MIETINTÖ matkailun rannikkoalueisiin kohdistuvan vaikutuksen aluekehityksellisistä näkökohdista

12.11.2008 - (2008/2132(INI))

Aluekehitysvaliokunta
Esittelijä: Jamila Madeira

Menettely : 2008/2132(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A6-0442/2008
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A6-0442/2008
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

matkailun rannikkoalueisiin kohdistuvan vaikutuksen aluekehityksellisistä näkökohdista

(2008/2132(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 5 päivänä heinäkuuta 2006 antaman asetuksen (EY) N:o 1080/2006, joka koskee Euroopan aluekehitysrahastoa[1],

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 5 päivänä heinäkuuta 2006 antaman asetuksen (EY) N:o 1082/2006 eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY)[2],

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 11 päivänä maaliskuuta 2008 antaman asetuksen (EY) N:o 294/2008 Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta[3],

–   ottaa huomioon neuvoston 11 päivänä heinäkuuta 2006 antaman asetuksen (EY) N:o 1083/2006, jossa käsitellään Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevia yleisiä säännöksiä[4],

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 17 päivänä kesäkuuta 2008 antaman direktiivin 2008/56/EY yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi)[5],

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 18 päivänä joulukuuta 2006 tekemän päätöksen N:o 1982/2006/EY Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007-2013)[6],

–   ottaa huomioon 24 päivänä tammikuuta 2007 tehdyn komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi lentoasemamaksuista,

–   ottaa huomioon komission 27. syyskuuta 2000 antaman tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille rannikkoalueiden yhdennetystä käytöstä ja hoidosta: strategia Eurooppaa varten (KOM(2000)0547,

–    ottaa huomioon komission 19. lokakuuta 2007 päivätyn tiedonannon kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista matkailua koskevasta toimintaohjelmasta (KOM(2007)0621),

–    ottaa huomioon komission 17. maaliskuuta 2006 päivätyn tiedonannon "Uudistettu EU:n matkailupolitiikka: Kohti vahvempaa kumppanuutta Euroopan matkailualan hyväksi" (KOM(2006)0134) ja Euroopan parlamentin 29. marraskuuta 2007 tästä aiheesta antaman päätöslauselman[7],

–    ottaa huomioon komission 10. lokakuuta 2007 päivätyn tiedonannon "Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka" (KOM(2007)0575) ja Euroopan parlamentin 20. toukokuuta 2008 tästä aiheesta antaman päätöslauselman[8],

–    ottaa huomioon 23. tammikuuta 2008 annetun komission tiedonannon "Kaksi kertaa 20 vuonna 2020: ilmastonmuutostoimet – mahdollisuus Euroopalle" (KOM(2008)0030),

–   ottaa huomioon komission 7. kesäkuuta 2006 päivätyn tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan unionin tulevasta meripolitiikasta: Meriä ja valtameriä koskeva eurooppalainen näkemys (KOM(2006)0275),

–    ottaa huomioon 14. joulukuuta 2007 tehdyt Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

–    ottaa huomioon parlamentin, neuvoston ja komission 20. toukokuuta 2008 antaman yhteisen kolmikantajulistuksen, joka koskee 20. toukokuuta juhlistettavan Euroopan meripäivän perustamista,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A6-0442/2008),

A.  ottaa huomioon, että EU:n alueella on kuusi rannikoilla sijaitsevaa makroaluetta, nimittäin Atlantin, Itämeren, Mustanmeren, Välimeren ja Pohjanmeren alueet sekä syrjäisimmät alueet, joista kullakin on erilaiset alueelliset resurssit ja erilainen käsitys matkailusta,

B.  ottaa huomioon, että merkittävä osa Euroopan väestöstä elää Euroopan mantereen 89 000 kilometrin pituisella rannikolla,

C. pitää pätevänä EU:n meripolitiikan yhteydessä käytettyä määritelmää rannikkoalueista, jotka ovat siis rannikkovyöhykkeitä tai -alueita, jotka sijaitsevat 50 kilometrin etäisyydellä rantaviivasta mantereen sisäosiin piirretyn suoran viivan sisäpuolella,

D. huomauttaa, että rannikkoalueet ovat EU:lle tärkeitä, sillä niille on keskittynyt merkittävä prosenttiosuus taloudellisesta toiminnasta,

E.  ottaa huomioon rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon määritelmän sekä matkailun merkityksen tämän tavoitteen saavuttamisessa,

F.  katsoo, että rannikkoalueiden myönteinen kehitys hyödyttää rannikkoalueilla asuvien ihmisten lisäksi myös kaikkia EU:ssa eläviä ihmisiä,

G. ottaa huomioon, että vaikka matkailu yleensä onkin tärkeää toimintaa näillä alueilla ja vaikuttaa myönteisesti sosioekonomiseen kehitykseen bkt:n ja työllisyysasteen kasvaessa, se vaikuttaa myös toisinaan kielteisesti alueeseen johtuen kausiluontoisuudesta ja vähän ammattitaitoa vaativasta työstä, rannikon ja sisämaan vähäisestä yhteenkuuluvuudesta, talouden monipuolisuuden vähyydestä sekä luonnon- ja kulttuuriperinnön köyhtymisestä,

H. ottaa huomioon, että rannikkoalueita ei mainita erityisesti kauden 2007–2013 eritoimintaohjelmissa, mistä seuraa, että rannikkomatkailusta ei ole sosioekonomisia ja rahoitusta koskevia vertailukelpoisia ja luotettavia tietoja,

I.   katsoo, että rannikkomatkailua koskevien vertailukelpoisten ja luotettavien tietojen puuttumisen vuoksi alan taloudellista arvoa saatetaan aliarvioida, mistä johtuen meriympäristön suojelun taloudellista arvoa aliarvostetaan ja tämän tarkoituksen saavuttamiseksi investointeja tehdään vähemmän kuin on optimaalista,

J.   toteaa, että rannikkoalueille tehtyjä EU-investointeja koskevien tietojen puuttuminen vaikeuttaa rakennerahastoista rannikkomatkailuun aiheutuvien todellisten vaikutusten määrällistä arviointia,

K. ottaa huomioon, että matkailu sijoittuu monien EU:n politiikkojen leikkauspisteeseen ja että ne vaikuttavat merkittävästi siihen, miten matkailu voi omalta osaltaan edistää sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta,

L.  katsoo, että rakennerahastot voivat vaikuttaa myönteisesti rannikkoalueiden laadulliseen kehitykseen, sillä ne vauhdittavat paikallistaloutta, houkuttelevat yksityisiä sijoituksia ja edistävät kestävää matkailua,

