Menettely : 2006/0132(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0443/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0443/2008

Keskustelut :

PV 12/01/2009 - 14
CRE 12/01/2009 - 14

Äänestykset :

PV 13/01/2009 - 6.10
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0010

SUOSITUS TOISEEN KÄSITTELYYN     ***II
PDF 204kWORD 358k
12.11.2008
PE 412.105v03-00 A6-0443/2008

neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi

(06124/2008 – C6‑0323/2008 – 2006/0132(COD))

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Esittelijä: Christa Klaß

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 ASIAN KÄSITTELY

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi

(6124/2008 – C6‑0323/2008 – 2006/0132(COD))

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (6124/2008 – C6‑0323/2008),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0373),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 62 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6‑0443/2008),

1.  hyväksyy yhteisen kannan sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus  1

Neuvoston yhteinen kanta

Johdanto-osan 1 viite

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 152 artiklan 4 kohdan ja 175 artiklan 1 kohdan,

Perustelu

Esitetään uudelleen ensimmäisen käsittelyn tarkistus 1. Direktiivin tarkoituksena on vähentää torjunta-aineiden vaikutusta ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Sekä ihmisten terveys että ympäristö olisi mainittava direktiivin oikeusperustana.

Tarkistus  2

Neuvoston yhteinen kanta

Johdanto-osan 1 kappale

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

(1) Kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta 22 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1600/2002/EY mukaisesti tässä direktiivissä luodaan yhteiset lainsäädäntöpuitteet torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi.

(1) Kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta 22 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1600/2002/EY 2 ja 7 artiklan mukaisesti olisi ennalta varautumisen periaate huomioon ottaen luotava yhteiset lainsäädäntöpuitteet torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi.

Perustelu

Ennalta varautumisen periaatetta olisi sovellettava perusperiaatteena kaikissa torjunta-aineisiin liittyvissä asioissa. Esitetään uudelleen ensimmäisen käsittelyn tarkistus 2.

Tarkistus  3

Neuvoston yhteinen kanta

Johdanto-osan 4 kappale

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

(4) Jäsenvaltioiden olisi edistettävä tämän direktiivin täytäntöönpanoa soveltamalla kansallisia toimintasuunnitelmia, joissa vahvistetaan tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulut torjunta-aineiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien riskien ja vaikutusten vähentämiseksi ja integroidun torjunnan ja vaihtoehtoisten lähestymistapojen tai tekniikoiden kehittämisen ja käyttöönoton edistämiseksi tarkoituksena vähentää riippuvuutta torjunta-aineiden käytöstä. Kansalliset toimintasuunnitelmat voidaan sovittaa yhteen muun asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisten täytäntöönpanosuunnitelmien kanssa, ja niiden avulla voidaan koota yhteen torjunta-aineita koskevassa muussa yhteisön lainsäädännössä asetettuja tavoitteita.

(4) Jäsenvaltioiden olisi edistettävä tämän direktiivin täytäntöönpanoa soveltamalla kansallisia toimintasuunnitelmia, joissa vahvistetaan määrälliset ja muut tavoitteet, toimenpiteet, indikaattorit ja aikataulut torjunta-aineiden käytön ja niiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien riskien vähentämiseksi ja edistetään integroidun torjunnan ja vaihtoehtoisten, muiden kuin kemiallisten lähestymistapojen tai tekniikoiden kehittämis ja käyttöönottoa tarkoituksena vähentää torjunta-aineiden käyttöä. Kansalliset toimintasuunnitelmat olisi sovitettava yhteen muun asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisten täytäntöönpanosuunnitelmien kanssa, ja niiden avulla voidaan koota yhteen torjunta-aineita koskevassa muussa yhteisön lainsäädännössä asetettuja tavoitteita.

Perustelu

Käytön määrällisen vähentämisen olisi oltava puitedirektiivin tavoitteena. Tavoitteen saavuttamiseksi on suhtauduttava vakavasti kansallisen toimintasuunnitelman kohdentamiseen ja täytäntöönpanoon.

Tarkistus  4

Neuvoston yhteinen kanta

Johdanto-osan 12 kappale

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

(12) Torjunta-aineiden lentolevitys voi aiheuttaa huomattavia haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön erityisesti tuulikulkeuman vuoksi. Tästä syystä lentolevitys olisi kiellettävä yleisesti, ja olisi säädettävä poikkeusmahdollisuudesta siinä tapauksessa, että lentolevitys tarjoaa selkeitä etuja ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten vähentymisen kannalta verrattuna muihin levitysmenetelmiin, tai jos muita toteutuskelpoisia vaihtoehtoja ei ole olemassa.

(12) Torjunta-aineiden lentolevitys voi aiheuttaa huomattavia haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön erityisesti tuulikulkeuman vuoksi. Tästä syystä lentolevitys olisi kiellettävä yleisesti, ja olisi säädettävä poikkeusmahdollisuudesta siinä tapauksessa, että lentolevitys tarjoaa selkeitä etuja ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten vähentymisen kannalta verrattuna muihin levitysmenetelmiin, tai jos muita toteutuskelpoisia vaihtoehtoja ei ole olemassa, jos tuulikulkeuman vähentämiseksi käytetään parasta käytettävissä olevaa teknologiaa (kuten matalapainesuuttimia) ja jos asukkaiden tai sivullisten terveyttä ei vaaranneta.

Perustelu

Lentolevitys ei tarjoa ympäristöhyötyjä muihin levitysmenetelmiin verrattuna. Poikkeuksia ei tule myöntää alueille, joilla levitys saattaisi vaikuttaa asukkaisiin ja sivullisiin, esimerkiksi tiheästi asutuilla maaseutualueilla sekä suuren yleisön ja erityisen herkkien ryhmien käyttämillä alueilla. Esitetään uudelleen ensimmäisen käsittelyn tarkistus 10.

Tarkistus  5

Neuvoston yhteinen kanta

Johdanto-osan 14 kappale

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

(14) Torjunta-aineiden käyttö voi olla erityisen vaarallista hyvin herkillä alueilla kuten direktiivien 79/409/ETY ja 92/43/ETY mukaisesti suojeltavilla Natura 2000 -alueilla. Suurella yleisöllä on suuri riski altistua torjunta-aineille muissa paikoissa kuten yleisissä puistoissa, urheilukentillä ja lasten leikkikentillä. Tästä syystä torjunta-aineiden käyttö olisi mainituilla paikoilla kiellettävä tai sitä olisi rajoitettava tai käytöstä aiheutuvat riskit minimoitava.

(14) Torjunta-aineiden käyttö voi olla erityisen vaarallista hyvin herkillä alueilla kuten direktiivien 79/409/ETY ja 92/43/ETY mukaisesti suojeltavilla Natura 2000 -alueilla. Suurella yleisöllä on suuri riski altistua torjunta-aineille muissa paikoissa kuten yleisissä puistoissa, urheilukentillä, virkistysalueilla, koulujen alueilla, lasten leikkikentillä sekä julkisten terveydenhoitolaitosten läheisyydessä (klinikat, sairaalat, kuntoutuskeskukset, parantolat ja saattokodit). Tästä syystä torjunta-aineiden käyttö olisi mainituilla paikoilla kiellettävä.

