MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Korean tasavallan hallituksen ja Euroopan yhteisön sopimuksen tekemisestä kilpailunvastaista toimintaa koskevasta yhteistyöstä

18.11.2008 - (SEC(2007)1731 – C6‑0398/2008 – 2008/0004(CNS)) - *

Kansainvälisen kaupan valiokunta
Esittelijä: David Martin

Menettely : 2008/0004(CNS)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A6-0452/2008
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A6-0452/2008
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Korean tasavallan hallituksen ja Euroopan yhteisön sopimuksen tekemisestä kilpailunvastaista toimintaa koskevasta yhteistyöstä

(SEC(2007)1731 – C6‑0398/2008 – 2008/0004(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (SEC(2007)1731),

–   ottaa huomioon Korean tasavallan hallituksen ja Euroopan yhteisön sopimuksen tekemisestä kilpailunvastaista toimintaa koskevasta yhteistyöstä,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 83 artiklan ja 308 artiklan,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0398/2008),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon (A6‑0452/2008),

1.  hyväksyy ehdotuksen neuvoston päätökseksi sellaisena kuin se on tarkistettuna ja hyväksyy sopimuksen tekemisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Korean tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

Tarkistus  1

Ehdotus neuvoston päätökseksi – muutossäädös

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

2 a. Koska kilpailulainsäädännön vastavuoroinen tunnustaminen Euroopan yhteisön ja Etelä-Korean kesken on tehokkain tapa puuttua kilpailunvastaiseen toimintaan, kaupan suojakeinoja olisi käytettävä osapuolten välillä mahdollisimman vähän;

Perustelu

EU ja Etelä-Korea ovat päättäneet vastavuoroisesti tunnustaa toistensa kilpailulait, jotka ovat tehokas keino puuttua kilpailunvastaiseen toimintaan. Koska kaupan suojakeinoja käytetään kilpailunvastaisen toiminnan torjumiseen silloin, kun kilpailulakeja ei ole tai kun niitä ei ole vastavuoroisesti tunnustettu, yhteistyösopimuksen voimaantulon olisi merkittävä sitä, että EU ja Etelä-Korea tunnustavat toinen toistensa lait ja viranomaiset, jotta kaupan suojakeinot käyvät tarpeettomiksi osapuolten välisissä suhteissa.

Tarkistus  2

Ehdotus neuvoston päätökseksi – muutossäädös

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a) Tätä sopimusta käsiteltäessä on otettava huomioon Euroopan yhteisön ja Korean tasavallan väliset voimassa olevat sopimukset sekä parhaillaan neuvoteltavat sopimukset, ja erityisesti mahdollista vapaakauppasopimusta koskevat neuvottelut.

Perustelu

Kuten parlamentti 13. joulukuuta 2007[1] antamassaan EU:n ja Korean välisiä kauppasuhteita koskevassa päätöslauselmassa totesi, laaja-alaisesta, kunnianhimoisesta ja tasapuolisesta sopimuksesta olisi merkittävästi etua kummallekin osapuolelle. Samalla on tärkeää, että tämä sopimus, jolla on tarkoitus torjua kilpailunvastaisia käytäntöjä, on osa laajaa ja tasapuolista EU:n ja Korean välistä sopimuspakettia, jonka olisi katettava myös muun muassa sosiaali- ja ympäristönormien kehittämiseksi tehtävä yhteistyö.

PERUSTELUT

Korean ja EU:n välinen kilpailusopimus

Komission kilpailun pääosasto ja Korean kilpailuvirasto allekirjoittivat lokakuussa 2004 yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla aloitettiin jäsennelty vuoropuhelu. Alustavat keskustelut EU:n ja Korean tasavallan välisestä virallisesta kilpailusopimuksesta alkoivat kesäkuussa 2006. Sopimus tehtiin vuoden 2008 alussa ja määräys sen salassapidosta kumottiin 18. helmikuuta, vaikka tekstiin on edelleen tehty muutoksia. Samankaltaisia sopimuksia on jo tehty Yhdysvaltojen (allekirjoitettu vuonna 1991), Kanadan (1999) ja Japanin (2003) kanssa.