M. katsoo, että tämä vaikutus on selvimmin nähtävissä syrjäisimmillä alueilla sijaitsevien pienten saarten tai rannikkoalueiden kaltaisilla alueilla, missä rannikkomatkailu on tärkein talouden ala,

N. ottaa huomioon, että rannikkoalueisiin vaikuttaa suuresti niiden maantieteellinen asema ja että ne tarvitsevat jäsennetyn strategian, jossa otetaan huomioon niiden erityispiirteet, toissijaisuusperiaatteen sekä alojen välisen yhteenkuuluvuuden päätöksentekoprosessissa,

O. ottaa huomioon, että usein rannikkoalueet ovat samalla myös etäisiä alueita, kuten pieniä saaria, syrjäisimpiä alueita tai rannikkoalueita, jotka ovat erittäin riippuvaisia matkailusta ja joille on vaikea päästä sesongin ulkopuolella, joiden infrastruktuuria on parannettava alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi ja joilla on luotava enemmän säännöllisiä yhteyksiä rannikon ja sisämaan välillä ja joilla on tuettava taloudellisen toiminnan säilymistä sesongin ulkopuolella toteuttamalla investointeja edistäviä paikallisen markkinoinnin ja yhdennetyn talouskehityksen strategioita,

P.  ottaa huomioon, että samanlaisista ongelmista huolimatta rannikkoalueilla ei ole käytössään erityisiä välineitä, jotka mahdollistaisivat jäsennellyn lähestymistavan ja paremman tiedonvälityksen tärkeimpien toimijoiden välillä, jotka usein työskentelevät erillään ja kaukana toisistaan,

Q. katsoo, että integroitujen ratkaisujen löytäminen todellisiin ongelmiin ja niiden täytäntöönpano paikallis- ja aluetasolla onnistuu ainoastaan, jos julkiset viranomaiset tekevät yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa ottaen huomioon sekä ympäristöä että yhteisöä koskevat etunäkökohdat,

R.  katsoo, että erityisvälineiden käyttöönotto edistää entistä yhtenäisempiä ja kestävämpiä kehitystä koskevia strategioita, parantaa taloudellista kilpailukykyä suojellessaan luonnon- ja kulttuurivaroja, vastatessaan yhteiskunnallisiin tarpeisiin sekä edistäessään vastuullisen matkailun malleja,

S.  ottaa huomioon, että kyseiset välineet voisivat parantaa rannikkoalueiden työpaikkojen laatua sekä omalta osaltaan auttaa vähentämään kausiluonteisuutta, kun erilaisia matkailu- ja muita meri- tai rannikkotoimintojen muotoja yhdistetään toisiinsa, minkä avulla tarjonta sovitetaan nykyaikaisten matkailijoiden korkeisiin odotuksiin ja vaatimuksiin, ja luodaan laadukkaita työpaikkoja,

T.  katsoo, että asetuksen (EY) N:o 1080/2006 6 artiklassa tarkoitettu "alueellinen yhteistyö Euroopassa" voi edistää tehokkaasti edellä mainittuja prioriteetteja rahoittamalla yhteistyöhankkeita ja kehittämällä rannikkoalueiden ja toimijoiden välisiä kumppanuusverkostoja, ja huomauttaa erityisesti, että tässä yhteydessä on tärkeää hyödyntää asetuksessa (EY) N:o 1082/2006 tarkoitettua eurooppalaista alueellisen yhteistyön yhtymää (EAYY) välineenä sellaisen rannikkoalueiden kestävää kehitystä koskevan vakaan yhteistyön kehittämiseksi, johon paikalliset kumppanit ja työmarkkinaosapuolet osallistuvat,

1.   korostaa, että matkailu on olennainen tekijä EU:n rannikkoalueiden sosioekonomisen kehityksen kannalta, koska se on kiinteästi sidoksissa Lissabonin strategian tavoitteisiin; tähdentää, että Göteborgin strategian tavoitteet olisi otettava tuntuvammin huomioon rannikkomatkailua koskevissa toiminnoissa;

2.   kannustaa rannikkojäsenvaltioita laatimaan kansallisen tason ja aluetason erityisstrategioita ja integroituja suunnitelmia rannikkoalueiden matkailun kausiluontoisuuden tasoittamiseksi ja paikallisyhteisöjen vakaamman työllisyyden ja paremman elämänlaadun varmistamiseksi; korostaa tässä yhteydessä, kuinka tärkeää on siirtyä perinteisesti kausiluontoisesta liiketoiminnasta ympärivuotiseen toimintaan monipuolistamalla tuotteita ja kehittämällä vaihtoehtoisia matkailumuotoja (esim. liike-, kulttuuri-, lääkinnällinen matkailu, urheilu-, maatalous- ja merimatkailu); toteaa, että tuotteiden ja palvelujen monipuolistaminen edistää kasvun ja työpaikkojen luomista ja lievittää ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia;

3.   tähdentää, että alan työntekijöiden oikeudet on taattava, siten että tuetaan laadukkaita työpaikkoja ja työntekijöiden pätevöitymistä, mikä pitää sisällään muun muassa asianmukaisen ammattikoulutuksen, pitkäaikaisten sopimusten yleisemmän käytön ja oikeudenmukaisen ja kohtuullisen palkkatason sekä työolojen parantamisen;

4.   palauttaa mieliin rannikkomatkailun sekä EU:n koheesio-, meri-, kalastus-, ympäristö-, liikenne-, energia-, sosiaali- ja terveyspolitiikkojen välisen yhdenmukaisen lähestymistavan luotaessa synergioita ja vältettäessä ristiriitaisia tukitoimia; suosittelee, että komissio ottaa huomioon tämän yhdenmukaisen lähestymistavan rannikkomatkailun kestävää kasvua kauden 2010–2015 työohjelmassa etenkin EU:n meripolitiikan yhteydessä ja kauden 2007–2013 rahoituskehyksen väliarviointia koskevana strategisena tavoitteena;

5.   kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että rannikkoalueiden matkailusta ja alueellisesta kehittämisestä vastaavat alueelliset ja paikalliset viranomaiset ja talous-, yhteiskunta- ja ympäristöalan kumppanit osallistuvat täysipainoisesti kaikkiin näiden politiikkojen mukaisesti luotuihin pysyviin rakenteisiin ja rajatylittävän yhteistyön ohjelmiin, joissa kyseiset alueet ovat mukana;