Perustelu

Euroopan komissio on myöntänyt, että riski altistua torjunta-aineille on suuri yleisön käyttämillä alueilla. Näin ollen ja kun otetaan huomioon tunnetut akuutit ja krooniset kielteiset terveysvaikutukset, jotka torjunta-aineille altistuminen voi aiheuttaa, torjunta-aineiden käyttäminen on kiellettävä kaikilla alueilla, joilla yleisö saattaa altistua niille, ensisijaisesti mutta ei yksinomaan herkkien ryhmien suojelemiseksi. Esitetään uudelleen ensimmäisen käsittelyn tarkistus 151 ja muutetaan neuvoston uutta tekstiä.

Tarkistus  6

Neuvoston yhteinen kanta

Johdanto-osan 17 kappale

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

(17) Koska asetuksen (EY) N:o …/… ja tämän direktiivin perusteella integroidun torjunnan periaatteiden täytäntöönpano on pakollista ja koska toissijaisuusperiaatetta sovelletaan tapaan, jolla integroidun torjunnan periaatteet pannaan täytäntöön, jäsenvaltioiden olisi kuvattava kansallisissa toimintasuunnitelmissaan, miten ne varmistavat integroidun torjunnan periaatteiden toteutumisen.

(17) Koska asetuksen (EY) N:o …/… ja tämän direktiivin perusteella integroidun torjunnan periaatteiden täytäntöönpano on pakollista ja koska toissijaisuusperiaatetta sovelletaan tapaan, jolla integroidun torjunnan periaatteet pannaan täytäntöön, jäsenvaltioiden olisi kuvattava kansallisissa toimintasuunnitelmissaan, miten ne varmistavat integroidun torjunnan periaatteiden toteutumisen ensisijaisesti muiden kuin kemiallisten kasvinsuojelu-, tuholaistorjunta- ja viljelymenetelmien avulla.

Perustelu

Integroitu tuholaistorjunta on järjestelmä, jossa etusijalle asetetaan muut kuin kemialliset kasvinsuojelu-, tuholaistorjunta- ja viljelymenetelmät. Tarkistuksella muutetaan neuvoston esittämää uutta johdanto-osan kappaletta.

Tarkistus  7

Neuvoston yhteinen kanta

1 artikla

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

Tässä direktiivissä vahvistetaan puitteet torjunta-aineiden käyttämiseksi kestävällä tavalla vähentämällä torjunta-aineiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä ja vaikutuksia sekä edistämällä integroidun torjunnan ja vaihtoehtoisten toimintatapojen ja tekniikoiden käyttöä.

Tässä direktiivissä vahvistetaan puitteet torjunta-aineiden käyttämiseksi kestävällä tavalla vähentämällä torjunta-aineiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä ja vaikutuksia ja tukemalla torjunta-aineiden muiden kuin kemiallisten vaihtoehtojen edistämistä ja käyttöönottoa.

Perustelu

Ainoa tapa aidosti vähentää torjunta-aineiden riskejä on myös vähentää niiden käyttöä. Koko tekstissä sanaan "käyttö" tulisi aina liittää ilmaisu "riskit ja vaikutukset". Torjunta-aineiden kielteiset vaikutukset ihmisten terveyteen, eläimiin, luontoon ja yleisemmin ympäristöön voidaan välttää ainoastaan ottamalla yleisesti ja ennaltaehkäisevästi käyttöön aidosti ekologisesti kestäviä, muita kuin kemiallisia tuholaisten torjuntamenetelmiä.

Tarkistus  8

Neuvoston yhteinen kanta

2 artikla – 2 a kohta (uusi)

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

 

Jäsenvaltiot voivat tarjota tukia tai toteuttaa verotustoimenpitei rohkaistakseen vähemmän haitallisten torjunta-aineiden käyttöä. Tähän voi sisältyä torjunta-aineveron käyttöönotto kaikille tuotteille paitsi muille kuin kemiallisille tuotteille tai [kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun] asetuksen (EY) N:o ... [50 artiklan 1 kohdassa] määritellyille vähäriskisille kasvinsuojeluaineille.

Perustelu

Jäsenvaltioiden on voitava halutessaan edistää torjunta-aineiden kestävää käyttöä verotuksellisten välineiden avulla. Esitetään uudelleen ensimmäisen käsittelyn tarkistus 21.

Tarkistus  9

Neuvoston yhteinen kanta

2 artikla – 2 b kohta (uusi)

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

 

2 b. Tämän direktiivin säännösten soveltaminen ei estä jäsenvaltioita soveltamasta ennalta varautumisen periaatetta torjunta-aineiden käytön rajoittamiseen tai kieltämiseen.

Perustelu

Ennalta varautumisen periaatetta olisi sovellettava perusperiaatteena kaikissa torjunta-aineisiin liittyvissä asioissa. Esitetään uudelleen ensimmäisen käsittelyn tarkistus 22.

Tarkistus  10

Neuvoston yhteinen kanta

3 artikla – 1 a alakohta (uusi)

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

 

1 a) 'käytöllä' tarkoitetaan kaikkia torjunta-aineisiin liittyviä toimintoja, kuten varastointi, käsittely, laimentaminen, sekoitus ja levitys;

Perustelu

Palautetaan komission alkuperäinen teksti.

Tarkistus  11

Neuvoston yhteinen kanta

3 artikla – 3 alakohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

3) 'neuvojalla' tarkoitetaan henkilöä, joka neuvoo tuholaistorjunnassa ja torjunta-aineiden turvallisessa käytössä ammatillisen toiminnan tai kaupallisen palvelun osana, mukaan lukien soveltuvin osin yksityiset itsenäiset ja julkiset neuvontapalvelut, kaupalliset edustajat, elintarviketuottajat ja vähittäismyyjät;

3) 'neuvojalla' tarkoitetaan henkilöä, jolla on jäsenvaltioiden määrittelemän tasoinen tarvittava tietämys ja joka neuvoo tuholaistorjunnassa ja torjunta-aineiden turvallisessa käytössä ammatillisen toiminnan tai kaupallisen palvelun osana, mukaan lukien soveltuvin osin yksityiset itsenäiset ja julkiset neuvontapalvelut, kaupalliset edustajat, elintarviketuottajat ja vähittäismyyjät;

Tarkistus  12

Neuvoston yhteinen kanta

3 artikla – 6 alakohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

6) 'integroidulla torjunnalla' tarkoitetaan kaikkien käytettävissä olevien kasvinsuojelumenetelmien huolellista harkintaa ja sellaisten soveltuvien toimenpiteiden käyttöönottoa, joilla ehkäistään haitallisten organismien populaatioiden kehittymistä ja pidetään kasvinsuojeluaineiden ja muiden käsittelymuotojen käyttö tasoilla, jotka ovat taloudellisesti ja ympäristön kannalta perusteltuja ja joilla vähennetään ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä tai minimoidaan ne. Integroidussa torjunnassa painotetaan terveiden viljelykasvien kasvattamista siten, että maatalouden ekosysteemejä häiritään mahdollisimman vähän ja kannustetaan käyttämään luonnonmukaista tuholaistorjuntaa;

