MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi

15.10.2008 - (KOM(2008)0016 – C6‑0043/2008 – 2008/0013(COD)) - ***I

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
Esittelijä: Avril Doyle
Valmistelija(t) (*):
Lena Ek, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
(*) (Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 47 artikla)

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi

(KOM(2008)0016 – C6‑0043/2008 – 2008/0013(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2008)0016),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0043/2008),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6‑0000/2008),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus  1 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(2) Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC), joka hyväksyttiin yhteisön puolesta ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen tekemisestä 15 päivänä joulukuuta 1993 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/69/EY, perimmäisenä tavoitteena on ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien vakauttaminen sellaiselle tasolle, että estetään ihmisen toiminnan vaaralliset vaikutukset ilmastojärjestelmään. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi maapallon keskimääräisen vuosittaisen pintalämpötilan kokonaisnousu saisi olla enintään 2 celsiusastetta suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viimeisimmän raportin mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että koko maailman kasvihuonekaasupäästöjen kasvu pysähtyy vuoteen 2020 mennessä. Tämä vaatii yhteisöltä lisäponnistuksia sekä kehittyneiden maiden saamista nopeasti mukaan päämäärän tavoitteluun. Lisäksi olisi kannustettava kehitysmaita osallistumaan päästöjen vähentämiseen.	(2) Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC), joka hyväksyttiin yhteisön puolesta ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen tekemisestä 15 päivänä joulukuuta 1993 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/69/EY, perimmäisenä tavoitteena on ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien vakauttaminen sellaiselle tasolle, että estetään ihmisen toiminnan vaaralliset vaikutukset ilmastojärjestelmään. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi maapallon keskimääräisen vuosittaisen pintalämpötilan kokonaisnousu saisi olla enintään 2 celsiusastetta suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viimeisimmän raportin mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että koko maailman kasvihuonekaasupäästöjen kasvu pysähtyy vuoteen 2020 mennessä. Tuoreet tieteelliset tutkimustulokset osoittavat, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on laskettava alle 350 ppm:ään, mikä merkitsisi kasvihuonekaasupäästöjen supistamista 60 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Tämä vaatii yhteisöltä lisäponnistuksia sekä kehittyneiden ja vasta teollistuneiden maiden saamista nopeasti mukaan päämäärän tavoitteluun. Lisäksi olisi kannustettava kehitysmaita osallistumaan päästöjen vähentämiseen.
Perustelu
Koska ilmastotilanne on vakavampi kuin aikaisemmin ajateltiin, äskettäisessä, Tällbergissa Ruotsissa pidetyssä foorumissa, johon osallistui tutkijoita Nasasta ja Tukholman ympäristöinstituutista, ehdotettiin, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus olisi laskettava alle 350 ppm:n (miljoonasosa) tason, jotta vältettäisiin katastrofaaliset vaikutukset. Tähän asti tieteellinen konsensus on ollut, että turvallisen alueen raja pahimpien ilmastonmuutoksen vaikutusten välttämiseksi on 450 ppm, mutta uusien tulosten mukaan kriittinen taso saavutetaan jo lukemassa 350 ppm. Tämä edellyttäisi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ainakin 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 100 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.
Tarkistus  2 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Eurooppa-neuvosto on selkeästi sitoutunut vähentämään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja 30 prosenttia siinä tapauksessa, että muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja että taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat sitoutuvat osallistumaan pyrkimyksiin riittävässä määrin vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä vähintään 50 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Kaikkien talouden alojen olisi osallistuttava näiden päästövähennysten saavuttamiseen.	(3) Eurooppa-neuvosto on selkeästi sitoutunut vähentämään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja 30 prosenttia siinä tapauksessa, että muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja että taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat sitoutuvat osallistumaan pyrkimyksiin riittävässä määrin vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä vähintään 50 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Kaikkien talouden alojen olisi osallistuttava näiden päästövähennysten saavuttamiseen, laivaliikenne ja lentoliikenne mukaan luettuina. Lentoliikenne osallistuu yhteisön järjestelmään 20 prosentin ja 30 prosentin (sillä edellytyksellä, että muut kehittyneet maat ja muut suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat osallistuvat tähän tulevaan kansainväliseen sopimukseen) vähennyksillä, kun se sisällytetään yhteisön järjestelmään. Siihen saakka, kunnes laivaliikenne sisällytetään yhteisön järjestelmään, laivaliikenteen päästöt on sisällytettävä päätökseen, joka koskee jäsenvaltioiden tavoitetta täyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat yhteisön sitoumukset vuoteen 2020 mennessä.
Perustelu
Tarkistuksella selvennetään tekstiä.
Tarkistus  3 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(3 a) Ilmastonmuutosta käsittelevän Balin konferenssin (COP 13 ja COP/MOP 3) tuloksista 31 päivänä tammikuuta 2008 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti toisti kantansa, jonka mukaan teollisuusmaiden on sitouduttava vähentämään päästöjään vähintään 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 60–80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tilanteeseen verrattuna. Koska Euroopan unioni odottaa, että Kööpenhaminassa vuonna 2009 pidettävässä osapuolten viidennessätoista konferenssissa päädytään positiiviseen tulokseen, sen olisi aloitettava päästöjen vähentämistä koskevien tiukempien tavoitteiden valmistelu vuoden 2020 ja sen jälkeisen ajan osalta, ja sen olisi pyrittävä varmistamaan, että vuoden 2013 jälkeen yhteisön järjestelmä mahdollistaa tarvittaessa tiukemmat päästökatot osana unionin tukea uudelle kansainväliselle sopimukselle.
Perustelu
On tärkeää painottaa Euroopan parlamentin vahvoja päämääriä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Tämä voidaan saavuttaa parhaiten tekemällä kansainvälinen sopimus, josta pitäisi päästä yhteisymmärrykseen Kööpenhaminassa vuoden 2009 lopussa. Tämä ehdotus pitäisi nähdä todisteena EU:n vahvasta sitoumuksesta asiaan, mutta myös merkkinä siitä, että EU valmistautuu uuden sopimuksen mukanaan tuomiin tiukempiin tavoitteisiin.
Tarkistus  4 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Jos on käytössä muita vastaavia, erityisesti verotuksellisia keinoja sellaisten pienten laitosten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, joiden päästöjen määrä on enintään 10 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa, olisi voitava turvautua menettelyyn, jolla jäsenvaltiot voivat jättää tällaiset pienet laitokset päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle niin pitkään kuin kyseisiä toimenpiteitä sovelletaan. Edellä tarkoitetun päästökynnyksen avulla voidaan yksinkertaistaa hallintoa ja saada siten suhteessa paras hyöty vähentyneinä hallinnollisina kustannuksina kutakin järjestelmän ulkopuolelle jäävää tonnia kohden. Viisivuotisista jakokausista luopumisen vuoksi sekä varmuuden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi olisi säädettävä kasvihuonekaasujen päästölupien tarkistusväleistä.	(10) Jos on käytössä muita vastaavia, erityisesti verotuksellisia keinoja sellaisten pienten laitosten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, joiden päästöjen määrä on enintään 25 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa, olisi voitava turvautua menettelyyn, jolla jäsenvaltiot voivat kyseisen toimijan pyynnöstä jättää tällaiset pienet laitokset päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle niin pitkään kuin kyseisiä toimenpiteitä sovelletaan. Myös sairaalat voidaan jättää järjestelmän ulkopuolelle, jos ne toteuttavat vastaavia toimenpiteitä. Edellä tarkoitettu päästökynnys on taloudellisesti kaikkein edullisin vaihtoehto, ja se tarjoaa parhaan hyödyn vähentyneinä hallinnollisina kustannuksina kutakin järjestelmän ulkopuolelle jäävää tonnia kohden. Viisivuotisista jakokausista luopumisen vuoksi sekä varmuuden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi olisi säädettävä kasvihuonekaasujen päästölupien tarkistusväleistä.
Tarkistus  5 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12) Edellä kuvaillusti vuoteen 2020 mennessä voitaisiin yhteisön järjestelmässä saavuttaa 21 prosentin vähennys vuoden 2005 ilmoitettujen päästöjen tasosta. Tähän määrään sisältyvät myös vaikutukset, jotka ovat seurausta soveltamisalan laajentamisesta kaudella 2008–2012 verrattuna kauteen 2005–2007 sekä päästökauppajärjestelmään kuuluvien alojen vuoden 2005 päästömäärät, joita on käytetty arvioitaessa Bulgarian ja Romanian kansallisia jakosuunnitelmia kaudeksi 2008–2012. Näiden lukujen perusteella päästöoikeuksien enimmäismäärä vuonna 2020 olisi 1 720 miljoonaa. Tarkat päästömäärät lasketaan, kun jäsenvaltiot ovat jakaneet päästöoikeudet kauden 2008–2012 kansallisia jakosuunnitelmia koskevien komission päätösten mukaisesti, sillä joidenkin laitosten päästöoikeuksien hyväksyminen edellyttää niiden päästöjen tarkistamista ja todentamista. Kun kauden 2008–2012 päästöoikeudet on jaettu, komissio julkistaa koko yhteisön määrän, jota olisi tarkistettava niiden laitosten osalta, jotka osallistuvat yhteisön järjestelmään kaudella 2008–2012 tai vuodesta 2013 eteenpäin.	(12) Edellä kuvaillusti vuoteen 2020 mennessä voitaisiin yhteisön järjestelmässä saavuttaa 21 prosentin vähennys vuoden 2005 ilmoitettujen päästöjen tasosta. Tähän määrään sisältyvät myös vaikutukset, jotka ovat seurausta soveltamisalan laajentamisesta kaudella 2008–2012 verrattuna kauteen 2005–2007 sekä päästökauppajärjestelmään kuuluvien alojen vuoden 2005 päästömäärät, joita on käytetty arvioitaessa Bulgarian ja Romanian kansallisia jakosuunnitelmia kaudeksi 2008–2012. Näiden lukujen perusteella päästöoikeuksien enimmäismäärä vuonna 2020 olisi 1 720 miljoonaa. Tarkat päästömäärät lasketaan, kun jäsenvaltiot ovat jakaneet päästöoikeudet kauden 2008–2012 kansallisia jakosuunnitelmia koskevien komission päätösten mukaisesti, sillä joidenkin laitosten päästöoikeuksien hyväksyminen edellyttää niiden päästöjen tarkistamista ja todentamista. Kun kauden 2008–2012 päästöoikeudet on jaettu, komissio julkistaa koko yhteisön määrän. Koko yhteisön määrää olisi tarkistettava niiden laitosten osalta, jotka osallistuvat tai jotka eivät osallistu yhteisön järjestelmään kaudella 2008–2012 tai vuodesta 2013 eteenpäin.
Perustelu
Tarvitaan muitakin kuin vain ylöspäin tehtäviä tarkistuksia. On tärkeää vähentää päästölupien kokonaismäärää, kun laitokset eivät osallistu EU:n päästökauppajärjestelmään, jotta voidaan välttää päästökaton höllentyminen jäljelle jääneiden laitosten osalta.
Tarkistus  6 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) Kaikkien jäsenvaltioiden on investoitava huomattavasti talouksiensa hiili-intensiteetin vähentämiseen vuoteen 2020 mennessä ja niiltä jäsenvaltioilta, joissa asukasta kohden laskettu tulo on vielä huomattavasti yhteisön keskiarvoa pienempi ja joiden talous ei ole saavuttanut rikkaampien jäsenvaltioiden tasoa, vaaditaan suuria ponnistuksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Yhteisön sisäisen kilpailun vääristymisen estäminen ja parhaan mahdollisen taloudellisen tehokkuuden turvaaminen EU:n siirtyessä kohti vain vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa taloutta ovat tavoitteita, jotka oikeuttavat talouden alojen erilaisen kohtelun yhteisön järjestelmään kuuluvissa eri jäsenvaltioissa. Sen vuoksi on tarpeen kehittää muita mekanismeja, joilla tuetaan niiden jäsenvaltioiden ponnistuksia, joissa asukasta kohden laskettu tulotaso on suhteellisen alhainen ja kasvunäkymät hyvät. Huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä 90 prosenttia olisi jaettava jäsenvaltioille sen mukaan, mikä oli niiden suhteellinen osuus vuoden 2005 päästöistä yhteisön järjestelmässä. Yhteisvastuullisuuden ja kasvun edistämiseksi yhteisössä 10 prosenttia tästä määrästä olisi jaettava edellä tarkoitetuille jäsenvaltioille käytettäväksi päästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen. Tämän 10 prosentin jakamisessa olisi otettava huomioon asukasta kohden laskettu tulotaso vuonna 2005 sekä jäsenvaltion kasvunäkymät. Muita suurempi määrä olisi jaettava jäsenvaltioille, joissa on alhainen tulotaso ja hyvät kasvunäkymät. Jäsenvaltioiden, joissa keskimääräinen tulotaso asukasta kohden on yli 20 prosenttia suurempi kuin yhteisön keskiarvo, olisi osallistuttava tähän jakoon elleivät asiakirjassa SEC(2008)85 arvioidut koko paketin suorat kustannukset ylitä 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.	(14) Kaikkien jäsenvaltioiden on investoitava huomattavasti talouksiensa hiili-intensiteetin vähentämiseen vuoteen 2020 mennessä ja niiltä jäsenvaltioilta, joissa asukasta kohden laskettu tulo on vielä huomattavasti yhteisön keskiarvoa pienempi ja joiden talous ei ole saavuttanut rikkaampien jäsenvaltioiden tasoa, vaaditaan suuria ponnistuksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Yhteisön sisäisen kilpailun vääristymisen estäminen ja parhaan mahdollisen taloudellisen tehokkuuden turvaaminen EU:n siirtyessä kohti vain vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa taloutta ovat tavoitteita, jotka oikeuttavat talouden alojen erilaisen kohtelun yhteisön järjestelmään kuuluvissa eri jäsenvaltioissa. Sen vuoksi on tarpeen kehittää muita mekanismeja, joilla tuetaan niiden jäsenvaltioiden ponnistuksia, joissa asukasta kohden laskettu tulotaso on suhteellisen alhainen ja kasvunäkymät hyvät. Huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä 90 prosenttia olisi jaettava jäsenvaltioille sen mukaan, mikä oli niiden suhteellinen osuus vuosien 2005–2007 päästöistä. Yhteisvastuullisuuden ja kasvun edistämiseksi yhteisössä 10 prosenttia tästä määrästä olisi jaettava edellä tarkoitetuille jäsenvaltioille käytettäväksi päästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen. Tämän 10 prosentin jakamisessa olisi otettava huomioon asukasta kohden laskettu tulotaso vuonna 2005 sekä jäsenvaltion kasvunäkymät. Muita suurempi määrä olisi jaettava jäsenvaltioille, joissa on alhainen tulotaso ja hyvät kasvunäkymät. Jäsenvaltioiden, joissa keskimääräinen tulotaso asukasta kohden on yli 20 prosenttia suurempi kuin yhteisön keskiarvo, olisi osallistuttava tähän jakoon elleivät asiakirjassa SEC(2008)85 arvioidut koko paketin suorat kustannukset ylitä 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Perustelu
Päästöoikeuksien jaon laskentaperusteena ei tulisi käyttää yksittäisen vuoden tietoja vaan vähintään kahden vuoden keskiarvoa. Päästömäärissä on vuosittaista vaihtelua myös luonnollisista syistä johtuen, joten periodin käyttäminen vuoden sijasta on perusteltua. Myös komission ehdotukseen sisältyy maininta, että komissio on valmis käyttämään vuoden 2006 päästötietoja vertailussa heti kun tiedot ovat saatavilla. On tärkeää huomata, että useamman vuoden käyttäminen laskentaperusteena ei muuta yhteisön päästöoikeuksien kokonaismäärää.
Tarkistus  7 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Koska paljon on jo tehty ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja sen väistämättömiin seurauksiin sopeutumiseksi, on asianmukaista, että vähintään 20 prosenttia päästöoikeuksien huutokaupan tuotosta käytetään seuraaviin: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen; ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen; päästöjen vähentämistä ja muutoksen seurauksiin sopeutumista koskevan tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen; uusiutuvia lähteitä käyttävien energiamuotojen kehittäminen, jotta voidaan toteuttaa EU:n sitoumus uusiutuvan energian 20 prosentin osuudesta vuoteen 2020 mennessä; energiatehokkuuden lisäämistä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä koskevan yhteisön sitoumuksen noudattaminen; kasvihuonekaasujen talteenotto ja geologinen varastointi; osallistuminen energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävään maailmanlaajuiseen rahastoon; metsien hävittämistä estävät ja kehitysmaiden sopeutumista helpottavat toimenpiteet sekä yhteiskunnalliset kysymykset kuten sähkön mahdollisten hinnankorotusten vaikutukset pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin. Tämä osuus on huomattavasti pienempi kuin viranomaisten odotettavissa olevat nettotulot huutokaupasta, ottaen huomioon mahdollisesti vähentyvät tulot yhtiöverotuksesta. Lisäksi päästöoikeuksien huutokaupan tuottoja olisi käytettävä yhteisön järjestelmästä aiheutuvien hallinnollisten kustannusten kattamiseen. Olisi säädettävä, että huutokaupasta saatavien varojen käyttöä näihin tarkoituksiin on valvottava. Tätä koskeva ilmoitus ei vapauta jäsenvaltioita EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä velvollisuudesta ilmoittaa tietyistä kansallisista toimenpiteistä. Tällä direktiivillä ei rajoiteta EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti mahdollisesti toteutettavien valtiontukea koskevien menettelyjen tulosta.	(15) Koska ilmastonmuutoksen torjuminen ja sen väistämättömiin seurauksiin sopeutuminen edellyttävät suuria ponnistuksia, on asianmukaista, että vähintään 50 prosenttia päästöoikeuksien huutokaupan tuotosta käytetään erityiseen kansainväliseen rahastoon, jolla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, sopeudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä rahoitetaan päästöjen vähentämistä ja muutoksen seurauksiin sopeutumista koskevaa tutkimusta ja kehitystä kehitysmaissa, jotka ovat ratifioineet kansainvälisen sopimuksen. Loput huutokaupasta saatavat tulot olisi käytettävä ratkomaan ilmastonmuutoskysymyksiä Euroopan unionissa, muun muassa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin, rahoittamaan päästöjen vähentämistä ja muutoksen seurauksiin sopeutumista koskevaa tutkimusta ja kehitystä, kehittämään uusiutuvia lähteitä käyttäviä energiamuotoja, jotta voidaan toteuttaa EU:n sitoumus uusiutuvan energian 20 prosentin osuudesta vuoteen 2020 mennessä, täyttämään yhteisön sitoutuminen lisätä energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, ottamaan kasvihuonekaasuja talteen ja varastoimaan niitä geologisesti, osallistumaan energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävään maailmanlaajuiseen rahastoon, toteuttamaan metsien hävittämistä estäviä ja kehitysmaiden sopeutumista helpottavia toimenpiteitä sekä ratkaisemaan yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten sähkököyhyys. Lisäksi päästöoikeuksien huutokaupan tuottoja olisi käytettävä yhteisön järjestelmästä aiheutuvien hallinnollisten kustannusten kattamiseen. Olisi säädettävä, että huutokaupasta saatavien varojen käyttöä näihin tarkoituksiin on valvottava. Tätä koskeva ilmoitus ei vapauta jäsenvaltioita EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä velvollisuudesta ilmoittaa tietyistä kansallisista toimenpiteistä. Tällä direktiivillä ei rajoiteta EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti mahdollisesti toteutettavien valtiontukea koskevien menettelyjen tulosta.
Tarkistus  8 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(15 a) Metsien maailmanlaajuisen tuhoutumisen laajuuden ja nopeuden vuoksi on ehdottoman välttämätöntä, että yhteisön järjestelmän mukaisesta huutokaupasta saatavat tulot käytetään metsien tuhoutumisen vähentämiseen sekä metsittämisen ja metsänuudistamisen edistämiseen. Lisäksi EU:n tulisi edistää metsien tuhoutumisen vähentämistä ja metsittämisen ja metsänuudistamisen edistämistä koskevan kansainvälisesti tunnustetun järjestelmän perustamista. Jäsenvaltioiden tulisi maksaa mainitut varat erityiseen rahastoon, joka kansainvälisesti jakaa varoja tehokkaasti edellä mainittuun ja muihin tarkoituksiin.
Tarkistus  9 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 15 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(15 b) Koska metsien tuhoutumisen estämiseen, metsittämiseen ja metsänuudistamiseen varatut huutokauppatulot eivät riitä pysäyttämään maailmanlaajuista metsien tuhoutumista, tarvitaan lisätoimenpiteitä.
Perustelu
Meidän on oltava realistisia emmekä saa teeskennellä, että edellä mainitut ongelmat ratkaistaan 20 prosentin huutokauppatuloilla.
Tarkistus  10 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 15 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(15 c) Jotta edistettäisiin hankkeiden oikeudenmukaista ja kustannustehokasta jakamista kolmansissa maissa ja kaikkia johdanto-osan 15 kappaleessa tarkoitettuja toimia koskevien parhaiden käytäntöjen levittämistä, olisi perustettava mekanismeja, joilla varmistetaan eri jäsenvaltioiden toteuttamia toimia koskevien tietojen todellinen jakaminen.
Perustelu
On tärkeää koordinoida hyvin niitä jäsenvaltioiden hankkeita, joiden on tarkoitus täyttää 10 artiklan 3 kohdan velvoitteet, varmistetaan varojen suuntaaminen tarpeellisimpiin ja tehokkaimpiin hankkeisiin, sillä päällekkäisyyksiä on vältettävä.
Tarkistus  11 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Edellä esitetyn vuoksi kaikkien päästöoikeuksien huutokaupan olisi vuodesta 2013 oltava vakiokäytäntö voimalaitosten osalta, koska niillä on mahdollisuus siirtää kasvavat hiilidioksidikustannukset hintoihin. Ilmaisia päästöoikeuksia ei pitäisi antaa hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, johon kannustetaan sen sijaan sillä, että varastoituihin päästöihin liittyviä oikeuksia ei tarvitse palauttaa. Kilpailun vääristymisen välttämiseksi sähköntuottajat, jotka tuottavat lämpöä direktiivissä 2004/8/EY määritellyllä tehokkaalla yhteistuotannolla, voivat saada ilmaisia päästöoikeuksia, jos tällaiselle lämmöntuotannolle muiden alojen laitoksissa annetaan ilmaisua oikeuksia.	(16) Edellä esitetyn vuoksi kaikkien päästöoikeuksien huutokaupan olisi vuodesta 2013 oltava vakiokäytäntö voimalaitosten osalta, koska niillä on mahdollisuus siirtää kasvavat hiilidioksidikustannukset hintoihin. Sähköntuottajien olisi saatava ilmaisia päästöoikeuksia kaukolämmön tuotantoon ja direktiivissä 2004/8/EY määritellyllä tehokkaalla yhteistuotannolla tapahtuvaan lämmön tuotantoon, joka toteutetaan lämmityksen ja jäähdytyksen tuottamista varten parhaiden käytettävissä olevien teknologioiden mukaisesti, sekä sähköntuotantoon, joka tapahtuu joko direktiivissä 2004/8/EY määritellyllä tehokkaalla yhteistuotannolla teollisen lämmöntuotannon yhteydessä tai teollisen prosessin sivutuotteena käyttämällä parhaita käytettävissä olevia teknologioita sillä edellytyksellä, että tuotanto tapahtuu laitosten toiminnanharjoittajan omaa kulutusta varten; kaikkien näiden olisi saatava määrärahoja samoin perustein kuin joita sovelletaan kyseiseen teolliseen toimintaan sellaisena kuin se on mainittu direktiivin 2003/87/EY liitteessä I.
Tarkistus  12 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(16 a) Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä uusia uusiutuvia energialähteitä koskevien teknologioiden pääasiallinen pitkän aikavälin kannustin on, että pysyvästi varastoitua tai vältettyä sähköntuotannon hiilidioksidia koskevia päästöoikeuksia ei tarvitse luovuttaa. Ensimmäisten kaupallisten laitosten käyttöönoton nopeuttamiseksi olisi lisäksi käytettävä huutokappatuloja ja varattava päästöoikeuksia uusien osallistujien varauksesta, jotta voidaan rahoittaa varma palkkio varastoiduista tai vältetyistä hiilidioksiditonneista ensimmäisille laitoksille EU:ssa tai kolmansissa maissa, jotka ovat ratifioineet tulevan kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen sillä edellytyksellä, että teknologiaa koskevien teollis- ja tekijänoikeuksien jakamisesta on sovittu.
Perustelu
Ylimääräiseen rahoitusmekanismiin on sisällytetty uusia uusiutuvia teknologioita, joita ei ole kaupallisesti testattu. 180 GW uutta tuulivoimakapasiteettia vuoden 2020 loppuun mennessä auttaisi välttämään päästöjen määrän, joka vastaa 70 prosenttia ehdotetusta yhteisön päästökauppajärjestelmään perustuvasta vähentämistavoitteesta. Uusien laajamittaisten innovaatioiden tukeminen uusiutuvien energialähteiden alalla on todellinen mahdollisuus antaa alkusysäys teknologioille, joilla on vastaisuudessa merkittävä osuus tavoitteiden saavuttamisessa sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti.
Tarkistus  13 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 16 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(16 b) Jotta voidaan varmistaa hiilidioksidi- ja sähkömarkkinoiden kunnollinen toiminta, vuoden 2013 jälkeistä ajanjaksoa koskevan päästöoikeuksien huutokaupan olisi käynnistyttävä viimeistään vuonna 2011 ja perustuttava hyvissä ajoin etukäteen määriteltyihin selkeisiin ja objektiivisiin periaatteisiin.
Perustelu
On tärkeää, että hiilidioksidimarkkinat toimivat oikea-aikaisesti ja tehokkaasti ja että niillä on riittävä likviditeetti, jotta voidaan tukea sähkömarkkinoiden tehokasta toimintaa. Koska termiinisopimukset ovat ominaisia näille markkinoille, itse huutokaupan toteuttaminen pitäisi aloittaa hyvissä ajoin ennen kyseistä ajanjaksoa. Huutokauppaa koskevat periaatteet ja sen suunnittelua koskevat yksityiskohtaiset säännökset pitäisi lisäksi julkaista hyvissä ajoin etukäteen, jotta yritykset voivat optimoida tarjouksen tekemistä koskevat strategiansa.
Tarkistus  14 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Yhteisön sisäisen kilpailun vääristymisen minimoimiseksi siirtymäajan ilmaisjaosta laitoksille olisi annettava koko yhteisön osalta yhdenmukaistettuja sääntöjä ("benchmarks"), joissa olisi otettava huomioon kasvihuonekaasujen ja energian kannalta tehokkaimmat tekniikat, korvaavat ratkaisut, vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, biomassan käyttö, uusiutuvat energialähteet sekä kasvihuonekaasujen talteenotto ja varastointi. Mitkään säännöistä eivät saisi kannustaa lisäämään päästöjä. Lisäksi olisi varmistettava, että lisääntyvä osa päästöoikeuksista huutokaupataan. Jotta markkinat voisivat toimia asianmukaisesti, päästöoikeuksien jakamisesta olisi päätettävä ennen päästökauppakauden alkua. Jakaminen ei saisi vääristää tarpeettomasti kilpailua sähkön ja teollisuuslaitoksille toimitettavan lämpöenergian markkinoilla. Sääntöjä olisi sovellettava uusiin osallistujiin, jotka harjoittavat samaa toimintaa kuin olemassa olevat laitokset, jotka saavat siirtymäajan ilmaisia päästöoikeuksia. Jotta ei vääristettäisi kilpailua sisämarkkinoilla, ilmaisia päästöoikeuksia ei pitäisi antaa uusien osallistujien harjoittamalle sähköntuotannolle. Vuonna 2020 käyttämättä olevat uusien osallistujien päästöoikeudet olisi huutokaupattava.	(18) Yhteisön sisäisen kilpailun vääristymisen minimoimiseksi siirtymäajan ilmaisjaosta laitoksille olisi huolehdittava määrittämällä koko yhteisön osalta yhdenmukaistetut ja alakohtaiset ex ante ‑vertailuarvot ("benchmarks"). Näiden vertailuarvojen olisi perustuttava kasvihuonekaasujen ja energian kannalta tehokkaimpiin tekniikoihin ja teknologioihin, korvaaviin ratkaisuihin, vaihtoehtoisiin tuotantomenetelmiin, biomassan käyttöön, uusiutuviin energialähteisiin ja kasvihuonekaasujen talteenottoon ja varastointiin sekä otettava huomioon päästöjen vähentämispotentiaali, mukaan luettuna tekninen potentiaali. Mitkään vertailuarvoista eivät saisi kannustaa lisäämään päästöjä yleisesti tai tuotantoyksikköä kohti. Niillä olisi varmistettava, että lisääntyvä osa päästöoikeuksista huutokaupataan. Kullakin alalla vertailuarvot olisi laskettava lopputuotteesta, jotta voidaan maksimoida kasvihuonekaasupäästöjen ja energiatehokkuuden alalla saavutettavat säästöt koko tuotantoprosessissa tai kyseisellä alalla. Jotta markkinat voisivat toimia asianmukaisesti, päästöoikeuksien jakamisesta olisi päätettävä ennen päästökauppakauden alkua. Jakaminen ei saisi vääristää tarpeettomasti kilpailua sähkön ja teollisuuslaitoksille toimitettavan lämpöenergian markkinoilla. Vertailuarvoja olisi sovellettava uusiin osallistujiin, jotka harjoittavat samaa toimintaa kuin olemassa olevat laitokset, jotka saavat siirtymäajan ilmaisia päästöoikeuksia. Uudella osallistujalla tarkoitetaan laitosta, joka on saanut kasvihuonekaasujen päästöluvan sen jälkeen, kun 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo on toimitettu komissiolle tai kun laitoksen kasvihuonekaasujen päästölupaa on päivitetty, koska sen kapasiteetti on kasvanut vähintään 20 prosenttia tai kun sen luonteessa ja toiminnassa on tapahtunut merkittävä muutos. Määriteltäessä yksittäisten alojen ex ante ‑vertailuarvojen asettamista koskevia periaatteita komission olisi kuultava kyseisiä aloja. Jotta ei vääristettäisi kilpailua sisämarkkinoilla, ilmaisia päästöoikeuksia ei pitäisi antaa uusien osallistujien harjoittamalle sähköntuotannolle. Vuonna 2020 käyttämättä olevat uusien osallistujien päästöoikeudet olisi huutokaupattava.
Tarkistus  15 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19) Yhteisö säilyttää keskeisen asemansa neuvotteluissa kunnianhimoisesta kansainvälisestä sopimuksesta, jonka tavoitteena on rajoittaa maailmanlaajuinen lämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen. Se pitää Balissa saavutettua edistystä tämän tavoitteen saavuttamisessa rohkaisevana. Jos muut kehittyneet maat ja muut suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat eivät osallistu tähän kansainväliseen sopimukseen, kasvihuonekaasupäästöt saattaisivat lisääntyä kolmansissa maissa, joissa teollisuudella ei ole samanlaisia hiilidioksidipäästöjen rajoituksia, (niin sanottu hiilivuoto), ja samalla aiheutuisi taloudellista haittaa energiaintensiivisen teollisuuden tietyille kansainväliselle kilpailulle alttiille aloille ja osa-aloille. Tämä voisi vaarantaa ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden ja yhteisön toimista saatavat hyödyt. Hiilivuodon uhkan torjumiseksi yhteisö jakaa enintään 100 prosenttia ilmaisista päästöoikeuksista asianomaiset perusteet täyttäville teollisuudenaloille ja osa-aloille. Näiden alojen ja osa-alojen ja määrittelyä ja vaadittavia toimenpiteitä arvioidaan myöhemmin uudelleen, jotta voidaan varmistaa tarvittavien toimien toteuttaminen ja ylisuurten korvausten välttäminen. Jos tiettyjen alojen tai osa-alojen suhteen on asianmukaisesti perusteltavissa, että hiilivuodon uhkaa ei voida torjua muilla keinoin, ja lisäksi sähköntuotanto muodostaa suuren osan tuotantokustannuksista ja on tehokasta, toteutettavissa toimissa voidaan ottaa huomioon sähkönkulutus tuotantoprosessissa muuttamatta päästöoikeuksien kokonaismäärää.	(19) Yhteisö säilyttää keskeisen asemansa neuvotteluissa kunnianhimoisesta kansainvälisestä sopimuksesta ja/tai kansainvälisistä alakohtaisista sopimuksista, joiden tavoitteena on rajoittaa maailmanlaajuinen lämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen, ja pitää rohkaisevana sitä, että Kioton pöytäkirjan liitteen I maat sitoutuivat Balilla vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 25–40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Säilyttääkseen johtoasemansa näiden maiden ryhmässä EU:n on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään tämän marginaalin yläpäähän sijoittuvalla prosenttimäärällä. Jos muut kehittyneet maat ja muut suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat eivät osallistu tällaisiin kansainvälisiin sopimuksiin, vähemmän hiilidioksiditehokkaiden laitosten kasvihuonekaasupäästöt saattaisivat lisääntyä kolmansissa maissa, joissa teollisuudella ei ole samanlaisia hiilidioksidipäästöjen rajoituksia, (niin sanottu hiilivuoto), ja samalla aiheutuisi taloudellista haittaa energiaintensiivisen teollisuuden tietyille kansainväliselle kilpailulle alttiille aloille ja osa-aloille. Tämä voisi vaarantaa ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden ja yhteisön toimista saatavat hyödyt. Hiilivuodon uhkan torjumiseksi komission olisi tuettava maailmanlaajuisten alakohtaisten sopimusten valmistelua ja tekemistä, ja mikäli tällaiset sopimukset eivät ole mahdollisia, yhteisö jakaa enintään 100 prosenttia ilmaisista päästöoikeuksista asianomaiset perusteet täyttäville osa-aloille ja laitoksille. Näiden osa-alojen ja laitosten määrittelyä ja vaadittavia toimenpiteitä arvioidaan myöhemmin uudelleen, jotta voidaan varmistaa tarvittavien toimien toteuttaminen ja ylisuurten korvausten välttäminen. Jos osa-alojen ja laitosten suhteen on asianmukaisesti perusteltavissa, että hiilivuodon uhkaa ei voida torjua muilla keinoin, ja lisäksi sähköntuotanto muodostaa suuren osan tuotantokustannuksista ja on tehokasta, toteutettavissa toimissa voidaan ottaa huomioon sähkönkulutus tuotantoprosessissa muuttamatta päästöoikeuksien kokonaismäärää.
Tarkistus  16 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 20 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(20) Sen vuoksi komission olisi tarkasteltava tilannetta uudelleen viimeistään kesäkuussa 2011 ja kuultava asiasta kaikkia niitä työmarkkinaosapuolia, joita asia koskee, sekä laadittava kansainvälisten neuvottelujen tuloksiin perustuva selvitys aiheellisine ehdotuksineen. Komission olisi tässä yhteydessä täsmennettävän viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010, mitkä energiaintensiivisen teollisuuden alat tai niiden osat ovat sellaisia, joita hiilivuoto uhkaa. Sen olisi perusteltava tarkastelunsa arvioon siitä, puuttuvatko alalta mahdollisuudet siirtää tarvittavien päästöoikeuksien kustannukset tuotteiden hintaan menettämättä merkittävää markkinaosuutta muualla kuin yhteisössä sijaitseville laitoksille, jotka eivät joudu toteuttamaan vastaavia toimia päästöjen vähentämiseksi. Energiaintensiiviset teollisuuden alat, joita hiilivuodon riskin katsotaan merkittävästi uhkaavan, voisivat saada suuremman määrän ilmaisia päästöoikeuksia. Toinen mahdollisuus olisi perustaa tehokas hiilidioksidin tasausjärjestelmä, jolla voidaan saattaa hiilivuodon uhkaamat yhteisön laitokset tasavertaisempaan asemaan kolmansien maiden laitosten kanssa. Tällaisessa järjestelmässä maahantuojiin sovellettaisiin vaatimuksia, jotka eivät olisi vähemmän edullisia kuin EU:ssa sijaitsevia laitoksia koskevat vaatimukset, esimerkiksi vaatimusta palauttaa päästöoikeuksia. Toteutettavien toimien olisi oltava UNFCCC-sopimuksen periaatteiden mukaisia. Erityisesti olisi noudatettava yhteisen mutta eriytetyn vastuun ja kunkin valmiuksien periaatetta ottaen huomioon vähiten kehittyneiden maiden erityisasema. Lisäksi toimien olisi sovittava yhteen yhteisön kansainvälisten velvollisuuksien kanssa, joihin sisältyy myös Maailman kauppajärjestöä koskeva sopimus.	(20) Sen vuoksi komission olisi tarkasteltava tilannetta uudelleen viimeistään kesäkuussa 2010 ja kuultava asiasta kaikkia niitä työmarkkinaosapuolia, joita asia koskee, sekä laadittava kansainvälisten neuvottelujen tuloksiin perustuva selvitys aiheellisine ehdotuksineen. Komission olisi samaan aikaan täsmennettävä, mitkä energiaintensiivisen teollisuuden alat tai niiden osat ovat sellaisia, joita hiilivuoto uhkaa. Sen olisi perusteltava tarkastelunsa arvioon siitä, puuttuvatko alalta mahdollisuudet siirtää tarvittavien päästöoikeuksien lisääntyneet kustannukset tuotteiden hintaan vain tämän direktiivin säännösten perusteella, menettämättä merkittävää markkinaosuutta muualla kuin yhteisössä sijaitseville laitoksille, jotka eivät joudu toteuttamaan vastaavia toimia päästöjen vähentämiseksi. Energiaintensiiviset teollisuuden alat, joita hiilivuodon riskin katsotaan merkittävästi uhkaavan, voisivat saada suuremman määrän ilmaisia päästöoikeuksia. Toinen mahdollisuus olisi perustaa tehokas hiilidioksidin tasausjärjestelmä, jolla voidaan saattaa hiilivuodon uhkaamat yhteisön laitokset tasavertaisempaan asemaan kolmansien maiden laitosten kanssa. Tällaisessa järjestelmässä maahantuojiin sovellettaisiin vaatimuksia, jotka eivät olisi vähemmän edullisia kuin EU:ssa sijaitsevia laitoksia koskevat vaatimukset, esimerkiksi vaatimusta palauttaa päästöoikeuksia. Erityisesti olisi noudatettava yhteisen mutta eriytetyn vastuun ja kunkin valmiuksien periaatetta ottaen huomioon vähiten kehittyneiden maiden erityisasema. Lisäksi toimien olisi sovittava yhteen yhteisön kansainvälisten velvollisuuksien kanssa, joihin sisältyy myös Maailman kauppajärjestöä koskeva sopimus.
Tarkistus  17 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 21 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(21) Tasavertaisten kilpailuedellytysten varmistamiseksi yhteisössä olisi yhdenmukaistettava toiminnanharjoittajien yhteisön järjestelmässä käyttämien yhteisön ulkopuolella toteutuneita päästövähennyksiä koskevien hyvitysten käyttö. UNFCCC-sopimuksen liitteenä olevassa Kioton pöytäkirjassa vahvistetaan kehittyneille maille määrällisiä päästötavoitteita vuosiksi 2008–2012 sekä määrätään puhtaan kehityksen mekanismin mukaisista sertifioiduista päästövähennyksistä ja yhteistoteutuksen mukaisista päästövähennysyksiköistä sekä niiden käytöstä kehittyneissä maissa tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka Kioton pöytäkirja ei mahdollista päästövähennysyksikköjen luomista vuodesta 2013, jos isäntämaassa ei ole vahvistettu uusia määrällisiä päästötavoitteita, puhtaan kehityksen mekanismin mukaiset uudet hyvitykset saattavat edelleen olla mahdollisia. Kun on olemassa ilmastonmuutosta koskevat kansainvälinen sopimus, olisi lisättävä sopimuksen tehneiden maiden sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käyttöä. Niin kauan kuin sopimusta ei ole, sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käytön lisääminen vaarantaisi tämän kannustimen tehon ja vaikeuttaisi uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevien yhteisön tavoitteiden saavuttamista. Sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käytön olisi sovittava yhteen yhteisön päämäärän kanssa, jonka mukaan uusiutuvista lähteistä tuotetun energian osuuden pitäisi olla 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, sekä edistettävä energiatehokkuutta, innovointia ja teknologian kehittämistä. Jos yhteensopivuus näiden tavoitteiden kanssa on turvattu, olisi mahdollistettava sellaisten sopimusten tekeminen kolmansien maiden kanssa, joilla kannustettaisiin niitä vähentämään päästöjään. Sopimuksilla olisi saatava aikaan kasvihuonekaasupäästöjen todellisia lisävähennyksiä ja myös edistettävä yhteisöön sijoittautuneiden yritysten innovointia ja teknologian kehittämistä kolmansissa maissa. Tällaisten sopimusten ratifioijina voi olla useampi kuin yksi maa. Kun komissio on tehnyt tyydyttävän tasoisen kansainvälisen sopimuksen, olisi lisättävä kolmansissa maissa toteutetuista hankkeista saatujen hyvitysten käyttömahdollisuuksia samaan aikaan, kun yhteisön järjestelmällä saavutettujen päästövähennysten määrä lisääntyy.	(21) Tasavertaisten kilpailuedellytysten varmistamiseksi yhteisössä olisi yhdenmukaistettava toiminnanharjoittajien yhteisön järjestelmässä käyttämien yhteisön ulkopuolella toteutuneita päästövähennyksiä koskevien hyvitysten käyttö. UNFCCC-sopimuksen liitteenä olevassa Kioton pöytäkirjassa vahvistetaan kehittyneille maille määrällisiä päästötavoitteita vuosiksi 2008–2012 sekä määrätään puhtaan kehityksen mekanismin mukaisista sertifioiduista päästövähennyksistä ja yhteistoteutuksen mukaisista päästövähennysyksiköistä sekä niiden käytöstä kehittyneissä maissa tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka Kioton pöytäkirja ei mahdollista päästövähennysyksikköjen luomista vuodesta 2013, jos isäntämaassa ei ole vahvistettu uusia määrällisiä päästötavoitteita, puhtaan kehityksen mekanismin mukaiset uudet hyvitykset saattavat edelleen olla mahdollisia. Kun on olemassa ilmastonmuutosta koskevat kansainvälinen sopimus, olisi lisättävä sopimuksen tehneiden maiden sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käyttöä. Tulevan kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen jälkeen hyväksytyillä sertifioituja päästövähennyksiä ja päästövähennysyksiköitä koskevilla hankkeilla olisi tuettava ekologista ja sosiaalista kestävää kehitystä, hyödytettävä todistettavasti ympäristöä, vältettävä hiilivuotoa ja sisällytettävä järjestelmään avoin vahvistamis- ja todentamismekanismi. Niin kauan kuin sopimusta ei ole, sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käytön lisääminen vaarantaisi tämän kannustimen tehon ja vaikeuttaisi uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevien yhteisön tavoitteiden saavuttamista. Sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käytön olisi sovittava yhteen yhteisön päämäärän kanssa, jonka mukaan uusiutuvista lähteistä tuotetun energian osuuden pitäisi olla 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, sekä edistettävä energiatehokkuutta, innovointia ja teknologian kehittämistä. Jos yhteensopivuus näiden tavoitteiden kanssa on turvattu, olisi mahdollistettava sellaisten sopimusten tekeminen kolmansien maiden kanssa, joilla kannustettaisiin niitä vähentämään päästöjään. Sopimuksilla olisi saatava aikaan kasvihuonekaasupäästöjen todellisia lisävähennyksiä ja myös edistettävä yhteisöön sijoittautuneiden yritysten innovointia ja teknologian kehittämistä kolmansissa maissa. Tällaisten sopimusten ratifioijina voi olla useampi kuin yksi maa. Kun komissio on tehnyt tyydyttävän tasoisen kansainvälisen sopimuksen, olisi lisättävä kolmansissa maissa toteutetuista hankkeista saatujen hyvitysten käyttömahdollisuuksia samaan aikaan, kun yhteisön järjestelmällä saavutettujen päästövähennysten määrä lisääntyy.
Perustelu
Tulevan kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen tekemisen jälkeen hyväksyttyjen CDM- ja JI-hankkeiden olisi oltava korkeatasoisia ja osoittauduttava ekologisesti ja sosiaalisesti hyödyllisiksi.
Tarkistus  18 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 22 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(22) Ennakoitavuuden varmistamiseksi toiminnanharjoittajien olisi saatava varmuus mahdollisuuksistaan käyttää kaikkien jäsenvaltioiden yhteisön järjestelmässä vuosiksi 2008–2012 hyväksymistä hanketyypeistä saatuja jäljellä olevia sertifioituja päästövähennyksiä ja päästövähennysyksikköjä vuoden 2012 jälkeen siihen tasoon asti, jonka käyttö oli sallittua kaudella 2008–2012. Koska jäsenvaltiot voivat siirtää toiminnanharjoittajien hallussa olevia sertifioituja päästövähennyksiä ja päästövähennysyksiköitä kansainvälisten sopimusten mukaiselta sitoumuskaudelta toiselle (’banking’) vasta vuoden 2015 jälkeen ja vain, jos jäsenvaltiot päättävät sallia kyseisten sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksiköiden siirtämisen rajoitetun siirto-oikeuden yhteydessä, varmuus olisi turvattava vaatimalla, että jäsenvaltioiden on annettava toiminnanharjoittajien vaihtaa ennen vuotta 2012 tehdyistä päästövähennyksistä myönnetyt tällaiset sertifioidut päästövähennykset ja päästövähennysyksiköt vuodesta 2013 voimassa oleviin päästöoikeuksiin. Koska jäsenvaltioita ei pitäisi kuitenkaan velvoittaa hyväksymään sertifioituja päästövähennyksiä ja päästövähennysyksiköitä, joiden käyttömahdollisuuksista niiden olemassa olevien kansainvälisten sitoumusten osalta ei ole varmuutta, edellä kuvaillun vaatimuksen ei pitäisi jatkua 31 päivän joulukuuta 2014 jälkeen. Toiminnanharjoittajille olisi annettava sama varmuus mahdollisuudesta käyttää ennen vuotta 2013 toteutetuista hankkeista saatuja sertifioituja päästövähennyksiä vuoden 2013 jälkeen aiheutuvien päästöjen osalta.	(22) Yhteisön järjestelmän ja muiden maiden päästökauppajärjestelmien olisi mahdollistettava todellisista, todennettavista, täydentävistä ja pysyvistä päästövähennyksistä saatavien hyvitysten kysyntä, kun hankkeet toteutetaan maissa, jotka edistävät rakentavasti ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kun maat ovat allekirjoittaneet ilmastonmuutosta koskevan kansainvälisen sopimuksen, niiden päästöoikeudet olisi hyväksyttävä kaikissa päästökauppajärjestelmissä. Ennakoitavuuden varmistamiseksi toiminnanharjoittajien olisi saatava varmuus mahdollisuuksistaan käyttää vuoden 2012 jälkeen korkealaatuisia sertifioituja päästövähennyksiä ja korkealaatuisia päästövähennysyksikköjä kauppajärjestelmien keskinäisten yhteyksien tehostamiseksi. Toiminnanharjoittajille olisi annettava mahdollisuus käyttää mainittuja hyvityksiä keskimäärin 4 prosentin osuuteen päästöistään vuosina 2013–2020 sillä edellytyksellä, että ne käyttävät vähemmän kuin 6,5 prosenttia päästövähennysyksiköistään ja sertifioiduista päästövähennyksistään vuoden 2005 päästöihinsä verrattuna kunakin vuonna ajanjaksolla 2008–2012, eivätkä siirrä muita direktiivin 2003/87/EY 11 a artiklan 2 alakohdassa vahvistettuja oikeuksia. Järjestelmällä olisi varmistettava, että ajanjaksolla 2008–2020 jopa 40 prosenttia vaikutuksesta voidaan saavuttaa sertifioituja päästövähennyksiä ja päästövähennysyksiköitä käyttämällä. Koska jäsenvaltiot voivat siirtää toiminnanharjoittajien hallussa olevia sertifioituja päästövähennyksiä ja päästövähennysyksiköitä kansainvälisten sopimusten mukaiselta sitoumuskaudelta toiselle ('banking') vasta vuoden 2015 jälkeen ja vain, jos jäsenvaltiot päättävät sallia kyseisten sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksiköiden siirtämisen rajoitetun siirto-oikeuden yhteydessä, varmuus olisi turvattava vaatimalla, että jäsenvaltioiden on annettava toiminnanharjoittajien vaihtaa ennen vuotta 2012 tehdyistä päästövähennyksistä myönnetyt tällaiset sertifioidut päästövähennykset ja päästövähennysyksiköt vuodesta 2013 voimassa oleviin päästöoikeuksiin. Koska jäsenvaltioita ei pitäisi kuitenkaan velvoittaa hyväksymään sertifioituja päästövähennyksiä ja päästövähennysyksiköitä, joiden käyttömahdollisuuksista niiden olemassa olevien kansainvälisten sitoumusten osalta ei ole varmuutta, edellä kuvaillun vaatimuksen ei pitäisi jatkua 31 päivän joulukuuta 2014 jälkeen. Toiminnanharjoittajille olisi annettava sama varmuus mahdollisuudesta käyttää ennen vuotta 2013 toteutetuista hankkeista saatuja sertifioituja päästövähennyksiä vuoden 2013 jälkeen aiheutuvien päästöjen osalta.
Tarkistus  19 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 23 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(23) Kansainvälisen sopimuksen tekemisen mahdolliseen viivästymiseen olisi varauduttava säätämällä mahdollisuudesta käyttää, kolmansien maiden kanssa tehtävien sopimusten perusteella, yhteisön päästökauppajärjestelmän korkealaatuisista hankkeista saatavia hyvityksiä. Tällaiset sopimukset voivat olla kahden- tai monenvälisiä. Ne voivat auttaa jatkamaan sellaisten hankkeiden tunnustamista yhteisön järjestelmässä, joista saadaan päästövähennysyksikköjä vuoteen 2012 asti, mutta ei enää Kioton puitteissa.	(23) Kansainvälisen sopimuksen tekemisen mahdolliseen viivästymiseen olisi varauduttava säätämällä mahdollisuudesta käyttää, kolmansien maiden kanssa tehtävien sopimusten perusteella, yhteisön päästökauppajärjestelmän korkealaatuisista hankkeista saatavia hyvityksiä. Tällaiset sopimukset voivat olla kahden- tai monenvälisiä. Ne voivat auttaa jatkamaan sellaisten hankkeiden tunnustamista yhteisön järjestelmässä, joista saadaan päästövähennysyksikköjä vuoteen 2012 asti, mutta ei enää Kioton puitteissa. Näillä hankkeilla olisi tuettava ekologista ja sosiaalista kestävää kehitystä, hyödytettävä todistettavasti ympäristöä, vältettävä hiilivuotoa ja sisällytettävä järjestelmään avoin vahvistamis- ja todentamismekanismi.
Perustelu
Tulevan kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen puuttuessa kolmansien maiden kanssa hyväksyttyjen hankkeiden olisi oltava korkeatasoisia ja osoittauduttava ekologisesti ja sosiaalisesti hyödyllisiksi.
Tarkistus  20 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 24 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(24) Vähiten kehittyvät maat ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, mutta niiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on vähäinen. Sen vuoksi vähiten kehittyneiden maiden tarpeet olisi asetettava etusijalle, kun huutokaupasta saatavia tuloja käytetään helpottamaan kehitysmaiden sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Koska kyseisissä maissa on toteutettu vain hyvin vähän puhtaan kehityksen mekanismin mukaisia hankkeita, on aiheellista varmistaa niissä vuoden 2012 jälkeen aloitetuita hankkeista saatavien hyvitysten hyväksyminen myös kansainvälisen sopimuksen puuttuessa. Tätä oikeutta olisi sovellettava vähiten kehittyneisiin maihin vuoteen 2020 asti edellyttäen, että ne ovat siihen mennessä joko ratifioineet ilmastonmuutosta koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen taikka kahden- tai monenvälisen sopimuksen yhteisön kanssa.	(24) Vähiten kehittyvät maat ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, mutta niiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on vähäinen. Sen vuoksi vähiten kehittyneiden maiden tarpeet olisi asetettava etusijalle, kun huutokaupasta saatavia tuloja käytetään helpottamaan kehitysmaiden sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Koska kyseisissä maissa on toteutettu vain hyvin vähän puhtaan kehityksen mekanismin mukaisia hankkeita, on aiheellista varmistaa niissä vuoden 2012 jälkeen aloitetuita hankkeista saatavien hyvitysten hyväksyminen myös kansainvälisen sopimuksen puuttuessa, jos nämä hankkeet ovat selvästi täydentäviä hankkeita ja edistävät kestävää kehitystä. Tätä oikeutta olisi sovellettava vähiten kehittyneisiin maihin vuoteen 2020 asti edellyttäen, että ne ovat siihen mennessä joko ratifioineet ilmastonmuutosta koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen taikka kahden- tai monenvälisen sopimuksen yhteisön kanssa.
Tarkistus  21 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 25 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(25) Kun tuleva kansainvälinen ilmastonmuutossopimus on tehty, puhtaan kehityksen mekanismin mukaisia hyvityksiä kolmansista maista pitäisi hyväksyä yhteisön järjestelmässä ainoastaan sen jälkeen, kun kyseiset maat ovat ratifioineet kansainvälisen sopimuksen.	(25) Kun yhteisö on ratifioinut tulevan kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, lisähyvityksiä voidaan käyttää korkeintaan puolet yhteisön järjestelmässä saavutetusta lisävähennyksestä, ja korkealaatuiset puhtaan kehityksen mekanismin mukaiset hyvitykset kolmansista maista pitäisi hyväksyä yhteisön järjestelmässä ainoastaan sen jälkeen, kun kyseiset maat ovat ratifioineet kansainvälisen sopimuksen.
Tarkistus  22 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 31 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(31 a) Unionin naapurimaita pitäisi rohkaista liittymään yhteisön järjestelmään, jos ne noudattavat tämän direktiivin säännöksiä. Komission olisi kaikin keinoin pyrittävä edistämään tätä tavoitetta ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden kanssa käytävissä neuvotteluissa sekä niille annettavan taloudellisen ja teknisen avun yhteydessä. Tämä helpottaisi teknologian ja tiedon siirtoa näihin maihin, mikä on tärkeä keino tuoda taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä etuja kaikille.
Perustelu
On tärkeää kannustaa EU:n rajalla sijaitsevia kolmansia maita liittymään EU:n päästökauppajärjestelmään. Se on tärkeää ympäristön ja kehityksen kannalta, mutta sillä torjutaan myös hiilivuotoa, jota tapahtuu EU:n yritysten siirtyessä EU:n ulkopuolelle.
Tarkistus  23 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 33 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(33) [Ilmailua olisi päästöoikeuksien jakamisen osalta kohdeltava kuten muita aloja, jotka saavat siirtymäajan ilmaisia oikeuksia, eikä kuten sähköntuottajia. Tämä tarkoittaa, että 80 prosenttia päästöoikeuksista jaettaisiin ilmaiseksi vuonna 2013, ja sen jälkeen ilmailulle ilmaiseksi jaettavia päästöoikeuksia vähennettäisiin vuosittain samansuuruisella määrällä siten, että ilmaiseksi jakaminen loppuu vuoteen 2020 tultaessa. Yhteisön ja sen jäsenvaltioiden olisi edelleen tavoiteltava sopimusta maailmanlaajuisista toimenpiteistä ilmailun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja tarkasteltava alan tilannetta uudelleen yhteisön järjestelmän seuraavan uudelleentarkastelun yhteydessä.]	(33) [Ilmailua olisi päästöoikeuksien jakamisen osalta kohdeltava kuten muita aloja, jotka saavat siirtymäajan ilmaisia oikeuksia, eikä kuten sähköntuottajia. Yhteisön ja sen jäsenvaltioiden olisi edelleen tavoiteltava sopimusta maailmanlaajuisista toimenpiteistä ilmailun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja tarkasteltava alan tilannetta uudelleen yhteisön järjestelmän seuraavan uudelleentarkastelun yhteydessä.]
Perustelu
Ilmailu kuuluu niihin aloihin, joiden alttius hiilivuodolle on määriteltävä, ellei kansainvälistä sopimusta saada aikaan.
Tarkistus  24 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 33 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(33 a) On tärkeää, että järjestelmää laajennetaan tulevaisuudessa siten, että se sisältää myös muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat erityisesti liikenteen alalta, kuten laivaliikenteen harjoittajat, ja mahdollisesti myös kaivos- ja jätealan. Tämän vuoksi komission olisi mahdollisimman pian ehdotettava asianmukaisia tarkistuksia ja toteutettava vaikutusten arviointi, jotta laivaliikenneala voidaan liittää yhteisön järjestelmään vuoteen 2013 mennessä ja asettaa päivämäärä tieliikenteen sisällyttämiselle järjestelmään.
Perustelu
Tieliikenne ja laivaliikenne olisi sisällytettävä EU:n päästökauppajärjestelmään, kuten myös – mahdollisesti – kaivos- ja jäteala.
Tarkistus  25 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 33 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(33 b) Jotta voidaan varmistaa tasapuoliset kilpailuedellytykset sisämarkkinoilla, komission olisi tarvittaessa annettava suuntaviivat tai tehtävä ehdotuksia direktiivin soveltamisen yhdenmukaistamiseksi esimerkiksi määritelmien, maksujen ja rangaistusten osalta.
Perustelu
Oikeusvarmuuden lisäämiseksi ja todellisten tasapuolisten kilpailuedellytysten luomiseksi EU:ssa voidaan hahmotella pidemmälle menevää yhdenmukaistamista esimerkiksi määritelmien (sulkeminen), maksujen ja jäsenvaltioissa käytettävien rangaistusten osalta.
Tarkistus  26 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 34 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(34) Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti. Komissiolle olisi erityisesti annettava valtuudet hyväksyä toimenpiteitä, jotka koskevat päästöoikeuksien huutokauppaa, siirtymäkauden päästöoikeuksien yhteisön laajuista jakamista, päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista, todentajien akkreditointia sekä hankkeita koskevien yhdenmukaistettujen sääntöjen täytäntöönpanoa. Koska kyseiset toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia ja täydentää tätä direktiiviä lisäämällä tai muuttamalla uusia muita kuin keskeisiä osia, niistä on päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.	(34) Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti. Komissiolle olisi erityisesti annettava valtuudet hyväksyä toimenpiteitä, jotka koskevat päästöoikeuksien huutokauppaa, siirtymäkauden päästöoikeuksien yhteisön laajuista jakamista, päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista, uuden osallistujan määritelmää koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista, todentajien akkreditointia sekä hankkeita koskevien yhdenmukaistettujen sääntöjen täytäntöönpanoa. Koska kyseiset toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia ja täydentää tätä direktiiviä lisäämällä tai muuttamalla uusia muita kuin keskeisiä osia, niistä on päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Tarkistus  27 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 34 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(34 a) Tämän direktiivin soveltamista koskeviin tietoihin tutustumisen olisi oltava helppoa erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset). Jäsenvaltioiden pitäisi perustaa kansallisia neuvontapalveluja auttaakseen yrityksiä ja erityisesti pk-yrityksiä noudattamaan tämän direktiivin vaatimuksia.
Perustelu
Sisällytetty mietintöön ilman äänestystä työjärjestyksen 47 artiklan nojalla. Monet EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvista yrityksistä ovat pk-yrityksiä, joilla ei ole riittäviä voimavaroja ja jotka saattavat suuriin yrityksiin verrattuna olla epäedullisessa asemassa päästöoikeuksien saamisen suhteen joko huutokaupan tai kaupan keinoin. Vähintä, mitä voidaan tehdä, on toimittaa niille helposti saatavilla olevia tietoja yksityiskohtaisista vaatimuksista. Paras käytännön keino tämän toteuttamiseksi vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen riippuen käytössä olevasta erityisestä toimielinjärjestelmästä, kuten tehtiin REACH-direktiivin yhteydessä.
Tarkistus  28 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 1 kohta Direktiivi 2003/87/EY 1 artikla – uusi kohta
Komission teksti Tarkistus "Lisäksi siinä säädetään kasvihuonekaasujen päästövähennysten lisäämisestä siten, että voidaan auttaa saavuttamaan vähennystasot, joita pidetään tieteellisesti tarpeellisina vaarallisen ilmastonmuutoksen välttämiseksi." "Lisäksi siinä säädetään kasvihuonekaasujen päästövähennysten lisäämisestä siten, että voidaan auttaa saavuttamaan vähennystasot, joita pidetään tieteellisesti tarpeellisina vaarallisen ilmastonmuutoksen välttämiseksi. Yhteisön olisi siirryttävä panemaan täytäntöön vuoden 1990 tasoon verrattuna tavoiteltua 30 prosentin vähennystä sen jälkeen, kun yhteisö on ratifioinut ilmastonmuutosta koskevan tulevan kansainvälisen sopimuksen."
Tarkistus  29 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta – b alakohta Direktiivi 2003/87/EY 3 artikla – h alakohta
Komission teksti Tarkistus "h) uudella osallistujalla' yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintaa harjoittavaa laitosta, joka on saanut kasvihuonekaasujen päästöluvan sen jälkeen, kun 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo on toimitettu komissiolle;" "h) 'uudella osallistujalla' yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintaa harjoittavaa laitosta, joka on saanut kasvihuonekaasujen päästöluvan sen jälkeen, kun 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo on toimitettu komissiolle tai kun laitoksen kasvihuonekaasujen päästölupaa on päivitetty, koska sen kapasiteetti on kasvanut vähintään 20 prosenttia tai kun sen luonteessa ja toiminnassa on tapahtunut merkittävä muutos;"
Tarkistus  30 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta – c alakohta Direktiivi 2003/87/EY 3 artikla – [(v)] alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   [(v)] 'kansainvälisellä sopimuksella' maiden välillä UNFCCC:n puitteissa tehtävää kattavaa sopimusta, jolla pyritään maailmanlaajuiseen päästöjen vähentämiseen laajuudessa, jota tehokas ilmastonmuutokseen vaikuttaminen edellyttää, ja jolla maailmanlaajuinen lämpötilan nousu rajoitetaan kahteen asteeseen ja joka merkitsee EU:n osalta sitoutumista muiden kehittyneiden maiden toteuttamiin vastaaviin ponnistuksiin sekä taloudellisesti edistyneempien kehittyvien maiden riittävään panokseen niiden vastuuta ja kulloistakin kapasiteettia vastaavasti;
Tarkistus  31 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 a kohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 3 c artikla – 2 kohta
Komission teksti Tarkistus   (2 a) Korvataan 3 c artiklan 2 kohta seuraavasti:   "2. Ilma-alusten käyttäjille vuodeksi 2013 ja […] jokaista lisävuotta kohden jaettavien ilmailun päästöoikeuksien kokonaismäärää vähennetään 95 prosentista 9 artiklassa määritellyn lineaarisesti vähennettävän määrän mukaisesti.
Tarkistus  32 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 b kohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 3 d artikla – 2 kohta
Komission teksti Tarkistus   (2 b) Korvataan 3 d artiklan 2 kohta seuraavasti:   "2. Ellei 10 b artiklasta muuta johdu, tämän artiklan 3–5 kohdan [ja 3 c artiklan 2 kohdan] mukaisesti ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrä vuonna 2013 on 80 prosenttia 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisesti määritellystä määrästä, ja sen jälkeen ilmaiseksi jaettavaa määrää vähennetään vuosittain samansuuruisilla määrillä siten, että vuonna 2020 oikeuksia ei jaeta ilmaiseksi. Ilma-alusten käyttäjille tämän kohdan mukaisesti ilmaiseksi myönnettävien päästöoikeuksien määrää vähennetään vuodesta 2014 lähtien vuosittain samansuuruisilla määrillä siten, että vuonna 2020 oikeuksia ei jaeta ilmaiseksi."
Perustelu
Tarkistus on ilmailun sisällyttämistä EU:n päästökauppajärjestelmään koskevan neuvoston ja parlamentin sopimuksen mukainen. Sopimuksessa määrätään, että huutokauppaoikeuksien määrää voidaan lisätä osana yleistä tarkistusta. Tarkistuksen tekijät viittaavat tähän mahdollisuuteen ja kannattavat komission yleisen tarkistamisen yhteydessä esittämää ajatusta.
Tarkistus  33 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 a kohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 4 artikla
Komission teksti Tarkistus   (2 a) Korvataan 4 artikla seuraavasti:   "4 artikla   Kasvihuonekaasujen päästöluvat   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 päivästä tammikuuta 2005 mikään laitos tai ilma-alus ei harjoita liitteessä I lueteltua toimintoa, josta aiheutuu kyseiseen toimintoon liittyviä nimettyjä päästöjä, ilman että toimivaltainen viranomainen on myöntänyt sen toiminnanharjoittajalle tai ilma-aluksen käyttäjälle luvan 5 ja 6 artiklan mukaisesti tai laitos on jätetty [...] yhteisön järjestelmän ulkopuolelle 27 artiklan nojalla."
Perustelu
Tekninen muutos direktiivin 2003/87/EY artiklaan, jota ei ollut muutettu komission ehdotuksessa. Siinä selvennetään, että pienille laitoksille 27 artiklan mukaisesti myönnetyt poikkeukset eivät kolmannessa vaiheessa enää ole väliaikaisia vaan pysyviä.
Tarkistus  34 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 3 kohta Direktiivi 2003/87/EY 5 artikla – d alakohta
Komission teksti Tarkistus "d) päästöjen tarkkailemiseksi ja niistä raportoimiseksi suunnitellut toimenpiteet 14 artiklassa tarkoitetun asetuksen mukaisesti." "d) seurantasuunnitelma ja muut toimet, jotka täyttävät 14 artiklassa tarkoitetun asetuksen mukaiset vaatimukset."
Perustelu
Seurantasuunnitelma on ratkaisevan tärkeä oikeudellinen väline kasvihuonekaasujen päästöluvan saamiseksi. Se olisi siksi mainittava EU:n päästökauppajärjestelmää koskevan direktiivin 5 artiklassa. Tämän suunnitelman on täytettävä 14 artiklassa tarkoitettuun päästöjen tarkkailua ja niistä raportoimista koskevaan uuteen asetukseen sisältyvät vaatimukset.
Tarkistus  35 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 5 kohta Direktiivi 2003/87/EY 9 artikla – 2 kohta