6.   korostaa, että hyvin toimiva infrastruktuuri ja matkailualueen menestys ovat olennaisella tavalla kytköksissä toisiinsa, ja kehottaa tästä syystä toimivaltaisia viranomaisia laatimaan suunnitelmia paikallisen infrastruktuurin optimoimiseksi, siten että siitä olisi hyötyä sekä matkailijoille että paikallisille asukkaille; suosittaa tästä syystä voimakkaasti, että uudet hankkeet infrastruktuurin, öljynjalostamot ja muut laitokset mukaan luettuina, parantamiseksi toteutettaisiin aina uusinta käytettävissä olevaa tekniikkaa käyttäen, jotta voidaan varmistaa energian käytön ja hiilipäästöjen väheneminen ja energiatehokkuuden parantaminen uusiutuvia energialähteitä hyödyntämällä;

7.   kannustaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueita edistämään julkisen paikallisliikenteen kestäviä liikennöintiketjuja sekä pyöräteitä ja kävelyreittejä, etenkin rannikoiden rajaseuduilla, sekä tukemaan hyvien käytäntöjen vaihtoa asiassa;

8.   suosittelee, että komissio noudattaa holistista lähestymistapaa alueellisessa yhteenkuuluvuudessa ja rannikkomatkailua koskevissa kysymyksissä toteuttaessaan yhdennettyä meripolitiikkaa koskevaa strategiaansa erityisesti saarien, saarijäsenvaltioiden, syrjäisimpien alueiden ja muiden rannikkoalueiden osalta, koska juuri nämä alueet ovat suuresti riippuvaisia matkailualasta;

9.   suosittelee painokkaasti, että komissio ja jäsenvaltiot sisällyttäisivät rannikkomatkailun rakennerahaston seuraavan ohjelmakauden strategisten suuntaviivojen ja EU:n rannikkoalueita koskevan politiikan painopisteisiin ja määrittelisivät innovoivan strategian, joka mahdollistaa rannikkomatkailua koskevan tarjonnan integroimisen;

10. pitää siksi myönteisenä, että rannikkoalueet osallistuvat Interreg IV B- ja C-ohjelmiin ja hankkeisiin, jotka kattavat matkailun alalla harjoitettavan kansainvälisen ja alueiden välisen yhteistyön, ja pyytää hyödyntämään tehokkaasti rannikkoalueita varten tarkoitettuja aloitteita ja välineitä (kuten Välimeren ja Itämeren alueiden strategioita ja Mustanmeren alueen synergiaa koskevaa aloitetta); suosittelee painokkaasti, että komissio korostaisi rannikkoalueita tuntuvammin tulevan ohjelmakauden uusissa Interreg-ohjelmissa;

11. ottaa huomioon alueiden komitean kannan Euroopan rannikkorahaston perustamiseen, jotta seuraavan rahoituskehyksen yhteydessä kyettäisiin kartoittamaan tapoja rannikkoalueiden toimintaan tarkoitettujen kaikkien tulevien rahoitusvälineiden toiminnan yhteensovittamisen parantamiseksi;

12. suosittelee kehittämään rannikkoalueiden yhdennetyn kehityksen puitteissa tietämystä tukevaa pilaria siten, että perustetaan alakohtainen eurooppalainen verkosto asetuksessa (EY) N:o 294/2008 tarkoitetun Euroopan teknologiainstituutin sekä päätöksessä 1982/2006/EY tarkoitetun tutkimuksen ja kehityksen seitsemännen puiteohjelman alaisuuteen;

13. suosittelee, että rannikkojäsenvaltiot soveltavat tätä yhdennettyä lähestymistapaa ohjelmien tasolla valikoidessaan ja toteuttaessaan hankkeita, jotka liittyvät rannikkoalueisiin, pitäen alojen välisyyttä periaatteenaan ja edistämällä erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, jotta asianomaiseen paikallishallintoon kohdistuvaa painetta voidaan vähentää;

14. pitää myönteisinä painopisteitä, jotka komissio on yksilöinyt kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista matkailua koskevassa toimintaohjelmassa; suosittaa sisällyttämään äskettäin perustettuun eurooppalaisten matkakohteiden portaaliin yksityiskohtaisia tietoja rannikon matkailukohteista ja verkoista, erityisesti tuntemattomammista matkakohteista, jotta niitä voidaan markkinoida EU:n ulkopuolella sekä alue- ja paikallistasolla;

15. kehottaa komissiota tunnustamaan rannikko- ja vesistömatkailun vuoden 2010 parhaaksi kohteeksi Euroopan parhaita matkailukohteita koskevan kokeiluhankkeensa yhteydessä;

16. pahoittelee, että nykyinen avoimuuden puute EU:n menojen suhteen rannikkoalueilla estää matkailuun tarkoitettujen varojen kvantifioinnin tai tuettujen aloitteiden vaikutusten analysoinnin kyseisillä alueilla; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että edellä mainitussa meripolitiikan vihreässä kirjassa edellytetään sellaisen tietokannan luomista, johon sisällytetään tiedot kaikkien yhteisön varojen (rakennerahastot mukaan luettuina) saajista ja kehottaa komissiota huolehtimaan tästä tärkeästä tehtävästä viipymättä; korostaa tällaisen aloitteen merkitystä alaa koskevan avoimuuden varmistamisen kannalta; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön soveltuvia välineitä, joilla nämä tiedot saatetaan saataville analysointia ja tilastointia varten, ja kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan velvoitteita lopullisia tuensaajia koskevien tietojen julkaisemisesta, jotta nykyisistä hankkeista saataisiin kattava käsitys;

17. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueita laatimaan yhdessä Internetiin tyhjentävän luettelon rannikkoalueilla rahoitetuista hankkeista, jotta alueet voivat näin oppia toisten kokemuksista ja jotta myös akateeminen maailma, rannikkoyhteisöt ja muut asianomaiset osapuolet tunnistavat parhaat käytännöt, levittävät niitä ja maksimoivat sen, että ne palaavat takaisin paikallisyhteisöihin; suosittelee siksi perustamaan foorumin, jossa asianomaiset osapuolet voivat olla yhteydessä toisiinsa ja jakaa hyviä käytänteitä, sekä jäsenvaltioiden edustajista koostuvan työryhmän kehittämään rannikkomatkailua koskevia toimintasuunnitelmia ja edistämään kokemusten vaihtoa institutionaalisella tasolla;

18. kehottaa komissiota käyttämään tätä luetteloa myös Internetissä osoittaakseen kansalaisille, mitä etuja Euroopasta on rannikkoalueille, jotta voidaan perustella EU:n tuet ja antaa EU:sta myönteinen kuva;

19. kehottaa komissiota varmistamaan, että Eurostatin sosioekonomisen tietokannan jatkuvaan kehittämiseen EU:n rannikkoalueilla sisällytetään matkailua koskevat luotettavat, yhdenmukaiset ja ajan tasalla olevat tiedot, jotka ovat olennaisia helpotettaessa julkisen sektorin päätösten tekemistä ja tehtäessä vertailuja joko alueiden tai alojen välillä; suosittelee rannikkojäsenvaltioita pikaisesti soveltamaan matkailun satelliittitilinpitoa alueillaan;

