hallinto- ja valvontajärjestelmiään varmistaakseen 1 luvussa tarkoitettujen lakisääteisten hoitovaatimusten sekä hyvän viljelykunnon ja ympäristön vaatimuksen noudattamisen. Jäsenvaltioiden on kuitenkin pyrittävä rajoittamaan tietyllä tilalla paikalla tehtäviä tarkastuksia suorittavien tarkastuslaitosten ja henkilöiden määrää.
Perustelu
Esitetään uudelleen tarkistus, jonka Euroopan parlamentti on hyväksynyt 11. joulukuuta 2007 osana mietintöä T6-0598/2007 (YMP:n suorat tukijärjestelmät ja maaseudun kehittämisen tuki (maaseuturahasto)).
Tarkistus  56 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Jäsenvaltiot voivat käyttää yksityisiä hallinto- ja valvontajärjestelmiä, jos ne ovat kansallisten viranomaisten virallisesti hyväksymiä.
Tarkistus  57 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 2 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 b. Jäsenvaltioiden on pyrittävä suunnittelemaan tarkastukset siten, että tilat, joilla voidaan parhaiten suorittaa tarkastuksia tiettynä aikana vuodesta, todellakin tarkastetaan kyseisenä ajanjaksona. Jos tarkastuslaitos ei kuitenkaan kausiluonteisista syistä pysty tarkastamaan kokonaan tai osittain tiettyä lakisääteistä hoitovaatimusta tai hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta paikalla tehtävän tarkastuksen aikana, vaatimukset katsotaan täytetyiksi.
Tarkistus  58 Ehdotus asetukseksi 25 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös, jos kyseinen noudattamatta jättäminen johtuu suoraan sellaisen henkilön toiminnasta tai laiminlyönnistä, jolle tai jolta maatalousmaa on siirtynyt.	Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös, jos kyseinen noudattamatta jättäminen johtuu suoraan sellaisen henkilön toiminnasta tai laiminlyönnistä, jolle tai jolta maatalousmaa on siirtynyt, paitsi jos laiminlyönnin tehnyt henkilö on myös jättänyt tukihakemuksen kyseiselle vuodelle. Jälkimmäisessä tapauksessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu seuraamus kohdennetaan laiminlyönnin tehneelle henkilölle maksettavien suorien tukien määrään.
Tarkistus  59 Ehdotus asetukseksi 25 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tässä kohdassa 'siirtymisellä' tarkoitetaan minkä tahansa tyyppistä toimea, jolla maatalousmaa lakkaa olemasta siirtäjän käytössä.	Tässä kohdassa 'siirtymisellä' tarkoitetaan minkä tahansa tyyppistä toimea, jolla maatalousmaa lakkaa olemasta siirtäjän käytössä, lukuun ottamatta siirtymisiä, joita kyseinen maanviljelijä ei voi estää.
Tarkistus  60 Ehdotus asetukseksi 25 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jos jäsenvaltio päättää käyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua vaihtoehtoa, toimivaltaisen viranomaisen on seuraavana vuonna toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että viljelijä oikaisee havaitun noudattamatta jättämisen. Havainnot ja tilanteen korjaamiseksi toteutettavat toimet on ilmoitettava viljelijälle.	Jos jäsenvaltio päättää käyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua vaihtoehtoa, toimivaltainen viranomainen ilmoittaa havaitun noudattamatta jättämisen viljelijälle, jonka on puolestaan ilmoitettava tilanteen korjaamiseksi toteutetut toimet. Valvoakseen, onko viljelijä toteuttanut kyseiset toimet, toimivaltaisen viranomaisen on tarkastettava kyseiset maatalousyritykset seuraavana vuonna itse paikalla tehtäviin tarkastuksiin liittyvän riskinarvioinnin yhteydessä.
Perustelu
Jos sovelletaan yksinkertaistamisen nimissä 3 artiklan ensimmäisessä alakohdassa säädettyä 'de minimis' ‑sääntöä, riittää, että se otetaan huomioon seuraavana vuonna tehtävässä riskianalyysissä.
Tarkistus  61 Ehdotus asetukseksi 26 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	26 a artikla
	Tarkistaminen
	Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007 ja sen jälkeen kahden vuoden välein kertomuksen täydentäviä ehtoja koskevan järjestelmän soveltamisesta ja liittää siihen tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia, joiden tarkoituksena on erityisesti
	– tarkistaa liitteessä III tarkoitettuja lakisääteisiä hoitovaatimuksia,
	– yksinkertaistaa ja parantaa lakisääteisiä hoitovaatimuksia koskevan luettelon mukaista lainsäädäntöä ja purkaa sen sääntelyä kiinnittämällä erityistä huomiota nitraatteja koskevaan lainsäädäntöön,
	– yksinkertaistaa, parantaa ja yhdenmukaistaa voimassa olevia valvontajärjestelmiä ottaen huomioon mahdollisuudet, joita tarjoutuu indikaattoreiden laatimisesta, pullonkauloihin perustuvasta valvonnasta, yksityisten sertifiointijärjestelmien jo tekemästä valvonnasta, lakisääteisten hoitovaatimusten kansallisten soveltamissäännösten nojalla jo tehdystä valvonnasta sekä tieto- ja viestintätekniikasta.
	Kertomuksiin on myös sisällyttävä täydentävien ehtojen järjestelmän kokonaiskustannuksia koskeva arvio kertomuksen julkaisemista edeltäneeltä vuodelta.
Perustelu
Esitetään uudelleen tarkistus, jonka Euroopan parlamentti on hyväksynyt 11. joulukuuta 2007 osana mietintöä T6-0598/2007 (YMP:n suorat tukijärjestelmät ja maaseudun kehittämisen tuki (maaseuturahasto)).
Tarkistus  62 Ehdotus asetukseksi 28 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltiot voivat muiden kuin liitteessä VI lueteltujen yhteisön tai kansallisten tukijärjestelmien soveltamiseksi sisällyttää yhdennetyn järjestelmän osan tai osia hallinto- ja valvontamenettelyihinsä.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Perustelu
Korjataan komission tekstissä oleva virhe. (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus  63 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltio ei saa myöntää suoria tukia viljelijälle seuraavissa tapauksissa:	1. Jäsenvaltio voi päättää olla myöntämättä suoria tukia sovittavasta vähimmäiskynnyksestä alkaen.
a) jos sellaisten suorien tukien kokonaismäärä, joita on haettu tai jotka aiotaan myöntää, ei tiettynä kalenterivuonna ole enempää kuin 250 euroa; tai
b) jos tilan tukikelpoinen ala, josta haetaan suoria tukia tai joista aiotaan myöntää suoria tukia, on enintään yksi hehtaari. Kypros voi kuitenkin vahvistaa tukikelpoiseksi vähimmäisalaksi 0,3 hehtaaria ja Malta 0,1 hehtaaria.
Viljelijöihin, joilla on 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja erityistukioikeuksia, sovelletaan kuitenkin a alakohdassa tarkoitettua edellytystä.
	Ensimmäisen kohdan mukaisesti mahdollisesti säästetyt määrät jäävät sen jäsenvaltion kansalliseen varantoon, josta ne ovat peräisin.
Tarkistus  64 Ehdotus asetukseksi 30 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltio voi puolueettomalla ja syrjimättömällä tavalla olla myöntämättä suoria tukia perustamissopimuksen 48 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuille yhtiöille, joiden pääasiallisena tarkoituksena ei ole maataloustoiminnan harjoittaminen.	2. Jäsenvaltio voi puolueettomalla ja syrjimättömällä tavalla olla myöntämättä suoria tukia perustamissopimuksen 48 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuille yhtiöille, joiden pääasiallisena tarkoituksena ei ole maataloustuotteiden tuotanto, kasvatus tai viljely, myös sadonkorjuu, lypsäminen ja tuotantoeläinten kasvatus ja pito.
Perustelu
On aihetta myöntää mahdollisimman vähän tukia edunsaajille, joiden kytkös tuottavaan maataloustoimintaan on hyvin ohut.
Tarkistus  65 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Tuet maksetaan enintään kaksi kertaa vuodessa 1 päivän joulukuuta ja seuraavan kalenterivuoden 30 päivän kesäkuuta välisenä aikana.	2. Tuet maksetaan enintään kaksi kertaa vuodessa 1 päivän joulukuuta ja seuraavan kalenterivuoden 30 päivän kesäkuuta välisenä aikana, ja maksettavalle summalle maksetaan markkinaperusteista korkoa seuraavan kalenterivuoden kesäkuun 30 päivästä alkaen.
Tarkistus  66 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Viljelijän on saatava markkinakorkoon perustuva korvaus, jos maksut ovat myöhästyneet kiistan vuoksi asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa ja jos kiista on ratkennut viljelijän eduksi.
Tarkistus  67 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Liitteessä I lueteltujen tukijärjestelmien mukaisia tukia ei saa maksaa ennen kuin tukikelpoisuusedellytyksiä koskevat tarkastukset, jotka tekee jäsenvaltio 22 artiklan mukaisesti, on saatu päätökseen.	3. Liitteessä I lueteltujen tukijärjestelmien mukaisia tukia ei saa maksaa hakemukselle ennen kuin tukikelpoisuusedellytyksiä koskevat tarkastukset, jotka tekee jäsenvaltio 22 artiklan mukaisesti, on kyseisen hakemuksen osalta saatu päätökseen.
Tarkistus  68 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 3 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Jos maksut maksetaan ennakkoon tai kahdessa erässä, ensimmäinen erä määritellään niiden hallinnollisten ja paikalla tehtyjen tarkastusten tulosten perusteella, jotka ovat käytettävissä maksupäivänä, ja sen suuruisena, että maksun lopullinen summa ei ole pienempi kuin ensimmäinen erä.
Tarkistus  69 Ehdotus asetukseksi 33 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Liitteessä I lueteltujen tukijärjestelmien soveltaminen ei rajoita niiden mahdollista tarkistamista milloin tahansa talouskehityksen tai talousarviotilanteen perusteella.	Poistetaan.
Tarkistus  70 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Tämän osaston soveltamiseksi viljelijällä, jolla on tukioikeuksia, tarkoitetaan viljelijää, jolle on jaettu tai lopullisesti siirretty tukioikeuksia.	Poistetaan.
Perustelu
Määritelmä on nyt 2 artiklassa, johon on koottu määritelmät, jotka ovat tarpeen tämän asetuksen ymmärtämiseksi.
Tarkistus  71 Ehdotus asetukseksi 34 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 53 artiklan ja 63 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetuista kesannointioikeuksista tulee tässä asetuksessa tarkoitettuja normaaleja oikeuksia.
Perustelu
Selkeytetään oikeudellista epävarmuutta, jota esiintyy kesannointioikeuksien kohtalosta, ja varmistetaan, että poistetaan kaikki mahdolliset "tagit", joita muutoin saattaisi jäädä näihin oikeuksiin.
Tarkistus  72 Ehdotus asetukseksi 37 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Hehtaarikohtaisia tukioikeuksia ei saa muuttaa, jollei toisin säädetä.	1. Hehtaarikohtaisia tukioikeuksia ei saa muuttaa, jollei toisin säädetä.
Tarkistus  73 Ehdotus asetukseksi 37 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Komissio vahvistaa tämän asetuksen 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat tukioikeuksien muuttamista erityisesti tukioikeuksien osien osalta.	2. Jos viljelijän, jolle on myönnetty suoraa tukea viitekaudella, oikeudellinen asema tai nimitys muuttuu kyseisenä aikana tai viimeistään tilatukijärjestelmän soveltamisvuotta edeltävän vuoden joulukuun 31 päivänä, hän voi päästä tilatukijärjestelmän piiriin samoin edellytyksin kuin tilaa alun perin hoitanut viljelijä.
	3. Kun on kyse viitekaudella tai viimeistään tilatukijärjestelmän soveltamisvuotta edeltävän vuoden joulukuun 31 päivänä tapahtuneista sulautumisista, uutta tilaa hoitava viljelijä pääsee tilatukijärjestelmän piiriin samoin edellytyksin kuin alkuperäisiä tiloja hoitaneet viljelijät.
	Kun on kyse viitekaudella tai viimeistään tilatukijärjestelmän soveltamisvuotta edeltävän vuoden joulukuun 31 päivänä tapahtuneista tilojen jakamisista, tiloja hoitavat viljelijät pääsevät suhteutetusti tilatukijärjestelmän piiriin samoin edellytyksin kuin alkuperäistä tilaa hoitanut viljelijä.
Perustelu
Tähän on otettu asetuksen 1782/2003 säännökset, jotka ovat paljon selvemmät ja tarkemmat.
Tarkistus  74 Ehdotus asetukseksi 41 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltion on tarvittaessa alennettava tukioikeuksien arvoa lineaarisesti enimmäismääränsä noudattamiseksi.	2. Jäsenvaltion on tarvittaessa alennettava tukioikeuksien arvoa lineaarisella prosentuaalisella vähennyksellä enimmäismääränsä noudattamiseksi.
Tarkistus  75 Ehdotus asetukseksi 42 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Jos jäsenvaltiossa todetaan asianomaisen varainhoitovuoden lopussa, että tosiasiassa suoritettujen tukioikeuksien kokonaismäärä on alempi kuin liitteessä VIII säädetty kansallinen enimmäismäärä, erotus suoritetaan kansalliseen varantoon.
Perustelu
Käyttämättä jäävät rahat palautuvat nykyisin jäsenvaltion kassaan ja ne voidaan käyttää tarkoituksiin, joilla ei ole mitään tekemistä maatalouden kanssa. Maatalouteen alun perin tarkoitetut rahat olisi todella käytettävä maatalouden alalla.
Tarkistus  76 Ehdotus asetukseksi 42 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltiot voivat käyttää kansallista varantoa jakaakseen tukioikeuksia ensisijaisesti viljelijöille, jotka aloittavat maataloustoimintansa, puolueettomin perustein ja tavalla, jolla taataan viljelijöiden tasapuolinen kohtelu ja ehkäistään markkinoiden ja kilpailun vääristyminen.	2. Jäsenvaltiot voivat käyttää kansallista varantoa jakaakseen tukioikeuksia ensisijaisesti viljelijöille, jotka aloittavat maataloustoimintansa, tai alle 35-vuotiaille viljelijöille, puolueettomin perustein ja tavalla, jolla taataan viljelijöiden tasapuolinen kohtelu ja ehkäistään markkinoiden ja kilpailun vääristyminen. Jäsenvaltiot voivat asettaa etusijalle erityisesti uudet viljelijät, alle 35-vuotiaat viljelijät, perhetilat tai muut ensisijaisessa asemassa olevat viljelijät
Tarkistus  77 Ehdotus asetukseksi 42 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltiot, jotka eivät sovella 68 artiklan 1 kohdan c alakohtaa, voivat käyttää kansallista varantoaan puolueettomin perustein ja siten, että varmistetaan viljelijöiden yhtäläinen kohtelu sekä ehkäistään markkinoiden ja kilpailun vääristyminen, vahvistaakseen sellaisilla alueilla oleville viljelijöille tarkoitettuja tukioikeuksia, joihin sovelletaan johonkin julkisen interventioon liittyviä rakenneuudistus- ja/tai kehittämisohjelmia, jotta vältetään maan viljelemättä jättäminen ja/tai korvataan näillä alueilla oleville viljelijöille aiheutuvat erityiset haitat.	3. Jäsenvaltiot voivat käyttää tämän asetuksen tultua voimaan vuonna 2009 kansallista varantoaan puolueettomin perustein ja siten, että varmistetaan viljelijöiden yhtäläinen kohtelu sekä ehkäistään markkinoiden ja kilpailun vääristyminen, vahvistaakseen sellaisilla alueilla oleville viljelijöille tarkoitettuja tukioikeuksia ja tukitoimia, joihin sovelletaan johonkin julkisen interventioon liittyviä rakenneuudistus- ja/tai kehittämisohjelmia vaikeuksissa oleville aloille, jotka ovat keskittyneet epäsuotuisimmille alueille, kuten lammas- ja vuohiala, jotta vältetään maan viljelemättä ja tuotannon jättäminen ja/tai korvataan näillä alueilla oleville viljelijöille aiheutuvat erityiset haitat.
Perustelu
Tietyt alat ja erityisesti lammas- ja vuohiala, jotka ovat keskeisiä unionin epäsuotuisimpien alueiden taloudellisen ja kestävän hyödyntämisen ja aluekehityksen kannalta, ovat suurissa vaikeuksissa. Näiden alojen viljelijät tarvitsevat välittömästi tukea vuodesta 2009 alkaen. Näin ollen vaikuttaisi tarpeelliselta antaa jäsenvaltioille mahdollisuus käyttää kansallisia varantojaan kiireellisesti, jotta rahoitetaan erityistukitoimia vaikeuksissa oleville aloille.
Tarkistus  78 Ehdotus asetukseksi 42 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jäsenvaltiot voivat käyttää kansallista varantoa tukioikeuksien jakamiseen viljelijöille, jotka ovat tehneet jäsenvaltioiden sääntelemiä erityissopimuksia.
Perustelu
Jäsenvaltioiden pitäisi voida antaa kansallisesta varannosta tukioikeuksia erityisesti, jos on tehty sopimuksia, jotka koskevat tiettyä jäsenvaltiota (karjanvuokraus jne.). Tällainen laajempi liikkumavara kansallisen varannon käytössä mahdollistaa sen, että jäsenvaltiot voivat käyttää kansalliseen varantoon maksettuja resursseja ensimmäisen kerran vuonna 2008, kun oikeuksia ei ole käytetty kolmeen perättäiseen vuoteen (kausi, joka komission ehdotuksessa supistettaisiin kahteen vuoteen).
Tarkistus  79 Ehdotus asetukseksi 43 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Tukioikeudet, joita ei ole aktivoitu kahteen vuoteen, on luovutettava kansalliseen varantoon, jolleivät kyseessä ole 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut ylivoimaiset esteet tai poikkeukselliset olosuhteet.	Tukioikeudet, joita ei ole aktivoitu kolmeen vuoteen, on luovutettava kansalliseen varantoon, jolleivät kyseessä ole 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut ylivoimaiset esteet tai poikkeukselliset olosuhteet. Näitä varoja on käytettävä ensisijaisesti helpottamaan nuorten maataloustoiminnan aloittamista sukupolvenvaihdoksen turvaamiseksi.
Perustelu
YMP:ssa on vain vähän resursseja sukupolvenvaihdosten edistämiseen, joka on kuitenkin keskeisen tärkeä osa viljelyn pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamista.
Tarkistus  80 Ehdotus asetukseksi 44 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Tukioikeudet voidaan siirtää myymällä tai muutoin lopullisesti siirtämällä ne maa-alan kanssa tai ilman. Tukioikeuksien vuokraus tai muu samantyyppinen liiketoimi sallitaan sitä vastoin ainoastaan, jos siirrettyihin tukioikeuksiin liittyy vastaavan tukikelpoisen hehtaarimäärän siirto.	Poistetaan.
Tarkistus  81 Ehdotus asetukseksi 44 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
	Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltiot voivat myös päättää, että tukioikeuksien vuokraus tai muu samantyyppinen liiketoimi sallitaan ainoastaan, jos siirrettyihin tukioikeuksiin liittyy vastaavan tukikelpoisen hehtaarimäärän siirto.
Tarkistus  82 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Poiketen siitä, mitä 35 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltion on sallittava viljelijän, jolla on erityistukioikeuksia, poiketa velvollisuudesta aktivoida tukioikeudet vastaavalla määrällä tukikelpoisia hehtaareita, sillä edellytyksellä, että viljelijä säilyttää vähintään 50 prosenttia kalenterivuosina 2000, 2001 ja 2002 harjoitetusta maataloustoiminnasta nautayksikköinä ilmaistuna.	2. Poiketen siitä, mitä 35 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltion on sallittava viljelijän, jolla on erityistukioikeuksia, poiketa velvollisuudesta aktivoida tukioikeudet vastaavalla määrällä tukikelpoisia hehtaareita, sillä edellytyksellä, että viljelijä säilyttää vähintään 50 prosenttia kalenterivuosina 2000, 2001 ja 2002 harjoitetusta maataloustoiminnasta nautayksikköinä ilmaistuna. Romaniaa ja Bulgariaa koskevat kalenterivuodet ovat vuodet 2006, 2007 ja 2008.
Perustelu
Kun otetaan huomioon kotieläintilojen erityistilanne, näitä säännöksiä pitäisi soveltaa jäsenvaltioihin, jotka eivät vielä pane täytäntöön tilatukijärjestelmää.
Tarkistus  83 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 2 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä voidaan soveltaa jäsenvaltioihin, jotka eivät ole vielä ottaneet käyttöön tilatukijärjestelmää mutta jotka aikovat sen tehdä.
Tarkistus  84 Ehdotus asetukseksi 45 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jos erityistukioikeuksia siirretään, siirronsaaja voi hyötyä 2 kohdassa säädetystä poikkeuksesta ainoastaan, jos kyse on perinnöstä tai ennakkoperinnöstä.	3. Jos erityistukioikeuksia siirretään, siirronsaaja voi hyötyä 2 kohdassa säädetystä poikkeuksesta, jos kaikki poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvat tukioikeudet on siirretty tai jos kyse on perinnöstä tai ennakkoperinnöstä tai jos hänellä ei ole käytettävissään tarvittavaa maa-alaa erityistukioikeuksien aktivoimiseksi.
Perustelu
45 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu poikkeus pitäisi säilyttää kaikissa tapauksissa, joissa on kyse erityistukioikeuksien siirrosta, eikä ainoastaan perinnöstä. Tätä nykyä erityistukioikeudet muodostavat kannustimen karjantuotannon jatkamiselle etenkin niissä jäsenvaltioissa, joissa karjankasvattajat vuokraavat laitumet, eivätkä omista niitä.
Tarkistus  85 Ehdotus asetukseksi 46 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa yhteisön oikeuden yleisperiaatteita noudattaen päättää viimeistään 1 päivänä elokuuta 2009, että se ryhtyy vuodesta 2010 alkaen yhdenmukaistamaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 III osaston 1–4 luvun mukaisesti vahvistettujen tukioikeuksien arvoa. Tätä varten tukioikeuksia voidaan muuttaa asteittain vähintään kolmella etukäteen vahvistetulla vuosittaisella menettelyllä puolueettomin ja syrjimättömin perustein.	1. Jäsenvaltio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa yhteisön oikeuden yleisperiaatteita noudattaen päättää, että se ryhtyy vuodesta 2010 alkaen yhdenmukaistamaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 III osaston 1–4 luvun mukaisesti vahvistettujen tukioikeuksien arvoa. Tätä varten tukioikeuksia voidaan muuttaa asteittain puolueettomin ja syrjimättömin perustein.
Tarkistus  86 Ehdotus asetukseksi 46 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tukioikeuden arvoa voidaan minä tahansa näistä vuosittaisista menettelyistä alentaa enintään 50 prosenttia tukioikeuden alkuarvon ja viimeisen vuosittaisen menettelyn täytäntöönpanon hetkellä sovellettavan arvon erotuksesta.	Tukioikeuden arvoa voidaan alentaa enintään 50 prosenttia tukioikeuden alkuarvon ja lopullisen arvon erotuksesta.
Perustelu
Jäsenvaltioille on annettava enemmän joustovaraa.
Tarkistus  87 Ehdotus asetukseksi 46 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltio voi päättää soveltaa edeltäviä alakohtia asianmukaisella maantieteellisellä tasolla, joka on määriteltävä puolueettomin ja syrjimättömin perustein, jollaisia ovat esimerkiksi sen toimielin- tai hallintorakenne ja/tai alueelliset maatalouden harjoittamismahdollisuudet.	2. Jäsenvaltio voi päättää tarkistaa tukioikeuksia asianmukaisella maantieteellisellä tasolla, joka on määriteltävä puolueettomin ja syrjimättömin perustein, jollaisia ovat esimerkiksi sen toimielin- tai hallintorakenne, alueelliset maatalouden harjoittamismahdollisuudet ja/tai tietyn maantieteellisen alueen rakenteelliset erityishaitat.
Tarkistus  88 Ehdotus asetukseksi 46 artikla – 3 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Alueilla, joihin sovelletaan jokamiehenoikeutta tai muita yhteisiä maanhallintaoikeuksia, tukioikeuksien arvoa voidaan muuttaa viljelypinta-alan perusteella, edellyttäen että ympäristövaikutusten enimmäismäärää koskevia parametreja noudatetaan.
Tarkistus 89 Ehdotus asetukseksi 47 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltio, joka on ottanut tilatukijärjestelmän käyttöön asetuksen (EY) N:o 1782/2003 III osaston 1–4 luvun mukaisesti, voi päättää viimeistään 1 päivänä elokuuta 2009 soveltaa tilatukijärjestelmää alueellisesti vuodesta 2010 alkaen tässä jaksossa vahvistetuin edellytyksin.	1. Jäsenvaltio, joka on ottanut tilatukijärjestelmän käyttöön asetuksen (EY) N:o 1782/2003 III osaston 1–4 luvun mukaisesti, voi päättää viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä elokuuta soveltaa tilatukijärjestelmää alueellisesti seuraavasta vuodesta alkaen tässä jaksossa vahvistetuin edellytyksin.
Perustelu
Komission ehdotuksessa esitetty menettely siirtymiseksi alueelliseen malliin on erittäin jäykkä eikä anna paljoakaan liikkumavaraa mahdollisuuksia ja tarpeita koskeville keskusteluille ja tutkimuksille, joten ehdotetaan, että alueelliseen malliin siirtymistä koskeva päätös pitäisi tehdä vuosittain.
Tarkistus  90 Ehdotus asetukseksi 47 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltion on määriteltävä alueet puolueettomin ja syrjimättömin perustein, jollaisia ovat esimerkiksi sen toimielin- tai hallintorakenne ja/tai alueelliset maatalouden harjoittamismahdollisuudet.	2. Jäsenvaltion on määriteltävä alueet puolueettomin ja syrjimättömin perustein, jollaisia ovat esimerkiksi sen toimielin- tai hallintorakenne, alueelliset maatalouden harjoittamismahdollisuudet ja/tai tietyn maantieteellisen alueen rakenteelliset erityishaitat.
Perustelu
Jäsenvaltioille on annettava enemmän joustovaraa.
Tarkistus  91 Ehdotus asetukseksi 48 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa päättää jakaa enintään 50 prosenttia 47 artiklan mukaisesti vahvistetusta alueellisesta enimmäismäärästä sellaisten viljelijöiden kesken, joiden tila sijaitsee asianomaisella alueella, mukaan luettuina viljelijät, joilla ei ole tukioikeuksia.	1. Jäsenvaltio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa päättää jakaa enintään 50 prosenttia 47 artiklan mukaisesti vahvistetusta alueellisesta enimmäismäärästä sellaisten viljelijöiden kesken, joiden tila sijaitsee asianomaisella alueella, mukaan luettuina viljelijät, joilla ei ole tukioikeuksia. Käytetyt alueet ovat viljelijän 15 päivänä toukokuuta 2008 ilmoittamat alueet.
Perustelu
Päivämäärä olisi vahvistettava siten, että suljetaan pois maan hintaa koskevat spekulaatiot.
Tarkistus  92 Ehdotus asetukseksi 48 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Jäsenvaltiot voivat kuitenkin ottaa käyttöön muita tarkoin määriteltyjä kriteerejä, kuten tuottajan laatu tai maatalouden ja/tai maaseudun työllisyys, alueellisen yhteenkuuluvuuden, maaseudun monimuotoisuuden ja dynaamisuuden sekä perinteisten tuotantomallien, jotka eivät ole sidoksissa maa-alaan, säilyttämisen varmistamiseksi.
Tarkistus  93 Ehdotus asetukseksi 49 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Tämän asetuksen 48 artiklaa soveltava jäsenvaltio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa yhteisön oikeuden yleisperiaatteita noudattaen päättää viimeistään 1 päivänä elokuuta 2009, että se ryhtyy vuodesta 2011 alkaen yhdenmukaistamaan tämän jakson tai asetuksen (EY) N:o 1782/2003 III osaston 5 luvun 1 jakson mukaisesti vahvistettujen tukioikeuksien arvoa. Tätä varten jäsenvaltion on muutettava tällaisia tukioikeuksia asteittain vähintään kahdella etukäteen vahvistetulla vuosittaisella menettelyllä puolueettomin ja syrjimättömin perustein.	1. Tämän asetuksen 48 artiklaa soveltava jäsenvaltio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa yhteisön oikeuden yleisperiaatteita noudattaen päättää viimeistään 1 päivänä elokuuta 2009, että se ryhtyy vuodesta 2011 alkaen yhdenmukaistamaan tämän jakson tai asetuksen (EY) N:o 1782/2003 III osaston 5 luvun 1 jakson mukaisesti vahvistettujen tukioikeuksien arvoa. Tätä varten jäsenvaltion on muutettava tällaisia tukioikeuksia asteittain puolueettomin ja syrjimättömin perustein.
Perustelu
Jäsenvaltioille on annettava enemmän joustovaraa.
Tarkistus  94 Ehdotus asetukseksi 49 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltio, joka on ottanut tilatukijärjestelmän käyttöön asetuksen (EY) N:o 1782/2003 III osaston 5 luvun 1 jakson mukaisesti, voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa yhteisön oikeuden yleisperiaatteita noudattaen päättää viimeistään 1 päivänä elokuuta 2009, että se ryhtyy vuodesta 2010 alkaen yhdenmukaistamaan kyseisen jakson mukaisesti vahvistettujen tukioikeuksien arvoa siten, että se muuttaa tukioikeuksia asteittain vähintään kolmella etukäteen vahvistetulla vuosittaisella menettelyllä puolueettomin ja syrjimättömin perustein.	2. Jäsenvaltio, joka on ottanut tilatukijärjestelmän käyttöön asetuksen (EY) N:o 1782/2003 III osaston 5 luvun 1 jakson mukaisesti, voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa yhteisön oikeuden yleisperiaatteita noudattaen päättää viimeistään 1 päivänä elokuuta 2009, että se ryhtyy vuodesta 2010 alkaen yhdenmukaistamaan kyseisen jakson mukaisesti vahvistettujen tukioikeuksien arvoa siten, että se muuttaa tukioikeuksia asteittain puolueettomin ja syrjimättömin perustein.
Perustelu
Jäsenvaltioille on annettava enemmän joustovaraa.