Sopimuksen tarkoituksena on tehostaa kilpailulainsäädännön täytäntöönpanoa edistämällä osapuolten kilpailuviranomaisten välistä yhteistyötä ja vähentämällä konfliktien todennäköisyyttä. Sopimuksessa määrätään, että kilpailuviranomaiset ilmoittavat toisilleen täytäntöönpanotoimista, jotka voivat vaikuttaa toisen osapuolen etuihin; lisäksi siinä määrätään keskinäisestä avunannosta, mukaan lukien osapuolten mahdollisuus pyytää toista osapuolta toteuttamaan täytäntöönpanotoimia, sekä täytäntöönpanotoimien koordinoinnista ja tietojenvaihdosta. Lisäksi määrätään luottamuksellisuutta koskevista toimista.

Kilpailusopimukset

Koska kansainvälinen kauppa on vuosikymmenien ajan kasvanut huomattavasti nopeammin kuin bruttokansantulo ja koska ulkomaiset suorat investoinnit ovat myös lisääntyneet nopeasti, kansantaloudet nivoutuvat yhä suuremmassa määrin toisiinsa.

Nämä yhä tiiviimmät yhteydet ovat toki tervetulleita, mutta ne lisäävät myös todennäköisyyttä, että kilpailunvastaiset käytännöt vaikuttavat useampiin kuin yksiin markkinoihin ja että yhden kilpailuviranomaisen toiminta voi vaikuttaa myös toisiin viranomaisiin. Viranomaisten välisen tehokkaan tietojenvaihdon varmistaminen siten, että samalla säilytetään vaadittu luottamuksellisuuden taso, on siksi erittäin tarpeellista.

Koska kartelleissa on usein mukana kansainvälisesti toimivia yrityksiä ja koska yritysfuusioiden kansainvälinen ulottuvuus vahvistuu globalisaation ja ulkomaisten investointien lisääntyessä, kilpailuviranomaisten on tehtävä yhteistyötä varmistaakseen julkisten etujen suojelu ja mahdollistaakseen sen, että kansalliset viranomaiset voivat torjua maantieteellisesti laajalle levinneitä kilpailunvastaisia toimia. Selkeämmät kansainväliset standardit olisivat myös hyödyksi yhtiöille, jotka toimivat useissa eri yrityksissä, ja ne lisäisivät niiden yritysten luottamusta, jotka pelkäävät kilpailuasemaansa heikennettävän epäoikeudenmukaisella tavalla.

Korea on EU:n neljänneksi suurin Euroopan ulkopuolinen kauppakumppani ja EU on Korean suurin ulkomainen investoija. Koska tästä kumppanuudesta on tulossa merkittävämpi, olisi asianmukaista sisällyttää Korea niiden kolmen muun kumppanin joukkoon, joiden kanssa EU:lla on sopimuksia kilpailunvastaista toimintaa koskevasta yhteistyöstä.

Tämäntyyppinen sopimus tarjoaa tosin tietenkin vain puitteet tehokkaalle yhteistyölle. Paljon riippuu siitä, miten sopimuksen määräykset pannaan täytäntöön käytännössä. On kuitenkin kohtuullista odottaa, että tiiviimmät yhteydet ja lisääntynyt tietojenvaihto auttavat luomaan korkeatasoisen keskinäisen avunannon edellyttämän luottamuksen.

Ottaen huomioon EU:n ja Aasian välisten kauppasuhteiden kasvavan merkityksen olisi harkittava yhteyksien lisäämistä muihin merkittäviin, nopeasti kasvaviin kansantalouksiin, kuten Intiaan, sekä Sveitsin kaltaisiin EU:n naapurimaihin. Tässä yhteydessä on paikallaan todeta, että Yhdysvalloilla on kilpailusopimuksia Australian, Brasilian, Kanadan, Israelin, Japanin ja Meksikon sekä Euroopan yhteisön kanssa.

Muut EU:n ja Korean väliset sopimukset

Parlamentti on jo antanut laajan tukensa Korean kanssa tehtävälle vapaakauppasopimukselle ja vaatinut samalla, että tällaisen sopimuksen on oltava kunnianhimoinen ja korkeatasoinen ja että siinä on sovittava merkittävämmistä asioista kuin tullimaksujen alentamisesta. Seitsemännen neuvottelukierroksen aikana, joka käytiin 12.–15. maaliskuuta 2008, sovittiin, että seuraava neuvottelukierros olisi viimeinen.