6) 'integroidulla torjunnalla' tarkoitetaan kaikkien käytettävissä olevien kasvinsuojelumenetelmien huolellista harkintaa ja sellaisten soveltuvien toimenpiteiden käyttöönottoa, joilla ehkäistään haitallisten organismien populaatioiden kehittymistä ja pidetään kasvinsuojeluaineiden ja muiden käsittelymuotojen käyttö tasoilla, jotka ovat taloudellisesti ja ympäristön kannalta perusteltuja ja joilla vähennetään ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä tai minimoidaan ne. Integroidussa tuholaistorjunnassa painotetaan terveiden viljelykasvien kasvattamista siten, että maatalouden ekosysteemejä häiritään mahdollisimman vähän ja kannustetaan käyttämään luonnonmukaista tuholaistorjuntaa asettamalla etusijalle viljelyyn liittyvät ennaltaehkäisevät toimet, mukautettujen lajikkeiden käyttö sekä muiden kuin kemiallisten kasvinsuojelu-, tuholaistorjunta- ja viljelymenetelmien käyttö;

Perustelu

Integroitu tuholaistorjunta on järjestelmä, jossa etusijalle asetetaan muut kuin kemialliset kasvinsuojelu-, tuholaistorjunta- ja viljelymenetelmät. Muutetaan neuvoston uutta tekstiä, jotta integroidun tuholaistorjunnan määritelmä olisi ensimmäisen käsittelyn tarkistuksessa 50 esitetyn mukaisesti yhdenmukainen kasvinsuojeluaineista annetussa asetuksessa esitetyn määritelmän kanssa.

Tarkistus  13

Neuvoston yhteinen kanta

3 artikla – 7 a alakohta (uusi)

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

 

7 a) 'muilla kuin kemiallisilla kasvinsuojelu-, tuholaistorjunta- ja viljelymenetelmillä' tarkoitetaan sellaisten tuholaistorjunta- ja hallintatekniikoiden käyttämistä, jotka eivät perustu kemiallisiin ominaisuuksiin. Muihin kuin kemiallisiin kasvinsuojelu-, tuholaistorjunta- ja viljelymenetelmiin sisältyvät viljelykierto, fysikaalinen ja mekaaninen torjunta sekä torjunta luontaisten saalistajien avulla;

(Palautetaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 27.)

Tarkistus  14

Neuvoston yhteinen kanta

3 artikla – 9 a alakohta (uusi)

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

 

9 a) 'käytön vähentämisellä' tarkoitetaan torjunta-aineen levityskertojen vähentämistä eikä se ole välttämättä sidoksissa torjunta-aineen määrään;

Perustelu

Tarkistuksella pyritään varmistamaan, että direktiivi on käytön vähentämisen tavoitteen mukainen, ja selkeyttämään, että käytön vähentämisessä ei ole niinkään kyse torjunta-aineiden määrän vähentämisestä kuin niiden levityskertojen määrän ja tiheyden vähentämisestä kasvien suojelun kannalta välttämättömälle tasolle. Esitetään uudelleen ensimmäisen käsittelyn tarkistus 30.

Tarkistus  15

Neuvoston yhteinen kanta

3 artikla – 9 b alakohta (uusi)

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

 

9 b) 'käsittelyindeksi' perustuu kyseisen tuholaisen torjuntaan tarvittavan tehoaineen hehtaarikohtaiseen vakiokerta-annokseen. Näin ollen se ei ole välttämättä sidoksissa määrään, ja sitä voidaan soveltaa käytön vähentämisen arviointiin.

Perustelu

Regardless of whether the amount of active substance needed for one treatment is 1 kg/ha or a few grams/ha (for very potent substances), a "treatment index" of e.g. 2.0 would mean that the area with arable crops on average had been sprayed 2 times with the recommended dose. The Treatment index is a relevant use indicator measuring pesticide dependency reduction in terms of spraying intensity rather than being a risk indicator and the quantitative use reduction target is to be considered a tool to stimulate the swift implementation by stakeholders of various measures in an integrated reduction. Reinstating first reading Amendment 30, deleting the word 'frequency' as Article 4 only refers to treatment and not frequency.

(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)

Tarkistus  16

Neuvoston yhteinen kanta

4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä kansalliset toimintasuunnitelmat, joissa vahvistetaan tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulut, joiden mukaan vähennetään torjunta-aineiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä ja vaikutuksia ja edistetään integroidun torjunnan ja vaihtoehtoisten toimintatapojen tai tekniikoiden kehittämistä ja käyttöönottoa tarkoituksena vähentää riippuvuutta torjunta-aineiden käytöstä.

1. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja pantava viipymättä täytäntöön kansalliset toimintasuunnitelmat, joissa vahvistetaan tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulut, joiden mukaan vähennetään torjunta-aineiden käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä ja vaikutuksia ja edistetään integroidun torjunnan ja vaihtoehtoisten toimintatapojen tai tekniikoiden kehittämistä ja käyttöönottoa tarkoituksena vähentää riippuvuutta torjunta-aineiden käytöstä. Kansallisten toimintasuunnitelmien on sisällettävä vähintään

 

a) muita kuin biologisia torjunta-aineita ja asetuksessa (EY) N:o ... määriteltyjä vähäriskisiä kasvinsuojeluaineita koskevat käsittelyindeksinä määritellyt käytön määrällisen vähentämisen tavoitteet. Käsittelyindeksi on mukautettava kunkin jäsenvaltion erityisiin olosuhteisiin. Käsittelyindeksi on toimitettava komissiolle viipymättä hyväksymistä varten.

 

Erityistä huolta aiheuttavien aineiden (jotka on määritelty kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) ja Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) 5 artiklassa) vähentämistavoite on vähintään 50 prosenttia vuoden 2005 käsittelyindeksistä vuoden 2013 loppuun mennessä, ellei jäsenvaltio voi osoittaa, että se on jo saavuttanut saman tai suuremman vähentämistavoitteen, joka perustuu ajanjaksolta 1995–2004 peräisin olevaan viitevuoteen;

 

b) vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 31 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/45/EY mukaisesti myrkyllisiksi tai erittäin myrkyllisiksi luokiteltujen torjunta-aineiden käytön määrällisen vähentämisen tavoitteet myyntimäärinä mitattuina. Vähentämistavoite on vähintään 50 prosenttia vuodesta 2005 vuoden 2013 loppuun mennessä, ellei jäsenvaltio voi osoittaa, että se on jo saavuttanut saman tai suuremman vähentämistavoitteen, joka perustuu ajanjaksolta 1995–2004 peräisin olevaan vertailuvuoteen.

 

1 EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1; oikaistu toisinto EUVL L 136, 29.5.2007, s. 3.

 

2 EYVL L 200, 30.7.1999, s. 1.

Perustelu

Esitetään uudelleen tarkistus 146 (joka hyväksyttiin ensimmäisessä käsittelyssä suurella äänten enemmistöllä).

Tarkistus  17

Neuvoston yhteinen kanta

4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

Kansallisia toimintasuunnitelmia laatiessaan ja tarkistaessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon suunniteltujen toimenpiteiden sosiaaliset, taloudelliset, ympäristö- ja terveysvaikutukset. Jäsenvaltioiden on kuvailtava kansallisissa toimintasuunnitelmissaan, miten ne panevat täytäntöön 5–14 artiklan mukaisesti toteutettavat toimenpiteet saavuttaakseen tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tavoitteet.