Komission teksti Tarkistus Komissio julkaisee viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010 vuoden 2013 päästöoikeuksien absoluuttisen lukumäärän, joka perustuu jäsenvaltioiden niiden kansallisista jakosuunnitelmista kaudeksi 2008–2012 tehtyjen komission päätösten mukaisesti myöntämien päästöoikeuksien kokonaismääriin. Komissio julkaisee viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2008 vuoden 2013 päästöoikeuksien absoluuttisen lukumäärän, joka perustuu jäsenvaltioiden niiden kansallisista jakosuunnitelmista kaudeksi 2008–2012 tehtyjen komission päätösten mukaisesti myöntämien tai myönnettävien päästöoikeuksien kokonaismääriin.
Perustelu
Päästöoikeudet, jotka jäsenvaltiot voivat myöntää kansallisen myöntämisjärjestelmänsä puitteissa vuosiksi 2008–2012, on vahvistettava ennen vuotta 2010, joten edellä mainittua päivämäärää on aikaistettava.
Tarkistus  36 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 5 kohta Direktiivi 2003/87/EY 9 artikla – 3 kohta
Komission teksti Tarkistus Komissio tarkastelee lineaarisesti vähennettävää määrää uudelleen viimeistään vuonna 2025." Komissio tarkastelee lineaarisesti vähennettävää määrää uudelleen viimeistään vuonna 2020."
Perustelu
Lineaarisesti vähennettävää määrää olisi parempi tarkastella jo ennen uuden vaiheen alkua. Vuoteen 2020 mennessä meillä on enemmän tietoa siitä, onko vähentämismääriä tiukennettava ja onko se toteutettavissa. Ei kannata odottaa vuoteen 2025.
Tarkistus  37 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 6 kohta Direktiivi 2003/87/EY 9 a artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti Tarkistus 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden laitosten toiminnanharjoittajat, jotka osallistuvat yhteisön järjestelmään vasta vuodesta 2013, voivat toimittaa toimivaltaiselle viranomaiselle riippumattomasti todennettuja päästötietoja otettavaksi huomioon myönnettävien päästöoikeuksien määrässä. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden laitosten toiminnanharjoittajat, jotka osallistuvat yhteisön järjestelmään vasta vuodesta 2013, toimittavat toimivaltaiselle viranomaiselle asianmukaisesti perusteltuja ja riippumattomasti todennettuja päästötietoja otettavaksi huomioon myönnettävien päästöoikeuksien määrässä.
Perustelu
Tämän tulee olla pakollista, jos nämä tiedot on otettava huomioon myönnettävien päästöoikeuksien määrän yhteydessä.
Tarkistus  38 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 6 kohta Direktiivi 2003/87/EY 9 a artikla – 3 kohta
Komission teksti Tarkistus 3. Komissio julkaisee 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tarkistetut määrät." 3. Komissio julkaisee 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tarkistetut määrät 30 päivään syyskuuta 2010 mennessä."
Perustelu
Täsmennetään, mihin mennessä komission on julkaistava jäsenvaltioiden toimittamat tiedot laitoksista, jotka on sisällytetty järjestelmään vaiheen II aikana tai vuodesta 2013 lähtien.
Tarkistus  39 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 6 kohta Direktiivi 2003/87/EY 9 a artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   3 a. Jos laitokset jätetään yhteisön järjestelmän ulkopuolelle 27 artiklan mukaisesti tai sulkemisen vuoksi, niille 1 päivästä tammikuuta 2013 lähtien myönnettävien päästöoikeuksien kokonaismäärää on vähennettävä kyseisten laitosten vuosien 2005–2007 keskimääräisillä todennetuilla päästöillä siten, että näistä päästöistä vähennetään 21 prosenttia. Tämä määrä vastaa yhteisön järjestelmään kuuluvilta laitoksilta vaadittavia vähennyksiä eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vähintään 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Kun ilmastonmuutosta koskeva kansainvälinen sopimus on tehty, tämän kohdan mukaisesti vähennettyjen päästöoikeuksien määrää alennetaan niin, että se vastaa kasvihuonekaasupäästöjen tarkistettua vähentämistä vuoden 1990 tason alapuolelle.
Perustelu
Tarkistus liittyy 27 artiklaan tehtyyn tarkistukseen, jossa päästökynnys nostetaan 25 000 tonniin. Näin järjestelmän hallinnollinen taakka poistetaan 6 300 pieneltä laitokselta (4 200 laitoksen sijasta), mutta se vastaa vain 2,4 prosenttia kokonaispäästöistä. Direktiivin 9 a artiklaa on tarkistettava kokonaispäästökaton mukauttamiseksi vastaavasti alaspäin.
Tarkistus  40 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus 1. Jäsenvaltioiden on vuodesta 2013 huutokaupattava kaikki päästöoikeudet, joita ei myönnetä ilmaiseksi 10 a artiklan mukaisesti. 1. Jäsenvaltioiden on vuodesta 2013 alkavien jaksojen osalta huutokaupattava kaikki päästöoikeudet, joita ei myönnetä ilmaiseksi 10 a artiklan mukaisesti. Komissio määrittää ja julkaisee toimitettujen kertomusten ja 10 a artiklan 6 kohdan pohjalta 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä vuosiksi 2013–2020 huutokaupattavien päästöoikeuksien odotettavissa olevan yhteisön laajuisen määrän.
Perustelu
Sekä päästökauppajärjestelmän että sähköntuotantoalan asianmukainen toimivuus edellyttää ehdottomasti sitä, että vuodesta 2013 eteenpäin voimassa olevat päästöoikeudet huutokaupataan hyvissä ajoin ennen 1. tammikuuta 2013.
Tarkistus  41 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti Tarkistus a) 90 prosenttia huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä jaetaan jäsenvaltioiden kesken osuuksiin, jotka ovat yhtä suuria kuin asianomaisen jäsenvaltion osuus todennetuista päästöistä yhteisön järjestelmässä vuonna 2005; a) 90 prosenttia huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä jaetaan jäsenvaltioiden kesken osuuksiin, jotka ovat yhtä suuria kuin asianomaisen jäsenvaltion osuus keskimääräisistä todennetuista päästöistä yhteisön järjestelmässä vuosina 2005–2007;
Tarkistus  42 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 3 kohta
Komission teksti Tarkistus 3. Vähintään 20 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista, mukaan luettuina kaikki tulot kyseisen kohdan b alakohdassa tarkoitetusta huutokaupasta, olisi käytettävä seuraaviin tarkoituksiin: 3. Vähintään 50 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista käytetään yhteen tai useampaan seuraavista tarkoituksista: a)                     kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, myös osallistumalla energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävään maailmanlaajuiseen rahastoon, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen sekä päästöjen vähentämistä ja sopeutumista koskevan tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen, mukaan luettuna osallistuminen Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman aloitteisiin; a) neljännes käytetään toimiin, joilla vältetään metsien tuhoutumista ja lisätään metsittämistä ja metsänuudistamista kehitysmaissa, jotka ovat ratifioineet tulevan kansainvälisen sopimuksen siten, että otetaan huomioon:   – alkuperäiskansojen oikeudet ja tarpeet,   – luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä   – metsävarojen kestävä käyttö; b) uusiutuvia energiamuotoja kehittäminen, jotta voidaan toteuttaa yhteisön sitoumus uusiutuvista lähteistä tuotetun energian 20 prosentin osuudesta vuoteen 2020 mennessä sekä yhteisön sitoumus energiatehokkuuden tehostamisesta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä; b) neljännes käytetään päästöjen vähentämisen kehitysmaissa, jotka ovat ratifioineet tulevan kansainvälisen sopimuksen, ja teknologian siirtämiseen mainittuihin maihin esimerkiksi energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävän maailmanlaajuisen rahaston välityksellä; c) erityisesti hiilivoimaloista peräisin olevien kasvihuonekaasujen talteenotto ja geologinen varastointi; c) puolet käytetään ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin sopeutumiseen kehitysmaissa, jotka ovat ratifioineet tulevan kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen. d) metsien hävittämistä estävät toimenpiteet erityisesti vähiten kehittyneissä maissa;   e) kehitysmaiden auttaminen sopeutumisessa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin;   f) pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin liittyviin yhteiskunnallisiin kysymyksiin vastaaminen, esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden ja eristyksen parantaminen; ja   g) yhteisön järjestelmän hallinnollisten kustannusten kattaminen.
Tarkistus  43 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   3 a. Tulot, joita ei käytetä 3 kohdan mukaisesti, mukaan luettuna kaikki 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista huutokaupoista saatavat tulot, käytetään ilmastonmuutoskysymysten ratkaisemiseen, muun muassa:   a) kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen sekä päästöjen vähentämistä ja sopeutumista koskevan tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen, mukaan luettuna osallistuminen Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman ja eurooppalaisen teknologiayhteisön aloitteisiin;   b) uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen yhteisön sitoumusten täyttämiseksi siten, että vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia energiasta on uusiutuvaa energiaa;   c) energiatehokkuuden lisäämistä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä koskevan yhteisön sitoumuksen täyttäminen;   d) ympäristön kannalta turvallinen kasvihuonekaasujen talteenotto ja geologinen varastointi hiilivoimaloista ja monelta teollisuuden alalta ja osa-alueelta;   e) energiatehokkuuden ja puhtaan teknologian tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla;   f) lisätoimenpiteet, joilla vältetään metsien hävittämistä ja edistetään kestävää metsittämistä ja metsänhoitoa Euroopassa ja tuotetaan ja käytetään kestävää biomassaa yhteisössä;   g) energiaköyhyyden torjuminen muun muassa taloudellisilla toimenpiteillä, joilla edistetään energiatehokkuutta ja eristämistä;   h) vähäpäästöisiin liikennemuotoihin siirtymisen edistäminen, liikennemuotosiirtymä mukaan luettuna, ja sähkövetureiden energiakustannusten kohoamisen korvaaminen rautatieliikenteessä;   i) yhteisön järjestelmän hallinnollisten kustannusten kattaminen sekä   j) laitoksille vähähiilistä teknologiaa koskeviin tutkimuksiin, innovaatioihin ja investointeihin, mukaan luettuna muun muassa uusiutuva energia, kasvihuonekaasupäästöjen talteenotto ja geologinen varastointi sekä energiatehokkaammat tuotantoprosessit suhteessa epäsuoriin päästöihin, jotka aiheutuvat näiden laitosten sähkönkulutuksesta, ja valtionapua koskevien sääntöjen mukaisesti.
Tarkistus  44 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 4 kohta
Komission teksti Tarkistus 4. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä päätöksen N:o 280/2004/EY mukaisesti toimittamiinsa raportteihin tiedot tulojen käyttämisestä kuhunkin näistä tarkoituksista. 4. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä päätöksen N:o 280/2004/EY mukaisesti toimittamiinsa raportteihin tiedot tulojen käyttämisestä kuhunkin 3 ja 3 a kohdan mukaisista tarkoituksista.
Tarkistus  45 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla ‑ 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 5 kohta
Komission teksti Tarkistus 5. Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 huutokaupan ajankohtia, hallinnointia ja muita näkökohtia koskevan asetuksen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että huutokauppa toteutetaan avoimesti ja syrjimättömästi. Huutokaupat on suunniteltava siten, että toiminnanharjoittajilla ja erityisesti yhteisön järjestelmään osallistuvilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on täydet mahdollisuudet osallistua ja että mahdolliset muut osallistujat eivät voi haitata huutokaupan sujumista. Kyseisestä toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen." 5. Komissio antaa viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2010 jäljempänä 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen huutokaupan ajankohtia, hallinnointia ja muita näkökohtia koskevan asetuksen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että huutokauppa toteutetaan avoimesti ja syrjimättömästi. Huutokauppajärjestelmä on suunniteltava varmistamaan likvidit ja avoimet markkinat.   Näiden tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun asetuksen on pohjauduttava seuraaviin periaatteisiin:   – tarvitaan ulkopuolelta helposti käytettävissä oleva yksinkertainen (yksivaiheinen), tehokas ja kohtuuhintainen yhteinen järjestelmä, jonka yhtenäisyyden takaa yksi hallinnoija yhteisön tasolla;   – huutokauppaan osallistuminen mahdollisimman pienillä kustannuksilla taataan kaikille toimijoille, jotka toimittavat todisteen maksukyvystään ja joilla on avoin tili päästöoikeusrekisterissä;   – asetuksessa on säädettävä aikataulusta huutokaupattaville määrille; aikataulun on oltava yhdenmukainen päästöoikeuksiin sovellettavien takaisinmaksuaikojen sekä yrityksiin sovellettavien kassavirtarajoitusten kanssa ja siinä on suljettava pois mahdollisuus yhden huutokaupan pitämiseen koko kyseistä ajanjaksoa varten.   Asetuksessa säädetään markkinoiden valvonnasta, jonka suorittaa joko olemassa oleva tai perustettava organisaatio, jolla on vastaava tehtävä kuin raaka-ainemarkkinoiden valvovilla elimillä."
Perustelu
EU:n on kyettävä investoimaan enemmän energiateknologioihin ja hiilidioksidia vähentäviin teknologioihin, jotka ovat oleellisen tärkeitä valmistautumiselle vähennyksiin vuoteen 2050 mennessä. Tulojen käyttö yhteisön tasolla mahdollistaa eurooppalaisen tutkimuksen hyvän järjestäytymisen, erityisesti Yhdysvaltoihin ja Japaniin verrattuna.
Tarkistus  46 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 5 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   5 a. Jäsenvaltiot voivat komissiota kuultuaan valtuuttaa yhteisen viraston tai laitoksen hoitamaan päästöoikeushuutokaupat puolestaan. Yhteisen viraston tai instituution järjestämien huutokauppojen tulot jaetaan jäsenvaltioiden kesken 2 artiklan mukaisesti niin pian kunkin huutokaupan jälkeen kuin käytännössä on mahdollista.
Perustelu
Yhteisön laajuinen huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärä on määriteltävä ja se on ilmoitettava jäsenvaltioille, jotta ne voivat laskea niiden päästöoikeuksien määrän, jotka ne voivat huutokaupata 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kun komissio lähiaikoina antaa päästöoikeushuutokauppoja koskevan asetusehdotuksen, sen otettava huomioon huutokauppojen 27 jäsenvaltiossa järjestämisen monimutkaisuus ja hallinnolliset kustannukset.
Tarkistus  47 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti Tarkistus 1. Komissio hyväksyy viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2011 yhteisön laajuisia ja täysin yhdenmukaistettuja täytäntöönpanotoimenpiteitä 2–6 ja 8 kohdassa tarkoitettujen päästöoikeuksien jakamisesta yhdenmukaistetulla tavalla. 1. Komissio hyväksyy viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010 yhteisön laajuisia ja täysin yhdenmukaistettuja täytäntöönpanotoimenpiteitä 2–6 ja 8 kohdassa tarkoitettujen päästöoikeuksien jakamisesta yhdenmukaistetulla tavalla.
Perustelu
Viittaus 2–6 ja 8 kohtaan ei lisää selkeyttä, koska kolmas alakohta sisältää jo yhdenmukaistetun vertailuarvojärjestelmän. Suunnitteluvarmuuden vuoksi vertailuarvojärjestelmistä olisi päätettävä vuoden 2010 puoliväliin mennessä. Tarkistuksella korostetaan vertailuarvojen merkitystä ja tärkeitä ominaisuuksia.
Tarkistus  48 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti Tarkistus Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on – siinä määrin kuin se on toteutettavissa – varmistettava, että oikeudet jaetaan siten, että jako tuottaa kasvihuonekaasuihin, energiatehokkaisiin tekniikkoihin ja päästöjen vähentämiseen liittyviä kannustimia, eli jakotavassa otetaan huomioon tehokkaimmat tekniikat, korvaavat ratkaisut, vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, biomassan käyttö, uusiutuvat energialähteet sekä kasvihuonekaasujen talteenotto ja varastointi, eikä sillä kannusteta päästöjen lisäämiseen. Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta sähköntuotannolle. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden on mahdollisuuksien mukaan sisällettävä yhteisön laajuisten yhdenmukaistettujen alakohtaisten ex ante -vertailuarvojen määrittäminen, jotta varmistetaan, että oikeudet jaetaan siten, että jako tuottaa kasvihuonekaasuihin, energiatehokkaisiin tekniikoihin ja päästöjen vähentämiseen liittyviä kannustimia. Niiden on perustuttava tehokkaimpaan tekniikkaan ja teknologiaan, ja niissä on otettava huomioon päästöjen vähentämispotentiaali, mukaan luettuna tekninen potentiaali, korvaavat ratkaisut, vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, biomassan käyttö, yhteistuotanto sekä kasvihuonekaasujen talteenotto, käyttö ja varastointi.   Kullakin alalla vertailuarvo on mahdollisuuksien mukaan laskettava lopputuotteesta eikä vain tuotantopanoksista, jotta maksimoidaan kasvihuonekaasupäästöjen ja energiatehokkuuden säästöt kaikkialla kyseisen alan tuotantoprosessissa.   Edellä esitetyt toimenpiteet eivät saa kannustaa lisäämään päästöjä yleisesti tai tuotantoyksikköä kohti. Lisäksi näissä yhdenmukaistetuissa säännöissä on otettava huomioon myös palavien jätekaasujen käyttöön liittyvät päästöt, kun näiden jätekaasujen tuotantoa ei voida välttää teollisessa tuotantoprosessissa, mukaan luettuna teräksen tuotanto; tässä tapauksessa säännöissä on sallittava päästöoikeuksien jakaminen ilmaiseksi kyseisiä jätekaasuja polttavien laitosten toiminnanharjoittajille tai näitä kaasuja tuottavien laitosten toiminnanharjoittajille.   Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta sähköntuotannolle, ellei sähköä tuoteta teollisuuden lämmöntuotannon yhteydessä direktiivissä 2004/8/EY tarkoitetulla tehokkaalla yhteistuotannolla tai parhaita käytettävissä olevia teknologioita hyödyntävien teollisten prosessien sivutuotteista sillä edellytyksellä, että sähkö tuotetaan laitosten toiminnanharjoittajan omaan kulutukseen. Kaikille näille myönnetään päästöoikeuksia niiden periaatteiden mukaisesti, joita sovelletaan kyseiseen teollisuustoimintaan liitteessä I mainitulla tavalla.   Määritellessään yksittäisillä aloilla sovellettavien ex ante -vertailuarvojen asettamista koskevia periaatteita komissio kuulee asianomaisia aloja.
Tarkistus  49 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Komission teksti Tarkistus Jos yhteisö tekee ilmastonmuutosta koskevan kansainvälisen sopimuksen, josta seuraa kasvihuonekaasupäästöjen samantasoisia pakollisia vähennyksiä kuin yhteisön vähennykset, komissio tarkastelee edellä tarkoitettuja toimenpiteitä uudelleen varmistaakseen, että päästöoikeuksia jaetaan ilmaiseksi ainoastaan, jos se on kyseisen sopimuksen mukaisesti täysin perusteltua. Jos yhteisö tekee ilmastonmuutosta koskevan tulevan kansainvälisen sopimuksen, josta seuraa kasvihuonekaasupäästöjen samantasoisia pakollisia vähennyksiä kuin yhteisön vähennykset, komissio tarkastelee edellä tarkoitettuja toimenpiteitä uudelleen varmistaakseen, että päästöoikeuksia jaetaan ilmaiseksi ainoastaan, jos se on kyseisen sopimuksen mukaisesti täysin perusteltua.
Tarkistus  50 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 2 kohta
Komission teksti Tarkistus 2. Ellei 3 kohdasta muuta johdu, ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta sähköntuottajille, eikä kasvihuonekaasupäästöjen talteenottolaitoksille, kuljetusputkille tai varastoille. 2. Ellei 3 ja 6 b kohdasta muuta johdu, ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta sähköntuottajille eikä fossiilisista polttoaineista aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen talteenottolaitoksille, kuljetusputkille tai varastoille.
Perustelu
Biomassaa tai -jätettä käyttävä yhteispoltto hiilivoimalaitoksissa on kustannustehokas vaihtoehto uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämisessä Euroopassa. On tärkeää varmistaa, että yhteispoltto säilyy houkuttavana vaihtoehtona yhdessä CCS-järjestelmän kanssa. CCS-järjestelmään tehtävien investointien varmistamiseksi on sen vuoksi ehdotettu, että pitäisi olla mahdollista hyvittää kasvihuonepäästöjen varastoiminen polttoaineista, jotka ovat hiilidioksidin suhteen neutraaleja, jolloin itse asiassa poistetaan kasvihuonekaasuja ilmakehästä.
Tarkistus  51 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 3 kohta
Komission teksti Tarkistus 3. Sähköntuottajille, jotka tuottavat taloudellisesti perusteltavissa olevaan kysyntään vastaamiseksi lämpöä direktiivissä 2004/8/EY määritellyllä tehokkaalla yhteistuotannolla, voidaan jakaa ilmaisia päästöoikeuksia, jotta voidaan turvata niiden tasavertainen asema suhteessa muihin lämmöntuottajiin. Näille laitoksille tällaisen lämmöntuotannon osalta jaettavaa kokonaismäärää tarkistetaan vuoden 2013 jälkeen vuosittain 9 artiklassa tarkoitetulla lineaarisella määrällä. 3. Kaukolämpöä ja direktiivissä 2004/8/EY määritellyllä tehokkaalla yhteistuotannolla taloudellisesti perusteltavissa olevaan kysyntään vastaamiseksi tapahtuvaa lämmön tai jäähdytyksen tuotantoa varten jaetaan ilmaisia päästöoikeuksia. Näille laitoksille tällaisen lämmöntuotannon osalta jaettavaa kokonaismäärää tarkistetaan vuoden 2013 jälkeen vuosittain 9 artiklassa tarkoitetulla lineaarisella määrällä.
Tarkistus  52 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 4 kohta
Komission teksti Tarkistus 4. Päästöoikeuksien enimmäismäärä, jonka perusteella lasketaan niille laitoksille myönnettävät päästöoikeudet, jotka harjoittavat toimintaa vuonna 2013 ja saivat päästöoikeuksia ilmaiseksi kaudella 2008–2012, ei saa suhteessa koko yhteisön vuotuiseen kokonaismäärään olla suurempi kuin kyseisten laitosten vuosina 2005–2007 aiheuttamien vastaavien päästöjen prosenttiosuus. Tarvittaessa on sovellettava korjauskerrointa. 4. Päästöoikeuksien enimmäismäärä, jonka perusteella lasketaan niille laitoksille myönnettävät päästöoikeudet, jotka harjoittavat toimintaa vuonna 2013 ja saivat päästöoikeuksia ilmaiseksi kaudella 2008–2012, ei saa suhteessa koko yhteisön vuotuiseen kokonaismäärään olla suurempi kuin kyseisten laitosten vuosina 2005–2007 aiheuttamien vastaavien päästöjen prosenttiosuus. Tarvittaessa on sovellettava yhtenäistä monialaista korjauskerrointa.
Perustelu
Komission ehdotus saattaisi antaa joillekin aloille mahdollisuuden lisätä päästöjään ja siirtää vähentämisponnistelujensa taakka muille aloille. Yhtenäinen monialainen korjauskerroin varmistaa, että kaikki alat osallistuvat päästöjen vähentämiseen.
Tarkistus  53 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 5 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   5 a. Tämän artiklan ilmaisten päästöoikeuksien myöntämistä koskevien sääntöjen mukaisesti 4 ja 5 kohdassa esitetty päästöoikeuksien kokonaismäärä jaetaan alojen välillä sen perusteella, mikä on niiden osuus vuosien 2005–2007 todennetuista päästöistä. Kukin alan laitos voi saada päästöoikeuksia alalle myönnetystä määrästä osana 1 kohdan mukaisia toimenpiteitä.
Perustelu
Komissio ehdottaa "alhaalta ylös" -mallia kullekin laitokselle myönnettävien ilmaisten päästöoikeuksien laskemiseen: asetetaan viitearvot ja seurataan, miten ne täsmäävät sen jälkeen, kun ne on sovitettu laitoksiin ja tarkistetaan niitä, jos ne ylittävät ylärajan. Prosessin jouduttamiseksi ja kunkin alan ennustettavuuden parantamiseksi ylhäältä alas -järjestelmä on parempi. Komission olisi ensiksi jaettava kokonaisyläraja alojen välillä todennettujen päästöjen perusteella ja sen jälkeen asetettava alakohtaiset viitearvot sen määrittelemiseksi, kuinka paljon päästöoikeuksia kukin alan laitos saa.
Tarkistus  54 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 6 kohta – 3 alakohta
Komission teksti Tarkistus Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta uusien osallistujien sähköntuotannolle. Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta uusien osallistujien sähköntuotannolle, ellei sähköä tuoteta joko teollisen lämmöntuotannon yhteydessä direktiivissä 2004/8/EY tarkoitetulla tehokkaalla yhteistuotannolla tai parhaita käytettävissä olevia teknologioita hyödyntävien teollisten prosessien sivutuotteista sillä edellytyksellä, että sähkö tuotetaan laitosten toiminnanharjoittajan omaan kulutukseen. Kaikille näille myönnetään päästöoikeuksia niiden periaatteiden mukaisesti, joita sovelletaan kyseiseen teollisuustoimintaan liitteessä I mainitulla tavalla.   Kun tuotantoprosessissa syntyviä jätekaasuja käytetään polttoaineena, kaikki päästöoikeudet myönnetään kuitenkin jätekaasua tuottavan laitoksen toiminnanharjoittajalle niiden periaatteiden mukaisesti, joita sovelletaan kyseiseen teollisuustoimintaan liitteessä I mainitulla tavalla.
Tarkistus  55 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 6 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   6 a. Komissio hyväksyy 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä yhteisön laajuiset ja täysin yhdenmukaistetut uuden osallistujan määritelmää koskevat säännöt, mukaan luettuna määritelmät käsitteille 'kapasiteetin laajentaminen vähintään 20 prosentilla' ja 'merkittävä muutos sen luonteessa ja toiminnassa'.   Kyseisistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Tarkistus  56 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 6 b kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   6 b. Enintään 500 miljoonaa päästöoikeutta uusien osallistujien varauksessa myönnetään laajamittaisille kaupallisille esittelyhankkeille, joissa harjoitetaan hiilidioksidin talteenottoa ja geologista varastointia EU:n alueella tai EU:n ulkopuolisissa kehitysmaissa ja siirtymätalousmaissa, jotka ratifioivat tulevan kansainvälisen sopimuksen.   Päästöoikeudet myönnetään hankkeille, joissa kehitetään kustannustehokkaimmassa muodossa ja maantieteellisesti kaikkialle EU:hun tasaisesti jakautuvalla tavalla monipuolista hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin teknologiaa, jossa hyödynnetään erilaisia geologisia varastointipaikkoja. Niiden myöntämisen edellytyksenä on todennettu hiilidioksidipäästöjen välttäminen geologisen varastoinnin avulla.   Komissio ehdottaa järjestelmiä ja menettelyitä hankkeiden yksilöimiseksi ja päästöoikeuksien myöntämiseksi. Se pyrkii varmistamaan, että 12 laajamittaisen kaupallisen esittelyhankkeen rakentamista koskevassa tarjousmenettelyssä voidaan osoittaa vakuuttavaa edistystä ennen Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutossopimuksen osapuolten konferenssia Kööpenhaminassa marraskuussa 2009.
Perustelu
EU:n on astuttava johtoon hiilidioksidin talteenottoon ja geologiseen varastointiin liittyvässä tekniikassa, jos se aikoo saada Kiinan ja muut eniten hiiltä käyttävät maat ratifioimaan kansainvälisen hiilidioksidipäästöjä huomattavasti vähentävän sopimuksen. Tarkistuksella pyritään ottamaan käyttöön EU:n päästörajoitusten sisällä välitön, varma ja eurooppalainen rahoitusmekanismi, jolla ensimmäiset CCS-hankkeiden kehittäjät voivat kattaa kehittämiskulut, joiden vuoksi tekniikka ei ole alussa taloudellisesti kannattavaa. Se on perustana jatkoneuvotteluille neuvoston kanssa.
Tarkistus  57 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 7 kohta
Komission teksti Tarkistus 7. Ellei 10 b artiklasta muuta johdu, tämän artiklan 3–6 kohdan [ja 3 c artiklan 2 kohdan] mukaisesti ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrä vuonna 2013 on 80 prosenttia 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisesti määritellystä määrästä, ja ilmaiseksi jaettavaa määrää vähennetään vuosittain samansuuruisilla määrillä siten, että ilmaiseksi jakaminen loppuu vuoteen 2020 tultaessa. 7. Ellei 10 b artiklasta muuta johdu, tämän artiklan 3–6 kohdan [ja 3 c artiklan 2 kohdan] mukaisesti ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrä vuonna 2013 on 85 prosenttia 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisesti määritellystä määrästä, ja ilmaiseksi jaettavaa määrää vähennetään vuosittain samansuuruisilla määrillä siten, että ilmaiseksi jakaminen loppuu vuoteen 2020 tultaessa. Vuodesta 2014 lähtien ilma-alusten käyttäjille 3 d artiklan 2 alakohdan mukaisesti ilmaiseksi myönnettäviä päästöoikeuksia vähennetään vuosittain samansuuruisilla määrillä siten, että vuonna 2020 oikeuksia ei jaeta ilmaiseksi.
Tarkistus  58 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 8 kohta
Komission teksti Tarkistus 8. Vuonna 2013 ja jokaisena sitä seuraavana vuonna vuoteen 2020 asti sellaisilla aloilla toimiville laitoksille, jotka ovat alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille, jaetaan ilmaiseksi päästöoikeuksia enintään 100 prosenttia 2–6 kohdan mukaisesti määritellystä määrästä. 8. Vuonna 2013 ja jokaisena sitä seuraavana vuonna vuoteen 2020 asti sellaisilla aloilla tai osa-aloilla toimiville laitoksille, jotka ovat alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille, jaetaan ilmaiseksi päästöoikeuksia enintään 100 prosenttia 2–6 kohdan mukaisesti määritellystä määrästä. Osuuden määrittelyssä on otettava huomioon, missä määrin alan yksittäiset laitokset voivat vähentää päästöjä käyttämällä tehokkainta tekniikkaa siten, että otetaan huomioon tuotantoprosessissa välttämätön sähkönkulutus.
Tarkistus  59 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 kohta
Komission teksti Tarkistus 9. Komissio määrittelee 8 kohdassa tarkoitetut alat viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010 ja joka kolmas vuosi sen jälkeen. 9. Komissio määrittelee 8 kohdassa tarkoitetut alat viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2010 ja joka neljäs vuosi sen jälkeen.   Komissio kuulee kyseisiä aloja ja osa-alueita sekä muita olennaisia sidosryhmiä. Kyseisestä toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Kyseisestä toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Komissio ottaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määrittelyn yhteydessä huomioon sen, missä määrin asianomaisen alan tai osa-alan on mahdollista siirtää tarvittavien päästöoikeuksien kustannukset tuotteiden hintaan menettämättä merkittävää markkinaosuutta yhteisön hiilidioksidin suhteen vähemmän tehokkaille laitoksille, jotka sijaitsevat yhteisön ulkopuolella, ottaen huomioon seuraavat: Komissio ottaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määrittelyn yhteydessä huomioon sen, missä määrin asianomaisen alan tai osa-alan on yhteisön tasolla mahdollista siirtää tarvittavien päästöoikeuksien kustannukset tuotteiden hintaan menettämättä merkittävää markkinaosuutta yhteisön ulkopuolella toimiville vähemmän hiilidioksiditehokkaille laitoksille, ottaen huomioon seuraavat määrälliset seikat: a) missä määrin huutokauppa johtaisi tuotantokustannusten huomattavaan lisääntymiseen; a) missä määrin huutokauppa johtaisi tuotantokustannusten huomattavaan lisääntymiseen laskettuna osuutena bruttolisäarvosta tai jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla asianmukaisella tasolla, osuutena kokonaistuotantokustannuksista;   b) asianomaisen alan tai osa-alan tuonnin ja viennin tunnettu määrä;   c) asianomaisen alan tai osa-alan markkinaosuus;   d) kannattavuus investointeja ja/tai tuotannon siirtämistä pitkällä aikavälillä koskevien päätösten mahdollisena indikaattorina;   e) miten hiilidioksidikustannusten siirtäminen vaikuttaa tuotteiden hintoihin kyseisellä alalla tai osa-alalla sekä   f) miten päästöoikeuksien kustannusten siirtäminen sähkön hintaan vaikuttaa kyseisellä alalla tai osa-alalla.   Aloille tai osa-aloille, jotka kvantitatiivisen arvion perusteella näyttävät olevan erityisen alttiita hiilivuodolle, olisi tehtävä kvalitatiivinen arvio sen määrittämiseksi, ovatko nämä alat tai osa-alat todella erityisen alttiita hiilivuodolle, ja taustatietojen saamiseksi 10 b artiklan mukaisesti tehtäviä päätöksiä varten. Niissä olisi tarkasteltava: b) missä määrin yksittäiset laitokset kyseisellä alalla voivat vähentää päästöjä esimerkiksi käyttämällä tehokkainta tekniikkaa; a) missä määrin yksittäiset laitokset kyseisellä alalla voivat vähentää päästöjä esimerkiksi käyttämällä tehokkainta tekniikkaa; c) markkinoiden rakenne, merkitykselliset maantieteelliset ja tuotemarkkinat sekä alojen alttius kansainväliselle kilpailulle; b) arvio markkinoiden nykyisestä ja ennustetusta rakenteesta, merkitykselliset maantieteelliset markkinat ja tuotemarkkinat, kuljetuskustannukset, alojen alttius kansainväliselle kilpailulle, pitkän ja lyhyen aikavälin kaupan esteet ja sijoittautumispäätöksiin vaikuttavat tekijät (myös tuottajakohtaiset erot tuotteen laadussa tai palvelun tasossa yhteisössä, tuotteita koskevat standardit, tuote- ja tuotannontekijämarkkinoiden läheisyyden merkitys sekä tuotannon siirtämisen riskit); d) ilmastonmuutoksen ja EU:n ulkopuolella toteutetun tai todennäköisesti toteutettavan energiapolitiikan vaikutus kyseisiin aloihin. c) ilmastonmuutoksen ja EU:n ulkopuolella toteutetun tai todennäköisesti toteutettavan energiapolitiikan vaikutus kyseisiin aloihin. Arvioitaessa, onko yhteisön järjestelmästä aiheutuva kustannusten lisääntyminen siirrettävissä hintoihin, voidaan ottaa huomioon esimerkiksi hiilidioksidin hinnannousun vuoksi menetetty myynti tai vaikutus asianomaisten laitosten kannattavuuteen. Arvioitaessa, onko yhteisön järjestelmästä aiheutuva kustannusten lisääntyminen siirrettävissä hintoihin, voidaan ottaa huomioon esimerkiksi hiilidioksidin hinnannousun vuoksi menetetty myynti tai vaikutus asianomaisten laitosten kannattavuuteen.
Tarkistus  60 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10b artikla
Komission teksti Tarkistus Komissio antaa viimeistään kesäkuussa 2011 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kansainvälisten neuvottelujen tuloksiin ja niiden seurauksena mahdollisesti saavutettaviin kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärän vähennyksiin ja kaikkien asianosaisten työmarkkinaosapuolten kuulemiseen perustuvan analyyttisen kertomuksen, jossa tarkastellaan niiden energiaintensiivisten teollisuudenalojen tai osa-alojen tilannetta, joita hiilivuodon on määritelty selvästi uhkaavan. Kertomukseen on liitettävä aiheellisia ehdotuksia esimerkiksi seuraavista: Komissio antaa viimeistään kesäkuussa 2010 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kansainvälisten neuvottelujen tuloksiin ja niiden seurauksena mahdollisesti saavutettaviin kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärän vähennyksiin ja kaikkien asianosaisten työmarkkinaosapuolten kuulemiseen perustuvan analyyttisen kertomuksen, jossa tarkastellaan niiden energiaintensiivisten teollisuudenalojen tai osa-alojen tilannetta, joita hiilivuodon on määritelty selvästi uhkaavan. Kertomukseen on liitettävä aiheellisia ehdotuksia. – kyseisten alojen tai osa-alojen 10 a artiklan mukaisesti ilmaiseksi saamien päästöoikeuksien määrän tarkistaminen;   – 10 a artiklan mukaisesti määriteltyjen alojen tai osa-alojen tuottamien tuotteiden maahantuojien sisällyttäminen yhteisön järjestelmään.   Aiheellisia toimenpiteitä harkittaessa on otettava huomioon myös mahdolliset sitovat alakohtaiset sopimukset, jotka johtavat suuruudeltaan ilmastonmuutoksen rajoittamisen edellyttämiin, tarkkailtavissa ja todennettavissa oleviin päästövähennyksiin, joihin sovelletaan pakollisia valvontajärjestelyjä.” Aiheellisia toimenpiteitä harkittaessa on otettava huomioon myös mahdolliset sitovat alakohtaiset sopimukset, jotka johtavat suuruudeltaan ilmastonmuutoksen rajoittamisen edellyttämiin, tarkkailtavissa ja todennettavissa oleviin päästövähennyksiin, joihin sovelletaan pakollisia valvontajärjestelyjä.   Jos kansainvälistä sopimusta ja edellä tarkoitettuja sitovia alakohtaisia sopimuksia ei ole tehty, komissio tarkastelee edellä mainitussa kertomuksessa erityisesti sitä, voidaanko kyseisten alojen ja osa-alojen 10 a artiklan mukaisesti ilmaiseksi saamien päästöoikeuksien osuutta tarkistaa, voidaanko yhteisön järjestelmään sisällyttää 10 a artiklan mukaisesti määriteltyjen alojen ja osa-alojen tuottamien tuotteiden maahantuojat tai voidaanko luoda rajoilla sovellettava tarkistusmekanismi.
Tarkistus  61 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 9 kohta Direktiivi 2003/87/EY 11 artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus 1. Kunkin jäsenvaltion on viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2011 julkaistava ja toimitettava komissiolle luettelo sen alueella sijaitsevista, tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista ja kullekin sen alueella sijaitsevalle laitokselle ilmaiseksi jaettavista määristä, jotka on laskettu 10 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti. 1. Kunkin jäsenvaltion on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2011 julkaistava ja toimitettava komissiolle kansalliset täytötönpanotoimet, jotka sisältävät luettelon sen alueella sijaitsevista, tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista ja kullekin sen alueella sijaitsevalle laitokselle ilmaiseksi jaettavista määristä, jotka on kunkin jaksoon sisältyvän vuoden osalta laskettu 10 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti.
Perustelu
1 kohdassa on todettava selkeästi, että luettelo sisältää vuosittaisen päästöoikeuden kullekin vuodelle vuosina 2013–2020.
Tarkistus  62 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 9 kohta Direktiivi 2003/87/EY 11 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   1 a. Jäsenvaltiot voivat myöntää 2 kohdan mukaisia ilmaisia päästöoikeuksia vain sillä ehdolla, että komissio on hyväksynyt kansalliset täytäntöönpanotoimet.
Perustelu
Komissiolla on oltava oma roolinsa kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmien hyväksymisessä sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot soveltavat ilmaisten päästöoikeuksien myöntämistä laitoksilleen johdonmukaisella tavalla.
Tarkistus  63 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 9 kohta Direktiivi 2003/87/EY 11 artikla – 2 kohta
Komission teksti Tarkistus 2. Toimivaltaisten viranomaisten on viimeistään kunkin vuoden 28 päivänä helmikuuta myönnettävä kyseisenä vuonna jaettavat päästöoikeudet, jotka on laskettu 10 ja 10 a artiklan mukaisesti. 2. Toimivaltaisten viranomaisten on viimeistään kunkin vuoden 28 päivänä helmikuuta kansallisten täytäntöönpanotoimiensa mukaisesti myönnettävä kyseisenä vuonna jaettavat päästöoikeudet, jotka on laskettu 10 ja 10 a artiklan mukaisesti. Jos laitos lopettaa toimintansa, se ei enää saa ilmaisia päästöoikeuksia. Jos laitos lopettaa toimintansa, se ei enää saa ilmaisia päästöoikeuksia.   2 a. Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta laitoksille, kun liitteessä I tarkoitettu toiminta laitoksessa on päättynyt tai kun laitoksen liitteessä I tarkoitetun toiminnan kapasiteetti on laskenut liitteen sisältämien kynnysten alapuolelle.   Komissio sisällyttää 10 a artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksyttäviin toimenpiteisiin toimenpiteitä, joilla määritellään laitokset, jotka ovat lopettaneet toimintansa osittain tai väliaikaisesti. Kyseiset laitokset voivat edelleen saada ilmaisia päästöoikeuksia 10 a artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksyttävien ilmaisia päästöoikeuksia koskevien toimenpiteiden mukaisesti.
Tarkistus  64 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 9 kohta Direktiivi 2003/87/EY 11 a artikla – 7 kohta
Komission teksti Tarkistus 7. Kun kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksesta on tehty, yhteisön järjestelmässä hyväksytään sertifioituja päästövähennyksiä ainoastaan kolmansista maista, jotka ovat ratifioineet kyseisen sopimuksen." 7. Vuodesta 2013 lähtien yhteisön järjestelmässä hyväksytään ainoastaan kauppajärjestelmien välisiä yhteyksiä edistäviä korkealaatuisia sertifioituja päästövähennyksiä ja korkealaatuisia päästövähennysyksiköitä sellaisista kolmansista maista, jotka ovat ratifioineet ilmastonmuutosta koskevan tulevan kansainvälisen sopimuksen. Kaudella 2008–2012 yhteisön järjestelmässä myönnetään 6,5 prosenttia vähemmän päästöoikeuksia kuin vuonna 2005. Kaikki toiminnanharjoittajat, jotka mainittuna aikana käyttivät päästöihinsä verrattuna vähemmän päästöoikeuksia ja päästövähennysyksikköjä ja jotka eivät siirrä oikeuksia 2 artiklan mukaisesti, voivat käyttää mainittuja hyvityksiä 4 prosenttiin saakka vuoden 2005 päästöistään kunakin vuonna vuosien 2013–2020 välisenä aikana, uudet tulokkaat ja uudet alat mukaan luettuina. Tämä muodostaa enintään 40 prosenttia vähennyksistä, joita niiden edellytetään tekevän vuodesta 2008 vuoteen 2020 kestävällä jaksolla.   Korkealaatuisia päästövähennyksiä ja korkealaatuisia päästövähennysyksiköitä, jotka edistävät kauppajärjestelmien välisiä yhteyksiä, ovat hyvitykset, jotka:   (a) edustavat todellisia, todennettavissa olevia, täydentäviä ja pysyviä päästövähennyksiä, jotka ovat peräisin hankkeista, joilla saadaan selkeästi kestäviä kehityshyötyjä ja joilla ei ole kielteisiä ympäristövaikutuksia tai kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia;   (b) ovat peräisin sellaisissa maissa toteutetuista hankkeista, jotka osallistuvat asianmukaisesti maailman päästöjen vähentämiseen ratifioimansa tulevan kansainvälisen sopimuksen nojalla sekä   (c) on hyväksytty tai mahdollisesti hyväksytään muissa tärkeissä päästökauppajärjestelmissä siten, että huomioon otetaan erityisesti niiden mahdollinen hyväksyminen Yhdysvaltain liittovaltion päästökauppajärjestelmässä.   Yhdenmukaisia toimenpiteitä, joilla vahvistetaan epäselvissä tapauksissa, mitkä hankkeet tai hanketyypit täyttävät nämä kriteerit, hyväksytään 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen."
Tarkistus  65 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 9 kohta Direktiivi 2003/87/EY 11 a artikla – 7 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   7 a. Yhteisön järjestelmän ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden säilyttämiseksi ja sen varmistamiseksi, että yhteisön sisäiset päästövähennykset ovat päästövähennystavoitteissa asetetulla tasolla, EU:n päästöoikeuksia (EUA) on peruutettava yhteensä määrä, joka vastaa laitosten käytettävissä olevien sertifioitujen päästövähennysten, päästövähennysyksiköiden ja vastaavien hyvitysten määrää. Tämä määrä EU:n päästöoikeuksia vähennetään niistä, jotka olisi muuten huutokaupattu.
Perustelu
On tärkeää parantaa kustannustehokkuutta. Siksi asiaa koskevassa tarkistuksessa ehdotetaan CDM- ja JI-hyvitysten määrän lisäämistä. Samalla on tärkeää säilyttää järjestelmän ympäristötavoitteiden tinkimättömyys. Tarkistuksella halutaan ensisijaisesti korvata CDM-hyvityksillä käytävää huutokauppaa täydentävyyden periaatetta vaarantamatta.
Tarkistus  66 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 10 a kohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 12 artikla – 1 a ja 3 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   (10 a) Muutetaan 12 artikla seuraavasti:   (a) Lisätään 1 a kohta seuraavasti:   "1 a. Komissio antaa 1 päivään syyskuuta 2009 mennessä asianmukaisia lainsäädäntöehdotuksia, joilla varmistetaan, että päästöoikeuksien markkinoita suojellaan sisäpiirikaupoilta ja markkinoiden manipuloinnilta. Komissio tarkastelee erityisesti sitä, katsotaanko päästöoikeudet tässä direktiivissä rahoitusvälineiksi, jotka kuuluvat sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) Euroopan parlamentin ja neuvoston 28 päivänä tammikuuta 2003 antaman direktiivin 2003/6/EY1 soveltamisalaan.1 1 EUVL L 96, 12.4.2003, s. 16."   (b) Lisätään 3 a kohta seuraavasti:   "3 a. Päästöoikeuksien palauttamisvelvollisuutta ei muodostu päästöistä, joiden osalta todennetaan talteenotto ja kuljetus pysyvään varastointiin laitokseen, jolla on voimassa oleva lupa hiilidioksidin geologista varastointia koskevan direktiivin 2008/xxx/EY mukaisesti."
Perustelu
Päästöoikeuksien oikeudellinen luonne rahoitusmarkkinoilla on epäselvä. Jotkin maat pitävät niitä rahoitusvälineinä, joiden kauppaa valvoo rahoituspalveluviranomainen, kun taas toiset pitävät niitä normaaleina hyödykkeinä, ja vain niiden johdannaisia pidetään rahoitusvälineinä. On tärkeää selkeyttää asia yritysten luottamuksen ja avoimuuden lisäämiseksi. Kaupan ja markkinoiden manipulointi voisi vääristää markkinoita, vähentää niiden uskottavuutta ja heikentää investoijien luottamusta.
Tarkistus  67 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 12 kohta Direktiivi 2003/87/EY 14 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   3 a. Asetukseen voi sisältyä vaatimuksia, jotka koskevat automatisoitujen järjestelmien ja tiedonvaihtomuotojen käyttöä, jolla yhdenmukaistetaan seurantasuunnitelmaa, vuotuista päästöraporttia ja todentamista koskevaa viestintää toiminnanharjoittajan, todentajan ja toimivaltaisten viranomaisten välillä.
Perustelu
Tietoteknisten järjestelmien käyttö parantaa päästöjen seurannan ja niistä raportoinnin avoimuutta EU:n päästökauppajärjestelmässä. Tämä on tärkeää EU:n päästökauppajärjestelmän myöhemmän laajentamisen kannalta tai sen yhdistämisen muiden alojen ja päästökauppajärjestelmien kanssa kannalta.
Tarkistus  68 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 13 a kohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 15 a artikla (uusi)
Komission teksti Tarkistus   (13 a) Lisätään 15 a artikla seuraavasti:   "15 a artikla   Tietojen antaminen ja salassapitovelvollisuus   1. Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, että kaikki päätökset ja kertomukset, jotka liittyvät päästöoikeuksien määrään ja jakamiseen sekä päästöjen valvontaan, raportointiin ja tarkistuksiin, julkaistaan välittömästi tavalla, jolla varmistetaan nopea tietojen saatavuus syrjimättömästi.   2. Salassapitovelvollisuus koskee kaikkia henkilöitä, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet komissiolle tai jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja elimille, joille komissio tai jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat siirtäneet tiettyjä tehtäviä. Salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja ei saa paljastaa muille henkilöille tai viranomaisille muutoin kuin lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla."
Perustelu
On erittäin tärkeää varmistaa rahoitusvälineitä koskevien sääntöjen soveltaminen päästöoikeuksien kaupan alalla yritysten luottamuksen varmistamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi. Komission ja jäsenvaltioiden olisi säänneltävä kaupallisesti arkaluontoisten tietojen julkaisemista tiukasti ja selkeästi.
Tarkistus  69 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 17 kohta Direktiivi 2003/87/EY 22 artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus Liitettä I lukuun ottamatta komissio voi muuttaa tämän direktiivin liitteitä 21 artiklassa säädettyjen raporttien ja direktiivin soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella. Liitteitä IV ja V voidaan muuttaa päästöjen tarkkailun, raportoinnin ja todentamisen parantamiseksi. Liitteitä I, II ja II a lukuun ottamatta komissio voi muuttaa tämän direktiivin liitteitä 21 artiklassa säädettyjen raporttien ja direktiivin soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella. Liitteitä IV ja V voidaan muuttaa päästöjen tarkkailun, raportoinnin ja todentamisen parantamiseksi.
Perustelu
Liite IIa on poliittinen päätös, minkä vuoksi se olisi alistettava yhteispäätösmenettelylle komitologian sijasta. Muiden kuin liitteessä II lueteltujen kasvihuonekaasujen lisääminen aiheuttaa suuria markkinoiden vääristymiä ja luo epävarmuutta suunnitteluun. Uudet kaasut EU:n päästökauppajärjestelmässä voivat äkillisesti muuttaa päästöoikeuksien tarjontaa tai kysyntää ja näin aiheuttaa ei-toivottuja hintojen vaihteluja.
Tarkistus  70 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla ‑ 17 a kohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 24 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti Tarkistus   (17 a) Korvataan 24 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:   "1. Vuodesta 2008 alkaen jäsenvaltiot voivat soveltaa päästöoikeuksien kauppaa tämän direktiivin mukaisesti toimintoihin, jotka toteutetaan laitoksessa tai muualla, ja kasvihuonekaasuihin, joita ei ole lueteltu liitteessä I, mikäli komissio 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyy kyseisten toimintojen [...] ja kasvihuonekaasujen sisällyttämisen, ottaen huomioon kaikki asiaankuuluvat perusteet, erityisesti vaikutukset sisämarkkinoihin, mahdollinen kilpailun vääristyminen, järjestelmän tarkoituksenmukaisuus ympäristön kannalta ja suunnitellun tarkkailu- ja raportointijärjestelmän luotettavuus."
Perustelu
Tekninen muutos direktiivin 2003/87/EY kohtaan, jota ei ollut muutettu komission ehdotuksessa. Sillä varmistetaan joustavuus, niin että myöhemmin voidaan mukaan sisällyttää muita toimintoja, kuten kotitalouksien lämmitys.
Tarkistus  71 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla ‑ 19 kohta Direktiivi 2003/87/EY 24 a artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   1 a. Kasvihuonekaasupäästöjä, jotka otetaan talteen ja varastoidaan, on pidettävä "ei päästettyinä". Näiden päästöjen osalta ei edellytetä päästöoikeuksien palauttamista.
Perustelu
Nämä kaasut ovat päästöjä, mutta ne eivät tule kosketuksiin ilman kanssa. Tämän vuoksi niitä ei tulisi pitää päästöinä.
Tarkistus  72 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 20 kohta Direktiivi 2003/87/EY 25 artikla – 1 a ja 1 b kohta
Komission teksti Tarkistus "1 a. Sopimuksia voidaan tehdä päästöoikeuksien vastavuoroisesta tunnustamisesta yhteisön järjestelmän ja muiden sellaisten muissa maissa, osavaltioissa tai alueellisissa hallintoyksiköissä perustettujen kasvihuonekaasujen pakollisten päästökauppajärjestelmien välillä, joissa päästöjen absoluuttinen määrä on rajoitettu. "1 a. Sopimuksia voidaan tehdä päästöoikeuksien vastavuoroisesta tunnustamisesta yhteisön järjestelmän ja muiden sellaisten muilla alueilla, muissa maissa, osavaltioissa tai kansallista tasoa alemman tason hallintoyksiköissä perustettujen kasvihuonekaasujen vastaavien pakollisten päästökauppajärjestelmien välillä, joissa päästöjen absoluuttinen määrä on rajoitettu. 1 b. Kolmansien maiden tai osavaltioiden tai alueellisten hallintoyksiköiden kanssa voidaan tehdä muita kuin sitovia järjestelyjä yhteisön järjestelmän tai muiden kasvihuonekaasujen sellaisten päästöjärjestelmien soveltamisalaan kuuluvien päästöjen hallinnollisesta ja teknisestä koordinoinnista, joissa päästöjen absoluuttinen määrä on rajoitettu." 1 b. Kolmansien maiden tai alueellisten hallintoyksiköiden tai osavaltioiden tai aluetason tai kansallista tasoa alempien hallintoyksiköiden kanssa voidaan tehdä muita kuin sitovia järjestelyjä yhteisön järjestelmän tai muiden kasvihuonekaasujen sellaisten päästöjärjestelmien soveltamisalaan kuuluvien päästöjen hallinnollisesta ja teknisestä koordinoinnista, joissa päästöjen absoluuttinen määrä on rajoitettu."
Perustelu
Tarkistus selventää, että yhdistäminen on mahdollista niiden hallintoyksiköiden alaisuudessa, jotka ovat kansallista tasoa alempana mutta eivät ole osavaltioita, ja että alueelliset hallintoyksiköt sisältävät myös kansallista tasoa alempana olevat hallintoyksiköt.
Tarkistus  73 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 20 kohta Direktiivi 2003/87/EY 25 artikla – 1b a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   1b a. Komissio pyrkii Euroopan naapuruuspolitiikan ja laajentumisprosessin puitteissa tekemään sopimuksia asianomaisten maiden kanssa niiden sisällyttämiseksi yhteisön järjestelmään tai päästöoikeuksien vastavuoroisen hyväksymisen mahdollistamiseksi.
Perustelu
On tärkeää kannustaa EU:n rajalla sijaitsevia kolmansia maita liittymään EU:n päästökauppajärjestelmään. Se on tärkeää ympäristön ja kehityksen kannalta, mutta sillä torjutaan myös hiilivuotoa, jota tapahtuu EU:n yritysten siirtyessä EU:n ulkopuolelle.
Tarkistus  74 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 21 kohta Direktiivi 2003/87/EY 27 artikla – otsikko ja 1 kohta
Komission teksti Tarkistus Vastaavien toimenpiteiden kohteena olevien pienten polttolaitosten poisjättäminen Vastaavien toimenpiteiden kohteena olevien pienten laitosten poisjättäminen 1. Jäsenvaltiot voivat jättää yhteisön järjestelmän ulkopuolelle polttolaitokset, joiden nimellinen lämpöteho on pienempi kuin 25 megawattia, joiden toimivaltaiselle viranomaiselle raportoidut päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat vähemmän kuin 10 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia jokaisena kolmena edeltävänä vuonna ja joihin sovelletaan toimenpiteitä, joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, jos asianomainen jäsenvaltio täyttää seuraavat edellytykset: 1. Jäsenvaltiot voivat toiminnanharjoittajan pyynnöstä jättää yhteisön järjestelmän ulkopuolelle laitokset, joiden nimellinen lämpöteho on alle 35 megawattia ja joiden toimivaltaiselle viranomaiselle raportoidut päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat vähemmän kuin 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia jokaisena kolmena edeltävänä vuonna ja joihin sovelletaan toimenpiteitä, joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, jos asianomainen jäsenvaltio täyttää seuraavat edellytykset: (a) se ilmoittaa komissiolle jokaisen tällaisen laitoksen ja toteutetut vastaavat toimenpiteet; (a) se ilmoittaa komissiolle jokaisen tällaisen laitoksen ja toteutetut vastaavat toimenpiteet; (b) se vahvistaa, että tarkkailujärjestelyjä on otettu käyttöön sen arvioimiseksi, ovatko minkään laitokset päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, 10 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän minä tahansa kalenterivuonna; (b) se vahvistaa, että tarkkailujärjestelyjä on otettu käyttöön sen arvioimiseksi, ovatko minkään laitokset päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän minä tahansa kalenterivuonna; (c) se vahvistaa, että jos minkä tahansa laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat 10 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän minä tahansa kalenterivuonna tai jos vastaavia toimenpiteitä ei enää toteuteta, laitos otetaan takaisin järjestelmään; (c) se vahvistaa, että jos minkä tahansa laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän minä tahansa kalenterivuonna tai jos vastaavia toimenpiteitä ei enää toteuteta, laitos otetaan takaisin järjestelmään; (d) se julkaisee a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot julkisesti kommentoitaviksi. (d) se julkaisee a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot julkisesti kommentoitaviksi.   Myös sairaalat voidaan jättää järjestelmän ulkopuolelle, jos ne toteuttavat vastaavia toimenpiteitä.
Tarkistus  75 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 21 kohta Direktiivi 2003/87/EY 28 artikla
Komission teksti Tarkistus 1. Jos yhteisö tekee kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, joka johtaa vuoteen 2020 mennessä kasvuhuonekaasujen pakollisiin vähennyksiin, jotka ovat suurempia kuin Eurooppa-neuvoston sopimat vähennysten vähimmäistasot, 2, 3 ja 4 kohtaa sovelletaan. 1. Jos yhteisö tekee kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, joka johtaa vuoteen 2020 mennessä kasvuhuonekaasujen pakollisiin vähennyksiin, jotka ovat suurempia kuin Eurooppa-neuvoston sopimat vähennysten vähimmäistasot, 2–4 b kohtaa sovelletaan. 2.                     Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen tekemistä seuraavan vuoden aikana lineaarista määrää korotetaan siten, että yhteisön päästöoikeuksien määrä vuonna 2020 on pienempi kuin 9 artiklan mukaisesti vahvistettu määrä, eli päästöoikeuksien määrällä, joka on yhtä suuri kuin yhteisön sen 20 prosentin tavoitteen ylittävä kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennys, johon yhteisö on kansainvälisessä sopimuksessa sitoutunut, kerrottuna sillä kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennyksen osuudella, joka yhteisön järjestelmällä on saavutettavissa 9 ja 9 a artiklan mukaisesti. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen tekemistä seuraavan vuoden aikana lineaarista määrää korotetaan siten, että yhteisön päästöoikeuksien määrä vuonna 2020 on pienempi kuin 9 artiklan mukaisesti vahvistettu määrä, eli päästöoikeuksien määrällä, joka on yhtä suuri kuin yhteisön sen 20 prosentin tavoitteen ylittävä kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennys, johon yhteisö on maaliskuussa 2007 annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti kansainvälisessä sopimuksessa sitoutunut, kerrottuna sillä kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennyksen osuudella, joka yhteisön järjestelmällä on saavutettavissa 9 ja 9 a artiklan mukaisesti. 3. Toiminnanharjoittajat voivat käyttää sertifioituja päästövähennyksiä, päästövähennysyksikköjä tai muita 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä hyvityksiä kolmansista maista, jotka ovat tehneet kansainvälisen sopimuksen enintään puoliväliin 2 kohdan mukaisesti toteutettavasta vähennystasosta. 3. Toiminnanharjoittajat voivat käyttää korkealaatuisia sertifioituja päästövähennyksiä, päästövähennysyksikköjä tai muita 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä hyvityksiä kolmansista maista, jotka ovat tehneet kansainvälisen sopimuksen enintään puoliväliin 2 kohdan mukaisesti toteutettavasta vähennystasosta. 4. Komissio voi hyväksyä toimenpiteitä, joiden mukaan yhteisön toiminnanharjoittajat voivat 11 a artiklan 2–5 kohdassa tarkoitettujen hanketyyppien lisäksi käyttää tarvittaessa muita hanketyyppejä tai kansainvälisen sopimuksen mukaisesti perustettuja muita mekanismeja. 4. Komissio voi hyväksyä ja laadullisesti määritellä käyttöä koskevia toimenpiteitä, joiden mukaan yhteisön toiminnanharjoittajat voivat 11 a artiklan 2–5 kohdassa tarkoitettujen hanketyyppien lisäksi käyttää tarvittaessa muita hanketyyppejä tai kansainvälisen sopimuksen mukaisesti perustettuja muita mekanismeja. Kyseisistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen." Kyseisistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.   4 a. Komissio toteuttaa kahdeksan kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen tekemisestä laajan vaikutustenarvioinnin kyseisessä sopimuksessa EU:lta vaadittujen päästövähennysten saavuttamisen mukanaan tuomista vaikutuksista ja toimenpiteistä, joita on toteutettu näiden vähennysten saavuttamiseksi sekä muista sopimuksessa vahvistetuista toimenpiteistä, ja toimittaa arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Vaikutustenarvioinnissa olisi selvitettävä etenkin se, missä määrin kansainvälinen sopimus todennäköisesti vähentäisi kansainväliselle kilpailulle alttiiden teollisuudenalojen hiilivuodon riskiä, ja varmistettava myös vastaavantasoiset taakat yhteisön ulkopuolella toimiville teollisuudenaloille.   4 b. Jos vaikutustenarviointi osoittaa, että kansainvälinen sopimus ei todennäköisesti vähennä kansainväliselle kilpailulle alttiiden teollisuudenalojen hiilivuodon riskiä merkittävästi, komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianmukaisen lainsäädäntöehdotuksen. Kyseinen ehdotus sisältää tarvittaessa seuraavat ehdotukset:   (a) yhteisön päästöoikeuksien määrän muuttaminen vuonna 2020 siten, että otetaan huomioon yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen yleinen alentaminen 20 prosentilla siitä, mihin kansainvälinen sopimus yhteisön velvoittaa, Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2007 esittämiä päätelmiä vastaavasti;   (b) toiminnanharjoittajien käyttämät sertifioidut päästövähennykset ja päästövähennysyksiköt tai muut hyvitykset yhteisön järjestelmässä;   (c) hiilivuotoriskin vähentäminen mukaan lukien muun muassa 10 a artiklan 1, 8 ja 9 kohdassa ja 10 b artiklassa mainitut ehdotukset."
Tarkistus  76 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 21 a kohta Direktiivi 2003/87/EY 28 a artikla (uusi)
Komission teksti Tarkistus   (21 a) Lisätään 28 a artikla seuraavasti:   "28 a artikla   Hyvitysten käyttö metsittämiseen, metsänuudistamiseen ja metsätalouteen   1. Ilmastonmuutosta koskevan tulevan kansainvälisen sopimuksen ratifioinnin yhteydessä jäsenvaltioiden on sallittava laitosten toiminnanharjoittajien käyttää hyvityksiä 11 a artiklan 7 kohdassa määritellyn rajan puitteissa korkeintaan viiden prosentin määrään kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä, joita tämän direktiivin piiriin kuuluvilta laitoksilta edellytetään:   (a) kestävästä, todennettavasta ja jatkuvasta metsänhoidosta kehitysmaissa, joiden kanssa on tehty sopimus 11 a artiklan 5 kohdan mukaisesti, sekä   (b) kaikista kestävistä, todennettavista ja jatkuvista metsänhoitohankkeista kehitysmaissa 28 artiklassa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen mukaisesti.   2. Edellä 1 kohdan a ja b kohdassa tarkoitettujen hankkeiden on täytettävä korkeat laatuvaatimukset, jotka komissio asettaa.   Kyseisistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen."
Tarkistus  77 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Liite I – 1 kohta Direktiivi 2003/87/EY Liite I – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus "1. Tämä direktiivi ei koske laitoksia tai laitosten osia, joita käytetään uusien tuotteiden ja menetelmien sekä yksinomaan biomassaa käyttävien polttolaitosten tutkimiseen, kehittämiseen tai testaamiseen. "1. Tämä direktiivi ei koske laitoksia tai laitosten osia, joita käytetään uusien tuotteiden ja menetelmien tutkimiseen, kehittämiseen tai testaamiseen, laitoksia, joihin sovelletaan vastaavia päästövähennystoimenpiteitä ja jotka palvelevat terveydenhoidon sekä koulutuksen alan toimintoja/yksiköitä, eikä yksinomaan biomassaa käyttäviä polttolaitoksia.
Perustelu
Komission tekemä vaikutusten arviointi osoittaa, että pienille päästöjen aiheuttajille, kuten sairaaloille ja yliopistoille, aiheutuu sama hallinnollinen kustannusrasitus kuin suurille päästöjen aiheuttajille. Suurin osa sairaaloista on julkisesti rahoitettuja, ja niiden resurssit ovat rajalliset. On tärkeää ottaa huomioon niiden ponnistelut hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.
Tarkistus  78 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Liite 1 – 3 kohta – c alakohta – iii alakohta Direktiivi 2003/87/EY Liite I – 2 kohta – taulukko – toimintojen luokittelun kolmas rivi
Komission teksti   iii) lisätään kohdat seuraavasti:   Laitokset, joissa valmistetaan kivivillaa ja joiden sulatuskapasiteetti ylittää 20 tonnia päivässä. Hiilidioksidi Laitokset, joissa kuivatetaan tai kalsinoidaan kipsiä tai valmistetaan kipsilevyjä ja muita kipsituotteita käyttäen polttolaitoksia, joiden nimellinen lämpöteho on enemmän kuin 20 MW. Hiilidioksidi   Tarkistus   iii) lisätään kohdat seuraavasti:   Laitokset, joissa valmistetaan mineraalivillaeristettä käyttämällä lasia, kiveä tai kuonaa ja joiden sulatuskapasiteetti ylittää 20 tonnia päivässä. Hiilidioksidi Laitokset, joissa kuivatetaan tai kalsinoidaan kipsiä tai valmistetaan kipsilevyjä ja muita kipsituotteita käyttäen polttolaitoksia, joiden nimellinen lämpöteho on enemmän kuin 20 MW. Hiilidioksidi
Perustelu
Tekninen selvennys.
Tarkistus  79 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Liite I – 4 kohta Direktiivi 2003/87/EY Liite I – 2 kohta – taulukko – uusi luokka 1 – 8 a rivi (uusi)
Komission teksti Tarkistus Toimivissa hiilikaivoksissa esiintyvä metaanikaasu (CH4), joka on joko adsorboitunut hiilen sisäiseen rakenteeseen, vapaana kaasuna hiilen huokosissa tai vapaana kaasuna hiilijuonteiden viereisissä kivikerroksissa ja jota vapautuu kaivostoimintojen seurauksena.
Perustelu
Tämän alan päästöt muodostavat 7,9 prosenttia EU-25:n metaanipäästöistä, mikä vastaa 0,7 prosenttia EU-25:n kasvihuonekaasupäästöistä.