Vaikka neuvottelujen päättyminen olisi tervetullutta, erityisesti ottaen huomioon muissa kahdenvälisissä tai alueiden välisissä kauppaneuvotteluissa ilmenneet ongelmat, parlamentti pitäytyy edelleen kannassaan, että sopimuksen sisältö on tärkeämpi kuin keinotekoisesti vahvistetun määräajan noudattaminen.

Laajemman sopimuksen kilpailulausekkeiden olisi oltava johdonmukaisia erityisen kilpailusopimuksen lausekkeiden kanssa ja tuettava niitä. Jotta poliittiset päättäjät ja suuri yleisö hyväksyisivät sopimuksen sekä Koreassa että EU:ssa, on tärkeää, että markkinoillepääsyn helpottamista koskevat kunnianhimoiset tavoitteet mukautetaan yhtä kunnianhimoisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin.

On myös muistettava, että perimmäinen tavoite on sovittujen sosiaali- ja ympäristönormien täytäntöönpano. Tämä merkitsee, että kestävää kehitystä koskevaan lukuun olisi sisällytettävä tehokkaita täytäntöönpanomekanismeja. Kaupan ja kestävän kehityksen foorumilla, joka koostuisi työntekijöiden ja työnantajien järjestöjen sekä kansalaisjärjestöjen edustajista, olisi merkittävä rooli sen varmistamisessa, että markkinoiden avaamiseen yhdistetään sosiaali- ja ympäristönormien tason nostaminen. Jotta varmistettaisiin, että tällainen foorumi ei ole pelkkä keskustelukerho, olisi perustettava mekanismi, jonka avulla tunnustetut EU:n tai Korean työntekijä- tai työnantajajärjestöt voivat esittää toimintapyyntöjä. Pyynnöt olisi käsiteltävä ja niihin olisi vastattava tietyn ajan kuluessa, jolloin olisi mahdollisuus jatkuvaan seurantaan ja uudelleentarkasteluun, niiden toimijoiden painostamiseksi, jotka loukkaavat työntekijöiden oikeuksia tai rikkovat ympäristönormeja.

Kaupan pääosasto on neuvotteluja koskevissa lehdistötiedotteissa muiden arkaluontoisten aiheiden, kuten muun muassa elektroniikka- ja autoteollisuuden normien ja sertifikaattien sekä Korean eri palvelualojen vapauttamisen, ohella painottanut teollisuustuotteiden tullimaksujen vapauttamista. Vaikka nämä kysymykset ovat luonnollisesti tärkeitä ja niillä voi olla merkittäviä vaikutuksia eurooppalaisiin yrityksiin ja työntekijöihin, markkinoillepääsy on vain yksi osa onnistunutta sopimusta. Komission on pyrittävä yhtä innokkaasti edistämään sellaisia ei-kaupallisia näkökohtia, jotka vaikuttavat suoraan Euroopan ja Korean kansalaisten työ- ja elinoloihin.

Vaikka näyttäisi siltä, että nämä seikat eivät kuulu kilpailunvastaista toimintaa koskevasta yhteistyöstä tehtävään sopimukseen, niillä on merkitystä, kun sopimus nähdään osana Euroopan unionin ja Korean välisen yhteistyön puitteita, joiden tarkoituksena on varmistaa julkisten poliittisten tavoitteiden tehokas edistäminen. Tässä yhteydessä on täysin paikallaan pitää kilpailusopimuksen tekemistä tervetulleena, samalla kun komissiota kehotetaan panostamaan yhtä paljon sosiaali- ja ympäristökysymyksiä koskevien sopimusten edistämiseen, koska nämä kysymykset koskevat suoraan EU:n ja Korean kansalaisia.

talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (8.10.2008)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Korean tasavallan hallituksen ja Euroopan yhteisön sopimuksen tekemisestä kilpailunvastaista toimintaa koskevasta yhteistyöstä
(SEC(2007)1731 – C6-0398/2008(CNS) – 2008/0004(CNS))

Valmistelija: Gunnar Hökmark

LYHYET PERUSTELUT

Tammikuun puolivälissä Euroopan komissio esitti ehdotuksen neuvoston päätökseksi EY:n ja Korean yhteistyösopimuksesta. Perustamissopimuksen 83 artiklan mukaan parlamenttia on kuultava ehdotuksesta.

Sopimus on osa kilpailunvastaista toimintaa koskevasta kansainvälisestä yhteistyöstä tehtävien neuvoston päätösten sarjaa. Tähän mennessä virallisia hallitusten välisiä sopimuksia on tehty Yhdysvaltojen (allekirjoitettu vuonna 1991), Kanadan (1999) ja Japanin (2003) kanssa. EY on lisäksi tehnyt niin kutsuttuja viranomaisten välisiä järjestelyjä, jotka tarjoavat osapuolille mahdollisuuden luoda tiiviimmät ja säännöllisemmät yhteydet. Kilpailun pääosaston ja Korean kilpailuviraston solmima yhteisymmärryspöytäkirja on hyvä esimerkki tämän tyyppisestä sopimuksesta.

TAUSTA:

Käsiteltävänä oleva ehdotus Korean tasavallan hallituksen ja Euroopan yhteisön sopimuksen tekemisestä kilpailunvastaista toimintaa koskevasta yhteistyöstä ilmaisee molempien osapuolten näkemyksen: että maailman taloudet lähentyvät jatkuvasti toisiaan ja ovat tulossa yhä enemmän toisistaan riippuvaisiksi. Mikrotalouden tasolla yritysten toiminta on yhä kansainvälisempää. Aasian maiden ja EU:n jäsenvaltioiden välisen kaupan volyymit ovat moninkertaistuneet viime vuosien aikana. Tätä taustaa vasten molemmat osapuolet, EY ja Korean hallitus, ovat yhtä mieltä siitä, että kilpailulainsäädäntö on erittäin tärkeä niiden markkinoiden tehokkaan toiminnan sekä Euroopan ja Korean kuluttajien taloudellisen hyvinvoinnin kannalta.

Ehdotetulla sopimuksella pyritään vahvistamaan molempien osapuolten kilpailulainsäädäntöä edistämällä EY:n ja Korean kilpailuviranomaisten välistä yhteistyötä ja yhteensovittamista sekä välttämään, tai ainakin vähentämään, mahdollisten konfliktien todennäköisyyttä.

Tiivistäen voidaan sanoa, että sopimuksen keskeiset määräykset ovat seuraavat:

–   ilmoittaminen (2 artikla)

–   täytäntöönpanoa koskeva yhteistyö (3 artikla)

–   täytäntöönpanotoimien koordinointi (4 artikla)

–   konfliktien välttäminen/passiivinen kansainvälinen kohteliaisuus (5 artikla)

–   aktiivinen kansainvälinen kohteliaisuus (6 artikla)

–   luottamuksellisuus (7 artikla)

–   kokoukset (8 artikla).

VALMISTELIJAN ARVIO:

Globaalistuminen ja kilpailun paine epäilemättä lisääntyvät lähivuosina. Kilpailusääntöjen täytäntöönpanijoiden välisen tehokkaan yhteistyön merkitys näin ollen kasvaa vielä nopeammassa tahdissa.

Niinpä valmistelija pitää ehdottomasti myönteisenä tätä ehdotusta neuvoston päätökseksi Korean tasavallan hallituksen ja Euroopan yhteisön sopimuksen tekemisestä. Ehdotus on sopusoinnussa Euroopan parlamentin useissa päätöslauselmissaan ilmaiseman toivomuksen kanssa, että kolmansien maiden ulottuvuus sisällytettäisiin Euroopan kilpailuoikeuden soveltamiseen.

Itse asiassa puhtaasti kansallinen tai alueellinenkaan lähestymistapa kilpailupolitiikkaan ei vastaisi tämän päivän liiketoiminnan realiteetteja. Jos yritykset esimerkiksi perustavat kansainvälisiä kartelleja, ja nämä kartellit operoivat kansainvälisesti, elintärkeäksi asiaksi muodostuu se, että kilpailuviranomaiset vastaavat tähän asianmukaisella tavalla. Näin tehdäkseen niiden on oltava toisiinsa yhteydessä tutkinnan varhaisessa vaiheessa, jotta ne voivat koordinoida täytäntöönpanotoimiaan ja vaihtaa tietoja. Jos rajojen ylitse toimivat kilpailuviranomaiset tekevät täysitehoista yhteistyötä, on mahdollista luoda merkittävä ja tehokas este kilpailunvastaisille kansainvälisille liittoutumille.

Lisäksi tavoitteena on oltava, että molemmat osapuolet kohtelevat samoja yrityksiä ja samoja kilpailulainsäädäntöä koskevia kysymyksiä mahdollisimman yhtäläisellä tavalla, jolloin vähennetään sitä riskiä, että yritykset hyödyntävät lainsäädännön eroja, sekä sellaisen toiminnan esiintymisen riskiä, jolla pyritään heikentämään kilpailua kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Kansainvälisen yhteistyön tiellä on kuitenkin moninaisia esteitä: Oikeusjärjestelmien toimintatavoissa on eroja, jotkin niistä keskittyvät siviilioikeuteen, toiset taas rikosoikeuteen. Vastassamme on erilaisia täytäntöönpanoa koskevia vakiintuneita toimintatapoja, joissa saatetaan keskittyä täytäntöönpanoon pikemminkin julkisella kuin yksityisellä sektorilla, ja lisäksi käytössä on erilaisia lähestymistapoja toimintalinjojen laatimisessa, käytetään esimerkiksi yritysfuusioita koskevia tiukkoja sääntöjä tai sitä vastoin jälkikäteen suoritettavaa väärinkäytösten valvontaa.

Näitä rakenteellisia vaikeuksia ei voida välttää tai voittaa kilpailuviranomaisten yhteistyön avulla. Näin ollen on suhtauduttava realistisesti tällaisten yhteistyösopimusten mahdollisiin myönteisiin vaikutuksiin. Kilpailuvirastot voivat varmasti yrittää minimoida niiden kielteisen vaikutuksen kansainvälisen yhteistyön kautta, mutta niillä on tätä tehdessään vastassaan tiettyjä rajoituksia.

Tämän sopimuksen jälkeen olisi näin ollen tehtävä muitakin kauppasopimuksia, joilla poistetaan tarpeettomat kaupan ja investointien esteet ja siten lisätään poliittisten sopimusten ja yhteisten sääntöjen pohjalta tapahtuvaa kilpailua. Molempien osapuolten olisi pyrittävä tekemään tällaisista poliittisista sopimuksista monenvälisiä ratkaisuja, joissa on mukana useampia maita, ja lisäämään eri yritysten yhtäläisen kohtelun uskottavuutta. Laajemmasta näkökulmasta valmistelijanne korostaa monenvälisten kauppa- ja kilpailusääntöjen merkitystä vapaiden ja avoimien rajat ylittävien markkinoiden luomisessa.

******

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa esittämään komission ehdotuksen hyväksymistä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Korean tasavallan ja EY:n välinen sopimus kilpailunvastaista toimintaa koskevasta yhteistyöstä

Viiteasiakirjat

SEC(2007)1731 – 2008/0004(CNS)

Asiasta vastaava valiokunta

INTA

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Gunnar Hökmark

22.4.2008

 

 

Valiokuntakäsittely

9.9.2008

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

7.10.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Mariela Velichkova Baeva, Pervenche Berès, Sebastian Valentin Bodu, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Jonathan Evans, Elisa Ferreira, José Manuel García-Margallo y Marfil, Sophia in ‘t Veld, Wolf Klinz, Astrid Lulling, John Purvis, Alexander Radwan, Bernhard Rapkay, Antolín Sánchez Presedo, Margarita Starkevičiūtė, Ivo Strejček

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Katerina Batzeli, Bilyana Ilieva Raeva

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Korean tasavallan ja EY:n välinen sopimus kilpailunvastaista toimintaa koskevasta yhteistyöstä

Viiteasiakirjat

SEC(2007)1731 – C6-0398/2008 – 2008/0004(CNS)

EP:n kuuleminen (pvä)

13.11.2008

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

INTA

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

David Martin

26.3.2008

 

 

Valiokuntakäsittely

23.6.2008

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

5.11.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

26

2

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Kader Arif, Daniel Caspary, Christofer Fjellner, Béla Glattfelder, Ignasi Guardans Cambó, Jacky Hénin, Caroline Lucas, Erika Mann, Helmuth Markov, David Martin, Vural Öger, Georgios Papastamkos, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Tokia Saïfi, Peter Šťastný, Gianluca Susta, Daniel Varela Suanzes-Carpegna, Iuliu Winkler, Corien Wortmann-Kool

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jean-Pierre Audy, Bastiaan Belder, Ole Christensen, Albert Deß, Eugenijus Maldeikis, Javier Moreno Sánchez, Sirpa Pietikäinen, Zbigniew Zaleski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Sepp Kusstatscher, Roselyne Lefrançois, Michel Teychenné