20. korostaa ympäristön ja rannikkomatkailun välistä kiinteää yhteyttä; korostaa, että matkailun kehittämiseen olisi sisällytettävä käytännön toimia, joissa noudatetaan ympäristönsuojelun ja ympäristöasioiden hallinnan yleistä politiikkaa; pitää siksi myönteisenä, että kestävä kehitys on kirjattu (rakennerahastoja kaudella 2007–2013 koskevan) asetuksen (EY) N:o 1083/2006 17 artiklaan yhtenä tärkeimmistä rakennealan kaikkiin toimiin sovellettavana periaatteena, jonka noudattaminen on todennettava asianmukaisesti seurannan avulla; suosittelee painokkaasti, että asetuksiin sisällytetään vastaava säännös seuraavaa ohjelmakautta varten; tähdentää, että se edesauttaisi merkittävästi ekomatkailun edistämistä;

21. palauttaa mieliin, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ilmastonmuutoksesta johtuva merenpinnan nousu, hiekkaeroosio sekä myrskyjen esiintymistiheyden ja voimakkuuden kasvu koskettavat erityisesti rannikkoalueita; vaatii tämän vuoksi, että rannikkoalueiden on laadittava ilmastonmuutoksen riski- ja ehkäisysuunnitelmia;

22. painottaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia rannikkoalueiden matkailuun; vetoaa sen tähden komissioon, jotta se sisällyttäisi unionin hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet järjestelmällisesti liikenne- ja matkailupolitiikkaan ja toisaalta tukisi toimia, joilla kestävää rannikkomatkailua suojellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksilta;

23. korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää arvioida matkailun mahdollisuuksia edistää omalta osaltaan ympäristön suojelua ja säilyttämistä; panee merkille, että matkailu saattaa tarjota helpon tavan lisätä tietoisuutta ympäristöarvoista, jos yhtäältä kansalliset ja alueviranomaiset ja toisaalta matkailutoiminnan harjoittajat ja hotellien ja ravintoloiden johtajat toteuttavat yhtenäisiä toimia; katsoo tästä syystä, että tällaisia toimia olisi kohdistettava rannikkoalueisiin, sillä näillä on huomattavan matkailullinen luonne;

24. korostaa, että matkailua kehitettäessä on aina varmistettava historiallisten piirteiden ja arkeologisten aarteiden suojelu sekä perinteiden ja kulttuuriperinnön yleensä säilyttäminen edistämällä paikallisyhteisöjen aktiivista osallistumista;

25. pyytää luomaan kannustimia kestävän kehityksen edistämiseksi, jotta kulttuuri- ja luonnonperintö sekä yhteiskuntarakenne säilyisivät rannikkoalueilla;

26. kehottaa komissiota varmistamaan, että aktiivinen ja meriympäristöä koskevasta strategiasta annetun puitedirektiivin mukainen täytäntöönpano on ehtona sille, että EU:n rahoitusta myönnetään rannikolla toteutettaville mereen vaikuttaville hankkeille;

27. pyytää komissiota ottamaan käyttöön kaikki soveltuvat arviointivälineet, jotta voidaan tarkastaa, miten kyseinen periaate pannaan täytäntöön rannikkoalueilla nykyisen ohjelmakauden aikana ja miten vastuu jakautuu eri päätöksentekotasojen välillä;

28. korostaa, että rannikkoalueisiin kohdistuu paineita liiallisten fyysistä infrastruktuuria koskevien toimien takia, mikä haittaa rannikkomatkailun kehittämistä ja houkuttelevuutta, ja katsoo, että näitä seikkoja voitaisiin edistää laadukkailla matkailupalveluilla, jotka ovat olennaisia rannikkoalueiden kilpailukyvyn ja laadukkaiden työpaikkojen ja pätevyyksien edistämisen kannalta; kehottaa siksi rannikkoalueita kannustamaan vaihtoehtoisiin sijoituksiin, kuten atk-pohjaisiin palveluihin, perinteisten paikallisten tuotteiden uuteen potentiaaliin ja matkailualan työntekijöiden laadukkaaseen koulutukseen tehtäviin sijoituksiin; vaatii myös koulutusohjelmia, joiden avulla luodaan ammattitaitoisten työntekijöiden pooleja hoitamaan yhä monimutkaisemmaksi ja monipuolisemmaksi käyvää matkailualaa;

29. pyytää jäsenvaltioita kehittämään tarkoituksenmukaista ja rannikkomaiseman kanssa yhteensopivaa kaupunkisuunnittelu- ja aluesuunnittelupolitiikkaa;

30. korostaa, että korkea laatu on Euroopan matkailun tärkein etu vertailussa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia hyödyntämään ja parantamaan edelleen matkailupalveluidensa korkeaa laatua, erityisesti tarjotun turvallisuuden, kattavan ja nykyaikaisen infrastruktuurin, asianomaisten yritysten yhteiskunnallisen vastuun ja ympäristöystävällisen taloudellisen toiminnan yhteydessä;

31. kehottaa komissiota sisällyttämään meriklustereita koskevaan politiikkaansa rannikkomatkailun kannalta olennaiset alat ja tuottavat palvelut sallien näin produktiivisen vuorovaikutuksen niiden kesken, jotka käyttävät merta kilpailukykyä, kestävyyttä ja rannikon taloudellisen kehityksen edistämistä lisäävänä resurssina; katsoo myös, että terveydenhoitoon, hyvinvointiin, koulutukseen, tekniikkaan tai urheiluun liittyvät tekijät olisi sisällytettävä rannikon palveluina meriklustereihin näiden alueiden kehityksen kannalta ratkaisevina tekijöinä;

32. korostaa rannikkoalueille pääsyn merkitystä niiden kehittämiselle; kehottaa tämän vuoksi komissiota sekä kansallisia ja alueviranomaisia kehittämään keinoja optimaalisten kulkuyhteyksien varmistamiseksi maitse, ilma- ja vesiteitse; toistaa meren saastekuorman useilla alueilla ja satamakaupungeissa huomioon ottaen edellä mainituille toimijoille esitetyn pyynnön, jotta ne parantaisivat merkittävästi satamissa olevien alusten maalta tapahtuvaa huoltoa koskevia kannustimia; kehottaa jäsenvaltioita kartoittamaan mahdollisuuksia hyväksyä lentoasemamaksujen alentamisen kaltaisia toimia edellä mainitussa lentoasemamaksuja koskevassa direktiiviehdotuksessa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, jotta rannikkoalueiden houkuttelevuutta voidaan lisätä ja niiden kilpailukykyä voidaan vahvistaa; korostaa tätä varten myös tarvetta tehostaa lentoasemia ja ilmailua koskevien turvallisuusstandardien noudattamista, tarvittaessa lentokenttien läheisyydessä sijaitsevien polttoainevarastojen siirtäminen mukaan luettuna;