Kansallisia toimintasuunnitelmia laatiessaan ja tarkistaessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon suunniteltujen toimenpiteiden kansanterveydelliset, sosiaaliset, taloudelliset, ympäristö- ja terveysvaikutukset, kansalliset, alueelliset ja paikalliset erityisolosuhteet sekä kaikki asianomaiset sidosryhmät. Jäsenvaltioiden on kuvailtava kansallisissa toimintasuunnitelmissaan, miten ne panevat täytäntöön 5–14 artiklan mukaisesti toteutettavat toimenpiteet saavuttaakseen tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tavoitteet. Kansallisten toimintasuunnitelmien vähimmäisvaatimukset luetellaan liitteessä II b olevissa ohjeissa.

Kansallisissa toimintasuunnitelmissa on otettava huomioon yhteisön muun lainsäädännön mukaiset torjunta-aineiden käyttöä koskevat suunnitelmat, kuten direktiivin 2000/60/EY mukaiset suunnitellut toimenpiteet.

 

 

Jäsenvaltioiden on vahvistettava pyrkimyksiään valvoa ja ehkäistä torjunta-aineiden laitonta käyttöä yhteistyössä asianomaisten sidosryhmien kanssa.

 

Jäsenvaltioiden on tiedotettava laittoman käytön valvontatoimista säännöllisesti.

Tarkistus  18

Neuvoston yhteinen kanta

4 artikla – 2 kohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava kansalliset toimintasuunnitelmansa komissiolle ja muille jäsenvaltioille viimeistään … päivänä …kuuta ….

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava kansalliset toimintasuunnitelmansa komissiolle ja muille jäsenvaltioille viimeistään … päivänä …kuuta ….

Kansallisia toimintasuunnitelmia on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein, ja kaikista kansallisiin toimintasuunnitelmiin tehtävistä sisällöllisistä muutoksista on ilmoitettava komissiolle viipymättä.

Kansallisia toimintasuunnitelmia on tarkistettava vähintään kolmen vuoden välein, ja kaikista kansallisiin toimintasuunnitelmiin tehtävistä sisällöllisistä muutoksista on ilmoitettava komissiolle viipymättä.

(Palautetaan ensimmäisen käsittelyn tarkistukset 38 ja 42.)

Tarkistus  19

Neuvoston yhteinen kanta

4 artikla – 3 kohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

3. Tarvittaessa komissio saattaa tiedot, jotka sille on ilmoitettu 2 kohdan mukaisesti, saataville Internetiin.

3. Komissio saattaa tiedot, jotka sille on ilmoitettu 2 kohdan mukaisesti, yleisön saataville Internetiin.

Perustelu

Kansalaisten on päästävä täysimääräisesti osallistumaan kansallisten toimintasuunnitelmien laatimiseen, kehittämiseen, täytäntöönpanoon, toimintaan, seurantaan ja muuttamiseen yleisön osallistumisesta annetun direktiivin 2003/35/EY hengen mukaisesti. Euroopan komission verkkosivuilla tulisi olla kansalaisten saatavilla tietoa kansallisista toimintasuunnitelmista. Esitetään uudelleen ensimmäisen käsittelyn tarkistus 44.

Tarkistus  20

Neuvoston yhteinen kanta

5 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki ammattimaiset käyttäjät, jakelijat ja neuvojat saavat asianmukaista koulutusta. Tähän on sisällyttävä sekä perus- että jatkokoulutus tietojen hankkimiseksi ja ajan tasalle saattamiseksi tarpeen mukaan.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki ammattimaiset käyttäjät, jakelijat ja neuvojat saavat asianmukaista koulutusta, jota antavat toimivaltaisten viranomaisten nimittämät elimet. Tähän on sisällyttävä sekä perus- että jatkokoulutus tietojen hankkimiseksi ja ajan tasalle saattamiseksi tarpeen mukaan. Tätä tarkoitusta varten on vahvistettava vähimmäisvaatimukset, jotka ovat sitovia koko yhteisössä.

(Palautetaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 48.)

Tarkistus  21

Neuvoston yhteinen kanta

5 artikla – 1 a kohta (uusi)

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

 

1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ammattimaiset käyttäjät, jakelijat ja neuvojat ovat tietoisia laittomien (väärennettyjen) kasvinsuojeluaineiden olemassaolosta ja riskeistä ja että he saavat riittävän koulutuksen tunnistaakseen tällaiset tuotteet.

Perustelu

Kasvinsuojelutuotteiden väärentäminen ja laiton kauppa on merkittävä ongelma Euroopassa. Ammattimaisten käyttäjien ja jakelijoiden tietämyksen parantaminen on tärkeä tapa lähteä ratkaisemaan kasvinsuojeluaineiden laittoman kaupan ongelmaa. Esitetään uudelleen ensimmäisen käsittelyn tarkistus 50.

Tarkistus  22

Neuvoston yhteinen kanta

6 artikla – 1 kohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vähintään niillä jakelijoilla, jotka myyvät torjunta-aineita ammattimaisille käyttäjille, on palveluksessaan riittävästi sellaista henkilöstöä, jolla on 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu sertifikaatti. Tällaisten henkilöiden on oltava käytettävissä myyntihetkellä antamassa asiakkaille torjunta-aineen käyttöä koskevia riittäviä tietoja sekä ihmisten terveyttä ja ympäristöä koskevia turvallisuusohjeita kyseisen tuotteen osalta.

1. 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jakelijoilla on palveluksessaan riittävästi sellaista henkilöstöä, jolla on 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu sertifikaatti. Tällaisten henkilöiden on oltava käytettävissä myyntihetkellä antamassa asiakkaille torjunta-aineen käyttöä sekä niihin liittyviä terveys- ja ympäristöriskejä ja mahdollisia kielteisiä vaikutuksia koskevia riittäviä tietoja.

Perustelu

Esitetään uudelleen osa ensimmäisen käsittelyn tarkistuksesta 54.

Tarkistus  23

Neuvoston yhteinen kanta

6 artikla – 3 kohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

3. Jäsenvaltioiden on edellytettävä jakelijoiden, jotka myyvät torjunta-aineita muille kuin ammattikäyttäjille, antavan yleisiä tietoja torjunta-aineiden käyttöön liittyvistä riskeistä, erityisesti niihin liittyvistä vaaroista, niille altistumisesta, niiden asianmukaisesta varastoinnista, käsittelystä, levityksestä sekä niiden turvallisesta hävittämisestä jätteitä koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti sekä vähäriskisistä vaihtoehdoista. Jäsenvaltiot voivat edellyttää torjunta-aineiden tuottajien antavan mainitut tiedot.

3. Jäsenvaltioiden on edellytettävä jakelijoiden, jotka myyvät torjunta-aineita muille kuin ammattikäyttäjille, antavan yleisiä tietoja torjunta-aineiden käyttöön liittyvistä riskeistä ja mahdollisista kielteisistä terveys- ja ympäristövaikutuksista, erityisesti niihin liittyvistä vaaroista, niille altistumisesta, niiden asianmukaisesta varastoinnista, käsittelystä, levityksestä sekä niiden turvallisesta hävittämisestä jätteitä koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti sekä vähäriskisistä vaihtoehdoista. Jäsenvaltiot voivat edellyttää torjunta-aineiden tuottajien antavan mainitut tiedot.