PERUSTELUT

Päästökauppa ei ole mitenkään uusi järjestelmä eikä sellaisenaan vain Eurooppaa koskeva järjestelmä. EU:n päästökauppajärjestelmä on kuitenkin ainutlaatuinen siinä suhteessa, että se on ensimmäinen kansainvälinen hiilidioksidin päästökauppajärjestelmä. Järjestelmä kattaa tällä hetkellä noin 10 000 energialaitosta ja teollisuuslaitosta, joiden yhteinen osuus EU:n hiilidioksidipäästöistä on lähes 50 prosenttia ja joiden osuus EU:n kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on 40 prosenttia. Näin ollen sitä kutsutaan varsin oikeutetusti EU:n ilmastonmuutoksen torjuntastrategian kulmakiveksi.

EU:n katsaus päästökauppajärjestelmään muodostaa osan komission 23. tammikuuta 2008 hyväksymästä ilmastonmuutosta ja uudistuvaa energiaa koskevasta paketista. Paketti sisältää ehdotusluonnokset, jotka koskevat taakan jakamista, uusiutuvia energialähteitä sekä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia, ja ehdotusluonnoksen, joka koskee EU:n päästökauppajärjestelmädirektiivin tarkistamista. Hyvin tasapainoinen ehdotusluonnos, joka parantaa ja laajentaa merkittävästi EU:n päästökauppajärjestelmädirektiivin soveltamisalaa.

Mainitulla ehdotuksella tarkistetaan EU:n päästökauppajärjestelmän perustamista koskevaa direktiiviä 2003/87/EY[1]. Vuodesta 2012 lähtien tavoitteena on vahvistaa, laajentaa ja parantaa EU:n päästökauppajärjestelmän toimivuutta tehokkaimpiin kuuluvana ja kustannustehokkaana välineenä, jonka avulla EU voi saavuttaa kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevat tavoitteensa. Mainitun tavoitteen asetti maaliskuussa 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto, joka vaati EU:n päästöjen vähentämistä vähintään 20 prosentilla vuoden 1990 tasoihin verrattuna, ja 30 prosentilla siinä tapauksessa, että muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaavaan tavoitteeseen kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen puitteissa. Päätös käynnistää neuvottelut Kioton pöytäkirjan jälkeistä aikaa koskevan sopimuksen laatimisesta tehtiin joulukuussa 2007 Balilla pidetyssä YK:n ilmastonmuutoskonferenssissa. On ehdottoman tärkeää, että Kööpenhaminassa vuonna 2009 kokoontuvat sopimuspuolet saavat aikaan kansainvälisen sopimuksen tämän kiireellisen maailmanlaajuisen ongelman torjumiseksi. Eurooppa voi olla johtavassa asemassa vain sillä edellytyksellä, että me saamme aikaan toimivia ratkaisuja ilmastonmuutoksen täydelliseksi torjumiseksi, ja vain sillä ehdolla, että täydellisesti toimiva EU:n päästökauppajärjestelmä vaikuttaa merkittävästi mainitun tavoitteen saavuttamiseen.

Direktiivin tarkistamista koskeva ehdotus varmistaa taloudellisen tehokkuuden vaatimuksen ja eri alojen tasapuolisen kohtelun välisen tasapainon ja parantaa teollisuuden oikeusvarmuutta. Se sisältää ennusteet siitä, missä määrin päästökauppajärjestelmään osallistuvat alat joutuvat vähentämään päästöjään ja missä määrin yhdenmukaistamisen lisääminen muuttaa järjestelmän yksinkertaisemmaksi ja avoimemmaksi, mikä lisää kolmansien maiden ja alueiden halukkuutta liittyä siihen.

Esittelijä arvostaa komission tekemää työtä ja kannattaa komission ehdotuksen yleisiä kehyksiä ja myös 21 prosentin vähennystavoitetta vuoden 2005 päästöihin verrattuna. Kansainvälisen sopimuksen tekemisen jälkeen päästökatolle asetetaan automaattiset ja ennustettavat tarkistukset, jotka vastaavat EU:n sitoumusta nostaa vähentämistavoitteensa 21 prosentista 30 prosenttiin. Esittelijä kannattaa myös yhtä yhdenmukaista päästökattoa sekä 8-vuoden päästökauppakautta vuoteen 2020 saakka sekä päästökaton lineaarista alentamista vuoteen 2025 mennessä, jolloin sitä tarkistetaan.

Voimantuotannon 100 prosentin huutokauppa-aste vuoteen 2013 mennessä on kohtuullinen tavoite, koska mainittu ala voi tarvittaessa siirtää kaikki legitiimit kustannukset kuluttajien maksettaviksi. Lisäksi täyttä huutokauppa-asetta olisi vaadittava myös muille aloille vuoteen 2020 mennessä, koska se on tehokkain ja avoimin päästöoikeuksien myöntämisen menettely.

Valmistelija on kuitenkin sisällyttänyt mietintöönsä tiettyjä aloja koskevia muutoksia.

1.  Alat, joihin hiilivuoto vaikuttaa eniten, tarvitsevat todellakin enemmän oikeusvarmuutta. Eurooppalaiset yritykset ja sijoittajat on vakuutettava siitä, että siinä tapauksessa, että kansainvälistä sopimusta ei saada aikaan vuoteen 2009 mennessä, ne eivät joudu kantamaan taakkaa yksin.

Komissio arvioi eri alojen ja osa-alojen tilannetta suhteessa kansainvälisen kilpailuun ja tekee mahdollisesti tarvittavat muutokset 31. joulukuuta 2010 mennessä eli kuusi kuukautta alun perin kaavailtua aikaisemmin. Alat, joita merkittävä hiilivuodosta johtuva riski koskee, saisivat jopa 100 prosenttia päästöoikeuksistaan ilmaiseksi, tai vaihtoehtoisesti voitaisiin ottaa käyttöön järjestelmä, joka asettaa merkittävän riskialttiit yritykset tasavertaiseen asemaan kolmansissa maissa toimivien yritysten kanssa. Esittelijä uskoo kuitenkin, että tiettyjen alojen nimeäminen jo ehdotuksessa saattaisi vaikeuttaa kansainvälisiä neuvotteluja kansainvälisestä ilmastosopimuksesta. Lisäksi kenenkään ei tule pyrkiä ennakoimaan sitä, mitä tuloksia lähiaikoina julkaistava asiaa koskeva Euroopan komission tutkimus sisältää. Esittelijä on myös tiukentanut "hiilivuodon" määritelmää ympäristölle koituvan maailmanlaajuisen hyödyn edistämiseksi.

2.  Kaikki toiminnanharjoittajat, jotka mainittuna aikana käyttävät vuosien 2008–2012 päästöihinsä verrattuna alempaa päästöoikeutta ja alempia päästövähennysyksikköjä, ja jotka eivät siirrä päästöoikeuksiaan, voivat käyttää mainittuja hyvityksiä 5 prosenttiin saakka kunakin vuonna vuosien 2013–2020 välisenä aikana, kuten uudet tulokkaat ja uudet alat. Tämä vastaa melkein puolta vuosina 2013–2020 saavutettavasta vähennyksestä. Lisäksi mainitut hankkeet sallittaisiin vain maissa, jotka ovat allekirjoittaneet kansainvälisen ilmastomuutossopimuksen ja noudattavat laadullisia vaatimuksia. Esittelijä korostaa tiukempien vaatimusten tarvetta siten, että vain korkealaatuiset päästöoikeudet ja päästövähennysyksiköt hyväksytään. Siinä tapauksessa, että kansainvälinen ilmastonmuutossopimus saadaan aikaiseksi, JI/CDM -hyvityksiä lisättäisiin.

3.  Maailmanlaajuinen metsien hävittäminen etenee huolestuttavaa vauhtia ja sen vakavaa vaikutusta hiilidioksidipäästöihin ei voida jättää vaille huomiota. Tästä syystä esittelijä katsoo, että merkittävä osuus huutokauppatuloista on käytettävä metsien hävittämisen torjumisen edistämiseen, kestävään metsittämiseen ja metsänuudistamiseen maissa, jotka ovat allekirjoittaneet kansainvälisen ilmastomuutossopimuksen.

4.  Laivaliikenne on tähän saakka ollut järjestelmän ulkopuolella, ja siitä on tehtävä vaikutusten arviointi. Tässä suhteessa ongelmana näyttää olevan todennettujen päästötietojen puuttuminen. Esittelijä katsoo, että siihen saakka, kunnes laivaliikenne sisällytetään päästöoikeuksia ja päästövähennysyksikköjä koskevaan yhteisön järjestelmään, minkä pitäisi toteutua viimeistään vuonna 2015, laivaliikenteen päästöt olisi sisällytettävä päätökseen, joka koskee jäsenvaltioiden tavoitetta täyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat yhteisön sitoumukset vuoteen 2020 mennessä.

5.  Esittelijä on tietoinen hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian tarjoamista mahdollisuuksista ja katsoo, että mainittu teknologia edistää osaltaan maailmanlaajuisten hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Näin ollen esittelijä ehdottaa, että 60 miljoonan päästöoikeuden varaus uusille jäsenille varataan 31. joulukuuta 2015 saakka myönnettäväksi 12 ensimmäiselle laitokselle, jotka ovat aloittaneet hiilidioksidipäästöjen kaupallisen ja geologisen talteenoton varastoimisen ennen mainittua päivämäärää, ja jotka toimivat EU:n alueella tai niissä kolmansissa maissa, jotka ovat ratifioineet kansainvälisen ilmastomuutossopimuksen. Komissio määrittää mainitut 12 pilottihanketta ennen 1. tammikuuta 2013.

6.  Huutokaupan olisi toimittava päästöoikeuksien myöntämisen perusperiaatteena ja sitä olisi sovellettava voimantuotannossa vuodesta 2013 lähtien. Tapauksissa, joissa lämmön tai jäähdytyksen tuottajat saavat ilmaisen päästöoikeuden lämmön tai jäähdytyksen tehokkaan yhteistuotannon ansiosta direktiivin 2004/8/EY mukaisesti, ilmainen päästöoikeus myönnetään myös laitoksen omaan kulutukseen tarvittavan sähkön tuotannon perusteella tasavertaisen aseman turvaamiseksi. Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta sähköntuotannon nettomyynnille kolmannelle osapuolelle. Säännöillä voidaan sallia myös päästöoikeuksien jakaminen ilmaiseksi masuuneille, joiden toiminnassa palokaasujen välttäminen on mahdotonta.

Esittelijä katsoo, että tähän mennessä poliittiset toimijat ovat epäonnistuneet surkeasti ollessaan kyvyttömiä reagoimaan riittävän tehokkaasti ilmastohaasteeseen ja 2 celsiusasteen tavoitteeseen, jonka tarpeen tutkimus, hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli ja Stern Review ovat selvästi osoittaneet. Tässä yhteydessä me emme voi jäädä toimettomiksi – sitä vaativat meidän lapsemme ja tulevat sukupolvet.

• [1]  Sellaisena kuin se on muutettuna "linkkidirektiivillä" 2004/101/EY.

LIITE – SIDOSRYHMIEN KANNAOTTOJEN LUETTELO Luettelo ei ole tyhjentävä.

Organisaatio	Edustaja
Aer Lingus	Mark Dunphy
AFEP	Francois-Nicolas Boquet
Air Products	Deirdre O'Brien, Ian Brass
Alcoa Europe	Simon Baker
Arcelor Mittal	Koen Coppenholle
Arkema	Nick Campbell
Assoc. of European Airlines	Le Thi Mai
Aughinish Alumina	Liam Fleming
Austrian Perm Rep - WKO	Nora Kutzbach-Berger, Axel Steinsberg
Avisa	Laila Kjeldsen
BASF	Wolfgang Gerhardt
Bayer	Axel Jorns, Wilfried Koeplin
BDI / BDA	Tim Peters
Belgian DG Energy & Environment	Tomas Velghe
Belgian DG Environment	Geert Fremont
Belgian Perm Rep	Didier Seeuws, Denis Van Eeckhout
Bloomberg	Jonathan Stearns
Bord na Mona	John Reilly
Business Europe	Christian Faustel, Nick Campbell
Caisse des Depots	Christian de Perthuis
Cambridge University	Michael Grubb
CAN Europe	Matthias Duwe, Thomas Wyns
Carbon Markets Assoc	Adam Nathan
CE	Jasper Faber
CEFIC	Susanne Kuschel, Peter Botschek, Charles Laroche
Cembureau	Jean-Marie Chandelle
CEMEX	Martin Casey, Yolanda Crozier
CEMEX	Yolanda Crozier
Center for Clean Air Policy	Jake Schmidt, Edward Helme
CEPI	Marco Mensink, Teresa Presas
CEPS	Christian Egenhofer
CES ETUC	Sophie Dupressoir
CGEMP - Paris University	Michel Cruciani
Climate Change Capital	Kate Hampton
Clogrennane Lime Ltd	Larry Byrne
COGEN Europe	Fiona Riddoch
Coillte	Ciaran Black, Tim Crowley
Consultant	Dr Kevin Bradley
CPA	Ann Kelly
Cumerio / NA	Patricia Barrios
Danish Perm Rep	Jens August Kisling, Jes Brogaard Nielsen
DB	Werner Lübberink
DEFRA	David Kapper
EACI	William Gillett
Eco Securities	Miles Austin
EEB	Elena Lymberidi
EESC	Josef Zboril, Amelia Munoz Caberzón, Derek Osborn
Emirates	Andrew Parker, Will Löfberg
Environmental Defense	Jennifer Haverkamp, Annie Petsonk
EPF	Kris Wijnendaele
EU DG Enterprise & Industry	Joachim Ehrenberg
EU DG Environment	Jos Delbeke, Yvon Slingenberg, Damien Meadows, Peter Zapfel, Scott Brockett
EuLA	Dr Michelle Wyart-Remy, Larry Byrne, Laila Kjeldsen (Consultant)
Eurelectric	Gael Glorieux, John Scowcroft
Euro Alliages	Michel Vander Straeten
EUROFER	Axel Eggert
Eurofer	Axel Eggert, Bernhard Kohl
Eurogypsum	Christine Marlet
Eurometaux	Robert Jeekel
European Climate Foundation	Jules Kortenhorst
European Confederation of Woodworking industries	Bert D'Hooghe
Europia	Chris Beddoes
Eustafor	Erik Kosenkranius
EXCA	Karin Gäbel
Finnish Perm Rep	Mika Kukkonen, Tuula Varis, Merja Paavola, Mikko Alkio
French Perm Rep	François Gave, Stéphane Pailler
GCP	Andrew Mitchell
GE	Declan Hartnett
German Foreign Office	Michael Claus, Manfred Auster
German Min. - Environment, Nature conservation & Nuclear safety	Dirk Weinreich, Franzjosef Schafhausen
German Perm Rep	Rainer Steffens
Grian	Pat Finnegan
Harvard University	Michael McElroy
Hydro	Bjorn Tretvoll
IACA	Sylviane Lust, Koen Vermeir
IATA	Carlos Grau Tanner, Paul Steele
IDDRI	Matthieu Wemaere
IEA	Barbara Buchner
IETA	Michela Beltracchi, Henry Derwent
IFIEC Europe	Hans Grünfeld
IMA Europe	Michelle Wyart-Remy
Institute for European Environmental Policy	Jason Anderson
Irish Dairy Industries Assoc	Michael Barry
Irish Min. Agriculture, Food & rural development	Michael MacCarthy
Irish Perm Rep	Donal Enright
Italian Dept. for EU affairs	Carlo Viviani
Italian Min. for Environment, Land & Sea	Mariano Morazzo
JC - consulting attorney / Emissions trading	Jos Cozijnsen
JP Morgan	Richard Folland
Kashue	Andrzej Blachowicz
Kevin Leydon & Associates	Kevin Leydon
Ludwig-Maximilian University	Roland Ismer
NERA	Daniel Radov
Öko-institut	Felix Matthes
Premier Periclase	Patrick McCleery
PT Management Consultants	Peter Tjan
Rhodia	Xavier du Colombier
Rio Tinto	Hugh Porteous
RWE	Frank Bao
SFM (UK)	Eric Bettelheim
Shell	David Hone, Ivan Martin, Christian Balmes
Slovenian Perm Rep	Zoran Kus
Smurfit Kappa Group	Gary McGann, Frank Doyle
Solomon Associates	Robert E Broadfoot, Bill L Trout, Lawrence M Anness, Greg M Barats
Svensk Energi	Maria Suner Fleming, Inge Pierre, Per-Olaf Granström
Swedish Energy Agency	Ulrika Raab
Swedish Ministry of Environment	Emi Hijino
UCD	Frank Convery
VIK	Annette Loske
World Bank	Jamal Saghir, Katherine Sierra
World Resources Institute	Jonathan Pershing
WRI	Jonathan Pershing
WWF	Sanjeev Kumar, Delia Villgrasa, Damien Demailly, Elizabeth Drury
Xstrata	Rainer Menge

• [1]  Luettelo ei ole tyhjentävä.

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnaN LAUSUNTO (*) (15.9.2008)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi
(KOM(2008)0016 – C6‑0043/2008 – 2008/0013(COD))

Valmistelija (*): Lena Ek

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 47 artikla

LYHYT PERUSTELU

Ilmastonmuutoksen käsitteleminen ja kehittyminen vähäisten hiilidioksidipäästöjen yhteiskunnaksi on maailmanlaajuisesti tärkeä tavoite. Tämä on nähtävissä siinä, että Euroopan parlamentti on perustanut ilmastonmuutoksen käsittelyä varten väliaikaisen valiokunnan. Komissio esitti tammikuussa 2008 kevään 2007 Eurooppa-neuvoston päätelmiin ja parlamentin sitä ennen hyväksymiin päätöslauselmiin perustuvan, hyvin kunnianhimoisen paketin, johon sisältyy EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja prosenttimäärän nostaminen 30:een, jos asiasta saadaan aikaan kattava kansainvälinen sopimus. Tämä EU:n päätöksenteon suuri edistysaskel on muille maille kristallinkirkas signaali, joka osoittaa, että EU sitoutuu tosissaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Vuonna 2005 käynnistynyt yhteisön päästökauppajärjestelmä (EU ETS) on maailman suurin päästökattoihin ja ‑kauppaan perustuva järjestelmä, johon kuuluu kymmenentuhatta toimijaa. Se on EU:n ilmastonmuutosta koskevan lähestymistavan kulmakivi. Se on myös tärkeä taloudellinen tekijä. Monet EU ETS ‑järjestelmään liittyneet yritykset pitävät sitä yhtenä yrityksen pitkän ajan päätöksenteon tärkeimmistä kysymyksistä, joka vaikuttaa joko paljon tai melko paljon päätöksiin kehittää innovatiivista tekniikkaa.[1] Rahoituslaitokset pitävät EU ETS ‑järjestelmää entistä enemmän vakavasti otettavana, tehokkaana ja tärkeänä markkina-alueena.

EU ETS ‑järjestelmän kaksi ensimmäistä vaihetta ovat osoittaneet, että hiilidioksidipäästöt voidaan hinnoitella, jos päästöoikeuksilla on toimintakykyiset kansainväliset markkinat. Alkuvaiheet eivät kuitenkaan sujuneet ongelmitta. Järjestelmän riippuvuus kansallisista päästöoikeuksien jakosuunnitelmista johti siihen, että hiilidioksidin hinta romahti. Syynä olivat jäsenvaltioiden myöntämät liialliset päästöoikeudet, useiden voimalaitostoimialojen saamat perusteettomat voitot, kansallisten oikeuksien eroista aiheutunut vilpillinen kilpailu EU:ssa ja markkinatekijöiden kokema epävarmuus. Näitä ongelmia on käsitelty EU ETS ‑järjestelmää koskevassa kattavassa selonteossa, jonka laatimisen taustalla olivat Kioton jälkeistä ilmastonmuutossopimusta koskevat kansainväliset neuvottelut. Tammikuussa 2008 komissio julkaisi EU ETS ‑järjestelmän tarkistamista koskevan ehdotuksen.

Esittelijä suhtautuu myönteisesti EU ETS ‑järjestelmän tarkistamista koskevaan ehdotukseen. Ensinnäkin se, että ehdotuksessa otetaan käyttöön yksi EU:n laajuinen päästökatto, joka koskee päästöoikeuksien kokonaismäärää (mukaan luettuna uusille jäsenille varattu kiintiö), yhdenmukaistetaan päästölupien jakomenetelmiä (pääasiallisesti huutokaupalla – muulle kuin voimalaitostoimialalle asteittainen ilmaisista oikeuksista luopuminen) ja asetetaan muun muassa polttolaitoksia koskevia olennaisia määritelmiä, lisää harmonisointia ja parantaa toimintamahdollisuuksia. Toiseksi järjestelmän ennustettavuutta lisää se, että päästökauppakautta pidennetään ja että päästökattoa lasketaan tasaisesti ja ennustettavasti. Kolmanneksi soveltamisalaa laajennetaan koskemaan uusia teollisuudenaloja (esimerkiksi alumiinin- ja ammoniumintuottajat) ja uusia kaasuja (typpioksiduuli ja perfluorihiilivedyt), ja luodaan näin lisää mahdollisuuksia löytää kustannustehokkaita tapoja päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi ehdotus vähentää erityisesti pk-yritysten hallinnollista taakkaa, koska pienet laitokset voivat jäädä pois sopimuksesta.

Monia ehdotuksen osa-alueita olisi kuitenkin muutettava, jotta siitä tulisi vieläkin toimivampi ja tehokkaampi. Useimmat muutokset tähtäävät järjestelmän epävarmuuden vähentämiseen ja ennustettavuuden lisäämiseen. Tämä on tärkeää ympäristönsuojelun kannalta, koska epävarmuus haittaa sellaisten tulevaisuuden investointien suunnittelua, joilla voitaisiin vähentää päästöjä – esimerkiksi energiatehokkuutta lisäämällä tai vanhaa kapasiteettia uusimalla.

Tehokkaimpien toimijoiden palkitseminen

Vähäisten hiilidioksidipäästöjen yhteiskunnan kehittymiseen tähtäävien pyrkimysten kulmakivi on energiatehokkuus. Jos päästöoikeuksia myönnetään ilmaiseksi, niitä ei näin ollen saisi myöntää historialliselta pohjalta (tosiasiassa viranhaltijoita tukien), vaan sen perusteella, mitkä ovat parhaat käytännöt tai parhaat käytettävissä olevat tekniikat. Kun oikeuksia myönnetään parhaimpien vertailuarvojen mukaan, järjestelmä palkitsee energiatehokkaita yrityksiä, jotka ovat investoineet ympäristölle ystävällisiin tuotantomenetelmiin. Kunkin teollisuudenalan olisi ehdottomasti yhdessä laadittava kyseiset vertailuarvot mahdollisimman nopeasti, koska yhdenmukaistettujen vertailuarvojen puuttuessa ei ilmaisia päästöoikeuksia saisi myöntää. Energiatehokkuus on kustannustehokkain ja heti käytössä oleva työkalu päästöjen vähentämiseksi sekä energian toimitusvarmuuden ja kilpailun parantamiseksi. Jo nyt on olemassa suuri valikoima energiatehokkuutta edistäviä tekniikoita, jotka voidaan ottaa käyttöön lyhyen ajan sisällä. Tulevaisuudessa EU ETS ‑järjestelmä voitaisiin liittää harmonisoituun valkoisten todistusten järjestelmään, jolla edistetään energiansäästöä ja energiatehokkuutta. On tärkeää, että komissio harkitsee kunnolla näitä mahdollisuuksia.

Huutokaupasta saatavat tulot

On arvioitu, että päästöoikeuksien huutokaupoista saatavat tulot ovat vähintään 33 miljardia euroa vuodessa (olettaen, että huutokauppa koskee vain voimalaitostoimialaa ja että hiilidioksidin hinta on suhteellisen alhainen)[2]. Ehdotuksen mukaan nämä tulot päätyvät jäsenvaltioiden talousarvioihin siten, että niillä on moraalinen velvollisuus osoittaa osa tuloista ilmastonmuutoksen torjuntaan sen laajassa merkityksessä. Tämä tapa ei kuitenkaan ole tarpeeksi tehokas, ja tulot voivat ”kadota” kansalliseen talousarvioon. Tällöin menetettäisiin tilaisuus käyttää rahat mieluiten EU:n tasolla tapahtuvaan päästöjen vähentämiseen ja kehitysmaiden tukemiseen.

Sisäpiiritieto ja markkinoiden manipulointi

Viikoittain kaupataan keskimäärin yli 10 miljoonaa päästöoikeutta, mikä tarkoittaa useiden miljardien eurojen markkinoita. Näiden oikeuksien oikeudellinen luonne on kuitenkin epäselvä. Jotkut maat pitävät niitä rahoitusvälineinä, joiden kauppaa valvovat rahoituspalveluviranomaiset. Toiset taas katsovat, että ne ovat normaalia kauppatavaraa ja että vain niiden johdannaiset ovat rahoitusvälineitä.[3] Markkinoiden manipuloinnin ja sisäpiirikauppojen välttämiseksi on tärkeää miettiä, miten rahoitusmarkkinoita varten tarkoitettuja sääntöjä sovelletaan päästöoikeuksiin. Jos samanlaisia sääntöjä sovelletaan, markkinoiden hinnanmuodostus perustuu lähinnä markkinoihin liittyviin tietoihin eikä niinkään kilpailun vastaiseen spekulointiin esimerkiksi riskirahastoissa tai valtion omistamissa sijoitusyhtiöissä. Lisäksi olisi asetettava tiukat ja selkeät säännöt sille, miten komissio ja jäsenvaltiot voivat julkaista markkinoiden kannalta merkittävää tietoa, koska tällaisten tietojen julkistamisella voi olla valtavat taloudelliset vaikutukset. Samoja sääntöjä olisi sovellettava myös osakemarkkinoiden kannalta merkittävään tietoon.

Hiilivuoto

Niin kauan kuin maailmanlaajuisia lainsäädäntöpuitteita ei ole olemassa, liian raskas päästövähennyssuunnitelma voi johtaa siihen, että yritykset siirtävät tuotantonsa EU:n ulkopuolelle. Tällä olisi taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia, mutta sen lisäksi sillä vaarannettaisiin ympäristötavoitteet, koska sama päästöjen valvonta ei enää koskisi kyseisiä yrityksiä. Komissio myöntää ongelman olemassaolon, mutta lykkää ratkaisun tekemistä: hiilivuodon riskiryhmässä olevat alat kartoitetaan vuoteen 2010 mennessä, ja vuoteen 2011 mennessä komissio tekee ehdotuksen, jolla pyritään estämään hiilivuoto (100-prosenttisesti ilmaiset oikeudet ja/tai tuonnin kattaminen EU ETS ‑järjestelmästä). Lisäksi riskiryhmässä olevien alojen luettelo tarkistetaan kolmen vuoden välein. Esittelijä suosii selvästi globaalia sopimusta, joka kattaisi kaikki asiaan kuuluvat yritykset ja alat. Ellei tätä tavoitetta saavuteta, seuraavaksi paras vaihtoehto olisi globaali alakohtainen sopimus, johon sisältyisivät puolueettomat, todennettavissa olevat päästövähennystavoitteet. Siinä tapauksessa, ettei kumpikaan vaihtoehto toteudu, EU:n on toteutettava mekanismi, joka takaa tarvittavan varmuuden ja ennustettavuuden pitkän ajan investoinneille ja omaisuussalkkujen uusiutumisen näillä aloilla. Kun otetaan huomioon, että järjestelmä käynnistyy vuonna 2013, yritykset ja sijoittajat tarvitsevat jo aiemmin pitkän ajan varmuuden siitä, kuinka paljon oikeuksia kukin ala saa. Toisaalta kansainvälisiä neuvotteluja voi tarpeettomasti haitata se, jos EU määrittelee jo nyt, mitkä alat saavat ilmaisten oikeuksien suojan. Paras tapa lisätä markkinatoimijoiden varmuutta vaarantamatta kansainvälisiä neuvotteluja on nopeuttaa komission aikataulua ja pidentää tarkistusten välistä aikaa ja samalla varmistaa, ettei ilmoituksia julkaista ennen joulukuussa 2009 odotettavissa olevaa kansainvälisten neuvottelujen päättymistä.

Pk-yritykset ja hallinnollinen taakka

Pk-yritysten edun mukaista on ryhtyä toimeen ja investoida vähäpäästöiseen teknologiaan. Niiden erityistilanne on kuitenkin otettava huomioon täsmällisessä lainsäädännössä. Ehdotuksessa sallitaan pienten polttolaitosten (alle 25MW) jäävän järjestelmän ulkopuolelle, jos niillä on käytössä vastaavia toimenpiteitä. Tämä raja on melko alhainen. Kolmannes kaikista järjestelmässä mukana olevista polttolaitoksista on suhteellisen pieniä (alle 50MW), mutta yhteensä niiden osuus kaikista raportoiduista päästöistä on vain kaksi prosenttia.[4] Näyttäisikin olevan kustannustehokasta nostaa raja-arvoa, jonka alle jäävät pienet laitokset voivat jäädä pois järjestelmästä, esimerkiksi IPPC-sopimuksen tasolle.

Yhdenmukaistamisen jatkaminen

Oikeudellisen varmuuden lisääminen ja toimintamahdollisuuksien parantaminen edellyttäisi yhdenmukaistamisen jatkamista. Sitä vaativat määritelmät (esimerkiksi markkinoiden sulkemista koskeva määritelmä), mutta myös palkkiot/veloitukset ja sakot/seuraamukset. Esimerkiksi enin sakko samasta rikkomuksesta poikkeaa jäsenvaltiosta toiseen merkittävästi eli 600 eurosta 15 miljoonaan euroon.

Kansainväliset näkökohdat

EU ETS ‑järjestelmän on oltava ensimmäinen askel kohti maailmanlaajuista päästökauppaa. Tämän vuoksi on tärkeää, että siihen voidaan yhdistää muita kauppajärjestelmiä ja että EU:n rajoilla sijaitsevia kolmansia maita kannustetaan – kaikkia mahdollisia yhteisön välineitä hyväksi käyttäen – liittymään EU ETS ‑järjestelmään. EU:n on käytettävä hyväksi EU ETS ‑järjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia myös kehitysmaiden osalta ja tehtävä tarvittavat investoinnit sekä siirrettävä tietoa, jotta näistäkin maista tulisi hiilivapaita.

TARKISTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 2 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(2) Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC), joka hyväksyttiin yhteisön puolesta ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen tekemisestä 15 päivänä joulukuuta 1993 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/69/EY, perimmäisenä tavoitteena on ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien vakauttaminen sellaiselle tasolle, että estetään ihmisen toiminnan vaaralliset vaikutukset ilmastojärjestelmään. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi maapallon keskimääräisen vuosittaisen pintalämpötilan kokonaisnousu saisi olla enintään 2 celsiusastetta suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viimeisimmän raportin mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että koko maailman kasvihuonekaasupäästöjen kasvu pysähtyy vuoteen 2020 mennessä. Tämä vaatii yhteisöltä lisäponnistuksia sekä kehittyneiden maiden saamista nopeasti mukaan päämäärän tavoitteluun. Lisäksi olisi kannustettava kehitysmaita osallistumaan päästöjen vähentämiseen.	(2) Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC), joka hyväksyttiin yhteisön puolesta ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen tekemisestä 15 päivänä joulukuuta 1993 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/69/EY, perimmäisenä tavoitteena on ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien vakauttaminen sellaiselle tasolle, että estetään ihmisen toiminnan vaaralliset vaikutukset ilmastojärjestelmään. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi maapallon keskimääräisen vuosittaisen pintalämpötilan kokonaisnousu saisi olla enintään 2 celsiusastetta suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viimeisimmän raportin mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että koko maailman kasvihuonekaasupäästöjen kasvu pysähtyy vuoteen 2020 mennessä. Tämä vaatii yhteisöltä lisäponnistuksia, kehittyneiden ja vasta teollistuneiden maiden saamista nopeasti mukaan päämäärän tavoitteluun ja kehitysmaiden osallistumista päästöjen vähentämiseen.
Perustelu
Ottaen huomioon vasta teollistuneiden maiden jatkuvasti lisääntyvät päästöt on tarpeen asettaa tavoite, jonka mukaan varmistetaan niiden osallistuminen eikä pelkästään pyritä rohkaisemaan niitä tekemään näin.
Tarkistus  2 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(3 a) Ilmastonmuutosta käsittelevän Balin konferenssin (COP 13 ja COP/MOP 3) tuloksista 31. tammikuuta 2008 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti toisti kantansa, jonka mukaan teollisuusmaiden on sitouduttava vähentämään päästöjään vähintään 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 60–80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tilanteeseen verrattuna. Koska Euroopan unioni odottaa, että Kööpenhaminassa vuonna 2009 pidettävässä osapuolten viidennessätoista konferenssissa päädytään positiiviseen tulokseen, sen pitäisi aloittaa päästöjen vähentämistä koskevien tiukempien tavoitteiden valmistelu vuoden 2020 ja sen jälkeisen ajan osalta, ja sen tulisi pyrkiä varmistamaan, että vuoden 2013 jälkeen yhteisön järjestelmä mahdollistaa tarvittaessa tiukemmat päästökatot osana unionin tukea uudelle kansainväliselle sopimukselle.
Perustelu
On tärkeää painottaa Euroopan parlamentin vahvoja päämääriä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Tämä voidaan saavuttaa parhaiten tekemällä kansainvälinen sopimus, josta pitäisi päästä yhteisymmärrykseen Kööpenhaminassa vuoden 2009 lopussa. Tämä ehdotus pitäisi nähdä todisteena EU:n vahvasta sitoumuksesta asiaan, mutta myös merkkinä siitä, että EU valmistautuu uuden sopimuksen mukanaan tuomiin tiukempiin tavoitteisiin.
Tarkistus  3 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(4) Edellä tarkoitettujen pitkän aikavälin tavoitteiden edistämiseksi olisi tehtävä ennakoiva suunnitelma yhteisön järjestelmään kuuluvien laitosten päästöjen vähentämiseksi. Jotta yhteisön sitoumus kasvihuonekaasujen vähentämisestä vähintään 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna voitaisiin saavuttaa kustannustehokkaasti, kyseisille laitoksille jaettavien päästöoikeuksien määrän olisi vuoteen 2020 mennessä oltava 21 prosenttia pienempi kuin niiden vuoden 2005 päästömäärä.	(4) Edellä tarkoitettujen pitkän aikavälin tavoitteiden edistämiseksi olisi tehtävä ennakoiva suunnitelma yhteisön järjestelmään kuuluvien laitosten päästöjen vähentämiseksi. Jotta yhteisön sitoumus kasvihuonekaasujen vähentämisestä vähintään 20 prosentilla kansainvälisesti tunnustettuun Kioton pöytäkirjan perusvuoteen 1990 verrattuna voitaisiin saavuttaa kustannustehokkaasti, kyseisille laitoksille jaettavien päästöoikeuksien määrän olisi vuoteen 2020 mennessä oltava 21 prosenttia pienempi kuin niiden vuoden 2005 päästömäärä.
Perustelu
Tämän mukaisesti 20 prosentin vähennys vuoteen 1990 verrattuna vastaa 4,65 miljardin tonnin kokonaispäästömäärää. Alojen, jotka eivät kuulu päästökaupan piiriin, olisi vuoteen 2020 mennessä vähennettävä päästöjä 2,67 miljardia tonnia. Lisäksi laskelmasta käy ilmi komission väitteen vastaisesti, että päästökauppaan sitoutuneilta aloilta olisi vaadittava päästöjen vähentämistä 15 prosentilla vuoteen 2005 verrattuna.
Tarkistus  4 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(7 a) Maassa kasvavat puut samoin kuin puu ja sen johdannaiset muodostavat erittäin tärkeän hiilen talteenotto- ja varastointilähteen. Lisäksi puun avulla voidaan torjua kasvihuoneilmiötä, kun puu korvaa fossiilisen energian. Metsät siis muodostavat todelliset luonnolliset hiilivarastot, mutta hiilidioksidi vapautuu ilmakehään, kun metsiä hakataan tai ne palavat, mistä syystä on tärkeää ottaa käyttöön metsien suojelumekanismeja ilmaston lämpenemisen lieventämiseksi.
Perustelu
Maankäytön muutosten (esimerkiksi trooppisten metsien hävitys) osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on 20 prosenttia. Pelkästään metsien hävittämisestä aiheutuu vuosittain maailmanlaajuisesti 6 miljardin tonnin hiilidioksidipäästöt.
Yksin Ranskan hiilivaraston suuruus on 15,6 miljoonaa tonnia, ja se varastoi 10 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Korvausarvoksi on arvioitu 14 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Jos metsiä ja puuta ei olisi, Ranskan hiilidioksidipäästöt olisivat 108 miljoonaa tonnia suuremmat, mikä olisi noin 20 prosenttia enemmän.
Tarkistus  5 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(7 b) Kun otetaan huomioon metsäalan tarjoama merkittävä potentiaali ilmaston lämpenemisen lieventämiseksi, käyttöön olisi otettava kannustustoimenpiteitä tämän arvostamiseksi ja kehittämiseksi siten, että otetaan huomioon metsän toteuttamat muut tehtävät.
Perustelu
Tarkistuksessa otetaan huomioon vuoden 2007 hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raportti, jossa todetaan, että pitkällä aikavälillä metsien kestävät kehitysstrategiat, joiden avulla pyritään ylläpitämään tai kasvattamaan metsien hiilivarastoja tuottamalla puuta, kuitupuuta ja puuenergiaa, lieventävät kaikkein merkittävimmällä tavalla ilmaston lämpenemistä. Lisäksi palautetaan mieliin Euroopan parlamentin 15. marraskuuta 2007 antama päätöslauselma, jossa Euroopan komissiota kehotetaan sisällyttämään tietty metsätaloudellinen toiminta päästökauppajärjestelmään.
Tarkistus  6 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(8 a) Direktiivi 2003/87/EY ja sitä muuttanut direktiivi 2004/101/EY olisi mukautettava maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta (LULUCF) koskeviin Kioton pöytäkirjassa mainittuihin toimenpiteisiin.
Perustelu
Kioton pöytäkirjan liitteessä B teollisuusmaille annetaan tilastollisia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Monissa artikloissa mainitaan LULUCF-toimet (englanninkielisistä sanoista "Land Use, Land Use Change and Forestry"), eli kyseessä on metsitys, metsän uudistaminen, metsänhakkuu, metsien hallinta, maankäytön hallinta, laidunmaan hallinta, kasvillisuuden palauttaminen.
Tarkistus  7 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(8 b) On syytä liittää yhteisön järjestelmä ja Kioton pöytäkirjan hankemekanismit, joihin sisältyvät LULUCF-toimet, kokonaisuudessaan direktiivien 2003/87/EY ja 2004/101/EY, soveltamisalaan.
Perustelu
27. lokakuuta 2004 annetussa direktiivissä 2004/101/EY, jolla muutetaan direktiiviä 2003/87/EY, jätetään sen soveltamisalan ulkopuolelle metsä- ja maatalouteen liittyvät toimet.
Metsäteollisuus ja monet ympäristöjärjestöt kannattavat LULUCF-toimien sisällyttämistä EU:n päästökauppajärjestelmään. Ne korostavat näiden toimintojen huomattavaa vaikutusta ilmastonmuutokseen: metsänhakkuu aiheuttaa peräti 20 prosenttia maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Näiden toimien sisällyttäminen direktiiviin olisi myös keino edistää kehitysmaiden kestävää kehitystä.
Tarkistus  8 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 8 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(8 c) Komission olisi tarkasteltava menettelyjä, joilla LULUCF-toimet sisällytettäisiin direktiivin 2003/87/EY ja direktiivin 2004/101/EY soveltamisalaan, teknisen edistyksen ja Balin konferenssissa saavutettujen parannettujen ehdotusten valossa. Komission olisi annettava aiheesta lainsäädäntöehdotus Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään vuoden 2008 lopussa.
Perustelu
Tietyt jäsenvaltiot moittivat Euroopan komissiota, koska tämä ei ole riittävästi perustellut päästöstään jättää LULUCF-toimet direktiivin ulkopuolelle, ja pitävät komission päätöstä valitettavana, koska 9. maaliskuuta 2007 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä ja Balin ilmastokonferenssista 15. marraskuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa komissiota kehotettiin tutkimaan LULUCF-toimien sisällyttämistä EU:n päästökauppajärjestelmään. Näiden toimien toteuttaminen kehitysmaissa merkitsisi huomattavaa rahoituslähdettä, ja sen avulla voitaisiin varmistaa luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja turmeltuneiden metsien kunnostaminen.
Tarkistus  9 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Jos on käytössä muita vastaavia, erityisesti verotuksellisia keinoja sellaisten pienten laitosten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, joiden päästöjen määrä on enintään 10 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa, olisi voitava turvautua menettelyyn, jolla jäsenvaltiot voivat jättää tällaiset pienet laitokset päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle niin pitkään kuin kyseisiä toimenpiteitä sovelletaan. Edellä tarkoitetun päästökynnyksen avulla voidaan yksinkertaistaa hallintoa ja saada siten suhteessa paras hyöty vähentyneinä hallinnollisina kustannuksina kutakin järjestelmän ulkopuolelle jäävää tonnia kohden. Viisivuotisista jakokausista luopumisen vuoksi sekä varmuuden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi olisi säädettävä kasvihuonekaasujen päästölupien tarkistusväleistä.	(10) Jos on käytössä muita vastaavia, erityisesti verotuksellisia keinoja sellaisten pienten laitosten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, joiden päästöjen määrä on enintään 25 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa, olisi voitava turvautua menettelyyn, jolla jäsenvaltiot voivat jättää tällaiset pienet laitokset päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle niin pitkään kuin kyseisiä toimenpiteitä sovelletaan, vaikka olisikin sallittava, että tällaiset laitokset voivat vapaaehtoisesti pysyä yhteisön järjestelmässä. Edellä tarkoitetun päästökynnyksen avulla voidaan yksinkertaistaa hallintoa ja saada siten suhteessa paras hyöty vähentyneinä hallinnollisina kustannuksina kutakin järjestelmän ulkopuolelle jäävää tonnia kohden. Tämän direktiivin tarkistuksen yhteydessä huomiota pitäisi kiinnittää kyseisen päästökynnyksen muuttamiseen ottaen huomioon pienten laitosten osuus kokonaispäästöistä, hallinnolliset rasitteet ja muiden vastaavien keinojen käyttöön ottamisen yhteydessä hankittu kokemus. Viisivuotisista jakokausista luopumisen vuoksi sekä varmuuden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi olisi säädettävä kasvihuonekaasujen päästölupien tarkistusväleistä.
Perustelu
On tärkeää jatkaa sellaisten mahdollisten keinojen etsimistä, joiden avulla voitaisiin entisestään vähentää pk-yrityksiin kohdistuvia hallinnollisia rasitteita, välttää tarpeettomia hallinnollisia kustannuksia ja byrokratiaa sekä parantaa järjestelmän tehokkuutta. Tällä hetkellä kolmasosa kaikista järjestelmään kuuluvista laitoksista on pieniä laitoksia, jotka yhdessä aiheuttavat vain kaksi prosenttia raportoiduista kokonaispäästöistä.
Tarkistus  10 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) Euroopan taloudelta vaadittavien lisäponnistusten vuoksi on muun muassa välttämätöntä, että yhteisön järjestelmä toimii talouden kannalta mahdollisimman tehokkaasti ja perustuu koko yhteisössä täysin yhdenmukaistettuihin päästöoikeuksien jakoedellytyksiin. Sen vuoksi huutokaupan olisi oltava jakamisen perusperiaate, sillä huutokauppa on yksinkertaisin jakotapa, ja sitä pidetään yleensä myös taloudellisesti tehokkaimpana. Sen avulla voidaan myös ehkäistä ansiottomat voitot ja turvata uusille osallistujille ja keskimääräistä nopeammin kasvaville talouksille samanlainen kilpailuasema jo olemassa olevien laitosten kanssa.	(13) Euroopan taloudelta vaadittavien lisäponnistusten vuoksi on muun muassa välttämätöntä, että yhteisön järjestelmä toimii talouden kannalta mahdollisimman tehokkaasti ja perustuu koko yhteisössä täysin yhdenmukaistettuihin päästöoikeuksien jakoedellytyksiin. Sen vuoksi huutokauppa on jakamisen perusperiaate, sillä huutokauppa on yksinkertaisin jakotapa, ja sitä pidetään yleensä myös taloudellisesti tehokkaimpana. Sen avulla voidaan myös ehkäistä ansiottomat voitot ja turvata uusille osallistujille ja nopeasti kasvaville talouksille samanlainen kilpailuasema jo olemassa olevien laitosten kanssa. Komission pitäisi valvoa huutokauppaa ja sen jälkeistä hiilidioksidimarkkinoiden toimintaa varmistaakseen, että nämä kaksi tavoitetta saavutetaan. Jotta voidaan varmistaa yleinen ja yhtenäinen lähestymistapa huutokauppaan unionin alueella, komission tai sen osoittaman toimivaltaisen elimen tulisi hallinnoida huutokauppaa. Näin voitaisiin myös varmistaa, että huutokaupan tuotot voidaan yhdistää ja hyödyntää tehokkaammin ja toimivammin.
Perustelu
Jotta voidaan minimoida epävarmuus liiketoiminnassa, edetä kohti yhdenmukaisuutta ja maksimoida tehokkuus, huutokauppaa pitäisi hallinnoida keskitetysti. Lisäksi komission olisi valvottava huutokaupan vaikutusta varmistaakseen, että sillä saadaan aikaan luvatut hyödyt.
Tarkistus 11 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(16 a) Jotta voidaan varmistaa hiilidioksidi- ja sähkömarkkinoiden kunnollinen toiminta, vuoden 2013 jälkeistä ajanjaksoa koskevan päästöoikeuksien huutokaupan pitäisi alkaa viimeistään vuonna 2011 ja perustua hyvissä ajoin etukäteen määriteltyihin selkeisiin ja objektiivisiin periaatteisiin.
Perustelu
On tärkeää, että hiilidioksidimarkkinat toimivat oikea-aikaisesti ja tehokkaasti ja että niillä on riittävä likviditeetti, jotta voidaan tukea sähkömarkkinoiden tehokasta toimintaa. Koska termiinisopimukset ovat ominaisia näille markkinoille, itse huutokaupan toteuttaminen pitäisi aloittaa hyvissä ajoin ennen kyseistä ajanjaksoa. Huutokauppaa koskevat periaatteet ja sen suunnittelua koskevat yksityiskohtaiset säännökset pitäisi lisäksi julkaista hyvissä ajoin etukäteen, jotta yritykset voivat optimoida tarjouksen tekemistä koskevat strategiansa.
Tarkistus  12 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(18 a) Komission olisi edelleen tutkittava muita keinoja, joiden avulla voidaan edistää päästöjen kannalta tehokkaimpia ja energiatehokkaimpia käytäntöjä yhteisön järjestelmään kuuluvilla aloilla ja muilla aloilla. Sen pitäisi vuoden 2009 syyskuuhun mennessä tutkia etenkin mahdollisuutta kehittää EU:n laajuinen valkoisten todistusten järjestelmä, joka palkitsisi energiatehokkaat investoinnit.
Perustelu
Energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista annetun direktiivin 2006/32/EY 4 artiklan 5 kohdassa komissiota vaaditaan tutkimaan, onko direktiivin kolmen ensimmäisen soveltamisvuoden perusteella aiheellista tehdä ehdotus uudeksi direktiiviksi, jossa otetaan käyttöön valkoisia todistuksia. Tämän tärkeän tutkimuksen toteuttamiselle ei kuitenkaan aseteta tarkkaa päivämäärää. "Euro White Cert" -hankkeessa tutkitaan parhaillaan mahdollisuutta luoda EU:n laajuinen valkoisten todistusten järjestelmä ja sen mahdollisia yhteyksiä EU:n päästökauppajärjestelmään.
Tarkistus  13 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(20 a) Kilpailun kohtuutonta vääristymistä ei saisi luoda laitosten välille huolimatta siitä, ulkoistetaanko ne vai ei.
Perustelu
Kaikkia sisämarkkinoiden häiriöitä, jotka aiheutuvat päästöoikeuksien jakamisesta ja jotka aiheuttaisivat muutoksen ulkoistetuista laitoksista sisäistettyihin laitoksiin, joiden seurauksesta hiilidioksidipäästöt lisääntyisivät, olisi vältettävä. EU:n päästökauppajärjestelmän tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, ja nykyisten menetelmien lopettaminen teollisuuskaasujen valmistamiseksi energiatehokkaalla tavalla voisi aiheuttaa kielteisen vaikutuksen.
Tarkistus  14 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 29 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(29 a) Jotta voidaan parantaa avoimuutta ja estää markkinoiden väärinkäyttö päästölupien ja niiden johdannaisten kauppaa koskeva vahingollinen spekulaatio mukaan lukien, komission olisi harkittava rahoitusvälineisiin liittyvien yhteisön sääntöjen soveltamista päästökauppaan sekä tällaiseen kaupankäyntiin mahdollisesti vaikuttavien markkinaherkkien tietojen julkaisemista. Komission olisi jatkettava hiilidioksidimarkkinoiden kehityksen valvontaa sen varmistamiseksi, että yhteisön järjestelmä täyttää edelleen alkuperäisen tarkoituksensa, joka on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kustannustehokkaalla ja taloudellisesti kannattavalla tavalla.
Perustelu
On erittäin tärkeää varmistaa rahoitusvälineitä koskevien sääntöjen soveltaminen päästöoikeuksien kauppaan yritysmaailman luottamuksen parantamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi. Sisäpiirikauppa ja markkinoiden manipulointi eivät pelkästään saata vääristää markkinoita, vaan ne voivat myös vähentää markkinoiden uskottavuutta ja sijoittajien luottamusta niihin, mikä johtaisi vääriin hintasignaaleihin ja puuttuvaan likviditeettiin markkinoilla. Kun päästöoikeudet määritellään rahoitusvälineiksi, niitä koskeva kauppa kuuluu lisäksi rahoitusalan viranomaisten valvonnan alaan, ja siihen sovelletaan esimerkiksi sijoitusrahastoja koskevia sääntöjä.
Tarkistus  15 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 31 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(31 a) Unionin rajanaapureina olevia kolmansia maita pitäisi rohkaista liittymään yhteisön järjestelmään, jos ne noudattavat tämän direktiivin säännöksiä. Komission olisi kaikin keinoin pyrittävä edistämään tätä tavoitetta ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden sekä Euroopan naapuruuspolitiikan alaan kuuluvien maiden kanssa käytävissä neuvotteluissa ja niille annettavan taloudellisen ja teknisen avun yhteydessä. Tämä helpottaisi teknologian ja tiedon siirtoa näihin maihin, mikä on tärkeä keino tuoda taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä etuja kaikille.
Perustelu
On tärkeää rohkaista EU:n naapurialueilla sijaitsevia kolmansia maita liittymään EU:n päästökauppajärjestelmään. Tämä on tärkeää paitsi ympäristöön ja kehitykseen liittyvästä näkökulmasta, mutta sen avulla voidaan myös torjua toimintaansa rajan yli siirtävien EU:n yritysten aiheuttama hiilivuodon uhka.
Tarkistus  16 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 33 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(33 a) On tärkeää, että yhteisön järjestelmää laajennetaan tulevaisuudessa siten, että se sisältää muita tärkeitä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajia erityisesti liikenteen alalta, kuten laivaliikenteen toiminnanharjoittajia. Tämän vuoksi komission olisi mahdollisimman pian ehdotettava asianmukaisia tarkistuksia ja toteutettava vaikutustenarviointi, jotta laivaliikenneala voidaan liittää yhteisön järjestelmään vuoteen 2013 mennessä ja jotta voidaan määrittää ajankohta tieliikenteen sisällyttämiselle järjestelmään.
Perustelu
On tärkeää jatkaa toimia liikenteen ja erityisesti laivaliikenteen sisällyttämiseksi EU:n päästökauppajärjestelmään. Tällä hetkellä asianmukainen vaikutustenarviointi ja luotettavat tiedot puuttuvat. Seuraavan uudelleentarkastelun yhteydessä komission pitäisi kuitenkin laajentaa järjestelmää.
Tarkistus  17 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 33 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(33 b) Jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla, komission tulisi tarvittaessa antaa suuntaviivat tai tehdä ehdotuksia direktiivin soveltamisen yhdenmukaistamiseksi esimerkiksi määritelmien, maksujen ja rangaistusten osalta.
Perustelu
Oikeusvarmuuden lisäämiseksi ja todellisten tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi EU:ssa voidaan hahmotella pidemmälle menevää yhdenmukaistamista esimerkiksi määritelmien (päättäminen), maksujen ja jäsenvaltioissa käyttöön otettujen rangaistusten osalta.
Tarkistus  18 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 34 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(34 a) Tämän direktiivin soveltamista koskevien tietojen pitäisi olla helposti saatavilla erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset). Jäsenvaltioiden pitäisi perustaa kansallisia neuvontapalveluja auttaakseen yrityksiä ja erityisesti pk-yrityksiä noudattamaan tämän direktiivin vaatimuksia.
Perustelu
Monet EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvista yrityksistä ovat pk-yrityksiä, joilla ei ole riittäviä voimavaroja ja jotka saattavat suuriin yrityksiin verrattuna olla epäedullisessa asemassa päästöoikeuksien saamisen suhteen joko huutokaupan tai kaupan keinoin. Vähintä, mitä voidaan tehdä, on toimittaa niille helposti saatavilla olevia tietoja yksityiskohtaisista vaatimuksista. Paras käytännön keino tämän toteuttamiseksi vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen riippuen käytössä olevasta erityisestä toimielinjärjestelmästä, kuten tehtiin REACH-direktiivin yhteydessä.
Tarkistus  19 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – -1 kohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 1 artikla
Komission teksti Tarkistus (-1) Korvataan 1 artikla seuraavasti:   "Tällä direktiivillä perustetaan kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä yhteisössä (jäljempänä "yhteisön järjestelmä") kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä kustannustehokkaasti että taloudellisesti, ja edistetään innovointia sekä ylläpidetään ja parannetaan kilpailukykyä."
Perustelu
Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän tulisi johtaa vähähiilisiin innovaatioihin, jotka antavat Euroopan unionissa toimiville yrityksille pitkän aikavälin hyödyn unionin ulkopuolella oleviin kilpailijoihin verrattuna. Tapauksissa, joissa päästökauppajärjestelmä aiheuttaa hiilivuodon riskin, Euroopan unionin yritysten kilpailukykyä olisi ylläpidettävä.
Tarkistus  20 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta – a alakohta Direktiivi 2003/87/EY 3 artikla – c alakohta
Komission teksti Tarkistus ”c) ’kasvihuonekaasuilla’ liitteessä II lueteltuja kaasuja ja muita ilmakehän sekä luonnollisia että ihmisen toiminnan aiheuttamia kaasumaisia ainesosia, jotka ottavat vastaan ja lähettävät edelleen infrapunasäteilyä;” ”c) ’kasvihuonekaasuilla’ liitteessä II lueteltuja kaasuja ja muita kaasuja, jotka on kansainvälisessä sopimuksessa sellaisiksi määritelty;”
Tarkistus  21 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta – b alakohta Direktiivi 2003/87/EY 3 artikla – h alakohta
Komission teksti Tarkistus ”h) ’uudella osallistujalla’ yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintaa harjoittavaa laitosta, joka on saanut kasvihuonekaasujen päästöluvan sen jälkeen, kun 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo on toimitettu komissiolle;” ”h) ’uudella osallistujalla’ yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintaa harjoittavaa laitosta, joka on saanut kasvihuonekaasujen päästöluvan tai joka on luonteensa tai toimintansa muutoksesta tai suorituskykynsä merkittävästä kasvusta johtuen saanut kasvihuonekaasujen päästölupansa päivitettyä sen jälkeen, kun 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo on toimitettu komissiolle;”
Tarkistus  22 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta – c alakohta Direktiivi 2003/87/EY 3 artikla – u alakohta
Komission teksti Tarkistus u)’sähköntuottajalla’ laitosta, joka on tuottanut 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sen jälkeen sähköä myytäväksi kolmansille osapuolille ja joka kuuluu ainoastaan liitteessä I tarkoitettuun ryhmään ”sähkön ja lämmön tuotanto.” u)’sähköntuottajalla’ laitosta, joka on tuottanut 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sen jälkeen sähköä myytäväksi kolmansille osapuolille, joka pääasiassa tuottaa sähköä julkisiin verkkoihin ja joka kuuluu ainoastaan liitteessä I tarkoitettuun ryhmään ”sähkön ja lämmön tuotanto.”
Perustelu
Kansainväliselle kilpailulle altistumisen myötä sähkön omavaraisille tuottajille on myönnettävä ilmaisia päästöoikeuksia. Muilla teollisuuden aloilla kuin julkisten verkkojen sähköntuottajilla on edelleen oltava mahdollisuus käyttää niiden investoimia omia energiantuotantolaitoksiaan. Tästä syystä määritelmää olisi muutettava. Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 19 päivänä joulukuuta 1996 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä määriteltyjä omavaraisia tuottajia, joilla tarkoitetaan "luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tuottaa sähköä pääasiassa omaan käyttöönsä" ei pitäisi jättää ilmaisten päästöoikeuksien ulkopuolelle.
Tarkistus  23 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta – c alakohta Direktiivi 2003/87/EY 3 artikla – u a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus u a) 'ulkoistetulla laitoksella' laitosta, jonka omistaja ja/tai käyttäjä on kolmas osapuoli ja joka täyttää tehtävän, josta vaihtoehtoisesti voitaisiin huolehtia kyseisen taloudellisen sektorin tuotantoprosessiin integroidulla sisäisellä tuotannolla.
Perustelu
Termi 'ulkoistettu laitos' on määriteltävä sen välttämiseksi, että ne kärsisivät erilaisista päästöoikeuksien jakelumenetelmistä ja näin ollen erilaisista kustannuksista, jotka olisivat suurempia kuin niiden alojen sisäisessä tuotannossa, joille ne toimittavat sähköä.
Tarkistus  24 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta – c alakohta Direktiivi 2003/87/EY 3 artikla – u b alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus u b) 'kansainvälisellä sopimuksella' sopimusta sellaisten maiden välillä, jotka ovat liittyneet ilmastonmuutosta koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimukseen (UNFCCC), jolla pyritään vähentämään maailmanlaajuisia päästöjä siten, että puututaan tehokkaasti ilmastonmuutokseen eli rajoitetaan maailmanlaajuinen lämpötilan nousu 2 celsiusasteeseen, ja joka on täytäntöönpantavissa, mitattavissa, raportoitavissa ja todennettavissa; tällaiseen kansainväliseen sopimukseen olisi liityttävä valtaosa alan maailmanlaajuisista toimijoista.
Tarkistus  25 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 4 kohta Direktiivi 2003/87/EY 6 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti Tarkistus ”Toimivaltaisen viranomaisen on vähintään joka viides vuosi tarkasteltava kasvihuonekaasujen päästölupia uudelleen ja tehtävä tarvittaessa aiheellisia muutoksia.” ”Toimivaltaisen viranomaisen on vähintään joka viides vuosi tarkasteltava kasvihuonekaasujen päästölupia uudelleen ja tehtävä tarvittaessa aiheellisia muutoksia uusimpien tieteellisten löydösten mukaisesti.”
Perustelu
Olisi korostettava, että kasvihuonekaasupäästöjen päästöluvat tarkastetaan ja ehdotetut muutokset tehdään uusimpien tieteellisten tietojen mukaisesti.
Tarkistus  26 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus 1. Jäsenvaltioiden on vuodesta 2013 huutokaupattava kaikki päästöoikeudet, joita ei myönnetä ilmaiseksi 10 a artiklan mukaisesti. 1. Komission tai komission osoittaman toimivaltaisen elimen on vuodesta 2013 huutokaupattava kaikki päästöoikeudet, joita ei myönnetä ilmaiseksi 10 a artiklan mukaisesti.
Perustelu
Jotta voidaan minimoida kaupankäynnin epävarmuus, jatkaa yhdenmukaistamista ja maksimoida tehokkuus, huutokauppaa pitäisi hallinnoida keskitetysti.
Tarkistus  27 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 2 kohta – johdantolause
Komission teksti Tarkistus 2. Kunkin jäsenvaltion huutokauppaamien päästöoikeuksien kokonaismäärä määräytyy seuraavasti: 2. Kussakin jäsenvaltiossa huutokaupattujen päästöoikeuksien kokonaismäärä määräytyy seuraavasti:
Perustelu
Vaikka eri jäsenvaltioiden osallistujien käyttöön asetettujen huutokauppaoikeuksien tason muuttaminen on yhä mahdollista, huutokauppaa tulisi silti hallinnoida keskitetysti. Tämä muutos on tarpeellinen asian selventämiseksi.
Tarkistus  28 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti Tarkistus a) 90 prosenttia huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä jaetaan jäsenvaltioiden kesken osuuksiin, jotka ovat yhtä suuria kuin asianomaisen jäsenvaltion osuus todennetuista päästöistä yhteisön järjestelmässä vuonna 2005; a) 80 prosenttia huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä jaetaan jäsenvaltioiden kesken osuuksiin, jotka ovat yhtä suuria kuin asianomaisen jäsenvaltion osuus todennetuista päästöistä yhteisön järjestelmässä vuonna 2008;
Perustelu
Vuosi 2008 on ensimmäinen vuosi, jolloin EU:n yhdenmukaiset päästökauppajärjestelmän tiedot ovat yhteisiä kaikille 27 jäsenvaltiolle. Lisäksi vuodesta 2008 alkaen sovelletaan uutta laitoksen määritelmää.
Tässä ehdotetaan, että Kioton pöytäkirjan vertailuvuoden (-vuosien) ja vuoden 2008 välisen ajanjakson (Kioton pöytäkirjassa esitetyn sitoutumisajanjakson ensimmäinen vuosi) saavutusten perusteella jaetaan ylimääräiset 10 prosenttia jäsenvaltioissa huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä. Tämä ehdotus ilmentää asianmukaisesti Kioton pöytäkirjaan liittyviä eri maiden saavutuksia kevään 2007 ja 2008 Eurooppa-neuvoston päätelmissä esitetyllä tavalla.
Tarkistus  29 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   b a) 10 prosenttia huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä jaetaan jäsenvaltioiden kesken Kioton pöytäkirjan vertailuvuoden ja vuoden 2008 välisen ajanjakson saavutusten perusteella, jotta otettaisiin huomioon ennen yhteisön järjestelmän käyttöönottoa toteutetut toimet.
Perustelu
Vuosi 2008 on ensimmäinen vuosi, jolloin EU:n yhdenmukaiset päästökauppajärjestelmän tiedot ovat yhteisiä kaikille 27 jäsenvaltiolle. Lisäksi vuodesta 2008 alkaen sovelletaan uutta laitoksen määritelmää.
Tässä ehdotetaan, että Kioton pöytäkirjan vertailuvuoden (-vuosien) ja vuoden 2008 välisen ajanjakson (Kioton pöytäkirjassa esitetyn sitoutumisajanjakson ensimmäinen vuosi) saavutusten perusteella jaetaan ylimääräiset 10 prosenttia jäsenvaltioissa huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä. Tämä ehdotus ilmentää asianmukaisesti Kioton pöytäkirjaan liittyviä eri maiden saavutuksia kevään 2007 ja 2008 Eurooppa-neuvoston päätelmissä esitetyllä tavalla.
Tarkistus  30 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 3 kohta
Komission teksti Tarkistus 3. Vähintään 20 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista, mukaan luettuina kaikki tulot kyseisen kohdan b alakohdassa tarkoitetusta huutokaupasta, olisi käytettävä seuraaviin tarkoituksiin: 3. Puolet 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista, mukaan luettuina kaikki tulot kyseisen kohdan b alakohdassa tarkoitetusta huutokaupasta, käytetään tähän tarkoitettuun rahastoon. Enintään puolet rahaston varoista käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja toimivasti seuraaviin tarkoituksiin: a) kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, myös osallistumalla energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävään maailmanlaajuiseen rahastoon, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen sekä päästöjen vähentämistä ja sopeutumista koskevan tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen, mukaan luettuna osallistuminen Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman aloitteisiin; a) kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kehitysmaista, erityisesti vähiten kehittyneistä maista, myös osallistumalla energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävään maailmanlaajuiseen rahastoon; b) uusiutuvia energiamuotoja kehittäminen, jotta voidaan toteuttaa yhteisön sitoumus uusiutuvista lähteistä tuotetun energian 20 prosentin osuudesta vuoteen 2020 mennessä sekä yhteisön sitoumus energiatehokkuuden tehostamisesta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä;   c) erityisesti hiilivoimaloista peräisin olevien kasvihuonekaasujen talteenotto ja geologinen varastointi;   d) metsien hävittämistä estävät toimenpiteet erityisesti vähiten kehittyneissä maissa; d) metsien hävittämistä tai maan kulumista estävät tai haitallisen kehityksen päinvastaiseksi muuttavat toimenpiteet erityisesti vähiten kehittyneissä maissa; e) kehitysmaiden auttaminen sopeutumisessa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin; e) kehitysmaiden auttaminen sopeutumisessa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin;   e a) vähiten kehittyneiden maiden institutionaalisten valmiuksien kehittäminen, jotta nämä voisivat menestyksekkäästi kehittää ja hallinnoida päästöjen vähentämiseen tähtääviä hankkeita.   Loput ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun rahaston varoista käytetään seuraaviin tarkoituksiin:   i) sellaisen tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen, jolla tähdätään päästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin sopeutumiseen, mukaan lukien osallistuminen Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman tai eurooppalaisen teknologiayhteisön puitteissa tehtyihin aloitteisiin;   ii) ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin sopeutumisen helpottaminen yhteisössä; f) pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin liittyviin yhteiskunnallisiin kysymyksiin vastaaminen, esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden ja eristyksen parantaminen; ja iii) pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin liittyviin yhteiskunnallisiin kysymyksiin vastaaminen, esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden ja eristyksen parantaminen;   iv) yhteisön järjestelmän vaikutusten lieventäminen alueilla, joihin kohdistuu erityisiä maantieteellisiä ja väestörakenteellisia haasteita auttamalla niitä kestävän energiapolitiikan kehittämisessä; ja g) yhteisön järjestelmän hallinnollisten kustannusten kattaminen v) yhteisön järjestelmän hallinnollisten kustannusten kattaminen   3 a. Jäsenvaltioiden on palautettava valtiontukia koskevien säännösten mukaisesti 2 kohdassa tarkoitettujen päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista jäljelle jäävä osuus, mukaan luettuna kaikki 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta huutokaupasta saatavat tulot, tutkimukseen, innovointiin sekä alhaisia hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaan teknologiaan tehtäviin investointeihin, mukaan luettuina muun muassa uusiutuva energia, kasvihuonekaasupäästöjen talteenotto ja geologinen varastointi sekä aikaisempaa energiatehokkaammat tuotantoprosessit. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä toimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan, että palautettuja tuloja käytetään ainoastaan näihin tarkoituksiin, ja niiden on mainittava nämä toimenpiteet 4 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa.
Tarkistus  31 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 5 kohta
Komission teksti Tarkistus 5. Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 huutokaupan ajankohtia, hallinnointia ja muita näkökohtia koskevan asetuksen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että huutokauppa toteutetaan avoimesti ja syrjimättömästi. Huutokaupat on suunniteltava siten, että toiminnanharjoittajilla ja erityisesti yhteisön järjestelmään osallistuvilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on täydet mahdollisuudet osallistua ja että mahdolliset muut osallistujat eivät voi haitata huutokaupan sujumista. Kyseisestä toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.” 5. Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 huutokaupan ajankohtia, hallinnointia ja muita näkökohtia koskevan asetuksen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että huutokauppa toteutetaan avoimesti ja syrjimättömästi.   Komissio kuulee kaikkia keskeisiä sidosryhmiä ennen mainitun asetuksen antamista. Huutokaupat on suunniteltava ja toteutettava seuraavalla tavalla:   a) huutokauppojen tarkoituksena on jakaa päästöoikeuksia toiminnanharjoittajille ja/tai markkinoiden välittäjille markkinoiden määrittelemällä hinnalla, eikä pyrkiä tulojen maksimointiin tai ennalta määrätyn hinnan saavuttamiseen;   b) markkinoilla pitäisi olla kaikkina aikoina riittävä likviditeetti, ja etenkin vuonna 2013. Tätä tarkoitusta varten prosessin on oltava ennakoitava erityisesti huutokauppojen ajoituksen ja jaksottamisen sekä huutokaupan kohteeksi tulevien päästömäärien osalta;   c) huutokaupat ovat avoinna kaikille yhteisön järjestelmän piiriin kuuluville, jotka voivat osoittaa taloudelliset vakuudet tarjousten toteuttamisesta;   d) toiminnanharjoittajilla ja erityisesti yhteisön järjestelmään osallistuvilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on oikeudenmukaiset ja yhtäläiset mahdollisuudet osallistua täysimääräisesti huutokauppoihin;   e) osallistumisesta ei saa aiheutua kohtuuttomia taloudellisia rasitteita toiminnanharjoittajille;   f) kaikilla osallistujilla on käytettävissään samat tiedot samaan aikaan; ja   g) osallistujat eivät saa olla vilpillisessä yhteistoiminnassa tai muulla tavoin haitata huutokaupan sujumista.   Ensimmäisessä alakohdassa mainitusta toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Perustelu
Käsiteltävän olevassa c alakohdassa pyritään selventämään huutokauppaan osallistujien määritelmää ja erityisesti varmistamaan, että osallistujat esittävät taloudelliset vakuudet siitä, että he pystyvät toteuttamaan tekemänsä tarjoukset. Jos näin ei tehdä, saattaa syntyä mahdollisuuksia keinotteluun.
Tarkistus  32 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 5 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   5 a. Komissio julkaisee 31 päivään joulukuuta 2008 mennessä päästöoikeuksia koskevan selkeän määritelmän, jolla suljetaan pois mahdollisuus niiden arvopaperisointiin rahamarkkinoilla ja jolla huutokaupoissa annetaan etuoikeutettu asema niille tarjoajille, jotka käyttävät oikeuksiaan energiantuotantoon tai teollisten tuotteiden tuotantoon.
Perustelu
Ilman selkeitä sääntöjä päästöoikeuksista tulee rahoitusalan tuotteita. Jos huutokauppa ja toissijaiset markkinat ovat avoimia kaikille tarjoajille (mukaan lukien yhteisösijoittajat, hedge-rahastot, valtionrahastot jne.), vaarana on, että hinnanmuodostuksesta tulee kaikilta osin keinottelevaa. Tästä syystä alkuperäiseen huutokauppamenettelyn pitäisi olla avoin ainoastaan tarjoajille, jotka tarvitsevat päästöoikeuksia tuotantoprosesseissaan.
Tarkistus  33 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus 1. Komissio hyväksyy viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2011 yhteisön laajuisia ja täysin yhdenmukaistettuja täytäntöönpanotoimenpiteitä 2–6 ja 8 kohdassa tarkoitettujen päästöoikeuksien jakamisesta yhdenmukaistetulla tavalla. 1. Komissio hyväksyy viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010 yhteisön laajuisia ja täysin yhdenmukaistettuja täytäntöönpanotoimenpiteitä 2–6 ja 8 kohdassa tarkoitettujen päästöoikeuksien jakamisesta yhdenmukaistetulla tavalla. Kyseisistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Kyseisistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on – siinä määrin kuin se on toteutettavissa – varmistettava, että oikeudet jaetaan siten, että jako tuottaa kasvihuonekaasuihin, energiatehokkaisiin tekniikkoihin ja päästöjen vähentämiseen liittyviä kannustimia, eli jakotavassa otetaan huomioon tehokkaimmat tekniikat, korvaavat ratkaisut, vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, biomassan käyttö, uusiutuvat energialähteet sekä kasvihuonekaasujen talteenotto ja varastointi, eikä sillä kannusteta päästöjen lisäämiseen. Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta sähköntuotannolle. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä luodaan Euroopan unionin laajuisia, kasvihuonekaasupäästöjä ja energiatehokkuutta koskevia viitearvoja – jotka asetetaan tasolle, jotka vastaavat pienimpiä yksikkökohtaisia hiilidioksidipäästöjä – kunkin alan laitoksille, jotka saavat ilmaisia päästöoikeuksia. Kyseiset alakohtaiset viitearvot perustuvat parhaisiin kasvihuonekaasupäästöjä koskeviin tekniikkoihin, energiatehokkaisiin tekniikkoihin, päästöjen vähentämisen tekninen potentiaali mukaan lukien, ja markkinoilla oleviin tekniikkoihin, mukaan luettuna korvaavat ratkaisut, yleisesti sovellettavat vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, biomassan käyttö, sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä kasvihuonekaasujen talteenotto ja varastointi. Laitoksille annetaan ilmaisia päästöoikeuksia korkeintaan niin paljon, kuin on ilmoitettu asianmukaisessa alakohtaisessa viitearvossa, jotta palkitaan tehokkaimmat toimijat. Kaiken kaikkiaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetutuilla toimilla ei kannusteta päästöjen lisäämiseen yleisellä eikä tuotantoyksikkökohtaisella tasolla. Viitearvojen määrittämistä varten komissio kuulee asiaan liittyviä aloja ja muita olennaisia sidosryhmiä. Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta sähköntuotannolle, ellei sähköä tuoteta teollisuuden tuottamasta lämmöstä korkeahyötysuhteisessa yhteistuotannossa direktiivissä 2004/8/EY kuvatulla tavalla tai parhaita käytössä olevia teknologioita käyttävien teollisten prosessien sivutuotteista edellyttäen, että sähkö tuotetaan toiminnanharjoittajan omaan kulutukseen. Kaikille näille myönnetään päästöoikeudet niiden periaatteiden mukaisesti, joita sovelletaan kyseiseen teollisuustoimintaan liitteessä 1 mainitulla tavalla.   Kun tuotantoprosessissa syntyviä jätekaasuja käytetään polttoaineena, kaikki päästöoikeudet myönnetään jätekaasua tuottavan laitoksen toiminnanharjoittajalle niiden periaatteiden mukaisesti, joita sovelletaan kyseiseen teollisuustoimintaan liitteessä 1 mainitulla tavalla. Jos yhteisö tekee ilmastonmuutosta koskevan kansainvälisen sopimuksen, josta seuraa kasvihuonekaasupäästöjen samantasoisia pakollisia vähennyksiä kuin yhteisön vähennykset, komissio tarkastelee edellä tarkoitettuja toimenpiteitä uudelleen varmistaakseen, että päästöoikeuksia jaetaan ilmaiseksi ainoastaan, jos se on kyseisen sopimuksen mukaisesti täysin perusteltua. Jos yhteisö tekee ilmastonmuutosta koskevan kansainvälisen sopimuksen, josta seuraa kasvihuonekaasupäästöjen samantasoisia pakollisia vähennyksiä kuin yhteisön vähennykset, komissio tarkastelee edellä tarkoitettuja toimenpiteitä uudelleen varmistaakseen, että päästöoikeuksia jaetaan ilmaiseksi ainoastaan, jos se on kyseisen sopimuksen mukaisesti täysin perusteltua.
Tarkistus  34 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   1 a. Komission on laadittava 1 päivään syyskuuta 2009 mennessä kertomus tutkimustuloksista, joissa tarkastellaan, onko tarpeellista laatia ehdotus energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista 5 päivänä huhtikuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/32/EY 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta valkoisia todistuksia koskevasta direktiivistä1. Kertomuksessa on esitettävä erityisesti mahdollisuudet pakolliselle, yhteisön laajuiselle valkoisten todistusten kauppajärjestelmälle, jossa annetaan ilmaisista päästöoikeuksista hyötyville toimijoille lisää kannustimia investoida energiatehokkaimpiin tekniikoihin, asetetaan osallistujille pakollisia energiatehokkuutta koskevia tavoitteita tai enimmäisrajoja ja luodaan järjestelmä kaupattaville todistuksille, joita voidaan saada energiatehokkaiden tekniikoiden käyttöön ottamisesta. Jos kertomuksessa osoitetaan, että tällainen järjestelmä edistäisi ympäristön tilaa, että se olisi kustannustehokas ja käytännössä toteutettavissa ja että siinä noudatettaisiin paremman sääntelyn periaatetta, komissio antaa asianmukaisen lainsäädäntöehdotuksen 30 päivään kesäkuuta 2010 mennessä. 1 EUVL L 114, 27.4.2006, s. 64.
Perustelu
Energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista annetun direktiivin 2006/32/EY 4 artiklan 5 kohdassa komissiota vaaditaan tutkimaan direktiivin kolmen ensimmäisen vuoden soveltamisen perusteella, antaako se valkoisia todistuksia koskevan ehdotuksen. Kyseisen tärkeän tutkimuksen päätelmille ei ole annettu kiinteää määräaikaa. "Euro White Cert" ‑hankkeessa, jota älykäs energiahuolto Euroopassa tukee, tutkitaan parhaillaan mahdollisuutta EU:n laajuiseen valkoisten todistusten järjestelmään sekä mahdollisiin yhteyksiin EU:n päästökauppajärjestelmään.
Tarkistus  35 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 1 b kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus 1 b. Laitoksiin, olivatpa ne ulkoistettuja tai eivät, suhtaudutaan yhdenvertaisesti päästöoikeuksia jaettaessa.
Perustelu
Tarkistus esitetään, jotta tämänhetkisen ehdotuksen perusteella ei luotaisi kannustimia, jotka johtaisivat markkinoiden vääristymiin ja jotka myös lisäisivät päästöjä. On olennaisen tärkeää, että direktiivitekstissä mainitaan monien alojen toiminnan ulkoistaminen.
Tarkistus  36 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 3 kohta
Komission teksti Tarkistus 3. Sähköntuottajille, jotka tuottavat taloudellisesti perusteltavissa olevaan kysyntään vastaamiseksi lämpöä direktiivissä 2004/8/EY määritellyllä tehokkaalla yhteistuotannolla, voidaan jakaa ilmaisia päästöoikeuksia, jotta voidaan turvata niiden tasavertainen asema suhteessa muihin lämmöntuottajiin. Näille laitoksille tällaisen lämmöntuotannon osalta jaettavaa kokonaismäärää tarkistetaan vuoden 2013 jälkeen vuosittain 9 artiklassa tarkoitetulla lineaarisella määrällä. 3. Sähköntuottajille, jotka tuottavat taloudellisesti perusteltavissa olevaan kysyntään vastaamiseksi kolmansille osapuolille, kaukolämpöverkot mukaan lukien, myytävänä olevaa lämpöä direktiivissä 2004/8/EY määritellyllä tehokkaalla yhteistuotannolla, joka perustuu yhteisön laajuisiin tuotantoyksikkökohtaisiin ennakolta määritettyihin vakioviitearvoihin, jaetaan ilmaisia päästöoikeuksia, jotta voidaan turvata niiden tasavertainen asema suhteessa muihin lämmöntuottajiin. Näille laitoksille tällaisen lämmöntuotannon osalta jaettavaa kokonaismäärää tarkistetaan vuoden 2013 jälkeen vuosittain 9 artiklassa tarkoitetulla lineaarisella määrällä.
Tarkistus  37 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EC 10 a artikla – 6 kohta – 1 alakohta
Komission teksti Tarkistus 6. Viisi prosenttia 9 ja 9 a artiklan mukaisesti kaudeksi 2013–2020 määritellystä koko yhteisön päästöoikeuksien lukumäärästä varataan uusille osallistujille enimmäismääränä, joka voidaan jakaa uusille osallistujille tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti annettujen sääntöjen perusteella. 6. Viisi prosenttia 9 ja 9 a artiklan mukaisesti kaudeksi 2013–2020 määritellystä koko yhteisön päästöoikeuksien lukumäärästä varataan uusille osallistujille likviditeetin tarjoamiseksi ja sellaisia markkinatilanteita varten, joissa hiilidioksidin hinta on kohtuuttoman korkea tai matala. Enimmäismäärä voidaan jakaa uusille osallistujille tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti annettujen sääntöjen perusteella.
Perustelu
Päästöoikeusreservistä saadaan likviditeettiä (päästöoikeuksia) uusille osallistujille. Koko hiilidioksidimarkkinoiden kannalta on olennaisen tärkeää, että käytettävissä on välineitä, joiden avulla voidaan reagoida epätavallisiin markkinatilanteisiin. On välttämätöntä käyttää osaa reservistä likviditeetin lisäämiseen tapauksissa, joissa hiilidioksidin hinta nousee äärimmäisen korkeaksi. Jos hiilidioksidin hinta taas on liian alhainen, likviditeettiä olisi vähennettävä (tämä toimenpide olisi sisällytettävä huutokauppaa koskeviin sääntöihin). Ehdotamme hintahaarukaksi 20–50 euroa. Likviditeettiä koskevia toimenpiteitä olisi käsiteltävä 10 artiklassa tarkoitetuissa huutokauppaa koskevissa säännöissä.
Tarkistus  38 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EC 10 a artikla – 6 kohta – 3 alakohta
Komission teksti Tarkistus Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta uusien osallistujien sähköntuotannolle. Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta uusien osallistujien sähköntuotannolle, ellei sähköä tuoteta teollisuuden tuottamasta lämmöstä korkeahyötysuhteisessa yhteistuotannossa direktiivissä 2004/8/EY kuvatulla tavalla tai parhaita käytössä olevia teknologioita käyttävien teollisten prosessien sivutuotteista edellyttäen, että sähkö tuotetaan toiminnanharjoittajan omaan kulutukseen. Kaikille näille myönnetään päästöoikeudet niiden periaatteiden mukaisesti, joita sovelletaan kyseiseen teollisuustoimintaan liitteessä I mainitulla tavalla.   Kun tuotantoprosessissa syntyviä jätekaasuja käytetään polttoaineena, kaikki päästöoikeudet myönnetään kuitenkin jätekaasua tuottavan laitoksen toiminnanharjoittajalle niiden periaatteiden mukaisesti, joita sovelletaan kyseiseen teollisuustoimintaan liitteessä I mainitulla tavalla.   Komission on annettava 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä yhteisön laajuiset ja täysin yhdenmukaistetut säännöt uusien tulokkaiden osuuden jakamisesta. Sääntöihin on sisällytettävä ohjeita määritelmän "uusi tulokas" soveltamisesta sekä huomattavista kapasiteetin lisäyksistä esimerkiksi laitoksen laajentamisen myötä.   Kyseisestä toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Tarkistus  39 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 7 kohta
Komission teksti Tarkistus 7. Ellei 10 b artiklasta muuta johdu, tämän artiklan 3–6 kohdan [ja 3 c artiklan 2 kohdan] mukaisesti ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrä vuonna 2013 on 80 prosenttia 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisesti määritellystä määrästä, ja ilmaiseksi jaettavaa määrää vähennetään vuosittain samansuuruisilla määrillä siten, että ilmaiseksi jakaminen loppuu vuoteen 2020 tultaessa. 7. Ellei 10 b artiklasta muuta johdu, tämän artiklan 3–6 kohdan [ja 3 c artiklan 2 kohdan] mukaisesti ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrä vuonna 2013 on 100 prosenttia 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisesti määritellystä määrästä, ja ilmaiseksi jaettavaa määrää vähennetään vuosittain samansuuruisilla määrillä siten, että ilmaiseksi jakaminen loppuu vuoteen 2020 tultaessa.
Tarkistus  40 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 8 ja 9 kohta
Komission teksti Tarkistus 8. Vuonna 2013 ja jokaisena sitä seuraavana vuonna vuoteen 2020 asti sellaisilla aloilla toimiville laitoksille, jotka ovat alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille, jaetaan ilmaiseksi päästöoikeuksia enintään 100 prosenttia 2–6 kohdan mukaisesti määritellystä määrästä. 8. Vuonna 2013 ja jokaisena sitä seuraavana vuonna vuoteen 2020 asti sellaisilla aloilla toimiville laitoksille, jotka ovat alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille, jaetaan ilmaiseksi päästöoikeuksia enintään 100 prosenttia 2–6 kohdan mukaisesti määritellystä määrästä. Rajoittamatta 4 ja 5 kohdan soveltamista ja ylittämättä 9 artiklassa määritettyä päästöoikeuksien kokonaismäärää komissio voi myöntää lisäpäästöjä kyseisille laitoksille, jotta otettaisiin huomioon vaikutukset, joita päästöoikeuksista aiheutuvien kustannusten siirtäminen sähkönhintaan aiheuttaa kyseisellä alalla tai osa-alalla. 9. Komissio määrittelee 8 kohdassa tarkoitetut alat viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010 ja joka kolmas vuosi sen jälkeen. 9. Komissio määrittelee 8 kohdassa tarkoitetut alat viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 2010 ja joka neljäs vuosi sen jälkeen. Komissio kuulee asianomaisia aloja ja muita olennaisia sidosryhmiä. Kyseisestä toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Kyseisestä toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Komissio ottaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määrittelyn yhteydessä huomioon sen, missä määrin asianomaisen alan tai osa-alan on mahdollista siirtää tarvittavien päästöoikeuksien kustannukset tuotteiden hintaan menettämättä merkittävää markkinaosuutta yhteisön hiilidioksidin suhteen vähemmän tehokkaille laitoksille, jotka sijaitsevat yhteisön ulkopuolella, ottaen huomioon seuraavat: Komissio ottaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määrittelyn yhteydessä huomioon sen, missä määrin asianomaisen alan tai osa-alan on mahdollista siirtää tarvittavien päästöoikeuksien kustannukset tuotteiden hintaan menettämättä merkittävää markkinaosuutta yhteisön hiilidioksidin suhteen vähemmän tehokkaille laitoksille tai investointeja laitoksiin maissa, jotka sijaitsevat yhteisön ulkopuolella ja joissa ei ole säädetty vastaavista ja todennettavista päästörajoituksista, ottaen huomioon seuraavat: a) missä määrin huutokauppa johtaisi tuotantokustannusten huomattavaan lisääntymiseen; a) missä määrin huutokauppa johtaisi tuotantokustannusten huomattavaan lisääntymiseen; b) missä määrin yksittäiset laitokset kyseisellä alalla voivat vähentää päästöjä esimerkiksi käyttämällä tehokkainta tekniikkaa; b) missä määrin yksittäiset laitokset kyseisellä alalla voivat vähentää päästöjä esimerkiksi käyttämällä tehokkainta tekniikkaa; c) markkinoiden rakenne, merkitykselliset maantieteelliset ja tuotemarkkinat sekä alojen alttius kansainväliselle kilpailulle; c) markkinoiden rakenne, merkitykselliset maantieteelliset ja tuotemarkkinat sekä alojen alttius kansainväliselle kilpailulle; d) ilmastonmuutoksen ja EU:n ulkopuolella toteutetun tai todennäköisesti toteutettavan energiapolitiikan vaikutus kyseisiin aloihin. d) ilmastonmuutoksen ja EU:n ulkopuolella toteutetun tai todennäköisesti toteutettavan energiapolitiikan vaikutus kyseisiin aloihin;   d a) päästöoikeuksien kustannusten siirtämisen vaikutus sähkönhintaan kyseisellä alalla tai osa-alalla;   d b) vaikutus raaka-aineiden toimitusvarmuuteen yhteisössä. Arvioitaessa, onko yhteisön järjestelmästä aiheutuva kustannusten lisääntyminen siirrettävissä hintoihin, voidaan ottaa huomioon esimerkiksi hiilidioksidin hinnannousun vuoksi menetetty myynti tai vaikutus asianomaisten laitosten kannattavuuteen. Arvioitaessa, onko yhteisön järjestelmästä aiheutuva kustannusten lisääntyminen siirrettävissä hintoihin, voidaan ottaa huomioon esimerkiksi hiilidioksidin hinnannousun vuoksi menetetty myynti tai vaikutus asianomaisten laitosten kannattavuuteen.
Tarkistus  41 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 b artikla
Komission teksti Tarkistus Komissio antaa viimeistään kesäkuussa 2011 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kansainvälisten neuvottelujen tuloksiin ja niiden seurauksena mahdollisesti saavutettaviin kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärän vähennyksiin ja kaikkien asianosaisten työmarkkinaosapuolten kuulemiseen perustuvan analyyttisen kertomuksen, jossa tarkastellaan niiden energiaintensiivisten teollisuudenalojen tai osa-alojen tilannetta, joita hiilivuodon on määritelty selvästi uhkaavan. Kertomukseen on liitettävä aiheellisia ehdotuksia esimerkiksi seuraavista: Komissio antaa viimeistään kesäkuussa 2010 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kansainvälisten neuvottelujen tuloksiin ja niiden seurauksena mahdollisesti saavutettaviin kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärän vähennyksiin ja kaikkien asianosaisten työmarkkinaosapuolten kuulemiseen perustuvan analyyttisen kertomuksen, jossa tarkastellaan niiden energiaintensiivisten teollisuudenalojen tai osa-alojen tilannetta, joita hiilivuodon on määritelty selvästi uhkaavan. Kertomukseen on liitettävä aiheellisia ehdotuksia – kyseisten alojen tai osa-alojen 10 a artiklan mukaisesti ilmaiseksi saamien päästöoikeuksien määrän tarkistaminen;   – 10 a artiklan mukaisesti määriteltyjen alojen tai osa-alojen tuottamien tuotteiden maahantuojien sisällyttäminen yhteisön järjestelmään. Aiheellisia toimenpiteitä harkittaessa on otettava huomioon myös mahdolliset sitovat alakohtaiset sopimukset, jotka johtavat suuruudeltaan ilmastonmuutoksen rajoittamisen edellyttämiin, tarkkailtavissa ja todennettavissa oleviin päästövähennyksiin, joihin sovelletaan pakollisia valvontajärjestelyjä.” Aiheellisia toimenpiteitä harkittaessa on otettava huomioon myös mahdolliset sitovat alakohtaiset sopimukset, jotka johtavat suuruudeltaan ilmastonmuutoksen rajoittamisen edellyttämiin, tarkkailtavissa ja todennettavissa oleviin päästövähennyksiin, joihin sovelletaan pakollisia valvontajärjestelyjä.   Jos kansainvälistä sopimusta ja edellä tarkoitettuja sitovia alakohtaisia sopimuksia ei ole tehty, komissio tarkastelee erityisesti edellä mainitussa kertomuksessa, voidaanko niiden päästöoikeuksien osuutta tarkistaa, jotka kyseessä olevat alat tai osa-alat ovat saaneet ilmaiseksi 10 a artiklan mukaisesti (yhteisön järjestelmään 10 a artiklan mukaisesti määriteltyjen alojen tai osa-alojen tuottamien tuotteiden maahantuojat mukaan luettuina), tai voidaanko luoda rajoilla sovellettava tarkistusmekanismi.
Tarkistus  42 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 9 kohta Direktiivi 2003/87/EY 11 a artikla
Komission teksti Tarkistus Hanketoiminnasta saatujen sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksiköiden käyttäminen yhteisön järjestelmässä ennen tulevaisuudessa tehtävän ilmastonmuutosta koskevan kansainvälisen sopimuksen voimaantuloa Hanketoiminnasta saatujen sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksiköiden käyttäminen yhteisön järjestelmässä 1. Jäljempänä olevan 28 artiklan 3 ja 4 kohtaa ja tämän artiklan 2–7 kohtaa sovelletaan siihen asti, kun tulevaisuudessa tehtävä ilmastonmuutosta koskeva kansainvälinen sopimus on tullut voimaan. 1. Jäljempänä olevan 28 artiklan 3 ja 4 kohtaa ja tämän artiklan 2–7 kohtaa sovelletaan siihen asti, kun tulevaisuudessa tehtävä ilmastonmuutosta koskeva kansainvälinen sopimus on tullut voimaan. 2. Jos sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käyttötasoa, jonka jäsenvaltiot ovat myöntäneet toiminnanharjoittajille kaudeksi 2008–2012, ei ole saavutettu, nämä voivat pyytää toimivaltaista viranomaista myöntämään niille vuodesta 2015 voimassa olevia päästöoikeuksia vastineeksi sertifioiduista päästövähennyksistä ja päästövähennysyksiköistä, jotka on myönnetty vuoteen 2012 mennessä sellaisista hanketyypeistä saaduista päästövähennyksistä, jotka kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet yhteisön järjestelmässä kaudella 2008–2012. Joulukuun 31 päivään 2014 asti toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä tällainen vaihto, jos sitä pyydetään. 2. Toiminnanharjoittajat voivat pyytää toimivaltaista viranomaista myöntämään niille vuodesta 2015 voimassa olevia päästöoikeuksia vastineeksi sertifioiduista päästövähennyksistä ja päästövähennysyksiköistä, jotka on myönnetty vuoteen 2012 mennessä sellaisista hanketyypeistä saaduista päästövähennyksistä, jotka EY:n perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa määritetyn määräenemmistön muodostama enemmistö jäsenvaltioista on hyväksynyt yhteisön järjestelmässä kaudella 2008–2012. Joulukuun 31 päivään 2014 asti toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä tällainen vaihto, jos sitä pyydetään. 3. Jos sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käyttötasoa, jonka jäsenvaltiot ovat myöntäneet toiminnanharjoittajille kaudeksi 2008–2012, ei ole saavutettu, toimivaltaisten viranomaisten on annettava toiminnanharjoittajien vaihtaa vuodesta 2013 toteutuneita päästövähennyksiä vastaavia sertifioituja päästövähennyksiä, jotka on saatu ennen vuotta 2013 aloitetuista hankkeista, vuodesta 2013 eteenpäin voimassa oleviin päästöoikeuksiin. 3. Toimivaltaisten viranomaisten on annettava toiminnanharjoittajien vaihtaa vuodesta 2013 toteutuneita päästövähennyksiä vastaavia sertifioituja päästövähennyksiä, jotka on saatu ennen vuotta 2013 aloitetuista hankkeista, vuodesta 2013 eteenpäin voimassa oleviin päästöoikeuksiin. Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan kaikkiin hanketyyppeihin, jotka kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet yhteisön järjestelmässä kaudeksi 2008–2012. Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan kaikkiin hanketyyppeihin, jotka EY:n perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa määritetyn määräenemmistön muodostama enemmistö jäsenvaltioista on hyväksynyt yhteisön järjestelmässä kaudeksi 2008–2012. 4. Jos sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käyttötasoa, jonka jäsenvaltiot ovat myöntäneet toiminnanharjoittajille kaudeksi 2008–2012, ei ole saavutettu, toimivaltaisten viranomaisten on annettava vähiten kehittyneissä maissa toiminnanharjoittajien vaihtaa vuodesta 2013 toteutuneita päästövähennyksiä vastaavia sertifioituja päästövähennyksiä vuodesta 2013 eteenpäin voimassa oleviin päästöoikeuksiin. 4. Toimivaltaisten viranomaisten on annettava vähiten kehittyneissä maissa toiminnanharjoittajien vaihtaa vuodesta 2013 toteutuneita päästövähennyksiä vastaavia sertifioituja päästövähennyksiä vuodesta 2013 eteenpäin voimassa oleviin päästöoikeuksiin. Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan kaikista sellaisista hanketyypeistä saatuihin sertifioituihin päästövähennyksiin, jotka kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet yhteisön järjestelmässä kaudella 2008–2012, joko siihen asti, kunnes kyseiset maat ovat ratifioineet yhteisön kanssa tehtävän sopimuksen, tai vuoteen 2020 sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan kaikista sellaisista hanketyypeistä saatuihin sertifioituihin päästövähennyksiin, jotka EY:n perustamissopimuksen 205 artiklan 2 kohdassa määritetyn määräenemmistön muodostama enemmistö jäsenvaltioista on hyväksynyt yhteisön järjestelmässä kaudella 2008–2012, joko siihen asti, kunnes kyseiset maat ovat ratifioineet yhteisön kanssa tehtävän sopimuksen, tai vuoteen 2020 sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. 5. Jos sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käyttötasoa, jonka jäsenvaltiot ovat myöntäneet toiminnanharjoittajille kaudeksi 2008–2012, ei ole saavutettu ja jos ilmastonmuutosta koskevan kansainvälisen sopimuksen tekeminen viivästyy, yhteisön järjestelmässä voidaan käyttää kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten, joissa täsmennetään käyttötasot, mukaisista hankkeista tai muista päästöjen vähentämiseen tarkoitetuista toimista saatuja hyvityksiä. Toiminnanharjoittajien on tällaisten sopimusten mukaan voitava käyttää kyseisissä kolmansissa maissa toteutetusta hanketoiminnasta saatuja hyvityksiä yhteisön järjestelmän mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseen. 5. Jos sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käyttötasoa, jonka jäsenvaltiot ovat myöntäneet toiminnanharjoittajille kaudeksi 2008–2012, ei ole saavutettu ja jos ilmastonmuutosta koskevan kansainvälisen sopimuksen tekeminen viivästyy, yhteisön järjestelmässä voidaan käyttää kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten, joissa täsmennetään käyttötasot, mukaisista hankkeista tai muista päästöjen vähentämiseen tarkoitetuista toimista saatuja hyvityksiä. Toiminnanharjoittajien on tällaisten sopimusten mukaan voitava käyttää kyseisissä kolmansissa maissa toteutetusta hanketoiminnasta saatuja hyvityksiä yhteisön järjestelmän mukaisten velvollisuuksiensa noudattamiseen. 6. Edellä 5 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa on määrättävä, että yhteisön järjestelmässä voidaan käyttää hyvityksiä uusiutuvia energialähteitä tai energiatehokkuutta koskevista teknologioista, joilla edistetään teknologian siirtoa ja kestävää kehitystä. Tällaisessa sopimuksessa on myös määrättävä sellaisista hankkeista saatujen hyvitysten käytöstä, joissa käytetty pohjataso on alhaisempi kuin 10 a artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisesti ilmaiseksi jaettujen määrien taso tai alhaisempi kuin yhteisön lainsäädännössä edellytetyt tasot. 6. Edellä 5 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa on määrättävä, että yhteisön järjestelmässä voidaan käyttää hyvityksiä uusiutuvia energialähteitä tai energiatehokkuutta koskevista teknologioista, joilla edistetään teknologian siirtoa ja kestävää kehitystä. Tällaisessa sopimuksessa on myös määrättävä sellaisista hankkeista saatujen hyvitysten käytöstä, joissa käytetty pohjataso on alhaisempi kuin 10 a artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisesti ilmaiseksi jaettujen määrien taso tai alhaisempi kuin yhteisön lainsäädännössä edellytetyt tasot.   6 a. Laitokset saavat käyttää 2, 3, 4 ja 5 kohdan perusteella myönnettyjä hyvityksiä vain sellaisen määrän, joka on enintään 35 prosenttia direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvilta laitoksilta vuosina 2008–2010 vaadituista kasvihuonekaasupäästöistä. 7. Kun kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksesta on tehty, yhteisön järjestelmässä hyväksytään sertifioituja päästövähennyksiä ainoastaan kolmansista maista, jotka ovat ratifioineet kyseisen sopimuksen.” 7. Kun kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksesta on tehty, yhteisön järjestelmässä hyväksytään sertifioituja päästövähennyksiä ainoastaan kolmansista maista, jotka ovat ratifioineet kyseisen sopimuksen.   7 a. Komissio pyrkii varmistamaan, että kaikkiin 5 kohdassa tarkoitettuihin sopimuksiin ja 7 kohdassa tarkoitettuihin kansainvälisiin sopimuksiin sisällytetään hyvitysjärjestelmä kestävää, toteen näytettävää ja jatkuvaa metsittämistä, metsän istutusta, metsittämisestä johtuvia vähentyneitä päästöjä ja muita kestäviä metsätaloushankkeita ja -toimia varten, mukaan luettuina muun muassa eroosion välttäminen ja jäteveden puhdistus. Tällaisten hankkeiden on oltava tiukkojen laatukriteerien mukaisia, jotka hyväksytään 28 a artiklassa tarkoitetun, Yhdistyneiden Kansakuntien laatiman puitesopimuksen mukaisesti.
Tarkistus  43 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 10 a kohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 12 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   10 a) 12 artiklaan lisätään uusi kohta seuraavasti:   "1 a. Komissio antaa 1 päivään syyskuuta 2009 mennessä asianmukaisia lainsäädäntöehdotuksia, joilla varmistetaan, että päästöoikeuksien markkinoita suojellaan sisäpiirikaupoilta ja markkinoiden manipuloinnilta. Komissio pohtii erityisesti sitä, katsotaanko päästöoikeudet tässä direktiivissä rahoitusvälineiksi, jotka kuuluvat sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) Euroopan parlamentin ja neuvoston 28 päivänä tammikuuta 2003 antaman direktiivin 2003/6/EY1 soveltamisalaan."   1 EUVL L 96, 12.4.2003, s. 16.
Perustelu
Päästöoikeuksien oikeudellinen luonne rahoitusmarkkinoilla on epäselvä. Jotkin maat pitävät niitä rahoitusvälineinä, joiden kauppaa valvoo rahoituspalveluviranomainen, kun taas toiset pitävät niitä normaaleina hyödykkeinä, ja vain niiden johdannaisia pidetään rahoitusvälineinä. On tärkeää selkeyttää asia yritysten luottamuksen ja avoimuuden lisäämiseksi. Kaupan ja markkinoiden manipulointi voisi vääristää markkinoita, vähentää niiden uskottavuutta ja heikentää investoijien luottamusta.
Tarkistus  44 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 13 a kohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 15 a artikla (uusi)
Komission teksti Tarkistus   13 a) Lisätään uusi artikla seuraavasti:   "15 a artikla   Tietojen antaminen ja ammattisalaisuudet   1. Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että kaikki päätökset ja kertomukset, jotka liittyvät päästöoikeuksien määrään ja jakamiseen sekä päästöjen valvontaan, raportointiin ja tarkistuksiin, julkaistaan välittömästi tavalla, jolla varmistetaan nopea tietojen saatavuus syrjimättömästi.   2. Ammattisalaisuuksia koskevaa velvoitetta sovelletaan kaikkiin henkilöihin, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet komissiolle tai jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja elimille, joille komissio tai jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat siirtäneet tiettyjä tehtäviä. Ammattisalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja ei saa paljastaa muille henkilöille tai viranomaisille paitsi lakien, säännösten tai hallinnollisten määräysten nojalla."
Perustelu
On erittäin tärkeää varmistaa rahoitusvälineitä koskevien sääntöjen soveltaminen päästöoikeuksien kaupan alalla yritysten luottamuksen varmistamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi. Komission ja jäsenvaltioiden olisi säänneltävä kaupallisesti arkaluontoisten tietojen julkaisemista tiukasti ja selkeästi.
Tarkistus  45 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 14 a kohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 18 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   14 a) Lisätään 18 artiklaan uusi kohta seuraavasti:   "Komissio tai komission nimittämä toimivaltainen elin hallinnoi yhteisön tasolla 10 artiklassa tarkoitettua päästöoikeuksien huutokauppaa. Kyseinen toimivaltainen elin koordinoi toimiaan tiiviisti jäsenvaltioiden nimittämien toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Se varmistaa erityisesti, että kunkin jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille annetaan täysimääräiset ja tarkat tiedot päästöoikeuksien jakamisesta huutokaupassa laitoksille, jotka sijaitsevat niiden lainkäyttöalueella."
Tarkistus  46 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 20 kohta Direktiivi 2003/87/EY 25 artikla – 1 b a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   "1 b a. Komissio pyrkii Euroopan naapuruuspolitiikan ja laajentumisprosessin puitteissa tekemään sopimuksia asianomaisten maiden kanssa niiden sisällyttämiseksi yhteisön järjestelmään tai päästöoikeuksien hyväksymiseksi molemmin puolin."
Perustelu
On tärkeää kannustaa EU:n rajalla sijaitsevia kolmansia maita liittymään EU:n päästökauppajärjestelmään. Se on tärkeää ympäristön ja kehityksen kannalta, mutta sillä torjutaan myös hiilivuotoa, jota tapahtuu EU:n yritysten siirtyessä EU:n ulkopuolelle.
Tarkistus  47 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 21 kohta Direktiivi 2003/87/EY 27 artikla – otsikko ja 1 kohta
Komission teksti Tarkistus Vastaavien toimenpiteiden kohteena olevien pienten polttolaitosten poisjättäminen Vastaavien toimenpiteiden kohteena olevien pienten laitosten poisjättäminen 1. Jäsenvaltiot voivat jättää yhteisön järjestelmän ulkopuolelle polttolaitokset, joiden nimellinen lämpöteho on pienempi kuin 25 megawattia, joiden toimivaltaiselle viranomaiselle raportoidut päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat vähemmän kuin 10 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia jokaisena kolmena edeltävänä vuonna ja joihin sovelletaan toimenpiteitä, joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, jos asianomainen jäsenvaltio täyttää seuraavat edellytykset: 1. Jäsenvaltiot voivat jättää yhteisön järjestelmän ulkopuolelle laitokset, joiden toimivaltaiselle viranomaiselle raportoidut päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat vähemmän kuin 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia jokaisena kolmena edeltävänä vuonna, ja joiden – polttolaitosten ollessa kyseessä – nimellinen lämpöteho on pienempi kuin 35 megawattia ja joihin sovelletaan toimenpiteitä, joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, jos asianomainen jäsenvaltio täyttää seuraavat edellytykset: (a) se ilmoittaa komissiolle jokaisen tällaisen laitoksen ja toteutetut vastaavat toimenpiteet; (a) se ilmoittaa komissiolle jokaisen tällaisen laitoksen ja toteutetut vastaavat toimenpiteet; (b) se vahvistaa, että tarkkailujärjestelyjä on otettu käyttöön sen arvioimiseksi, ovatko minkään laitokset päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, 10 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän minä tahansa kalenterivuonna; (b) se vahvistaa, että tarkkailujärjestelyjä on otettu käyttöön sen arvioimiseksi, ovatko minkään laitokset päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän minä tahansa kalenterivuonna; (c) se vahvistaa, että jos minkä tahansa laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat 10 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän minä tahansa kalenterivuonna tai jos vastaavia toimenpiteitä ei enää toteuteta, laitos otetaan takaisin järjestelmään; (c) se vahvistaa, että jos minkä tahansa laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän minä tahansa kalenterivuonna tai jos vastaavia toimenpiteitä ei enää toteuteta, laitos otetaan takaisin järjestelmään; (d) se julkaisee a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot julkisesti kommentoitaviksi. (d) se julkaisee a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot julkisesti kommentoitaviksi.
Tarkistus  48 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 21 kohta Direktiivi 2003/87/EY 28 artikla
Komission teksti Tarkistus 1. Jos yhteisö tekee kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, joka johtaa vuoteen 2020 mennessä kasvuhuonekaasujen pakollisiin vähennyksiin, jotka ovat suurempia kuin Eurooppa-neuvoston sopimat vähennysten vähimmäistasot, 2, 3 ja 4 kohtaa sovelletaan. 1. Jos yhteisö tekee kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, joka johtaa vuoteen 2020 mennessä kasvuhuonekaasujen pakollisiin vähennyksiin, jotka ovat suurempia kuin Eurooppa-neuvoston sopimat vähennysten vähimmäistasot, 2–4 b kohtaa sovelletaan. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen tekemistä seuraavan vuoden aikana lineaarista määrää korotetaan siten, että yhteisön päästöoikeuksien määrä vuonna 2020 on pienempi kuin 9 artiklan mukaisesti vahvistettu määrä, eli päästöoikeuksien määrällä, joka on yhtä suuri kuin yhteisön sen 20 prosentin tavoitteen ylittävä kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennys, johon yhteisö on kansainvälisessä sopimuksessa sitoutunut, kerrottuna sillä kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennyksen osuudella, joka yhteisön järjestelmällä on saavutettavissa 9 ja 9 a artiklan mukaisesti. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen tekemistä seuraavan vuoden aikana lineaarista määrää korotetaan siten, että yhteisön päästöoikeuksien määrä vuonna 2020 on pienempi kuin 9 artiklan mukaisesti vahvistettu määrä, eli päästöoikeuksien määrällä, joka on yhtä suuri kuin yhteisön sen 20 prosentin tavoitteen ylittävä kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennys, johon yhteisö on maaliskuussa 2007 annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti kansainvälisessä sopimuksessa sitoutunut, kerrottuna sillä kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennyksen osuudella, joka yhteisön järjestelmällä on saavutettavissa 9 ja 9 a artiklan mukaisesti. 3. Toiminnanharjoittajat voivat käyttää sertifioituja päästövähennyksiä, päästövähennysyksikköjä tai muita 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä hyvityksiä kolmansista maista, jotka ovat tehneet kansainvälisen sopimuksen enintään puoliväliin 2 kohdan mukaisesti toteutettavasta vähennystasosta. 3. Toiminnanharjoittajat voivat käyttää korkealaatuisia sertifioituja päästövähennyksiä, päästövähennysyksikköjä tai muita 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä hyvityksiä kolmansista maista, jotka ovat tehneet kansainvälisen sopimuksen enintään puoliväliin 2 kohdan mukaisesti toteutettavasta vähennystasosta. 4. Komissio voi hyväksyä toimenpiteitä, joiden mukaan yhteisön toiminnanharjoittajat voivat 11 a artiklan 2–5 kohdassa tarkoitettujen hanketyyppien lisäksi käyttää tarvittaessa muita hanketyyppejä tai kansainvälisen sopimuksen mukaisesti perustettuja muita mekanismeja. 4. Komissio voi hyväksyä käyttöä ja laatua koskevia toimenpiteitä, joiden mukaan yhteisön toiminnanharjoittajat voivat 11 a artiklan 2–5 kohdassa tarkoitettujen hanketyyppien lisäksi käyttää tarvittaessa muita hanketyyppejä tai kansainvälisen sopimuksen mukaisesti perustettuja muita mekanismeja. Kyseisistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.” Kyseisistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.   4 a. Komissio toteuttaa kahdeksan kuukauden kuluessa kansainvälisen sopimuksen tekemisestä laajan vaikutustenarvioinnin kyseisessä sopimuksessa EU:lta vaadittujen päästövähennysten saavuttamisen mukanaan tuomista vaikutuksista ja toimenpiteistä, joita on toteutettu näiden vähennysten saavuttamiseksi sekä muista sopimuksessa vahvistetuista toimenpiteistä, ja toimittaa arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Vaikutustenarvioinnissa olisi selvitettävä etenkin se, missä määrin kansainvälinen sopimus todennäköisesti vähentäisi kansainväliselle kilpailulle alttiiden teollisuudenalojen hiilivuodon riskiä, ja varmistettava myös vastaavantasoiset taakat yhteisön ulkopuolella toimiville teollisuudenaloille.   4 b. Jos vaikutustenarviointi osoittaa, että kansainvälinen sopimus ei todennäköisesti vähennä kansainväliselle kilpailulle alttiiden teollisuudenalojen hiilivuodon riskiä merkittävästi, komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianmukaisen lainsäädäntöehdotuksen. Kyseinen ehdotus sisältää tarvittaessa seuraavat ehdotukset:   a) yhteisön päästöoikeuksien määrän muutos vuonna 2020 ottaen huomioon yhteisön sen 20 prosentin tavoitteen alittavan kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennyksen, johon yhteisö on kansainvälisessä sopimuksessa sitoutunut, maaliskuun 2007 Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti;   b) toiminnanharjoittajien käyttämät sertifioidut päästövähennykset ja päästövähennysyksiköt tai muut hyvitykset yhteisön järjestelmässä;   c) hiilivuotoriskin vähentäminen mukaan lukien muun muassa 10 a artiklan 1, 8 ja 9 kohdassa ja 10 b artiklassa mainitut ehdotukset.
Tarkistus  49 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla - 21 a kohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 28 a artikla (uusi)
Komission teksti Tarkistus   2 a) Lisätään artikla seuraavasti:   "28 a artikla   Hyvitysten käyttö metsittämiseen, metsänuudistamiseen ja metsätalouteen   1. Sen estämättä, mitä 11 a ja 28 artiklassa säädetään, jäsenvaltioiden on annettava laitosten toiminnanharjoittajien käyttää – 11 a artiklan 6 a kohdassa määritetyn rajan lisäksi – 5 prosenttiin saakka direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvilta laitoksilta vaadituista kasvihuonekaasuvähennyksistä hyvityksiä, joita saadaan:   a) puhtaan kehityksen mekanismin hallintoneuvoston sertifioimista kestävistä, toteen näytettävistä ja jatkuvista metsittämis- ja metsänuudistamishankkeista sekä yhteistoteutuksen ohjauskomiteaa koskevan menettelyn mukaisesti tarkastetuista hankkeista;   b) kestävästä, toteen näytettävästä ja jatkuvasta metsänhoidosta kehitysmaissa, joiden kanssa on tehty sopimus 11 a artiklan 5 kohdan mukaisesti; ja   c) kaikista kestävistä, toteen näytettävistä ja jatkuvista metsänhoitohankkeista kehitysmaissa 28 artiklassa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen mukaisesti.   2. Edellä 1 kohdan a, b ja c alakohdassa esitettyjen hankkeiden on oltava tiukkojen laatukriteerien mukaisia, ja komission on hyväksyttävä ne Yhdistyneiden Kansakuntien laatiman puitesopimuksen mukaisesti.   Kyseisistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen."
Tarkistus  50 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 21 b kohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 30 artikla
Komission teksti Tarkistus   21 b) 30 artikla korvataan seuraavasti:   "30 artikla   Uudelleentarkastelu ja kehittäminen   […]   1. Tämän direktiivin soveltamisesta saadun kokemuksen […] sekä kansainvälisen tilanteen kehittymisen perusteella komissio laatii tämän direktiivin soveltamisesta kertomuksen, jossa käsitellään   a) sitä, olisiko yhteisön järjestelmään sisällytettävä muita asiaankuuluvia aloja […] ja […] toimintoja, kuten liikenneala, kotitalouksien lämmitys ja kaupallinen lämmitys sekä maatalous;   b) määritelmien, kustannusten ja rangaistusten yhdenmukaistamista;   c) kynnystä niiden pienten laitosten poistamiseksi yhteisön järjestelmästä, joissa on vastaavat järjestelyt;   d) tarvittavia toimia markkinoiden väärinkäytön ja haitallisen spekuloinnin torjumiseksi. […]   2. Komissio toimittaa kyseisen kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle 30 päivään kesäkuuta 2015 mennessä ja liittää siihen tarvittaessa ehdotuksia.   3. Komissio antaa mahdollisimman pian lainsäädäntöehdotuksia laivaliikenteen sisällyttämiseksi yhteisön järjestelmään vuoteen 2013 mennessä.   4. Komissio antaa vuoteen 2013 mennessä asianmukaisia ehdotuksia, joissa annetaan määräaika tieliikenteen sisällyttämiselle yhteisön järjestelmään ja jotka perustuvat perinpohjaiseen arviointiin kyseiselle sisällyttämiselle esitettyjen vaihtoehtojen kustannuksista, hyödyistä ja käytännön seikoista."
Perustelu
Alkuperäinen tarkastuslauseketta koskeva artikla on vanhentunut, ja se olisi korvattava uudella. On tärkeää tarkistaa järjestelmä sen tehokkuuden lisäämiseksi, muiden alojen lisäämiseksi siihen ja tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi EU:ssa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppa
Viiteasiakirjat	KOM(2008)0016 – C6-0043/2008 – 2008/0013(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	ENVI
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 19.2.2008
Valiokuntien yhteistyö - ilmoitettu istunnossa (pvä)	10.4.2008
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Lena Ek 18.3.2008
Valiokuntakäsittely	7.4.2008		5.6.2008		16.7.2008		10.9.2008
Hyväksytty (pvä)	11.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	30 21 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jan Březina, Jerzy Buzek, Dragoş Florin David, Pilar del Castillo Vera, Den Dover, Lena Ek, Nicole Fontaine, Adam Gierek, András Gyürk, David Hammerstein, Erna Hennicot-Schoepges, Romana Jordan Cizelj, Werner Langen, Anne Laperrouze, Patrick Louis, Eugenijus Maldeikis, Eluned Morgan, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Aldo Patriciello, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Anni Podimata, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Teresa Riera Madurell, Mechtild Rothe, Paul Rübig, Britta Thomsen, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Adina-Ioana Vălean, Alejo Vidal-Quadras
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Danutė Budreikaitė, Dorette Corbey, Avril Doyle, Christian Ehler, Göran Färm, Juan Fraile Cantón, Neena Gill, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Satu Hassi, Eija-Riitta Korhola, Toine Manders, Vittorio Prodi, Esko Seppänen, Lambert van Nistelrooij
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Giovanna Corda, Lily Jacobs, Johannes Lebech, Linda McAvan

• [1]  Review of EU Emissions Trading Scheme (katsaus EU:n päästökauppajärjestelmään) – Survey Highlights, McKinsey, 2005.
• [2]  ”Does the EU have sufficient resources to meet its objectives on energy policy and climate change” (Onko EU:lla riittävästi resursseja päästä energiapoliittisiin ja ilmastonmuutosta koskeviin tavoitteisiinsa). Talousarvioasioiden osasto, Euroopan parlamentti, 2008.
• [3]  Päästökauppadirektiivin soveltaminen jäsenvaltioissa, Euroopan ympäristövirasto, 2008.
• [4]  Sama, s. 7.

kansainvälisen kaupan valiokunnaN lAUSUNtO (17.9.2008)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi
(KOM(2008)0016 – C6‑0043/2008 – 2008/0013(COD))

Valmistelija: Corien Wortmann-Kool

TARKISTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Eurooppa-neuvosto on selkeästi sitoutunut vähentämään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja 30 prosenttia siinä tapauksessa, että muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja että taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat sitoutuvat osallistumaan pyrkimyksiin riittävässä määrin vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä vähintään 50 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Kaikkien talouden alojen olisi osallistuttava näiden päästövähennysten saavuttamiseen.	(3) Eurooppa-neuvosto on selkeästi sitoutunut vähentämään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja 30 prosenttia siinä tapauksessa, että muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja että taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat sitoutuvat osallistumaan pyrkimyksiin riittävässä määrin vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Euroopan unionin kunnianhimoinen panos yhdessä päästökauppajärjestelmän kanssa kuormittaa joka tapauksessa Euroopan taloutta kansainvälisessä vertailussa. Vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä vähintään 50 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Kaikkien talouden alojen olisi osallistuttava näiden päästövähennysten saavuttamiseen, kansainvälinen lentoliikenne ja meriliikenne mukaan luettuina.
Perustelu
Euroopan yritykset osallistuvat maailmanlaajuiseen kilpailuun. EU:n asettamat hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet kuormittavat sitä kansainvälisessä vertailussa ja muodostavat näin ollen haasteen pyrittäessä saavuttamaan Lissabonin prosessin tavoitteet.
Tarkistus  2 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) Jos yhteisö tekee kolmansien maiden kanssa kansainvälisen sopimuksen, jossa määrätään aiheellisista maailmanlaajuisista toimista vuoden 2012 jälkeen, olisi tuettava merkittävästi kyseisissä maissa tehtyjen päästövähennysten hyvittämistä. Ennen tällaisen sopimuksen tekemistä olisi kuitenkin lisättävä varmuutta siitä, että yhteisön ulkopuolelta peräisin olevien hyvitysten käyttö voi jatkua.	(6) Jos yhteisö tekee kolmansien maiden kanssa kansainvälisen sopimuksen, jossa määrätään maailmanlaajuisista toimista vuoden 2012 jälkeen, on tuettava merkittävästi kyseisissä maissa tehtyjen päästövähennysten hyvittämistä. Ennen tällaisen sopimuksen tekemistä on kuitenkin lisättävä varmuutta siitä, että yhteisön ulkopuolelta peräisin olevien hyvitysten käyttö voi jatkua.
Perustelu
Direktiivissä on vahvistettava kaikkia osapuolia sitovat päästövähennysten hyvittämistä koskevat säännökset.
Tarkistus  3 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Koska paljon on jo tehty ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja sen väistämättömiin seurauksiin sopeutumiseksi, on asianmukaista, että vähintään 20 prosenttia päästöoikeuksien huutokaupan tuotosta käytetään seuraaviin: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen; ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen; päästöjen vähentämistä ja muutoksen seurauksiin sopeutumista koskevan tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen; uusiutuvia lähteitä käyttävien energiamuotojen kehittäminen, jotta voidaan toteuttaa EU:n sitoumus uusiutuvan energian 20 prosentin osuudesta vuoteen 2020 mennessä; energiatehokkuuden lisäämistä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä koskevan yhteisön sitoumuksen noudattaminen; kasvihuonekaasujen talteenotto ja geologinen varastointi; osallistuminen energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävään maailmanlaajuiseen rahastoon; metsien hävittämistä estävät ja kehitysmaiden sopeutumista helpottavat toimenpiteet sekä yhteiskunnalliset kysymykset kuten sähkön mahdollisten hinnankorotusten vaikutukset pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin. Tämä osuus on huomattavasti pienempi kuin viranomaisten odotettavissa olevat nettotulot huutokaupasta, ottaen huomioon mahdollisesti vähentyvät tulot yhtiöverotuksesta. Lisäksi päästöoikeuksien huutokaupan tuottoja olisi käytettävä yhteisön järjestelmästä aiheutuvien hallinnollisten kustannusten kattamiseen. Olisi säädettävä, että huutokaupasta saatavien varojen käyttöä näihin tarkoituksiin on valvottava. Tätä koskeva ilmoitus ei vapauta jäsenvaltioita EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä velvollisuudesta ilmoittaa tietyistä kansallisista toimenpiteistä. Tällä direktiivillä ei rajoiteta EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti mahdollisesti toteutettavien valtiontukea koskevien menettelyjen tulosta.	(15) Päästöoikeuksien huutokaupan tuotolla pitäisi rahoittaa huomattavia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja sen väistämättömiin seurauksiin sopeutumiseksi. Niitä voitaisiin käyttää esimerkiksi päästöjen vähentämiseen, muutoksen seurauksiin sopeutumiseen ja päästöjen vähentämistä ja muutoksen seurauksiin sopeutumista koskevan tutkimuksen ja kehittämisen rahoittamiseen; uusiutuvia lähteitä käyttävien energiamuotojen kehittämiseen, jotta voidaan toteuttaa EU:n sitoumus uusiutuvan energian 20 prosentin osuudesta vuoteen 2020 mennessä; energiatehokkuuden lisäämistä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä koskevan yhteisön sitoumuksen noudattamiseen; kasvihuonekaasujen talteenottoon ja geologiseen varastointiin; osallistumiseen energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävään maailmanlaajuiseen rahastoon; metsien hävittämistä estäviin ja kehitysmaiden sopeutumista helpottaviin toimenpiteisiin sekä yhteiskunnallisiin kysymyksiin kuten sähkön mahdollisten hinnankorotusten vaikutukset pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin. Tämä osuus on huomattavasti pienempi kuin viranomaisten odotettavissa olevat nettotulot huutokaupasta, ottaen huomioon mahdollisesti vähentyvät tulot yhtiöverotuksesta. Lisäksi päästöoikeuksien huutokaupan tuottoja olisi käytettävä yhteisön järjestelmästä aiheutuvien hallinnollisten kustannusten kattamiseen. Jäsenvaltioiden olisi sovittava tuottojen jakamisesta yksittäisiin toimiin tarpeittensa mukaan. Olisi säädettävä, että huutokaupasta saatavien varojen käyttöä näihin tarkoituksiin on valvottava. Tätä koskeva ilmoitus ei vapauta jäsenvaltioita EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä velvollisuudesta ilmoittaa tietyistä kansallisista toimenpiteistä. Tällä direktiivillä ei rajoiteta EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti mahdollisesti toteutettavien valtiontukea koskevien menettelyjen tulosta.
Perustelu
Koska ympäristöpolitiikkaa ohjaa jaetun toimivallan periaate, jäsenvaltioiden on vastattava lupien huutokaupasta saatujen tulojen osoittamisesta yksittäisiin ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin.
Tarkistus  4 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(17 a) Voidaan realistisesti olettaa, että kansainvälisessä Kioto II ‑sopimuksessa teollisuusmaille ja siirtymätalousmaille asetetaan erilaiset velvollisuudet. Tämä merkitsee yhteisölle haastetta antaa merkittävä panos hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Kansainvälisessä sopimuksessa saatetaan siis päätyä tunnustamaan kansainvälisesti, että tiettyjen siirtymätalousmaiden hiilidioksidipäästöt lisääntyvät. Siksi yhteisön tulisi ottaa huomioon tästä johtuva kilpailun vääristyminen. Kansainvälisen sopimuksen noudattamatta jättäminen ei siis ole ainoa syy ns. hiilivuotoon, vaan se voi johtua myös siitä, että sopimuksessa määrätään erilaisista velvoitteista. Ongelma voitaisiin ratkaista alakohtaisten sopimusten ja vertailuarvojen avulla.
Perustelu
On odotettavissa, että taloudellisesti eteenpäin pyrkivät maat osallistuvat kansainväliseen sopimukseen ainoastaan, jos näissä jätetään liikkumavaraa teollisuuden kehitykselle. Sopimuksiin liittyvät erilaiset hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevat velvoitteet johtavat siihen, että kilpailun vääristyminen lyödään lukkoon pysyvästi, ja EU joutuu jatkuvasti pohtimaan tuotannon siirtämistä alueille, joilla hiilidioksidipäästöjen rajoitukset ovat löyhemmät.
Tarkistus  5 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Yhteisön sisäisen kilpailun vääristymisen minimoimiseksi siirtymäajan ilmaisjaosta laitoksille olisi annettava koko yhteisön osalta yhdenmukaistettuja sääntöjä ("benchmarks"), joissa olisi otettava huomioon kasvihuonekaasujen ja energian kannalta tehokkaimmat tekniikat, korvaavat ratkaisut, vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, biomassan käyttö, uusiutuvat energialähteet sekä kasvihuonekaasujen talteenotto ja varastointi. Mitkään säännöistä eivät saisi kannustaa lisäämään päästöjä. Lisäksi olisi varmistettava, että lisääntyvä osa päästöoikeuksista huutokaupataan. Jotta markkinat voisivat toimia asianmukaisesti, päästöoikeuksien jakamisesta olisi päätettävä ennen päästökauppakauden alkua. Jakaminen ei saisi vääristää tarpeettomasti kilpailua sähkön ja teollisuuslaitoksille toimitettavan lämpöenergian markkinoilla. Sääntöjä olisi sovellettava uusiin osallistujiin, jotka harjoittavat samaa toimintaa kuin olemassa olevat laitokset, jotka saavat siirtymäajan ilmaisia päästöoikeuksia. Jotta ei vääristettäisi kilpailua sisämarkkinoilla, ilmaisia päästöoikeuksia ei pitäisi antaa uusien osallistujien harjoittamalle sähköntuotannolle. Vuonna 2020 käyttämättä olevat uusien osallistujien päästöoikeudet olisi huutokaupattava.	(18) Yhteisön sisäisen kilpailun vääristymisen minimoimiseksi ja kansainvälisten kilpailijoiden huomioon ottamiseksi siirtymäajan ilmaisjaosta laitoksille olisi annettava koko yhteisön osalta yhdenmukaistettuja sääntöjä ja alakohtaisia vertailuarvoja. Näissä säännöissä ja vertailuarvoissa olisi otettava huomioon kasvihuonekaasujen ja energian kannalta tehokkaimmat tekniikat, korvaavat ratkaisut, vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, biomassan käyttö, uusiutuvat energialähteet, sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä kasvihuonekaasujen talteenotto ja varastointi. Mitkään säännöistä eivät saisi kannustaa lisäämään päästöjä. Lisäksi olisi varmistettava, että lisääntyvä osa päästöoikeuksista huutokaupataan. Jotta markkinat voisivat toimia asianmukaisesti, päästöoikeuksien jakamisesta olisi päätettävä ennen päästökauppakauden alkua. Jakaminen ei saisi vääristää tarpeettomasti kilpailua sähkön ja teollisuuslaitoksille toimitettavan lämpöenergian markkinoilla. Sääntöjä olisi sovellettava uusiin osallistujiin, jotka harjoittavat samaa toimintaa kuin olemassa olevat laitokset, jotka saavat siirtymäajan ilmaisia päästöoikeuksia. Jotta ei vääristettäisi kilpailua sisämarkkinoilla, ilmaisia päästöoikeuksia ei pitäisi antaa uusien osallistujien harjoittamalle sähköntuotannolle lukuun ottamatta sähkön tuotantoa omaan kulutukseen teollisten tuotantoprosessien jätekaasuista. Vuonna 2020 käyttämättä olevat uusien osallistujien päästöoikeudet olisi huutokaupattava. Kun komissio laatii sääntöjä, sen tulisi kuulla asianomaisia aloja.
Perustelu
Until a real quantifiable and verifiable international agreement is achieved the Commission has to allow for free allocation of allowances for industries at risk of carbon leakage not only through harmonised Community-wide rules but, more importantly, through sectoral benchmarks discussed with those involved.
Cogeneration is an energy efficient production process and should be not included.
Waste gases resulting from production processes have to be used immediately after their generation. To ensure their efficient recovery maximum flexibility must be allowed. Their use for electricity generation contributes to resources conservation and reduces CO2 emissions. Electricity produced under these special circumstances should be excluded from auctioning.
Under the global economic system, European undertakings are forced to compete with undertakings from third countries subject to different framework conditions. Distortions of competition arriving from less stringent CO2 requirements in third countries increase the danger of production activities being relocated. The situation at international level must therefore be taken into account in seeking to contribute effectively to climate protection.
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus  6 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19) Yhteisö säilyttää keskeisen asemansa neuvotteluissa kunnianhimoisesta kansainvälisestä sopimuksesta, jonka tavoitteena on rajoittaa maailmanlaajuinen lämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen. Se pitää Balissa saavutettua edistystä tämän tavoitteen saavuttamisessa rohkaisevana. Jos muut kehittyneet maat ja muut suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat eivät osallistu tähän kansainväliseen sopimukseen, kasvihuonekaasupäästöt saattaisivat lisääntyä kolmansissa maissa, joissa teollisuudella ei ole samanlaisia hiilidioksidipäästöjen rajoituksia, (niin sanottu hiilivuoto), ja samalla aiheutuisi taloudellista haittaa energiaintensiivisen teollisuuden tietyille kansainväliselle kilpailulle alttiille aloille ja osa-aloille. Tämä voisi vaarantaa ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden ja yhteisön toimista saatavat hyödyt. Hiilivuodon uhkan torjumiseksi yhteisö jakaa enintään 100 prosenttia ilmaisista päästöoikeuksista asianomaiset perusteet täyttäville teollisuudenaloille ja osa-aloille. Näiden alojen ja osa-alojen ja määrittelyä ja vaadittavia toimenpiteitä arvioidaan myöhemmin uudelleen, jotta voidaan varmistaa tarvittavien toimien toteuttaminen ja ylisuurten korvausten välttäminen. Jos tiettyjen alojen tai osa-alojen suhteen on asianmukaisesti perusteltavissa, että hiilivuodon uhkaa ei voida torjua muilla keinoin, ja lisäksi sähköntuotanto muodostaa suuren osan tuotantokustannuksista ja on tehokasta, toteutettavissa toimissa voidaan ottaa huomioon sähkönkulutus tuotantoprosessissa muuttamatta päästöoikeuksien kokonaismäärää.	(19) Yhteisö säilyttää keskeisen asemansa neuvotteluissa kunnianhimoisesta kansainvälisestä sopimuksesta ja/tai kansainvälisistä alakohtaisista sopimuksista, joiden tavoitteena on rajoittaa maailmanlaajuinen lämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen. Se pitää Balissa saavutettua edistystä tämän tavoitteen saavuttamisessa rohkaisevana. Jos muut kehittyneet maat ja muut suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat eivät osallistu tähän kansainväliseen sopimukseen, kasvihuonekaasupäästöt lisääntyisivät kolmansissa maissa, joissa teollisuudella ei ole samanlaisia hiilidioksidipäästöjen rajoituksia, (niin sanottu hiilivuoto), ja samalla aiheutuisi taloudellista haittaa energiaintensiivisen teollisuuden tietyille kansainväliselle kilpailulle alttiille aloille ja osa-aloille. Tämä voisi vaarantaa ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden ja yhteisön toimista saatavat hyödyt. Hiilivuodon uhkan torjumiseksi yhteisö jakaa 100 prosenttia ilmaisista päästöoikeuksista energiaintensiivisille teollisuudenaloille. Näiden alojen ja osa-alojen ja määrittelyä ja vaadittavia toimenpiteitä arvioidaan myöhemmin uudelleen, jotta voidaan varmistaa tarvittavien toimien toteuttaminen ja ylisuurten korvausten välttäminen. Jos tiettyjen alojen tai osa-alojen suhteen on asianmukaisesti perusteltavissa, että hiilivuodon uhkaa ei voida torjua muilla keinoin, ja lisäksi sähköntuotanto muodostaa suuren osan tuotantokustannuksista ja on tehokasta, toteutettavissa toimissa voidaan ottaa huomioon sähkönkulutus tuotantoprosessissa muuttamatta päästöoikeuksien kokonaismäärää.
Perustelu
In order to contribute effectively to climate protection the Community must take effective preventive measures to prevent the relocation of production activities to third countries with less stringent CO2 requirements. In particular, energy-intensive sectors or subsectors are, because of the pressure of international competition, unable to pass on increased costs by raising the price of their products. Therefore additional costs resulting from emission trading would lead to the relocation of production, with a possibly unfavourable impact on global emissions. It is therefore necessary to minimise the burden through the long-term allocation of emission quotas free of charge.
It is important to try not only to achieve a global international agreement but also to secure international sectoral agreements, especially with emerging economies such as China and India.
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus  7 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(19 a) Jos kansainvälistä sopimusta ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta ei saada aikaan, yhteisön olisi pyrittävä tekemään kahdenvälisiä ja monenkeskisiä sopimuksia muiden suurimpien kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajien kanssa. Parhaillaan käytävien neuvottelujen lopputuloksesta riippumatta yhteisöllä pitäisi olla keskeinen asema Maailman ympäristöjärjestön perustamisessa, johon kootaan jo hyväksytyt viralliset ympäristösäännökset yhdessä tehokkaiden oikeudellisten mekanismien kanssa.
Perustelu
On otettava käynnissä olevien Kioton jälkeistä kautta koskevien neuvottelujen mahdollinen epäonnistuminen ja harkittavat kestäviä ja tehokkaita ratkaisuja.
Tarkistus  8 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 20 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(20) Sen vuoksi komission olisi tarkasteltava tilannetta uudelleen viimeistään kesäkuussa 2011 ja kuultava asiasta kaikkia niitä työmarkkinaosapuolia, joita asia koskee, sekä laadittava kansainvälisten neuvottelujen tuloksiin perustuva selvitys aiheellisine ehdotuksineen. Komission olisi tässä yhteydessä täsmennettävän viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010, mitkä energiaintensiivisen teollisuuden alat tai niiden osat ovat sellaisia, joita hiilivuoto uhkaa. Sen olisi perusteltava tarkastelunsa arvioon siitä, puuttuvatko alalta mahdollisuudet siirtää tarvittavien päästöoikeuksien kustannukset tuotteiden hintaan menettämättä merkittävää markkinaosuutta muualla kuin yhteisössä sijaitseville laitoksille, jotka eivät joudu toteuttamaan vastaavia toimia päästöjen vähentämiseksi. Energiaintensiiviset teollisuuden alat, joita hiilivuodon riskin katsotaan merkittävästi uhkaavan, voisivat saada suuremman määrän ilmaisia päästöoikeuksia. Toinen mahdollisuus olisi perustaa tehokas hiilidioksidin tasausjärjestelmä, jolla voidaan saattaa hiilivuodon uhkaamat yhteisön laitokset tasavertaisempaan asemaan kolmansien maiden laitosten kanssa. Tällaisessa järjestelmässä maahantuojiin sovellettaisiin vaatimuksia, jotka eivät olisi vähemmän edullisia kuin EU:ssa sijaitsevia laitoksia koskevat vaatimukset, esimerkiksi vaatimusta palauttaa päästöoikeuksia. Toteutettavien toimien olisi oltava UNFCCC-sopimuksen periaatteiden mukaisia. Erityisesti olisi noudatettava yhteisen mutta eriytetyn vastuun ja kunkin valmiuksien periaatetta ottaen huomioon vähiten kehittyneiden maiden erityisasema. Lisäksi toimien olisi sovittava yhteen yhteisön kansainvälisten velvollisuuksien kanssa, joihin sisältyy myös Maailman kauppajärjestöä koskeva sopimus.	(20) Sen vuoksi komission olisi tarkasteltava tilannetta uudelleen viimeistään kesäkuussa 2011 ja kuultava asiasta kaikkia niitä työmarkkinaosapuolia, joita asia koskee, sekä laadittava kansainvälisten neuvottelujen tuloksiin perustuva tilannetta arvioiva selvitys aiheellisine ehdotuksineen, ja sen pitää koskea kaikkia teollisuuden aloja ja erityisesti energiaintensiivisiä aloja, joilla katsotaan olevan merkittävä hiilivuodon uhka. Tällaisia aloja ja niiden osia koskevat perusteet sekä niiden tunnistaminen tulisi määrittää työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien kuulemisen jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle esitettävällä ehdotuksella. Ehdotuksessa tulisi ottaa huomioon se, ettei mahdollisesti pystytä saamaan aikaan kansainvälistä sopimusta, jonka mukaan päästöjen vähentäminen on pakollista, ja siinä tulisi ottaa huomioon mahdollisia vaihtoehtoja kansainvälisille sopimuksille. Komission olisi perustettava tarkastelunsa arvioon siitä, puuttuvatko alalta mahdollisuudet siirtää tarvittavien päästöoikeuksien kustannukset tuotteiden hintaan menettämättä merkittävää markkinaosuutta muualla kuin yhteisössä sijaitseville laitoksille, jotka eivät joudu toteuttamaan vastaavia toimia päästöjen vähentämiseksi. Teollisuuden alat, joita hiilivuodon riskin katsotaan merkittävästi uhkaavan, voisivat saada suuremman määrän ilmaisia päästöoikeuksia. Toinen mahdollisuus olisi perustaa tehokas hiilidioksidin tasausjärjestelmä, jolla voidaan saattaa hiilivuodon uhkaamat yhteisön laitokset tasavertaisempaan asemaan kolmansien maiden laitosten kanssa. Tällaisessa järjestelmässä maahantuojiin sovellettaisiin vaatimuksia, jotka eivät olisi vähemmän edullisia kuin EU:ssa sijaitsevia laitoksia koskevat vaatimukset, esimerkiksi vaatimusta palauttaa päästöoikeuksia. Komission olisi seurattava mahdollisia EU:n tuottajien kilpailukykyyn ja työllistämismahdollisuuksiin kohdistuvia vaikutuksia, joita aiheutuu niiden käyttäessä tällaisia tuotteita tuotantohyödykkeinä. Toteutettavien toimien olisi oltava UNFCCC-sopimuksen periaatteiden mukaisia. Erityisesti olisi noudatettava yhteisen mutta eriytetyn vastuun ja kunkin valmiuksien periaatetta ottaen huomioon vähiten kehittyneiden maiden erityisasema. Lisäksi toimien olisi sovittava yhteen yhteisön kansainvälisten velvollisuuksien kanssa, joihin sisältyy myös Maailman kauppajärjestöä koskeva sopimus.
Perustelu
Kertomusta, jossa arvioidaan tilannetta ja ehdotetaan ratkaisuja tilanteissa, joissa on merkittävä hiilivuodon vaara, tulee soveltaa kaikkiin teollisuudenaloihin, ja on keskityttävä erityisesti paljon energiaa kuluttaviin aloihin, kun otetaan huomioon sanaan "energiaintensiivinen" liittyvä oikeudellinen epävarmuus.
Hiilivuodolle alttiiden alojen tunnistamisessa ja luokittelussa käytettävät perusteet on määritettävä nopeammin kuin komissio ehdottaa, jotta asianomaiset teollisuudenalat voisivat ennakoida kehitystä. On otettava huomioon EU:n tuottajiin kohdistuvat välittömät ja välilliset vaikutukset.
Tarkistus  9 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(20 a) Jos 100 % päästöoikeuksista jaetaan ilmaiseksi, tuonnin sisällyttäminen päästökauppajärjestelmään käy tarpeettomaksi. Tämä varmistaisi WTO:n yhteydessä tehtyjen sitoumusten noudattamisen, ja sen tulisi myös merkitä sitä, etteivät kolmannet maat eivät ryhdy tällaisiin protektionistisiin toimiin. Samalla se auttaisi parantamaan neuvotteluilmapiiriä ja lisäämään hiilidioksidin vähentämistä koskevien Euroopan unionin tehokkaiden toimien hyväksyttävyyttä.
Perustelu
WTO edellyttää yhteisön takaavan syrjimättömän pääsyn markkinoilleen. Päästöoikeuksien myöntäminen energiaintensiivisille aloille täysin ilmaiseksi tekee tarpeettomaksi tuonnin huomioon ottamisen syrjivällä tavalla torjuen samalla jäsenvaltioiden mahdollisten protektionististen toimien vaaraa. Tavoite, jonka mukaan perustetaan kaikkein kattavin päästökauppajärjestelmä, on mahdollinen vain, jos neuvottelukumppanit ovat täysin tyytyväisiä ja vakuuttuneita siitä, ettei yhteisöllä ole protektionistisia motiiveja sen ottaessa tällaisen järjestelmän käyttöön.
Tarkistus  10 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 21 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(21) Tasavertaisten kilpailuedellytysten varmistamiseksi yhteisössä olisi yhdenmukaistettava toiminnanharjoittajien yhteisön järjestelmässä käyttämien yhteisön ulkopuolella toteutuneita päästövähennyksiä koskevien hyvitysten käyttö. UNFCCC-sopimuksen liitteenä olevassa Kioton pöytäkirjassa vahvistetaan kehittyneille maille määrällisiä päästötavoitteita vuosiksi 2008–2012 sekä määrätään puhtaan kehityksen mekanismin mukaisista sertifioiduista päästövähennyksistä ja yhteistoteutuksen mukaisista päästövähennysyksiköistä sekä niiden käytöstä kehittyneissä maissa tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka Kioton pöytäkirja ei mahdollista päästövähennysyksikköjen luomista vuodesta 2013, jos isäntämaassa ei ole vahvistettu uusia määrällisiä päästötavoitteita, puhtaan kehityksen mekanismin mukaiset uudet hyvitykset saattavat edelleen olla mahdollisia. Kun on olemassa ilmastonmuutosta koskevat kansainvälinen sopimus, olisi lisättävä sopimuksen tehneiden maiden sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käyttöä. Niin kauan kuin sopimusta ei ole, sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käytön lisääminen vaarantaisi tämän kannustimen tehon ja vaikeuttaisi uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevien yhteisön tavoitteiden saavuttamista. Sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käytön olisi sovittava yhteen yhteisön päämäärän kanssa, jonka mukaan uusiutuvista lähteistä tuotetun energian osuuden pitäisi olla 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, sekä edistettävä energiatehokkuutta, innovointia ja teknologian kehittämistä. Jos yhteensopivuus näiden tavoitteiden kanssa on turvattu, olisi mahdollistettava sellaisten sopimusten tekeminen kolmansien maiden kanssa, joilla kannustettaisiin niitä vähentämään päästöjään. Sopimuksilla olisi saatava aikaan kasvihuonekaasupäästöjen todellisia lisävähennyksiä ja myös edistettävä yhteisöön sijoittautuneiden yritysten innovointia ja teknologian kehittämistä kolmansissa maissa. Tällaisten sopimusten ratifioijina voi olla useampi kuin yksi maa. Kun komissio on tehnyt tyydyttävän tasoisen kansainvälisen sopimuksen, olisi lisättävä kolmansissa maissa toteutetuista hankkeista saatujen hyvitysten käyttömahdollisuuksia samaan aikaan, kun yhteisön järjestelmällä saavutettujen päästövähennysten määrä lisääntyy.	(21) Tasavertaisten kilpailuedellytysten varmistamiseksi yhteisössä olisi yhdenmukaistettava toiminnanharjoittajien yhteisön järjestelmässä käyttämien yhteisön ulkopuolella toteutuneita päästövähennyksiä koskevien hyvitysten käyttö. UNFCCC-sopimuksen liitteenä olevassa Kioton pöytäkirjassa vahvistetaan kehittyneille maille määrällisiä päästötavoitteita vuosiksi 2008–2012 sekä määrätään puhtaan kehityksen mekanismin mukaisista sertifioiduista päästövähennyksistä ja yhteistoteutuksen mukaisista päästövähennysyksiköistä sekä niiden käytöstä kehittyneissä maissa tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka Kioton pöytäkirja ei mahdollista päästövähennysyksikköjen luomista vuodesta 2013, jos isäntämaassa ei ole vahvistettu uusia määrällisiä päästötavoitteita, puhtaan kehityksen mekanismin mukaiset uudet hyvitykset saattavat edelleen olla mahdollisia. Vaikka ei olisi olemassa ilmastonmuutosta koskevaa kansainvälistä sopimusta, olisi mahdollistettava sopimuksen tehneiden maiden sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käyttö. Sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käytön olisi sovittava yhteen yhteisön päämäärän kanssa, jonka mukaan uusiutuvista lähteistä tuotetun energian osuuden pitäisi olla 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, sekä edistettävä energiatehokkuutta, innovointia ja teknologian kehittämistä. Jos yhteensopivuus näiden tavoitteiden kanssa on turvattu, olisi mahdollistettava sellaisten sopimusten tekeminen kolmansien maiden kanssa, joilla kannustettaisiin niitä vähentämään päästöjään. Sopimuksilla olisi saatava aikaan kasvihuonekaasupäästöjen todellisia lisävähennyksiä ja myös edistettävä yhteisöön sijoittautuneiden yritysten innovointia ja teknologian kehittämistä kolmansissa maissa. Tällaisten sopimusten ratifioijina voi olla useampi kuin yksi maa. Kun komissio on tehnyt tyydyttävän tasoisen kansainvälisen sopimuksen, olisi lisättävä kolmansissa maissa toteutetuista hankkeista saatujen hyvitysten käyttömahdollisuuksia samaan aikaan, kun yhteisön järjestelmällä saavutettujen päästövähennysten määrä lisääntyy. Hyvitysten ei kuitenkaan olla mahdollisia liittyen puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen hankkeisiin sellaisilla aloilla, joilla voi tapahtua hiilivuotoja.
Perustelu
CDM-measures are making an effective contribution to climate protection in the developing countries. The participation of less developed countries in such projects is therefore, in any case, desirable with a view to achieving global CO2 objectives. Accordingly, measures should be taken to ensure the widest possible participation of the developing countries in the CDM, which should not be restricted to possible partners to an international agreement. Participation by individual countries in CDM arrangements may facilitate their accession to an international agreement on climate protection.
Sectors exposed to carbon leakage should not be threatened by external competitors favoured through CDM and JI credits.
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus  11 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 24 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(24) Vähiten kehittyvät maat ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, mutta niiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on vähäinen. Sen vuoksi vähiten kehittyneiden maiden tarpeet olisi asetettava etusijalle, kun huutokaupasta saatavia tuloja käytetään helpottamaan kehitysmaiden sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Koska kyseisissä maissa on toteutettu vain hyvin vähän puhtaan kehityksen mekanismin mukaisia hankkeita, on aiheellista varmistaa niissä vuoden 2012 jälkeen aloitetuita hankkeista saatavien hyvitysten hyväksyminen myös kansainvälisen sopimuksen puuttuessa. Tätä oikeutta olisi sovellettava vähiten kehittyneisiin maihin vuoteen 2020 asti edellyttäen, että ne ovat siihen mennessä joko ratifioineet ilmastonmuutosta koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen taikka kahden- tai monenvälisen sopimuksen yhteisön kanssa.	(24) Vähiten kehittyvät maat ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, mutta niiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on vähäinen. Sen vuoksi vähiten kehittyneiden maiden tarpeet olisi asetettava etusijalle, kun huutokaupasta saatavia tuloja käytetään helpottamaan kehitysmaiden sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Koska kyseisissä maissa on toteutettu vain hyvin vähän puhtaan kehityksen mekanismin mukaisia hankkeita, on aiheellista varmistaa niissä vuoden 2012 jälkeen aloitetuita hankkeista saatavien hyvitysten hyväksyminen myös kansainvälisen sopimuksen puuttuessa. Tätä oikeutta olisi sovellettava vähiten kehittyneisiin maihin vuoteen 2020 asti.
Perustelu
CDM-measures are making an effective contribution to climate protection in the developing countries. The participation of less developed countries in such projects is therefore, in any case, desirable with a view to achieving global CO2 objectives. Accordingly, measures should be taken to ensure the widest possible participation of the developing countries in the CDM, which should not be restricted to possible partners to an international agreement. Participation by individual countries in CDM arrangements may facilitate their accession to an international agreement on climate protection.
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus  12 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a artikla
	Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittaisen kertomuksen uudistetun päästökauppajärjestelmän käyttöönotosta ja toiminnasta. Ensimmäinen kertomus esitetään vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.
Perustelu
Prosessi on hyvin monimutkainen ja edellyttää jatkuvaa toimielinten välistä valvontaa ja arviointia.
Tarkistus  13 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta Direktiivi 2003/87/EY 3 artikla – b kohta – g alakohta
Komission teksti Tarkistus h) "uudella osallistujalla" yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintaa harjoittavaa laitosta, joka on saanut kasvihuonekaasujen päästöluvan sen jälkeen, kun 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo on toimitettu komissiolle;" h) "uudella osallistujalla" yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintaa harjoittavaa laitosta, joka on saanut kasvihuonekaasujen päästöluvan, tai joka on luonteensa tai toimintansa merkittävästä muutoksesta tai suorituskykynsä merkittävästä kasvusta johtuen ajantasaistanut kasvihuonekaasujen päästölupansa sen jälkeen, kun 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo on toimitettu komissiolle;"
Perustelu
Komission ehdotuksessa kapasiteetin kasvu ei enää ole uuden osallistujan kriteeri. Tämä on merkittävä muutos, josta seuraa, että kasvihuonekaasuhyvityksiä myönnetään vain uusille laitoksille ja kapasiteetin lisäykset jäävät huutokauppaamisen piiriin. Komission ehdotus ei varmista tasapainoa uusien laitosten ja kapasiteetin lisäämisen välillä, se ei edusta tehokkainta lähestymistapaa ja saattaa estää innovointia nykyisissä järjestelmissä.
Tarkistus  14 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta Direktiivi 2003/87/EY 3 artikla – c kohta – u a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   (u a) jätteistä annetun direktiiviin 75/442/ETY muuttamisesta 18 päivänä maaliskuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/156/ETY liitteessä II B tarkoitetut talteenottotoimet eivät sisälly "polttolaitoksen" määritelmään.
Perustelu
Yksi EU:n ilmastopaketin päämääristä on lisätä kierrätystä. Siksi ei ole mielekästä sisällyttää kierrätystoimia järjestelmään, joka ei niitä edistä.
Tarkistus  15 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla - 3 kohta - johdantokappale
Komission teksti Tarkistus 3. Vähintään 20 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista, mukaan luettuina kaikki tulot kyseisen kohdan b alakohdassa tarkoitetusta huutokaupasta, olisi käytettävä seuraaviin tarkoituksiin: 3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuista päästöoikeuksien huutokaupasta saadut tulot on käytettävä seuraaviin tarkoituksiin:
Perustelu
Koska ongelma on vaikea ja kiireellinen, huutokauppajärjestelmän kaikki tulot olisi suunnattava toimiin, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, kehitetään uusiutuvia energiamuotoja, torjutaan metsien katoamista, avustetaan kehitysmaita mukautumaan ilmastonmuutokseen ja autetaan parantamaan vähätuloisten kotitalouksien energiatehokkuutta.
Tarkistus  16 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 3 kohta – g alakohta
Komission teksti Tarkistus g) yhteisön järjestelmän hallinnollisten kustannusten kattaminen. g) hallinnolliset kustannukset rajana 10 % saaduista tulosta.
Perustelu
Komissio ehdotus, jonka mukaan vain 20 % huutokaupan tuloista varattaisiin ilmastonmuutoksen vastustamiseen, on selvästi riittämätön erityisesti, jos tämän summan on tarkoitus kattaa hallinnolliset kustannukset. Kansallisten budjettivajeiden täyttäminen ei saisi olla keskeinen huutokauppaa edistävä tekijä.
Tarkistus  17 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla - 4 kohta
Komission teksti Tarkistus 4. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä päätöksen N:o 280/2004/EY mukaisesti toimittamiinsa raportteihin tiedot tulojen käyttämisestä kuhunkin näistä tarkoituksista. 4. Jäsenvaltioiden on päätettävä tarpeidensa mukaan tulojen jakamisesta yksittäisille toimille, ja ne sisällyttävät tiedot tulojen käytöstä kuhunkin näistä tarkoituksista ja tulojen käytön maantieteellisestä jakautumisesta päätöksen N:o 280/2004/EY mukaisesti esitettäviin kertomuksiin keskittyen erityisesti sisämarkkinoihin, valtiontukeen ja kilpailuun liittyviin kysymyksiin.   Komissio kertoo vuosittain Euroopan parlamentille tulojen käytöstä painottaen erityisesti sisämarkkinoihin, valtiontukeen ja kilpailuun liittyviä kysymyksiä.
Perustelu
Tämä prosessi on hyvin monimutkainen, ja se edellyttää jatkuvaa toimielinten välistä valvontaa ja arviointia. On tärkeää lisätä avoimuutta, mahdollista 10 artiklan 3 a kohdan noudattamisen arviointi sekä varmistaa, että unionin tuet jakautuvat tehokkaasti. Koska ympäristöpolitiikkaa ohjaa jaetun toimivallan periaate, jäsenvaltioiden on vastattava päästökaupan tuoton jakamisesta yksittäisille ilmastonmuutoksen vastaisille toimille.
Tarkistus  18 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 5 kohta
Komission teksti Tarkistus 5. Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 huutokaupan ajankohtia, hallinnointia ja muita näkökohtia koskevan asetuksen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että huutokauppa toteutetaan avoimesti ja syrjimättömästi. Huutokaupat on suunniteltava siten, että toiminnanharjoittajilla ja erityisesti yhteisön järjestelmään osallistuvilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on täydet mahdollisuudet osallistua ja että mahdolliset muut osallistujat eivät voi haitata huutokaupan sujumista. Kyseisestä toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. 5. Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan parlamentille ja neuvostolle huutokaupan ajankohtia, hallinnointia ja muita näkökohtia koskevan arviointikertomuksen ja sen yhteydessä tarvittaessa direktiiviehdotuksen. Ehdotuksella pyritään takaamaan, että huutokauppa toteutetaan avoimesti ja syrjimättömästi siten, että keinottelun mahdollisuudet minimoidaan. Huutokaupat on suunniteltava siten, että toiminnanharjoittajilla ja erityisesti yhteisön järjestelmään osallistuvilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on täydet mahdollisuudet osallistua ja että mahdolliset muut osallistujat eivät voi haitata huutokaupan sujumista tai ilmastonmuutostavoitteita, jotka oikeuttavat niiden hyväksymisen. Siksi ehdotuksen on oltava riittävän yksityiskohtainen muun muassa liittyen huutokauppojen ajankohtiin ja tiheyteen jäsenvaltioissa, sillä on oltava asianmukainen kehys ja siinä on käsiteltävä huutokauppojen todennäköisiä vaikutuksia, jotka liittyvät esimerkiksi:   – keinotteluun,   – rajat ylittäviin kilpailuvaikutuksiin,   – useita aloja koskeviin vaikutuksiin,   – Euroopan unionin talouden ja teollisuuden ja erityisesti pk-yritysten kilpailukykyyn,   – inflaatiopaineeseen ja   – sosioekonomisiin vaikutuksiin.   Huutokaupan käytännön toiminta on olennainen osa unionin päästökauppajärjestelmää koskevaa tarkistettua ehdotusta, ja asiaa on siksi käsiteltävä yhteispäätösmenettelyllä.
Perustelu
Komissio ehdottaa laajennetun päästökauppajärjestelmän keskeisen osan käsittelemistä komitologiamenettelyllä. On tärkeää, että komissio tekee yhteispäätösmenettelyyn liittyvän ehdotuksen.
Tarkistus  19 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti Tarkistus Kyseisistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Poistetaan.
Perustelu
Komissio ehdottaa laajennetun päästökauppajärjestelmän keskeisen osan käsittelemistä komitologiamenettelyllä. On tärkeää, että komissio tekee yhteispäätösmenettelyyn liittyvän ehdotuksen.
Tarkistus  20 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti Tarkistus Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on – siinä määrin kuin se on toteutettavissa – varmistettava, että oikeudet jaetaan siten, että jako tuottaa kasvihuonekaasuihin, energiatehokkaisiin tekniikkoihin ja päästöjen vähentämiseen liittyviä kannustimia, eli jakotavassa otetaan huomioon tehokkaimmat tekniikat, korvaavat ratkaisut, vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, biomassan käyttö, uusiutuvat energialähteet sekä kasvihuonekaasujen talteenotto ja varastointi, eikä sillä kannusteta päästöjen lisäämiseen. Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta sähköntuotannolle. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on varmistettava, että oikeudet jaetaan siten, että jako tuottaa kasvihuonekaasuihin, energiatehokkaisiin tekniikkoihin ja päästöjen vähentämiseen liittyviä kannustimia käyttämällä alakohtaisia viitearvoja ja niin, että jakotavassa otetaan huomioon tehokkaimmat tekniikat, korvaavat ratkaisut, vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, biomassan käyttö, yhteistuotanto, uusiutuvat energialähteet sekä kasvihuonekaasujen talteenotto ja varastointi, eikä sillä kannusteta päästöjen lisäämiseen. Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta sähköntuotannolle, lukuun ottamatta sähkön tuotantoa teollisten tuotantoprosessien jätekaasuista asianomaisen tuotannonharjoittajan omaan sähkönkulutukseen, jolloin oikeudet jaetaan mainitulle tuotannonharjoittajalle kyseisiä tuotantoprosesseja varten sovittujen viitearvojen mukaisesti.   Komissio takaa, ettei loppukäyttäjälle siirretä tarpeettomia kustannuksia.
Perustelu
The use of waste gases from the production process for the generation of electricity contributes to the conservation of resources and reduction of CO2 emissions. Electricity produced under these special circumstances should be excluded from auctioning, and included by the same allocation methodology as applied to respective installations of the producer of these gases. This corresponds with the main content of point 92 of the Commission Communication COM(2008)830.
The electricity production sector cannot be excluded from its own climate efforts by a generalised passing-on of costs.
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus  21 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 3 kohta
Komission teksti Tarkistus 3. Sähköntuottajille, jotka tuottavat taloudellisesti perusteltavissa olevaan kysyntään vastaamiseksi lämpöä direktiivissä 2004/8/EY määritellyllä tehokkaalla yhteistuotannolla, voidaan jakaa ilmaisia päästöoikeuksia, jotta voidaan turvata niiden tasavertainen asema suhteessa muihin lämmöntuottajiin. Näille laitoksille tällaisen lämmöntuotannon osalta jaettavaa kokonaismäärää tarkistetaan vuoden 2013 jälkeen vuosittain 9 artiklassa tarkoitetulla lineaarisella määrällä. 3. Sähköntuottajat, jotka tuottavat taloudellisesti perusteltavissa olevaan kysyntään vastaamiseksi lämpöä direktiivissä 2004/8/EY määritellyllä tehokkaalla yhteistuotannolla, saavat ilmaisia päästöoikeuksia yhteisön laajuisten yhdenmukaisten vaatimusten ("benchmarks") perusteella, jotta voidaan turvata niiden tasavertainen asema suhteessa muihin lämmöntuottajiin. Kyseiset vaatimukset annetaan ja niitä valvotaan yhdenmukaistetun menettelyn mukaisesti.
Perustelu
Sähkön tuotanto yhteistuotantolaitoksissa on tehokkain tapa tuottaa energiaa. Siksi sitä edistävät lisätoimet tulisi taata myös vuoden 2013 jälkeen. Päästöoikeuksien vapaa jakaminen auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa.
Tarkistus  22 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 6 kohta – 3 alakohta
Komission teksti Tarkistus Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta uusien osallistujien sähköntuotannolle. Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta uusien osallistujien sähköntuotannolle, lukuun ottamatta sähkön tuotantoa teollisten tuotantoprosessien jätekaasuista asianomaisen tuotannonharjoittajan omaan sähkönkulutukseen, jolloin oikeudet jaetaan mainitulle tuotannonharjoittajalle kyseisiä tuotantoprosesseja varten sovittujen viitearvojen mukaisesti.
Perustelu
Tuotantoprosessien jätekaasujen käyttö sähkön tuotantoon säästää osaltaan luonnonvaroja ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Näissä erityisoloissa tuotettu sähkö olisi jätettävä huutokauppajärjestelmän ulkopuolelle ja siihen olisi sovellettava samaa jakomenetelmää kuin kyseisten kaasujen tuottajan asianomaisiin laitoksiin. Tämä vastaa komission tiedonannon KOM(2003)0830 92 kohdan pääsisältöä.
Tarkistus  23 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 7 kohta
Komission teksti Tarkistus 7. Ellei 10 b artiklasta muuta johdu, tämän artiklan 3–6 kohdan [ja 3 c artiklan 2 kohdan] mukaisesti ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrä vuonna 2013 on 80 prosenttia 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisesti määritellystä määrästä, ja ilmaiseksi jaettavaa määrää vähennetään vuosittain samansuuruisilla määrillä siten, että ilmaiseksi jakaminen loppuu vuoteen 2020 tultaessa. 7. Ellei 10 b artiklasta muuta johdu, tämän artiklan 3–6 kohdan [ja 3 c artiklan 2 kohdan] mukaisesti ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrä vuonna 2013 on 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisesti määritelty määrä ottaen tarvittaessa huomioon kansainvälisten neuvotteluiden tulokset, ja ilmaiseksi jaettavaa määrää vähennetään vuosittain samansuuruisilla määrillä siten, että ilmaiseksi jakaminen loppuu vuoteen 2020 tultaessa.
Perustelu
Tapa, jolla komissio ehdottaa EU:ssa toimivia hiilivuodoille alttiita energiaintensiivisiä aloja käsiteltävän, riippuu kansainvälisten neuvottelujen tuloksesta. Komission on yhdessä näiden alojen kanssa määritettävä hyväksyttävät tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämisellä EU:n tasolla sekä kansainvälisellä tasolla tavalla, joka johtaa todellisiin määrällisiin ja todennettaviin vähennyksiin sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.
Tarkistus  24 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 kohta – 1 alakohta
Komission teksti Tarkistus Komissio määrittelee 8 kohdassa tarkoitetut alat viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010 ja joka kolmas vuosi sen jälkeen. Komissio määrittelee 8 kohdassa tarkoitetut alat viimeistään 30 päivänä tammikuuta 2010 ja joka neljäs vuosi sen jälkeen.
Perustelu
Hiilivuodolle alttiit alat olisi määritettävä ja asiaankuuluvista toimista päätettävä mahdollisimman pian. Kyseisten alojen uudelleenarviointi joka kolmas vuosi johtaa turhaan epävarmuuteen, mikä haittaa investointeja.
Tarkistus  25 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 kohta – 2 alakohta
Komission teksti Tarkistus Kyseisestä toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Poistetaan.
Perustelu
Tämä prosessi on hyvin monimutkainen, ja se edellyttää jatkuvaa toimielinten välistä valvontaa ja arviointia.
Tarkistus  26 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   Joka vuosi mikä tahansa ala, joka ei sisälly liitteeseen I, voi uuden markkinatiedon perusteella pyytää komissiota arvioimaan uudelleen, voitaisiinko kyseistä alaa pitää hiilivuodolle alttiina.
Tarkistus  27 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 kohta – 3 alakohta
Komission teksti Tarkistus Komissio ottaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määrittelyn yhteydessä huomioon sen, missä määrin asianomaisen alan tai osa-alan on mahdollista siirtää tarvittavien päästöoikeuksien kustannukset tuotteiden hintaan menettämättä merkittävää markkinaosuutta yhteisön hiilidioksidin suhteen vähemmän tehokkaille laitoksille, jotka sijaitsevat yhteisön ulkopuolella, ottaen huomioon seuraavat: Komissio ottaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määrittelyn yhteydessä huomioon sen, missä määrin asianomaisen alan tai osa-alan on mahdollista siirtää tarvittavien päästöoikeuksien kustannukset tuotteiden hintaan kansainvälisen kilpailukykynsä huomattavasti alenematta, ottaen huomioon seuraavat:
Tarkistus  28 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 kohta – 3 alakohta – c alakohta
Komission teksti Tarkistus c) markkinoiden rakenne, merkitykselliset maantieteelliset ja tuotemarkkinat sekä alojen alttius kansainväliselle kilpailulle; c) markkinoiden nykyinen ja ennustettu tuleva rakenne, merkitykselliset maantieteelliset ja tuotemarkkinat, merkitys työllisyyden ja talouden kannalta sekä alojen alttius kansainväliselle kilpailulle, kuljetuskustannukset huomioon ottaen;
Tarkistus  29 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 kohta – 3 alakohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   d a) ilmastopolitiikasta johtuvan energian ja tiettyjen raaka-aineiden hintojen ennustetun nousun suorat ja epäsuorat vaikutukset;
Tarkistus  30 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 kohta – 3 alakohta – d b alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   d b) kustannusten loppukäyttäjälle siirtämisen yhteiskunnalliset kokonaisvaikutukset;
Tarkistus  31 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 artikla – 4 alakohta
Komission teksti Tarkistus Arvioitaessa, onko yhteisön järjestelmästä aiheutuva kustannusten lisääntyminen siirrettävissä hintoihin, voidaan ottaa huomioon esimerkiksi hiilidioksidin hinnannousun vuoksi menetetty myynti tai vaikutus asianomaisten laitosten kannattavuuteen. Arvioitaessa, onko yhteisön järjestelmästä aiheutuva kustannusten lisääntyminen siirrettävissä hintoihin, voidaan ottaa huomioon esimerkiksi hiilidioksidin hinnannousun vuoksi menetetty myynti tai vaikutus asianomaisten alojen tai niiden osien kannattavuuteen.
Perustelu
Koko ehdotuksessa komissio viittaa aloihin ja niiden osiin, jotka ovat alttiita hiilivuodoille, minkä vuoksi on järkevää käyttää samaa terminologiaa kaikkialla sekaannusten välttämiseksi.
Tarkistus  32 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 b artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus Komissio antaa viimeistään kesäkuussa 2011 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kansainvälisten neuvottelujen tuloksiin ja niiden seurauksena mahdollisesti saavutettaviin kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärän vähennyksiin ja kaikkien asianosaisten työmarkkinaosapuolten kuulemiseen perustuvan analyyttisen kertomuksen, jossa tarkastellaan niiden energiaintensiivisten teollisuudenalojen tai osa-alojen tilannetta, joita hiilivuodon on määritelty selvästi uhkaavan. Kertomukseen on liitettävä aiheellisia ehdotuksia esimerkiksi seuraavista: Komissio antaa viimeistään tammikuussa 2010 ottaen huomioon kansainvälisten neuvottelujen tulokset ja sen, missä määrin tuloksena saatava sopimus täyttää liitteessä I a (uusi) vahvistetut vaatimukset, Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen aloista tai niiden osista, joita pidetään hiilivuodolle alttiina. Alat tai osa-alat määritetään yhdessä työmarkkinaosapuolten, sidosryhmien ja Euroopan parlamentin kanssa ottaen huomioon mahdollinen epäonnistuminen pääsyssä pakollisia vähentämistavoitteita käsittävään kansainväliseen sopimukseen.
Perustelu
Määräaikoja on aikaistettava, jotta hiilivuodolle alttiit teollisuudenalat pystyisivät ennakoimaan tilannetta.
Mahdollisen kansainvälisen sopimuksen on perustuttava määriin ja oltava todennettavissa, ja sillä on vähennettävä päästöjä yhtä paljon kuin komissio ehdottaa.
Euroopan parlamentin ja neuvoston on saatava tietoja ja voitava antaa hyväksyntänsä komission ehdotukselle, ja hiilivuodolle alttiit alat ja osa-alat on yksilöitävä asianosaisia kuullen.
Tarkistus  33 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 b artikla – 2 kohta
Komission teksti Tarkistus Aiheellisia toimenpiteitä harkittaessa on otettava huomioon myös mahdolliset sitovat alakohtaiset sopimukset, jotka johtavat suuruudeltaan ilmastonmuutoksen rajoittamisen edellyttämiin, tarkkailtavissa ja todennettavissa oleviin päästövähennyksiin, joihin sovelletaan pakollisia valvontajärjestelyjä." Aiheellisia toimenpiteitä harkittaessa ratkaisevia ovat mahdolliset sitovat alakohtaiset sopimukset, jotka johtavat suuruudeltaan ilmastonmuutoksen rajoittamisen edellyttämiin, tarkkailtavissa ja todennettavissa oleviin päästövähennyksiin, joihin sovelletaan pakollisia valvontajärjestelyjä¸ sekä alat ja niiden osat, joilla katsotaan olevan merkittävä hiilivuodon uhka tämän direktiivin [10 a artiklan 8 ja 9 kohdan] mukaisesti."
Tarkistus  34 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 9 kohta Direktiivi 2003/87/EY 11 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti Tarkistus Jos laitos lopettaa toimintansa, se ei enää saa ilmaisia päästöoikeuksia. Jos laitos lopettaa toimintansa, se ei enää saa ilmaisia päästöoikeuksia ja sen on luovutettava jäljellä olevat päästöoikeudet tai vastaava summa toimivaltaiselle viranomaiselle. Komissio takaa, että kansallista täytäntöönpanoa ja valtion tuki- ja kilpailusääntöjä sovelletaan tiukasti erityisesti määräävän markkina-aseman väärinkäytön estämiseksi. Siksi komissio julkaisee kolmen kuukauden välein energiatuotteiden hinnat loppukäyttäjälle yhtiöittäin, aloittain ja jäsenvaltioittain jaoteltuina. Kun komissio julkistaa hinnat, se erottelee unionin päästökauppajärjestelmän osuuden loppukäyttäjän maksamasta hinnasta.
Perustelu
Jos laitos lopettaa toimintansa ja se on saanut ilmaisia päästöoikeuksia, se ei voi myydä jäljellä olevia päästöoikeuksia markkinoilla, van sen on annettava ne takaisin jäsenvaltioille. Tämä takaa, ettei järjestelmää käytetä väärin.
Komissio takaa myös, että valtiontukia ja kilpailua koskevia sääntöjä sovelletaan ja valvotaan tiukasti.
Kaikki osapuolet (teollisuudesta loppukäyttäjiin) vaativat aina hintojen avoimuutta markkinoiden vääristymisen välttämiseksi. Sen vuoksi komission tulisi julkaista säännöllisesti energiatuotteiden hinnat loppukäyttäjille.
Tarkistus  35 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 9 kohta Direktiivi 2003/87/EY 11 a artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus 1. Jäljempänä olevan 28 artiklan 3 ja 4 kohtaa ja tämän artiklan 2–7 kohtaa sovelletaan siihen asti, kun tulevaisuudessa tehtävä ilmastonmuutosta koskeva kansainvälinen sopimus on tullut voimaan. 1. Jäljempänä olevan 28 artiklan 3 ja 4 kohtaa ja tämän artiklan 2–7 kohtaa sovelletaan siihen asti, kun tulevaisuudessa tehtävä ilmastonmuutosta koskeva kansainvälinen sopimus tai kansainvälinen alakohtainen sopimus on tullut voimaan. Puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen hyvitykset hankkeista aloilla, joilla on hiilivuodon vaara, jätetään kuitenkin tällaisen soveltamisen ulkopuolelle.
Perustelu
On tärkeää pyrkiä paitsi globaaliin kansainväliseen sopimukseen myös kansainvälisiin alakohtaisiin sopimuksiin etenkin Kiinan ja Intian kaltaisten kehittyvien talouksien kanssa, jotta voidaan saavuttaa määrällisiä ja todellisia päästövähennyksiä.
Hiilivuodolle alttiita aloja eivät saa uhata ulkoiset kilpailijat, joita tuetaan puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen hyvityksillä.
Tarkistus  36 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 9 kohta Direktiivi 2003/87/EY 11 a artikla – 7 kohta
Komission teksti Tarkistus 7. Kun kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksesta on tehty, yhteisön järjestelmässä hyväksytään sertifioituja päästövähennyksiä ainoastaan kolmansista maista, jotka ovat ratifioineet kyseisen sopimuksen." 7. Kun kansainvälinen sopimus tai kansainvälisiä alakohtaisia sopimuksia ilmastonmuutoksesta on tehty, yhteisön järjestelmässä hyväksytään sertifioituja päästövähennyksiä ainoastaan kolmansista maista, jotka ovat ratifioineet kyseisen sopimuksen."
Perustelu
On tärkeää pyrkiä paitsi globaaliin kansainväliseen sopimukseen myös kansainvälisiin alakohtaisiin sopimuksiin erityisesti Kiinan ja Intian kaltaisten kehittyvien talouksien kanssa.
Tarkistus  37 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 10 kohta Direktiivi 2003/87/EY 11 b artikla
Komission teksti Tarkistus "Yhteisö ja sen jäsenvaltiot saavat antaa luvan hanketoiminnalle ainoastaan, jos kaikilla hankeen osallistujilla on päätoimipaikka joko maassa, joka on tehnyt tällaisia hankkeita koskevan kansainvälisen sopimuksen, taikka maassa, osavaltiossa tai alueellisessa hallintoyksikössä, jolla on 25 artiklan mukaisesti yhteys yhteisön järjestelmään." "Yhteisö ja sen jäsenvaltiot saavat antaa luvan hanketoiminnalle ainoastaan, jos kaikilla hankeen osallistujilla on päätoimipaikka joko maassa, joka on tehnyt tällaisia hankkeita koskevan kansainvälisen sopimuksen, taikka maassa, osavaltiossa tai alueellisessa hallintoyksikössä, jolla on 25 artiklan mukaisesti yhteys yhteisön järjestelmään. Puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen hyvitykset hankkeista aloilla, joilla on hiilivuodon vaara, jätetään soveltamisalan ulkopuolelle."
Perustelu
Hiilivuodolle alttiita aloja eivät saa uhata ulkoiset kilpailijat, joita tuetaan puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen hyvityksillä.
Tarkistus  38 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 12 kohta Direktiivi 2003/87/EY 14 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti Tarkistus 1. Komissio antaa päästöjen sekä tarvittaessa liitteessä I lueteltuja toimia koskevien tietojen tarkkailusta ja raportoinnista asetuksen, joka perustuu liitteessä IV vahvistettuihin tarkkailua ja raportointia koskeviin periaatteisiin ja johon sisältyvissä kunkin kasvihuonekaasun tarkkailu- ja raportointivaatimuksissa täsmennetään asianomaisen kaasun ilmaston lämpenemistä aiheuttava vaikutus. 1. Komissio antaa viimeistään joulukuun 31 päivänä 2011 päästöjen sekä tarvittaessa liitteessä I lueteltuja toimia koskevien tietojen tarkkailusta ja raportoinnista asetuksen, joka perustuu liitteessä IV vahvistettuihin tarkkailua ja raportointia koskeviin periaatteisiin ja johon sisältyvissä kunkin kasvihuonekaasun tarkkailu- ja raportointivaatimuksissa täsmennetään asianomaisen kaasun ilmaston lämpenemistä aiheuttava vaikutus.
Perustelu
On tärkeää asettaa päivämäärä, jotta järjestelmä olisi ennustettava.
Tarkistus  39 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 12 kohta Direktiivi 2003/87/EY 14 artikla – 2 kohta
Komission teksti Tarkistus 2. Asetuksessa voidaan ottaa huomioon uusin ja ajantasaisin tieteellinen tieto, jota voi olla saatavissa erityisesti hallitustenväliseltä ilmastonmuutospaneelilta, ja siinä voidaan määritellä vaatimuksia, joiden mukaan toimijoiden on raportoitava sellaisen energiaintensiivisen teollisuuden valmistamien tavaroiden tuottamiseen liittyvistä päästöistä, joka voi olla altis kansainväliselle kilpailulle, sekä säätää tällaisten tietojen riippumattomasta todentamisesta. 2. Asetuksessa on otettava huomioon uusin ja ajantasaisin tieteellinen tieto, jota voi olla saatavissa erityisesti hallitustenväliseltä ilmastonmuutospaneelilta, ja siinä on määriteltävä vaatimuksia, joiden mukaan toimijoiden on raportoitava sellaisen energiaintensiivisen teollisuuden valmistamien tavaroiden tuottamiseen liittyvistä päästöistä, joka voi olla altis kansainväliselle kilpailulle, sekä säätää tällaisten tietojen riippumattomasta todentamisesta. Asetuksessa säädetään myös päästökauppaan osallistuvia rahoituslaitoksia koskevista ilmoitusvaatimuksista. Vaatimuksiin voi sisältyä raportointi tällaisten tavaroiden tuottamiseen liittyvän sähköntuotannon yhteisön järjestelmään kuuluvien päästöjen tasosta. Vaatimuksiin tulee sisältyä raportointi tällaisten tavaroiden tuottamiseen liittyvän sähköntuotannon yhteisön järjestelmään kuuluvien päästöjen tasosta.
Perustelu
Päästökauppaan osallistuvilla rahoituslaitoksilla on oltava selvät menettelysäännöt.
Tarkistus  40 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 13 kohta Direktiivi 2003/87/EY 15 artikla – b kohta – 1 alakohta
Komission teksti Tarkistus "Komissio antaa päästöraporttien todentamista ja todentajien akkreditointia koskevan asetuksen, jossa säädetään todentajien akkreditoinnin, vastavuoroisen tunnustamisen ja akkreditoinnin edellytyksistä sekä tarvittaessa valvonnasta ja vertaisarvioinnista. "Komissio antaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010 päästöraporttien todentamista ja todentajien akkreditointia koskevan asetuksen, jossa säädetään todentajien akkreditoinnin, vastavuoroisen tunnustamisen ja akkreditoinnin edellytyksistä sekä tarvittaessa valvonnasta ja vertaisarvioinnista.
Perustelu
Päivämäärä on asetettava, jotta eri osapuolilla olisi tarvittava ennustettavuus.
Tarkistus  41 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 19 kohta Direktiivi 2003/87/EY 24 a artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti Tarkistus 1. Edellä 24 artiklassa säädettyjen sisällyttämisten lisäksi komissio voi hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä päästöoikeuksien myöntämiseksi jäsenvaltioiden hankkeille, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä muualla kuin yhteisön järjestelmässä. 1. Edellä 24 artiklassa säädettyjen sisällyttämisten lisäksi komissio voi hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä päästöoikeuksien myöntämiseksi jäsenvaltioiden hankkeille, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä muualla kuin yhteisön järjestelmässä. Komissio jättää soveltamisalan ulkopuolelle puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen hyvitykset hankkeista aloilla, joilla on hiilivuodon vaara.
Perustelu
Hiilivuodolle alttiita aloja eivät saa uhata ulkoiset kilpailijat, joita tuetaan puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen hyvityksillä.
Tarkistus  42 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 21 kohta Direktiivi 2003/87/EY 27 artikla
Komission teksti Tarkistus 1. Jäsenvaltiot voivat jättää yhteisön järjestelmän ulkopuolelle polttolaitokset, joiden nimellinen lämpöteho on pienempi kuin 25 megawattia, joiden toimivaltaiselle viranomaiselle raportoidut päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat vähemmän kuin 10 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia jokaisena kolmena edeltävänä vuonna ja joihin sovelletaan toimenpiteitä, joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, jos asianomainen jäsenvaltio täyttää seuraavat edellytykset: 1. Jäsenvaltiot voivat jättää yhteisön järjestelmän ulkopuolelle polttolaitokset, joiden nimellinen lämpöteho on pienempi kuin 50 megawattia, joiden toimivaltaiselle viranomaiselle raportoidut päästöt, lukuun ottamatta väistämättömiä hiilidioksidipäästöjä raaka-aineista ja päästöjä biomassasta, ovat vähemmän kuin 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia jokaisena kolmena edeltävänä vuonna ja joihin sovelletaan toimenpiteitä, joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, jos asianomainen jäsenvaltio täyttää seuraavat edellytykset: (a) se ilmoittaa komissiolle jokaisen tällaisen laitoksen ja toteutetut vastaavat toimenpiteet; (a) se ilmoittaa komissiolle jokaisen tällaisen laitoksen ja toteutetut vastaavat toimenpiteet; (b) se vahvistaa, että tarkkailujärjestelyjä on otettu käyttöön sen arvioimiseksi, ovatko minkään laitokset päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, 10 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän minä tahansa kalenterivuonna; (b) se vahvistaa, että tarkkailujärjestelyjä on otettu käyttöön sen arvioimiseksi, ovatko minkään laitokset päästöt, lukuun ottamatta raaka-aineiden väistämättömiä hiilidioksidipäästöjä sekä päästöjä biomassasta, 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän minä tahansa kalenterivuonna; (c) se vahvistaa, että jos minkä tahansa laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat 10 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän minä tahansa kalenterivuonna tai jos vastaavia toimenpiteitä ei enää toteuteta, laitos otetaan takaisin järjestelmään; (c) se vahvistaa, että jos minkä tahansa laitoksen päästöt, lukuun ottamatta väistämättömiä hiilidioksidipäästöjä raaka-aineista ja päästöjä biomassasta, ovat 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän minä tahansa kalenterivuonna tai jos vastaavia toimenpiteitä ei enää toteuteta, laitos otetaan takaisin järjestelmään; (d) se julkaisee a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot julkisesti kommentoitaviksi. (d) se julkaisee a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot julkisesti kommentoitaviksi.
Perustelu
Pienillä laitoksilla olisi oltava mahdollisuus jättäytyä järjestelmän ulkopuolelle, jos toteutetaan vastaavia toimia pk-yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi, tarpeettomien hallinnollisten kustannusten ja byrokratian välttämiseksi ja järjestelmän tehostamiseksi. Kolmannes kaikista laitoksista, joihin järjestelmää sovelletaan, on pieniä laitoksia, joiden osuus raportoiduista kokonaispäästöistä on yhteensä vain kaksi prosenttia.
Tarkistus  43 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 21 kohta Direktiivi 2003/87/EY 28 artikla – otsikko
Komission teksti Tarkistus Kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen tekemisen myötä voimaan tulevat muutokset Kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen tai kansainvälisten alakohtaisten sopimusten tekemisen myötä voimaan muutokset
Perustelu
On tärkeää pyrkiä paitsi globaaliin kansainväliseen sopimukseen myös kansainvälisiin alakohtaisiin sopimuksiin etenkin Kiinan ja Intian kaltaisten kehittyvien talouksien kanssa, jotta voidaan saavuttaa määrällisiä ja todellisia päästövähennyksiä.
Tarkistus  44 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 21 kohta Direktiivi 2003/87/EY 28 artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus 1. Jos yhteisö tekee kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, joka johtaa vuoteen 2020 mennessä kasvuhuonekaasujen pakollisiin vähennyksiin, jotka ovat suurempia kuin Eurooppa-neuvoston sopimat vähennysten vähimmäistasot, 2, 3 ja 4 kohtaa sovelletaan. 1. Jos yhteisö tekee kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen tai kansainvälisiä alakohtaisia sopimuksia, jotka johtavat vuoteen 2020 mennessä kasvuhuonekaasujen pakollisiin vähennyksiin, jotka ovat suurempia kuin Eurooppa-neuvoston sopimat vähennysten vähimmäistasot, 2, 3 ja 4 kohtaa sovelletaan.
Perustelu
On tärkeää pyrkiä paitsi globaaliin kansainväliseen sopimukseen myös kansainvälisiin alakohtaisiin sopimuksiin etenkin Kiinan ja Intian kaltaisten kehittyvien talouksien kanssa, jotta voidaan saavuttaa määrällisiä ja todellisia päästövähennyksiä.
Tarkistus  45 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 21 kohta Direktiivi 2003/87/EY 28 artikla – 2 kohta
Komission teksti Tarkistus 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen tekemistä seuraavan vuoden aikana lineaarista määrää korotetaan siten, että yhteisön päästöoikeuksien määrä vuonna 2020 on pienempi kuin 9 artiklan mukaisesti vahvistettu määrä, eli päästöoikeuksien määrällä, joka on yhtä suuri kuin yhteisön sen 20 prosentin tavoitteen ylittävä kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennys, johon yhteisö on kansainvälisessä sopimuksessa sitoutunut, kerrottuna sillä kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennyksen osuudella, joka yhteisön järjestelmällä on saavutettavissa 9 ja 9 a artiklan mukaisesti. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen tai kansainvälisten alakohtaisten sopimusten tekemistä seuraavan vuoden aikana lineaarista määrää korotetaan siten, että yhteisön päästöoikeuksien määrä vuonna 2020 on pienempi kuin 9 artiklan mukaisesti vahvistettu määrä, eli päästöoikeuksien määrällä, joka on yhtä suuri kuin yhteisön sen 20 prosentin tavoitteen ylittävä kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennys, johon yhteisö on kansainvälisessä sopimuksessa sitoutunut, kerrottuna sillä kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennyksen osuudella, joka yhteisön järjestelmällä on saavutettavissa 9 ja 9 a artiklan mukaisesti.
Perustelu
On tärkeää pyrkiä paitsi globaaliin kansainväliseen sopimukseen myös kansainvälisiin alakohtaisiin sopimuksiin etenkin Kiinan ja Intian kaltaisten kehittyvien talouksien kanssa, jotta voidaan saavuttaa määrällisiä ja todellisia päästövähennyksiä.
Tarkistus  46 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 21 kohta Direktiivi 2003/87/EY 28 kohta – 3 kohta
Komission teksti Tarkistus 3. Toiminnanharjoittajat voivat käyttää sertifioituja päästövähennyksiä, päästövähennysyksikköjä tai muita 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä hyvityksiä kolmansista maista, jotka ovat tehneet kansainvälisen sopimuksen enintään puoliväliin 2 kohdan mukaisesti toteutettavasta vähennystasosta. 3. Toiminnanharjoittajat voivat käyttää sertifioituja päästövähennyksiä, päästövähennysyksikköjä tai muita 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä hyvityksiä kolmansista maista, jotka ovat tehneet kansainvälisen sopimuksen enintään puoliväliin 2 kohdan mukaisesti toteutettavasta vähennystasosta, lukuun ottamatta puhtaan kehityksen mekanismiin tai yhteistoteutukseen liittyviä hyvityksiä aloilta, joilla hiilivuodot ovat mahdollisia.
Perustelu
Hiilivuodolle alttiita aloja eivät saa uhata ulkoiset kilpailijat, joita tuetaan puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen hyvityksillä.
Tarkistus  47 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Liite I – 2 kohta Direktiivi 2003/87/EY Liite I – 2 kohta
Komission teksti Tarkistus 2. Lisätään 2 kohtaan virke seuraavasti: Poistetaan. "Polttolaitosten kokonaiskapasiteettia laskettaessa ei oteta huomioon yksikköjä, joiden nimellinen lämpöteho on pienempi kuin 3 MW."
Perustelu
27 artiklan tavoite, jonka mukaan pienet laitokset pyritään jättämään ulkopuolelle, olisi mahdoton saavuttaa, jos toisiinsa yhteydessä olevat pienet laitokset käsitellään yhdessä kokonaispäästöjä laskettaessa.
Tarkistus  48 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Liite I a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Liite I a Kansainvälisen sopimuksen tekemisen vähimmäisvaatimukset
	Kansainvälisen sopimuksen, jota sovelletaan hiilivuodolle erittäin alttiisiin energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin, tai kansainvälisen alakohtaisen sopimuksen mainitunkaltaisista teollisuudenaloista on täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset luodakseen teollisuudenaloille tasavertaiset toimintaedellytykset:
	i) sen sopimuspuolina ovat maat, jotka edustavat vähintään 85 prosentin kriittistä massaa tuotannosta,
	ii) sisältää vastaavat hiilidioksidipäästötavoitteet,
	iii) sisältää samanlaiset ja samalla tavalla vaikuttavat päästövähennysjärjestelmät, joita soveltavat kaikki osallistuvat maat tai maat, joilla ei ole vastaavia hiilidioksidipäästötavoitteita unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvilla aloilla,
	iv) takaa, että kilpailutettaviin materiaaleihin sovelletaan vastaavia rajoituksia, joissa otetaan huomioon elinkaari,
	v) edellyttää tehokasta kansainvälistä tarkkailu- ja todentamisjärjestelmää.
Perustelu
Vastaa 10 b artiklaa koskevaa tarkistusta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppa
Viiteasiakirjat	KOM(2008)0016 – C6-0043/2008 – 2008/0013(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	ENVI
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	INTA 19.2.2008
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Corien Wortmann-Kool 19.2.2008
Alkuperäinen esittelijä	Jens Holm
Valiokuntakäsittely	27.3.2008		23.6.2008		24.6.2008
Hyväksytty (pvä)	9.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	22 3 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Carlos Carnero González, Daniel Caspary, Françoise Castex, Christofer Fjellner, Béla Glattfelder, Ignasi Guardans Cambó, Jacky Hénin, Alain Lipietz, Erika Mann, Helmuth Markov, David Martin, Vural Öger, Georgios Papastamkos, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Peter Šťastný, Robert Sturdy, Gianluca Susta, Daniel Varela Suanzes-Carpegna, Corien Wortmann-Kool
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jean-Pierre Audy, Albert Deß, Elisa Ferreira, Vasco Graça Moura, Eugenijus Maldeikis, Rovana Plumb, Salvador Domingo Sanz Palacio, Zbigniew Zaleski

11.9.2008

talous- ja raha-asioiden valiokunnaN lAUSUNtO

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi

(KOM(2008)0016 – C6‑0043/2008 – 2008/0013(COD))

Valmistelija: Elisa Ferreira

LYHYET PERUSTELUT

EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä voidaan täysin tukea, jos maailman muut kehittyneet osat ja taloudellisesti kehittyneimmät kehitysmaat sitoutuvat vastaaviin suhteellisiin päästövähennyksiin. Sitoutumista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ainakin 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä voidaan myös tukea kansainvälisestä sopimuksesta riippumatta.

EU on kehittänyt päästökauppajärjestelmän keskeiseksi osaksi strategiaansa vähentää kasvihuonekaasuja kustannustehokkaasti ja taloudellisesti. Markkinoihin perustuva väline on arvokas työkalu, ja maailman suurimpien hiilimarkkinoiden luominen unionin toimesta sekä hiilestä aiheutuvien kustannusten määrittäminen on merkki sen valtavista mahdollisuuksista. Kokemusten perusteella on kuitenkin tunnustettava, että päästökauppadirektiiviä voidaan kehittää, minkä vuoksi tämä päästökauppajärjestelmän muuttamista ja laajentamista käsittelevä ehdotus on tervetullut.

On korostettava komission ehdotuksen laatua; siirtyminen EU:n laajuiseen päästöoikeuksien ylärajaan parantaa EU:n päästökauppajärjestelmän yhdenmukaisuutta ja ennustettavuutta vastaten samalla suureen huoleen nykyisen järjestelmän vaikutuksista kilpailuun. Huutokauppa on järkevä ja avoin tapa jakaa vastuuta. Siksi on pidettävä myönteisenä komission ehdotusta puhtaan kehityksen mekanismien ja päästökauppajärjestelmän yhteistoteutuksen hyvitysten käytön perusteiden selventämiseksi.

Käsiteltävän ehdotuksen parantamismahdollisuuksista voidaan mainita seuraavat:

EU:n päästökauppajärjestelmä tulisi määrittää sellaiseksi, että se voidaan yhdistää maailmanlaajuiseen päästökauppajärjestelmään, jos asiasta päästään kansainväliseen sopimukseen. On kuitenkin yhtä tärkeää, että järjestelmä voi toimia, vaikka kansainvälistä sopimusta ei tehtäisi.

Sellaisten kansainvälisten sitovien sopimusten puuttuessa, joihin kuuluu alakohtaisia määrällisesti ilmaistavissa olevia kompromisseja, "hiilivuodon" riski (eli kasvihuonekaasujen päästöjä aiheuttavien toimien siirtäminen EU:sta kolmansiin maihin) on asianmukaista ratkaisua edellyttävä keskeinen ongelma, sillä se lisää maailmanlaajuisia päästöjä ja vaarantaa EU-perusteisen taloudellisen toiminnan.

Teollisuudenalojen luokittelu hiilivuotoalttiuden mukaan on monimutkainen ja kriittinen menettely. Se tulisi tehdä täysin avoimesti ja mahdollisimman nopeasti, koska se lisää ennustettavuutta teollisuuden kannalta. Huomioon on otettava myös tuotantohyödykkeiden hinnan odotetun nousun suora ja epäsuora vaikutus. Ilmaiset päästöoikeudet tulisi yhdistää selviin viitearvoihin aina, kun kansainväliset sopimukset eivät takaa huutokaupan neutraaliutta kilpailun kannalta. Luokittelun yhteydessä on kuultava Euroopan parlamenttia, neuvostoa sekä eri aloja ja niiden osa-aloja.

Periaate, jonka mukaan jäsenvaltiot huutokauppaavat päästöoikeudet eniten tarjoaville rahoitusala mukaan lukien, on edelleen epäselvä, ja sen yksityiskohtia on tarkennettava. Huolimatta siitä, että näiden uusien markkinoiden mahdollisuudet ovat luonnollisesti kiinnostavia rahoitusmarkkinoiden toimijoiden kannalta, on pidettävä mielessä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kokonaistavoite sekä se, että ensisijaiset toimijat (hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat tahot) voivat käyttää sitä kohtuullisin hinnoin. Huutokaupan käytännön toiminta on olennainen osa päästökauppajärjestelmää koskevaa tarkistettua ehdotusta, ja asiaa on siksi käsiteltävä yhteispäätösmenettelyssä.

Samoin jäsenvaltioiden huutokaupasta odottamia merkittäviä tuloja ei tule pitää uutena tulonlähteenä, jolla täyttää tämänhetkistä vajetta, vaan pikemminkin uutena strategisena mahdollisuutena tukea kestävää kehitystä, vaikutusten lieventämistä, teknistä innovointia ja tutkimusta samoin kuin kehitysmaille ja erityisesti vähiten kehittyneille maille annettavaa apua mukautumisprosessissa. Tällaiset prioriteetit edellyttävät asianmukaista avoimuutta Euroopan parlamenttia ja kansalaisia kohtaan, ja erityisesti on seurattava kilpailuun ja valtiontukeen liittyviä seikkoja.

Lisäksi kahdesta ensimmäisestä vaiheesta saadut kokemukset osoittavat, että monet teollisuudenalat ja erityisesti sähköala pyrkivät siirtämään merkittävän osan kustannuksista loppukäyttäjille. Huutokauppajärjestelmän täysi soveltaminen energia-alalla edellyttää asianmukaista valvontaa ja samalla energiantuottajien todellisia pyrkimyksiä vähentää alan päästöjä. Energianhintojen arvioitu nousu loppukäyttäjän kannalta nostaa esiin vakavan huolen energianhintojen vaikutuksesta Euroopan inflaatiopaineisiin sekä niiden sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin samoin kuin niiden epäsuorasta vaikutuksesta energiankäyttäjille aiheutuviin kokonaiskustannuksiin eri taloudenaloilla.

TARKISTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Eurooppa-neuvosto on selkeästi sitoutunut vähentämään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja 30 prosenttia siinä tapauksessa, että muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja että taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat sitoutuvat osallistumaan pyrkimyksiin riittävässä määrin vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä vähintään 50 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Kaikkien talouden alojen olisi osallistuttava näiden päästövähennysten saavuttamiseen.	(3) Eurooppa-neuvosto on selkeästi sitoutunut vähentämään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja 30 prosenttia siinä tapauksessa, että muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja että taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat sitoutuvat osallistumaan pyrkimyksiin riittävässä määrin vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä vähintään 50 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Kaikkien talouden alojen olisi osallistuttava näiden päästövähennysten saavuttamiseen, kansainvälinen lentoliikenne, meriliikenne ja sementtiteollisuus mukaan luettuina. Kansainvälisen meriliikenteen päästöt olisi sisällytettävä EU:n päästökauppajärjestelmään vuoteen 2015 mennessä tai muutoin sisällytettävä päätökseen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevista jäsenvaltioiden tavoitteista, joilla pyritään täyttämään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat yhteisön sitoumukset vuoteen 2020 mennessä.
Tarkistus  2 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(7 a) Puusto, puuaine ja sen johdannaiset ovat erittäin merkittäviä hiilidioksidin talteenottajia ja varastoijia. Lisäksi puuaine ehkäisee kasvihuoneilmiötä fossiilisen energian korvaajana. Metsät toimivat näin todellisina luonnollisina hiilivarantoina. Niiden hiili pääsee kuitenkin ilmakehään, kun metsä kaadetaan tai poltetaan. Siksi on tärkeä luoda metsiensuojelujärjestelyitä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi.
Perustelu
Maankäytön muutosten (esimerkiksi trooppisten metsien hävittäminen) arvioidaan muodostavan 20 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Pelkästään metsien hävittämiseen liittyvät vuosittaiset kasvihuonekaasujen päästöt ovat jopa 6 miljardia hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
Yksin Ranskassa pelkkä varastointi koskee 15,6 miljoonaa hiilitonnia ja sitoo 10 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Substituution arvioidaan koskevan 14 miljoonaa hiilitonnia. Ilman metsiä ja puuta Ranskan päästöt olisivat 108 miljoonaa hiilitonnia eli noin 20 % korkeammat.
Tarkistus  3 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(7 b) Koska metsäalalla on merkittävästi potentiaalia rajoittaa kasvihuoneilmiötä, on luotava kannustimia alan tehostamiseksi ja kehittämiseksi metsän muita tehtäviä kunnioittaen.
Perustelu
Vuoden 2007 hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raportissa todetaan, että pitkällä aikavälillä metsien kestävän kehityksen strategiat, joilla pyritään säilyttämään tai lisäämään hiilidioksidin varastointia metsään samalla kun metsistä tuotetaan puuraaka-ainetta, kuitupuuta ja polttoainetta, tuottavat eniten hyötyjä ilmastonmuutosta lieventävien vaikutusten muodossa. Tarkistuksella palautetaan mieleen Euroopan parlamentin 15. marraskuuta 2007 antama päätöslauselma, jossa se kehotti komissiota sisällyttämään päästökauppajärjestelmään tiettyjä metsätalouden toimenpiteitä.
Tarkistus  4 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Koska paljon on jo tehty ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja sen väistämättömiin seurauksiin sopeutumiseksi, on asianmukaista, että vähintään 20 prosenttia päästöoikeuksien huutokaupan tuotosta käytetään seuraaviin: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen; ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen; päästöjen vähentämistä ja muutoksen seurauksiin sopeutumista koskevan tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen; uusiutuvia lähteitä käyttävien energiamuotojen kehittäminen, jotta voidaan toteuttaa EU:n sitoumus uusiutuvan energian 20 prosentin osuudesta vuoteen 2020 mennessä; energiatehokkuuden lisäämistä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä koskevan yhteisön sitoumuksen noudattaminen; kasvihuonekaasujen talteenotto ja geologinen varastointi; osallistuminen energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävään maailmanlaajuiseen rahastoon; metsien hävittämistä estävät ja kehitysmaiden sopeutumista helpottavat toimenpiteet sekä yhteiskunnalliset kysymykset kuten sähkön mahdollisten hinnankorotusten vaikutukset pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin. Tämä osuus on huomattavasti pienempi kuin viranomaisten odotettavissa olevat nettotulot huutokaupasta, ottaen huomioon mahdollisesti vähentyvät tulot yhtiöverotuksesta. Lisäksi päästöoikeuksien huutokaupan tuottoja olisi käytettävä yhteisön järjestelmästä aiheutuvien hallinnollisten kustannusten kattamiseen. Olisi säädettävä, että huutokaupasta saatavien varojen käyttöä näihin tarkoituksiin on valvottava. Tätä koskeva ilmoitus ei vapauta jäsenvaltioita EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä velvollisuudesta ilmoittaa tietyistä kansallisista toimenpiteistä. Tällä direktiivillä ei rajoiteta EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti mahdollisesti toteutettavien valtiontukea koskevien menettelyjen tulosta.	(15) Koska paljon on jo tehty ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja sen väistämättömiin seurauksiin sopeutumiseksi, on asianmukaista, että vähintään 90 prosenttia päästöoikeuksien huutokaupan tuotosta käytetään seuraaviin: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen; ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen; päästöjen vähentämistä ja muutoksen seurauksiin sopeutumista koskevan, tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien alojen tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen; uusiutuvia lähteitä käyttävien energiamuotojen kehittäminen, jotta voidaan toteuttaa EU:n sitoumus uusiutuvan energian 20 prosentin osuudesta vuoteen 2020 mennessä; energiatehokkuuden lisäämistä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä koskevan yhteisön sitoumuksen noudattaminen; kasvihuonekaasujen talteenotto ja geologinen varastointi; osallistuminen energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävään maailmanlaajuiseen rahastoon; metsien hävittämistä estävät ja kehitysmaiden sopeutumista helpottavat toimenpiteet sekä yhteiskunnalliset kysymykset kuten sähkön mahdollisten hinnankorotusten vaikutukset pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin. Tämä osuus on huomattavasti pienempi kuin viranomaisten odotettavissa olevat nettotulot huutokaupasta, ottaen huomioon mahdollisesti vähentyvät tulot yhtiöverotuksesta. Lisäksi päästöoikeuksien huutokaupan tuottoja olisi käytettävä yhteisön järjestelmästä aiheutuvien hallinnollisten kustannusten kattamiseen. Olisi säädettävä, että huutokaupasta saatavien varojen käyttöä näihin tarkoituksiin on valvottava. Tätä koskeva ilmoitus ei vapauta jäsenvaltioita EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä velvollisuudesta ilmoittaa tietyistä kansallisista toimenpiteistä. Tällä direktiivillä ei rajoiteta EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti mahdollisesti toteutettavien valtiontukea koskevien menettelyjen tulosta.
Tarkistus  5 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Edellä esitetyn vuoksi kaikkien päästöoikeuksien huutokaupan olisi vuodesta 2013 oltava vakiokäytäntö voimalaitosten osalta, koska niillä on mahdollisuus siirtää kasvavat hiilidioksidikustannukset hintoihin. Ilmaisia päästöoikeuksia ei pitäisi antaa hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, johon kannustetaan sen sijaan sillä, että varastoituihin päästöihin liittyviä oikeuksia ei tarvitse palauttaa. Kilpailun vääristymisen välttämiseksi sähköntuottajat, jotka tuottavat lämpöä direktiivissä 2004/8/EY määritellyllä tehokkaalla yhteistuotannolla, voivat saada ilmaisia päästöoikeuksia, jos tällaiselle lämmöntuotannolle muiden alojen laitoksissa annetaan ilmaisua oikeuksia.	(16) Edellä esitetyn vuoksi kaikkien päästöoikeuksien huutokaupan olisi vuodesta 2013 oltava vakiokäytäntö voimalaitosten osalta, koska niillä on mahdollisuus siirtää kasvavat hiilidioksidikustannukset hintoihin. Ilmaisia päästöoikeuksia ei pitäisi antaa hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, johon kannustetaan sen sijaan sillä, että varastoituihin päästöihin liittyviä oikeuksia ei tarvitse palauttaa. Kilpailun vääristymisen välttämiseksi sähköntuottajat, jotka tuottavat lämpöä direktiivissä 2004/8/EY määritellyllä tehokkaalla yhteistuotannolla, voivat saada ilmaisia päästöoikeuksia, jos tällaiselle lämmöntuotannolle muiden alojen laitoksissa annetaan ilmaisua oikeuksia. Sähköntuotannossa olisi kuitenkin jatkossakin pyrittävä toden teolla alan päästöjen vähentämiseen. Kaikenlaista kustannusten siirtämistä olisi arvioitava ja analysoitava erityisesti ottaen huomioon sen vaikutus Euroopan unionin inflaatiopaineisiin, sen sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin sekä välilliset vaikutukset eri taloudenalojen energiankäyttäjille aiheutuviin kokonaiskustannuksiin. Kilpailuviranomaisten olisi ehkäistävä erityisen tarkkaan liiallisten ja/tai tasapainottomien energiahintojen korotusten muodossa ilmenevää markkinavoiman väärinkäyttöä.
Tarkistus  6 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17) Muiden yhteisön järjestelmään kuuluvien alojen osalta olisi säädettävä siirtymäjärjestelystä, jonka mukaan ilmaiseksi annettavat päästöoikeudet vuonna 2013 olisivat 80 prosenttia määrästä, joka vastaa kyseisten laitosten osuutta kaikista yhteisön päästöistä ja niiden osuutta yhteisön vuotuisten päästöoikeuksien kokonaismäärästä. Tämä johtaisi ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien vähenemiseen vuosittain samansuuruisella määrällä siten, että ilmaiseksi jakaminen loppuu vuoteen 2020 tultaessa.	(17) Muiden yhteisön järjestelmään kuuluvien alojen osalta 100 prosenttia päästöoikeuksista olisi annettava ilmaiseksi, jos voimassa ei ole todennettavaa kansainvälistä sopimusta ja/tai kansainvälisiä alakohtaisia sopimuksia. Jos tämänkaltainen sopimus on olemassa, olisi säädettävä siirtymäjärjestelystä, jossa vuonna 2013 päästöoikeuksia annettaisiin 80 prosenttia määrästä, joka vastasi kyseisten laitosten osuutta yhteisön vuotuisten päästöoikeuksien määrästä ja perustui niiden tuottamien päästöjen osuuteen yhteisön kokonaispäästöistä vuosina 2005–2007. Tämä johtaisi ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien vähenemiseen vuosittain samansuuruisella määrällä siten, että ilmaiseksi jakaminen loppuu vuoteen 2020 tultaessa.
Perustelu
Kuten johdanto-osan 13 kappale. Koska päästökauppajärjestelmän tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen mahdollisimman taloudellisesti (johdanto-osan 1 kappale), päästöoikeuksien ilmaiseksi antaminen on teollisuudessa tehokkain jakotapa sähköntuotantoalaa lukuun ottamatta. Huutokauppaamisen ainoa etu on, että sen avulla järjestelmä ulotetaan kattamaan päästökauppajärjestelmän ulkopuolinen hiilidioksidipäästötön teknologia, kuten ydin-, vesi- ja tuulivoima. Siksi huutokauppaamisella voi sähköntuotannossa olla hyviä puolia, mutta muilla teollisuuden aloilla se on tehottomampaa.
Tarkistus  7 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Yhteisön sisäisen kilpailun vääristymisen minimoimiseksi siirtymäajan ilmaisjaosta laitoksille olisi annettava koko yhteisön osalta yhdenmukaistettuja sääntöjä (”benchmarks”), joissa olisi otettava huomioon kasvihuonekaasujen ja energian kannalta tehokkaimmat tekniikat, korvaavat ratkaisut, vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, biomassan käyttö, uusiutuvat energialähteet sekä kasvihuonekaasujen talteenotto ja varastointi. Mitkään säännöistä eivät saisi kannustaa lisäämään päästöjä. Lisäksi olisi varmistettava, että lisääntyvä osa päästöoikeuksista huutokaupataan. Jotta markkinat voisivat toimia asianmukaisesti, päästöoikeuksien jakamisesta olisi päätettävä ennen päästökauppakauden alkua. Jakaminen ei saisi vääristää tarpeettomasti kilpailua sähkön ja teollisuuslaitoksille toimitettavan lämpöenergian markkinoilla. Sääntöjä olisi sovellettava uusiin osallistujiin, jotka harjoittavat samaa toimintaa kuin olemassa olevat laitokset, jotka saavat siirtymäajan ilmaisia päästöoikeuksia. Jotta ei vääristettäisi kilpailua sisämarkkinoilla, ilmaisia päästöoikeuksia ei pitäisi antaa uusien osallistujien harjoittamalle sähköntuotannolle. Vuonna 2020 käyttämättä olevat uusien osallistujien päästöoikeudet olisi huutokaupattava.	(18) Yhteisön sisäisen kilpailun vääristymisen minimoimiseksi siirtymäajan ilmaisjaosta laitoksille olisi annettava koko yhteisön osalta yhdenmukaistettuja sääntöjä ja alakohtaisia viitearvoja, joissa olisi otettava huomioon kasvihuonekaasujen ja energian kannalta tehokkaimmat tekniikat, korvaavat ratkaisut, vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, biomassan käyttö, uusiutuvat energialähteet, yhteistuotanto sekä kasvihuonekaasujen talteenotto ja varastointi. Mitkään säännöistä eivät saisi kannustaa lisäämään päästöjä. Lisäksi olisi varmistettava, että lisääntyvä osa päästöoikeuksista huutokaupataan. Jotta markkinat voisivat toimia asianmukaisesti, päästöoikeuksien jakamisesta olisi päätettävä ennen päästökauppakauden alkua. Jakaminen ei saisi vääristää tarpeettomasti kilpailua sähkön ja teollisuuslaitoksille toimitettavan lämpöenergian markkinoilla. Sääntöjä olisi sovellettava uusiin osallistujiin, jotka harjoittavat samaa toimintaa kuin olemassa olevat laitokset, jotka saavat siirtymäajan ilmaisia päästöoikeuksia. Jotta ei vääristettäisi kilpailua sisämarkkinoilla, ilmaisia päästöoikeuksia ei pitäisi antaa uusien osallistujien harjoittamalle sähköntuotannolle, lukuun ottamatta sähkön tuotantoa omaan kulutukseen teollisten tuotantoprosessien jätekaasuista. Vuonna 2020 käyttämättä olevat uusien osallistujien päästöoikeudet olisi huutokaupattava.
Perustelu
Kunnes saadaan aikaan todellinen, määriin perustuva ja todennettava kansainvälinen sopimus, komission on sallittava päästöoikeuksien ilmaisjako teollisuudelle hiilivuodon uhalla. Päästöoikeuksien myöntämisessä olisi noudatettava yhteisön laajuisia sääntöjä, mutta vielä tärkeämpää on, että sovelletaan alakohtaisia viitearvoja, joista on sovittu asianomaisten alojen kanssa.
Yhteistuotanto on energiatehokas tuotantoprosessi, jota ei pidä unohtaa luettelosta.
Tuotantoprosessien jätekaasut on käytettävä välittömästi niiden synnyttyä. Jotta mainitut kaasut tulisi otettua tehokkaasti talteen, on sallittava mahdollisimman suuri jousto niiden käytössä. Tuotantoprosessien jätekaasujen käyttö sähkön tuotantoon säästää osaltaan luonnonvaroja ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Näissä erityisoloissa tuotettu sähkö olisi jätettävä huutokauppajärjestelmän ulkopuolelle.
Tarkistus  8 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19) Yhteisö säilyttää keskeisen asemansa neuvotteluissa kunnianhimoisesta kansainvälisestä sopimuksesta, jonka tavoitteena on rajoittaa maailmanlaajuinen lämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen. Se pitää Balissa saavutettua edistystä tämän tavoitteen saavuttamisessa rohkaisevana. Jos muut kehittyneet maat ja muut suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat eivät osallistu tähän kansainväliseen sopimukseen, kasvihuonekaasupäästöt saattaisivat lisääntyä kolmansissa maissa, joissa teollisuudella ei ole samanlaisia hiilidioksidipäästöjen rajoituksia, (niin sanottu hiilivuoto), ja samalla aiheutuisi taloudellista haittaa energiaintensiivisen teollisuuden tietyille kansainväliselle kilpailulle alttiille aloille ja osa-aloille. Tämä voisi vaarantaa ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden ja yhteisön toimista saatavat hyödyt. Hiilivuodon uhkan torjumiseksi yhteisö jakaa enintään 100 prosenttia ilmaisista päästöoikeuksista asianomaiset perusteet täyttäville teollisuudenaloille ja osa-aloille. Näiden alojen ja osa-alojen ja määrittelyä ja vaadittavia toimenpiteitä arvioidaan myöhemmin uudelleen, jotta voidaan varmistaa tarvittavien toimien toteuttaminen ja ylisuurten korvausten välttäminen. Jos tiettyjen alojen tai osa-alojen suhteen on asianmukaisesti perusteltavissa, että hiilivuodon uhkaa ei voida torjua muilla keinoin, ja lisäksi sähköntuotanto muodostaa suuren osan tuotantokustannuksista ja on tehokasta, toteutettavissa toimissa voidaan ottaa huomioon sähkönkulutus tuotantoprosessissa muuttamatta päästöoikeuksien kokonaismäärää.	(19) Yhteisö säilyttää keskeisen asemansa neuvotteluissa kunnianhimoisesta kansainvälisestä sopimuksesta ja/tai kansainvälisistä alakohtaisista sopimuksista, joiden tavoitteena on rajoittaa maailmanlaajuinen lämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen. Se pitää Balissa saavutettua edistystä tämän tavoitteen saavuttamisessa rohkaisevana. Jos muut kehittyneet maat ja muut suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat eivät osallistu tähän kansainväliseen sopimukseen, kasvihuonekaasupäästöt saattaisivat lisääntyä kolmansissa maissa, joissa teollisuudella ei ole samanlaisia hiilidioksidipäästöjen rajoituksia, (niin sanottu hiilivuoto), ja samalla aiheutuisi taloudellista haittaa energiaintensiivisen teollisuuden tietyille kansainväliselle kilpailulle alttiille aloille ja osa-aloille. Tämä voisi vaarantaa ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden ja yhteisön toimista saatavat hyödyt. Hiilivuodon uhkan torjumiseksi yhteisö jakaa enintään 100 prosenttia ilmaisista päästöoikeuksista asianomaiset perusteet täyttäville teollisuudenaloille ja osa-aloille. Näiden alojen ja osa-alojen ja määrittelyä ja vaadittavia toimenpiteitä arvioidaan myöhemmin uudelleen, jotta voidaan varmistaa tarvittavien toimien toteuttaminen ja ylisuurten korvausten välttäminen. Jos tiettyjen alojen tai osa-alojen suhteen on asianmukaisesti perusteltavissa, että hiilivuodon uhkaa ei voida torjua muilla keinoin, ja lisäksi sähköntuotanto muodostaa suuren osan tuotantokustannuksista ja on tehokasta, toteutettavissa toimissa voidaan ottaa huomioon sähkönkulutus tuotantoprosessissa muuttamatta päästöoikeuksien kokonaismäärää.
Tarkistus  9 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 20 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(20) Sen vuoksi komission olisi tarkasteltava tilannetta uudelleen viimeistään kesäkuussa 2011 ja kuultava asiasta kaikkia niitä työmarkkinaosapuolia, joita asia koskee, sekä laadittava kansainvälisten neuvottelujen tuloksiin perustuva selvitys aiheellisine ehdotuksineen. Komission olisi tässä yhteydessä täsmennettävän viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010, mitkä energiaintensiivisen teollisuuden alat tai niiden osat ovat sellaisia, joita hiilivuoto uhkaa. Sen olisi perusteltava tarkastelunsa arvioon siitä, puuttuvatko alalta mahdollisuudet siirtää tarvittavien päästöoikeuksien kustannukset tuotteiden hintaan menettämättä merkittävää markkinaosuutta muualla kuin yhteisössä sijaitseville laitoksille, jotka eivät joudu toteuttamaan vastaavia toimia päästöjen vähentämiseksi. Energiaintensiiviset teollisuuden alat, joita hiilivuodon riskin katsotaan merkittävästi uhkaavan, voisivat saada suuremman määrän ilmaisia päästöoikeuksia. Toinen mahdollisuus olisi perustaa tehokas hiilidioksidin tasausjärjestelmä, jolla voidaan saattaa hiilivuodon uhkaamat yhteisön laitokset tasavertaisempaan asemaan kolmansien maiden laitosten kanssa. Tällaisessa järjestelmässä maahantuojiin sovellettaisiin vaatimuksia, jotka eivät olisi vähemmän edullisia kuin EU:ssa sijaitsevia laitoksia koskevat vaatimukset, esimerkiksi vaatimusta palauttaa päästöoikeuksia. Toteutettavien toimien olisi oltava UNFCCC-sopimuksen periaatteiden mukaisia. Erityisesti olisi noudatettava yhteisen mutta eriytetyn vastuun ja kunkin valmiuksien periaatetta ottaen huomioon vähiten kehittyneiden maiden erityisasema. Lisäksi toimien olisi sovittava yhteen yhteisön kansainvälisten velvollisuuksien kanssa, joihin sisältyy myös Maailman kauppajärjestöä koskeva sopimus.	(20) Sen vuoksi komission olisi tarkasteltava tilannetta uudelleen viimeistään kesäkuussa 2011 ja kuultava asiasta kaikkia niitä työmarkkinaosapuolia, joita asia koskee, sekä laadittava kansainvälisten neuvottelujen tuloksiin perustuva selvitys aiheellisine ehdotuksineen. Komission olisi tässä yhteydessä täsmennettävä viimeistään 30 päivänä tammikuuta 2010, mitkä energiaintensiivisen teollisuuden alat tai niiden osat ovat sellaisia, joita hiilivuoto uhkaa. Tällaisten alojen ja osa-alojen kriteerit sekä niiden määrittäminen olisi vahvistettava, kun on kuultu työmarkkinaosapuolia ja asianomaisia sidosryhmiä, Euroopan parlamentille ja neuvostolle esitettävässä ehdotuksessa. Ehdotuksessa olisi otettava huomioon, ettei kansainvälistä sopimusta pakollisista hiilidioksidipäästöjen vähennyksistä kenties saada tehtyä, ja siinä olisi esitettävä vaihtoehtoja kansainväliselle sopimukselle Komission olisi perustettava tarkastelunsa arvioon siitä, mikä on EU:ssa ja sen ulkopuolella sijaitsevien laitosten kustannusrakenne ja puuttuvatko alalta mahdollisuudet siirtää tarvittavien päästöoikeuksien kustannukset tuotteiden hintaan menettämättä markkinaosuutta muualla kuin yhteisössä sijaitseville laitoksille, jotka eivät joudu toteuttamaan vastaavia toimia päästöjen vähentämiseksi. Komission olisi seurattava mahdollisia EU:n tuottajien kilpailukykyyn ja työllistämismahdollisuuksiin kohdistuvia vaikutuksia, joita aiheutuu niiden velvollisuudesta vähentää tuotantoprosessinsa päästöjä. Toteutettavien toimien olisi oltava UNFCCC-sopimuksen periaatteiden mukaisia. Erityisesti olisi noudatettava yhteisen mutta eriytetyn vastuun ja kunkin valmiuksien periaatetta ottaen huomioon vähiten kehittyneiden maiden erityisasema. Lisäksi toimien olisi sovittava yhteen yhteisön kansainvälisten velvollisuuksien kanssa, joihin sisältyy myös Maailman kauppajärjestöä koskeva sopimus.
Perustelu
Hiilivuodolle alttiiden alojen tunnistamisessa ja luokittelussa käytettävät perusteet on määritettävä nopeammin kuin komissio ehdottaa, jotta asianomaiset teollisuudenalat voivat ennakoida kehitystä. On otettava huomioon EU:n tuottajiin kohdistuvat välittömät ja välilliset vaikutukset.
Tarkistus  10 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 21 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(21) Tasavertaisten kilpailuedellytysten varmistamiseksi yhteisössä olisi yhdenmukaistettava toiminnanharjoittajien yhteisön järjestelmässä käyttämien yhteisön ulkopuolella toteutuneita päästövähennyksiä koskevien hyvitysten käyttö. UNFCCC-sopimuksen liitteenä olevassa Kioton pöytäkirjassa vahvistetaan kehittyneille maille määrällisiä päästötavoitteita vuosiksi 2008–2012 sekä määrätään puhtaan kehityksen mekanismin mukaisista sertifioiduista päästövähennyksistä ja yhteistoteutuksen mukaisista päästövähennysyksiköistä sekä niiden käytöstä kehittyneissä maissa tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka Kioton pöytäkirja ei mahdollista päästövähennysyksikköjen luomista vuodesta 2013, jos isäntämaassa ei ole vahvistettu uusia määrällisiä päästötavoitteita, puhtaan kehityksen mekanismin mukaiset uudet hyvitykset saattavat edelleen olla mahdollisia. Kun on olemassa ilmastonmuutosta koskevat kansainvälinen sopimus, olisi lisättävä sopimuksen tehneiden maiden sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käyttöä. Niin kauan kuin sopimusta ei ole, sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käytön lisääminen vaarantaisi tämän kannustimen tehon ja vaikeuttaisi uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevien yhteisön tavoitteiden saavuttamista. Sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käytön olisi sovittava yhteen yhteisön päämäärän kanssa, jonka mukaan uusiutuvista lähteistä tuotetun energian osuuden pitäisi olla 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, sekä edistettävä energiatehokkuutta, innovointia ja teknologian kehittämistä. Jos yhteensopivuus näiden tavoitteiden kanssa on turvattu, olisi mahdollistettava sellaisten sopimusten tekeminen kolmansien maiden kanssa, joilla kannustettaisiin niitä vähentämään päästöjään. Sopimuksilla olisi saatava aikaan kasvihuonekaasupäästöjen todellisia lisävähennyksiä ja myös edistettävä yhteisöön sijoittautuneiden yritysten innovointia ja teknologian kehittämistä kolmansissa maissa. Tällaisten sopimusten ratifioijina voi olla useampi kuin yksi maa. Kun komissio on tehnyt tyydyttävän tasoisen kansainvälisen sopimuksen, olisi lisättävä kolmansissa maissa toteutetuista hankkeista saatujen hyvitysten käyttömahdollisuuksia samaan aikaan, kun yhteisön järjestelmällä saavutettujen päästövähennysten määrä lisääntyy.	(21) Tasavertaisten kilpailuedellytysten varmistamiseksi yhteisössä olisi yhdenmukaistettava toiminnanharjoittajien yhteisön järjestelmässä käyttämien yhteisön ulkopuolella toteutuneita päästövähennyksiä koskevien hyvitysten käyttö. UNFCCC-sopimuksen liitteenä olevassa Kioton pöytäkirjassa vahvistetaan kehittyneille maille määrällisiä päästötavoitteita vuosiksi 2008–2012 sekä määrätään puhtaan kehityksen mekanismin mukaisista sertifioiduista päästövähennyksistä ja yhteistoteutuksen mukaisista päästövähennysyksiköistä sekä niiden käytöstä kehittyneissä maissa tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka Kioton pöytäkirja ei mahdollista päästövähennysyksikköjen luomista vuodesta 2013, jos isäntämaassa ei ole vahvistettu uusia määrällisiä päästötavoitteita, puhtaan kehityksen mekanismin mukaiset uudet hyvitykset saattavat edelleen olla mahdollisia. Kun on olemassa ilmastonmuutosta koskevat kansainvälinen sopimus, olisi lisättävä sopimuksen tehneiden maiden sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käyttöä. Niin kauan kuin sopimusta ei ole, sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käytön lisääminen vaarantaisi tämän kannustimen tehon ja vaikeuttaisi uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevien yhteisön tavoitteiden saavuttamista. Sertifioitujen päästövähennysten ja päästövähennysyksikköjen käytön olisi sovittava yhteen yhteisön päämäärän kanssa, jonka mukaan uusiutuvista lähteistä tuotetun energian osuuden pitäisi olla 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, sekä edistettävä energiatehokkuutta, innovointia ja teknologian kehittämistä. Jos yhteensopivuus näiden tavoitteiden kanssa on turvattu, olisi mahdollistettava sellaisten sopimusten tekeminen kolmansien maiden kanssa, joilla kannustettaisiin niitä vähentämään päästöjään. Sopimuksilla olisi saatava aikaan kasvihuonekaasupäästöjen todellisia lisävähennyksiä ja myös edistettävä yhteisöön sijoittautuneiden yritysten innovointia ja teknologian kehittämistä kolmansissa maissa. Tällaisten sopimusten ratifioijina voi olla useampi kuin yksi maa. Kun komissio on tehnyt tyydyttävän tasoisen kansainvälisen sopimuksen, olisi lisättävä kolmansissa maissa toteutetuista hankkeista saatujen hyvitysten käyttömahdollisuuksia samaan aikaan, kun yhteisön järjestelmällä saavutettujen päästövähennysten määrä lisääntyy. Hyvityksiä ei kuitenkaan pidä saada puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen hankkeista, jotka toteutetaan hiilivuodolle alttiilla aloilla.
Tarkistus  11 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 33 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(33) [Ilmailua olisi päästöoikeuksien jakamisen osalta kohdeltava kuten muita aloja, jotka saavat siirtymäajan ilmaisia oikeuksia, eikä kuten sähköntuottajia. Tämä tarkoittaa, että 80 prosenttia päästöoikeuksista jaettaisiin ilmaiseksi vuonna 2013, ja sen jälkeen ilmailulle ilmaiseksi jaettavia päästöoikeuksia vähennettäisiin vuosittain samansuuruisella määrällä siten, että ilmaiseksi jakaminen loppuu vuoteen 2020 tultaessa. Yhteisön ja sen jäsenvaltioiden olisi edelleen tavoiteltava sopimusta maailmanlaajuisista toimenpiteistä ilmailun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja tarkasteltava alan tilannetta uudelleen yhteisön järjestelmän seuraavan uudelleentarkastelun yhteydessä.]	(33) Ilmailu on energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annetussa neuvoston direktiivissä 2003/96/EY1 vahvistetun määritelmän mukainen energiaintensiivinen teollisuudenala. Toteutuskelpoisen polttoainevaihtoehdon puuttuessa ilmailu on täysin riippuvainen kerosiinista, ja sen päästövähennyskustannukset ovat hyvin korkeat. Lisäksi ilma-aluksen käyttäjien mahdollisuudet siirtää hiilidioksidipäästöoikeuksien kustannukset kuluttajille ovat rajalliset. Yhteisön ja sen jäsenvaltioiden olisi edelleen tavoiteltava sopimusta maailmanlaajuisista toimenpiteistä ilmailun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Niin kauan kuin ei ole tehty maailmanlaajuista sopimusta globaaleista toimista ilmailun aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, on olemassa suuri vaara, että liikenne ja hiilidioksidipäästöt johdetaan muualle, eritoten jos EU:n päästökauppajärjestelmässä alan päästöoikeuksista suuri osuus huutokaupataan. Ilmailualalla päästöoikeuksien huutokauppaamisen osuuden olisi oltava suhteessa hiilivuodon riskiin ja EU:n päästökauppajärjestelmän vaikutukseen ilmailualan kilpailukykyyn Euroopan unionissa.
	_______________ 1 EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51.
Perustelu
Ilmailualan erityisluonteen vuoksi sen sisällyttämistä EU:n päästökauppajärjestelmään tarkastellaan myös meneillään olevassa direktiivin 2003/87/EY muuttamisessa, josta on annettu komission ehdotus KOM(2006)0818. Yleisessä tarkistamisessa päätetään huutokauppaamisen osuudesta ilmailualalla sitten, kun on perin pohjin tutkittu hiilivuodon vaikutukset ja vaikutukset EU:n ilmailualan kilpailukykyyn, joita komissio parhaillaan selvittää.
Tarkistus  12 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta – b alakohta Direktiivi 2003/87/EY 3 artikla – h alakohta
Komission teksti Tarkistus ”h) ’uudella osallistujalla’ yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintaa harjoittavaa laitosta, joka on saanut kasvihuonekaasujen päästöluvan sen jälkeen, kun 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo on toimitettu komissiolle;” "h) 'uudella osallistujalla' yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintaa harjoittavaa laitosta, joka on saanut kasvihuonekaasujen päästöluvan tai jonka kasvihuonekaasujen päästölupa on päivitetty vastaamaan laitoksen luonteen tai toiminnan muuttumista taikka laitoksen laajentamisesta tai muutostöistä johtuvaa kapasiteetin merkittävää kasvua, sen jälkeen, kun 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu luettelo on toimitettu komissiolle;"
Perustelu
Syrjimättömyyden ja tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi kaikkien tuottajien olisi voitava saada vertailukelpoinen määrä ilmaisia päästöoikeuksia, jotka perustuvat tehokkuustavoitteeseen (viitearvoon), kun ne avaavat uusia laitoksia tai lisäävät olemassa olevan laitoksen kapasiteettia. Komission ehdotuksessa ilmaisia päästölupia myönnetään vain ensimmäisessä tapauksessa.
Tarkistuksella edistetään vanhentuneiden ja tehottomien laitosten sulkemista ja tuotannon siirtoa keskitettyihin, uudenaikaisiin yksiköihin, jotka hyödyntävät mittasuhde-etuja raskaiden investointien rahoittamiseksi.
Tarkistus  13 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta – c alakohta Direktiivi 2003/87/EY 3 artikla – t alakohta
Komission teksti Tarkistus t) ’polttolaitoksella’ kiinteää teknistä kokonaisuutta, jossa hapetetaan polttoaineita lämmön, mekaanisen energian tai molempien tuottamiseksi sekä harjoitetaan muuta tähän välittömästi liittyvää toimintaa, mukaan luettuna savukaasun puhdistus; t) 'polttolaitoksella’ kiinteää teknistä kokonaisuutta, jossa hapetetaan polttoaineita lämmön, mekaanisen energian tai molempien tuottamiseksi sekä harjoitetaan muuta tähän välittömästi liittyvää toimintaa, mukaan luettuna savukaasun puhdistus. Direktiivin 91/156/ETY liitteessä II B määritellyt kierrätystoimet eivät sisälly polttolaitoksen määritelmään;
Perustelu
Yksi EU:n ilmastopaketin päämääristä on lisätä kierrätystä. Siksi ei ole mielekästä sisällyttää kierrätystoimia järjestelmään, joka ei niitä edistä.
Tarkistus  14 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta – c alakohta Direktiivi 2003/87/EY 3 artikla – u a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   u a) 'väliaikaisella sertifioidulla päästövähennyksellä' metsittämis- tai uudelleenmetsittämishankkeelle myönnettyä yksikköä, jonka voimassaolo lakkaa myöntämiskautta seuraavan velvoitekauden lopussa, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan 12 artiklan mukaisesti;
Perustelu
Puhtaan kehityksen mekanismissa pysyvyyden puute metsissä on ratkaistu luomalla väliaikaisia päästöhyvityksiä; yksityiskohtaiset säännöt vahvistettiin Milanon osapuolikonferenssissa vuonna 2003 (päätös 19/CP.9).
Tarkistus  15 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta – c alakohta Direktiivi 2003/87/EY 3 artikla – u b alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   u b) 'hiilivuodolle erittäin alttiilla aloilla' 10 a artiklan 9 kohdan mukaisesti määritettyjä aloja.
Perustelu
Täsmennetään hiilivuodolle alttiita aloja viittaamalla määrittelyperusteisiin ja uuteen liitteeseen I a.
Tarkistus  16 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 6 kohta Direktiivi 2003/87/EY 9 a artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti Tarkistus 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden laitosten toiminnanharjoittajat, jotka osallistuvat yhteisön järjestelmään vasta vuodesta 2013, voivat toimittaa toimivaltaiselle viranomaiselle riippumattomasti todennettuja päästötietoja otettavaksi huomioon myönnettävien päästöoikeuksien määrässä. 2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden laitosten toiminnanharjoittajien, jotka osallistuvat yhteisön järjestelmään vasta vuodesta 2013, on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle asianmukaisesti perusteltuja ja riippumattomasti todennettuja päästötietoja otettavaksi huomioon myönnettävien päästöoikeuksien määrässä.
Perustelu
Tämän tulee olla pakollista, jos nämä tiedot on otettava huomioon myönnettävien päästöoikeuksien määrän yhteydessä.
Tarkistus  17 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 alakohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 3 kohta – johdantokappale
Komission teksti Tarkistus 3. Vähintään 20 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista, mukaan luettuina kaikki tulot kyseisen kohdan b alakohdassa tarkoitetusta huutokaupasta, olisi käytettävä seuraaviin tarkoituksiin: 3. Vähintään 50 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista, mukaan luettuina kaikki tulot kyseisen kohdan b alakohdassa tarkoitetusta huutokaupasta, olisi käytettävä seuraaviin tarkoituksiin:
Perustelu
Päästöoikeuksien huutokauppaamisella halutaan siirtää varoja saastuttavilta teollisuudenaloilta toimenpiteisiin, joilla kehitetään uusiutuvia energialähteitä ja varastoidaan hiilidioksidia tai vältetään sen vapautuminen ilmakehään.
Sertifiointiprosessin, joka täyttää kestävän kehityksen kuusi kriteeriä (nk. Helsingin kriteerit) ja eritoten sosiaalistaloudellisia hyötyjä koskevan kuudennen kriteerin, olisi oltava trooppisten metsien hyödyntämisen jatkamisen pääedellytys.
Euroopan unionissa metsä- ja puuala korvaavat 10–20 % kasvihuonekaasupäästöistä.
Tarkistus  18 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 3 kohta – a alakohta
Komission teksti Tarkistus a) kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, myös osallistumalla energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävään maailmanlaajuiseen rahastoon, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen sekä päästöjen vähentämistä ja sopeutumista koskevan tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen, mukaan luettuna osallistuminen Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman aloitteisiin; a) kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, myös osallistumalla energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävään maailmanlaajuiseen rahastoon, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen sekä päästöjen vähentämistä ja sopeutumista koskevan, tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien alojen tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen, mukaan luettuna osallistuminen Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman tai eurooppalaisten teknologiayhteisöjen aloitteisiin;
Perustelu
Koska yksi yhteisön järjestelmän perusolettamuksista on, että sen soveltamisalaan kuuluvat laitokset voivat huomattavasti edistää EU:n päästövähennystavoitteita, laitoksista saatavat tulot olisi suunnattava takaisin niille. Eurooppalaiset teknologiayhteisöt ovat toimiva väline, jota olisi lujitettava.
Tarkistus  19 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 3 kohta – c alakohta
Komission teksti Tarkistus c) erityisesti hiilivoimaloista peräisin olevien kasvihuonekaasujen talteenotto ja geologinen varastointi; c) kasvihuonekaasujen talteenotto ja geologinen varastointi;
Perustelu
Koska yksi yhteisön järjestelmän perusolettamuksista on, että sen soveltamisalaan kuuluvat laitokset voivat huomattavasti edistää EU:n päästövähennystavoitteita, laitoksista saatavat tulot olisi suunnattava takaisin niille. Eurooppalaiset teknologiayhteisöt ovat toimiva väline, jota olisi lujitettava.
Tarkistus  20 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 3 kohta – d alakohta
Komission teksti Tarkistus d) metsien hävittämistä estävät toimenpiteet erityisesti vähiten kehittyneissä maissa; d) metsien hävittämistä estävät toimenpiteet erityisesti vähiten kehittyneissä maissa, etenkin kehittämällä sertifiointia sekä jäsenvaltioiden tai niiden alueiden lisätoimenpiteitä, joilla tehostetaan metsien ja puunkäytön osuutta kasvihuoneilmiön torjumisessa metsän muita tehtäviä kunnioittaen;
Perustelu
Päästöoikeuksien huutokauppaamisella halutaan siirtää varoja saastuttavilta teollisuudenaloilta toimenpiteisiin, joilla kehitetään uusiutuvia energialähteitä ja varastoidaan hiilidioksidia tai vältetään sen vapautuminen ilmakehään.
Sertifiointiprosessin, joka täyttää kestävän kehityksen kuusi kriteeriä (nk. Helsingin kriteerit) ja eritoten sosiaalistaloudellisia hyötyjä koskevan kuudennen kriteerin, olisi oltava trooppisten metsien hyödyntämisen jatkamisen pääedellytys.
Euroopan unionissa metsä- ja puuala korvaavat 10–20 % kasvihuonekaasupäästöistä.
Tarkistus  21 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 3 kohta – g a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   g a) energiatehokkuuden ja puhtaan teknologian tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.
Perustelu
Huutokauppatulot olisi periaatteessa käytettävä tulevaisuuden vähän hiilidioksidipäästöjä tuottavien alojen perustamiseen ja palautettava asianomaisille aloille investointeina.
Tarkistus  22 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 3 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   Vähintään 50 prosentilla tuloista, jotka saadaan 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta, rahoitetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, metsien hävittämisen ja ympäristön tilan huononemisen estämistä sekä ilmastonmuutokseen mukautumista.
Perustelu
Päästöoikeuksien huutokaupan tulot olisi käytettävä ilmastonmuutoksen torjuntaan – vaikutusten lieventämiseen ja muutoksiin mukautumiseen – ja rahoitustukeen tarvittaville investoinneille, etenkin pienituloisissa talouksissa. Vähintään puolet tuloista olisi varattava ilmastonmuutoksen lieventämiseen, siihen mukautumiseen sekä metsien hävittämisen ja ympäristön tilan huononemisen estämiseen kehitysmaissa.
Tarkistus  23 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 4 kohta
Komission teksti Tarkistus 4. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä päätöksen N:o 280/2004/EY mukaisesti toimittamiinsa raportteihin tiedot tulojen käyttämisestä kuhunkin näistä tarkoituksista. 4. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä päätöksen N:o 280/2004/EY mukaisesti toimittamiinsa raportteihin tiedot tulojen käyttämisestä kuhunkin näistä tarkoituksista korostaen sisämarkkinoihin, valtiontukeen ja kilpailuun liittyviä seikkoja.   Komissio raportoi vuosittain Euroopan parlamentille tulojen käytöstä ja erityisesti sisämarkkinoihin, valtiontukeen ja kilpailuun kohdistuvista vaikutuksista.
Tarkistus  24 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla – 5 kohta
Komission teksti Tarkistus 5. Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 huutokaupan ajankohtia, hallinnointia ja muita näkökohtia koskevan asetuksen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että huutokauppa toteutetaan avoimesti ja syrjimättömästi. Huutokaupat on suunniteltava siten, että toiminnanharjoittajilla ja erityisesti yhteisön järjestelmään osallistuvilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on täydet mahdollisuudet osallistua ja että mahdolliset muut osallistujat eivät voi haitata huutokaupan sujumista. Kyseisestä toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. 5. Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan parlamentille ja neuvostolle huutokaupan ajankohtia, hallinnointia ja muita näkökohtia koskevan arviointikertomuksen ja sen yhteydessä tarpeen mukaan direktiiviehdotuksen. Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että huutokauppa toteutetaan avoimesti ja syrjimättömästi. Huutokaupat on suunniteltava siten, että toiminnanharjoittajilla ja erityisesti yhteisön järjestelmään osallistuvilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on täydet mahdollisuudet osallistua ja että mahdolliset muut osallistujat eivät voi haitata huutokaupan sujumista tai taustalla olevien ilmastonmuutostavoitteiden saavuttamista. Siksi ehdotuksen on oltava riittävän yksityiskohtainen, muun muassa jäsenvaltioissa järjestettävien huutokauppojen ajankohtien ja taajuuden osalta, ja se on rajattava asianmukaisesti niin, että siinä käsitellään huutokauppaamisen todennäköisiä vaikutuksia ja eritoten seuraavia:   – keinottelu   – vaikutukset rajat ylittävään kilpailuun   – useita aloja koskevat vaikutukset   – Euroopan talouden ja teollisuuden ja erityisesti pk-yritysten kilpailukyky   – inflaatiopaine ja   – sosioekonomiset vaikutukset.   Huutokauppaamisen käytännön toiminta on olennainen osa EU:n päästökauppajärjestelmää koskevaa tarkistettua ehdotusta ja sitä on siksi käsiteltävä yhteispäätösmenettelyssä.
Perustelu
Komissio ehdottaa laajennetun päästökauppajärjestelmän keskeisen osan käsittelemistä komiteamenettelyssä. Olisi ollut parempi, jos komissio olisi esittänyt yhteispäätösmenettelyssä käsiteltävän ehdotuksen, mutta sen puuttuessa on määritettävä komissiolle perusteet, joita sen on noudatettava tehdessään huutokauppamenetelmiä koskevaa päätöstään.
Tarkistus  25 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti Tarkistus 1. Komissio hyväksyy viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2011 yhteisön laajuisia ja täysin yhdenmukaistettuja täytäntöönpanotoimenpiteitä 2–6 ja 8 kohdassa tarkoitettujen päästöoikeuksien jakamisesta yhdenmukaistetulla tavalla. 1. Viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2011 hyväksytään yhteisön laajuisia ja täysin yhdenmukaistettuja toimenpiteitä 2–6 ja 8 kohdassa tarkoitettujen päästöoikeuksien jakamisesta.
Tarkistus  26 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission teksti Tarkistus Kyseisistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Poistetaan.
Tarkistus  27 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Komission teksti Tarkistus Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on – siinä määrin kuin se on toteutettavissa – varmistettava, että oikeudet jaetaan siten, että jako tuottaa kasvihuonekaasuihin, energiatehokkaisiin tekniikkoihin ja päästöjen vähentämiseen liittyviä kannustimia, eli jakotavassa otetaan huomioon tehokkaimmat tekniikat, korvaavat ratkaisut, vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, biomassan käyttö, uusiutuvat energialähteet sekä kasvihuonekaasujen talteenotto ja varastointi, eikä sillä kannusteta päästöjen lisäämiseen. Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta sähköntuotannolle. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on – ottaen huomioon muun muassa prosessien päästöt – varmistettava, että oikeudet jaetaan siten, että jako tuottaa kasvihuonekaasuihin, energiatehokkaisiin tekniikkoihin ja päästöjen vähentämiseen liittyviä kannustimia alakohtaisia viitearvoja käyttäen ja niin, että jakotavassa otetaan huomioon tehokkaimmat tekniikat, korvaavat ratkaisut, vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, biomassan käyttö, yhteistuotanto sekä kasvihuonekaasujen talteenotto ja varastointi kullakin alalla, eikä sillä kannusteta päästöjen lisäämiseen. Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta sähköntuotannolle lukuun ottamatta sähkön tuotantoa teollisten tuotantoprosessien jätekaasuista asianomaisen tuotannonharjoittajan omaan sähkönkulutukseen, jolloin oikeudet jaetaan mainitulle tuotannonharjoittajalle kyseisiä tuotantoprosesseja varten sovittujen alakohtaisten viitearvojen mukaisesti.   Komissio varmistaa, ettei loppukäyttäjälle siirretä tarpeettomia kustannuksia.
Perustelu
Huutokauppaaminen voi aiheuttaa tehdasteollisuudelle huomattavaa taloudellista vahinkoa ilman ympäristöhyötyjä, koska ne riippuvat ainoastaan vähennystavoitteiden noudattamisesta. Sen tähden sitä tulisi käyttää vain, jos se yhdenmukaistetaan globaalisti kansainvälisellä sopimuksella tai jos sen tueksi perustetaan vähintään asianmukainen ulkorajoilla sovellettava mukautusmekanismi. Kun asetetaan parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan pohjautuva viitearvo, taloudellinen kannustin vähentää päästöjä lopettamalla tehoton tuotanto ja soveltamalla korkeimpia teknisinä standardeja pysyy samana.
Tuotantoprosessien jätekaasujen käyttö sähkön tuotantoon säästää osaltaan luonnonvaroja ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Näissä erityisoloissa tuotettu sähkö olisi jätettävä huutokauppajärjestelmän ulkopuolelle ja siihen olisi sovellettava samaa jakomenetelmää kuin kyseisten kaasujen tuottajan asianomaisiin laitoksiin. Tämä vastaa komission tiedonannon KOM(2003)0830 92 kohdan pääsisältöä.
Tarkistus  28 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Komission teksti Tarkistus Jos yhteisö tekee ilmastonmuutosta koskevan kansainvälisen sopimuksen, josta seuraa kasvihuonekaasupäästöjen samantasoisia pakollisia vähennyksiä kuin yhteisön vähennykset, komissio tarkastelee edellä tarkoitettuja toimenpiteitä uudelleen varmistaakseen, että päästöoikeuksia jaetaan ilmaiseksi ainoastaan, jos se on kyseisen sopimuksen mukaisesti täysin perusteltua. Jos yhteisö tekee ilmastonmuutosta koskevan kansainvälisen sopimuksen ja/tai kansainvälisiä alakohtaisia sopimuksia, joista seuraa kasvihuonekaasupäästöjen samantasoisia pakollisia vähennyksiä kuin yhteisön vähennykset, komissio tarkastelee edellä tarkoitettuja toimenpiteitä uudelleen varmistaakseen, että päästöoikeuksia jaetaan ilmaiseksi ainoastaan, jos se on kyseisen sopimuksen mukaisesti täysin perusteltua.   Komission valtuudet neuvotella kansainvälisistä sopimuksista perustuvat EU:n yrityksille mahdollisesti aiheutuvien vaikutusten yksityiskohtaiseen arviointiin ja liitteessä I a esitettyihin vaatimuksiin.
Perustelu
Komission olisi keskityttävä saamaan aikaan määriin perustuvia ja todennettavia kansainvälisiä alakohtaisia sopimuksia, koska tämä on ainoa keino estää hiilivuotoja ja EU:ssa toimivia aloja heikentävää vilpillistä kilpailua.
Tarkistus  29 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 6 kohta – 3 alakohta
Komission teksti Tarkistus Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta uusien osallistujien sähköntuotannolle. Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta uusien osallistujien sähköntuotannolle lukuun ottamatta sähkön tuotantoa teollisten tuotantoprosessien jätekaasuista asianomaisen tuotannonharjoittajan omaan sähkönkulutukseen, jolloin oikeudet jaetaan mainitulle tuotannonharjoittajalle kyseisiä tuotantoprosesseja varten sovittujen alakohtaisten viitearvojen mukaisesti.
Perustelu
Tuotantoprosessien jätekaasujen käyttö sähkön tuotantoon säästää osaltaan luonnonvaroja ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Näissä erityisoloissa tuotettu sähkö olisi jätettävä huutokauppajärjestelmän ulkopuolelle ja siihen olisi sovellettava samaa jakomenetelmää kuin kyseisten kaasujen tuottajan asianomaisiin laitoksiin. Tämä vastaa komission tiedonannon KOM(2003)0830 92 kohdan pääsisältöä.
Tarkistus  30 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 6 kohta – 3 alakohta
Komission teksti Tarkistus Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta uusien osallistujien sähköntuotannolle. Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta uusien osallistujien sähköntuotannolle lukuun ottamatta sähkön tuotantoa teollisten tuotantoprosessien jätekaasuista.   Kun tuotantoprosessin jätekaasua käytetään polttoaineena, jätekaasun tuottavan laitoksen toiminnanharjoittajalle myönnetään päästöoikeuksia samalla jakoperiaatteella, jota sovellettiin kyseiseen laitokseen.
Perustelu
Tarkistus johtuu 10 a artiklan 1 kohtaa koskevasta aikaisemmasta tarkistuksesta.
Tarkistus  31 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 7 kohta
Komission teksti Tarkistus 7. Ellei 10 b artiklasta muuta johdu, tämän artiklan 3–6 kohdan [ja 3 c artiklan 2 kohdan] mukaisesti ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrä vuonna 2013 on 80 prosenttia 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisesti määritellystä määrästä, ja ilmaiseksi jaettavaa määrää vähennetään vuosittain samansuuruisilla määrillä siten, että ilmaiseksi jakaminen loppuu vuoteen 2020 tultaessa. 7. Ellei 10 b artiklasta muuta johdu, tämän artiklan 3–6 kohdan [ja 3 c artiklan 2 kohdan] mukaisesti ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrä vuonna 2013 on 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisesti määritelty määrä ottaen tarvittaessa huomioon kansainvälisten neuvotteluiden tulokset, ja ilmaiseksi jaettavaa määrää vähennetään vuosittain samansuuruisilla määrillä siten, että ilmaiseksi jakaminen loppuu vuoteen 2020 tultaessa.
Tarkistus  32 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 8 kohta
Komission teksti Tarkistus 8. Vuonna 2013 ja jokaisena sitä seuraavana vuonna vuoteen 2020 asti sellaisilla aloilla toimiville laitoksille, jotka ovat alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille, jaetaan ilmaiseksi päästöoikeuksia enintään 100 prosenttia 2–6 kohdan mukaisesti määritellystä määrästä. 8. 10 b artiklan osalta vuonna 2013 ja jokaisena sitä seuraavana vuonna hiilivuodolle erittäin alttiilla aloilla toimiville laitoksille jaetaan ilmaiseksi päästöoikeuksia 100 prosenttia 2–6 kohdan mukaisesti määritellystä määrästä.
Perustelu
Päästökauppajärjestelmän päästöjen vähentämistehokkuus riippuu yksinomaan järjestelmän päästöoikeuksien määrästä. Päästöoikeuksien jakotapa – huutokauppaamalla vai käyttämällä viitearvoja – vaikuttaa päästöoikeuksien kokonaismäärään eikä järjestelmällä tavoiteltuun ympäristönsuojelulliseen tulokseen. Ilmaisjako on siksi yhtä tehokas keino vähentää päästöjä kuin huutokauppaaminen.
Tarkistus  33 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 kohta – 1 alakohta
Komission teksti Tarkistus 9. Komissio määrittelee 8 kohdassa tarkoitetut alat viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010 ja joka kolmas vuosi sen jälkeen. 9. Komissio määrittelee 8 kohdassa tarkoitetut alat viimeistään 30 päivänä tammikuuta 2010 ja joka neljäs vuosi sen jälkeen.
Perustelu
Hiilivuodolle alttiit alat olisi määritettävä ja asiaankuuluvista toimista päätettävä mahdollisimman pian. Kyseisten alojen uudelleenarviointi joka kolmas vuosi johtaa turhaan epävarmuuteen, mikä haittaa investointeja.
Tarkistus  34 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 8 kohdassa tarkoitettuja aloja koskevan ehdotuksen. Asiasta kuullaan kaikkia asianosaisia sidosryhmiä.
Perustelu
Hiilivuodolle alttiiden teollisuudenalojen luetteloa olisi tarkistettava vuonna 2016 ja tarkistamisen tulokset pantava tarvittaessa täytäntöön vuonna 2020. Menettely takaa mahdollisimman suuren suunnitteluvarmuuden, ja sen avulla hiilivuodoilta vältytään varmasti.
Asianomaisten sidosryhmien olisi osallistuttava päätöksentekoon.
Alojen pirstomista olisi vältettävä, koska se aiheuttaa hallinnollisia ongelmia täytäntöönpanossa. Oikeutettujen alojen määrittämisessä ei ole olennaista hiilidioksiditehokkuus, vaan alojen toiminnan sääntelykehys, joka vaikuttaa tehokkuuteen.
Tarkistus  35 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 kohta – 2 alakohta
Komission teksti Tarkistus Kyseisestä toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Poistetaan.
Perustelu
Hiilivuodolle alttiiden teollisuudenalojen luetteloa olisi tarkistettava vuonna 2016 ja tarkistamisen tulokset pantava tarvittaessa täytäntöön vuonna 2020. Menettely takaa mahdollisimman suuren suunnitteluvarmuuden, ja sen avulla hiilivuodoilta vältytään varmasti.
Asianomaisten sidosryhmien olisi osallistuttava päätöksentekoon.
Alojen pirstomista olisi vältettävä, koska se aiheuttaa hallinnollisia ongelmia täytäntöönpanossa. Oikeutettujen alojen määrittämisessä ei ole olennaista hiilidioksiditehokkuus, vaan alojen toiminnan sääntelykehys, joka vaikuttaa tehokkuuteen.
Tarkistus  36 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   Joka vuosi alat, joita ei ole liitteessä I, voivat uuden markkinatiedon perusteella pyytää komissiota arvioimaan uudelleen, voidaanko niitä pitää hiilivuodolle alttiina.
Tarkistus  37 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 kohta – 3 alakohta – johdantokappale
Komission teksti Tarkistus Komissio ottaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määrittelyn yhteydessä huomioon sen, missä määrin asianomaisen alan tai osa-alan on mahdollista siirtää tarvittavien päästöoikeuksien kustannukset tuotteiden hintaan menettämättä merkittävää markkinaosuutta yhteisön hiilidioksidin suhteen vähemmän tehokkaille laitoksille, jotka sijaitsevat yhteisön ulkopuolella, ottaen huomioon seuraavat: Komissio ottaa 8 kohdassa tarkoitettuja aloja määrittäessään huomioon sen, missä määrin asianomaisen alan tai osa-alan on mahdollista siirtää tarvittavien päästöoikeuksien kustannukset tuotteiden hintaan menettämättä markkinaosuutta, kannattavuutta tai investointimahdollisuuksia samalla alalla tai osa-alalla sellaisissa kolmansissa maissa, jotka eivät sovella vastaavia päästörajoituksia. Komissio ottaa huomioon muun muassa seuraavat kriteerit:
Perustelu
Oikeusvarmuuden ja taloudellisen varmuuden turvaamiseksi aikaväliä olisi pidennettävä viideksi vuodeksi ja ensimmäistä arviointia siirrettävä eteenpäin 30. päivään kesäkuuta 2009. On hyvin vaikeaa ennakoida tarkistetun EU:n päästökauppajärjestelmän vaikutusta järjestelmän piiriin EU:ssa kuuluviin teollisuudenaloihin. Jos markkinatieto osoittaa, että hiilivuotoa esiintyy alalla, jolla tätä riskiä ei tähän asti katsottu olevan, tilanne olisi voitava oikaista odottamatta seuraavaa tarkistamista viittä vuotta. Tarkistuksella varmistetaan, että tuleva markkinarakenne sekä tietyn tuotteen hiili-intensiteetti ja rahtikustannukset (avaintekijä koko hiilivuoto-ongelmassa) otetaan huomioon.
Tarkistus  38 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 kohta – 3 alakohta – a alakohta
Komission teksti Tarkistus a) missä määrin huutokauppa johtaisi tuotantokustannusten huomattavaan lisääntymiseen; a) missä määrin huutokauppa johtaisi tuotantokustannusten huomattavaan lisääntymiseen teollisuudenaloilla, joiden hiilidioksidipäästöt ovat suuret myyntiyksikköä kohden;
Perustelu
Oikeusvarmuuden ja taloudellisen varmuuden turvaamiseksi aikaväliä olisi pidennettävä viideksi vuodeksi ja ensimmäistä arviointia siirrettävä eteenpäin 30. päivään kesäkuuta 2009. On hyvin vaikeaa ennakoida tarkistetun EU:n päästökauppajärjestelmän vaikutusta järjestelmän piiriin EU:ssa kuuluviin teollisuudenaloihin. Jos markkinatieto osoittaa, että hiilivuotoa esiintyy alalla, jolla tätä riskiä ei tähän asti katsottu olevan, tilanne olisi voitava oikaista odottamatta seuraavaa tarkistamista viittä vuotta. Tarkistuksella varmistetaan, että tuleva markkinarakenne sekä tietyn tuotteen hiili-intensiteetti ja rahtikustannukset (avaintekijä koko hiilivuoto-ongelmassa) otetaan huomioon.
Tarkistus  39 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 kohta – 3 alakohta – b alakohta
Komission teksti Tarkistus b) missä määrin yksittäiset laitokset kyseisellä alalla voivat vähentää päästöjä esimerkiksi käyttämällä tehokkainta tekniikkaa; b) missä määrin yksittäiset laitokset kyseisellä alalla voivat vähentää päästöjä esimerkiksi käyttämällä tehokkainta tekniikkaa ilman, että investointikustannukset heikentävät huomattavasti kilpailukykyä ja/tai että laitos menettää merkittävän markkinaosuuden kolmansissa maissa sijaitseville laitoksille, joihin ei sovelleta vastaavia hiilidioksidipäästöjen rajoituksia;
Perustelu
Hiilivuodolle alttiiden teollisuudenalojen luetteloa olisi tarkistettava vuonna 2016 ja tarkistamisen tulokset pantava tarvittaessa täytäntöön vuonna 2020. Menettely takaa mahdollisimman suuren suunnitteluvarmuuden, ja sen avulla hiilivuodoilta vältytään varmasti.
Asianomaisten sidosryhmien olisi osallistuttava päätöksentekoon.
Alojen pirstomista olisi vältettävä, koska se aiheuttaa hallinnollisia ongelmia täytäntöönpanossa. Oikeutettujen alojen määrittämisessä ei ole olennaista hiilidioksiditehokkuus, vaan alojen toiminnan sääntelykehys, joka vaikuttaa tehokkuuteen.
Tarkistus  40 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 kohta – 3 alakohta – c alakohta
Komission teksti Tarkistus c) markkinoiden rakenne, merkitykselliset maantieteelliset ja tuotemarkkinat sekä alojen alttius kansainväliselle kilpailulle; c) nykyisten ja kaavailtujen markkinoiden rakenne, merkitykselliset maantieteelliset ja tuotemarkkinat, merkitys työllisyyden ja talouden kannalta, alojen alttius kansainväliselle kilpailulle ja maailmanlaajuisille hinnoille sekä muun muassa kuljetuskustannukset, joihin sisältyvät hiilidioksidista aiheutuvat välittömät ja välilliset kustannukset;
Perustelu
Hiilivuodolle alttiiden teollisuudenalojen luetteloa olisi tarkistettava vuonna 2016 ja tarkistamisen tulokset pantava tarvittaessa täytäntöön vuonna 2020. Menettely takaa mahdollisimman suuren suunnitteluvarmuuden, ja sen avulla hiilivuodoilta vältytään varmasti.
Asianomaisten sidosryhmien olisi osallistuttava päätöksentekoon.
Alojen pirstomista olisi vältettävä, koska se aiheuttaa hallinnollisia ongelmia täytäntöönpanossa. Oikeutettujen alojen määrittämisessä ei ole olennaista hiilidioksiditehokkuus, vaan alojen toiminnan sääntelykehys, joka vaikuttaa tehokkuuteen.
Tarkistus  41 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 kohta – 3 alakohta – d alakohta
Komission teksti Tarkistus d) ilmastonmuutoksen ja EU:n ulkopuolella toteutetun tai todennäköisesti toteutettavan energiapolitiikan vaikutus kyseisiin aloihin. d) ilmastonmuutoksen ja EU:n ulkopuolella toteutetun tai todennäköisesti toteutettavan energiapolitiikan vaikutus kyseisiin aloihin ja niiden vaikutus sellaisten alojen kilpailukykyyn, joihin EU:n päästökauppajärjestelmä vaikuttaa;
Perustelu
Hiilivuodolle alttiiden teollisuudenalojen luetteloa olisi tarkistettava vuonna 2016 ja tarkistamisen tulokset pantava tarvittaessa täytäntöön vuonna 2020. Menettely takaa mahdollisimman suuren suunnitteluvarmuuden, ja sen avulla hiilivuodoilta vältytään varmasti.
Asianomaisten sidosryhmien olisi osallistuttava päätöksentekoon.
Alojen pirstomista olisi vältettävä, koska se aiheuttaa hallinnollisia ongelmia täytäntöönpanossa. Oikeutettujen alojen määrittämisessä ei ole olennaista hiilidioksiditehokkuus, vaan alojen toiminnan sääntelykehys, joka vaikuttaa tehokkuuteen.
Tarkistus  42 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 kohta – 3 alakohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   d a) ilmastonmuutospolitiikasta johtuvan energian ja tiettyjen raaka-aineiden hintojen ennustetun nousun välittömät ja välilliset vaikutukset;
Tarkistus  43 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 kohta – 3 ala – d b alakohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   d b) kustannusten loppukäyttäjälle siirtämisen välilliset sosiaaliset vaikutukset.
Tarkistus  44 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla – 9 kohta – 4 alakohta
Komission teksti Tarkistus Arvioitaessa, onko yhteisön järjestelmästä aiheutuva kustannusten lisääntyminen siirrettävissä hintoihin, voidaan ottaa huomioon esimerkiksi hiilidioksidin hinnannousun vuoksi menetetty myynti tai vaikutus asianomaisten laitosten kannattavuuteen. Arvioitaessa, onko yhteisön järjestelmästä aiheutuva kustannusten lisääntyminen siirrettävissä hintoihin, voidaan ottaa huomioon esimerkiksi hiilidioksidin hinnan vuoksi menetetty myynti tai vaikutus asianomaisten alojen kannattavuuteen.
Perustelu
Oikeusvarmuuden ja taloudellisen varmuuden turvaamiseksi aikaväliä olisi pidennettävä viideksi vuodeksi ja ensimmäistä arviointia siirrettävä eteenpäin 30. päivään kesäkuuta 2009. On hyvin vaikeaa ennakoida tarkistetun EU:n päästökauppajärjestelmän vaikutusta järjestelmän piiriin EU:ssa kuuluviin teollisuudenaloihin. Jos markkinatieto osoittaa, että hiilivuotoa esiintyy alalla, jolla tätä riskiä ei tähän asti katsottu olevan, tilanne olisi voitava oikaista odottamatta seuraavaa tarkistamista viittä vuotta. Tarkistuksella varmistetaan, että tuleva markkinarakenne sekä tietyn tuotteen hiili-intensiteetti ja rahtikustannukset (avaintekijä koko hiilivuoto-ongelmassa) otetaan huomioon.
Tarkistus  45 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 b artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti Tarkistus Komissio antaa viimeistään kesäkuussa 2011 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kansainvälisten neuvottelujen tuloksiin ja niiden seurauksena mahdollisesti saavutettaviin kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärän vähennyksiin ja kaikkien asianosaisten työmarkkinaosapuolten kuulemiseen perustuvan analyyttisen kertomuksen, jossa tarkastellaan niiden energiaintensiivisten teollisuudenalojen tai osa-alojen tilannetta, joita hiilivuodon on määritelty selvästi uhkaavan. Kertomukseen on liitettävä aiheellisia ehdotuksia esimerkiksi seuraavista: Komissio antaa viimeistään tammikuussa 2010 ottaen huomioon kansainvälisten neuvottelujen tulokset ja sen, missä määrin ne vastaavat liitteessä I a vahvistettuja vaatimuksia, Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen aloista tai osa-aloista, joita on pidettävä hiilivuodolle alttiina. Kyseiset alat tai osa-alat määritetään yhdessä työmarkkinaosapuolten, asianomaisten sidosryhmien, Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa, ja tällöin otetaan huomioon mahdollisuus, ettei kansainvälistä sopimusta pakollisista hiilidioksidipäästöjen vähennyksistä kenties saada tehtyä.
Perustelu
Määräaikoja on aikaistettava, jotta hiilivuodolle alttiit teollisuudenalat pystyisivät ennakoimaan tilannetta.
Mahdollisen kansainvälisen sopimuksen on perustuttava määriin ja oltava todennettavissa, ja sillä on vähennettävä päästöjä yhtä paljon kuin komissio ehdottaa.
Euroopan parlamentin ja neuvoston on saatava tietoja ja voitava antaa hyväksyntänsä komission ehdotukselle, ja hiilivuodolle alttiit alat ja osa-alat on yksilöitävä asianosaisia kuullen.
Tarkistus  46 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Artikla 1 – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 b artikla – 2 kohta
Komission teksti Tarkistus Aiheellisia toimenpiteitä harkittaessa on otettava huomioon myös mahdolliset sitovat alakohtaiset sopimukset, jotka johtavat suuruudeltaan ilmastonmuutoksen rajoittamisen edellyttämiin, tarkkailtavissa ja todennettavissa oleviin päästövähennyksiin, joihin sovelletaan pakollisia valvontajärjestelyjä.” Aiheellisia toimenpiteitä harkittaessa ja määritettäessä hiilivuodolle erittäin alttiita aloja 10 a artiklan 8 ja 9 kohdan mukaisesti, ratkaisevia ovat sitovat alakohtaiset sopimukset, jotka johtavat suuruudeltaan ilmastonmuutoksen rajoittamisen edellyttämiin, tarkkailtavissa ja todennettavissa oleviin päästövähennyksiin, joihin sovelletaan pakollisia valvontajärjestelyjä."
Tarkistus  47 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 9 kohta Direktiivi 2003/87/EY 11 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti Tarkistus Jos laitos lopettaa toimintansa, se ei enää saa ilmaisia päästöoikeuksia. Jos laitos lopettaa toimintansa, se ei enää saa ilmaisia päästöoikeuksia ja sen on luovutettava jäljellä olevat päästöoikeudet tai vastaava määrä toimivaltaiselle viranomaiselle. Komissio valvoo kansallista täytäntöönpanoa ja varmistaa, että valtiontukea koskevia ja kilpailusääntöjä sovelletaan asianmukaisesti, erityisesti määräävän markkina-aseman väärinkäytön estämiseksi. Tätä varten komissio julkaisee kolmen kuukauden välein energiatuotteiden hinnat loppukäyttäjälle yhtiöittäin, aloittain ja jäsenvaltioittain jaoteltuina. Kun komissio julkistaa hinnat, se selvittää ja ilmoittaa erikseen EU:n päästökauppajärjestelmän osuuden loppukäyttäjän maksamasta hinnasta.
Tarkistus  48 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 9 kohta Direktiivi 2003/87/EY 11 a artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus 1. Jäljempänä olevan 28 artiklan 3 ja 4 kohtaa ja tämän artiklan 2–7 kohtaa sovelletaan siihen asti, kun tulevaisuudessa tehtävä ilmastonmuutosta koskeva kansainvälinen sopimus on tullut voimaan. 1. Jäljempänä olevan 28 artiklan 3 ja 4 kohtaa ja tämän artiklan 2–7 kohtaa sovelletaan siihen asti, kun tulevaisuudessa tehtävä ilmastonmuutosta koskeva kansainvälinen sopimus tai kansainvälinen alakohtainen sopimus on tullut voimaan. Tätä artiklaa ei kuitenkaan sovelleta puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen hankkeista saataviin hyvityksiin, kun hankkeet toteutetaan hiilivuodolle alttiilla aloilla.
Tarkistus  49 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 9 kohta Direktiivi 2003/87/EY 11 a artikla – 7 kohta
Komission teksti Tarkistus 7. Kun kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksesta on tehty, yhteisön järjestelmässä hyväksytään sertifioituja päästövähennyksiä ainoastaan kolmansista maista, jotka ovat ratifioineet kyseisen sopimuksen.” 7. Kun kansainvälinen sopimus tai kansainvälisiä alakohtaisia sopimuksia ilmastonmuutoksesta on tehty, EU:n päästökauppajärjestelmässä hyväksytään sertifioituja päästövähennyksiä ainoastaan kolmansista maista, jotka ovat ratifioineet kyseisen sopimuksen."
Tarkistus  50 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 10 kohta Direktiivi 2003/87/EY 11 b artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus ”Yhteisö ja sen jäsenvaltiot saavat antaa luvan hanketoiminnalle ainoastaan, jos kaikilla hankeen osallistujilla on päätoimipaikka joko maassa, joka on tehnyt tällaisia hankkeita koskevan kansainvälisen sopimuksen, taikka maassa, osavaltiossa tai alueellisessa hallintoyksikössä, jolla on 25 artiklan mukaisesti yhteys yhteisön järjestelmään.” "Yhteisö ja sen jäsenvaltiot saavat antaa luvan hanketoiminnalle ainoastaan, jos kaikilla hankeen osallistujilla on päätoimipaikka joko maassa, joka on tehnyt tällaisia hankkeita koskevan kansainvälisen sopimuksen, taikka maassa, osavaltiossa tai alueellisessa hallintoyksikössä, jolla on 25 artiklan mukaisesti yhteys yhteisön järjestelmään. Tätä kohtaa ei kuitenkaan sovelleta puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen hankkeista saataviin hyvityksiin, kun hankkeet toteutetaan hiilivuodolle alttiilla aloilla.
Tarkistus  51 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 12 kohta Direktiivi 2003/87/EY 14 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti Tarkistus 1. Komissio antaa päästöjen sekä tarvittaessa liitteessä I lueteltuja toimia koskevien tietojen tarkkailusta ja raportoinnista asetuksen, joka perustuu liitteessä IV vahvistettuihin tarkkailua ja raportointia koskeviin periaatteisiin ja johon sisältyvissä kunkin kasvihuonekaasun tarkkailu- ja raportointivaatimuksissa täsmennetään asianomaisen kaasun ilmaston lämpenemistä aiheuttava vaikutus. 1. Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011 päästöjen sekä tarvittaessa liitteessä I lueteltuja toimia koskevien tietojen tarkkailusta ja raportoinnista asetuksen, joka perustuu liitteessä IV vahvistettuihin tarkkailua ja raportointia koskeviin periaatteisiin ja johon sisältyvissä kunkin kasvihuonekaasun tarkkailu- ja raportointivaatimuksissa täsmennetään asianomaisen kaasun ilmaston lämpenemistä aiheuttava vaikutus.
Tarkistus  52 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 12 kohta Direktiivi 2003/87/EY 14 artikla – 2 kohta
Komission teksti Tarkistus 2. Asetuksessa voidaan ottaa huomioon uusin ja ajantasaisin tieteellinen tieto, jota voi olla saatavissa erityisesti hallitustenväliseltä ilmastonmuutospaneelilta, ja siinä voidaan määritellä vaatimuksia, joiden mukaan toimijoiden on raportoitava sellaisen energiaintensiivisen teollisuuden valmistamien tavaroiden tuottamiseen liittyvistä päästöistä, joka voi olla altis kansainväliselle kilpailulle, sekä säätää tällaisten tietojen riippumattomasta todentamisesta. 2. Asetuksessa otetaan huomioon uusin ja ajantasaisin tieteellinen tieto, jota voi olla saatavissa erityisesti hallitustenväliseltä ilmastonmuutospaneelilta, ja siinä määritellään vaatimuksia, joiden mukaan toimijoiden on raportoitava sellaisen energiaintensiivisen teollisuuden valmistamien tavaroiden tuottamiseen liittyvistä päästöistä, joka voi olla altis kansainväliselle kilpailulle, sekä säätää tällaisten tietojen riippumattomasta todentamisesta. Asetuksessa säädetään myös päästökauppaan osallistuvia rahoituslaitoksia koskevista ilmoitusvaatimuksista. Vaatimuksiin voi sisältyä raportointi tällaisten tavaroiden tuottamiseen liittyvän sähköntuotannon yhteisön järjestelmään kuuluvien päästöjen tasosta. Vaatimuksiin sisältyy raportointi tällaisten tavaroiden tuottamiseen liittyvän sähköntuotannon yhteisön järjestelmään kuuluvien päästöjen tasosta.
Tarkistus  53 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 12 kohta Direktiivi 2003/87/EY 14 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   3 a. Komissio laatii tämän direktiivin hyväksymisen jälkeen kahden vuoden välein kertomuksen, jossa se arvioi, miten jäsenvaltioiden tässä direktiivissä vahvistettujen sitoumusten täytäntöönpano on vaikuttanut kilpailuun kansallisella, yhteisön ja kansainvälisellä tasolla.
Tarkistus  54 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 13 kohta Direktiivi 2003/87/EY 15 artikla – b alakohta – 1 alakohta
Komission teksti Tarkistus ”Komissio antaa päästöraporttien todentamista ja todentajien akkreditointia koskevan asetuksen, jossa säädetään todentajien akkreditoinnin, vastavuoroisen tunnustamisen ja akkreditoinnin edellytyksistä sekä tarvittaessa valvonnasta ja vertaisarvioinnista. "Komissio antaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010 päästöraporttien todentamista ja todentajien akkreditointia koskevan asetuksen, jossa säädetään todentajien akkreditoinnin, vastavuoroisen tunnustamisen ja akkreditoinnin edellytyksistä sekä tarvittaessa valvonnasta ja vertaisarvioinnista.
Tarkistus  55 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 19 kohta Direktiivi 2003/87/EY 24 a artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission teksti Tarkistus 1. Edellä 24 artiklassa säädettyjen sisällyttämisten lisäksi komissio voi hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä päästöoikeuksien myöntämiseksi jäsenvaltioiden hankkeille, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä muualla kuin yhteisön järjestelmässä. 1. Edellä 24 artiklassa säädettyjen sisällyttämisten lisäksi komissio voi hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä päästöoikeuksien myöntämiseksi jäsenvaltioiden hankkeille, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä muualla kuin yhteisön järjestelmässä. Komissio epää hyvitykset puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutuksen hankkeilta, jotka toteutetaan hiilivuodolle alttiilla aloilla.
Tarkistus  56 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 21 kohta Direktiivi 2003/87/EY 27 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti Tarkistus 1. Jäsenvaltiot voivat jättää yhteisön järjestelmän ulkopuolelle polttolaitokset, joiden nimellinen lämpöteho on pienempi kuin 25 megawattia, joiden toimivaltaiselle viranomaiselle raportoidut päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat vähemmän kuin 10 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia jokaisena kolmena edeltävänä vuonna ja joihin sovelletaan toimenpiteitä, joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, jos asianomainen jäsenvaltio täyttää seuraavat edellytykset: 1. Jäsenvaltiot voivat jättää yhteisön järjestelmän ulkopuolelle polttolaitokset, joiden nimellinen lämpöteho on pienempi kuin 50 megawattia, joiden toimivaltaiselle viranomaiselle raportoidut päästöt, lukuun ottamatta raaka-aineiden väistämättömiä hiilidioksidipäästöjä sekä päästöjä biomassasta, ovat vähemmän kuin 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia jokaisena kolmena edeltävänä vuonna ja joihin sovelletaan toimenpiteitä, joilla on saavutettavissa vastaavia päästövähennyksiä, jos asianomainen jäsenvaltio täyttää seuraavat edellytykset:
Perustelu
Pienillä laitoksilla olisi oltava mahdollisuus jättäytyä järjestelmän ulkopuolelle, jos toteutetaan vastaavia toimia pk-yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi, tarpeettomien hallinnollisten kustannusten ja byrokratian välttämiseksi ja järjestelmän tehostamiseksi. Kolmannes kaikista laitoksista, joihin järjestelmää sovelletaan, on pieniä laitoksia, joiden osuus raportoiduista kokonaispäästöistä on yhteensä vain kaksi prosenttia.
Tarkistus  57 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 21 kohta Direktiivi 2003/87/EY 27 artikla – 1 kohta – b alakohta
Komission teksti Tarkistus (b) se vahvistaa, että tarkkailujärjestelyjä on otettu käyttöön sen arvioimiseksi, ovatko minkään laitokset päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, 10 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän minä tahansa kalenterivuonna; b) se vahvistaa, että tarkkailujärjestelyjä on otettu käyttöön sen arvioimiseksi, ovatko minkään laitokset päästöt, lukuun ottamatta raaka-aineiden väistämättömiä hiilidioksidipäästöjä sekä päästöjä biomassasta, 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän minä tahansa kalenterivuonna;
Perustelu
Pienillä laitoksilla olisi oltava mahdollisuus jättäytyä järjestelmän ulkopuolelle, jos toteutetaan vastaavia toimia pk-yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi, tarpeettomien hallinnollisten kustannusten ja byrokratian välttämiseksi ja järjestelmän tehostamiseksi. Kolmannes kaikista laitoksista, joihin järjestelmää sovelletaan, on pieniä laitoksia, joiden osuus raportoiduista kokonaispäästöistä on yhteensä vain kaksi prosenttia.
Tarkistus  58 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 21 kohta Direktiivi 2003/87/EY 27 artikla – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti Tarkistus (c) se vahvistaa, että jos minkä tahansa laitoksen päästöt, lukuun ottamatta päästöjä biomassasta, ovat 10 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän minä tahansa kalenterivuonna tai jos vastaavia toimenpiteitä ei enää toteuteta, laitos otetaan takaisin järjestelmään; c) se vahvistaa, että jos minkä tahansa laitoksen päästöt, lukuun ottamatta raaka-aineiden väistämättömiä hiilidioksidipäästöjä sekä päästöjä biomassasta, ovat 25 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia tai enemmän minä tahansa kalenterivuonna tai jos vastaavia toimenpiteitä ei enää toteuteta, laitos otetaan takaisin järjestelmään;
Perustelu
Pienillä laitoksilla olisi oltava mahdollisuus jättäytyä järjestelmän ulkopuolelle, jos toteutetaan vastaavia toimia pk-yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi, tarpeettomien hallinnollisten kustannusten ja byrokratian välttämiseksi ja järjestelmän tehostamiseksi. Kolmannes kaikista laitoksista, joihin järjestelmää sovelletaan, on pieniä laitoksia, joiden osuus raportoiduista kokonaispäästöistä on yhteensä vain kaksi prosenttia.
Tarkistus  59 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 21 kohta Direktiivi 2003/87/EY 28 artikla – otsikko
Komission teksti Tarkistus Kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen tekemisen myötä voimaan tulevat muutokset Kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen ja/tai kansainvälisten alakohtaisten sopimusten tekemisen myötä voimaan tulevat muutokset
Tarkistus  60 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 21 kohta Direktiivi 2003/87/EY 28 artikla – 1 kohta
Komission teksti Tarkistus 1. Jos yhteisö tekee kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, joka johtaa vuoteen 2020 mennessä kasvuhuonekaasujen pakollisiin vähennyksiin, jotka ovat suurempia kuin Eurooppa-neuvoston sopimat vähennysten vähimmäistasot, 2, 3 ja 4 kohtaa sovelletaan. 1. Jos yhteisö tekee kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen ja/tai kansainvälisiä alakohtaisia sopimuksia, jotka johtavat vuoteen 2020 mennessä kasvuhuonekaasujen pakollisiin vähennyksiin, jotka ovat suurempia kuin Eurooppa-neuvoston sopimat vähennysten vähimmäistasot, 2, 3 ja 4 kohtaa sovelletaan.
Tarkistus  61 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 21 kohta Direktiivi 2003/87/EY 28 artikla – 2 kohta
Komission teksti Tarkistus 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen tekemistä seuraavan vuoden aikana lineaarista määrää korotetaan siten, että yhteisön päästöoikeuksien määrä vuonna 2020 on pienempi kuin 9 artiklan mukaisesti vahvistettu määrä, eli päästöoikeuksien määrällä, joka on yhtä suuri kuin yhteisön sen 20 prosentin tavoitteen ylittävä kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennys, johon yhteisö on kansainvälisessä sopimuksessa sitoutunut, kerrottuna sillä kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennyksen osuudella, joka yhteisön järjestelmällä on saavutettavissa 9 ja 9 a artiklan mukaisesti. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen tekemistä seuraavan vuoden aikana komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen perusteista vähentää entisestään yhteisön päästöoikeuksien määrää vuonna 2020 lineaarisen määrän menetelmää soveltaen ja ottaen huomioon yhteisön sen 20 prosentin tavoitteen ylittävän kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennyksen, johon yhteisö on kansainvälisessä sopimuksessa sitoutunut.
Perustelu
Kansainvälistä sopimusta koskevien neuvottelujen päätelmiin ei pidä vastata automaattisesti vaan poliittisen arvioinnin ja päätöksenteon jälkeen.
Tarkistus  62 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 21 kohta Direktiivi 2003/87/EY 28 artikla – 3 kohta
Komission teksti Tarkistus 3. Toiminnanharjoittajat voivat käyttää sertifioituja päästövähennyksiä, päästövähennysyksikköjä tai muita 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä hyvityksiä kolmansista maista, jotka ovat tehneet kansainvälisen sopimuksen enintään puoliväliin 2 kohdan mukaisesti toteutettavasta vähennystasosta. 3. Toiminnanharjoittajat voivat käyttää sertifioituja päästövähennyksiä, päästövähennysyksikköjä tai muita 4 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä hyvityksiä kolmansista maista, jotka ovat tehneet kansainvälisen sopimuksen enintään puoliväliin 2 kohdan mukaisesti toteutettavasta vähennystasosta, mutta eivät hyvityksiä puhtaan kehityksen mekanismin tai yhteistoteutuksen hankkeista, jotka toteutetaan hiilivuodolle alttiilta aloilta.
Tarkistus  63 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a artikla
	Komission kertomus
	Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen uudistetun EU:n päästökauppajärjestelmän käyttöönotosta ja toiminnasta. Ensimmäinen kertomus esitetään viimeistään …*.
	* vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.
Tarkistus  64 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Liite I a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Liite I a
	Kansainvälisten sopimusten tekemisen vähimmäisvaatimukset
	Kansainvälisen sopimuksen, jota sovelletaan hiilivuodolle erittäin alttiisiin energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin, tai mainitunkaltaisia teollisuudenaloja koskevan kansainvälisen alakohtaisen sopimuksen on täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset luodakseen teollisuudenaloille tasavertaiset toimintaedellytykset:
	i) sopimukseen osallistuvien valtioiden on edustettava vähintään 85:ttä prosenttia tuotannosta
	ii) sopimukseen osallistuvilla valtioilla on oltava vastaavantasoiset hiilidioksidipäästötavoitteet
	iii) kaikkien osallistujamaiden tai maiden, joilla ei ole vastaavia hiilidioksidipäästötavoitteita, on sovellettava vastaavan vaikutuksen tuottavaa samankaltaista päästövähennysjärjestelmää EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvilla aloilla
	iv) kilpailutettaviin materiaaleihin on sovellettava vastaavia rajoituksia, joissa otetaan huomioon elinkaari
	v) on pantava täytäntöön tehokas kansainvälinen valvonta- ja todentamisjärjestelmä.
Perustelu
Liittyy 10 b artiklaa koskevaan tarkistukseen.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppa
Viiteasiakirjat	KOM(2008)0016 – C6-0043/2008 – 2008/0013(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	ENVI
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 19.2.2008
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Elisa Ferreira 11.3.2008
Valiokuntakäsittely	2.6.2008		16.7.2008
Hyväksytty (pvä)	9.9.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	39 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Mariela Velichkova Baeva, Paolo Bartolozzi, Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Sebastian Valentin Bodu, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Manuel António dos Santos, Christian Ehler, Elisa Ferreira, José Manuel García-Margallo y Marfil, Jean-Paul Gauzès, Robert Goebbels, Donata Gottardi, Gunnar Hökmark, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Othmar Karas, Christoph Konrad, Guntars Krasts, Kurt Joachim Lauk, Andrea Losco, Astrid Lulling, Gay Mitchell, Sirpa Pietikäinen, John Purvis, Alexander Radwan, Bernhard Rapkay, Heide Rühle, Eoin Ryan, Antolín Sánchez Presedo, Salvador Domingo Sanz Palacio, Olle Schmidt, Margarita Starkevičiūtė, Ieke van den Burg
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Harald Ettl, Piia-Noora Kauppi, Vladimír Maňka, Gianni Pittella, Bilyana Ilieva Raeva, Margaritis Schinas

aluekehitysvaliokunnaN lAUSUNtO (22.7.2008)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta yhteisön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi
(KOM(2008)0016 – C6‑0043/2008 – 2008/0013(COD))

Valmistelija: Kyriacos Triantaphyllides

LYHYET PERUSTELUT

EU:n päästökauppajärjestelmä käynnistyi 1. tammikuuta 2005, ja se on yksi EU:n ilmastopolitiikan tärkeimmistä välineistä, koska sillä voidaan saavuttaa absoluuttisia päästövähennyksiä taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Komissio on neuvoston pyynnöstä laatinut ehdotuksen direktiivin muuttamisesta, jotta voidaan parantaa päästökauppajärjestelmän varmuutta ja ennakoitavuutta. Direktiivillä on erityisesti tarkoitus kodifioida polttolaitoksen tulkinta, jotta päästään eroon epäyhtenäisyydestä direktiivin soveltamisessa, kun direktiivi ulotetaan koskemaan uusia aloja ja kaasuja vuoden 2013 jälkeisellä kaudella. Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppa koskee pääasiassa kansallisia hallituksia ja alueellisia maaryhmittymiä. Se ei ensinäkemällä näyttäisi koskevan suoraan alueellisia viranomaisia. Tämä on kuitenkin kovin lyhytnäköistä, koska markkinoille tulevat polttolaitokset sijoitetaan jonkin jäsenvaltion alueelle ja laitosten tehokkuus jäsenvaltion pyrkiessä mukautumaan uusiin energianlähteisiin sekä jäsenvaltion toiminta päästökauppamarkkinoilla vaikuttavat suoraan paikalliseen ympäristöön, alueen taloudelliseen kehitykseen ja sen sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja työllisyyteen.

Komission ehdotus on erittäin tekninen ja täsmällinen asiakirja, joka on erottamaton osa kansainvälisiä sopimuksia.

Kuten komissaari Hübner hiljattain totesi, Euroopan aluekehityspolitiikka on uusine sääntöineen ohjelmakaudella 2007–2013 tärkeä tekijä kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiapolitiikan rahoituksessa. Koheesiopolitiikassa on valmistauduttu lisäämään kaudella 2007–2013 sen jo nyt merkittävää panosta haasteena olevaan varman ja kestävän energiansaannin varmistamiseen. Konkreettisesti ilmaistuna 15,2 miljardia euroa koheesiopolitiikan kyseisen kauden varoista on tarkoitettu käytettäväksi uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskeviin investointeihin.

Koska investoinnit ovat suuria ja koska on tärkeää, että asianomaiset alueet kykenevät valvomaan EU:n rakennerahastoista tehtyjen investointien ja alueilla näistä investoinneista hyötyvien polttolaitosten tehokkuuden välistä suhdetta, lausunnon valmistelija ehdottaa, että aluekehitysvaroista vastaaville alueellisille viranomaisille ja paikallishallinnon viranomaisille annetaan tiedot

Ø niiden alueella olevien laitosten päästökauppatoimista, jotta ne voivat arvioida niiden aluekehitysrahastomenojen vaikutuksia, joiden tarkoituksena on auttaa laitoksia käyttäviä yrityksiä vaihtamaan käyttämänsä teknologia ja siirtymään puhtaan tai uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöön.

Parlamentti on hiljattain todennut[1], että monet unionin alueista ja varsinkin pääasiassa matkailusta elävät alueet ovat erittäin riippuvaisia edullisista lentoyhteyksistä, joilla voidaan varmistaa tärkeän matkailualan tulevaisuus. Näin ollen on maiden, kuten Kypros, Kreikka ja Malta, sekä unionin syrjäisimpien alueiden etujen mukaista varmistaa, että huolehditaan oikeudenmukaisesta tasapainosta ilmastonmuutoksen vaikutusten välttämättömien lieventämistoimien ja kestävän edullisen lentomatkustamisen välillä.

Ensimmäisestä päästökauppakaudesta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että lupien hinta voi vaihdella erittäin suuresti, mikä aiheuttaa epävarmuutta niissä, jotka harkitsevat investoimista energiaa säästäviin tai uusiutuviin energianlähteisiin perustuviin hankkeisiin, ja vähentää näin investointihalukkuutta. Uuteen järjestelmään olisi sisällytettävä toimia, joilla voidaan vähentää keinottelua; keinottelulla voi olla tuhoisia vaikutuksia, kuten on nähty viime aikoina muilla markkinoilla elintarvikkeista öljyyn.

TARKISTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) Euroopan taloudelta vaadittavien lisäponnistusten vuoksi on muun muassa välttämätöntä, että yhteisön järjestelmä toimii talouden kannalta mahdollisimman tehokkaasti ja perustuu koko yhteisössä täysin yhdenmukaistettuihin päästöoikeuksien jakoedellytyksiin. Sen vuoksi huutokaupan olisi oltava jakamisen perusperiaate, sillä huutokauppa on yksinkertaisin jakotapa, ja sitä pidetään yleensä myös taloudellisesti tehokkaimpana. Sen avulla voidaan myös ehkäistä ansiottomat voitot ja turvata uusille osallistujille ja keskimääräistä nopeammin kasvaville talouksille samanlainen kilpailuasema jo olemassa olevien laitosten kanssa.	(13) Euroopan taloudelta vaadittavien lisäponnistusten vuoksi on muun muassa välttämätöntä, että yhteisön järjestelmä toimii talouden kannalta mahdollisimman tehokkaasti ja perustuu koko yhteisössä täysin yhdenmukaistettuihin päästöoikeuksien jakoedellytyksiin. Vertailuarvoihin ja todelliseen tuotantoon perustuvaa päästöoikeuksien ilmaista jakamista pidetään taloudellisesti tehokkaimpana tapana, jolla voidaan asettaa vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia tekniikoita ja vähentämistavoitteen saavuttamista koskevia kannustimia. Sen avulla voidaan myös ehkäistä ansiottomat voitot ja turvata uusille osallistujille ja keskimääräistä nopeammin kasvaville talouksille samanlainen kilpailuasema jo olemassa olevien laitosten kanssa.
Perustelu
Huutokauppa ei ole paras vaihtoehto, kun halutaan perustaa kustannustehokas ja toimiva päästöoikeuksien kauppajärjestelmä, jolla todella autetaan saavuttamaan vähentämistavoitteet minimikustannuksin. Vertailuarvoihin ja todelliseen tuotantoon perustuva jako on parempi järjestelmä, jolla saavutetaan ekologinen tehokkuus minimikustannuksin, kuten parhaillaan meneillään olevassa ECOFYS:in IFIEC-menetelmästä tekemässä tutkimuksessa osoitetaan.
Tarkistus  2 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) Kaikkien jäsenvaltioiden on investoitava huomattavasti talouksiensa hiili-intensiteetin vähentämiseen vuoteen 2020 mennessä ja niiltä jäsenvaltioilta, joissa asukasta kohden laskettu tulo on vielä huomattavasti yhteisön keskiarvoa pienempi ja joiden talous ei ole saavuttanut rikkaampien jäsenvaltioiden tasoa, vaaditaan suuria ponnistuksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Yhteisön sisäisen kilpailun vääristymisen estäminen ja parhaan mahdollisen taloudellisen tehokkuuden turvaaminen EU:n siirtyessä kohti vain vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa taloutta ovat tavoitteita, jotka oikeuttavat talouden alojen erilaisen kohtelun yhteisön järjestelmään kuuluvissa eri jäsenvaltioissa. Sen vuoksi on tarpeen kehittää muita mekanismeja, joilla tuetaan niiden jäsenvaltioiden ponnistuksia, joissa asukasta kohden laskettu tulotaso on suhteellisen alhainen ja kasvunäkymät hyvät. Huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä 90 prosenttia olisi jaettava jäsenvaltioille sen mukaan, mikä oli niiden suhteellinen osuus vuoden 2005 päästöistä yhteisön järjestelmässä. Yhteisvastuullisuuden ja kasvun edistämiseksi yhteisössä 10 prosenttia tästä määrästä olisi jaettava edellä tarkoitetuille jäsenvaltioille käytettäväksi päästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen. Tämän 10 prosentin jakamisessa olisi otettava huomioon asukasta kohden laskettu tulotaso vuonna 2005 sekä jäsenvaltion kasvunäkymät. Muita suurempi määrä olisi jaettava jäsenvaltioille, joissa on alhainen tulotaso ja hyvät kasvunäkymät. Jäsenvaltioiden, joissa keskimääräinen tulotaso asukasta kohden on yli 20 prosenttia suurempi kuin yhteisön keskiarvo, olisi osallistuttava tähän jakoon elleivät asiakirjassa SEC(2008)85 arvioidut koko paketin suorat kustannukset ylitä 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.	Poistetaan.
Perustelu
Mukautus on tarpeen vertailuarvoihin perustuvaan järjestelmään siirtymistä ajatellen.
Tarkistus  3 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Koska paljon on jo tehty ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja sen väistämättömiin seurauksiin sopeutumiseksi, on asianmukaista, että vähintään 20 prosenttia päästöoikeuksien huutokaupan tuotosta käytetään seuraaviin: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen; ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen; päästöjen vähentämistä ja muutoksen seurauksiin sopeutumista koskevan tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen; uusiutuvia lähteitä käyttävien energiamuotojen kehittäminen, jotta voidaan toteuttaa EU:n sitoumus uusiutuvan energian 20 prosentin osuudesta vuoteen 2020 mennessä; energiatehokkuuden lisäämistä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä koskevan yhteisön sitoumuksen noudattaminen; kasvihuonekaasujen talteenotto ja geologinen varastointi; osallistuminen energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävään maailmanlaajuiseen rahastoon; metsien hävittämistä estävät ja kehitysmaiden sopeutumista helpottavat toimenpiteet sekä yhteiskunnalliset kysymykset kuten sähkön mahdollisten hinnankorotusten vaikutukset pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin. Tämä osuus on huomattavasti pienempi kuin viranomaisten odotettavissa olevat nettotulot huutokaupasta, ottaen huomioon mahdollisesti vähentyvät tulot yhtiöverotuksesta. Lisäksi päästöoikeuksien huutokaupan tuottoja olisi käytettävä yhteisön järjestelmästä aiheutuvien hallinnollisten kustannusten kattamiseen. Olisi säädettävä, että huutokaupasta saatavien varojen käyttöä näihin tarkoituksiin on valvottava. Tätä koskeva ilmoitus ei vapauta jäsenvaltioita EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdassa määrätystä velvollisuudesta ilmoittaa tietyistä kansallisista toimenpiteistä. Tällä direktiivillä ei rajoiteta EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti mahdollisesti toteutettavien valtiontukea koskevien menettelyjen tulosta.	Poistetaan.
Perustelu
Mukautus on tarpeen vertailuarvoihin perustuvaan järjestelmään siirtymistä ajatellen.
Tarkistus  4 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Edellä esitetyn vuoksi kaikkien päästöoikeuksien huutokaupan olisi vuodesta 2013 oltava vakiokäytäntö voimalaitosten osalta, koska niillä on mahdollisuus siirtää kasvavat hiilidioksidikustannukset hintoihin. Ilmaisia päästöoikeuksia ei pitäisi antaa hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, johon kannustetaan sen sijaan sillä, että varastoituihin päästöihin liittyviä oikeuksia ei tarvitse palauttaa. Kilpailun vääristymisen välttämiseksi sähköntuottajat, jotka tuottavat lämpöä direktiivissä 2004/8/EY määritellyllä tehokkaalla yhteistuotannolla, voivat saada ilmaisia päästöoikeuksia, jos tällaiselle lämmöntuotannolle muiden alojen laitoksissa annetaan ilmaisua oikeuksia.	(16) Päästöoikeuksien kauppa on väline, jolla on tarkoitus auttaa saavuttamaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevat tavoitteet minimikustannuksin. Vertailuarvoihin ja todelliseen tuotantoon perustuvalla päästöoikeuksien ilmaisella jakamisella asetetaan tarvittavat tehokkuuden parantamista koskevat kannustimet. Sekä osallistuville laitoksille että epäsuorasti kuluttajille aiheutuvat päästöoikeuksien kauppaa koskevan järjestelmän kustannukset voidaan näin rajata rahoitustarpeisiin, jotka koskevat hiilidioksidipäästöjen vähentämistä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Päästökaton mukaisesti edelleen sallitut hiilidioksidipäästöt eivät siis aiheuta kustannuksia yhteisölle. Ne aiheuttavat niitä vain siinä tapauksessa, että niihin sovelletaan tulevia, tiukempia vähennystavoitteita. Tällainen rajoittaminen ei vaaranna mitenkään ilmastonmuutospolitiikan tavoitteita. Hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen saavuttaminen voidaan varmistaa asettamalla vertailuarvot oikein. Mahdollisuus säätää vertailuarvoja alaspäin tulevina vuosina mahdollistaa kokonaisvähentämistavoitteen saavuttamisen. Edellä esitetyn vuoksi vertailuarvoihin ja todelliseen tuotantoon perustuva päästöoikeuksien ilmaisen jakamisen olisi vuodesta 2013 oltava vakiokäytäntö kaikilla aloilla ja koko kauden ajan.
Perustelu
Huutokauppa ei ole paras vaihtoehto, kun halutaan perustaa kustannustehokas ja toimiva päästöoikeuksien kauppajärjestelmä, jolla todella autetaan saavuttamaan vähentämistavoitteet minimikustannuksin. Vertailuarvoihin ja todelliseen tuotantoon perustuva jako on parempi järjestelmä, jolla saavutetaan ekologinen tehokkuus minimikustannuksin, kuten parhaillaan meneillään olevassa ECOFYS:in IFIEC-menetelmästä tekemässä tutkimuksessa osoitetaan.
Tarkistus  5 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17) Muiden yhteisön järjestelmään kuuluvien alojen osalta olisi säädettävä siirtymäjärjestelystä, jonka mukaan ilmaiseksi annettavat päästöoikeudet vuonna 2013 olisivat 80 prosenttia määrästä, joka vastaa kyseisten laitosten osuutta kaikista yhteisön päästöistä ja niiden osuutta yhteisön vuotuisten päästöoikeuksien kokonaismäärästä. Tämä johtaisi ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien vähenemiseen vuosittain samansuuruisella määrällä siten, että ilmaiseksi jakaminen loppuu vuoteen 2020 tultaessa.	Poistetaan.
Perustelu
Hiilen hinta olisi sisällytettävä tuotteisiin täysimääräisenä markkinoiden ohjaamiseksi kohti ilmastoystävällistä kulutusta. Ilmainen jakaminen häiritsee markkinamekanismin toimintaa, kun taas kaikkien päästöoikeuksien huutokauppa säästäisi huomattavasti byrokratiaa ja palkitsisi parhaita toimijoita. Hiilivuoto ja eurooppalaiseen tuotantoon kohdistuva vilpillinen kilpailu maista, jotka eivät ole sitoutuneet kattaviin ilmastonmuutosta koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin, olisi neutraloitava ulkomaisella päästöoikeuksien tuontia koskevalla vaatimuksella.
Tarkistus  6 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Yhteisön sisäisen kilpailun vääristymisen minimoimiseksi siirtymäajan ilmaisjaosta laitoksille olisi annettava koko yhteisön osalta yhdenmukaistettuja sääntöjä ("benchmarks"), joissa olisi otettava huomioon kasvihuonekaasujen ja energian kannalta tehokkaimmat tekniikat, korvaavat ratkaisut, vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, biomassan käyttö, uusiutuvat energialähteet sekä kasvihuonekaasujen talteenotto ja varastointi. Mitkään säännöistä eivät saisi kannustaa lisäämään päästöjä. Lisäksi olisi varmistettava, että lisääntyvä osa päästöoikeuksista huutokaupataan. Jotta markkinat voisivat toimia asianmukaisesti, päästöoikeuksien jakamisesta olisi päätettävä ennen päästökauppakauden alkua. Jakaminen ei saisi vääristää tarpeettomasti kilpailua sähkön ja teollisuuslaitoksille toimitettavan lämpöenergian markkinoilla. Sääntöjä olisi sovellettava uusiin osallistujiin, jotka harjoittavat samaa toimintaa kuin olemassa olevat laitokset, jotka saavat siirtymäajan ilmaisia päästöoikeuksia. Jotta ei vääristettäisi kilpailua sisämarkkinoilla, ilmaisia päästöoikeuksia ei pitäisi antaa uusien osallistujien harjoittamalle sähköntuotannolle. Vuonna 2020 käyttämättä olevat uusien osallistujien päästöoikeudet olisi huutokaupattava.	(18) Yhteisön sisäisen kilpailun vääristymisen minimoimiseksi ilmaisjaosta laitoksille olisi annettava koko yhteisön osalta yhdenmukaistettuja ja alakohtaisia sääntöjä ("benchmarks"), joissa olisi otettava huomioon kasvihuonekaasujen ja energian kannalta tehokkaimmat tekniikat. Mitkään näistä säännöistä eivät saisi kannustaa lisäämään päästöjä tehottomista laitoksista.
Perustelu
Jakomekanismin periaate olisi oltava vertailuarvoissa, jotka perustuvat kaikkien alojen todelliseen tuotantoon. Tämän vuoksi lisämääräyksiä, jotka koskevat uusia osallistujia jne., ei tarvita; ne voidaan poistaa. Vertailuarvoihin ja todelliseen tuotantoon perustuva jako antaa tilaa tehokkaiden tuottajien kasvulle tehottomien tuottajien kustannuksella ja hyödyttää yleisiä ilmastopoliittisia tavoitteita.
Tarkistus  7 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19) Yhteisö säilyttää keskeisen asemansa neuvotteluissa kunnianhimoisesta kansainvälisestä sopimuksesta, jonka tavoitteena on rajoittaa maailmanlaajuinen lämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen. Se pitää Balissa saavutettua edistystä tämän tavoitteen saavuttamisessa rohkaisevana. Jos muut kehittyneet maat ja muut suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat eivät osallistu tähän kansainväliseen sopimukseen, kasvihuonekaasupäästöt saattaisivat lisääntyä kolmansissa maissa, joissa teollisuudella ei ole samanlaisia hiilidioksidipäästöjen rajoituksia, (niin sanottu hiilivuoto), ja samalla aiheutuisi taloudellista haittaa energiaintensiivisen teollisuuden tietyille kansainväliselle kilpailulle alttiille aloille ja osa-aloille. Tämä voisi vaarantaa ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden ja yhteisön toimista saatavat hyödyt. Hiilivuodon uhkan torjumiseksi yhteisö jakaa enintään 100 prosenttia ilmaisista päästöoikeuksista asianomaiset perusteet täyttäville teollisuudenaloille ja osa-aloille. Näiden alojen ja osa-alojen ja määrittelyä ja vaadittavia toimenpiteitä arvioidaan myöhemmin uudelleen, jotta voidaan varmistaa tarvittavien toimien toteuttaminen ja ylisuurten korvausten välttäminen. Jos tiettyjen alojen tai osa-alojen suhteen on asianmukaisesti perusteltavissa, että hiilivuodon uhkaa ei voida torjua muilla keinoin, ja lisäksi sähköntuotanto muodostaa suuren osan tuotantokustannuksista ja on tehokasta, toteutettavissa toimissa voidaan ottaa huomioon sähkönkulutus tuotantoprosessissa muuttamatta päästöoikeuksien kokonaismäärää.	(19) Yhteisö säilyttää keskeisen asemansa neuvotteluissa kunnianhimoisesta kansainvälisestä sopimuksesta, jonka tavoitteena on rajoittaa maailmanlaajuinen lämpötilan nousu kahteen celsiusasteeseen. Se pitää Balissa saavutettua edistystä tämän tavoitteen saavuttamisessa rohkaisevana. Jos muut kehittyneet maat ja muut suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat eivät osallistu tähän kansainväliseen sopimukseen, kasvihuonekaasupäästöt saattaisivat lisääntyä kolmansissa maissa, joissa teollisuudella ei ole samanlaisia hiilidioksidipäästöjen rajoituksia, (niin sanottu hiilivuoto), ja samalla aiheutuisi taloudellista haittaa energiaintensiivisen teollisuuden tietyille kansainväliselle kilpailulle alttiille aloille ja osa-aloille. Tämä voisi vaarantaa ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden ja yhteisön toimista saatavat hyödyt. Hiilivuodon uhkan torjumiseksi yhteisö vahvistaa vertailuarvoihin perustuvan ilmaisen päästöoikeusjärjestelmän asianomaiset perusteet täyttäville teollisuudenaloille ja osa-aloille.
Perustelu
Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan perustuva vertailuarvojärjestelmä on toimivin ja kustannustehokkain ratkaisu.
Tarkistus  8 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 20 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(20) Sen vuoksi komission olisi tarkasteltava tilannetta uudelleen viimeistään kesäkuussa 2011 ja kuultava asiasta kaikkia niitä työmarkkinaosapuolia, joita asia koskee, sekä laadittava kansainvälisten neuvottelujen tuloksiin perustuva selvitys aiheellisine ehdotuksineen. Komission olisi tässä yhteydessä täsmennettävän viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010, mitkä energiaintensiivisen teollisuuden alat tai niiden osat ovat sellaisia, joita hiilivuoto uhkaa. Sen olisi perusteltava tarkastelunsa arvioon siitä, puuttuvatko alalta mahdollisuudet siirtää tarvittavien päästöoikeuksien kustannukset tuotteiden hintaan menettämättä merkittävää markkinaosuutta muualla kuin yhteisössä sijaitseville laitoksille, jotka eivät joudu toteuttamaan vastaavia toimia päästöjen vähentämiseksi. Energiaintensiiviset teollisuuden alat, joita hiilivuodon riskin katsotaan merkittävästi uhkaavan, voisivat saada suuremman määrän ilmaisia päästöoikeuksia. Toinen mahdollisuus olisi perustaa tehokas hiilidioksidin tasausjärjestelmä, jolla voidaan saattaa hiilivuodon uhkaamat yhteisön laitokset tasavertaisempaan asemaan kolmansien maiden laitosten kanssa. Tällaisessa järjestelmässä maahantuojiin sovellettaisiin vaatimuksia, jotka eivät olisi vähemmän edullisia kuin EU:ssa sijaitsevia laitoksia koskevat vaatimukset, esimerkiksi vaatimusta palauttaa päästöoikeuksia. Toteutettavien toimien olisi oltava UNFCCC-sopimuksen periaatteiden mukaisia. Erityisesti olisi noudatettava yhteisen mutta eriytetyn vastuun ja kunkin valmiuksien periaatetta ottaen huomioon vähiten kehittyneiden maiden erityisasema. Lisäksi toimien olisi sovittava yhteen yhteisön kansainvälisten velvollisuuksien kanssa, joihin sisältyy myös Maailman kauppajärjestöä koskeva sopimus.	(20) Sen vuoksi komission olisi tarkasteltava tilannetta uudelleen viimeistään kesäkuussa 2010 ja kuultava asiasta kaikkia niitä työmarkkinaosapuolia, joita asia koskee, sekä laadittava kansainvälisten neuvottelujen tuloksiin perustuva selvitys aiheellisine ehdotuksineen. Komission olisi tässä yhteydessä täsmennettävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2009, mitkä energiaintensiivisen teollisuuden alat tai niiden osat ovat sellaisia, joita hiilivuoto uhkaa. Sen olisi perusteltava tarkastelunsa arvioon siitä, puuttuvatko alalta mahdollisuudet siirtää tarvittavien päästöoikeuksien kustannukset tuotteiden hintaan menettämättä merkittävää markkinaosuutta muualla kuin yhteisössä sijaitseville laitoksille, jotka eivät joudu toteuttamaan vastaavia toimia päästöjen vähentämiseksi.
Perustelu
Vertailuarvojärjestelmän vahvistamisella voidaan minimoida hiilivuodon uhka. Ei ole kuitenkaan järkevää lykätä hiilivuodon uhkaamien alojen täsmentämistä vuoteen 2010. Näin vain lykättäisiin tarpeellisia investointeja. Yhden vuoden pitäisi riittää komissiolle päätöksen tekemiseen.
Tarkistus  9 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 33 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(33) [Ilmailua olisi päästöoikeuksien jakamisen osalta kohdeltava kuten muita aloja, jotka saavat siirtymäajan ilmaisia oikeuksia, eikä kuten sähköntuottajia. Tämä tarkoittaa, että 80 prosenttia päästöoikeuksista jaettaisiin ilmaiseksi vuonna 2013, ja sen jälkeen ilmailulle ilmaiseksi jaettavia päästöoikeuksia vähennettäisiin vuosittain samansuuruisella määrällä siten, että ilmaiseksi jakaminen loppuu vuoteen 2020 tultaessa. Yhteisön ja sen jäsenvaltioiden olisi edelleen tavoiteltava sopimusta maailmanlaajuisista toimenpiteistä ilmailun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja tarkasteltava alan tilannetta uudelleen yhteisön järjestelmän seuraavan uudelleentarkastelun yhteydessä.]	(33) [Ilmailua olisi päästöoikeuksien jakamisen osalta kohdeltava tavalla, joka ilmentää sen kykyä löytää keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä korvaavia polttoaineita. Tämä tarkoittaa, että 80 prosenttia päästöoikeuksista jaettaisiin ilmaiseksi vuonna 2013, ja sen jälkeen ilmailulle ilmaiseksi jaettavia päästöoikeuksia vähennettäisiin vuosittain samansuuruisella määrällä siten, että ilmaiseksi jakaminen loppuu vuoteen 2020 tultaessa. Yhteisön ja sen jäsenvaltioiden olisi edelleen tavoiteltava sopimusta maailmanlaajuisista toimenpiteistä ilmailun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja tarkasteltava alan tilannetta uudelleen yhteisön järjestelmän seuraavan uudelleentarkastelun yhteydessä. Komission olisi hyväksyttävä kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla lievennetään mahdollisia kielteisiä taloudellisia tai sosiaalisia vaikutuksia Euroopan unionin syrjäisimpiin alueisiin ja saariin, mukaan lukien pienet saarijäsenvaltiot, sekä pohjoisen harvaanasuttuihin alueisiin, joihin tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan.]]
Tarkistus  10 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös Johdanto-osan 34 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(34) Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti. Komissiolle olisi erityisesti annettava valtuudet hyväksyä toimenpiteitä, jotka koskevat päästöoikeuksien huutokauppaa, siirtymäkauden päästöoikeuksien yhteisön laajuista jakamista, päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista, todentajien akkreditointia sekä hankkeita koskevien yhdenmukaistettujen sääntöjen täytäntöönpanoa. Koska kyseiset toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia ja täydentää tätä direktiiviä lisäämällä tai muuttamalla uusia muita kuin keskeisiä osia, niistä on päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.	(34) Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti. Komissiolle olisi erityisesti annettava valtuudet hyväksyä toimenpiteitä, jotka koskevat vertailuarvojärjestelmään perustuvaa päästöoikeuksien myöntämistä, päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista, todentajien akkreditointia sekä hankkeita koskevien yhdenmukaistettujen sääntöjen täytäntöönpanoa. Koska kyseiset toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia ja täydentää tätä direktiiviä lisäämällä tai muuttamalla uusia muita kuin keskeisiä osia, niistä on päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Perustelu
Ilmaista siirtymäkauden jakamista ei ole, sillä vertailuarvojärjestelmä on määrä ottaa käyttöön myös energiaintensiivisillä aloilla. Vertailuarvojärjestelmässä käydään huutokauppaa vain siinä tapauksessa, että laitos ei yllä vertailuarvoon.
Tarkistus  11 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 6 kohta Direktiivi 2003/87/EY 9 a artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   3 a. Jos tietyn alan toiminnanharjoittajille 10 a artiklan 2 kohdan toisen virkkeen mukaisesti tuotannon lisäyksen johdosta myönnettyjen lisäpäästöoikeuksien määrä ylittää kyseisen alan toiminnanharjoittajien jälkitarkistuksissa todetun tuotannon vähentymisen johdosta palauttamien päästöoikeuksien määrän, alan vertailuarvoja alennetaan [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen epätasapainoista vuotta seuraavana vuonna varmistaen, että saavutetaan 9 artiklassa tarkoitettu päästöjen kokonaisvähennys. Tätä varten toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle kunkin vuoden huhtikuun 30 päivään mennessä, onko päästöoikeuksien määrä ylitetty.
Perustelu
Kun päästöoikeuksien ilmaisjako tapahtuu todellisen tuotannon jälkitarkistuksen perusteella, varmistetaan hiilidioksidipäästöjen vähennystavoite, päästään tehokkaaseen kasvuun ja vältetään ansiottomat voitot (osoitettu ECOFYS:in tutkimuksessa IFIEC-menetelmästä). Tuotannon kasvaessa jälkitarkistus voi johtaa lisäpäästöoikeuksiin yhden vuoden aikana. Kokonaistavoitteen täyttyminen on kuitenkin varmistettava. Jos jaetut päästöoikeudet ylittävät suunnitelman, eri vertailuarvoja on tarkistettava alaspäin noudattaen korjausmekanismia, joka vahvistetaan 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
Tarkistus  12 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 7 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 artikla
Komission teksti Tarkistus 10 artikla Poistetaan. Päästöoikeuksien huutokauppa   1. Jäsenvaltioiden on vuodesta 2013 huutokaupattava kaikki päästöoikeudet, joita ei myönnetä ilmaiseksi 10 a artiklan mukaisesti.   2. Kunkin jäsenvaltion huutokauppaamien päästöoikeuksien kokonaismäärä määräytyy seuraavasti:   (a) 90 prosenttia huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä jaetaan jäsenvaltioiden kesken osuuksiin, jotka ovat yhtä suuria kuin asianomaisen jäsenvaltion osuus todennetuista päästöistä yhteisön järjestelmässä vuonna 2005;   (b) 10 prosenttia huutokaupattavien päästöoikeuksien kokonaismäärästä jaetaan tiettyjen jäsenvaltioiden kesken yhteisvastuullisuuden ja kasvun edistämiseksi yhteisössä; tällä lisätään kyseisten jäsenvaltioiden a alakohdan mukaisesti huutokauppaamien päästöoikeuksien määrää liitteessä II a määritellyillä prosenttiosuuksilla.   Edellä olevan a alakohdan soveltamiseksi sellaisten jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät osallistuneet yhteisön järjestelmään vuonna 2005, kyseisten jäsenvaltioiden osuus lasketaan niiden yhteisön järjestelmän mukaisista todennetuista päästöistä vuonna 2007.   Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja prosenttiosuuksia mukautetaan tarvittaessa suhteellisesti siten, että voidaan varmistaa jakoprosentiksi 10.   3. Vähintään 20 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista, mukaan luettuina kaikki tulot kyseisen kohdan b alakohdassa tarkoitetusta huutokaupasta, olisi käytettävä seuraaviin tarkoituksiin:   (a) kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, myös osallistumalla energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävään maailmanlaajuiseen rahastoon, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen sekä päästöjen vähentämistä ja sopeutumista koskevan tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaminen, mukaan luettuna osallistuminen Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman aloitteisiin;   (b) uusiutuvia energiamuotoja kehittäminen, jotta voidaan toteuttaa yhteisön sitoumus uusiutuvista lähteistä tuotetun energian 20 prosentin osuudesta vuoteen 2020 mennessä sekä yhteisön sitoumus energiatehokkuuden tehostamisesta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä;   (c) erityisesti hiilivoimaloista peräisin olevien kasvihuonekaasujen talteenotto ja geologinen varastointi;   (d) metsien hävittämistä estävät toimenpiteet erityisesti vähiten kehittyneissä maissa;   (e) kehitysmaiden auttaminen sopeutumisessa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin;   (f) pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin liittyviin yhteiskunnallisiin kysymyksiin vastaaminen, esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden ja eristyksen parantaminen; ja   (g) yhteisön järjestelmän hallinnollisten kustannusten kattaminen.   4. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä päätöksen N:o 280/2004/EY mukaisesti toimittamiinsa raportteihin tiedot tulojen käyttämisestä kuhunkin näistä tarkoituksista.   5. Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 huutokaupan ajankohtia, hallinnointia ja muita näkökohtia koskevan asetuksen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että huutokauppa toteutetaan avoimesti ja syrjimättömästi. Huutokaupat on suunniteltava siten, että toiminnanharjoittajilla ja erityisesti yhteisön järjestelmään osallistuvilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on täydet mahdollisuudet osallistua ja että mahdolliset muut osallistujat eivät voi haitata huutokaupan sujumista. Kyseisestä toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.”
Perustelu
Päästökauppajärjestelmän huutokauppa aiheuttaa suuria kustannuksia kaikille kuluttajille, mutta ei auta vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Siitä syntyisi vain uusi hiilidioksidivero kuluttajien maksettavaksi. Jotta säästetään EU:n kuluttajien kustannuksissa jopa 55 miljardia euroa vuosittain ja saadaan sähkön hinnat pidettyä 20–30 €/MWh alhaisempina ilman että kyseenalaistetaan päästökauppajärjestelmän toimivuus, päästökauppajärjestelmää ei pidä perustaa huutokauppaperiaatteelle. Vertailuarvoihin ja todelliseen tuotantoon perustuvalla päästöoikeuksien ilmaisella jakamisella saadaan kustannustehokkain ja ympäristön kannalta toimivin väline.
Tarkistus  13 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla - 1 kohta
Komission teksti Tarkistus 1. Komissio hyväksyy viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2011 yhteisön laajuisia ja täysin yhdenmukaistettuja täytäntöönpanotoimenpiteitä 2–6 ja 8 kohdassa tarkoitettujen päästöoikeuksien jakamisesta yhdenmukaistetulla tavalla. 1. Jäsenvaltioiden on vuodesta 2013 lähtien jaettava kaikki päästöoikeudet ilmaiseksi koko kaudelle. Komissio hyväksyy viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2009 yhteisön laajuisia ja täysin yhdenmukaistettuja täytäntöönpanotoimenpiteitä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen päästöoikeuksien jakamisesta yhdenmukaistetulla tavalla. Kyseisistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Kyseisistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Direktiivin soveltamisalaan kuuluvien alojen määritelmä on kuitenkin keskeinen osa, ja siksi siihen tehtävät muutokset edellyttävät säädöksen antamista. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on – siinä määrin kuin se on toteutettavissa – varmistettava, että oikeudet jaetaan siten, että jako tuottaa kasvihuonekaasuihin, energiatehokkaisiin tekniikkoihin ja päästöjen vähentämiseen liittyviä kannustimia, eli jakotavassa otetaan huomioon tehokkaimmat tekniikat, korvaavat ratkaisut, vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, biomassan käyttö, uusiutuvat energialähteet sekä kasvihuonekaasujen talteenotto ja varastointi, eikä sillä kannusteta päästöjen lisäämiseen. Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta sähköntuotannolle. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on – siinä määrin kuin se on toteutettavissa – varmistettava, että oikeudet jaetaan siten, että jako tuottaa kasvihuonekaasuihin, energiatehokkaisiin tekniikkoihin ja päästöjen vähentämiseen liittyviä kannustimia, eli jakotavassa otetaan huomioon tehokkaimmat tekniikat, eikä sillä kannusteta päästöjen lisäämiseen. Jos yhteisö tekee ilmastonmuutosta koskevan kansainvälisen sopimuksen, josta seuraa kasvihuonekaasupäästöjen samantasoisia pakollisia vähennyksiä kuin yhteisön vähennykset, komissio tarkastelee edellä tarkoitettuja toimenpiteitä uudelleen varmistaakseen, että päästöoikeuksia jaetaan ilmaiseksi ainoastaan, jos se on kyseisen sopimuksen mukaisesti täysin perusteltua.
Perustelu
EU:n hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen saavuttamiseksi ei tarvita päästöoikeuksien huutokauppaa. Huutokauppa nostaisi jyrkästi energian hintoja, haittaisi teollisuuden kilpailukykyä ja veisi kuluttajilta ostovoimaa. Ilmaisjako yhdessä yhteisön laajuisten vertailuarvojen ja niitä koskevien jälkitarkistusten (todellinen tuotanto huomioiden) kanssa on parempi vaihtoehto.
Tarkistus  14 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla - 2 kohta
Komission teksti Tarkistus 2. Ellei 3 kohdasta muuta johdu, ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta sähköntuottajille, eikä kasvihuonekaasupäästöjen talteenottolaitoksille, kuljetusputkille tai varastoille. 2. Laitoksille jaettavien päästöoikeuksien määrässä on otettava huomioon laitoksen arvioidun keskimääräisen vuosituotantovolyymin laskennallinen tulos, laitoksen vertailuarvo sekä laitoksen käyttöönotosta päästökauppakaudella kuluneiden kalenterivuosien määrä. Jos jonkun kalenterivuoden tuotantovolyymi poikkeaa arvioidusta keskimääräisestä vuosituotannosta, toiminnanharjoittajan on tuotannon vähentyessä palautettava seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivään mennessä asiasta vastaavalle viranomaiselle se määrä päästöoikeuksia, joka saadaan kertomalla pienentynyt tuotantovolyymi laitokselle annetulla vertailuarvolla. Jos tuotanto kasvaa, kyseisen viranomaisen on hakemuksesta jaettava seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivään mennessä lisäpäästöoikeuksia saman laskentakaavan perusteella. Vertailuarvot vahvistetaan [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Niissä on otettava huomioon kyseisen laitoksen tekninen vähennyspotentiaali. Vertailuarvoa määritettäessä ei vähennetä teknisesti väistämättömiä prosessipäästöjä. Sama koskee väistämättömiä palokaasuja. Jos palokaasua käytetään polttoaineena, päästöoikeuksia jaetaan palokaasuja tuottavan laitoksen toiminnanharjoittajalle tässä kohdassa vahvistettujen jakoperiaatteiden mukaisesti.
Perustelu
Päästöoikeudet olisi jaettava ilmaiseksi yhteisön laajuisten vertailuarvojen ja todellisen tuotannon jälkitarkistuksen mukaisesti. Tällainen jakomenetelmä tarjoaa toimivan ja kustannustehokkaan välineen ilmastonmuutoksen torjuntaan. Malli on kuvattu uudessa 2 kohdassa.
Tarkistus  15 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla - 2 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   2 a. a) Jos tietyille tuotteille tai prosesseille ei ole vahvistettu vertailuarvoja [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen, kyseiselle laitokselle jaetaan päästöoikeuksia päästökauppajärjestelmän toisen vaiheen vuosittaisen keskimäärän mukaisesti 9 artiklassa tarkoitetulla lineaarisella kertoimella mukautettuna. Niissä on otettava huomioon kyseisen laitoksen tekninen vähennyspotentiaali.   b) Jos tuotteet tai prosessit eivät kuulu päästökauppajärjestelmän toiseen vaiheeseen, perusteena käytetään aikaisempien päästöjen määrää ("grandfathering").
Perustelu
Kaikille tuotteille ja prosesseille ei vielä välttämättä ole annettu vertailuarvoja. Esimerkkinä voidaan mainita erityistuotteet, joiden osuus päästöistä on pieni. Tällaisille laitoksille on myönnettävä päästöoikeudet aikaisempien päästöjen määrien perusteella.
Tarkistus  16 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla - 3 kohta
Komission teksti Tarkistus 3. Sähköntuottajille, jotka tuottavat taloudellisesti perusteltavissa olevaan kysyntään vastaamiseksi lämpöä direktiivissä 2004/8/EY määritellyllä tehokkaalla yhteistuotannolla, voidaan jakaa ilmaisia päästöoikeuksia, jotta voidaan turvata niiden tasavertainen asema suhteessa muihin lämmöntuottajiin. Näille laitoksille tällaisen lämmöntuotannon osalta jaettavaa kokonaismäärää tarkistetaan vuoden 2013 jälkeen vuosittain 9 artiklassa tarkoitetulla lineaarisella määrällä. 3. Direktiivissä 2004/8/EY tarkoitetuille sähkön ja lämmön suurtehoyhteistuotantolaitoksille (CHP) jaetaan niiden sähkön ja lämmön tuotantoa varten vertailuarvoon perustuvia ilmaisia päästöoikeuksia rajoittamattomaksi ajaksi.
Perustelu
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on ilmastonsuojelun kulmakivi. Direktiivissä 2004/8/EY edellytetään suurtehoyhteistuotannon ylläpitämistä ja lisäämistä. Olisi vastoin tarkoitusta luoda lisärasitteita, joita huutokaupasta koituu. Monissa tapauksissa jäsenvaltioiden toimet sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten edistämiseksi valuisivat hukkaan, nykyisten yhteistuotantolaitosten tuotanto vähenisi eikä laitosten määrän lisääminen ehkä toteutuisi. Jos huutokauppa otetaan pääasialliseksi jakomekanismiksi sähköntuotannossa, yhteistuotantolaitosten jättämisellä huutokaupan ulkopuolelle edistetään ilmastonsuojelua.
Tarkistus  17 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla - 6 kohta - 3 alakohta
Komission teksti Tarkistus Ilmaisia päästöoikeuksia ei jaeta uusien osallistujien sähköntuotannolle. Poistetaan.
Perustelu
Päästöoikeuksien huutokauppa sähköntuotannossa merkitsee tarpeettomia lisäkustannuksia kuluttajille. Vertailuarvoihin ja todelliseen tuotantoon perustuva ilmaisjako tekee päästökauppajärjestelmästä tehokkaamman.
Tarkistus  18 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla - 7 kohta
Komission teksti Tarkistus 7. Ellei 10 b artiklasta muuta johdu, tämän artiklan 3–6 kohdan [ja 3 c artiklan 2 kohdan] mukaisesti ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrä vuonna 2013 on 80 prosenttia 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden mukaisesti määritellystä määrästä, ja ilmaiseksi jaettavaa määrää vähennetään vuosittain samansuuruisilla määrillä siten, että ilmaiseksi jakaminen loppuu vuoteen 2020 tultaessa. Poistetaan.
Perustelu
Päästökauppajärjestelmän huutokauppa aiheuttaa suuria kustannuksia kaikille kuluttajille, mutta ei auta vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Siitä syntyisi vain uusi hiilidioksidivero kuluttajien maksettavaksi. Jotta säästetään EU:n kuluttajien kustannuksissa jopa 55 miljardia euro vuosittain ja saadaan sähkön hinnat pidettyä 20–30 €/MWh alhaisempina ilman että kyseenalaistetaan päästökauppajärjestelmän toimivuus, päästökauppajärjestelmää ei pidä perustaa huutokauppaperiaatteelle. Vertailuarvoihin ja todelliseen tuotantoon perustuvalla päästöoikeuksien ilmaisella jakamisella saadaan kustannustehokkain ja ympäristön kannalta toimivin väline.
Tarkistus  19 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla - 8 kohta
Komission teksti Tarkistus 8. Vuonna 2013 ja jokaisena sitä seuraavana vuonna vuoteen 2020 asti sellaisilla aloilla toimiville laitoksille, jotka ovat alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille, jaetaan ilmaiseksi päästöoikeuksia enintään 100 prosenttia 2–6 kohdan mukaisesti määritellystä määrästä. Poistetaan.
Perustelu
Päästökauppajärjestelmän huutokauppa aiheuttaa suuria kustannuksia kaikille kuluttajille, mutta ei auta vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Siitä syntyisi vain uusi hiilidioksidivero kuluttajien maksettavaksi. Jotta säästetään EU:n kuluttajien kustannuksissa jopa 55 miljardia euro vuosittain ja saadaan sähkön hinnat pidettyä 20–30 €/MWh alhaisempina ilman että kyseenalaistetaan päästökauppajärjestelmän toimivuus, päästökauppajärjestelmää ei pidä perustaa huutokauppaperiaatteelle. Vertailuarvoihin ja todelliseen tuotantoon perustuvalla päästöoikeuksien ilmaisella jakamisella saadaan kustannustehokkain ja ympäristön kannalta toimivin väline.
Tarkistus  20 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 a artikla - 9 kohta
Komission teksti Tarkistus 9. Komissio määrittelee 8 kohdassa tarkoitetut alat viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010 ja joka kolmas vuosi sen jälkeen. Poistetaan. Kyseisestä toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, päätetään [23 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.   Komissio ottaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määrittelyn yhteydessä huomioon sen, missä määrin asianomaisen alan tai osa-alan on mahdollista siirtää tarvittavien päästöoikeuksien kustannukset tuotteiden hintaan menettämättä merkittävää markkinaosuutta yhteisön hiilidioksidin suhteen vähemmän tehokkaille laitoksille, jotka sijaitsevat yhteisön ulkopuolella, ottaen huomioon seuraavat:   (a) missä määrin huutokauppa johtaisi tuotantokustannusten huomattavaan lisääntymiseen;   (b) missä määrin yksittäiset laitokset kyseisellä alalla voivat vähentää päästöjä esimerkiksi käyttämällä tehokkainta tekniikkaa;   (c) markkinoiden rakenne, merkitykselliset maantieteelliset ja tuotemarkkinat sekä alojen alttius kansainväliselle kilpailulle;   (d) ilmastonmuutoksen ja EU:n ulkopuolella toteutetun tai todennäköisesti toteutettavan energiapolitiikan vaikutus kyseisiin aloihin.   Arvioitaessa, onko yhteisön järjestelmästä aiheutuva kustannusten lisääntyminen siirrettävissä hintoihin, voidaan ottaa huomioon esimerkiksi hiilidioksidin hinnannousun vuoksi menetetty myynti tai vaikutus asianomaisten laitosten kannattavuuteen.
Perustelu
Päästökauppajärjestelmän huutokauppa aiheuttaa suuria kustannuksia kaikille kuluttajille, mutta ei auta vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Siitä syntyisi vain uusi hiilidioksidivero kuluttajien maksettavaksi. Jotta säästetään EU:n kuluttajien kustannuksissa jopa 55 miljardia euro vuosittain ja saadaan sähkön hinnat pidettyä 20–30 €/MWh alhaisempina ilman että kyseenalaistetaan päästökauppajärjestelmän toimivuus, päästökauppajärjestelmää ei pidä perustaa huutokauppaperiaatteelle. Vertailuarvoihin ja todelliseen tuotantoon perustuvalla päästöoikeuksien ilmaisella jakamisella saadaan kustannustehokkain ja ympäristön kannalta toimivin väline.
Tarkistus  21 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 8 kohta Direktiivi 2003/87/EY 10 b artikla
Komission teksti Tarkistus 10 b artikla Poistetaan. Toimenpiteet eräiden energiaintensiivisten teollisuudenalojen tukemiseksi hiilivuodon tapauksessa   Komissio antaa viimeistään kesäkuussa 2011 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kansainvälisten neuvottelujen tuloksiin ja niiden seurauksena mahdollisesti saavutettaviin kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärän vähennyksiin ja kaikkien asianosaisten työmarkkinaosapuolten kuulemiseen perustuvan analyyttisen kertomuksen, jossa tarkastellaan niiden energiaintensiivisten teollisuudenalojen tai osa-alojen tilannetta, joita hiilivuodon on määritelty selvästi uhkaavan. Kertomukseen on liitettävä aiheellisia ehdotuksia esimerkiksi seuraavista:   – kyseisten alojen tai osa-alojen 10 a artiklan mukaisesti ilmaiseksi saamien päästöoikeuksien määrän tarkistaminen;   – 10 a artiklan mukaisesti määriteltyjen alojen tai osa-alojen tuottamien tuotteiden maahantuojien sisällyttäminen yhteisön järjestelmään.   Aiheellisia toimenpiteitä harkittaessa on otettava huomioon myös mahdolliset sitovat alakohtaiset sopimukset, jotka johtavat suuruudeltaan ilmastonmuutoksen rajoittamisen edellyttämiin, tarkkailtavissa ja todennettavissa oleviin päästövähennyksiin, joihin sovelletaan pakollisia valvontajärjestelyjä.”
Perustelu
Useimmat näistä vaikeuksista ovat ratkaistavissa vertailuarvojärjestelmällä. Energianhintojen jyrkässä nousutilanteessa vertailuarvojärjestelmä edistää myös investointeja entistä tehokkaampaan tekniikkaan. Tämäkin on kilpailuetu.
Tarkistus  22 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 9 kohta Direktiivi 2003/87/EY 11 artikla - 1 kohta
Komission teksti Tarkistus 1. Kunkin jäsenvaltion on viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2011 julkaistava ja toimitettava komissiolle luettelo sen alueella sijaitsevista, tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista ja kullekin sen alueella sijaitsevalle laitokselle ilmaiseksi jaettavista määristä, jotka on laskettu 10 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti. 1. Kunkin jäsenvaltion on viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2011 julkaistava ja toimitettava komissiolle luettelo sen alueella sijaitsevista, tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista ja kullekin sen alueella sijaitsevalle laitokselle ilmaiseksi jaettavista määristä, jotka on laskettu 10 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti.
Perustelu
Mukautus on tarpeen vertailuarvoihin perustuvaan järjestelmään siirtymistä ajatellen.
Tarkistus  23 Ehdotus direktiiviksi – muutossäädös 1 artikla – 9 kohta Direktiivi 2003/87/EY 11 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti Tarkistus   1 a. Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, että alueelliset viranomaiset saavat tarvitsemansa tiedot alueellaan olevista laitoksista, jotta ne voivat arvioida niiden aluekehitysrahasto- tai koheesiorahastomenojen vaikutuksia, joiden tarkoituksena on auttaa laitoksia käyttäviä yrityksiä vaihtamaan käyttämänsä teknologia ja siirtymään puhtaan tai uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöön.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppa
Viiteasiakirjat	KOM(2008)0016 – C6-0043/2008 – 2008/0013(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	ENVI
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 19.2.2008
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Kyriacos Triantaphyllides 26.3.2008
Valiokuntakäsittely	8.4.2008		26.6.2008
Hyväksytty (pvä)	16.7.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	25 17 5
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Emmanouil Angelakas, Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Jean Marie Beaupuy, Rolf Berend, Jana Bobošíková, Victor Boştinaru, Wolfgang Bulfon, Antonio De Blasio, Petru Filip, Iratxe García Pérez, Eugenijus Gentvilas, Ambroise Guellec, Zita Gurmai, Marian Harkin, Mieczysław Edmund Janowski, Rumiana Jeleva, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Evgeni Kirilov, Constanze Angela Krehl, Florencio Luque Aguilar, Jamila Madeira, Sérgio Marques, Miguel Angel Martínez Martínez, Yiannakis Matsis, Miroslav Mikolášik, James Nicholson, Jan Olbrycht, Maria Petre, Markus Pieper, Pierre Pribetich, Wojciech Roszkowski, Elisabeth Schroedter, Grażyna Staniszewska, Catherine Stihler, Dimitar Stoyanov, Margie Sudre, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jan Březina, Emanuel Jardim Fernandes, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Zita Pleštinská, Samuli Pohjamo, Miloslav Ransdorf
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Dimitrios Papadimoulis

• [1]  Ks. Sudren mietintö syrjäisimpiä alueita koskevasta strategiasta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppa
Viiteasiakirjat	KOM(2008)0016 – C6-0043/2008 – 2008/0013(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	23.1.2008
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 19.2.2008
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	INTA 19.2.2008		ECON 19.2.2008		ITRE 19.2.2008		REGI 19.2.2008
Valiokuntien yhteistyö        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 10.4.2008
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Avril Doyle 5.3.2008
Valiokuntakäsittely	26.2.2008		7.5.2008		25.6.2008		10.9.2008
Hyväksytty (pvä)	7.10.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	44 20 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Adamos Adamou, Georgs Andrejevs, Margrete Auken, Liam Aylward, Pilar Ayuso, Irena Belohorská, Johannes Blokland, John Bowis, Frieda Brepoels, Hiltrud Breyer, Martin Callanan, Dorette Corbey, Magor Imre Csibi, Chris Davies, Avril Doyle, Mojca Drčar Murko, Edite Estrela, Jill Evans, Anne Ferreira, Karl-Heinz Florenz, Elisabetta Gardini, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Cristina Gutiérrez-Cortines, Satu Hassi, Gyula Hegyi, Jens Holm, Caroline Jackson, Dan Jørgensen, Christa Klaß, Eija-Riitta Korhola, Holger Krahmer, Urszula Krupa, Marie-Noëlle Lienemann, Peter Liese, Jules Maaten, Linda McAvan, Roberto Musacchio, Riitta Myller, Miroslav Ouzký, Frédérique Ries, Guido Sacconi, Daciana Octavia Sârbu, Amalia Sartori, Richard Seeber, Bogusław Sonik, María Sornosa Martínez, Salvatore Tatarella, Antonios Trakatellis, Evangelia Tzampazi, Thomas Ulmer, Anja Weisgerber, Åsa Westlund, Anders Wijkman, Glenis Willmott
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jerzy Buzek, Bairbre de Brún, Johannes Lebech, Caroline Lucas, Eluned Morgan, Hartmut Nassauer, Bart Staes
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Domenico Antonio Basile, Ulrike Rodust, Paul Rübig
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	15.10.2008