Tarkistus  95 Ehdotus asetukseksi 49 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Minkään tukioikeuden arvon alennus ei voi missään 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa vuosittaisessa menettelyssä olla yli 50 prosenttia tukioikeuden alkuarvon ja viimeisen vuosittaisen menettelyn täytäntöönpanon hetkellä sovellettavan arvon välisestä erotuksesta.	3. Minkään tukioikeuden arvon 1 ja 2 kohdassa säädetty alennus ei voi olla yli 50 prosenttia tukioikeuden alkuarvon ja lopullisen arvon välisestä erotuksesta.
Perustelu
Jäsenvaltioille on annettava enemmän joustovaraa.
Tarkistus  96 Ehdotus asetukseksi 49 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltio voi päättää soveltaa 1, 2 ja 3 kohtaa asianmukaisella maantieteellisellä tasolla, joka on määriteltävä puolueettomin ja syrjimättömin perustein, jollaisia ovat esimerkiksi sen toimielin- tai hallintorakenne ja/tai alueelliset maatalouden harjoittamismahdollisuudet.	4. Jäsenvaltio voi päättää tarkistaa tukioikeuksia asianmukaisella maantieteellisellä tasolla, joka on määriteltävä puolueettomin ja syrjimättömin perustein, jollaisia ovat esimerkiksi sen toimielin- tai hallintorakenne, alueelliset maatalouden harjoittamismahdollisuudet ja/tai tietyn maantieteellisen alueen rakenteelliset erityishaitat.
Perustelu
Jäsenvaltioille on annettava enemmän joustovaraa.
Tarkistus  97 Ehdotus asetukseksi 51 artikla – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) vuoden 2008 pinta-alatukihakemusten määräpäivänä pysyvänä laitumena olevat hehtaarit ja muut tukikelpoiset hehtaarit.	b) vuoden 2008 pinta-alatukihakemusten määräpäivänä pysyvänä nurmena käytettävät hehtaarit ja muut tukikelpoiset hehtaarit.
Perustelu
Kaikkia pysyviä nurmia ei käytetä laiduntamiseen. Pysyvät nurmet ovat tärkeitä hiilivarastoja ja Euroopan tärkeimpiä biologisesti monimuotoisia elinympäristöjä. Tässä mielessä niitetyt nurmet ovat yhtä tärkeitä kuin laitumet.
Tarkistus  98 Ehdotus asetukseksi 53 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltio, joka ei ole sisällyttänyt lampaan-, vuohen- ja naudanlihapalkkioita tilatukijärjestelmään asetuksen (EY) N:o 1782/2003 67 ja 68 artiklan edellytysten mukaisesti, voi päättää viimeistään 1 päivänä elokuuta 2009 jatkaa tilatukijärjestelmän soveltamista vuodesta 2010 alkaen tässä jaksossa vahvistetuin edellytyksin ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 64 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdyn päätöksen mukaisesti. Jäsenvaltio voi kuitenkin päättää vahvistaa kansallisen enimmäismäärän osan, joka käytetään lisätuen maksamiseksi viljelijöille tämän asetuksen 55 artiklan 1 kohdan mukaisesti, alhaisemmalle tasolle kuin asetuksen (EY) N:o 1782/2003 64 artiklan 1 kohdan mukaisesti on päätetty.	1. Jäsenvaltion, joka ei ole sisällyttänyt lampaan-, vuohen- ja naudanlihapalkkioita tilatukijärjestelmään asetuksen (EY) N:o 1782/2003 67 ja 68 artiklan edellytysten mukaisesti, on sovellettava tilatukijärjestelmää vuodesta 2010 alkaen asetuksen (EY) N:o 1782/2003 64 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdyn päätöksen mukaisesti.
Perustelu
Irrottaminen tuo etuja kaikille aloille markkinasuuntautumisen lisääntyessä, vähentää hallintotaakkaa ja vapauttaa viljelijät vastaamaan markkinasignaaleihin. Sidotun tuen jatkon mahdollistaminen karjankasvatusalalla luo kilpailun vääristymistä niissä jäsenvaltioissa, joissa tuki on täysin irrotettu, ja aiheuttaa myös maailmankaupan vääristymistä. Ympäristöhyötyjen pitäisi tulla toisen pilarin kautta.
Tarkistus  99 Ehdotus asetukseksi 53 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio vahvistaa kunkin jäsenvaltion tekemän valinnan mukaan enimmäismäärän kullekin 54, 55 ja 56 artiklassa tarkoitetulle suoralle tuelle 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.	2. Komissio vahvistaa kunkin jäsenvaltion tekemän valinnan mukaan enimmäismäärän kullekin 54 ja 55 artiklassa tarkoitetulle suoralle tuelle 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Tarkistus  100 Ehdotus asetukseksi 53 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Enimmäismäärän on oltava yhtä suuri kuin kunkin suoran tuen osa 41 artiklassa tarkoitetusta kansallisesta enimmäismäärästä kerrottuna vähennysprosenteilla, joita jäsenvaltiot soveltavat 54, 55 ja 56 artiklan mukaisesti.	Enimmäismäärän on oltava yhtä suuri kuin kunkin suoran tuen osa 41 artiklassa tarkoitetusta kansallisesta enimmäismäärästä kerrottuna vähennysprosenteilla, joita jäsenvaltiot soveltavat 54 ja 55 artiklan mukaisesti.
Tarkistus  101 Ehdotus asetukseksi 55 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltion, joka on pidättänyt asetuksen (EY) N:o 1782/2003 68 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti kokonaan tai osittain tämän asetuksen 41 artiklassa tarkoitetun kansallisen enimmäismäärän osan, joka vastaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VI tarkoitettua emolehmäpalkkiota, on maksettava vuosittain viljelijöille lisätukea.	1. Jäsenvaltion, joka on pidättänyt asetuksen (EY) N:o 1782/2003 68 artiklan mukaisesti kokonaan tai osittain tämän asetuksen 41 artiklassa tarkoitetun kansallisen enimmäismäärän osan, joka vastaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VI tarkoitettua emolehmäpalkkiota tai erityispalkkiota, on maksettava vuosittain viljelijöille lisätukea.
Tarkistus  102 Ehdotus asetukseksi 56 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Kaikki jäsenvaltioiden tämän asetuksen 53–56 artiklan mukaisesti tekemät päätökset on tehtävä yhteisymmärryksessä valtion alueviranomaisia edustavien toimielinten kanssa päätöksen vaikutuksia aluetasolla koskevan tutkimuksen perusteella.
Tarkistus  103 Ehdotus asetukseksi 59 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna uusi jäsenvaltio voi puolueettomin ja syrjimättömin perustein ja tavalla, jolla taataan viljelijöiden tasapuolinen kohtelu ja vältetään markkinoiden ja kilpailun vääristyminen, käyttää kansallista varantoa tukioikeuksien jakamiseksi tilatukijärjestelmään siirtymisen vuoksi erityistilanteessa oleville erityisalojen viljelijöille.	3. Tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna uusi jäsenvaltio voi puolueettomin ja syrjimättömin perustein ja tavalla, jolla taataan viljelijöiden tasapuolinen kohtelu ja vältetään markkinoiden ja kilpailun vääristyminen, käyttää kansallista varantoa tukioikeuksien jakamiseksi tilatukijärjestelmään siirtymisen vuoksi erityistilanteessa oleville erityisalojen viljelijöille. Jäsenvaltiot voivat asettaa etusijalle erityisesti uudet tai nuoret viljelijät, perhetilat tai muut ensisijaisessa asemassa olevat viljelijät.
Tarkistus  104 Ehdotus asetukseksi 59 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Uusi jäsenvaltio voi puolueettomin perustein ja tavalla, jolla taataan viljelijöiden tasapuolinen kohtelu ja ehkäistään markkinoiden ja kilpailun vääristyminen, käyttää kansallista varantoaan jakaakseen viljelijöille tukioikeuksia alueilla, joihin sovelletaan johonkin julkisen interventioon liittyviä rakenneuudistus- ja/tai kehittämisohjelmia, jotta vältetään maan viljelemättä jättäminen ja/tai korvataan näillä alueilla oleville viljelijöille aiheutuvat erityiset haitat.	5. Uusi jäsenvaltio voi puolueettomin perustein ja tavalla, jolla taataan viljelijöiden tasapuolinen kohtelu ja ehkäistään markkinoiden ja kilpailun vääristyminen, käyttää kansallista varantoaan jakaakseen viljelijöille tukioikeuksia alueilla, joihin sovelletaan johonkin julkisen interventioon liittyviä rakenneuudistus- ja/tai kehittämisohjelmia, jotta vältetään maan viljelemättä jättäminen ja/tai korvataan näillä alueilla oleville viljelijöille aiheutuvat erityiset haitat. Jäsenvaltiot voivat asettaa etusijalle erityisesti uudet tai nuoret viljelijät, perhetilat tai muut ensisijaisessa asemassa olevat viljelijät.
Tarkistus  105 Ehdotus asetukseksi 63 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3 Jolleivät kyseessä ole 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut ylivoimaiset esteet tai poikkeukselliset olosuhteet, viljelijä voi siirtää tukioikeutensa ilman maa-alaa vasta sitten, kun hän on aktivoinut 35 artiklan mukaisesti vähintään 80 prosenttia tukioikeuksistaan vähintään yhden kalenterivuoden aikana, tai kun hän on luovuttanut vapaaehtoisesti kansalliseen varantoon kaikki tukioikeudet, joita hän ei ole käyttänyt tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna.	3 Jolleivät kyseessä ole 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut ylivoimaiset esteet tai poikkeukselliset olosuhteet, viljelijä voi siirtää tukioikeutensa ilman maa-alaa vasta sitten, kun hän on aktivoinut 35 artiklan mukaisesti vähintään 70 prosenttia tukioikeuksistaan vähintään yhden kalenterivuoden aikana, tai kun hän on luovuttanut vapaaehtoisesti kansalliseen varantoon kaikki tukioikeudet, joita hän ei ole käyttänyt tilatukijärjestelmän ensimmäisenä soveltamisvuonna.
Perustelu
Muut kuin 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut olosuhteet tai erityiset alueelliset ominaispiirteet saattavat estää sen, että 80 prosenttia tukioikeuksista aktivoidaan.
Tarkistus  106 Ehdotus asetukseksi 64 artikla – -1 alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Vuodesta 2010 alkaen jäsenvaltiot voivat halutessaan irrottaa tuotannosta riisin, valkuaiskasvien, kuivatun rehun ja pähkinöiden tuottajille maksettavat erityistuet.
Tarkistus  107 Ehdotus asetukseksi 64 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on sisällytettävä liitteessä X olevassa I, II ja III kohdassa tarkoitetuissa tuotantoon sidottujen tukien järjestelmissä käytettävissä olevat tuet vuodesta 2010 alkaen tilatukijärjestelmään tässä luvussa vahvistettuja sääntöjä noudattaen.	Jäsenvaltiot voivat sisällyttää liitteessä X olevassa I, II ja III kohdassa tarkoitetuissa tuotantoon sidottujen tukien järjestelmissä käytettävissä olevat tuet vuodesta 2010 alkaen tilatukijärjestelmään tässä luvussa vahvistettuja sääntöjä noudattaen.
Tarkistus  108 Ehdotus asetukseksi 65 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltion on jaettava liitteessä XI tarkoitetut määrät, jotka olivat käytettävissä tuotantoon sidottuun tukeen liitteessä X olevassa I kohdassa tarkoitetuissa järjestelmissä, asianomaisten alojen viljelijöiden kesken puolueettomin ja syrjimättömin perustein ottaen huomioon erityisesti tuet, joita kyseiset viljelijät saivat suoraan tai välillisesti asianomaisissa tukijärjestelmissä yhtenä tai useampana vuonna vuosina 2005–2008.	1. Jäsenvaltion on jaettava liitteessä XI tarkoitetut määrät, jotka olivat käytettävissä tuotantoon sidottuun tukeen liitteessä X olevassa I kohdassa tarkoitetuissa järjestelmissä, ensisijaisesti asianomaisten alojen viljelijöiden kesken puolueettomin ja syrjimättömin perustein ottaen huomioon erityisesti tuet, joita kyseiset viljelijät saivat suoraan tai välillisesti asianomaisissa tukijärjestelmissä tai tuotantokiintiöiden perusteella yhtenä tai useampana vuonna vuosina 2005–2011.
Tarkistus  109 Ehdotus asetukseksi 65 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jäsenvaltiot voivat perustelluissa tapauksissa jakaa edellä 1 kohdassa tarkoitetut määrät puolueettomin perustein kokonaan tai osittain kaikkien niiden viljelijöiden kesken, joiden tilat sijaitsevat asianomaisella alueella.
Tarkistus  110 Ehdotus asetukseksi 65 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on korotettava asianomaisten viljelijöiden tukioikeuksien arvoa 1 kohdan soveltamisesta saatujen määrien perusteella.	2. Jäsenvaltiot voivat korottaa asianomaisten viljelijöiden tukioikeuksien arvoa 1 kohdan soveltamisesta saatujen määrien perusteella.
Tarkistus  111 Ehdotus asetukseksi 66 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltion on jaettava määrät, jotka olivat käytettävissä tuotantoon sidottuun tukeen liitteessä X olevassa II kohdassa tarkoitetuissa järjestelmissä, asianomaisten alojen viljelijöiden kesken suhteessa tukeen, jota nämä saivat suoraan tai välillisesti asianomaisissa tukijärjestelmissä vuosina 2000–2002. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin puolueettomin ja syrjimättömin perustein valita edustavamman ajanjakson, joka on edellä mainittua äskettäisempi.	Jäsenvaltion on jaettava määrät, jotka olivat käytettävissä tuotantoon sidottuun tukeen liitteessä X olevassa II kohdassa tarkoitetuissa järjestelmissä, ensisijaisesti asianomaisten alojen viljelijöiden kesken suhteessa tukeen, jota nämä saivat suoraan tai välillisesti asianomaisissa tukijärjestelmissä vuosina 2000–2002. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin puolueettomin ja syrjimättömin perustein valita edustavamman ajanjakson, joka on edellä mainittua äskettäisempi.
Perustelu
Jäsenvaltioille on jätettävä liikkumavaraa, sillä voi olla vaikeaa siirtää eurolleen tarkka summa.
Tarkistus  112 Ehdotus asetukseksi 5 luku – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
ERITYISTUKI	ERITYISTUET
Tarkistus  113 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Yleissäännöt	Lisätuet
Tarkistus  114 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – -1 kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	–1. Jäsenvaltio voi viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2010 ja sen jälkeen 1 päivän lokakuuta 2012 ja viimeistään 1 päivän tammikuuta 2012 välisenä aikana päättää käyttää vuodesta 2010 ja/tai 2012 alkaen enintään 15 prosenttia 41 artiklassa tarkoitetusta kansallisesta enimmäismäärästään myöntääkseen tukea viljelijöille.
Tarkistus  115 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltio voi viimeistään 1 päivänä elokuuta 2009 päättää käyttää vuodesta 2010 alkaen enintään 10 prosenttia 41 artiklassa tarkoitetusta kansallisesta enimmäismäärästään myöntääkseen tukea viljelijöille	1. Jäsenvaltio voi -1 kohdan mukaisesti päättää käyttää enintään 10 prosenttia 41 artiklassa tarkoitetusta kansallisesta enimmäismäärästään myöntääkseen viljelijöille tai tuottajajärjestöille tai ‑ryhmittymille integroitua tukea kestävien tuotantomuotojen edistämiseksi
Tarkistus  116 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 1 kohta – a alakohta – i alakohta
Komission teksti	Tarkistus
i) tietyt maatalouden muodot, jotka ovat tärkeitä ympäristönsuojelun tai ympäristön tilan parantamisen kannalta;	i) tietyt maatalouden muodot, jotka ovat tärkeitä ympäristönsuojelun tai ympäristön tilan parantamisen sekä ilmaston, biologisen monimuotoisuuden ja veden laadun kannalta, erityisesti luonnonmukainen viljely ja laiduntaminen;
Tarkistus  117 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 1 kohta – a alakohta – iii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
iii) maataloustuotteiden kaupan pitämisen parantaminen;	iii) maataloustuotteiden kaupan pitämisen parantaminen erityisesti alueellisella tasolla ja kilpailukyvyn parantaminen;
Tarkistus  118 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) korvauksena erityishaitoista, joita viljelijöille aiheutuu maito-, naudanliha-, lampaanliha-, vuohenliha- ja riisialoilla taloudellisesti haavoittuvaisilla tai ympäristöllisesti herkillä alueilla;	b) korvauksena erityishaitoista, joita viljelijöille aiheutuu maito- ja riisialoilla taloudellisesti haavoittuvaisilla tai ympäristöllisesti herkillä alueilla, sekä naudan-, vasikan-, lampaan- ja vuohenlihan tuottajille aiheutuvista erityishaitoista;
Tarkistus  119 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) alueilla, joihin sovelletaan rakenneuudistus- ja/tai kehittämisohjelmia, jotta vältetään maan viljelemättä jättäminen ja/tai korvataan näillä alueilla oleville viljelijöille aiheutuvat erityiset haitat;	c) alueilla, joihin sovelletaan rakenneuudistus- ja/tai kehittämisohjelmia, jotta vältetään maan viljelemättä jättäminen ja/tai korvataan näillä alueilla oleville viljelijöille aiheutuvat erityiset haitat; etusijalle asetetaan erityisesti uudet viljelijät, nuoret viljelijät, perhetilat tai muut ensisijaisessa asemassa olevat viljelijät, kuten tuottajat, jotka ovat tuottajajärjestön tai maatalousosuuskunnan jäseniä.
Tarkistus  120 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d) satovakuutusmaksuihin 69 artiklassa vahvistetuin edellytyksin;	Poistetaan.
Tarkistus  121 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 1 kohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
e) eläin- ja kasvitauteihin liittyviin sijoitusrahastoihin 70 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.	Poistetaan.
Tarkistus  122 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jäsenvaltio voi -1 kohdan mukaisesti päättää käyttää seuraavasta vuodesta alkaen enintään 5 prosenttia 41 artiklassa tarkoitetusta kansallisesta enimmäismäärästään myöntääkseen tukea viljelijöille tai tuottajajärjestöille tai -ryhmittymille seuraavasti:
	a) vakuutusmaksuihin 69 artiklassa vahvistetuin edellytyksin;
	b) sijoitusrahastoihin 70 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.
Tarkistus  123 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Tukea 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan myöntää vain	3. Tukea 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan myöntää vain siinä määrin kuin on tarpeen kannustimen luomiseksi työllisyyden ja tuotannon nykytasojen säilyttämiseksi.
a) jos alalla on pantu tilatukijärjestelmä täysin täytäntöön 54, 55 ja 71 artiklan mukaisesti;
b) siinä määrin kuin on tarpeen kannustimen luomiseksi tuotannon nykytasojen säilyttämiseksi.
Tarkistus  124 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Edellä 1 kohdan a, b ja e alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyvän tuen enimmäismäärä on 2,5 prosenttia 41 artiklassa tarkoitetusta kansallisesta enimmäismäärästä. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa toimenpidekohtaisia rajoja.	4. Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyvän tuen enimmäismäärä on Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22 päivänä joulukuuta 1994 tehdyn neuvoston päätöksen 94/800/EY1 mukainen prosenttiosuus. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa toimenpidekohtaisia rajoja.
	1 EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1.
Tarkistus  125 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 5 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) 1 kohdan a ja d alakohdassa, myönnetään vuotuisina lisätukina;	a) 1 kohdan a ja 1 a kohdan a alakohdassa, myönnetään vuotuisina lisätukina;
Tarkistus  126 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 5 kohta– d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d) 1 kohdan e alakohdassa, myönnetään 70 artiklassa tarkoitettuna taloudellisena tukena.	d) 1 a kohdan b alakohdassa, myönnetään 70 artiklassa tarkoitettuna taloudellisena tukena.
Tarkistus  127 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Edellä 5 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tukioikeuksien, joiden yksikköarvoa on korotettu, ja lisätukioikeuksien siirto sallitaan vain, jos siirrettyjen tukioikeuksien kanssa siirretään vastaava määrä hehtaareita.	Poistetaan.
Tarkistus  128 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 7 kohta
Komission teksti	Tarkistus
7. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuille toimenpiteille myönnettävän tuen on oltava johdonmukainen yhteisön muiden toimenpiteiden ja politiikkojen kanssa.	7. Komissio määrittelee 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tässä jaksossa tarkoitetun tuen myöntämistä koskevat edellytykset erityisesti varmistaakseen johdonmukaisuuden yhteisön muiden toimenpiteiden ja politiikkojen kanssa ja välttääkseen tuen kasautumisen.
Tarkistus  129 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 7 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	7 α. Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle vuosittain toteutetuista toimista, julkaisevat määrärahojen jakamista koskevat määräykset ja perusteet sekä yksilöivät edunsaajat ja heille jaetut määrät.
Tarkistus  130 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 8 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) 1 kohdan a, b, c ja d alakohdassa, soveltamalla viljelijöille jaettaviin ja/tai kansallisesta varannosta peräisin oleviin tukioikeuksiin lineaarista vähennystä;	a) 1 kohdan a, b ja c alakohdassa ja 1 a kohdan a alakohdassa, soveltamalla viljelijöille jaettaviin ja/tai kansallisesta varannosta peräisin oleviin tukioikeuksiin lineaarista vähennystä;
Tarkistus  131 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 8 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) 1 kohdan e alakohdassa, soveltamalla tarvittaessa lineaarista vähennystä yhteen tai useampaan asianmukaisia tukia saavien edunsaajien tukeen tämän osaston mukaisesti ja 1 ja 3 kohdassa säädetyissä rajoissa.	b) 1 a kohdan b alakohdassa, soveltamalla tarvittaessa lineaarista vähennystä yhteen tai useampaan asianmukaisia tukia saavien edunsaajien tukeen tämän osaston mukaisesti.
Tarkistus  132 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 9 kohta
Komission teksti	Tarkistus
9. Komission on 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen määriteltävä tässä jaksossa tarkoitetun tuen myöntämistä koskevat edellytykset erityisesti varmistaakseen johdonmukaisuuden muiden yhteisön toimenpiteiden ja politiikkojen kanssa sekä estääkseen tuen kasautumisen.	Poistetaan.
Tarkistus  133 Ehdotus asetukseksi 69 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Satovakuutus	Vakuutukset
Tarkistus  134 Ehdotus asetukseksi 69 artikla – 1 kohta –1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltiot voivat myöntää taloudellista tukea vakuutusmaksuihin, kun satovakuutus otetaan epäsuotuisten sääolojen aiheuttamien menetysten varalta.	1. Jäsenvaltiot voivat myöntää taloudellista tukea vakuutusmaksuihin, joilla korvataan, edellyttäen, että tunnettuihin riskeihin on varauduttu asianmukaisilla varotoimilla:
	a) luonnonkatastrofien kaltaisten epäsuotuisten sääolojen aiheuttamia menetyksiä;
	b) muita sääolojen aiheuttamia menetyksiä;
	c) eläin- tai kasvitaudeista tai loisinfektioista aiheutuvia taloudellisia menetyksiä.
	Kukin jäsenvaltio tai alue tekee erityisselvitykset laatiakseen vertailukelpoiset tilasto- tai vakuutustiedot.
Tarkistus  135 Ehdotus asetukseksi 69 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Tässä artiklassa 'taloudellisilla menetyksillä' tarkoitetaan kaikkia ylimääräisiä kustannuksia, joita viljelijälle aiheutuu hänen kyseisten markkinoiden tuotantoa vähentämiseksi toteuttamistaan poikkeuksellisista toimista tai kaikkia merkittäviä tuotantomenetyksiä. Taloudellisiksi menetyksiksi ei katsota kustannuksia, joista voidaan myöntää korvauksia yhteisön muiden säännösten tai henkilöiden, eläinten tai kasvien terveyttä koskevien toimien toteuttamisen nojalla.
Tarkistus  136 Ehdotus asetukseksi 69 artikla – 2 ja 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Viljelijälle voidaan myöntää taloudellista tukea enintään 60 prosenttia vakuutusmaksuista. Jäsenvaltio voi päättää korottaa taloudellisen tuen 70 prosenttiin sääolojen tai asianomaisen alan tilanteen perusteella.	2. Viljelijälle voidaan myöntää taloudellista tukea 60 prosenttia viljelijäkohtaisesta vakuutusmaksusta tai tarvittaessa kollektiivisen vakuutuksen vakuutusmaksusta, jos vakuutussopimuksen on tehnyt tuottajaorganisaatio. Jäsenvaltio voi päättää korottaa taloudellisen tuen 70 prosenttiin sääolojen tai asianomaisen alan tilanteen perusteella.
Jäsenvaltio voi asettaa enimmäismäärän vakuutusmaksulle, jolle voi saada taloudellista tukea.	Jäsenvaltio voi asettaa enimmäismäärän vakuutusmaksulle, jolle voi saada taloudellista tukea.
3. Satovakuutus voi korvata vahingot vain, jos asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on epäsuotuisat sääolot virallisesti sellaisiksi todennut.	3. Vakuutus voi korvata vahingot vain, jos asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on jonkin 1 kohdassa mainituista tilanteista virallisesti sellaisiksi todennut.
Tarkistus  137 Ehdotus asetukseksi 69 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Taloudellinen tuki on maksettava suoraan asianomaiselle viljelijälle.	5. Taloudellinen tuki on maksettava suoraan asianomaiselle viljelijälle tai tarvittaessa sopimuksen allekirjoittaneelle tuottajaorganisaatiolle sen jäsenten määrän mukaan.
Tarkistus  138 Ehdotus asetukseksi 69 artikla – 6 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Taloudellisen tuen myöntämiseen liittyviä jäsenvaltioiden menoja rahoitetaan 68 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista varoista siten, että yhteisön rahoitusosuus on 40 prosenttia tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetuista tukikelpoisista vakuutusmaksuista.	6. Taloudellisen tuen myöntämiseen liittyviä jäsenvaltioiden menoja rahoitetaan 68 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetuista varoista siten, että yhteisön rahoitusosuus on 50 prosenttia tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetuista tukikelpoisista vakuutusmaksuista.
	Uusien jäsenvaltioiden osalta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu rahoitusosuus korotetaan kuitenkin 70 prosenttiin.
Tarkistus  139 Ehdotus asetukseksi 70 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Eläin- ja kasvitauteihin liittyvät sijoitusrahastot	Sijoitusrahastot
Tarkistus  140 Ehdotus asetukseksi 70 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltiot voivat sijoitusrahastoille myönnettävän taloudellisen tuen avulla varmistaa, että viljelijöille maksetaan taloudellista korvausta eläin- tai kasvitaudista johtuvien taloudellisten tappioiden johdosta.	1. Jäsenvaltiot voivat sijoitusrahastoille myönnettävän taloudellisen tuen avulla varmistaa, että viljelijöille maksetaan taloudellista korvausta luonnonmullistuksista, epäsuotuisista sääoloista tai eläin- tai kasvitaudista johtuvien taloudellisten tappioiden johdosta, jos asianmukaiset varotoimet on toteutettu. Rahastoja voivat hallinnoida tuottajaorganisaatiot ja/tai toimialakohtaiset organisaatiot asetuksen (EY) N:o 1234/2007 122 ja 123 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.
	Tällainen rahasto täydentää maanviljelijöiden kansallisia vakuutusjärjestelmiä.
Tarkistus  141 Ehdotus asetukseksi 70 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) 'sijoitusrahastolla' tarkoitetaan jäsenvaltion kansallisen lain mukaisesti hyväksymää järjestelmää, jossa siihen kuuluvat viljelijät voivat vakuuttaa itsensä sellaisia taloudellisia tappioita vastaan, jotka aiheutuvat eläin- tai kasvitaudeista, ja jossa tällaisille viljelijöille myönnetään korvauksia;	a) 'sijoitusrahastolla' tarkoitetaan jäsenvaltion kansallisen lain mukaisesti hyväksymää järjestelmää, jossa siihen kuuluvat viljelijät voivat vakuuttaa itsensä sellaisia taloudellisia tappioita vastaan, jotka aiheutuvat luonnonmullistuksista, epäsuotuisista sääoloista tai eläin- tai kasvitaudeista, ja jossa tällaisille viljelijöille myönnetään korvauksia;
Tarkistus  142 Ehdotus asetukseksi 70 artikla – 2 kohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) 'taloudellisilla tappioilla' tarkoitetaan lisäkustannuksia, joita viljelijälle aiheutuu tämän toteuttamista poikkeuksellisista toimenpiteistä, joilla pyritään vähentämään markkinatarjontaa tai merkittävää tuotannonmenetystä. Kustannuksia, joihin voidaan myöntää korvausta yhteisön muiden säännösten mukaisesti ja jotka johtuvat muiden terveys-, eläinlääkintä- tai kasvinsuojelutoimenpiteiden soveltamisesta, ei pidetä taloudellisina tappioina.	b) 'taloudellisilla tappioilla' tarkoitetaan lisäkustannuksia, joita viljelijälle aiheutuu tämän toteuttamista poikkeuksellisista toimenpiteistä, joilla pyritään vähentämään markkinatarjontaa, hätärokotuksista aiheutuvia kustannuksia tai merkittävää tuotannonmenetystä. Kustannuksia, joihin voidaan myöntää korvausta yhteisön muiden säännösten mukaisesti ja jotka johtuvat muiden terveys-, eläinlääkintä- tai kasvinsuojelutoimenpiteiden soveltamisesta, ei pidetä taloudellisina tappioina.