Perustelu

Esitetään uudelleen osa ensimmäisen käsittelyn tarkistuksesta 56.

Tarkistus  24

Neuvoston yhteinen kanta

6 artikla – 3 a kohta (uusi)

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

 

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että olemassa olevat tarkastus- ja valvontatoimet toteutetaan täysimääräisesti sen varmistamiseksi, ettei laittomia (väärennettyjä) torjunta-aineita tarjota myyntiin.

Tarkistus  25

Neuvoston yhteinen kanta

7 artikla

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä antaakseen tietoja suurelle yleisölle sekä edistääkseen ja helpottaakseen suuren yleisön tietoisuuden lisäämistä ja torjunta-aineisiin liittyvien tarkkojen ja tasapuolisten tietojen saatavuutta riskeistä ja hyödyistä, erityisesti riskeistä ihmisten terveydelle, muille kuin kohde-eliöille ja ympäristölle sekä muiden kuin kemiallisten vaihtoehtojen käytöstä.

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä antaakseen tietoja suurelle yleisölle sekä edistääkseen ja helpottaakseen tiedotukseen ja yleisen tietoisuuden lisäämiseen suunnattuja toimintaohjelmia ja torjunta-aineisiin liittyvien tarkkojen tietojen saatavuutta erityisesti riskeistä ja vaaroista sekä niiden käytön mahdollisista akuuteista ja kroonisista vaikutuksista ihmisten terveyteen, muihin kuin kohde-eliöihin ja ympäristöön sekä muiden kuin kemiallisten vaihtoehtojen käytöstä.

 

2. Jäsenvaltioiden on perustettava pakollisia järjestelmiä, joiden avulla kerätään tietoja torjunta-aineisiin liittyvistä akuuteista ja kroonisista myrkytystapauksista erityisesti torjunta-aineiden käyttäjien, työntekijöiden, asukkaiden ja muiden sellaisten ryhmien keskuudessa, jotka voivat altistua torjunta-aineille säännöllisesti.

 

3. Jäsenvaltioiden on toteutettava tutkimusohjelmia, jotka koskevat erityistilanteita, joissa torjunta-aineet on yhdistetty terveys- ja ympäristövaikutuksiin, ja joihin sisältyy myös tutkimuksia riskiryhmistä, biologisesta monimuotoisuudesta ja yhteisvaikutuksista.

 

4. Tietojen vertailukelpoisuuden parantamiseksi komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa viimeistään ... strategisen ohjeasiakirjan, joka koskee torjunta-aineiden käytön terveys- ja ympäristövaikutusten seurantaa ja tutkimusta.

 

* Kolme vuotta tämän direktiivin voimaantulosta.

Perustelu

In a legal framework such as this, a balancing of interests is not permitted and therefore it is not a case of promoting information from all sides, but making sure the information that is produced regarding the risks and health and environmental impacts of pesticides is accurate so that the public has the necessary information to be able to make informed and knowledgeable decisions to protect their health and that of their families from harm. Awareness programs should not forget chronic health effects of pesticides. Monitoring and research are necessary in Member States to collect information and quantify health and environmental impacts of pesticides. A reporting system is already in place in the EU for pesticide residues in food but no system exists to monitor poisoning incidents and environmental effects of pesticides. Reinstating part of first reading amendment 59.

(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)

Tarkistus  26

Neuvoston yhteinen kanta

8 artikla – 1 kohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ammattikäytössä oleva torjunta-aineiden levityskalusto tarkastetaan säännöllisin väliajoin. Tarkastukset on tehtävä vähintään viiden vuoden välein vuoteen 2020 saakka ja sen jälkeen vähintään kolmen vuoden välein.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ammattikäytössä olevalle torjunta-aineiden levityskalustolle ja -tarvikkeille suoritetaan pakollinen tarkastus säännöllisin väliajoin. Tarkastukset on tehtävä vähintään viiden vuoden välein vuoteen 2015 saakka ja sen jälkeen vähintään kolmen vuoden välein.

Perustelu

Torjunta-aineiden ruiskutus on vaarallista toimintaa, ja sen vuoksi kaikki levittämisessä käytettävät ammattimaiseen käyttöön tarkoitetut laitteet ja tarvikkeet on testattava säännöllisesti, koska kalusto voi vahingoittua koska tahansa (myös pian läpäistyn testin jälkeen, jolloin seuraavaan testiin on vielä pitkä aika). On vaadittava pakollista testausta sekä mahdollisuutta satunnaisiin testeihin alkutarkastuksen jälkeen. Esitetään uudelleen osa ensimmäisen käsittelyn tarkistuksesta 60 ja muutetaan neuvoston uutta tekstiä.

Tarkistus  27

Neuvoston yhteinen kanta

8 artikla – 3 kohta – b alakohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

b) vapauttaa tarkastuksista kannettavat torjunta-aineiden levityslaitteet tai reppuruiskut.

Poistetaan.

Tarkistus  28

Neuvoston yhteinen kanta

9 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

 

d a) ruiskutettava alue ei saa sijaita lähellä julkista aluetta tai asuinaluetta eikä asukkaille tai sivullisille saa aiheutua terveysvaikutuksia;

Perustelu

Ruiskutuksella ei saa olla kielteisiä terveysvaikutuksia asukkaisiin ja sivullisiin. Esitetään uudelleen osa ensimmäisen käsittelyn tarkistuksesta 64.

Tarkistus  29

Neuvoston yhteinen kanta

9 artikla – 2 kohta – d b alakohta (uusi)

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

 

d b) ilma-aluksessa on oltava paras mahdollinen tekniikka suihkutettavan aineen tuulikulkeuman vähentämiseksi (esimerkiksi matalapainesuuttimet); käytettäessä helikopteria sen ruiskutuspuomit on varustettava ruiskusuuttimilla tuulikulkeuman vähentämiseksi;

Perustelu

Ruiskutuksella ei saa olla kielteisiä terveysvaikutuksia asukkaisiin ja sivullisiin. Esitetään uudelleen osa ensimmäisen käsittelyn tarkistuksesta 64.

Tarkistus  30

Neuvoston yhteinen kanta

9 artikla – 3 kohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

3. Jäsenvaltioiden on nimettävä lentolevityksen suorittamista koskevien erityisten edellytysten määrittelystä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset ja julkistettava tiedot niistä kasveista, alueista, olosuhteista ja erityisistä levitysvaatimuksista, joiden osalta lentolevitys voidaan sallia, sääolosuhteet mukaan luettuina.

3. Jäsenvaltioiden on nimettävä lentolevityksen suorittamista koskevien erityisten edellytysten määrittelystä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset. Nämä toimivaltaiset viranomaiset vastaavat lentolevityslupien myöntämisestä 4 kohdan nojalla esitettyjen pyyntöjen perusteella ja siitä, että julkistetaan tiedot niistä kasveista, alueista, olosuhteista ja erityisistä levitysvaatimuksista, joiden osalta lentolevitys voidaan sallia, sääolosuhteet mukaan luettuina.