33. kehottaa jäsenvaltioita ja alueviranomaisia edistämään rannikko- ja saaristoalueiden satamien ja lentokenttien kohentamista, jotta ne voivat vastata matkailualan tarpeisiin, ja ottamaan asianmukaisesti huomioon mahdollisuudet tehdä tämä ympäristöä, estetiikkaa ja luontoa kunnioittavalla tavalla;

34. korostaa, että alueellinen yhteenkuuluvuus on monialainen käsite, joka kattaa koko EU:n ja jolla voidaan tehostaa rannikon ja syrjäseutujen yhteyksiä hyödyntämällä rannikko- ja sisäalueiden nykyisiä toisiaan täydentäviä piirteitä ja vuorovaikutuksia (esimerkiksi kytkemällä rannikkoseutujen toiminnot maaseutu- ja kaupunkimatkailuun, parantamalla sesongin ulkopuolisia matkailumahdollisuuksia ja kohottamalla paikallisten tuotteiden profiilia kannustaen samalla niiden monipuolistamiseen); toteaa, että edellä mainitussa tulevaa meripolitiikkaa käsittelevässä vihreässä kirjassa viitataan erityisesti saarialueisiin ja todetaan, että niillä on pysyvien luonnonhaittojen seurauksena erityisiä kehittämishaasteita; korostaa, että rannikkoalueilla on yleensä samantapaisia ongelmia, ja kehottaa komissiota ottamaan huomioon, että rannikkomatkailu on kytkettävä rannikkoalueiden yhdennettyyn käyttöön ja hoitoon ja merialueita koskevaan suunnitteluun alueellisesta yhteenkuuluvuudesta jatkossa huolehdittaessa;

35. kannustaa samoin rannikoiden alueellisia ja paikallisia viranomaisia rohkaisemaan yhdennettyjä alueellisia markkinointisuunnitelmia merta ja maa-alueita koskevien naapuruuskumppanuuksien alalla ja edistämään matkailun kehittämisen ja matkustamisen tasapuolisuutta matkailun kilpailukyvyn lisäämiseksi yleistä kilpailukykyä haittaamatta;

36. kehottaa rannikkoalueita osallistumaan alueiden välisiin yhteistyöhankkeisiin kuten esimerkiksi aloitteen "Alueet talouden muutosten edistäjinä" aihealueeseen IV, jonka tarkoituksena on luoda rannikkoalueiden teemakohtaisia verkostoja ja työskennellä jo olemassa olevien parissa, sekä vaihtaa parhaita käytäntöjä koskevia tietoja;

37. suosittelee, että toimivaltaiset valtion, alueelliset ja paikalliset viranomaiset edistävät rannikkomatkailua koskevia strategisia hankkeita omissa yhteistyöohjelmissaan, antavat teknistä apua hankkeiden valmistelemista varten ja antavat riittävän rahoituksen näille tukitoimille asettaen rakennerahastojen varojen käytössä etusijalle rannikkoalueiden kestävän ja ympäristöystävällisen matkailun kehittämisen sekä lähentymistavoitealueiden ja alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen aloilla; katsoo, että tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota toimiin, joilla pyritään kehittämään viestintä- ja tietotekniikka;

38. kehottaa komissiota suunnittelemaan seuraavaksi vuodeksi ja mieluiten toukokuun 20. päiväksi ainakin yhden erityistapahtuman, Euroopan meripäivän, joka kohdistetaan rannikkomatkailuun ja jolla helpotetaan tiedonvälitystä, sekä luomaan yhteyksiä kumppaneiden välillä ja jakamaan parhaita käytäntöjä esimerkiksi sovellettaessa EU:n laadukasta hallintoa koskevaa yhdennettyä mallia; kannustaa tässä yhteydessä kaikkia toimijoita esittämään rannikkomatkailua koskevat hankkeet, joita yhteisö rahoittaa suoraan tai välillisesti;

39. katsoo, että merimatkailun ja alaa koskevien taloudellisten toimintojen edistämisellä voidaan auttaa unionin kansalaisia kehittämään kestävämpiä elintapoja ja lisäämään ympäristötietoisuutta; pyytää siksi jäsenvaltioita kannustamaan tätä varten tehtäviä investointeja rannikkoalueilla;

40. kehottaa komissiota myös kehittämään EU:n rahoitusmahdollisuuksia koskevan käytännön oppaan rannikkomatkailun alalla, jotta asianosaisia voidaan opastaa rahoituksen hakuvaiheessa;

41. myöntää, että risteilymatkailu voi edistää huomattavasti rannikkoyhteisöjen kehitystä, jos vain varmistetaan riskien ja voittojen, kiinteiden kustannusten ja maahan tehtävien sijoitusten keskinäinen tasapaino sekä risteilyalusten toiminnanharjoittajien joustavuus ja ympäristönäkökohdat otetaan asiaankuuluvalla tavalla huomioon;

42. kehottaa komissiota tukemaan rannikkoalueiden yhteisöjä parhaisiin käytäntöihin tutustumisessa ja paikallisyhteisöjen erityisesti risteilymatkailusta ja rannikkomatkailusta yleensä saamien voittojen hyödyntämisessä;

43. kehottaa rannikkoalueita perustamaan ja tukemaan alueellisia tai paikallisia kehittämisvirastoja, saman alueen ammattilaisten, laitosten, asiantuntijoiden ja hallinnon välisiä verkostoja sekä eri maiden välisiä verkostoja, joiden tehtävinä on neuvoa ja informoidaan mahdollisia julkisia ja yksityisiä edunsaajia;

44. suosittelee, että rannikkojäsenvaltiot myös ottavat jälkirahoituksessa huomioon yhteistyöhankkeiden kestävyyden rahoittamisen lisäksi myös kumppanien välisen yhteistyön jatkumisen sekä olennaisten paikallisten alojen välisen yhteyden suhteen;

45. suosittelee, että rannikkojäsenvaltiot varmistavat valikoitujen hankkeiden huomattavan näkyvyyden ja yksinkertaistavat rahoituksen saamista koskevia menettelyitä yksityisen rahoituksen houkuttelemiseksi rannikkomatkailuun sekä julkisten viranomaisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuksien, erityisesti pk-yritysten, luomisen helpottamiseksi; suosittelee arvostamaan kestävän meri- ja rannikkomatkailun virkistyksellisiä hyötyjä ja edistämään eläinten ja kasvien terveyttä (ekomatkailun, kalastusmatkailun, valaiden tarkkailun jne. edistäminen); katsoo, että nämä tavoitteet voitaisiin liittää vuosittain 20. toukokuuta vietettävän Euroopan merenkulkupäivän yhteyteen;

46. kehottaa ympäristöjärjestöjä, mereen liittyviä taloudellisia aloja, kulttuuritoimijoita, tiedeyhteisöä, yksityisiä tahoja ja paikallisia asukkaita osallistumaan kaikkiin hankkeen vaiheisiin, seuranta mukaan luettuna, jotta varmistetaan sen kestävyys pitkällä aikavälillä;

47. kehottaa lopuksi komissiota arvioimaan säännöllisesti, missä määrin rannikkoalueilla toteutettu yhteisön rahoitus vaikuttaa tällä hetkellä näiden alueiden alueelliseen kehitykseen, jotta voidaan levittää parhaita käytäntöjä ja tukea eri toimijoiden välisiä kumppanuusverkostoja kestävän rannikkomatkailun seurantakeskuksen kautta;

48. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja alueiden komitealle.

  • [1]  EUVL L 210, 31.7.2006, s. 1.
  • [2]  EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19.
  • [3]  EUVL L 97, 9.4.2008, s. 1.
  • [4]  EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25.
  • [5]  EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19.
  • [6]  EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1.
  • [7]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0575.
  • [8]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0213.

PERUSTELUT

Yleinen kehys

Euroopan unionin 27 jäsenvaltiolla yli 89 000 km rannikkoalueita. Mutta todelliset olosuhteet kyseisen Euroopan alueen sisällä muodostuvat hyvin erilaisista tekijöistä, kuten suurista kaupunkikeskuksista ja Euroopan pääkaupungeista kuten Lissabon, Ateena, Kööpenhamina tai Tukholma tai pienistä saarista, jotka elävät pääasiassa matkailusta tai kalastuksesta.

Euroopan unionin suuntautuneisuus merenkulkuun, jolla on pitkät historialliset juuret ja perinteet joissakin jäsenvaltioissa, on ollut suuresti vastuussa vanhan mantereen laajentumisesta uusiin maailmoihin, mikä on tuonut vaurautta ja mahdollistanut rannikon merkityksen lujittamisen rannikkovaltioiden kehityksessä.

Joidenkin alueiden ollessa kiinteästi sidoksissa niitä ympäröivään rannikkoon, kuten syrjäisimmät alueet, jotka elävät olennaisesti matkailusta ja mereen liittyvistä toiminnoista, toisilla on rannikkoalueillaan maantieteellinen alue, joka ei ole mitenkään riippuvainen matkailusta taloudellisen kehityksen suhteen tai jolla matkailun osuus BKT:sta on vähäinen.

Joidenkin ennusteiden mukaan vuonna 2010 noin 75 prosenttia ihmiskunnasta asuu rannikkoalueilla. Tällainen kansalaisten voimakas keskittyminen rannikolle paljastaa jo yksistään riittävästi sen, että tarvitaan pikaisesti käytännön lähestymistapaa selvittää matkailun vaikutusta rannikkoalueisiin ja erityisesti sen vaikutusta kansalliseen, alueelliseen ja paikalliseen talouteen Euroopassa.

Euroopan unioni ja matkailu

Vaikka matkailu ei tällä hetkellä kuulukaan Euroopan unionin toimivaltuuksiin tai politiikan aloihin, EY:n perustamissopimuksen 3 artiklassa todetaan, että se voi olla "toimenpiteiden" kohteena tai että EU voi toteuttaa monia politiikkoja, ohjelmia tai toimia matkailun alalla.

Tämä Euroopan unionin sirpaloitunut ja alakohtainen toiminta antaa todella aihetta ennakoida joitakin ongelmia, jotka konkretisoituvat yhtenäisyyden puutteena strategioissa, joita noudatetaan toteutettaessa lukuisia politiikkoja, ja lukuisina ohjelmina ja matkailua tukevina toimina, jotka ovat lopulta vastavuoroisesti vahingollisia, koska puuttuu johtava ja yhtenäinen poliittinen linja, jolla toteutettaisiin menestyksekkäästi ehdotetut tavoitteet.

Valtioiden ja hallitusten päämiehet ovat sopineet sisällyttävänsä uuteen Lissabonin sopimukseen artiklan, jolla annetaan tästä eteenpäin EU:lle, erityisesti Euroopan parlamentille, matkailupolitiikan alalla entistä enemmän toimivaltaa, jonka avulla valmistellaan uusia strategioita käyttää tehokkaasti ja todellisesti nykyisten rahastojen rahoitusta edistettäessä todellista eurooppalaista matkailupolitiikkaa.

Rakennerahastot ja matkailu

Koska matkailun alalla Euroopan unionilla ei ole toimivaltuuksia eikä sen seurauksena tälle alalle tarkoitettuja rahoitusvälineitä, matkailun tukitoimia toteutetaan yhteisön tasolla erityisesti rakennerahastoista ja koheesiorahastosta alueellisten toimintaohjelmien sekä kansallisten alakohtaisten toimintaohjelmien kautta.

Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunta päätti antaa luvan valiokunta-aloitteisen mietinnön laatimiseen ja toteuttaa matkailun vaikutusta rannikkoalueisiin koskevan tutkimuksen, jossa käsitellään alueellisen kehityksen näkökohtia siten, että nostetaan rakennerahastojen todellista täytäntöönpanoa rannikkomatkailun alalla sekä lisätään tämän rannikkomatkailun alan konkreettista vaikutusta taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen kaikissa jäsenvaltioissa.

Valiokunnan esittämän perusteellisen ja tärkeän selvityksen päätelmänä on muun muassa se, että rannikkomatkailua koskevien pääasiallisten haasteiden joukosta on korostettava kausiluonteisuutta, kestävää kehitystä koskevien toimenpiteiden välttämättömyyttä ja vapaa-ajanviettoon liittyvien aktiviteettien monipuolistaminen.

Tässä selvityksessä myönnetään, että huomattavaa tukea annetaan rannikkomatkailun alan toimille EAKR:n yhteisrahoittamien alueellisten toimintaohjelmien toimenpiteistä sellaisilla aloilla kuten julkinen infrastruktuuri, matkailualan pk-yritysten tukeminen, alueellinen markkinointi ja edistämistoimet.

Tässä viitataan myös siihen, miten vaikeata on matkailun laaja-alaisen luonteen vuoksi arvioida kyseisten aloitteiden vaikutuksia alueellisella sektorilla, arvostaen kuitenkin kvalitatiivista vaikutusta institutionaalisia valmiuksia vahvistettaessa. Tekijöiden mukaan rakennerahastot ovat edistäneet osallistumista kumppanuuksiin, vaikka nämä osoittautuisivatkin asteeltaan erilaisiksi monissa hankkeissa, ja myötävaikuttaneet ohjelmoinnin laadun ja hankkeiden toteutumisen parantamiseen. Rakennerahastot ovat myös vaikuttaneet merkittävästi kehitykseen siinä mielessä, että rannikkoalueiden laadukasta hallintoa koskeva lähestymistapa on entistä yhtenäisempi.

Päätelmät

Rannikkomatkailun toimijoiden kuuleminen paikan päällä, joka on ollut tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön perustana, on ollut hyvin antoisaa, ja se on paljastanut olennaisen tarpeen ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin sen suhteen, että rannikkomatkailun alalla jo olemassa olevien varojen täytäntöönpanosta tulisi entistä tehokkaampaa, sillä uusia välineitä ei erityisemmin tarvita, mutta kylläkin alaa koskevaa yhtenäistettyä ja johdonmukaista lähestymistapaa tehostamalla samaa tarkoitusta varten jo käytössä olevia välineitä yhteisen strategian mukaisesti. Yhtä mieltä oltiin rannikkoalueiden matkailualan yhdennettyä ja holistista lähestymistapaa koskevista perusteista.

Rannikkomatkailun monipuolistaminen tekemällä siitä "merestä, auringosta ja hiekasta" riippumaton, muuttamalla se tarjonnan suhteen valikoivaksi on tänään ratkaiseva haaste, jota on pikaisesti kannustettava kehittämällä näin alueellisen rannikkotalouden uusia osia ja edistämällä samalla kilpailukykyä ja kasvua koskevia Lissabonin ja Göteborgin strategioiden tavoitteita.

Alakohtaisten politiikkojen, kuten kalastuspolitiikka, meripolitiikka, liikennepolitiikka, energiapolitiikka, koheesiopolitiikka, tai jopa yhteisön maatalouspolitiikkaa koskevan uuden strategian, joka perustuu entistä enemmän korkealuokkaisiin tuotteisiin, joiden on joka hetki toimittava interaktiivisesti rannikkomatkailun tuotteiden kanssa, on Euroopan komission seuraavassa työohjelmassa omaksuttava innovatiivisia piirteitä ja toimittava yhdennetysti kehityksen puolesta rannikkomatkailun alalla, joka on niin merkityksellinen Euroopan taloudelle. Tätä politiikkaa koskevan holistisen näkemyksen on omaksuttava realistiset piirteet EU:n lähitulevaisuudessa ennen kaikkea kauden 2007–2013 rahoituskehyksen väliarvioinnin kautta siten, että voimme varmistaa Euroopan unionin kestävän rannikkomatkailun tulevaisuudessa.

liikenne- ja matkailuvaliokunnaN LAUSUNTO (4.11.2008)

aluekehitysvaliokunnalle

matkailun rannikkoalueisiin kohdistuvan vaikutuksen aluekehityksellisistä näkökohdista
(2008/2132(INI))

Valmistelija: Francesco Ferrari

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että suurin osa talouksista jäsenvaltioissa, joissa rannikko- ja saaristoalueiden kehittäminen on merkittävää, on erittäin riippuvaisia meren, jokisuiden ja suistoalueiden käytöstä, muun muassa matkailusta, kalastuksesta ja kuljetuksesta, saatavista tuloista, ja että meri- ja rannikkoympäristön käyttöön eri tarkoituksiin liittyy yhä enemmän paineita; ottaa erityisesti huomioon, että mahdollisuuksien luomiseen liittyvä kilpailu aiheuttaa usein kiistoja eri alojen ja eturyhmien (matkailu, kalastus, palveluala, maatalous, luonnon ekosysteemien suojelu) välillä, minkä vuoksi tarvitaan asianmukaista aluesuunnittelua, jolla säännellään rannikkoalueiden kehittämiseen suoraan tai epäsuorasti liittyvää eri alojen toimintaa,

B.  toteaa, että alueilla, joilla lyhytkestoiset, vilkkaat matkailukaudet vuorottelevat hiljaisen taloudellisen toiminnan kausien kanssa, matkailu- ja liikennealan työllisyysaste vaihtelee suuresti, mikä vaikeuttaa usein palveluvarmuuden ja palvelujen laadun turvaamista,

C. toteaa matkailun synnyttävän talouskasvua, työllisyyttä ja uutta viestintätekniikkaa,

D. huomauttaa, että rannikkoalueiden matkailukohteisiin pääsy edellyttää nykyaikaista ja tehokasta liikenneinfrastruktuuria,

E.  huomauttaa, että rannikkoalueet ovat Euroopan unionille tärkeitä, sillä niille on keskittynyt merkittävä prosenttiosuus taloudellisesta toiminnasta,

1.  katsoo, että on vahvistettava politiikkoja, joilla vähennetään kausiluonteisuutta ja edistetään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä, tuotteiden monipuolistamista ja innovointia muun muassa kehittämällä "liikematkailua" sekä pysyvien työpaikkojen luomista ja täydennyskoulutusta sekä nostetaan pätevyystasoa ja monipuolistetaan palveluja; pitää erityisesti hyödyllisenä edistää myös rakennerahastojen kautta rakenteiden kehittämistä, eri hallintotasojen välistä koordinointia, valmiuksien lisäämistä ja kumppanuuden periaatetta kehitettäessä ja suunniteltaessa hankkeita, kuten ikääntyneiden matkailijoiden vaihto-ohjelmia, terveysmatkailua, loma-asuntomatkailua ja kongressimatkailua;

2.  painottaa, että matkailu- ja liikennealan infrastruktuurihankkeita kehitettäessä ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelun sekä kestävän matkailun intressit;

3.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon ennen kaikkea pienten rannikkokuntien ja saaristoalueiden yksityissektorin vaatimukset entistä aktiivisemmin edistämällä parhaita toimintatapoja hankkeiden suunnittelussa, kehittämisessä ja hallinnoinnissa sekä yksittäisiä aloitteita ja tiedotusta asiaa koskevista säännöksistä ja yhteisön strategioista sekä EU:n rahastoista, erityisesti kestävän matkailun tukirahastosta;

4.  kannustaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueita edistämään julkisen paikallisliikenteen kestäviä liikennöintiketjuja sekä pyöräteitä ja kävelyreittejä, etenkin rannikoiden rajaseuduilla, sekä tukemaan hyvien käytäntöjen vaihtoa asiassa;

5.  kehottaa jäsenvaltioita ja sekä saaristo- ja rannikkoalueita edistämään siirtymistä fyysisistä, infrastruktuuriin kohdistuvista investoinneista toimiin, joilla pyritään luomaan mahdollisuuksia alueiden markkinoinnille sekä tuotteiden ja palvelujen monipuolistamiselle määrittelemällä mahdollisuudet uudelleen. Tämä voidaan saavuttaa

     –   liittämällä perinteinen tarjonta muuhun mereen liittyvään vapaa-ajan toimintaan

     –   integroimalla olemassa olevat liikennevälineet ja erityyppinen matkailualan toiminta

        edistämällä aineetonta kulttuuriperintöä ja luonnonperintöä, esimerkiksi luomalla matkailureittejä, joiden ansiosta voidaan tutustua sisämaan alueelliseen kulttuuriperintöön (esimerkiksi ruokakulttuuri)

     –   muuntamalla teollisuustoimintaan aiemmin keskittyneitä kaupunkeja ja asutuskeskuksia matkailualueiksi tuoden esiin niiden arkkitehtuuriin ja kulttuuriin liittyviä ominaispiirteitä

     –   panostamalla hankkeiden näkyvyyteen, sisältöön ja tuloksiin

       ottamalla käyttöön matkailumarkkinoita koskeva kokonaisvaltainen katsantokanta, jossa otetaan huomioon Euroopan ulkopuolisten edullisten matkakohteiden luoma kilpailu ja edistetään muun muassa unionissa uusille käyttäjille soveltuvia ohjelmia, kuten perhematkailua ja ikääntyneiden matkailua

       liittämällä matkailuinfrastruktuurien kehittäminen ympäristönsuojelu- ja meriturvallisuustoimiin, kuten luonnonvarojen säästeliäs ja tehokas käyttö sekä terve ja kestävä suunnittelu

        suunnittelemalla matkailualan valistus- ja koulutusohjelmia kaikilla tasoilla ja aloilla (palvelujen tarjonta, talous ja hallinto) koulutettujen työntekijöiden saamiseksi

     –   edistämällä unionin alueiden välistä sosiaalista matkailua hiljaisina matkailukausina, koska sosiaalinen tai esteetön matkailu antaa liikkumisesteisille ja toimintarajoitteisille henkilöille mahdollisuuden liikkua matkailijoina unionin alueella, on tehokas tapa lisätä Euroopan kansalaisten hyvinvointia ja vaikuttaa myönteisesti talouteen luomalla ja säilyttämällä matkailualan työpaikkoja ympäri vuoden

     –   analysoimalla ja tarvittaessa edistämällä matkailupalvelujen tarjonnan monipuolistamistoimia kehittämällä erityisiä palvelulajeja: kulttuurimatkailu, urheilumatkailu, kylpylämatkailu jne.;

6.  kehottaa jäsenvaltioita ja alueviranomaisia ponnistelemaan kannattavamman ja varmemman palveluntarjonnan mahdollistamiseksi; kehottaa komissiota selvittämään keinoja kompensoida työvoiman, pääoman ja palvelujen riittämätön kehitys, joka johtuu työmarkkinoiden kausiluonteisuudesta rannikkoalueiden matkailualalla ja siihen liittyvällä liikennealalla;

7.  pyytää jäsenvaltioita kehittämään tarkoituksenmukaista ja rannikkomaiseman kanssa yhteensopivaa kaupunkisuunnittelu- ja aluesuunnittelupolitiikkaa;

8.  pyytää luomaan kannustimia kestävän kehityksen edistämiseksi, jotta kulttuuri- ja luonnonperintö sekä yhteiskuntarakenne säilyisivät rannikkoalueilla;

9.  painottaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia rannikkoalueiden matkailuun; vetoaa sen tähden komissioon, jotta se sisällyttäisi unionin hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet järjestelmällisesti liikenne- ja matkailupolitiikkaan ja toisaalta tukisi toimia, joilla kestävää rannikkomatkailua suojellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksilta;

10. kehottaa jäsenvaltioita ja alueviranomaisia edistämään rannikko- ja saaristoalueiden satamien ja lentokenttien kohentamista, jotta ne voivat vastata matkailualan tarpeisiin, ja ottamaan asianmukaisesti huomioon mahdollisuudet tehdä tämä ympäristöä, estetiikkaa ja luontoa kunnioittavalla tavalla;

11. pyytää jälleen luomaan kannustimia olemassa olevien satamien mukautustöiden suorittamiseksi lukuisilla rannikkoalueilla, jotta satamat soveltuisivat huviveneille ja risteilyaluksille, sekä merkittävien ympäristön kohennustöiden suorittamiseksi, eritoten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin valmistautumiseksi.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

4.11.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Etelka Barsi-Pataky, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Arūnas Degutis, Petr Duchoň, Saïd El Khadraoui, Emanuel Jardim Fernandes, Francesco Ferrari, Brigitte Fouré, Georg Jarzembowski, Stanisław Jałowiecki, Dieter-Lebrecht Koch, Sepp Kusstatscher, Jörg Leichtfried, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Luís Queiró, Reinhard Rack, Ulrike Rodust, Brian Simpson, Dirk Sterckx, Silvia-Adriana Ţicău, Yannick Vaugrenard, Armando Veneto, Lars Wohlin, Roberts Zīle

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Philip Bradbourn, Lily Jacobs, Anne E. Jensen, Antonio López-Istúriz White, Vural Öger, Willem Schuth

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

5.11.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

39

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Emmanouil Angelakas, Stavros Arnaoutakis, Rolf Berend, Victor Boştinaru, Wolfgang Bulfon, Antonio De Blasio, Bairbre de Brún, Gerardo Galeote, Iratxe García Pérez, Eugenijus Gentvilas, Monica Giuntini, Ambroise Guellec, Pedro Guerreiro, Gábor Harangozó, Marian Harkin, Mieczysław Edmund Janowski, Gisela Kallenbach, Evgeni Kirilov, Miloš Koterec, Constanze Angela Krehl, Florencio Luque Aguilar, Jamila Madeira, Yiannakis Matsis, Miroslav Mikolášik, James Nicholson, Jan Olbrycht, Maria Petre, Pierre Pribetich, Giovanni Robusti, Elisabeth Schroedter, Grażyna Staniszewska, Kyriacos Triantaphyllides, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Domenico Antonio Basile, Emanuel Jardim Fernandes, Francesco Ferrari, Eleonora Lo Curto, Ramona Nicole Mănescu, Flaviu Călin Rus, Iuliu Winkler