Tarkistus  143 Ehdotus asetukseksi 70 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	b a) 'luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevilla epäsuotuisilla sääoloilla' tarkoitetaan sellaisia sääoloja kuin hallaa, rakeita, jäätä, sadetta, metsäpaloa tai kuivuutta, jotka tuhoavat yli 30 prosenttia viljelijän edellisen kolmivuotiskauden tai edelliseen viisivuotiskauteen perustuvan kolmen vuoden keskimääräisestä vuosituotannosta, lukuun ottamatta korkeinta ja alinta määrää.
Tarkistus  144 Ehdotus asetukseksi 70 artikla – 2 kohta – b b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	b b)' asianmukaisilla varotoimilla' tarkoitetaan toimia, joiden ansiosta eläinten ja kasvien terveys saatetaan mahdollisimman hyvätasoiseksi;
Tarkistus  145 Ehdotus asetukseksi 70 artikla – 3 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
3. Sijoitusrahastosta maksetaan taloudellista korvausta suoraan sen jäseninä oleville viljelijöille, joille on aiheutunut taloudellisia tappioita.	3. Sijoitusrahastosta maksetaan taloudellista korvausta suoraan sen jäseninä oleville viljelijöille, joille on aiheutunut taloudellisia tappioita edellyttäen, että asianmukaiset varotoimet on toteutettu.
Tarkistus  146 Ehdotus asetukseksi 70 artikla – 6 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Yhteisö osallistuu jäsenvaltioiden taloudelliseen tukeen liittyvien menojen rahoitukseen 68 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista varoista siten, että sen rahoitusosuus on 40 prosenttia 4 kohdan mukaisesti tukikelpoisista määristä.	6. Yhteisö osallistuu jäsenvaltioiden taloudelliseen tukeen liittyvien menojen rahoitukseen 68 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetuista varoista siten, että sen rahoitusosuus on 50 prosenttia 4 kohdan mukaisesti tukikelpoisista määristä.
	Uusien jäsenvaltioiden osalta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu rahoitusosuus korotetaan kuitenkin 70 prosenttiin.
Tarkistus  147 Ehdotus asetukseksi III osasto – 5 luku – 70 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	70 a artikla
	Maidontuottajien erityistuki
	1. Jos asetuksen (EY) N:o 1290/2005 mukaisen varojärjestelmän menoennusteen perusteella rahoituskehysten otsakkeeseen 2 jää varainhoitovuonna vähintään 600 000 000 euroa liikkumavaraa, liikkumavarasta kohdennetaan tämä määrä maidontuottajien erityistukeen.
	2. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle varainhoitovuoden alustavan talousarvioesityksen yhteydessä myös maidontuottajien erityistukeen kohdennettavan määrän.
	3. Maidontuottajien erityistukea voidaan ottaa käyttöön seuraavien toimenpidealojen yhteydessä:
	a) tämän asetuksen 68 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen erityistuki;
	b) asetuksen (EY) N:o 1698/2005 20 artiklan ja 36 artiklan a alakohdan mukaiset toimet edellyttäen, että niillä edistetään suoraan maatilojen asemaa.
	4. Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle 2 kohdan mukaisen alustavan talousarvioesityksen perusteella 2 kohdan mukaisesti 15 päivään lokakuuta mennessä, mitä 3 kohdan mukaisia toimenpiteitä sovelletaan.
	5. Maidontuottajien erityistuen määrärahat jaetaan jäsenvaltioiden kesken maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun asetuksen (EY) N:o 1788/20031 liitteessä I olevien kansallisten maidon viitemäärien mukaisesti.
	_________________ 1EUVL L 270, 21.10.2003, s. 123.
Tarkistus  148 Ehdotus asetukseksi 71 artikla
Komission teksti	Tarkistus
CN-koodiin 1006 10 kuuluvaa riisiä tuottaville viljelijöille myönnetään satovuosina 2009, 2010 ja 2011 tukea tässä jaksossa vahvistetuin edellytyksin.	CN-koodiin 1006 10 kuuluvaa riisiä tuottaville viljelijöille myönnetään tukea tässä jaksossa vahvistetuin edellytyksin.
Tarkistus  149 Ehdotus asetukseksi 72 artikla – 2 kohta – taulukko
	euroa/ha
2009
2010 ja 2011
Bulgaria
345,255
172,627
Kreikka
561,00
280,5
Espanja
476,25
238,125
Ranska
411,75
205,875
Italia
453,00
226,5
Unkari
232,50
116,25
Portugali
453,75
226,875
Romania
126,075
63,037
Parlamentin tarkistus   euroa/ha   2009–2013   Bulgaria 345,255   Kreikka 561,00   Espanja 476,25   Ranska 411,75   Italia 453,00   Unkari 232,50   Portugali 453,75   Romania 126,075
Tarkistus  150 Ehdotus asetukseksi 1 a luku (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 A jakso
	Valkuaiskasvipalkkio
	74 a artikla
	Soveltamisala
	Tukea myönnetään valkuaiskasvien tuottajille tässä jaksossa säädetyin edellytyksin.
	Valkuaiskasveilla tarkoitetaan:
	a) CN-koodiin 0713 10 kuuluvia herneitä;
	b) CN-koodiin 0713 50 kuuluvia härkäpapuja;
	c) CN-koodiin ex 1209 29 50 kuuluvia makeita lupiineja.
	74 b artikla
	Määrä ja tukikelpoisuus
	Tuki on 55,57 euroa hehtaarilta valkuaiskasveja, joiden sato on korjattu maitotuleentumisasteen saavuttamisen jälkeen.
	Kasvit, jotka on kasvatettu täysimääräisesti kylvetyillä ja paikallisten vaatimusten mukaisesti viljellyillä aloilla mutta jotka eivät saavuta maitotuleentumisastetta asianomaisen jäsenvaltion tunnustamien poikkeuksellisten sääolojen vuoksi, ovat kuitenkin tukikelpoisia edellyttäen, että kyseisiä aloja ei käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen ennen kyseistä kasvuvaihetta.
	74 c artikla
	Pinta-ala
	1. Käyttöön otetaan 1 400 000 hehtaarin taattu enimmäispinta-ala, josta tukea voidaan maksaa.
	2. Jos pinta-ala, jolle tukea haetaan, ylittää taatun enimmäispinta-alan, viljelijäkohtaista alaa, jolle tukea haetaan, vähennetään suhteessa kyseisenä vuonna 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Perustelu
Viljan houkuttelevuuden vuoksi valkuaiskasvien viljelyala on vähentynyt huomattavasti, millä on kielteisiä vaikutuksia maatalouteen ja ympäristöön ja lisäksi vähennys uhkaa heikentää valkuaiskasvien saatavuutta etenkin eläinten rehuissa.
Tarkistus  151 Ehdotus asetukseksi 75 artikla – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) 66,32 euroa markkinointivuosina 2009/2010 ja 2010/2011;	– 66,32 euroa markkinointivuosina 2009/2010, 2010/2011, 2011/2012 ja 2012/2013;
Tarkistus  152 Ehdotus asetukseksi 75 artikla – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) 33,16 euroa markkinointivuosina 2011/2012 ja 2012/2013.	Poistetaan.
Tarkistus  153 Ehdotus asetukseksi 3 luku
Komission teksti	Tarkistus
3 LUKU	Koko luku poistetaan.
MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ
Tarkistus  154 Ehdotus asetukseksi 82 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Tukea myönnetään enintään viitenä peräkkäisenä vuotena siitä markkinointivuodesta lähtien, jonka aikana saavutetaan 1 kohdassa tarkoitettu 50 prosentin kynnys, mutta ei markkinointivuoden 2013/2014 jälkeen.	2. Tukea myönnetään markkinointivuoteen 2013/2014 asti.
Perustelu
Nykyistä yhteisön tukijärjestelmää sokerijuurikkaan ja sokeriruo'on tuottajille pitäisi jatkaa markkinointivuoteen 2013/2014 niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat myöntäneet asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklassa tarkoitettua rakennemuutostukea vähintään 50 % sokerikiintiöstä, joka vahvistettiin 20. helmikuuta 2006 asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä III ilman, että vahvistettiin viiden vuoden enimmäisjakso, jotta täytetään rakennemuutoksesta aiheutuvat mukautukseen liittyvät tarpeet.
Tarkistus  155 Ehdotus asetukseksi 90 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Palkkion määrä uuhta kohti on 21 euroa. Lampaanmaitoa tai lampaanmaitopohjaisia tuotteita kaupan pitävien viljelijöiden osalta palkkio uuhta kohti on kuitenkin 6,8 euroa.	4. Palkkion määrä uuhta kohti on 21 euroa. Lampaanmaitoa tai lampaanmaitopohjaisia tuotteita kaupan pitävien viljelijöiden osalta palkkio uuhta kohti on kuitenkin 16,8 euroa.
Perustelu
Tarkistuksessa korjataan komission virhe.
Tarkistus  156 Ehdotus asetukseksi 90 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Palkkion määrä kuttua kohti on 6,8 euroa.	5. Palkkion määrä kuttua kohti on 16,8 euroa.
Perustelu
Tarkistuksessa korjataan komission virhe.
Tarkistus  157 Ehdotus asetukseksi 98 artikla – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) 'alueella' tarkoitetaan asianomaisen jäsenvaltion valinnan mukaan joko jäsenvaltiota tai sen osaa;	Poistetaan.
Perustelu
Määritelmä siirretään asetuksen 2 artiklaan, johon on koottu kaikki määritelmät, jotka ovat tarpeen tekstin ymmärtämiseksi.
Tarkistus  158 Ehdotus asetukseksi 112 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	112 a artikla
	Kansallinen varanto
	1. Tilatukijärjestelmää soveltavat jäsenvaltiot luovat kansallisen varannon, joka sisältää liitteessä VIII a asetettujen enimmäismäärien ja kyseisenä vuonna todella maksettujen suorien tukien kokonaisarvon välisen erotuksen.
	2. Jäsenvaltiot voivat puolueettomia perusteita noudattaen käyttää tätä kansallista varantoa myöntääkseen tukea 68 artiklassa tarkoitettujen toimien täytäntöönpanoon siten, että taataan viljelijöiden yhtäläinen kohtelu ja vältetään markkinaperiaatteiden rikkominen ja kaikenlainen kilpailun vääristyminen.
Perustelu
Kun otetaan huomioon, että yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää soveltavilla uusilla jäsenvaltioilla ei ole kansallista varantoa, ratkaisu voitaisiin löytää käyttämällä suorista kansallisista tuista käyttämättä jääneitä varoja. Nämä varat voivat muodostaa varannon, joita voitaisiin käyttää asetuksen 1782/2003 tarkistetun 69 artiklan mukaisiin toimiin.
Tarkistus  159 Ehdotus asetukseksi 113 artikla – 4 kohta – 2 alakohta – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) liitteessä II olevassa B ja C kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2011.	b) liitteessä II olevassa B kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2011;
Tarkistus  160 Ehdotus asetukseksi 113 artikla – 4 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	b a) liitteessä II olevassa C kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2013;
Tarkistus  161 Ehdotus asetukseksi 123 artikla
Komission teksti	Tarkistus
123 artikla	Poistetaan.
Määrärahojen siirto tupakan viljelyalueiden rakenneuudistusta varten
Maatalousrahastosta rahoitettaviin maaseudun kehittämisohjelmiin kuuluviin toimenpiteisiin on tupakan tuotantoalueilla saatavilla varainhoitovuodesta 2011 alkaen yhteisön lisätukena 484 miljoonaa euroa kalenterivuotta kohden niitä jäsenvaltioita varten, joissa tupakantuottajat saivat vuosina 2000, 2001 ja 2002 asetuksen (ETY) N:o 2075/92 mukaista tukea.
Tarkistus  162 Ehdotus asetukseksi 129 artikla – t alakohta
Komission teksti	Tarkistus
t) puuvillan osalta yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat	Poistetaan.
i) 80 artiklan 3 kohdassa säädetyn tuen vähennyksen laskutapaa;
ii) hyväksyttyjä toimialakohtaisia organisaatioita ja erityisesti niiden rahoitusta sekä valvonta- ja seuraamusjärjestelmää.
Tarkistus  163 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 132 artikla – 1 kohta – b alakohta Asetus (EY) N:o 378/2007 1 artikla - 5 kohta
Komission teksti Tarkistus 5. Asetuksen (EY) N:o xxx/2008 (tämä asetus) 7 artiklan soveltamisesta johtuvat viljelijään sovellettavat mukauttamisen määrät, joista on vähennetty 5 prosenttiyksikköä, on vähennettävä jäsenvaltion tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti soveltamasta vapaaehtoisen mukauttamisen määrästä. Sekä vähennettävän prosenttimäärän että vapaaehtoisen mukauttamisen lopullisen määrän on oltava vähintään 0." 5. Asetuksen (EY) N:o xxx/2008 (tämä asetus) 7 artiklan soveltamisesta johtuvat viljelijään sovellettavat mukauttamisen määrät, joista on vähennetty 5 prosenttiyksikköä, on vähennettävä jäsenvaltion tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti soveltamasta vapaaehtoisen mukauttamisen määrästä. Sekä vähennettävän prosenttimäärän että vapaaehtoisen mukauttamisen lopullisen määrän on oltava vähintään 0. Mitkään mukautukset eivät kuitenkaan saa johtaa maaseudun kehittämisohjelmille maaseuturahastosta (Feader) jo myönnettyjen, komission virallisessa päätöksessä hyväksyttyjen määrien vähenemiseen."
Perustelu
Olisi järjetöntä, jos mukauttamista koskevat ehdotetut muutokset johtaisivat siihen, että rahoitusta leikataan yhden tai useamman jäsenvaltion maaseudun kehittämisohjelmista, kun päätarkoituksena oli lisätä saatavilla olevia varoja uusien ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi. Tämä suojalauseke on siis tarpeen, koska kokonaismukautuksen määrittelevät parametrit ovat monimutkaisia.
Tarkistus  164 Ehdotus asetukseksi 133 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	133 a artikla
	Noudattamisesta aiheutuvat kustannukset
	Komissio toteuttaa tutkimuksen, jossa arvioidaan EU:n lainsäädännön, siltä osin kuin se ylittää tuontituotteisiin sovellettavat normit, noudattamisesta ympäristön, eläinten hyvinvoinnin ja elintarviketurvallisuuden aloilla viljelijöille aiheutuvia todellisia kustannuksia. Tämä lainsäädäntö koskee muun muassa liitteen II asetuksia ja direktiivejä huolimatta täydentävästä järjestelmästä sekä liitteessä III määritellyistä normeista, jotka on määritelty hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiksi (GAEC), jotka ovat myös osa täydentäviä ehtoja.
	Komission tutkimuksessa arvioidaan edellä esitetyn lainsäädännön noudattamisesta kaikissa jäsenvaltioissa aiheutuvat kustannukset. Kustannukset voivat vaihdella jäsenvaltioissa ja jopa alueilla ilmastoa, geologisia piirteitä, tuotantoa, taloutta ja sosiaalisia seikkoja sekä tuotannon ominaispiirteitä koskevista eroista johtuen.
Perustelu
Euroopan parlamentti on esittänyt toistuvasti kantansa (T6-0598/2007 ja T6-0093/2008), että suoria tukia on edelleen järkiperäistettävä vuoden 2013 jälkeen sitomalla näiden tukien määrä EU:n lainsäädännön noudattamisesta aiheutuviin todellisiin kustannuksiin siltä osin kuin ne ylittävät tuontituotteisiin sovellettavat normit. Koehankkeiden tulokset voivat olla perustana maataloustukien rationalisoinnille vuoden 2013 jälkeen. Tulokset auttavat unionia perustelemaan maataloustukeaan WTO:ssa ja omille kansalaisilleen.
Tarkistus  165 Ehdotus asetukseksi Liite I – Valkuaiskasvit – sarake "Oikeusperusta"
Komission teksti	Tarkistus
Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 2 luku	Tämän asetuksen IV osaston 1 luvun 1 a jakso
Tarkistus  166 Ehdotus asetukseksi Liite II – A kohta – 4 alakohta
Komission teksti 4. Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1) 4 ja 5 artikla
Tarkistus 4. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta (EUVL L 372, 27.12.2006, s. 19) 6 artikla
Tarkistus  167 Ehdotus asetukseksi Liite II – A a kohta (uusi) Tarkistus
A a. Työturvallisuus   87 a. Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1) 6 artikla 8 b. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/54/EY, annettu 18 päivänä syyskuuta 2000, työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät biologisille tekijöille altistumiseen työssä (seitsemäs direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EYVL L 262, 17.10.2000, s. 21) 3, 6, 8 ja 9 artikla   8 c. Neuvoston direktiivi 94/33/EY, annettu 22 päivänä kesäkuuta 1994, nuorten työntekijöiden suojelusta (EYVL L 216, 20.8.1994, s. 12)     8 d. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/37/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta (kuudes neuvoston direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan l kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi)(EUVL L 158, 30.4.2004, s. 50) 3 artikla, 4–12 artikla
Perustelu
Tarkistus on yksinkertaisesti seurausta työturvallisuuden sisällyttämisestä lakisääteisiin hoitovaatimuksiin.
Tarkistus  168 Ehdotus asetukseksi Liite III – 2 sarake – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Standardit	Esimerkit yleisesti soveltuvista vaatimuksista
Perustelu
Standardien pitäisi olla vain ohjeita eikä niitä pitäisi ehdottaa jäsenvaltioille sitovina vaatimuksina, koska kansallinen ja alueellinen jousto on tarpeen.
Tarkistus  169 Ehdotus asetukseksi Liite III – 4 rivi – 2 sarake – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Maisemapiirteiden säilyttäminen, mukaan luettuina tapauksen mukaan pensasaidat, lammikot, ojat ja linjassa, ryhmissä tai yksinään olevat puut sekä pellonpientareet	– Maisemapiirteiden säilyttäminen
Tarkistus  170 Ehdotus asetukseksi Liite III – 4 rivi – 2 sarake – 5 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Oliivi- ja viinitilojen ylläpitäminen hyvässä kasvukunnossa	– Oliivitilojen ylläpitäminen hyvässä kasvukunnossa
Tarkistus  171 Ehdotus asetukseksi Liite III – 5 rivi – 2 sarake – 1 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Suojakaistaleiden luominen vesistöjen varrelle	– Suojakaistaleiden luominen vesistöjen varrelle pintavesien suojelua koskevien yhteisten säännösten mukaisesti,
Tarkistus  172 Ehdotus asetukseksi Liite IV
Komission teksti
milj. euroa           Kalenterivuosi 2009 2010 2011 2012 Belgia 583,2 570,9 563,1 553,9 Tšekki       773,0 Tanska 985,9 965,3 954,6 937,8 Saksa 5 467,4 5 339,2 5 269,3 5 178,0 Viro       88,9 Irlanti 1 283,1 1 264,0 1 247,1 1 230,0 Kreikka 2 567,3 2 365,5 2 348,9 2 324,1 Espanja 5 171,3 5 043,4 5 019,1 4 953,5 Ranska 8 218,5 8 021,2 7 930,7 7 796,2 Italia 4 323,6 4 103,7 4 073,2 4 023,3 Kypros       48,2 Latvia       130,5 Liettua       337,9 Luxemburg 35,2 34,5 34,0 33,4 Unkari       1 150,9 Malta       4,6 Alankomaat 841,5 827,0 829,4 815,9 Itävalta 727,7 718,2 712,1 704,9 Puola       2 730,5 Portugali 635,8 623,0 622,6 622,6 Slovenia       129,4 Slovakia       335,9 Suomi 550,0 541,2 536,0 529,8 Ruotsi 731,7 719,9 710,6 699,8 Yhdistynyt kuningaskunta 3 373,0 3 340,4 3 335,8 3 334,9
Tarkistus
milj. euroa Kalenterivuosi 2009 2010 2011 2012 Belgia p.m. p.m. p.m. p.m. Tšekki p.m. p.m. p.m. p.m. Tanska p.m. p.m. p.m. p.m. Saksa p.m. p.m. p.m. p.m. Viro p.m. p.m. p.m. p.m. Irlanti p.m. p.m. p.m. p.m. Kreikka p.m. p.m. p.m. p.m. Espanja p.m. p.m. p.m. p.m. Ranska p.m. p.m. p.m. p.m. Italia p.m. p.m. p.m. p.m. Kypros p.m. p.m. p.m. p.m. Latvia p.m. p.m. p.m. p.m. Liettua p.m. p.m. p.m. p.m. Luxemburg p.m. p.m. p.m. p.m. Unkari p.m. p.m. p.m. p.m. Malta p.m. p.m. p.m. p.m. Alankomaat p.m. p.m. p.m. p.m. Itävalta p.m. p.m. p.m. p.m. Puola p.m. p.m. p.m. p.m. Portugali p.m. p.m. p.m. p.m. Slovenia p.m. p.m. p.m. p.m. Slovakia p.m. p.m. p.m. p.m. Suomi p.m. p.m. p.m. p.m. Ruotsi p.m. p.m. p.m. p.m. Yhdistynyt kuningaskunta p.m. p.m. p.m. p.m.
Perustelu
Liitettä on tarkistettava Euroopan parlamentin tarkistusten huomioon ottamiseksi.
Tarkistus  173 Ehdotus asetukseksi Liite VIII
Komission teksti
Taulukko 1
(1 000 euroa) Jäsenvaltio 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 ja sitä seuraavat vuodet Belgia 614 179 611 901 613 281 613 281 614 661 614 661 614 661 614 661 Tanska 1 030 478 1 031 321 1 043 421 1 043 421 1 048 999 1 048 999 1 048 999 1 048 999 Saksa 5 770 254 5 781 666 5 826 537 5 826 537 5 848 330 5 848 330 5 848 330 5 848 330 Irlanti 1 342 268 1 340 737 1 340 869 1 340 869 1 340 869 1 340 869 1 340 869 1 340 869 Kreikka 2 367 713 2 209 591 2 210 829 2 216 533 2 216 533 2 216 533 2 216 533 2 216 533 Espanja 4 838 512 5 070 413 5 114 250 5 139 246 5 139 316 5 139 316 5 139 316 5 139 316 Ranska 8 404 502 8 444 468 8 500 503 8 504 425 8 518 804 8 518 804 8 518 804 8 518 804 Italia 4 143 175 4 277 633 4 320 238 4 369 974 4 369 974 4 369 974 4 369 974 4 369 974 Luxemburg 37 051 37 084 37 084 37 084 37 084 37 084 37 084 37 084 Alankomaat 853 090 853 169 886 966 886 966 904 272 904 272 904 272 904 272 Itävalta 745 561 747 298 750 019 750 019 751 616 751 616 751 616 751 616 Portugali 589 723 600 296 600 370 605 967 605 972 605 972 605 972 605 972 Suomi 566 801 565 823 568 799 568 799 570 583 570 583 570 583 570 583 Ruotsi 763 082 765 229 768 853 768 853 770 916 770 916 770 916 770 916 Yhdistynyt kuningaskunta ” 3 985 834 3 986 361 3 987 844 3 987 844 3 987 849 3 987 849 3 987 849 3 987 849
Taulukko 2*
(1 000 euroa) Jäsenvaltio 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 ja sitä seuraavat vuodet Bulgaria 287 399 328 997 409 587 490 705 571 467 652 228 732 986 813 746 Tšekki 559 622 647 080 735 801 821 779 909 164 909 164 909 164 909 164 Viro 60 500 70 769 80 910 91 034 101 171 101 171 101 171 101 171 Kypros 31 670 38 845 43 730 48 615 53 499 53 499 53 499 53 499 Latvia 90 016 104 025 118 258 132 193 146 355 146 355 146 355 146 355 Liettua 230 560 268 746 305 964 342 881 380 064 380 064 380 064 380 064 Unkari 807 366 935 912 1 064 312 1 191 526 1 318 542 1 318 542 1 318 542 1 318 542 Malta 3 434 3 851 4 268 4 685 5 102 5 102 5 102 5 102 Puola 1 877 107 2 164 285 2 456 894 2 742 771 3 033 549 3 033 549 3 033 549 3 033 549 Romania 623 399 713 207 891 072 1 068 953 1 246 821 1 424 684 1 602 550 1 780 414 Slovenia 87 942 102 047 116 077 130 107 144 236 144 236 144 236 144 236 Slovakia 240 014 277 779 314 692 351 377 388 191 388 191 388 191 388 191
* Enimmäismäärät laskettu ottaen huomioon 110 artiklassa säädetty tukien lisäystä koskeva aikataulu.
Tarkistus
Taulukko 1
(1 000 euroa) Jäsenvaltio 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 ja sitä seuraavat vuodet Belgia p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Tanska p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Saksa p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Irlanti p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Kreikka p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Espanja p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Ranska p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Italia p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Luxemburg p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Alankomaat p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Itävalta p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Portugali p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Suomi p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Ruotsi p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Yhdistynyt kuningaskunta ” p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m.
Taulukko 2
(1 000 euroa) Jäsenvaltio 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 ja sitä seuraavat vuodet Bulgaria p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Tšekki p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Viro p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Kypros p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Latvia p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Liettua p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Unkari p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Malta p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Puola p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Romania p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Slovenia p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. Slovakia p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m.
Perustelu
Liitettä on tarkistettava Euroopan parlamentin tarkistusten huomioon ottamiseksi.
Tarkistus  174 Ehdotus asetukseksi Liite X – osa I – 2 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Vuodesta 2010 alkaen asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 2 luvussa säädetty valkuaiskasvipalkkio	Poistetaan.
Perustelu
Tuotantomääriin sidotun tuen poistaminen saattaisi vielä entisestäänkin vähentää valkuaiskasvien viljelyalaa, mikä saattaa heikentää niiden saatavuutta eläinten rehuissa.
Tarkistus  175 Ehdotus asetukseksi Liite X – osa I – 3 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Vuodesta 2010 alkaen asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 3 luvussa ja tämän asetuksen IV osaston 1 luvun 1 jaksossa säädetty riisin lajikohtainen tuki tämän asetuksen 72 artiklan 2 kohdassa säädetyssä aikataulussa	– Vuodesta 2013 alkaen asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 3 luvussa ja tämän asetuksen IV osaston 1 luvun 1 jaksossa säädetty riisin lajikohtainen tuki tämän asetuksen 72 artiklan 2 kohdassa säädetyssä aikataulussa
Perustelu
Sisällyttäminen tilatukijärjestelmään on tehtävä vuodesta 2013 alkaen, ei ennen sitä.
Tarkistus  176 Ehdotus asetukseksi Liite X – osa I – 5 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Vuodesta 2011 alkaen asetuksen (EY) N:o 1234/2007 II osan I osaston IV luvun I jakson I alajaksossa säädetty kuivatun rehun jalostustuki	Poistetaan.
Perustelu
Kuivattua rehua koskee yhteinen markkinajärjestely, josta ollaan tekemässä arviointia, jonka tulokset eivät vielä ole tiedossa. Ala tarvitsee säilyäkseen rakennemuutosta, mutta nykyisen eläintuotannon kriisin vallitessa on aihetta taata valkuaispitoisten tuotteiden tarjonta.
Tarkistus  177 Ehdotus asetukseksi Liite X – osa I – 6 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Vuodesta 2011 alkaen asetuksen (EY) N:o 1234/2007 II osan I osaston IV luvun I jakson II alajaksossa säädetty kuiduntuotantoon tarkoitettujen pellavanvarsien jalostustuki kyseisessä alajaksossa säädetyssä aikataulussa	– Vuodesta 2013 alkaen asetuksen (EY) N:o 1234/2007 II osan I osaston IV luvun I jakson II alajaksossa säädetty kuiduntuotantoon tarkoitettujen pellavanvarsien jalostustuki kyseisessä alajaksossa säädetyssä aikataulussa
Perustelu
Komissio on itse tehnyt erittäin myönteisen tutkimuksen pellavasta ja hampusta, joten ei ole syytä poistaa järjestelyä välittömästi.
Tarkistus  178 Ehdotus asetukseksi Liite X – osa I – 7 luetelmakohta
Komission teksti	Tarkistus
– Vuodesta 2011 alkaen asetuksen (EY) N:o 1234/2007 [95 a] artiklassa säädetty tärkkelysperunapalkkio ja tämän asetuksen 75 artiklassa säädettyä aikataulua noudattaen jälkimmäisessä artiklassa säädetty tärkkelysperunan tuki.	– Vuodesta 2013 alkaen asetuksen (EY) N:o 1234/2007 [95 a] artiklassa säädetty tärkkelysperunapalkkio ja tämän asetuksen 75 artiklassa säädettyä aikataulua noudattaen jälkimmäisessä artiklassa säädetty tärkkelysperunan tuki.
Perustelu
Tuotannon häviämisellä voi olla merkittäviä vaikutuksia tiettyjen alueiden työllisyyteen, joten vaikuttaa aiheellisemmalta säilyttää nykyjärjestelmä vuoteen 2013 asti.
Tarkistus  179 Ehdotus asetukseksi Liite X – Osa I a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	I a.
	Vuodesta 2010 alkaen, jos jäsenvaltio ei tee tämän asetuksen 64 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä
	– asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 2 luvussa säädettyä valkuaiskasvipalkkiota,
	– asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV osaston 3 luvussa ja tämän asetuksen IV osaston 1 luvun 1 jaksossa säädetty riisin lajikohtainen tuki tämän asetuksen 72 artiklan 2 kohdassa säädetyssä aikataulussa,
	– asetuksen (EY) N:o 1234/2007 II osan I osaston IV luvun I jakson I alajaksossa säädetty kuivatun rehun jalostustuki.
Tarkistus  180 Ehdotus asetukseksi Liite XI – taulukko "Kuivattu rehu"
Komission teksti	Tarkistus
Taulukko "Kuivattu rehu"	Taulukko poistetaan.
Tarkistus  181 Ehdotus asetukseksi Liite XI – taulukko "Valkuaiskasvit"
Komission teksti	Tarkistus
Taulukko "Valkuaiskasvit"	Taulukko poistetaan.
Tarkistus  182 Ehdotus asetukseksi Liite XI – taulukko "Riisi"
Komission teksti	Tarkistus
Sarake 2010	Poistetaan.
Sarake 2011
Sarake 2012
Tarkistus  183 Ehdotus asetukseksi Liite XI – taulukko "Pitkät pellavakuidut"
Komission teksti	Tarkistus
Sarake 2011	Poistetaan.
Sarake 2012
Tarkistus  184 Ehdotus asetukseksi Liite XI – taulukko "Perunatärkkelyksen jalostustuki"
Komission teksti	Tarkistus
Sarake 2011	Poistetaan.
Sarake 2012
Tarkistus  185 Ehdotus asetukseksi Liite XI – taulukko "Perunatärkkelystuki viljelijöille"
Komission teksti	Tarkistus
Sarake 2011	Poistetaan.
Sarake 2012