Toimivaltaisten viranomaisten on täsmennettävä tarvittavat toimenpiteet asukkaiden ja sivullisten varoittamiseksi sekä ympäristön suojelemiseksi ruiskutettavan alueen läheisyydessä.

Luvassa toimivaltaisten viranomaisten on täsmennettävä tarvittavat toimenpiteet asukkaiden ja sivullisten varoittamiseksi hyvissä ajoin sekä ympäristön suojelemiseksi ruiskutettavan alueen läheisyydessä.

Tarkistus  31

Neuvoston yhteinen kanta

9 artikla – 4 kohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

4. Ammattimaisen käyttäjän, joka haluaa käyttää lentolevitystä torjunta-aineiden levitykseen, on esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselle hyvissä ajoin torjunta-aineiden lentolevitystä koskeva pyyntö ja liitettävä siihen todisteet siitä, että 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät. Jäsenvaltiot voivat säätää, että pyynnöt, joihin ei ole vastattu toimivaltaisten viranomaisten määräämässä ajassa, on katsottava hyväksytyiksi.

4. Ammattimaisen käyttäjän, joka haluaa käyttää lentolevitystä torjunta-aineiden levitykseen, on esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselle hyvissä ajoin torjunta-aineiden lentolevitystä koskeva pyyntö ja liitettävä siihen todisteet siitä, että 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät. Ilmoituksen on sisällettävä tiedot levitysajasta sekä käytettävien torjunta-aineiden määristä ja tyypistä.

Perustelu

Pyyntöjä, joihin ei ole vastattu toimivaltaisten viranomaisten määräämässä ajassa, ei tule katsoa hyväksytyiksi, koska tämä loisi artiklan tarkoitusta vastaan toimivan porsaanreiän. Esitetään uudelleen ensimmäisen käsittelyn tarkistus 65 ja poistetaan osa neuvoston uudesta tekstistä.

Tarkistus  32

Neuvoston yhteinen kanta

9 artikla – 6 kohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

6. Toimivaltaisten viranomaisten on pidettävä kirjaa 4 kohdan nojalla esitetyistä pyynnöistä.

6. Toimivaltaisen viranomaisten on pidettävä kirjaa 4 kohdan nojalla esitetyistä pyynnöistä ja annettava tiedot niistä yleisön saataville.

Perustelu

Esitetään uudelleen ensimmäisen käsittelyn tarkistus 66.

Tarkistus  33

Neuvoston yhteinen kanta

9 a artikla (uusi)

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

 

9 a artikla

 

Yleisölle tiedottaminen

 

Jäsenvaltiot voivat sisällyttää kansallisiin toimintasuunnitelmiinsa säännöt, jotka koskevat tiedottamista naapureille, jotka saattavat altistua tuulikulkeumalle.

Perustelu

In the UK there is a legal obligation for farmers/pesticide users to provide at least 48 hours notice to beekeepers in order to protect bees. Yet humans do not have any comparable notification requirements. Considering 48 hours is workable for protecting other species then it should be the same for protecting humans, especially the most vulnerable groups. Therefore it should be obligatory to notify residents prior to any aerial or ground spraying application to enable them to take the necessary precautions to try and reduce exposure as much as possible. This notification should include information on the chemicals to be used to inform residents of what pesticides are being used in their locality.

(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)

Tarkistus  34

Neuvoston yhteinen kanta

10 artikla

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hyväksytään asianmukaiset toimenpiteet vesiympäristön ja juomavesivarastojen suojelemiseksi torjunta-aineiden vaikutuksilta. Toimenpiteillä on tuettava direktiivin 2000/60/EY ja asetuksen (EY) N:o …/… asiaan liittyviä säännöksiä, ja niiden on oltava kyseisten säännösten mukaisia.

1. Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin vesistöjen suojelemiseksi ja varmistettava erityisesti, että vesistöjen lähellä olevien viljelmien ympärille perustetaan puskurivyöhykkeet, joille torjunta-aineita ei levitetä eikä varastoida, erityisesti juomavedenottoon käytettävien vyöhykkeiden suojelemiseksi direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

 

Puskurivyöhykkeiden koko olisi määriteltävä pilaantumisriskien ja kyseisen alueen maatalouden ja ilmaston erityispiirteiden perusteella.

Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 3 kohdan mukaisilla juomavedenottoon käytettävillä suojavyöhykkeillä toteutetaan lisätoimia, jotta vältetään torjunta-aineiden aiheuttama veden saastuminen, ja tarvittaessa rajoitetaan entistä tiukemmin joidenkin riskialttiiden tuotteiden käyttöä, lisätään puskurivyöhykkeiden käyttöä, tarjotaan erityistä koulutusta neuvojille ja aineiden levittäjille ja parannetaan heidän tietämystään sekä noudatetaan tiukasti parhaita käytänteitä torjunta-aineiden täyttämisessä, sekoittamisessa ja niiden hävittämisessä.

 

Jäsenvaltiot voivat perustaa torjunta-aineettomat alueet, jotka ne katsovat tarpeellisiksi juomavesivarojen turvaamiseksi. Torjunta-aineettomat alueet voivat kattaa koko jäsenvaltion.

2. Edellä 1 kohdassa säädettyjen toimenpiteiden on sisällettävä seuraavaa:

2. Edellä 1 kohdassa säädettyjen toimien lisäksi jäsenvaltioiden on toteutettava seuraavat toimenpiteet:

a) Suositaan torjunta-aineita, joita ei ole luokiteltu vesiympäristölle vaarallisiksi vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 31 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/45/EY nojalla ja jotka eivät sisällä direktiivin 2000/60/EY 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja vaarallisia prioriteettiaineita.

a) Suositaan torjunta-aineita, joita ei ole luokiteltu vesiympäristölle vaarallisiksi vaarallisten valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 31 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/45/EY nojalla ja jotka eivät sisällä direktiivin 2000/60/EY 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja vaarallisia prioriteettiaineita.

b) Suositaan tehokkaimpia levitystekniikoita, mukaan luettuna torjunta-aineiden matalapainelevityskaluston käyttöä, erityisesti kun kyseessä ovat pystysuorassa kasvatettavat kasvit, kuten humala ja kasvit, joita kasvatetaan hedelmä- ja viinitarhoissa.

b) Suositaan tehokkaimpia levitystekniikoita, mukaan luettuna torjunta-aineiden matalapainelevityskaluston käyttöä, erityisesti kun kyseessä ovat pystysuorassa kasvatettavat kasvit, kuten humala ja kasvit, joita kasvatetaan hedelmä- ja viinitarhoissa.

c) Toteutetaan riskinvähennystoimenpiteitä, joilla minimoidaan tuulikulkeuman, huuhtoutumisen ja valunnan aiheuttamaa pilaantumista käyttökohteen ulkopuolella. Tätä varten on tarvittaessa perustettava asianmukaisesti mitoitettuja puskurivyöhykkeitä muiden kuin kohteena olevien vesieliöiden suojelemiseksi sekä juomaveden ottoon käytettävän pinta- ja pohjaveden suojavyöhykkeitä, joilla ei saa käyttää eikä varastoida torjunta-aineita.

c) Toteutetaan riskinvähennystoimenpiteitä, joilla minimoidaan tuulikulkeuman, huuhtoutumisen ja valunnan aiheuttamaa pilaantumista käyttökohteen ulkopuolella.

d) Vähennetään mahdollisimman paljon torjunta-aineiden levittämistä tai ei levitetä niitä ollenkaan liikenneväylille, rautatielinjoille, erittäin läpäiseville alueille tai muille pinta- tai pohjavettä lähellä oleville infrastruktuureille tai niiden varrelle taikka läpäisemättömille alueille, joiden osalta on olemassa suuri riski, että torjunta-aineet valuvat pintaveteen tai viemäristöön.

d) Vähennetään mahdollisimman paljon torjunta-aineiden levittämistä tai ei levitetä niitä ollenkaan liikenneväylille, rautatielinjoille, erittäin läpäiseville alueille tai muille pinta- tai pohjavettä lähellä oleville infrastruktuureille tai niiden varrelle taikka läpäisemättömille alueille, joiden osalta on olemassa suuri riski, että torjunta-aineet valuvat pintaveteen tai viemäristöön.

Tarkistus  35

Neuvoston yhteinen kanta

10 artikla – 2 kohta – d alakohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

d) Vähennetään mahdollisimman paljon torjunta-aineiden levittämistä tai ei levitetä niitä ollenkaan liikenneväylille, rautatielinjoille, erittäin läpäiseville alueille tai muille pinta- tai pohjavettä lähellä oleville infrastruktuureille tai niiden varrelle taikka läpäisemättömille alueille, joiden osalta on olemassa suuri riski, että torjunta-aineet valuvat pintaveteen tai viemäristöön.

d) Varmistetaan, että vähennetään mahdollisimman paljon torjunta-aineiden levittämistä tai ei levitetä niitä ollenkaan liikenneväylille, rautatielinjoille, erittäin läpäiseville alueille tai muille pinta- tai pohjavettä lähellä oleville infrastruktuureille taikka läpäisemättömille alueille tai niiden varrelle, kun olemassa on suuri riski, että torjunta-aineet valuvat pintaveteen tai viemäristöön. Kaikilla näillä alueilla olisi edistettävä muiden kuin kemiallisten vaihtoehtojen käyttöä.

Perustelu

Näiden alueiden saastumisen estämiseksi on käytettävä muita kuin kemiallisia vaihtoehtoja. Esitetään uudelleen osa ensimmäisen käsittelyn tarkistuksesta 74 ja komission alkuperäistä tekstiä.

Tarkistus  36

Neuvoston yhteinen kanta

11 artikla – otsikko, johdantokappale ja 1 alakohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

Torjunta-aineiden käytön tai riskien vähentäminen tietyillä alueilla

Torjunta-aineiden käytön ja riskien vähentäminen herkillä alueilla

Ottaen asianmukaisesti huomioon hygieniaa ja ihmisten terveyttä koskevat tarpeelliset vaatimukset ja biologinen monimuotoisuus tai asiaa koskevien riskinarviointien tulokset, jäsenvaltioiden on varmistettava, että torjunta-aineiden käyttö kielletään tai sitä rajoitetaan tai että sen riskit minimoidaan

Ottaen asianmukaisesti huomioon hygieniaa ja ihmisten terveyttä koskevat tarpeelliset vaatimukset ja biologinen monimuotoisuus, jäsenvaltioiden on varmistettava, että torjunta-aineiden käyttö kielletään tai se rajoitetaan ehdottoman välttämättömään laajuuteen

1) suuren yleisön tai herkkien väestöryhmien käyttämillä alueilla, esimerkiksi puistoissa, yleisissä puutarhoissa, urheilukentillä, koulujen alueilla ja leikkikentillä,

1) kaikilla suuren yleisön tai herkkien väestöryhmien käyttämillä alueilla, muun muassa puistoissa, yleisissä puutarhoissa, urheilukentillä, virkistysalueilla, koulujen alueilla ja leikkikentillä, julkisten terveydenhoitolaitosten läheisyydessä (klinikat, sairaalat, kuntoutuskeskukset, parantolat ja saattokodit) sekä merkittävillä levityskieltovyöhykkeillä ja näiden alueiden ympärillä olevilla pelloilla,

Perustelu

Komissio on myöntänyt, että riski altistua torjunta-aineille on suuri yleisön käyttämillä alueilla. Siksi torjunta-aineiden käyttö on kiellettävä sellaisilla alueilla ja niiden ympäristössä, joilla etenkin käsiteltyjen alueiden läheisyydessä asuvat ihmiset voivat altistua. Torjunta-aineet voivat kulkeutua erittäin pitkiä matkoja, ja joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa niiden levittäminen on kielletty 2,5:ttä mailia lähempänä kouluja. Siksi on toteutettava merkittäviä lainsäädännöllisiä toimia, jotta voidaan estää yleinen altistus ja jotta voidaan suojella haavoittuvia ryhmiä. Esitetään uudelleen ensimmäisen käsittelyn tarkistus 153.

Tarkistus  37

Neuvoston yhteinen kanta

13 artikla – 1 kohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava aiheelliset toimenpiteet vähän torjunta-aineita käyttävän tuholaistorjunnan edistämiseksi antaen mahdollisuuksien mukaan etusija muille kuin kemiallisille menetelmille ja muussa tapauksessa sellaisille samaan tuholaisongelmaan tarkoitetuille käytänteille ja tuotteille, joista aiheutuu vähäisin riski ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Vähän torjunta-aineita käyttävään tuholaistorjuntaan kuuluvat integroitu torjunta ja luonnonmukainen viljely luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä 28 päivänä kesäkuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 mukaisesti.

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet vähän torjunta-aineita käyttävän tuholaistorjunnan edistämiseksi antaen etusija muille kuin kemiallisille kasvinsuojelu-, tuholaistorjunta- ja viljelymenetelmille ja sen varmistamiseksi, että torjunta-aineiden ammattimaiset käyttäjät siirtyvät mahdollisimman pian sellaisiin samaan tuholaisongelmaan tarkoitettuihin käytänteisiin ja tuotteisiin, joista aiheutuu vähäisin riski ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Vähän torjunta-aineita käyttävään tuholaistorjuntaan kuuluvat integroitu torjunta ja luonnonmukainen viljely luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä 28 päivänä kesäkuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 mukaisesti.

Tarkistus  38

Neuvoston yhteinen kanta

14 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

1. Liitteessä IV tarkoitetut yhdenmukaistetut riski-indikaattorit vahvistetaan. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin edelleen käyttää olemassa olevia kansallisia indikaattoreita tai hyväksyä muita asianmukaisia indikaattoreita yhdenmukaistettujen indikaattoreiden lisäksi.

1. Liitteessä IV tarkoitetut yhdenmukaistetut riski-indikaattorit vahvistetaan. Näiden indikaattorien hyväksymiseen saakka jäsenvaltiot voivat käyttää kansallisia indikaattoreita tai hyväksyä muita asianmukaisia indikaattoreita.

Perustelu

Palautetaan komission alkuperäinen teksti ja muutetaan neuvoston uutta tekstiä.

Tarkistus  39

Neuvoston yhteinen kanta

14 artikla – 3 kohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava 2 kohdan mukaisten arviointien tulokset komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava 2 kohdan mukaisten arviointien tulokset komissiolle ja muille jäsenvaltioille, ja niiden on asetettava nämä tiedot yleisön saataville.