PERUSTELUT

1.        "TERVEYSTARKASTUKSEN" TAUSTAA

Vuoden 2003 uudistus, jonka syynä olivat pääasiassa edessä ollut vääjäämätön itälaajentuminen ja WTO, oli yhteisen maatalouspolitiikan tähänastisista uudistuksista perusteellisin.

Se oli tarkoitettu alun perin vain voimassa olleiden maatalouspolitiikan julkisten interventiomekanismien väliarvioinniksi ("mid term review"), mutta siitä tuli perinpohjainen uudistus, johon kuului joukko uusia periaatteita:

–         tuotantomääristä riippumattoman tuotantotuen periaate (decoupling), jonka tarkoituksena on parantaa tilojen markkinasuuntautuneisuutta ja vähentää maataloustuotannon ja -kaupan vääristymiä.

–         ehdollisuusperiaate, jonka mukaan tuotannosta irrotetun tuen pitää täyttää useita ympäristöön, kansanterveyteen, eläinten hyvinvointiin jne. liittyviä vaatimuksia.

–         WTO -yhteensopivuuden periaate siinä mielessä, että tuen tuotannosta irrottamisen lopullisena tavoitteena oli sen sisällyttäminen maataloussopimuksen "vihreään laatikkoon".

–         tukioikeuksien julkisen uudelleenjakamisen periaate, jolla on kahdenlaisia vaikutuksia: tuotannosta irrotetussa tilatukijärjestelmässä ja siirtymänä yhteisen maatalouspolitiikan kahden pilarin välissä (tuet ja markkinat, ensimmäinen pilari maataloustukirahaston puitteissa; maaseudun kehittäminen, toinen pilari maaseuturahaston puitteissa);

–         yhteisen maatalouspolitiikan hallinnon joustavuuden periaate , jossa jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus soveltaa eriytetysti tiettyjä uuden yhteisen maatalouspolitiikan muuttujia.

–         rahoituskurin periaate, joka myöhemmin vahvistettiin vuosien 2007–2013 rahoituskehyksissä, jonka perusteella maatalousbudjetti jäädytettiin laajentumisen haasteen takia ja vuosittaisten enimmäismäärien noudattamisesta tuli pakollista ja niiden saavuttamiseksi annettiin mahdollisuus voimassa olevien tukien lineaarisiin vähennyksiin.

–         progression periaate, vuoden 2003 uudistus oli ensimmäinen avoin, vaiheittain tehtävä uudistus, sillä perusperiaatteiden (tukien irrottaminen tuotantomääristä, rahoituskuri ja joustavuusperiaatteen soveltaminen hallinnossa) käyttöönotto toimi esimerkkinä uusille alakohtaisille uudistuksille, joita ovat olleet ns. "Välimeren paketin" uudistus, viinialan reformi ja äskettäinen puuvilla-alan uudistus.

"Terveystarkastus" on tämän uudistusprosessin viimeinen osa.

2.        YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN TARPEELLISUUS

YMP on paradoksaalisesti yhteisön pitkäaikaisin, kenties onnistunein ja varmasti kritisoiduin politiikka. Se luotiin lähes puoli vuosisataa sitten ja sillä pystyttiin saavuttamaan asetetut tavoitteet paremmin kuin millään muulla politiikalla. Euroopassa ja maailmassa tapahtuneet yhteiskunnalliset, taloudelliset ja ympäristön muutokset pakottivat kuitenkin sopeuttamaan sitä uusiin olosuhteisiin, jolloin se kävi vähitellen yhä vaikeammaksi ymmärtää tietyille yhteiskuntaryhmille, etenkin siksi, että se synnytti viljelijöiden välistä epätasa-arvoa unionin laajentuessa ja kattaessa yhä erilaisempia maatalousalueita ja maaseutuja.

Esittelijä katsoo, että yhteisen maatalouspolitiikan jatkaminen on sekä toivottavaa että välttämätöntä, jotta voidaan taata Euroopan maatalouden kilpailukyky maailmanmarkkinoilla, toimitusvarmuus, elintarvikkeiden laatu, ympäristön kannalta kestävä kehitys, uusiin haasteisiin vastaaminen, erityisesti ilmastonmuutoksen ja uusiutuvien energialähteiden osalta, sekä dynaamisen ja monipuolisen talouden ylläpitäminen maaseudulla Lissabonin sopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti.

Terveystarkastus olisi voinut ja esittelijän mielestä sen olisi myös pitänyt mennä pidemmälle keskustelussa maatalouspolitiikan mallista vuoden 2013 jälkeen. On valitettavaa, että tätä mahdollisuutta ei käytetty.

Komission halu rajata terveystarkastuksesta käytävää keskustelua jättämällä sen ulkopuolelle erityisesti sellaiset aiheet kuten tukien oikeutus ja tuotantomääristä riippumattoman tuotantotuen mahdollisimman yleisen mallin muuttujien määrittely, jäsenvaltiolle myönnetyn hallinnon joustavuuden aste, tuen mukauttaminen vastaan yhteisrahoitus, mahdollinen "yhden pilarin rakenne" sekä markkinasääntelyn asema uudessa yhteisessä maatalouspolitiikassa vaikeuttaa keskustelun käymistä ja päätöksentekoa vuoden 2013 uudistuksesta, josta keskusteleminen alkaa varmasti vuosien 2010–2011 aikana.

Näin siksikin, että samaan aikaan, jo vuonna 2009, aletaan lisäksi keskustella yhteisön talousarvion uudelleentarkastelusta, mukaan lukien omat varat, josta päätettiin toimielinten välisen sopimuksen yhteydessä 17. toukokuuta 2006, Kioton pöytäkirjan tarkistamisesta, vuoden 2013 jälkeisistä rahoitusnäkymistä ja mahdollisesta sopimuksesta WTO:ssa.

3.        ESITTELIJÄN EHDOTUKSET

Euroopan parlamentti on kiinnittänyt erityistä huomiota maatalouden ja maaseudun kehittämisen ongelmiin, mikä on ilmennyt lukuisina aloitteina ja useiden ehdotusten laatimisena, joista merkittävä osa on hyväksytty äskettäin ja joita esittelijän velvollisuus on kunnioittaa keskeisiltä osiltaan.

Viimeisimpiä EP:n kannanottoja "terveystarkastukseen" suoraan liittyvissä aiheissa ovat olleet erityisesti Goepelin mietinnöt[1] samasta aiheesta, Jegglen mietintö maitoalasta[2], Veraldin mietintö[3] nuorista viljelijöistä, Aylwardin mietintö[4] lammas- ja vuohialasta sekä Berlaton mietintö[5] yhteisön tupakkarahastosta.

Esittelijä ehdottaa Euroopan parlamentille seuraavien keskeisten tarkistusten hyväksymistä komission ehdotuksiin:

I          NEUVOSTON ASETUS YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN SUORIA TUKIJÄRJESTELMIÄ KOSKEVISTA YHTEISISTÄ SÄÄNNÖISTÄ JA TIETYISTÄ VILJELIJÖIDEN TUKIJÄRJESTELMISTÄ

a)        Täydentävät ehdot

Esittelijä panee tyytyväisenä merkille yksinkertaistamistoimet tällä alalla. Työelämää ja työllisyyttä koskevien tekijöiden korostamiseksi esittelijä katsoo, että on asianmukaista lisätä laillisia hallintovaatimuksia, joita on jo määritelty työturvallisuuden alalla.

b)        Tuen mukauttaminen

Tuen mukauttaminen on perusteltua toisen pilarin mukaisena rahoitusvälineenä. Tuen asteittainen mukauttaminen on täysin perusteltua, koska on oikeudenmukaista, että eniten tukea saavat myös osallistuvat eniten tähän tavoitteeseen. Samasta syystä voidaan perustella 5 000 euron kynnyksen säilyttämistä ja että toimen soveltamisesta vapautetaan suuri määrä pieniä tuensaajia (yli 80 prosenttia tuensaajista). Vaikka esittelijä kannattaa henkilökohtaisesti suuremman osuuden mukauttamista, hän katsoo, että on kunnioitettava Euroopan parlamentin maaliskuussa 2008 Goepelin mietinnön yhteydessä tekemää päätöstä (5 prosentin pakollisen tuen mukauttaminen kaikille edunsaajille yli 5 000 euron suorista tuista, +1 prosentti 10 000– 99 999 euron suorista tuista, +2 prosenttia 100 000–199 999 euron suorista tuista , +3 prosenttia 200 000–299 999 euron suorista tuista, +4 prosenttia yli 300 000 euron suorista tuista.

Toisaalta ei ole asianmukaista ehdottaa tämän toimenpiteen soveltamista uusille jäsenvaltioille, sillä ne ovat vuoteen 2013 saakka ensimmäisen pilarin suorien tukien asteittaisen käyttöönoton vaiheessa.

Uudelleen jakamisen osalta (sääntö 80–20), ei ole perusteltavissa, että uudesta progressiivisesta mukautuksesta saataviin varoihin sovelletaan erilaista sääntöä kuin se, jota jo sovelletaan pakolliseen tuen mukauttamiseen.

Jos edellä mainituista syistä valitaan pienempi mukauttamisen määrä, toiseen pilariin siirrettävät määrät ovat huomattavasti pienemmät kuin ne, jotka saataisiin, jos sovellettaisiin komission ehdottamaa mukauttamisen määrää, joten tarvitaan täydentäviä järjestelyitä, joilla saavutetaan tavoiteltu tulos joko 68 artiklan mukaisesti vapaaehtoisesti tai ottamalla käyttöön jäljempänä esiteltävä uusi tukikattoon tai tuen enimmäismäärään perustuva järjestelmä.

c)        Tukikatto tai tuen enimmäismäärä

Alhaisesta mukauttamisen asteesta aiheutuvan toiseen pilariin siirrettävien varojen määrien pienentymisen korvaamiseksi ja tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden vuoksi on tarkoituksenmukaista vahvistaa suorien tukien enimmäismäärä 500 000 euroon.

Ottaen huomioon, että tarkoituksena on edistää maatalouden ja maaseudun työllisyyttä ja useiden maatalousyritysten, erityisesti osuuskuntien, toimintaa tällä alalla, ehdotetaan että suuriin edunsaajiin sovellettava tukikatto on 500 000 euroa, johon lisätään vuosittaisten palkkamenojen määrä.

Koska tällaiset suuret edunsaajat jakautuvat erittäin epätasaisesti jäsenvaltioiden kesken, ehdotetaan, että tästä toimenpiteestä saatavat varat kohdistetaan asianosaiselle jäsenvaltiolle.

d)        Vähimmäismäärät

Komissio ehdottaa 250 euron tai yhden hehtaarin vuosittaista vähimmäismäärää, josta lähtien pienviljelijät eivät enää saa suoraa tulotukea, ja perustelee sitä tuen maksatuksen korkeilla kustannuksilla ja byrokratialla.

Ehdotus paljastaa esittelijän mielestä syvän sosiaalisen välinpitämättömyyden, joka läpi mennessään nostaisi suuren määrän viljelijöitä yhteistä maatalouspolitiikkaa vastaan ja samalla tekisi tyhjäksi näiden viljelijöiden aikaansaamat myönteiset vaikutukset. He eivät ole olleet lainkaan väheksyttäviä liittolaisia maatalouden ja ympäristönsuojelun hyvien käytäntöjen tavoitteiden saavuttamisessa. Muistettakoon, että alle 250 euroa saavat viljelijät edustavat noin 31 prosenttia kokonaismäärästä ja vastaavat vain noin 0,84 prosenttia maksuista.

Esittelijä suosittelee siksi tämän komission ehdotuksen hylkäämistä.

Ymmärtäen kuitenkin tarpeen vähentää näiden tukien maksamisen hallinnollista taakkaa valmistelija ehdottaa, että 500 euroa vuodessa tai pienemmät määrät voidaan maksaa kerran kahdessa vuodessa siten, että ne maksetaan ensimmäisenä vuonna.

e)        Ylimääräiset maksut (68 artikla):

Komission ehdottama 68 artikla liittyy ehdotuksiin, jotka koskevat tuen osittaisesta irrottamisesta luopumista sekä siirtymistä myöntämään tukia alueellisin perustein, sekä vaikutuksiin, joita muutos aiheuttaisi tietyille alueille ja aloille. Siinä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus käyttää jopa 10 prosenttia kansallisista enimmäismääristään eräiden odotettujen vaikutusten lieventämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden rahoittamiseksi.

Tämän välineen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi paremmin valmistelijan mielestä pitäisi:

–         lopettaa riskin- ja kriisinhallintajärjestelmän rahoittaminen 68 artiklan puitteissa vapauttaen näin lisää varoja muita toimia varten,

–         laatia uusi 68 a artikla, jossa jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus käyttää enintään 5 prosenttia enemmän kansallisista enimmäismääristään satovakuutusten ja sijoitusrahastojen rahoittamiseen, jotta voidaan taata asianmukainen rahoitus riskin- ja kriisinhallintajärjestelmälle; markkinoiden hallintaan ja järjestelyihin liittyvissä kysymyksissä olisi aiheellista toiminnallistaa nämä välineet yhteisessä markkinajärjestelyssä eikä viljelijöiden tukijärjestelmiä koskevan sääntelyn puitteissa,

–         antaa mahdollisuus sitä haluaville jäsenvaltioille siirtää 68 ja 68 a artikloiden käyttämättä jääneet määrät toiseen pilariin, jolloin ne voidaan käyttää ilman yhteisrahoitusta maaseudun kehittämisen ohjelmien vahvistamiseen ja näin korvata pienemmästä mukauttamisesta aiheutuvan toiseen pilariin siirrettävien varojen määrien pienentyminen, jota ehdotetaan vaihtoehtona komission ehdotukselle,

–         poistaa 2,5 prosentin enimmäismäärä, joka myöhemmin määritellään objektiivisesti tätä koskevien hyväksyttyjen ehdotusten perusteella ja vähimmäistason määrittelevän säännöksen ja maataloussopimuksen sinisen laatikon mukaisesti kunnioittaen EU:n WTO:ssa antamia sitoumuksia ja Dohan neuvotteluvaltuuksia.

f)         Tuotannosta irrotetut tuet

Esittelijä panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen ottaa käyttöön vähitellen alueelliset perusteet maataloustukien myöntämisessä, mutta koska mahdollisuuteen käydä perusteellisempaa keskustelua tästä aiheesta ei tartuttu, ratkaisuna voi olla jäsenvaltioille annettu joustavuus, mikä saattaa pahimmillaan kuitenkin johtaa 27 erilaiseen malliin.

Nykyisessä markkinatilanteessa, etenkin kun otetaan huomioon seuraukset karjataloudelle, olisi suotavaa:

–         säilyttää tuotantoon sidotut tuet vasikoiden teurastuksessa,

–         sallia lammas- ja vuohialalla 100 prosenttiin asti tuotantoon sidotut tuet,

–         eläintuotantoon eniten sidoksissa olevilla viljelyaloilla ja rehun tarjonnan lisäämisen kannustamiseksi suuren kysynnän ja korkeiden hintojen oloissa säilyttää tuotantoon sidotut tuet kuivarehu- ja valkuaiskasvialalla,

–         pienille yhteisille markkinajärjestelyille nykyisen järjestelmän säilyttäminen vuoteen 2012–2013 asti,

–         tupakka-alalle Euroopan parlamentin enemmistöpäätöstä noudattaen nykyisen järjestelmän säilyttäminen vuoteen 2012–2013 asti.

II.       NEUVOSTON ASETUS YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN MUUTTAMISESTA ASETUKSIA (EY) N:O 320/2006, (EY) N:O 1234/2007, (EY) N:O 3/2008 JA (EY) N:O […]/2008 MUUTTAMALLA

a)        Riskin- ja kriisinhallinta

Komission ehdottama riskin- ja kriisinhallintajärjestelmä perustuu satovakuutuksiin ja sijoitusrahastoihin ja tärkeää on riskien ennaltaehkäiseminen yksittäisten viljelijöiden tasolla. Se ei kuitenkaan riitä vastaamaan koko järjestelmään kohdistuvaan laajamittaiseen kriisiin, jollaisia on ilmennyt viime aikoina, kuten esimerkiksi BSE-tauti. Tämän vuoksi ehdotetaan 44 artiklan säilyttämistä.

Ehdotetaan myös, että uusille jäsenvaltioille yhteisön osuutta nostetaan 70 prosenttiin (30 prosenttia enemmän kuin vanhoille jäsenvaltioille ehdotettu osuus), jos niillä on siirtymäkauden aikana ongelmia riskin- ja kriisinhallintajärjestelmän yhteisrahoittamisessa.

Toisaalta on paikallaan antaa aktiivisempi rooli viljelijöiden järjestöille ja/tai toimialakohtaisille organisaatioille riskien ja kriisien ennaltaehkäisyssä, sillä niillä on mahdollisuus edistää markkinoiden tuntemusta.

b)        Markkinoiden interventiomekanismit

–         Tavallinen vehnä

Ehdotetaan interventiomekanismin säilyttämistä lyhentämällä kuitenkin aikataulua markkinointivuoden kolmeen viimeiseen kuukauteen, jotta se voi toimia turvaverkkona ja estetään keinottelu. Toisaalta on torjuttava komission ehdottama sopimusmenettely, sillä sen seurauksena hinnat joutuisivat laskukierteeseen.

–         Sianliha-ala

Ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti ehdotetaan interventiomekanismin säilyttämistä nollatasolla.

–         Maitoala

Ehdotetaan kulutustukijärjestelmän säilyttämistä ainoastaan voittoa tavoittelemattomille järjestöille.

c)        Yksityinen varastointi

Ehdotetaan vasikanlihan sisällyttämistä yksityisen varastoinnin järjestelmään, koska se on alttiina samoille vaihteluille kuin muutkin lihat.

d)        Viljan vientituet

Komissio sitoutui poistamaan tämän järjestelmän, kun WTO:n Dohan neuvottelukierros saadaan päätökseen. Markkinoiden nykytilanteessa ja kaikkien tulevaisuudesta tehtyjen arviontien valossa näyttää tarkoituksenmukaiselta lakkauttaa yksipuolisesti tämä mekanismi, koska näin annetaan selkeä poliittinen signaali kehitysmaille ja samalla vahvistetaan Euroopan viljanhankintaa varsinkin eläintuotannossa.

e)        Maitoala

Maitoalan uudistus on terveystarkastuksen arkaluontoisimpia näkökohtia ja siinä kannat eroavat toisistaan eniten, sillä tuotanto-olot unionissa ovat hyvin erilaiset.

Tyydyttävään kompromissiin pyrittäessä ja koska hinnat ovat aivan viime aikoina heilahdelleet rajusti maitoalan markkinoilla, ehdotetaan hieman komission ehdotusta varovaisempaa lähestymistapaa seuraavasti:

–         maitokiintiöiden lisääminen yhdellä prosentilla markkinointivuosina 2009–2010 ja 2010–2011;

–         alan tulevaisuutta koskevien päätösten aikaistaminen vuoteen 2010 ottaen huomioon asianmukaisen arvion kolmen edeltävän markkinointivuoden jaksosta;

–         maitorahaston perustaminen, jonka rahoituksessa käytetään lisämaksusta saatavia tuloja sekä markkinapohjaisten välineiden purkamisesta saatuja säästöjä. Siitä ei voida rahoittaa toimia, jotka voidaan varmistaa jollain muulla, kuten 68 artiklan mukaisilla välineillä.

III       NEUVOSTON ASETUS MAASEUTURAHASTON TUESTA MAASEUDUN KEHITTÄMISEEN ANNETUN NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:O 1698/2005 MUUTTAMISESTA JA NEUVOSTON PÄÄTÖS MAASEUDUN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVISTA YHTEISÖN STRATEGISISTA SUUNTAVIIVOISTA (OHJELMAKAUSI 2007–2013) TEHDYN PÄÄTÖKSEN N:O 2006/144/EY MUUTTAMISESTA

Esittelijä on samaa mieltä komission kanssa siitä, että on tarpeen sisällyttää maaseudun kehittämisohjelmaan keinoja sellaisiin uusiin haasteisiin vastaamiseksi kuin ilmastonmuutos, uusiutuvat energialähteet, vesivarojen hallinta ja biologisen monimuotoisuuden suojeleminen, mutta katsoo, että jäsenvaltioille on annettava enemmän liikkumavaraa näiden asioiden ratkaisemisessa. Näiden haasteiden huomioon ottamiseksi komissio on päätynyt joustavaan lähestymistapaan ja laatinut ohjeellisen luettelon mahdollisista jäsenvaltioiden soveltamista toimista. Toisaalta se kuitenkin vahvistaa, että ne pitää rahoittaa kokonaan tuen uudesta mukautuksesta saatavilla lisävaroilla.

Esittelijä ehdottaa tämän velvoitteen rajoittamista 50 prosenttiin lisävaroista, jolloin jäsenvaltiot voisivat käyttää joustavammin toiseen pilariin siirrettyjä tuen uudesta mukautuksesta, tukikatosta sekä uudesta 68 artiklassa käyttöön otetusta siirtomekanismista saatavia varoja joko uusien haasteiden yhteydessä toteutettaviin toimiin tai maaseudun kehittämisen ohjelmiensa vahvistamiseen.

Lisäksi ehdotetaan lisätoimia seuraavilla aloilla:

–         aurinko- tuuli ja maalämpöenergian käyttö;

–         jätehuollon ja materiaalien uudelleenkäytön parantaminen;

–         tulvariskien hallinta;

Ehdotetaan myös tämän välineen käyttöalan laajentamista muuttamalla tukikelpoisiksi menot, jotka liittyvät konkreettisiin toimiin innovaation ja tietotaidon siirtämisen edistämiseksi. Kyse ei ole pelkästään maatalouden ja maaseudun kehittämisen panoksesta Lissabonin strategiaan, vaan myös uusiin haasteisiin vastaamisesta erityisesti uusien energialähteiden ja ilmastonmuutoksen torjunnan, luonnon monimuotoisuuden ja vesivarojen osalta.

Maatalousyrittäjien ikääntyminen ja maaltapako ovat jatkuvia ongelmia, joten on lisättävä nuorten maanviljelijöiden tilanpidon aloittamista koskevia tukia nostamalla kyseinen palkkio 55 000 eurosta 75 000 euroon.

• [1]  P6_TA(2008)093.
• [2]  P6_TA(2008)092.
• [3]  P6_TA(2008)258.
• [4]  P6_TA(2008)310.
• [5]  P6_TA(2008)204.

budjettivaliokunnaN LAUSUNTO  (7.10.2008)

maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi viljelijöille yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti maksettavien suorien tukien järjestelmää koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä
(KOM(2008)0306 – C6‑0240/2008 – 2008/0103(CNS))

Valmistelija: Theodor Dumitru Stolojan

LYHYET PERUSTELUT

I. Johdanto

Valmistelija suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin jatkaa YMP:n uudistuksia, jotta viljelijät pystyisivät vastaamaan nopeammin ja joustavammin markkinasignaaleihin ja ilmastonmuutoksen, vesihuollon ja bioenergian kaltaisiin uusiin haasteisiin.

Hän tähdentää, että terveystarkastukseen kuuluvat ehdotukset eivät saa vaikuttaa EU:n vuoden 2009 talousarvioon ja rahoitusnäkymiin (2010–2013). Ensimmäisen pilarin (viljelijälle maksettava suora tuki) ja toisen pilarin (maaseudun kehittäminen) otsakkeessa 2 (osasto 05) väliset rahoitussiirrot on suunniteltava niin, että ne eivät vaikuta budjettiin. Komission ehdotuksiin tehtyjen muutosten pitää myös olla budjettineutraaleja. Toisaalta on erittäin vaikea ennustaa suoran tulotuen lopullisia määriä voimassa olevan lainsäädännön perusteella.

II. Suoran tuen järjestelmiä koskevat yhteiset säännöt – ehdotettua uutta asetusta (CNS 2008/103, osa komission ehdotusta) koskevat tarkistukset

Mitä tulee viimeaikaisiin pyrkimyksiin siirtää merkittäviä määriä otsakkeesta 2 otsakkeeseen 4, valmistelija ehdottaa kahta tarkistusta, joissa muistutetaan toimielinten sopimuksesta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta.

Itse tekstin osalta valmistelija tukee komission ehdotusta, että tuen mukauttamisjärjestelmää ei pitäisi soveltaa uusien jäsenvaltioiden viljelijöihin ennen kuin niissä maksettavien suorien tukien taso on vähintään samansuuruinen kuin muissa jäsenvaltioissa. Myös asiasta vastaavan valiokunnan esittelijä tukee tätä ajatusta, ja on siksi muuttamassa uuden asetuksen 7 ja 10 artikloita. Näin voidaan toivoa, että yhtäläisen tuen kynnys vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välillä tulee vasta vuonna 2013, eikä aiemmin kuten komissio ehdotti (uuden mukauttamisjärjestelmän takia). Näitä ehdotukseen tehtyjä muutosesityksiä (maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan tarkistukset 28–42) voidaan tukea, mutta niitä varten ei tarvita budjettivaliokunnan tarkistuksia.

III. Erityisiä kohtia

Valmistelija katsoo, että komission ehdotus poistaa energiakasvien erityistuki ei ole asianmukainen uusissa jäsenvaltioissa ja erityisesti maissa, joilla on käyttämätöntä maatalousmaata (johdanto-osan kappale 38).

Siksi voitaisiin esittää tarkistus, jolla viitataan asetuksen 1782/2003 5 luvun IV osastoon ja esitetään se uudelleen uudessa asetuksessa. Näin säilytettäisiin nykyinen järjestelmä uusille jäsenvaltioille.

Valmistelija panee tyytyväisenä merkille terveystarkastuksen ehdotukset, joilla poistetaan kesannointivelvoite ja luovutaan maitokiintiöistä tarjonnan sääntelyvälineenä.

Hän kannattaa interventiohintojen käyttämistä viljalle ainoastaan turvaverkkona. Samaa intervention periaatetta pitäisi soveltaa sianlihaan, eikä suinkaan poistaa sitä (johdanto-osan 5 kappale). Tämä olisi myös linjassa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön kanssa, mutta asetukseen 1234/2007, jota ei ole tuotu budjettivaliokuntaan, olisi esitettävä tarkistusta (johdanto-osan 5 kappale ja tarkistukset 14 ja mahdollisesti 18).

Maaseudun kehittämisen ja sen strategisten suuntaviivojen osalta valmistelija tukee komission ehdotusta.

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 a kohta (uusi)
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi	Tarkistus
	1 a. Palauttaa mieliin 17. toukokuuta 2006 tehtyyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseen toimielinten sopimukseen[1] talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta liitetyn julistuksen 3, jossa säädetään puolivälin tarkistuksesta, joka kattaa kaikki EU:n menot, yhteinen maatalouspolitiikka mukaan lukien.
Tarkistus  2 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 b kohta (uusi)
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi	Tarkistus
	1 b. Muistuttaa, että vuotuisesta määrästä päätetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä.
Perustelu
Tarkistuksen tavoitteena on palauttaa mieliin, että 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen julistuksessa 3 mainittu monivuotisen rahoituskehyksen puolivälin tarkistus ja Eurooppa-neuvoston päätelmät ("kokonaisvaltainen ja laaja-alainen tarkistus, joka kattaa kaikki EU:n menot, mukaan lukien yhteinen maatalouspolitiikka") kattavat myös tämän ehdotuksen, sillä ehdotus on osa yhteistä maatalouspolitiikkaa, ja lisäksi ehdotusta valvotaan osana vuotuista talousarviomenettelyä.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio tarkistaa liitteessä IV esitetyt kansalliset enimmäismäärät 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ottaakseen huomioon	2. Komissio tarkastaa vuosittain liitteessä IV esitetyt kansalliset enimmäismäärät 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ottaakseen huomioon
a) muutokset enimmäismääriin, jotka voidaan myöntää suorien tukien yhteydessä;	a) muutokset enimmäismääriin, jotka voidaan myöntää suorien tukien yhteydessä;
b) muutokset asetuksessa (EY) N:o 378/2007 tarkoitettuun vapaaehtoiseen tuen mukauttamiseen;	b) muutokset asetuksessa (EY) N:o 378/2007 tarkoitettuun vapaaehtoiseen tuen mukauttamiseen;
c) muutokset tilojen rakenteissa.	c) muutokset tilojen rakenteissa.
	ja ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille.
Perustelu
On vaikeaa ennustaa suorien tukien todellista rahoitustarvetta, joten komission olisi vuosittain tarkistettava jäsenvaltioiden suorien tukien enimmäismäärät ja verrattava niitä todellisiin tarpeisiin.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi 33 artikla
Komission teksti	Tarkistus
33 artikla	Poistetaan.
Tarkistaminen
Liitteessä I lueteltujen tukijärjestelmien soveltaminen ei rajoita niiden mahdollista tarkistamista milloin tahansa talouskehityksen tai talousarviotilanteen perusteella.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Tukea 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan myöntää vain	Poistetaan.
a) jos alalla on pantu tilatukijärjestelmä täysin täytäntöön 54, 55 ja 71 artiklan mukaisesti;
b) siinä määrin kuin on tarpeen kannustimen luomiseksi tuotannon nykytasojen säilyttämiseksi.
Perustelu
68 artiklan 1 kohtaan tehtyjen tarkistusten mukainen.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Edellä 1 kohdan a, b ja e alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyvän tuen enimmäismäärä on 2,5 prosenttia 41 artiklassa tarkoitetusta kansallisesta enimmäismäärästä. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa toimenpidekohtaisia rajoja.	Poistetaan.
Perustelu
68 artiklan 1 kohtaan tehtyjen tarkistusten mukainen. Jos kyseisiä tarkistuksia ei hyväksytä, tämäkin tarkistus jää pois.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Edellä 5 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tukioikeuksien, joiden yksikköarvoa on korotettu, ja lisätukioikeuksien siirto sallitaan vain, jos siirrettyjen tukioikeuksien kanssa siirretään vastaava määrä hehtaareita.	Poistetaan.
Perustelu
68 artiklan 1 kohtaan tehtyjen tarkistusten mukainen.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi 132 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	132 a artikla
	Noudattamisesta aiheutuvat kustannukset
	Komissio toteuttaa tutkimuksen, jossa arvioidaan EU:n lainsäädännön, siltä osin kuin se ylittää tuontituotteisiin sovellettavat normit, noudattamisesta ympäristön, eläinten hyvinvoinnin ja elintarviketurvallisuuden aloilla viljelijöille aiheutuvia todellisia kustannuksia. Tähän lainsäädäntöön kuuluvat muun muassa liitteessä II luetellut asetukset ja direktiivit, jotka muodostavat täydentävien ehtojen järjestelmän perustan, sekä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiksi liitteessä III määritellyt normit (GAEC), jotka ovat myös osa täydentäviä ehtoja. Komission tutkimuksessa arvioidaan edellä esitetyn lainsäädännön noudattamisesta aiheutuvat kustannukset kaikissa jäsenvaltioissa. Kustannukset voivat vaihdella jäsenvaltioiden alueittain ilmastoa, geologisia piirteitä, taloutta ja sosiaalisia seikkoja sekä tuotannon ominaispiirteitä koskevista eroista johtuen.
Perustelu
Euroopan parlamentti on esittänyt toistuvasti kantansa (T6-0598/2007 ja T6-0093/2008), että suoria tukia on edelleen järkiperäistettävä vuoden 2013 jälkeen sitomalla näiden tukien määrä EU:n lainsäädännön noudattamisesta aiheutuviin todellisiin kustannuksiin siltä osin kuin ne ylittävät tuontituotteisiin sovellettavat normit. Koehankkeiden tulokset voivat olla perustana maataloustukien rationalisoinnille vuoden 2013 jälkeen. Tulokset auttavat unionia perustelemaan maataloustukeaan WTO:ssa ja omille kansalaisilleen.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(23) Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi yhteisiä tukijärjestelmiä on muutettava muuttuvien tilanteiden vuoksi lyhyessäkin määräajassa. Edunsaajat eivät näin ollen voi olettaa tukiedellytysten pysyvän muuttumattomina, vaan heidän olisi oltava valmiita siihen, että järjestelmiä saatetaan tarkistaa talouskehityksen tai talousarviotilanteen perusteella.	Poistetaan.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(29 a) Täydentävien ehtojen järjestelmää ja/tai yhteistä maatalouspolitiikkaa on todennäköisesti mukautettava lisää tulevaisuudessa, koska tällä hetkellä tukien määrä ei aina tunnu olevan oikeassa suhteessa asianomaisten viljelijöiden määräysten noudattamista koskeviin pyrkimyksiin siitä syystä, että tuet riippuvat yhä suuressa määrin aikaisemmista maksuperusteista. Erityisesti eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö on mitä ilmeisimmin erittäin raskas karjankasvattajille, mikä ei ilmene heidän tukitasossaan. Mikäli tuodut tuotteet kuitenkin täyttäisivät samat eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset, ei olisi tarvetta maksaa viljelijöille korvausta siitä, että he noudattavat yhteisön lainsäädäntöä tällä alalla. Komission on siksi pyrittävä siihen, että myös muut kuin kaupalliset huolenaiheet otetaan huomioon maahantuonnin kriteereinä Maailman kauppajärjestössä käytävien neuvotteluiden yhteydessä.
Perustelu
Palautetaan Euroopan parlamentin 11. joulukuuta 2007 hyväksymä tarkistus mietintöön T6‑0598/2007 YMP:n suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä ja maaseudun kehittämisen tukemisesta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Viljelijöille YMP:n mukaisesti maksettavien tukien järjestelmät
Viiteasiakirjat	KOM(2008)0306 – C6-0240/2008 – 2008/0103(CNS)
Asiasta vastaava valiokunta	AGRI
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 19.6.2008
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Theodor Dumitru Stolojan 18.6.2008
Valiokuntakäsittely	10.9.2008		22.9.2008		6.10.2008
Hyväksytty (pvä)	6.10.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	30 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Reimer Böge, Herbert Bösch, Costas Botopoulos, Paulo Casaca, Brigitte Douay, James Elles, Göran Färm, Vicente Miguel Garcés Ramón, Salvador Garriga Polledo, Ingeborg Gräßle, Louis Grech, Nathalie Griesbeck, Catherine Guy-Quint, Jutta Haug, Ville Itälä, Anne E. Jensen, Sergej Kozlík, Wiesław Stefan Kuc, Janusz Lewandowski, Vladimír Maňka, Mario Mauro, Jan Mulder, Gianni Pittella, Theodor Dumitru Stolojan, László Surján, Gary Titley, Kyösti Virrankoski, Ralf Walter
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Paul Rübig, Gianluca Susta

• [1]  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnaN LAUSUNTO (16.9.2008)

maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi viljelijöille yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti maksettavien suorien tukien järjestelmää koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä
(KOM(2008)0306 – C6‑0240/2008 – 2008/0103(CNS))

Valmistelija: Kathalijne Maria Buitenweg

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan maanviljelysalalla on edessään jatkuvia suuria haasteita, kuten ilmastonmuutos ja vedenniukkuus. On erittäin tärkeää mukauttaa yhteinen maatalouspolitiikka kohtaamaan nämä haasteet. Euroopan maanviljelyalalla käytetään edelleen paljon vettä, torjunta-aineita, lannoitteita ja energiaa, ja ilman asianmukaisia toimenpiteitä tilanne jatkuu tällaisena.

On vaikea selittää kansalaisille, että Euroopan unioni maksaa suoria tukia suurille tehotuotantotiloille aiempien satojen tai maanomistuksen perusteella eikä kehota viljelijöitä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään ja veden, torjunta-aineiden, lannoitteiden ja energian käyttöä.

Maksu julkisista palveluksista

Komissio julkaisi viime marraskuussa tiedonantonsa YMP:n terveystarkastuksesta. Komission mukaan yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistetaan perinpohjaisesti. Suoria tukia oli tarkoitus leikata huomattavasti ympäristö- ja työllisyyshyötyjen tehostamiseksi. Valitettavasti komissio leikkasi suoria tukia vain marginaalisesti tämän vuoden toukokuussa esittämässään lainsäädäntöehdotuksessa.

Viljelijöille ei maksettaisi tukia aiempien satojen tai maanomistuksen perusteella, vaan heitä palkittaisiin heidän tekemistään julkisista palveluksista, kuten biologisen monimuotoisuuden lisääminen ja vesihuolto, sekä ympäristöasioissa, eläinten hyvinvoinnissa ja elintarviketurvallisuudessa saavutetuista tuloksista, jotka menevät lakisääteisiä velvoitteita pidemmälle. Siksi lausunnon valmistelija ehdottaa nykyisten suorien tukien lopettamista vuoteen 2020 mennessä. YMP:n talousarvioperiaatteena olisi julkisten varojen käyttö julkisten palvelusten tekemiseen.

Täydentävien ehtojen kriteerit

Maanviljelyn kaiken julkisen rahoituksen ehdoksi on asetettava ympäristöä, luontoa ja eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön noudattaminen. Tätä säännellään täydentävien ehtojen kriteereillä. Valmistelija ehdottaa näiden kriteerien tiukentamista ja lisäsäännöksiä veden käytöstä ja kasvihuonekaasupäästöistä.

Kokemus on osoittanut, että on tiukennettava valvontaa ja kovennettava seuraamuksia täydentävien ehtojen noudattamatta jättämisestä. Valvonnan tiukentamiseksi valmistelija ehdottaa valvonnalle vähimmäismäärää. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi tarkastettava vuosittain vähintään 5 prosenttia tiloista.

Kesannointivelvoitteen poistaminen

Komissio ehdottaa pakollisesta kesannoinnista luopumista. Tämä tarkoittaa, että biologinen monimuotoisuus kärsii ja että menetetään myös muita tärkeitä ympäristöhyötyjä. Euroopan unionin tavoitteena on pysäyttää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä.

Tavoitetta on mahdotonta saavuttaa, ellei maatalousala ole mukana asiassa.

On tieteellistä näyttöä siitä, että kesannoinnilla on saatu merkittäviä ympäristöhyötyjä. Esimerkkeinä mainittakoon luonnonvaraisten eläinten elinympäristöt ja tehoviljellyillä alueilla saavutetut tulokset maaperään ja vesiin kohdistuvien vaikutusten lieventämisessä. Kesannoinnista luopuminen merkitsee näiden hyötyjen menettämistä. Menetys olisi korvattava korvaavien ehtojen ja maaseudun kehittämispolitiikan kohdennetuilla toimenpiteillä.

Lisäksi peltojen reunoille olisi luotava luonnonkasveja ja ilman torjunta-aineita ja lannoitteita laajaperäisesti viljeltyjä kasveja kasvavia suojakaistaleita. Näin voidaan lisätä biologista monimuotoisuutta ja saada samalla myös puhtaampi maaperä ja varsinkin puhtaammat pohja- ja pintavedet.

Ilmastonmuutos

Maatalous on suuri kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Olisi maksettava erityistukea toimenpiteille, joiden tarkoituksena on vähentää energiankulutusta elintarvikeketjussa, sekä toimenpiteille, joiden tarkoituksena on estää maatalousjätteen syntyminen ja saada maatalousjäte uusiokäyttöön.

Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota eläinten tehotuotantoon, joka aiheuttaa noin 18 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Missään tapauksessa YMP-varoja ei pitäisi käyttää lihankulutuksen edistämiseen, kuten nykyään vielä tehdään. Mitä ja miten paljon kukin kuluttaa, on kunkin oma vapaa valinta, mutta julkisia varoja ei pitäisi käyttää sellaisten tuotteiden kulutuksen edistämiseen, joilla on kielteisiä vaikutuksia ilmastoon, veden saatavuuteen ja maailman ruokahuoltoon.

Koko maatalousalan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi komission olisi vuonna 2009 ehdotettava sitovia lainsäädäntötoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää maatalousalan kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Eläinten hyvinvointi

Maatalousalan olisi parannettava eläinten hyvinvointia huomattavasti. Komission olisi ehdotettava vuonna 2009 sitovia lainsäädäntötoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa eläinten hyvinvointia Euroopan unionissa. Ehdotuksiin olisi sisällytettävä teollisen eläinten kasvatuksen lopettaminen.

Vuonna 2007 pidetyssä äänestyksessä parlamentin enemmistö kannatti taisteluhärkien kasvattajille maksettavien tukien lopettamista. Valitettavasti komissio ja neuvosto eivät ole reagoineet parlamentin selkeään vaatimukseen. Härkätaistelu on julma urheilulaji, eikä Euroopan unionin pitäisi tukea sitä. Siksi valmistelija toistaa parlamentin kehotuksen ja pyytää lopettamaan tukien maksamisen taisteluhärkien kasvattajille.

Vientituet

Vientituet ovat edelleen reilun maatalouskaupan esteenä. Tuet haittaavat usein kehitysmaiden paikallisia markkinoita. Siksi komission olisi lopetettava kaikkien vientitukien maksaminen viimeistään vuonna 2009.

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(1) Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71, (EY) N:o 1254/1999 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 täytäntöönpanosta saadut kokemukset osoittavat, että tukijärjestelmän eräitä osia on tarpeen mukauttaa. Erityisesti olisi laajennettava suorien tukien irrottamista tuotannosta ja yksinkertaistettava tilatukijärjestelmän toimintaa. Todettakoon myös, että asetusta (EY) N:o 1782/2003 on sen voimaantulon jälkeen muutettu huomattavasti. Tämän vuoksi ja selkeyden parantamiseksi se olisi kumottava ja korvattava uudella asetuksella.	(1) Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71, (EY) N:o 1254/1999 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 täytäntöönpanosta saadut kokemukset osoittavat, että tukijärjestelmän eräitä osia on tarpeen mukauttaa. Erityisesti olisi laajennettava huomattavasti suorien tukien irrottamista tuotannosta niiden irrottamiseksi lopulta kokonaan tuotannosta ja yksinkertaistettava tilatukijärjestelmän toimintaa. Todettakoon myös, että asetusta (EY) N:o 1782/2003 on sen voimaantulon jälkeen muutettu huomattavasti. Tämän vuoksi ja selkeyden parantamiseksi se olisi kumottava ja korvattava uudella asetuksella.
Perustelu
Kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi ja uusien haasteiden kohtaamiseksi on siirrettävä erittäin suuri määrä rahaa ensimmäisestä pilarista toiseen pilariin.
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Koska asetuksella (EY) N:o 1782/2003 pyritään estämään maatalousmaan käytöstäpoisto ja varmistamaan, että se pidetään viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa, siinä vahvistetaan yhteisön puitteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot vahvistavat vaatimuksia ottaen huomioon asianomaisten alueiden erityispiirteet, mukaan luettuina maaperä ja ilmasto-olosuhteet, viljelyjärjestelmät (maankäyttö, viljelykierto, viljelykäytännöt) sekä tilarakenteet. Pakollisen kesannoinnin jättäminen pois tilatukijärjestelmästä on joissakin tapauksissa saattanut vaikuttaa haitallisesti ympäristöön erityisesti joidenkin maiseman ominaispiirteiden osalta. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa yhteisön nykyisiä säännöksiä, joilla pyritään suojelemaan tiettyjä maiseman ominaispiirteitä.	(3) Koska asetuksella (EY) N:o 1782/2003 pyritään estämään maatalousmaan käytöstäpoisto ja varmistamaan, että se pidetään viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa, siinä vahvistetaan yhteisön puitteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot vahvistavat vaatimuksia ottaen huomioon asianomaisten alueiden erityispiirteet, mukaan luettuina maaperä ja ilmasto-olosuhteet, viljelyjärjestelmät (maankäyttö, viljelykierto, viljelykäytännöt) sekä tilarakenteet. Pakollisen kesannoinnin jättäminen pois tilatukijärjestelmästä johtaa siihen, että biologinen monimuotoisuus varsinkin lintujen osalta kärsii entisestään ja että menetetään myös muita tärkeitä ympäristöhyötyjä. Sen vuoksi on välttämätöntä säätää asianmukaisista korvauksista, joilla pyritään suojelemaan ja lisäämään biologista monimuotoisuutta sekä suojelemaan ja ennallistamaan tiettyjä maiseman ominaispiirteitä. Tätä varten olisi vahvistettava yhteisön nykyisiä säännöksiä ja otettava lisäksi käyttöön uusia korvaavia toimia.
Perustelu
On tieteellistä näyttöä siitä, että kesannoinnilla on saatu merkittäviä ympäristöhyötyjä. Esimerkkeinä mainittakoon luonnonvaraisten eläinten elinympäristöt ja tehoviljellyillä alueilla saavutetut tulokset maaperään ja vesiin kohdistuvien vaikutusten lieventämisessä. Kesannoinnista luopuminen merkitsee näiden hyötyjen menettämistä. Menetys olisi korvattava korvaavien ehtojen ja maaseudun kehittämispolitiikan kohdennetuilla toimenpiteillä.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(4) Vesien suojelu ja vesihuolto maataloustoiminnassa ovat yhä suurempi ongelma eräillä alueilla. Sen vuoksi olisi vahvistettava myös hyvän viljelykunnon ja ympäristön vaatimukseen liittyviä yhteisön puitteita vesien suojelemiseksi saastumiselta ja valumilta sekä vedenkäytön hallinnoimiseksi.	(4) Vesien suojelusta ja vesihuollosta maataloustoiminnassa on tulossa yhä suurempi ongelma yhä suuremmassa osassa yhteisöä. Sen vuoksi olisi vahvistettava myös hyvän viljelykunnon ja ympäristön vaatimukseen liittyviä yhteisön puitteita vesien suojelemiseksi saastumiselta ja valumilta sekä vedenkäytön hallinnoimiseksi ja valtavan vuosittaisen vedentuhlauksen vähentämiseksi parempien maatalous- ja vesihuoltojärjestelmien avulla.
Perustelu
Vedenniukkuusongelman ratkaisemiseksi maatalousalan on vähennettävä vedentuhlausta.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Koska pysyvillä laitumilla on myönteisiä ympäristövaikutuksia, on aiheellista soveltaa toimenpiteitä, joilla kannustetaan nykyisten pysyvien laidunten säilyttämiseen entisellään ja vältetään suurten alueiden muuttaminen peltomaaksi.	(5) Koska pysyvillä nurmilla on myönteisiä ympäristövaikutuksia, on aiheellista soveltaa toimenpiteitä, joilla kannustetaan nykyisten pysyvien nurmien säilyttämiseen entisellään ja vältetään suurten alueiden muuttaminen peltomaaksi.
Perustelu
Kaikkia pysyviä nurmia ei käytetä laiduntamiseen. Pysyvät nurmet ovat tärkeitä hiilivarastoja ja Euroopan tärkeimpiä biologisesti monimuotoisia elinympäristöjä. Tässä mielessä niitetyt nurmet ovat yhtä tärkeitä kuin laitumet.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) Asetuksella (EY) N:o 1782/2003 otettiin käyttöön pakollinen järjestelmä suorien tukien vähentämiseksi asteittain (tukien mukauttaminen) tavoitteena saavuttaa parempi tasapaino kestävän maatalouden edistämiseen ja maaseudun kehittämiseen tähtäävien toimintavälineiden välillä. Kyseinen järjestelmä olisi säilytettävä, kuten myös siinä ensimmäisiä 5 000 euron suuruisia tukiosuuksia koskeva poikkeus.	(6) Asetuksella (EY) N:o 1782/2003 otettiin käyttöön pakollinen järjestelmä suorien tukien vähentämiseksi asteittain (tukien mukauttaminen) tavoitteena saavuttaa parempi tasapaino kestävän maatalouden edistämiseen ja maaseudun kehittämiseen tähtäävien toimintavälineiden välillä. Kyseinen järjestelmä olisi säilytettävä, kuten myös siinä ensimmäisiä 5 000 euron suuruisia tukiosuuksia koskeva poikkeus. Mukauttamisen prosenttimääriä olisi lisättävä huomattavasti kaikkien nykyisten suorien tukien poistamiseksi asteittain vuoteen 2020 mennessä.
Perustelu
Viljelijöitä olisi palkittava heidän tekemistään julkisista palveluksista, kuten biologisen monimuotoisuuden lisäämisestä ja vesien säilyttämisestä, mutta tuki ei saisi olla automaattista.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7) Asetuksella (EY) N:o 1782/2003 käyttöön otetulla tuen mukauttamismekanismilla saadut määrät käytetään maaseudun kehittämistoimenpiteiden rahoittamiseen. Kyseisen asetuksen antamisen jälkeen maatalousala on joutunut kohtaamaan lukuisia uusia ja vaikeita haasteita, kuten ilmastonmuutos, bioenergia, paremman vesihuollon tarve ja biologisen monimuotoisuuden tehokkaampi suojeleminen. Euroopan yhteisön on Kioton pöytäkirjan sopimuspuolena mukautettava politiikkojansa ilmastonmuutokseen liittyvien näkökohtien perusteella. Lisäksi vesihuoltoon liittyviin kysymyksiin olisi kiinnitettävä yhä enemmän huomiota vedenniukkuuteen ja kuivuuteen liittyvien vakavien ongelmien vuoksi. Biologisen monimuotoisuuden suojeleminen on merkittävä haaste, ja vaikka huomattavaa kehitystä on tapahtunut, Euroopan yhteisön biologiseen monimuotoisuuteen liittyvän tavoitteen saavuttaminen vuonna 2010 vaatii lisäponnisteluja. Yhteisö ymmärtää, että näihin uusiin haasteisiin on tarpeen pyrkiä vastaamaan yhteisön politiikoilla. Maatalousalalla sopiva väline tähän ovat maaseudun kehittämisohjelmat, jotka laaditaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisesti. Jotta jäsenvaltiot voivat tarkistaa maaseudun kehittämisohjelmiaan joutumatta supistamaan nykyisiä maaseudun kehittämistoimia muilla aloilla, lisärahoitus on tarpeen. Vuosien 2007–2013 rahoituskehyksissä ei kuitenkaan ole varoja yhteisön maaseudun kehittämispolitiikan vahvistamiseksi tarvittavalla tavalla. Tässä tilanteessa on asianmukaista hankkia valtaosa tarvittavista varoista siten, että suoriin tukiin tuen mukauttamismekanismilla tehtävän vähennyksen osuutta korotetaan asteittain.	(7) Asetuksella (EY) N:o 1782/2003 käyttöön otetulla tuen mukauttamismekanismilla saadut määrät käytetään maaseudun kehittämistoimenpiteiden rahoittamiseen. Kyseisen asetuksen antamisen jälkeen maatalousala on joutunut kohtaamaan lukuisia uusia ja vaikeita haasteita, kuten ilmastonmuutos, bioenergia, paremman vesihuollon tarve ja biologisen monimuotoisuuden tehokkaampi suojeleminen. Euroopan yhteisön on Kioton pöytäkirjan sopimuspuolena mukautettava politiikkojansa ilmastonmuutokseen liittyvien näkökohtien perusteella. Lisäksi yhteisön vesihuoltoon liittyviin kysymyksiin olisi kiinnitettävä yhä enemmän huomiota vedenniukkuuteen ja kuivuuteen liittyvien vakavien ongelmien vuoksi ja on ryhdyttävä päättäväisiin toimiin. Biologisen monimuotoisuuden suojeleminen on tasapainoisen vesihuollon rinnalla merkittävä haaste, ja vaikka huomattavaa kehitystä on tapahtunut, Euroopan unionin biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämisen tavoitteen saavuttaminen vuonna 2010 on mahdotonta ilman lisäponnisteluja tällä alalla. Toimiin pitäisi sisältyä eurooppalaisen maatalousmallin järjestämistapaan tehtäviä merkittäviä muutoksia, joissa hyödynnetään niissä maissa saatuja kokemuksia, joiden maatalousjärjestelmät perustuvat perinteiseen pienviljelymalliin. Yhteisö ymmärtää näin ollen, että näihin uusiin haasteisiin on tarpeen pyrkiä vastaamaan yhteisön politiikoilla. Maatalousalalla sopiva väline tähän ovat maaseudun kehittämisohjelmat, jotka laaditaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisesti. Jotta jäsenvaltiot voivat tarkistaa maaseudun kehittämisohjelmiaan joutumatta supistamaan nykyisiä maaseudun kehittämistoimia muilla aloilla, lisärahoitus on tarpeen. Vuosien 2007–2013 rahoituskehyksissä ei kuitenkaan ole varoja yhteisön maaseudun kehittämispolitiikan vahvistamiseksi tarvittavalla tavalla. Tässä tilanteessa on asianmukaista hankkia valtaosa tarvittavista varoista siten, että suoriin tukiin tuen mukauttamismekanismilla tehtävän vähennyksen osuutta korotetaan asteittain.
Perustelu
Zaburzenia gospodarki wodnej oraz dramatyczny spadek bioróżnorodności są obecnie głównymi problemami rolno-środowiskowymi na terenie Wspólnoty. Nieuwzględnienie lub marginalizowanie tych problemów, poprzez brak zasadniczych zmian w modelu funkcjonowania wspólnotowego rolnictwa, może doprowadzić do trudno odwracalnych zmian w strukturze rolno-środowiskowej obszarów wiejskich.
Dalszy rozwój wielkoprzemysłowego modelu rolnictwa na obszarze Wspólnoty oraz niedostateczne wsparcie dla małych gospodarstw rolnych, stają w sprzeczności z zasadami zrównoważonego rozwoju i praktycznie uniemożliwiają realizację założonych celów środowiskowych, z powstrzymaniem spadku bioróżnorodności na czele.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Syrjäisimpien alueiden maantieteellinen sijainti, saaristoluonne, vähäinen pinta-ala, vuorisuus ja ilmasto aiheuttavat niiden maatalousalalle lisätaakkoja. Näiden hankaluuksien ja rajoitteiden lieventämiseksi on asianmukaista poiketa velvollisuudesta soveltaa tuen mukauttamista syrjäisimpien alueiden viljelijöihin.	(9) Syrjäisimpien alueiden maantieteellinen sijainti, saaristoluonne, vähäinen pinta-ala, vuorisuus ja ilmasto aiheuttavat niiden maatalousalalle lisätaakkoja. Näiden hankaluuksien ja rajoitteiden lieventämiseksi on asianmukaista poiketa velvollisuudesta soveltaa tuen mukauttamista syrjäisimpien ja epäsuotuisten alueiden viljelijöihin, jotka noudattavat kestäviä maatalouskäytäntöjä.
Perustelu
Kestämättömiä maatalouskäytäntöjä ei pitäisi tukea.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(23 a) Kaikki nykyiset suorat tuet olisi poistettava vuoteen 2013 mennessä. Siihen saakka viljelijöille maksettaisiin tukea vain heidän tekemistään julkisista palveluksista, kuten biologisen monimuotoisuuden lisääminen ja vesihuolto, sekä ympäristöasioissa, eläinten hyvinvoinnissa ja elintarviketurvallisuudessa saavutetuista tuloksista.
Perustelu
Viljelijöitä on kannustettava reagoimaan markkinakehitykseen. Suorat tuet vääristävät markkinoita ja vievät huomattavasti yhteisön varoja. Ympäristöasioiden hallinta voidaan toteuttaa parhaiten toisen pilarin kautta.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(23 b) YMP:n ensimmäinen pilari pitäisi säilyttää tulevaisuudessa, jotta turvataan viljelijöiden keskeinen asema talouden kantavana voimana, maiseman suojelijana ja Euroopan unionin vaatimien korkeiden elintarviketurvallisuusnormien takaajana monilla maaseutualueilla.
Perustelu
Viljelijöiden saamien suorien tukien järjestelmällinen leikkaaminen voisi vähentää huomattavasti niiden kannattavuutta ja vaarantaa monien tilojen selviytymismahdollisuudet. Euroopan unionin on tulevaisuudessa huolehdittava elintarvikeomavaraisuudestaan.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(27) Kesannointivelvoite otettiin käyttöön tarjonnan sääntelymekanismiksi. Kun otetaan huomioon peltokasvien markkinatilanteen kehitys yhdessä tuotannosta irrotettujen tukien kanssa, kyseinen mekanismi ei ole enää tarpeen, ja se olisi sen vuoksi poistettava. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 53 artiklan ja 63 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetut kesannointioikeudet olisi sen vuoksi aktivoitava hehtaarien perusteella soveltaen samoja tukikelpoisuusedellytyksiä kuin muihinkin oikeuksiin.	(27) Kesannointivelvoite otettiin käyttöön tarjonnan sääntelymekanismiksi. Kun otetaan huomioon peltokasvien markkinatilanteen kehitys yhdessä tuotannosta irrotettujen tukien kanssa, kyseinen mekanismi ei ole enää tarpeen, ja se olisi sen vuoksi poistettava. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 53 artiklan ja 63 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistetut kesannointioikeudet olisi sen vuoksi aktivoitava hehtaarien perusteella soveltaen samoja tukikelpoisuusedellytyksiä kuin muihinkin oikeuksiin. Toisen pilarin tuilla olisi kannustettava viljelijöitä edistämään aktiivisesti biologista monimuotoisuutta kestävien maatalouskäytäntöjen avulla. Tällä korvattaisiin peltojen pakollisen kesannoinnin lopettamisesta aiheutuva ympäristöhaitta.
Perustelu
Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että pakollisen kesannoinnin lopettaminen vaikuttaa erittäin haitallisesti biologiseen monimuotoisuuteen. Siksi tarvitaan vastatoimia.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 30 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(30) Vaikka asetuksella (EY) N:o 1782/2003 otettiin käyttöön tuotannosta irrotettu tilatukijärjestelmä, siinä myös sallittiin jäsenvaltioiden jättää eräät tuet järjestelmän ulkopuolelle. Kyseisen asetuksen 64 artiklan 3 kohdassa säädetään, että kyseisen asetuksen III osaston 5 luvun 2 ja 3 jaksoissa säädettyjä vaihtoehtoja tarkistetaan markkinoiden ja rakenteiden kehityksen perusteella. Kokemusten perusteella tuen irrottaminen tuotantomääristä lisää tuottajien valinnanmahdollisuuksia, sillä he voivat tehdä tuotantopäätöksensä kannattavuuden ja markkinoiden palautteen perusteella. Tämä pätee erityisesti peltokasveihin, humalaan ja siemeniin ja jossain määrin myös naudanliha-alaan. Sen vuoksi näiden alojen osittain tuotantoon sidotut tuet olisi sisällytettävä tilatukijärjestelmään. Jotta naudanliha-alan tuottajat voisivat vähitellen mukautua uusiin tukijärjestelyihin, olisi säädettävä, että urospuolisista nautaeläimistä myönnettävä erityispalkkio ja teurastuspalkkio sisällytetään tilatukijärjestelmään asteittain. Koska hedelmä- ja vihannesalan tuotantomääriin osittain sidotut tuet on otettu käyttöön vasta hiljattain siirtymävaiheen toimenpiteenä, näiden järjestelmien tarkistaminen ei ole tarpeen.	(30) Vaikka asetuksella (EY) N:o 1782/2003 otettiin käyttöön tuotannosta irrotettu tilatukijärjestelmä, siinä myös sallittiin jäsenvaltioiden jättää eräät tuet järjestelmän ulkopuolelle. Kyseisen asetuksen 64 artiklan 3 kohdassa säädetään, että kyseisen asetuksen III osaston 5 luvun 2 ja 3 jaksoissa säädettyjä vaihtoehtoja tarkistetaan markkinoiden ja rakenteiden kehityksen perusteella. Kokemusten perusteella tuen irrottaminen tuotantomääristä lisää tuottajien valinnanmahdollisuuksia, sillä he voivat tehdä tuotantopäätöksensä kannattavuuden ja markkinoiden palautteen perusteella. Tämä pätee erityisesti peltokasveihin, humalaan ja siemeniin ja jossain määrin myös naudanliha-alaan. Sen vuoksi näiden alojen osittain tuotantoon sidotut tuet olisi sisällytettävä tilatukijärjestelmään. Jotta naudanliha-alan tuottajat voisivat vähitellen mukautua uusiin tukijärjestelyihin, olisi säädettävä, että urospuolisista nautaeläimistä myönnettävä erityispalkkio ja teurastuspalkkio sisällytetään tilatukijärjestelmään asteittain. Kaikki taisteluhärkien kasvattajille myönnettävä tuet olisi lopetettava. Koska hedelmä- ja vihannesalan tuotantomääriin osittain sidotut tuet on otettu käyttöön vasta hiljattain siirtymävaiheen toimenpiteenä, näiden järjestelmien tarkistaminen ei ole tarpeen.
Perustelu
Ei pidä tukea härkätaistelua. Taisteluhärkien kasvattajia on painostettava lopettamaan härkien myynti kyseiseen tarkoitukseen.
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 31 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(31) Emolehmien sekä lammas- ja vuohialan osalta eräillä alueilla näyttää edelleen olevan maatalouselinkeinon kannalta tarpeen säilyttää maataloustuotannon vähimmäistaso etenkin, jos viljelijöillä ei ole muita taloudellisia vaihtoehtoja. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi sallittava päättää, että ne säilyttävät tuotantoon sidottujen tukien nykytason tai emolehmien osalta alhaisemman tason. Tällöin olisi säädettävä, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1760/2000 sekä neuvoston asetuksessa (EY) N:o 21/2004 säädettyjä tunnistus- ja rekisteröintivaatimuksia on noudatettava erityisesti eläinten jäljitettävyyden varmistamiseksi.	(31) Emolehmien sekä lammas- ja vuohialan osalta eräillä alueilla näyttää edelleen olevan maatalouselinkeinon kannalta tarpeen säilyttää maataloustuotannon vähimmäistaso etenkin, jos viljelijöillä ei ole muita taloudellisia vaihtoehtoja. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi sallittava päättää, että ne säilyttävät tuotantoon sidottujen tukien nykytason tai emolehmien osalta alhaisemman tason, edellyttäen että sovelletaan kestäviä ja eläinystävällisiä maatalouskäytäntöjä. Tällöin olisi säädettävä, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1760/2000 sekä neuvoston asetuksessa (EY) N:o 21/2004 säädettyjä tunnistus- ja rekisteröintivaatimuksia on noudatettava erityisesti eläinten jäljitettävyyden varmistamiseksi.
Perustelu
Kestämättömiä maatalouskäytäntöjä ei pitäisi tukea.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi 3 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a artikla
	Kaikki eläimistä maksettavat vientituet poistetaan vuoteen 2009 mennessä kaikkien vientitukien poistamiseksi asteittain Hongkongissa sovittuun vuoteen 2013 mennessä.
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Komissio esittää vuonna 2009 Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksia lainsäädäntötoimenpiteiksi, joiden tarkoituksena on vähentää maatalousalan kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Ehdotuksiin sisällytetään myös kunnianhimoisia pitkän aikavälin tavoitteita, jotka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2050 mennessä.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 b. Komissio ehdottaa vuonna 2009 sitovia lainsäädäntötoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on parantaa eläinten hyvinvointia Euroopan unionissa.
Perustelu
Eläinten hyvinvointia on parannettava.
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että maatalousmaa, erityisesti maa, jota ei enää käytetä tuotantoon, säilytetään viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa. Jäsenvaltioiden on määriteltävä kansallisella tai alueellisella tasolla hyvää viljelykuntoa ja ympäristöä koskevat vähimmäisvaatimukset liitteessä III esitetyn kehyksen perusteella ottaen huomioon kyseisten alueiden erityispiirteet, mukaan luettuina maaperä ja ilmasto-olosuhteet, olemassa olevat viljelyjärjestelmät, maankäyttö, viljelykierto, viljelykäytännöt ja tilarakenteet.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että maatalousmaa, erityisesti maa, jota ei enää käytetä tuotantoon, säilytetään ympäristön kannalta hyvässä kunnossa. Jäsenvaltioiden on määriteltävä komission laatimien suuntaviivojen perusteella kansallisella tai alueellisella tasolla ympäristöä koskevat vähimmäisvaatimukset liitteessä III esitetyn kehyksen perusteella ottaen huomioon kyseisten alueiden erityispiirteet, mukaan luettuina maaperä ja ilmasto-olosuhteet, olemassa olevat viljelyjärjestelmät, maankäyttö, viljelykierto, viljelykäytännöt ja tilarakenteet.
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Kaikkia viljelijälle tiettynä kalenterivuonna myönnettäviä suoria tukia, joiden määrä ylittää 5 000 euroa, vähennetään kunakin vuonna vuoteen 2012 saakka seuraavien prosenttimäärien mukaisesti:	1. Kaikkia viljelijälle tiettynä kalenterivuonna myönnettäviä suoria tukia, joiden määrä ylittää 5 000 euroa, vähennetään kunakin vuonna vuoteen 2012 saakka seuraavien prosenttimäärien mukaisesti:
a) 2009: 7 prosenttia,	a) 2009: 15 prosenttia,
b) 2010: 9 prosenttia,	b) 2010: 22 prosenttia,
c) 2011: 11 prosenttia,	c) 2011: 29 prosenttia,
d) 2012: 13 prosenttia.	d) 2012: 36 prosenttia.
Perustelu
Mukauttamisen prosenttimäärien tarkoituksena on lopettaa suorat tuet vuoteen 2020 mennessä, koska suorilla tuilla ei taata, että viljelijät tekevät julkisia palveluksia.
Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi 24 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarkastuksia paikalla todetakseen, noudattavatko viljelijät 1 luvussa tarkoitettuja velvoitteita.	1. Jäsenvaltioiden on tehtävä tarkastuksia paikalla vähintään viidellä prosentilla kaikista suoria tukia saavista tiloista todetakseen, noudattavatko viljelijät 1 luvussa tarkoitettuja velvoitteita.
Perustelu
Valvonnalle on asetettava vähimmäistaso, jotta viljelijät katsovat tarpeelliseksi noudattaa täydentävien ehtojen vaatimuksia.
Tarkistus  19 Ehdotus asetukseksi 43 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Tukioikeudet, joita ei ole aktivoitu kahteen vuoteen, on luovutettava kansalliseen varantoon, jolleivät kyseessä ole 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut ylivoimaiset esteet tai poikkeukselliset olosuhteet.	Tukioikeudet, joita ei ole aktivoitu yhteen vuoteen, on luovutettava kansalliseen varantoon, jolleivät kyseessä ole 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut ylivoimaiset esteet tai poikkeukselliset olosuhteet. Varat olisi käytettävä ympäristön kannalta hyvien maatalouskäytäntöjen edistämiseen.
Perustelu
Tilatukibudjetin käyttämättä jääneet määrät olisi käytettävä maatalousalan ympäristöystävällisyyden lisäämiseen.
Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi 51 artikla – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(b) vuoden 2008 pinta-alatukihakemusten määräpäivänä pysyvänä laitumena olevat hehtaarit ja muut tukikelpoiset hehtaarit.	(b) vuoden 2008 pinta-alatukihakemusten määräpäivänä pysyvänä nurmena käytettävät hehtaarit ja muut tukikelpoiset hehtaarit.
Perustelu
Kaikkia pysyviä nurmia ei käytetä laiduntamiseen. Pysyvät nurmet ovat tärkeitä hiilivarastoja ja Euroopan tärkeimpiä biologisesti monimuotoisia elinympäristöjä. Tässä mielessä niitetyt nurmet ovat yhtä tärkeitä kuin laitumet.
Tarkistus  21 Ehdotus asetukseksi 55 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltion, joka on pidättänyt asetuksen (EY) N:o 1782/2003 68 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti kokonaan tai osittain tämän asetuksen 41 artiklassa tarkoitetun kansallisen enimmäismäärän osan, joka vastaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VI tarkoitettua emolehmäpalkkiota, on maksettava vuosittain viljelijöille lisätukea.	1. Jäsenvaltion, joka on pidättänyt asetuksen (EY) N:o 1782/2003 68 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti kokonaan tai osittain tämän asetuksen 41 artiklassa tarkoitetun kansallisen enimmäismäärän osan, joka vastaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä VI tarkoitettua emolehmäpalkkiota, on maksettava vuosittain viljelijöille lisätukea. Kaikki taisteluhärkien kasvattajille myönnettävät tuet kuitenkin lopetetaan.
Perustelu
Ei pidä tukea härkätaistelua. Taisteluhärkien kasvattajia on painostettava lopettamaan härkien myynti kyseiseen tarkoitukseen.
Tarkistus  22 Ehdotus asetukseksi 55 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltio, joka on pidättänyt asetuksen (EY) N:o 1782/2003 68 artiklan 1 kohdan, 2 kohdan a alakohdan ii alakohdan tai 2 kohdan b alakohdan mukaisesti kokonaan tai osittain tämän asetuksen 41 artiklassa tarkoitetun kansallisen enimmäismäärän osan, joka vastaa vasikoiden teurastuspalkkiota, muiden eläinten kuin vasikoiden teurastuksesta maksettavaa palkkiota tai urospuolisten nautojen erityispalkkiota, voi maksaa viljelijöille lisätukea. Lisätuki myönnetään vasikoiden teurastuksesta, muiden nautaeläinten kuin vasikoiden teurastuksesta ja urospuolisten nautojen pidosta IV osaston 1 luvun 8 jaksossa säädettyjen edellytysten mukaisesti. Lisätuen määrä on 50 prosenttia asetuksen (EY) N:o 1782/2003 68 artiklan mukaisesti sovellettavasta tasosta, ja se maksetaan tämän asetuksen 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettujen enimmäismäärien rajoissa.	2. Jäsenvaltio, joka on pidättänyt asetuksen (EY) N:o 1782/2003 68 artiklan 1 kohdan, 2 kohdan a alakohdan ii alakohdan tai 2 kohdan b alakohdan mukaisesti kokonaan tai osittain tämän asetuksen 41 artiklassa tarkoitetun kansallisen enimmäismäärän osan, joka vastaa vasikoiden teurastuspalkkiota, muiden eläinten kuin vasikoiden teurastuksesta maksettavaa palkkiota tai urospuolisten nautojen erityispalkkiota, voi maksaa viljelijöille lisätukea. Lisätuki myönnetään vasikoiden teurastuksesta, muiden nautaeläinten kuin vasikoiden teurastuksesta ja urospuolisten nautojen pidosta IV osaston 1 luvun 8 jaksossa säädettyjen edellytysten mukaisesti. Lisätuen määrä on 50 prosenttia asetuksen (EY) N:o 1782/2003 68 artiklan mukaisesti sovellettavasta tasosta, ja se maksetaan tämän asetuksen 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettujen enimmäismäärien rajoissa. Kaikki taisteluhärkien kasvattajille myönnettävät tuet kuitenkin lopetetaan.
Perustelu
Ei pidä tukea härkätaistelua. Taisteluhärkien kasvattajia on painostettava lopettamaan härkien myynti kyseiseen tarkoitukseen.
Tarkistus  23 Ehdotus asetukseksi 62 artikla – b alakohta
Komission teksti	Tarkistus
b) pysyvänä laitumena olevat hehtaarit, sellaisina kuin ne on määritelty 30 päivänä kesäkuuta 2008, ja muut tukikelpoiset hehtaarit.	b) pysyvänä nurmena olevat hehtaarit, sellaisina kuin ne on määritelty 30 päivänä kesäkuuta 2008, ja muut tukikelpoiset hehtaarit.
Perustelu
Kaikkia pysyviä nurmia ei käytetä laiduntamiseen. Pysyvät nurmet ovat tärkeitä hiilivarastoja ja Euroopan tärkeimpiä biologisesti monimuotoisia elinympäristöjä. Tässä mielessä niitetyt nurmet ovat yhtä tärkeitä kuin laitumet.
Tarkistus  24 Ehdotus asetukseksi 68 artikla – 1 kohta – a–e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) seuraaviin toimiin:	a) seuraaviin toimiin:
i) tietyt maatalouden muodot, jotka ovat tärkeitä ympäristönsuojelun tai ympäristön tilan parantamisen kannalta;	i) tietyt maatalouden muodot, jotka ovat tärkeitä ympäristönsuojelun tai ympäristön tilan parantamisen kannalta;
ii) maataloustuotteiden laadun parantaminen; tai	ii) maataloustuotteiden ympäristöllisen ja terveydellisen laadun parantaminen; tai
iii) maataloustuotteiden kaupan pitämisen parantaminen;	iii) kestävällä tavalla tuotettujen ja terveellisten maataloustuotteiden kaupan pitämisen parantaminen;
b) korvauksena erityishaitoista, joita viljelijöille aiheutuu maito-, naudanliha-, lampaanliha-, vuohenliha- ja riisialoilla taloudellisesti haavoittuvaisilla tai ympäristöllisesti herkillä alueilla;	b) korvauksena erityishaitoista, joita viljelijöille aiheutuu kestävällä tavalla harjoitetuilla maito-, naudanliha-, lampaanliha-, vuohenliha- ja riisialoilla taloudellisesti haavoittuvaisilla tai ympäristöllisesti herkillä alueilla;
c) alueilla, joihin sovelletaan rakenneuudistus- ja/tai kehittämisohjelmia, jotta vältetään maan viljelemättä jättäminen ja/tai korvataan näillä alueilla oleville viljelijöille aiheutuvat erityiset haitat;	c) alueilla, joihin sovelletaan rakenneuudistus- ja/tai kehittämisohjelmia, jotta vältetään ympäristöllisesti arvokkaan maan viljelemättä jättäminen ja/tai korvataan näillä alueilla ympäristöllisesti arvokkaiden maiden viljelijöille aiheutuvat erityiset haitat;
d) satovakuutusmaksuihin 69 artiklassa vahvistetuin edellytyksin;	d) satovakuutusmaksuihin 69 artiklassa vahvistetuin edellytyksin;
e) eläin- ja kasvitauteihin liittyviin sijoitusrahastoihin 70 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.	e) eläin- ja kasvitauteihin liittyviin sijoitusrahastoihin 70 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.
Perustelu
Kestämättömiä maatalouskäytäntöjä ei pitäisi tukea. Ympäristöllisesti arvokasta maata on suojeltava.
Tarkistus  25 Ehdotus asetukseksi 69 artikla – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Satovakuutus	Maatalousvakuutus
Tarkistus  26 Ehdotus asetukseksi 69 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltiot voivat myöntää taloudellista tukea vakuutusmaksuihin, kun satovakuutus otetaan epäsuotuisten sääolojen aiheuttamien menetysten varalta.	1. Jäsenvaltiot voivat myöntää taloudellista tukea vakuutusmaksuihin, kun maatalousvakuutus otetaan epäsuotuisten sääolojen tai eläin- tai kasvitautien aiheuttamien taloudellisten menetysten varalta, ellei näitä riskejä ole mahdollista kattaa yksityisillä vakuutuksilla.
Tämän artiklan soveltamiseksi 'luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevilla epäsuotuisilla sääoloilla' tarkoitetaan sellaisia sääoloja kuin hallaa, rakeita, jäätä, sadetta tai kuivuutta, jotka tuhoavat yli 30 prosenttia viljelijän edellisen kolmivuotiskauden tai edelliseen viisivuotiskauteen perustuvan kolmen vuoden keskimääräisestä vuosituotannosta, lukuun ottamatta korkeinta ja alinta määrää.	Tämän artiklan soveltamiseksi:
	– 'luonnonmullistukseen rinnastettavissa olevilla epäsuotuisilla sääoloilla' tarkoitetaan sellaisia sääoloja kuin hallaa, rakeita, jäätä, sadetta tai kuivuutta, jotka tuhoavat yli 30 prosenttia viljelijän edellisen kolmivuotiskauden tai edelliseen viisivuotiskauteen perustuvan kolmen vuoden keskimääräisestä vuosituotannosta, lukuun ottamatta korkeinta ja alinta määrää.
	– 'taloudellisilla tappioilla' tarkoitetaan lisäkustannuksia, joita viljelijälle aiheutuu tämän toteuttamista poikkeuksellisista toimenpiteistä, joilla pyritään vähentämään markkinatarjontaa tai merkittävää tuotannonmenetystä. Kustannuksia, joihin voidaan myöntää korvausta yhteisön muiden säännösten mukaisesti ja jotka johtuvat muiden terveys-, eläinlääkintä- tai kasvinsuojelutoimenpiteiden soveltamisesta, ei pidetä taloudellisina tappioina.
Tarkistus  27 Ehdotus asetukseksi Liite II – osa A – 1 kohta – sarake 2
Komission teksti	Tarkistus
3 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan b alakohta, 4 artiklan 1, 2 ja 4 kohta sekä 4 artiklan 5 kohdan a, b ja d alakohta	3 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan b ja d alakohta, 4 artiklan 1, 2 ja 4 kohta sekä 5 artikla
Perustelu
Luonnon ja varsinkin biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi lakisääteisiin hoitovaatimuksiin olisi sisällytettävä kaikki neuvoston direktiivin 79/409/ETY (lintudirektiivi) ja neuvoston direktiivin 92/43/ETY (luontotyyppidirektiivi) relevantit säännökset, kuten nykyisessä YMP-lainsäädännössä. Jos tämä tarkistus hyväksytään, kaikki lakisääteisiin hoitovaatimuksiin sisällytettävät säännökset ovat jo osa nykyistä YMP-lainsäädäntöä.
Tarkistus  28 Ehdotus asetukseksi Liite II – osa A – 5 kohta – sarake 2
Komission teksti	Tarkistus
6 artikla ja 13 artiklan 1 kohdan a alakohta	6, 13 ja 15 artikla
Perustelu
Luonnon ja varsinkin biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi lakisääteisiin hoitovaatimuksiin olisi sisällytettävä kaikki neuvoston direktiivin 79/409/ETY (lintudirektiivi) ja neuvoston direktiivin 92/43/ETY (luontotyyppidirektiivi) relevantit säännökset, kuten nykyisessä YMP-lainsäädännössä. Jos tämä tarkistus hyväksytään, kaikki lakisääteisiin hoitovaatimuksiin sisällytettävät säännökset ovat jo osa nykyistä YMP-lainsäädäntöä.
Tarkistus  29 Ehdotus asetukseksi Liite III
Komission teksti
Asetuksen 6 artiklassa tarkoitettu hyvän viljelykunnon ja ympäristön vaatimus
Asia Standardit Maaperän eroosio: Maaperää on suojeltava asianmukaisin toimenpitein – Vähimmäiskasvipeite – Maanhoidon vähimmäistaso kulloisenkin paikan olosuhteiden mukaan – Estopengerrykset Maaperän orgaaninen aines: Maaperän orgaanisen aineksen määrän säilyttäminen tarkoituksenmukaisin käytäntein – Vuoroviljelyä koskevat standardit tarvittaessa – Sängellä olevien peltojen hoito Maaperän rakenne: Maaperän rakenteen säilyttäminen asianmukaisin toimenpitein – Koneiden tarkoituksenmukainen käyttö Huolenpidon vähimmäistaso: Huolenpidon vähimmäistason varmistaminen ja elinympäristöjen tilan heikentymisen välttäminen – Vähimmäiseläintiheys tai/ja tarkoituksenmukaiset järjestelmät – Pysyvän laitumen suojelu – Maisemapiirteiden säilyttäminen, mukaan luettuina tapauksen mukaan pensasaidat, lammikot, ojat ja linjassa, ryhmissä tai yksinään olevat puut sekä pellonpientareet – Tapauksen mukaan oliivipuiden raivauskielto – Haitallisen kasvillisuuden leviämisen välttäminen maatalousmaalla – Oliivi- ja viinitilojen ylläpitäminen hyvässä kasvukunnossa Vesien suojelu ja vesihuolto: Vesien suojelu saastumiselta ja valumilta sekä vedenkäytön hallinnointi – Suojakaistaleiden luominen vesistöjen varrelle – Kasteluveden käyttöä koskevien lupamenettelyjen noudattaminen
Parlamentin tarkistus
Asetuksen 6 artiklassa tarkoitettu hyvän viljelykunnon ja ympäristön vaatimus
Asia Standardit Biologisen monimuotoisuuden lisääminen – Luonnonkasveja (vähintään 2 metriä) tai laajaperäisesti (ilman torjunta-aineita ja lannoitteita) viljeltyjä kasveja (vähintään 5 metriä) kasvavien suojakaistaleiden luominen peltojen reunoille Maaperän eroosio: Maaperää on suojeltava asianmukaisin toimenpitein – Vähimmäiskasvipeite – Maanhoidon vähimmäistaso kulloisenkin paikan olosuhteiden mukaan – Estopengerrykset Maaperän orgaaninen aines: Maaperän orgaanisen aineksen määrän säilyttäminen tarkoituksenmukaisin käytäntein – Vuoroviljelyä koskevat standardit tarvittaessa – Sängellä olevien peltojen hoito Maaperän rakenne: Maaperän rakenteen säilyttäminen asianmukaisin toimenpitein – Koneiden tarkoituksenmukainen käyttö Huolenpidon vähimmäistaso: Huolenpidon vähimmäistason varmistaminen ja elinympäristöjen tilan heikentymisen välttäminen – Vähimmäiseläintiheys tai/ja tarkoituksenmukaiset järjestelmät – Pysyvän nurmen suojelu – Maisemapiirteiden säilyttäminen, mukaan luettuina tapauksen mukaan pensasaidat, lammikot, ojat ja linjassa, ryhmissä tai yksinään olevat puut sekä pellonpientareet – Tapauksen mukaan oliivipuiden raivauskielto – Haitallisen kasvillisuuden leviämisen välttäminen maatalousmaalla – Oliivi- ja viinitilojen ylläpitäminen hyvässä kasvukunnossa – Tapauksen mukaan vanhojen runsaslajisten oliivitarhojen raivauskielto Vesien suojelu ja vesihuolto: Vesien suojelu saastumiselta ja valumilta sekä vedenkäytön hallinnointi – Suojakaistaleiden luominen vesistöjen varrelle – Kasteluveden käyttöä koskevien lupamenettelyjen noudattaminen Maaperän ja pohjaveden suojelu – Torjunta-aineiden, raskasmetallien ja lannoitteiden enimmäismäärät maaperässä ja pohjavedessä
Perustelu
Ei pitäisi säätää maan säilyttämisestä hyvässä viljelykunnossa, varsinkaan jos maata ei enää käytetä tuotantotarkoituksiin. Maa-alan ympäristöhyötyjen lisäämiseksi on usein hyvä vähentää maan arvoa maatalousmaana. Kesannoinnin lopettamisesta aiheutuvien ympäristöhaittojen kompensoimiseksi olisi toteutettava vaihtoehtoisia toimenpiteitä biologisen monimuotoisuuden suojelun varmistamiseksi.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Viljelijöille YMP:n mukaisesti maksettavien tukien järjestelmät
Viiteasiakirjat	KOM(2008)0306 – C6-0240/2008 – 2008/0103(CNS)
Asiasta vastaava valiokunta	AGRI
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 19.6.2008
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Kathalijne Maria Buitenweg 3.7.2008
Hyväksytty (pvä)	9.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	35 5 12
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Adamos Adamou, Georgs Andrejevs, Pilar Ayuso, Johannes Blokland, John Bowis, Frieda Brepoels, Martin Callanan, Chris Davies, Avril Doyle, Anne Ferreira, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Cristina Gutiérrez-Cortines, Satu Hassi, Gyula Hegyi, Jens Holm, Marie Anne Isler Béguin, Caroline Jackson, Dan Jørgensen, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Holger Krahmer, Urszula Krupa, Aldis Kušķis, Peter Liese, Jules Maaten, Linda McAvan, Roberto Musacchio, Riitta Myller, Péter Olajos, Miroslav Ouzký, Vladko Todorov Panayotov, Vittorio Prodi, Frédérique Ries, Dagmar Roth-Behrendt, Guido Sacconi, Daciana Octavia Sârbu, Carl Schlyter, Richard Seeber, Bogusław Sonik, María Sornosa Martínez, Antonios Trakatellis, Evangelia Tzampazi, Donato Tommaso Veraldi, Anja Weisgerber, Glenis Willmott
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Kathalijne Maria Buitenweg, Duarte Freitas, Jutta Haug, Erna Hennicot-Schoepges, Alojz Peterle, Robert Sturdy

aluekehitysvaliokunnaN LAUSUNTO  (12.9.2008)

maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi viljelijöille yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti maksettavien suorien tukien järjestelmää koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä
(KOM(2008)0306 – C6‑0240/2008 – 2008/0103(CNS))

Valmistelija: Markus Pieper

LYHYET PERUSTELUT

Komission ehdotuksen tarkoituksena on edistää kestävää ja markkinasuuntautunutta maatalousalaa, vaikka se ei johdakaan perusteelliseen uudistukseen.

Valmistelija suhtautuu myönteisesti uudistuksen etenemiseen ja katsoo, että markkinoiden vapauttamista ja YMP:n yksinkertaistamista vuoteen 2013 mennessä on jatkettava. On kuitenkin varmistettava, että vuoden 2003 uudistukset saadaan päätökseen, ennen kuin aloitetaan YMP:n perusteellinen rakenneuudistus.

Tuen mukauttaminen ja vähentäminen: Valmistelija katsoo, että Euroopan viljelijät tarvitsevat luotettavaa suunnittelua. Rehun hintojen noustessa lisämukauttaminen ei ole perusteltua. Valmistelija ei näin ollen periaatteessa hyväksy asteittaisen mukauttamisen lisäämistä: ehdotus lisää byrokratiaa ja saattaa ainoastaan johtaa suurten tilojen pilkkomiseen sekä aiheuttaa pienviljelijöille lisätaakkoja.

Täydentävät ehdot: Valmistelija torjuu täydentävien ehtojen soveltamisalan laajennukset. Valmistelija katsoo näin ollen, etteivät lisäehdot saa olla pakollisia, sillä ne eivät ole byrokratian ja tarpeettoman taakan vähentämistä koskevien tavoitteiden mukaisia.

TARKISTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Koska asetuksella (EY) N:o 1782/2003 pyritään estämään maatalousmaan käytöstäpoisto ja varmistamaan, että se pidetään viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa, siinä vahvistetaan yhteisön puitteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot vahvistavat vaatimuksia ottaen huomioon asianomaisten alueiden erityispiirteet, mukaan luettuina maaperä ja ilmasto-olosuhteet, viljelyjärjestelmät (maankäyttö, viljelykierto, viljelykäytännöt) sekä tilarakenteet. Pakollisen kesannoinnin jättäminen pois tilatukijärjestelmästä on joissakin tapauksissa saattanut vaikuttaa haitallisesti ympäristöön erityisesti joidenkin maiseman ominaispiirteiden osalta. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa yhteisön nykyisiä säännöksiä, joilla pyritään suojelemaan tiettyjä maiseman ominaispiirteitä.	(3) Koska asetuksella (EY) N:o 1782/2003 pyritään estämään maatalousmaan käytöstäpoisto ja varmistamaan, että se pidetään viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa, siinä vahvistetaan yhteisön puitteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot vahvistavat vaatimuksia ottaen huomioon asianomaisten alueiden erityispiirteet, mukaan luettuina maaperä ja ilmasto-olosuhteet, viljelyjärjestelmät (maankäyttö, viljelykierto, viljelykäytännöt) sekä tilarakenteet. Pakollisen kesannoinnin jättäminen pois tilatukijärjestelmästä on joissakin tapauksissa saattanut vaikuttaa haitallisesti ympäristöön erityisesti joidenkin maiseman ominaispiirteiden osalta. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa yhteisön nykyisiä säännöksiä, joilla pyritään suojelemaan tiettyjä maiseman ominaispiirteitä. Samalla kun otetaan huomioon tarve varmistaa yhteisön lainsäädännön mukaiset veden korkeat laatuvaatimukset, sellaisia lisärajoituksia ei saa asettaa, jotka haittaavat toivottavaa maaseudun kehittämistä.
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi 4 artikla - 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Suoria tukia saavan viljelijän on noudatettava liitteessä II lueteltuja lakisääteisiä hoitovaatimuksia sekä 6 artiklan mukaisesti vahvistettua hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta.	1. Suoria tukia saavan viljelijän on noudatettava liitteessä II lueteltuja lakisääteisiä hoitovaatimuksia sekä 6 artiklan mukaisesti vahvistettua hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusta, paitsi jos se on käytännössä mahdotonta ja suhteetonta esimerkiksi merkittävien luonnononnettomuuksien vuoksi.
Perustelu
Periaate, jonka mukaan menettelyjä yksinkertaistetaan täydentävien ehtojen avulla, on ristiriidassa tämän vaatimuksen kanssa, sillä siitä aiheutuu tarpeetonta taakkaa ja byrokratiaa. Nykyiset EU:n säännökset kattavat jo valtaosan vaadituista ehdoista.
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi 4 artikla - 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on esitettävä viljelijälle luettelo noudatettavista lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksesta.	2. Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on esitettävä viljelijälle luettelo lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksesta.
Perustelu
Katso tarkistuksen 2 (entisen tarkistuksen 1) perustelu.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi 7 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Kaikkia viljelijälle tiettynä kalenterivuonna myönnettäviä suoria tukia, joiden määrä ylittää 5 000 euroa, vähennetään kunakin vuonna vuoteen 2012 saakka seuraavien prosenttimäärien mukaisesti:	1. Kaikkia viljelijälle tiettynä kalenterivuonna myönnettäviä suoria tukia, joiden määrä ylittää 10 000 euroa, vähennetään kunakin vuonna vuoteen 2012 saakka seuraavien prosenttimäärien mukaisesti:
a) 2009: 7 prosenttia,	a) 2009: 6 prosenttia,
b) 2010: 9 prosenttia,	b) 2010: 7 prosenttia,
c) 2011: 11 prosenttia,	c) 2011: 8 prosenttia,
d) 2012: 13 prosenttia.	d) 2012: 9 prosenttia.
2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettuja vähennyksiä korotetaan
a) 3 prosenttiyksiköllä, jos määrä on 100 000–199 999 euroa;
b) 6 prosenttiyksiköllä, jos määrä on 200 000–299 999 euroa;
c) 9 prosenttiyksiköllä, jos määrä on vähintään 300 000 euroa.
3. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta Ranskan merentakaisten departementtien, Azorien ja Madeiran, Kanariansaarten sekä Egeanmeren saarten viljelijöille myönnettävään suoraan tukeen.	2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta Ranskan merentakaisten departementtien, Azorien ja Madeiran, Kanariansaarten sekä Egeanmeren saarten viljelijöille myönnettävään suoraan tukeen.
Perustelu
Lisämukauttamista ei voida perustella rehun nousevilla hinnoilla. Asteittainen mukauttaminen olisi poistettava, koska se syrjii ja rankaisee suuria, tehokkaita viljelijöitä, jotka luottavat mittakaavaetuihin ja lujittavat maaseudun kehittämistä. Pienviljelijöille ei kuitenkaan pitäisi sälyttää lisätaakkoja.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi 9 artikla - 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Edellä 7 artiklan 1 kohdan soveltamisesta saatu jäljelle jäävä määrä ja 7 artiklan 2 kohdan soveltamisesta saadut määrät jaetaan 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sille jäsenvaltiolle, jossa vastaavat määrät ovat kertyneet. Ne on käytettävä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 69 artiklan 5 a kohdan mukaisesti.	4. Edellä 7 artiklan soveltamisesta saatu jäljelle jäävä määrä jaetaan täysimääräisesti 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sille jäsenvaltiolle, jossa vastaavat määrät ovat kertyneet. Ne on käytettävä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 69 artiklan 5 a kohdan mukaisesti.
Perustelu
Tarkistuksella varmistetaan tekstin johdonmukaisuus tarkistuksen 4 (entisen tarkistuksen 3) hyväksymisen jälkeen.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Edellä 7 artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamisesta saadut määrät jaetaan 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sille uudelle jäsenvaltiolle, jossa vastaavat määrät ovat kertyneet. Ne on käytettävä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 69 artiklan 5 a kohdan mukaisesti.	4. Edellä 7 artiklan 1 kohdan soveltamisesta saadut määrät jaetaan 128 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sille uudelle jäsenvaltiolle, jossa vastaavat määrät ovat kertyneet. Ne on käytettävä asetuksen (EY) N:o 1698/2005 69 artiklan 5 a kohdan mukaisesti.
Perustelu
Tarkistuksella varmistetaan tekstin johdonmukaisuus tarkistuksen 4 (entisen tarkistuksen 3) hyväksymisen jälkeen.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi 47 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltion on määriteltävä alueet puolueettomin ja syrjimättömin perustein, jollaisia ovat esimerkiksi sen toimielin- tai hallintorakenne ja/tai alueelliset maatalouden harjoittamismahdollisuudet.	2. Jäsenvaltion on määriteltävä alueet puolueettomin ja syrjimättömin perustein, jollaisia ovat esimerkiksi sen toimielin- tai hallintorakenne ja/tai alueelliset maatalouden harjoittamismahdollisuudet ja/tai rakenteelliset haitat, joista muita heikommin kehittyneet alueet kärsivät.
Jäsenvaltioita, joissa on alle kolme miljoonaa tukikelpoista hehtaaria, voidaan pitää yhtenä alueena.	Jäsenvaltioita, joissa on alle kolme miljoonaa tukikelpoista hehtaaria, voidaan pitää yhtenä alueena. Komissio harkitsee muutoksenhakumenettelyn tarjoamista riitatilanteissa.
Perustelu
Tarkistuksella varmistetaan, ettei aluetasolla sallita olemassa olevaa tai uutta syrjintää.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi 60 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Uusien jäsenvaltioiden on määritettävä alueet puolueettomin ja syrjimättömin perustein.	2. Uusien jäsenvaltioiden on määritettävä alueet puolueettomin ja syrjimättömin perustein. Komissio harkitsee muutoksenhakumenettelyn tarjoamista riitatilanteissa.
Perustelu
Tarkistuksella varmistetaan, ettei aluetasolla sallita uutta syrjintää.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi Liite III - 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Vesien suojelu ja vesihuolto:	Poistetaan.
Vesien suojelu saastumiselta ja valumilta sekä vedenkäytön hallinnointi
– Suojakaistaleiden luominen vesistöjen varrelle
– Kasteluveden käyttöä koskevien lupamenettelyjen noudattaminen
Perustelu
Lähestymistavassa olisi keskityttävä yksinkertaistamaan täydentäviä ehtoja. Tämä ehdotus sen sijaan laajentaa niiden soveltamisalaa. Nykyinen EU:n lainsäädäntö, esimerkiksi kasvinsuojelusta ja lannoituksesta annettu lainsäädäntö, kattaa jo valtaosan vaadituista ehdoista.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Viljelijöille YMP:n mukaisesti maksettavien tukien järjestelmät
Viiteasiakirjat	KOM(2008)0306 – C6-0240/2008 – 2008/0103(CNS)
Asiasta vastaava valiokunta	AGRI
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 10.7.2008
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Markus Pieper 16.7.2008
Valiokuntakäsittely	17.7.2008
Hyväksytty (pvä)	9.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	48 2 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Emmanouil Angelakas, Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Jean Marie Beaupuy, Rolf Berend, Victor Boştinaru, Wolfgang Bulfon, Giorgio Carollo, Antonio De Blasio, Bairbre de Brún, Petru Filip, Gerardo Galeote, Iratxe García Pérez, Eugenijus Gentvilas, Ambroise Guellec, Gábor Harangozó, Marian Harkin, Jim Higgins, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Mieczysław Edmund Janowski, Rumiana Jeleva, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Evgeni Kirilov, Miloš Koterec, Constanze Angela Krehl, Florencio Luque Aguilar, Sérgio Marques, Yiannakis Matsis, Miroslav Mikolášik, James Nicholson, Jan Olbrycht, Maria Grazia Pagano, Maria Petre, Markus Pieper, Pierre Pribetich, Giovanni Robusti, Wojciech Roszkowski, Elisabeth Schroedter, Grażyna Staniszewska, Catherine Stihler, Margie Sudre, Andrzej Jan Szejna, Kyriacos Triantaphyllides, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Den Dover, Emanuel Jardim Fernandes, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Eleonora Lo Curto, Zita Pleštinská, Iuliu Winkler

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Viljelijöille YMP:n mukaisesti maksettavien tukien järjestelmät
Viiteasiakirjat	KOM(2008)0306 – C6-0240/2008 – 2008/0103(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	16.6.2008
Asiasta vastaava valiokunta  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AGRI 19.6.2008
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto  Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 19.6.2008		ENVI 19.6.2008		REGI 10.7.2008
Esittelijä(t)  Nimitetty (pvä)	Luis Manuel Capoulas Santos 1.4.2008
Valiokuntakäsittely	20.5.2008		27.5.2008		24.6.2008		14.7.2008
	23.9.2008		7.10.2008
Hyväksytty (pvä)	7.10.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	28 11 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Vincenzo Aita, Peter Baco, Sergio Berlato, Niels Busk, Luis Manuel Capoulas Santos, Giovanna Corda, Joseph Daul, Albert Deß, Gintaras Didžiokas, Konstantinos Droutsas, Constantin Dumitriu, Michl Ebner, Carmen Fraga Estévez, Duarte Freitas, Ioannis Gklavakis, Lutz Goepel, Bogdan Golik, Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, Esther Herranz García, Lily Jacobs, Elisabeth Jeggle, Heinz Kindermann, Vincenzo Lavarra, Stéphane Le Foll, Véronique Mathieu, Mairead McGuinness, Rosa Miguélez Ramos, James Nicholson, Neil Parish, María Isabel Salinas García, Agnes Schierhuber, Willem Schuth, Czesław Adam Siekierski, Alyn Smith, Petya Stavreva, Donato Tommaso Veraldi
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Katerina Batzeli, Wiesław Stefan Kuc, Astrid Lulling, Catherine Neris, Zdzisław Zbigniew Podkański, Bernadette Vergnaud, Vladimír Železný
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	21.10.2008