Perustelu

Esitetään uudelleen osa ensimmäisen käsittelyn tarkistuksesta 95.

Tarkistus  40

Neuvoston yhteinen kanta

14 artikla – 4 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

Tulokset on julkistettava yleisölle 4 artiklan 2 kohdan 2 alakohdassa tarkoitetulla Internet-sivustolla.

Perustelu

Esitetään uudelleen ensimmäisen käsittelyn tarkistus 97.

Tarkistus  41

Neuvoston yhteinen kanta

14 artikla – 4 a kohta (uusi)

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

 

4 a. Tietojen kerääminen ei saa aiheuttaa yhteisön maanviljelijöille ja viinintuottajille lisää dokumentointivelvoitteita eikä kohtuuttomia ilmoitusvelvoitteita.

(Palautetaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 99.)

Tarkistus  42

Neuvoston yhteinen kanta

16 a artikla (uusi)

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

 

16 a artikla

 

Tietojenvaihto ja parhaat käytänteet

 

Komissio perustaa torjunta-aineiden kestävää käyttöä ja integroitua tuholaistorjuntaa koskevan foorumin tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihtoa varten.

(Palautetaan ensimmäisen käsittelyn tarkistus 102.)

Tarkistus  43

Neuvoston yhteinen kanta

Liite I – 3 kohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

3. Integroidun tuholaistorjunnan strategiat ja tekniikat, integroidun viljelyn strategiat ja tekniikat, luonnonmukaisen viljelyn periaatteet, tiedot integroidun tuholaistorjunnan yleisistä periaatteista ja kasvi- tai alakohtaisista suuntaviivoista.

3. Integroidun tuholaistorjunnan strategiat ja tekniikat, integroidun viljelyn strategiat ja tekniikat, luonnonmukaisen viljelyn periaatteet, biologiset tuholaistorjuntamenetelmät, tiedot integroidun tuholaistorjunnan yleisistä periaatteista ja kasvi- tai alakohtaisista suuntaviivoista.

(Palautetaan osittain ensimmäisen käsittelyn tarkistus 111.)

Tarkistus  44

Neuvoston yhteinen kanta

Liite I 5 a kohta (uusi)

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

 

5 a. Riskiperusteiset lähestymistavat, joissa otetaan huomioon ilmaston, maaperä- ja viljelykasvityyppien ja rinteiden kaltaiset paikallisia valuma-alueita koskevat muuttujat.

(Palautetaan osittain ensimmäisen käsittelyn tarkistus 119.)

Tarkistus  45

Neuvoston yhteinen kanta

Liite I – 6 kohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

6. Menettelyt torjunta-aineiden levityskaluston valmistelemiseksi työtä varten, myös kaluston kalibrointi, sekä sen käyttöä varten käyttäjille, muille ihmiselle, muille kuin kohteena oleville eläin- ja kasvilajeille, biologiselle monimuotoisuudelle ja ympäristölle aiheutuvien riskien minimoimiseksi.

6. Menettelyt torjunta-aineiden levityskaluston valmistelemiseksi työtä varten, myös kaluston kalibrointi, sekä sen käyttöä varten käyttäjille, muille ihmiselle, muille kuin kohteena oleville eläin- ja kasvilajeille, biologiselle monimuotoisuudelle ja ympäristölle sekä vesivaroille aiheutuvien riskien minimoimiseksi.

Perustelu

On tarpeen lujittaa nimenomaista viittausta vesivarojen suojeluun. On tärkeää tehdä tämä selväksi koulutusohjelmissa, jotta ammattimaiset käyttäjät, jakelijat ja neuvojat ovat tietoisia kyseisistä tarpeista. Esitetään uudelleen ensimmäisen käsittelyn tarkistus 114.

Tarkistus  46

Neuvoston yhteinen kanta

Liite I – 8 kohta

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

8. Kiireelliset toimet ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi torjunta-aineen tahattoman roiskumisen tai kontaminaation yhteydessä.

8. Kiireelliset toimet ihmisten terveyden, ympäristön ja vesivarojen suojelemiseksi torjunta-aineen tahattoman roiskumisen, kontaminaation ja torjunta-aineiden suodattumisriskejä aiheuttavien äärimmäisten sääilmiöiden yhteydessä.

Perustelu

Tarkistus liittyy liitteen I 6 kohtaan esitettyyn tarkistukseen. Esitetään uudelleen ensimmäisen käsittelyn tarkistus 116.

Tarkistus  47

Neuvoston yhteinen kanta

Liite I – 8 a kohta (uusi)

Neuvoston yhteinen kanta

Tarkistus

 

8 a. Erityinen huolellisuus direktiivin 2000/60/EY 6 ja 7 artiklan mukaisesti perustetuilla suojelualueilla.

Perustelu

Vesipuitedirektiivissä säädetty pintavesien ja pohjavesien erityissuojelu ja vedestä suoraan riippuvien elinympäristöjen ja lajien sekä juomavesimuodostumien suojeleminen edellyttää erityistä suojelua ja huolenpitoa. Esitetään uudelleen ensimmäisen käsittelyn tarkistus 117.

(1)

Hyväksytyt tekstit, 23.10.2007, P6_TA(2007)0444.


ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskeva puitedirektiivi

Viiteasiakirjat

06124/5/2008 – C6-0323/2008 – 2006/0132(COD)

EP:n 1. käsittely (pvä) – P-numero

23.10.2007                     T6-0444/2007

Komission ehdotus

COM(2006)0373 - C6-0246/2006

Yhteisestä kannasta ilmoitettu täysistunnossa (pvä)

25.9.2008

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

25.9.2008

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Christa Klaß

3.10.2006

 

 

Valiokuntakäsittely

6.10.2008

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

5.11.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

58

3

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Adamos Adamou, Georgs Andrejevs, Margrete Auken, Liam Aylward, Pilar Ayuso, Irena Belohorská, Johannes Blokland, John Bowis, Frieda Brepoels, Hiltrud Breyer, Martin Callanan, Dorette Corbey, Magor Imre Csibi, Chris Davies, Avril Doyle, Mojca Drčar Murko, Edite Estrela, Anne Ferreira, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Satu Hassi, Gyula Hegyi, Jens Holm, Marie Anne Isler Béguin, Caroline Jackson, Christa Klaß, Urszula Krupa, Marios Matsakis, Linda McAvan, Roberto Musacchio, Riitta Myller, Péter Olajos, Miroslav Ouzký, Vladko Todorov Panayotov, Vittorio Prodi, Frédérique Ries, Dagmar Roth-Behrendt, Guido Sacconi, Daciana Octavia Sârbu, Amalia Sartori, Carl Schlyter, Horst Schnellhardt, Richard Seeber, Kathy Sinnott, Bogusław Sonik, María Sornosa Martínez, Antonios Trakatellis, Thomas Ulmer, Anja Weisgerber, Anders Wijkman, Glenis Willmott

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Bairbre de Brún, Milan Gaľa, Genowefa Grabowska, Erna Hennicot-Schoepges, Anne Laperrouze, Johannes Lebech, Caroline Lucas, Miroslav Mikolášik, Robert Sturdy, Marianne Thyssen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Reino Paasilinna, Britta Thomsen

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

12.11.2008

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö