Menettely : 2008/2102(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0455/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0455/2008

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 18/12/2008 - 6.10
CRE 18/12/2008 - 6.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0625

MIETINTÖ     
PDF 156kWORD 101k
20.11.2008
PE 409.772v03-00 A6-0455/2008

tiedosta, luovuudesta ja innovoinnista elinikäisen oppimisen ansiosta - Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpano

(2008/2102(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Esittelijä: Ljudmila Novak

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

tiedosta, luovuudesta ja innovoinnista elinikäisen oppimisen ansiosta - Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpano

(2008/2102(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 149 ja 150 artiklan,

–   ottaa huomioon komission 12. marraskuuta 2007 antaman tiedonannon "Tietoa, luovuutta ja innovointia elinikäisen oppimisen ansiosta – Luonnos Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanon edistymistä koskevaksi neuvoston ja komission yhteiseksi raportiksi vuonna 2008" (KOM(2007)0703) sekä siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan SEC(2007)1484,

–   ottaa huomioon yksityiskohtaisen työohjelman, joka koskee Euroopan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien(1) tavoitteiden seurantaa, ja yhteiset väliaikaraportit sen täytäntöönpanon edistymisestä,

–   ottaa huomioon neuvoston 15. marraskuuta 2007 antaman päätöslauselman koulutuksesta Lissabonin strategian avaintekijänä(2),

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 15. marraskuuta 2006 tekemän päätöksen 2006/1720/EY elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisesta(3),

–   ottaa huomioon neuvoston 15. marraskuuta 2007 antaman päätöslauselman uusista taidoista uusia työpaikkoja varten(4),

–   ottaa huomioon komission yksiköiden 28. elokuuta 2007 antaman valmisteluasiakirjan SEC(2007) 1098 ”Towards more knowledge-based policy and practice in education and training” (Tavoitteena enemmän tietoon perustuva politiikka ja käytäntö koulutusalalla),

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 23. huhtikuuta 2008 antaman suosituksen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi(5),

–   ottaa huomioon eurooppalaisen yhteistyön jatkamisesta korkea-asteen koulutuksen laadun varmistamisessa 15. helmikuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen,

–   ottaa huomioon liikkuvuutta koskevan eurooppalaisen laatuperuskirjan(6),

–   ottaa huomioon 13. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman urheilun asemasta koulutuksessa(7),

–   ottaa huomioon 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen elinikäisen oppimisen avaintaidoista(8),

–   ottaa huomioon 16. tammikuuta 2008 antamansa päätöslauselman aikuiskoulutuksesta: Oppia ikä kaikki(9),

–   ottaa huomioon 23. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman Bolognan prosessista ja opiskelijoiden liikkuvuudesta(10),

–   ottaa huomioon 23. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman opettajankoulutuksen laadun parantamisesta(11),

–   ottaa huomioon 13. ja 14. maaliskuuta 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A6-0455/2008),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni pyrkii olemaan vuoteen 2010 mennessä maailman johtaja koulutusjärjestelmien laadussa ja että nämä järjestelmät ovat elintärkeitä Lissabonin prosessin edistyksen jatkumiselle,

B. toteaa, että yliopistojen autonomian ja vastuuvelvollisuuden lisäämisessä ja niille tämän prosessin yhteydessä annettavaa tukea on vahvistettava,

C.  ottaa huomioon, että koulutusjärjestelmien olisi tarjottava yhtäläiset mahdollisuudet naisille ja miehille,

D.  ottaa huomioon, että tasa-arvonäkökulman sisällyttäminen koulutuspolitiikkaan on välttämätöntä Lissabonin strategian onnistumisen kannalta, sillä yksi sen tavoitteista on puuttua naisten ja miesten väliseen epätasa-arvoon Euroopan työmarkkinoilla ja erityisesti saavuttaa naisten 60 prosentin työllisyysaste vuoteen 2010 mennessä,

E.   katsoo, että jäsenvaltioiden on yhteistyön ja hyvien käytäntöjen vaihdon kautta toteutettava kansallisten koulutusjärjestelmiensä uudistus,

F.   katsoo, että Euroopan parlamentin ja neuvoston sopimat johdonmukaiset ja kattavat elinikäisen oppimisen strategiat ja välineet olisi toteutettava yhtenäisesti Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi ja osaamiskolmion vahvistamiseksi,

G.  katsoo, että Eurooppa tarvitsee korkeampia osaamistasoja ja että luovuutta ja innovaatiota olisi edistettävä koulutuksen kaikilla tasoilla,

H.  katsoo, että olisi tehtävä järjestelyjä tulevia osaamistarpeita varten ympäristön ja yhteiskunnan aloilla esimerkiksi asettamalla ilmastonmuutos- ja muut ympäristökysymykset poikkialaisiksi aiheeksi kaikissa oppimismuodoissa,

I.    katsoo, että opintosuunnitelman olisi tuettava opiskelijan henkilökohtaista kehitystä niin, että siihen sisältyy ihmisoikeuksien ja eurooppalaisten arvojen opetus,

J.    katsoo, että koulutusjärjestelmien laatua ja tehokkuutta sekä niiden saatavuutta kansalaisille olisi pidettävä tärkeinä poliittisina tavoitteina Euroopan tasolla,

K.  katsoo, että koulutuksessa on aina huomioitava paikalliset ja alueelliset mahdollisuudet, ominaispiirteet ja tarpeet,

1.  pitää tervetulleena edellä mainittua komission 12.marraskuuta 2007 antamaa tiedonantoa ja sen raportoimaa edistystä;

2.   panee merkille, että koulutuksen alan toimia pitäisi tukea johdonmukaisesti sosioekonomisilla täydentävillä toimenpiteillä Euroopan kansalaisten yleisten elinstandardien parantamiseksi;

3.   painottaa, että maahanmuuttajat ja vähemmistöt (etenkin romanit) on integroitava ja että on työskenneltävä erityistarpeita omaavien ryhmien (ensi kädessä naisten, vammaisten ja vanhusten) osallistamiseksi koulutuksen kaikille tasoille ja alueille; katsoo, että maahanmuuttajille olisi tarjottava lisätukea samaan aikaan kun koulutetun henkilökunnan, joka kuuluu samaan vähemmistöön tai ainakin puhuu heidän kotikieltään, olisi avustettava etnisiä vähemmistöjä ja romaneja;

4.   korostaa urheilun merkitystä koulutuksessa ja tarvetta kiinnittää erityishuomiota urheiluun esimerkiksi tehostamalla liikuntaopetuksen ja urheilun tarjontaa esiasteen, perusasteen ja toisen asteen koulutuksessa; vaatii, että opetussuunnitelmassa on viikoittain vähintään kolme tuntia liikuntaa ja että kouluja tuetaan, jotta ne voisivat mahdollisuuksien mukaan ylittää tämän säädetyn vähimmäismäärän;

5.   korostaa perheiden ja sosiaalisen ympäristön tärkeää roolia koulutuksen kaikissa näkökohdissa;

6.   toteaa, että koulutus on olennaisen tärkeää sekä naisten että miesten sosiaaliselle ja henkilökohtaiselle kehitykselle; korostaa sen vuoksi, että on tärkeää vahvistaa koulutusta naisten ja miesten tasa-arvon edistämistä koskevan tavoitteen kannalta olennaisen tärkeänä tukipaaluna;

7.   pahoittelee, että koulutusjärjestelmät eivät enempää rohkaise naisia suuntautumaan sellaisille ammatti- ja koulutusaloille, joilla miehet ovat perinteisesti olleet yliedustettuina, ja päinvastoin; suhtautuu myönteisesti sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin ja kehottaa jäsenvaltioita käynnistämään ohjelmia, joiden tavoitteena on tarjota naisille mahdollisimman monipuolista ammatillista ohjausta sekä tukea työmarkkinoilla;

8.   korostaa, että laadukkaaseen elinikäiseen koulutukseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa naisten ja miesten mahdollisuuksien välillä tällä hetkellä ilmenevä epätasa-arvoisuus on erityisen kouriintuntuvaa saarilla ja maantieteellisesti ja sosiaalisesti epäsuotuisassa asemassa olevilla alueilla; kehottaa näin ollen tehostamaan koulutusaloitteiden edistämistä aluepolitiikan puitteissa;

9.   toteaa, että naisten osuus on edelleen vähäinen tietyillä koulutusaloilla kaikilla tasoilla, myös tutkimusalalla; tukee sen vuoksi konkreettisia ja myönteisiä toimia tilanteen korjaamiseksi;

10. huomauttaa, että opiskelunsa keskeyttäneet opiskelijat, erityisesti nuoret äidit, saattavat kohdata syrjintää, ja kehottaa entistä joustavampaan lähestymistapaan, jotta opintojen tai koulutuksen jatkaminen lapsen syntymän jälkeen sekä opintojen yhteensovittaminen ammatillisen ja perhe-elämän kanssa helpottuisivat;

11. toteaa, että opintosuunnitelmien ja opetuksen laatua on parannettava yleisesti, opettajien sosiaaliturvaa on parannettava ja erityistä huomiota on kiinnitettävä opettajien jatkokoulutukseen ja liikkuvuuteen;

12. painottaa, että medialukutaitoa ja tieto- ja viestintätekniikan tietämystä olisi edistettävä voimakkaasti ja suosittelee, että mediakasvatus olisi kiinteä osa opetussuunnitelmaa kaikilla opetustasoilla ja että opettajille tarjotaan pakollisia mediaopetukseen liittyviä oppijaksoja;

13. huomauttaa, että siirtymistä eri koulutusjärjestelmien ja virallisen ja epävirallisen oppimisen sekä arkioppimisen välillä on helpotettava;

14. vaatii neuvostoa seuraamaan kunkin jäsenvaltion antaman Eurooppa-koulutuksen ja opintopolitiikkojen käytännön täytäntöönpanoa; katsoo, että kansallisten hallitusten olisi asetettava kansalliset tavoitteet tällä alalla avoimella tavalla ja otettava käyttöön asianmukaista lainsäädäntöä ja asianmukaisia toimenpiteitä eurooppalaisten standardien saavuttamisen varmistamiseksi ja erityisesti, jotta voidaan taata EU:n tasolla hyväksyttyjen välineiden soveltaminen, esimerkkeinä suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista, eurooppalainen tutkintojen viitekehys ja Europassi;

Esiasteen koulutus

15. korostaa, että on osoitettava entistä enemmän varoja liittyviin materiaalisiin ehtoihin ja tiloihin sekä kasvattajien jatkuvaan koulutukseen, jotta voidaan nostaa esikouluopetuksen tasoa, ja kohdennettava enemmän varoja investointeihin; toteaa, että korkealaatuisen esikouluopetuksen saanti on hyvä tapa taata kaikkien lasten ja erityisesti epäsuotuisissa oloissa elävien ja vähemmistöihin kuuluvien lasten mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen;

16. pitää tärkeänä, että lasten perustaidot kehittyvät, he oppivat äidinkieltään tai asuinmaansa kieltään ja saavat luku- ja kirjoitustaidon mahdollisimman pian;

17. uskoo, että toisen kielen oppiminen olisi aloitettava tässä varhaisessa vaiheessa, mutta varhaislapsuudessa kieliä tulisi oppia leikkien ja ilman suorituspakkoa;

18. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita saattamaan esiasteen koulutuksen pakolliseksi;

Perusasteen ja toisen asteen koulutus

19. korostaa, että on kiinnitettävä erityishuomiota yksilöihin, jotka voisivat muutoin jättäytyä koulutuksesta myöhemmässä vaiheessa; uskoo, että olisi hyväksyttävä erityisiä ohjelmia ja toimenpiteitä koulunsa keskeyttävien määrän vähentämiseksi ja että tapauksissa, jolloin keskeyttämistä ei voida estää ja se jatkuu edelleen, kyseisiä yksilöitä olisi tuettava ja heille olisi annettava mahdollisuuksia integroitua uudelleen yhteiskuntaan ja saada sopivaa koulutusta;

20. painottaa, että perusasteen ja toisen asteen koulutuksen olisi tarjottava lapsille keinot ajatella itsenäisesti, luovasti ja innovatiivisesti ja että heistä olisi tehtävä kriittisesti tiedotusvälineisiin suhtautuvia ja itse ajattelevia kansalaisia;

21. pitää tärkeinä kunkin jäsenvaltion koulujen opetussuunnitelmia, joiden tulisi sisältää kursseja lasten luovuuden ja innovatiivisuuden tukemiseksi ja kehittämiseksi;

22. katsoo, että opintosuunnitelmia ja niiden sisältöä on päivitettävä jatkuvasti, jotta ne olisivat edelleen asianmukaisia, ja korostaa, että kaikkien jäsenvaltioiden on painotettava nykyistä enemmän opettajien koulutusta ja annettava sitä varten entistä enemmän varoja, jotta voidaan saavuttaa merkittävää kehitystä Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisessa työohjelman "Koulutus 2010" yhteydessä ja jotta voidaan tukea elinikäistä oppimista Euroopan unionissa;

23. on vakuuttunut, että lasten olisi opeteltava toista vierasta kieltä mahdollisimman varhain;

24. tukee voimakkaasti vieraiden kielten oppimista hyvin varhaisessa iässä ja kieliopintojen sisällyttämistä kaikkiin peruskoulun opetussuunnitelmiin; painottaa, että riittävät investoinnit vieraiden kielten opettajien palkkaamiseen ja koulutukseen ovat ehdottoman tärkeitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

25. katsoo, että opiskelijoiden henkilökohtaisten lahjojen, erityisvalmiuksien ja heillä luonnostaan olevien kykyjen kehittämisen on oltava tärkein tavoite tässä vaiheessa koulutusta; toteaa, että nämä valmiudet voivat myöhemmin olla työn ja työllisyyden pohjana;

26. tähdentää, että olisi kiinnitettävä erityishuomiota opiskelijoihin, jotka eivät ole hankkineet tai eivät hanki perustaitoja, samoin kuin erittäin lahjakkaisiin opiskelijoihin, jotta he voivat kehittää keskimääräistä suurempia kykyjään ja lahjojaan edelleen mahdollisimman hyvin;

27. suosittaa, että jäsenvaltiot parantavat huomattavasti opettajien akateemisia ja ammatillisia tutkintoja sekä heidän ammatillista opetustaan ja eliniän kestävää oppimista;

28. tukee voimakkaasti opettajien jatkuvan ja johdonmukaisen ammatillisen kehittämisen edistämistä koko heidän uransa ajan; suosittaa, että kaikilla opettajilla on säännöllisiä mahdollisuuksia parantaa ja päivittää taitojaan ja hankkia lisäpätevyyttä sekä parantaa pedagogista osaamistaan;

29. suosittelee, että opetussuunnitelmiin lisätään mahdollisimman nopeasti unionia koskevaa kansalaiskasvatusta, jotta parannettaisiin uuden sukupolven tietämystä eurooppalaisista arvoista liittyen eri teemoihin ja aloihin, kuten ihmisoikeuksiin, kulttuuriseen monimuotoisuuteen, suvaitsevaisuuteen, ympäristönsuojeluun, ilmastonmuutokseen jne.;

Ammatillinen koulutus

30. panee merkille, että ammatillisen koulutuksen laatua ja houkuttelevuutta on tehostettava;

31. huomauttaa, että ammatillinen koulutus olisi yhdistettävä paremmin ja integroitava johdonmukaisemmin Euroopan ja kansallisiin talouksiin, jotta koulutus voidaan sovittaa paremmin työmarkkinoille;

32. vaatii tehostamaan merkittävästi opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta (ei ainoastaan maantieteellisesti vaan myös ammatillisen ja korkeamman koulutuksen välillä);

Korkea-asteen koulutus

33. katsoo, että yliopiston opintosuunnitelmia olisi nykyaikaistettava vastaamaan nykyisiä ja tulevia sosioekonomisia tarpeita;

34. suosittelee, että korkeammissa oppilaitoksissa kehitetään ensisijaisesti monitieteellisiä eli yksittäiset tieteenalat ylittäviä opinto-ohjelmia sellaisten asiantuntijoiden kouluttamiseksi, jotka pystyvät ratkaisemaan nykymaailman monimutkaisia ongelmia;

35. painottaa, että opiskelijoiden ja koululaisten kiinnostusta tekniikan, luonnontieteiden ja ympäristönsuojelun alan sisältöön ja opinto-ohjelmiin olisi lisättävä;

36. kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan tehokkaasti yliopistojen ja yritysten kumppanuuksia kanssa sekä myös monien muiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten sidosryhmien kanssa;

37. panee merkille, että eurooppalaisten korkeakoululaitosten välistä yhteistyötä on tehostettava huomattavasti ja että lisäksi tutkinnot olisi tehtävä mahdollisimman helpoiksi siirtää;

38. huomauttaa, että korkea-asteen opettajien ja luennoitsijoiden työpanosta on ajantasaistettava jatkuvasti ohjelmien, sisältöjen ja työmenetelmien suhteen;

39. ehdottaa, että Euroopan innovaatio- ja tutkimusinstituutti kytkettäisiin Bolognan prosessin ja otettaisiin huomioon Euroopan korkea-asteen koulutuksen uudistuskehyksessä;

40. suosittaa vahvasti, että jäsenvaltiot parantavat opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta, mukaan lukien liikkuvuutta maiden, ohjelmien ja opinalojen välillä; pitää tässä yhteydessä erittäin tärkeänä, että toteutetaan liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja, jotta voidaan luoda todellinen elinikäistä oppimista ja jatkokoulutusta koskeva eurooppalainen alue ja jotta voidaan tukea taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteistyötä;

Elinikäinen oppiminen

41. katsoo, että työantajia olisi kannustettava jatkuvasti koulutuksen järjestämiseen työntekijöilleen sekä tarjottava aloitteita, jotta heikosti koulutetut voivat osallistua elinikäisen oppimisen ohjelmiin;

42. panee merkille, että pitkäaikaistyöttömät naiset, ihmiset, joilla on erityisiä tarpeita, kasvatuskodeissa olleet ja entiset vangit olisi erityisesti otettava huomioon;

43. korostaa, että erityisesti naisia tulee kannustaa osallistumaan koulutukseen ja jatkokoulutukseen ja että tässä yhteydessä on tarjottava ja tuettava myös erityisiä ohjelmia, joilla edistetään naisten elinikäistä oppimista;

44. painottaa, että heikosti koulutettuja ja vanhempia työntekijöitä olisi erityisesti rohkaistava ja että on luotava kannustimia, joilla edistetään heidän osallistumistaan elinikäiseen oppimiseen liittyviin ohjelmiin;

45. vaatii, että aikuisopetuksen ja elinikäisen oppimisen ohjelmissa kiinnitetään erityistä huomiota työmarkkinoilla kaikkein epäedullisimmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin, erityisesti nuoriin, naisiin, varsinkin maaseutualueilla, sekä vanhuksiin;

46. kehottaa ottamaan huomioon, että naisille ja miehille suunnattu vanhemmuuskasvatus on olennaisen tärkeää ihmisten hyvinvoinnin, köyhyyden torjunnan ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta; toivoo näin ollen, että monialaisia elinikäisen koulutuksen ohjelmia sekä vanhemmuuskasvatuksen ohjaajien koulutusohjelmia otetaan käyttöön opetus- ja koulutusalalla;

47. korostaa, että elinikäisen oppimisen kautta hankituttujen tietojen ja tutkintojen olisi oltava paljon laajemmin ja helpommin tunnistettavissa ja että sitä varten on myös vaadittava myös eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ja Europassin toteuttamista elinikäistä oppimista tukevina välineinä;

48. katsoo, että sekä Euroopan että kansallisten viranomaisten olisi tarjottava enemmän varoja toimenpiteisiin, joilla edistetään liikkuvuutta elinikäisen oppimisen kaikissa vaiheissa;

49. vaatii, että liikkuvuutta koskeva peruskirja tunnustetaan ja sitä hyödynnetään ja että jäsenvaltiot panevat sen täytäntöön, ja kehottaa komissiota arvioimaan täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa;

50. vaatii, että kaikille perheellisille opiskelijoille ja työntekijöille olisi taattava mahdollisimman paljon sosiaalipalveluja ja tukitoimia (esimerkiksi lastenhoitoa);

51. uskoo, että vapaaehtoispalvelut olisi integroitava Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanoon ja tunnustettava samassa yhteydessä;

52. on vakuuttunut, että olisi tehostettava mielipiteiden vaihtoa ja vastavuoroista koulutusta eri ikäryhmien parissa;

53. tähdentää, että elinikäisen oppimisen ohjelmissa on tuettava yrittäjyyttä, millä mahdollistetaan, että kansalaiset perustavat pk-yrityksiä ja tyydytetään yhteiskunnan ja talouden tarpeet;

54. kiinnittää huomiota siihen, että edellä mainittujen tavoitteiden tukemiseksi olisi luotava elinikäistä oppimista koskevat opastuspalvelut ja kaikkien ikäryhmien oppijoille suunnattu tiedotus;

o

o o

55. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EYVL C 142, 14.6.2002, s. 1.

(2)

EUVL C 300, 12.12.2007, s. 1.

(3)

EUVL L 327, 24.11.2006, s. 45

(4)

EUVL C 290, 4.12.2007, s. 1.

(5)

EUVL C 111, 6.5.2008, s.1.

(6)

EUVL L 394, 30.12.2006, s. 5.

(7)

EUVL C 282 E, 6.11.2008, S. 131.

(8)

EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.

(9)

Hyväksytyt tekstit P6_TA(2008)0013.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0423.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P6 TA(2008)0422.


PERUSTELUT

Komission tiedonanto

Komission esitti marraskuussa 2007 tiedonannon "Tietoa, luovuutta ja innovointia elinikäisen oppimisen ansiosta"(1). Tässä asiakirjassa julkaistaan joka toinen vuosi komission ehdotus neuvoston ja komission kolmanneksi yhteiseksi edistymiskertomukseksi Koulutus 2010 -ohjelmasta. Sitä olisi pidettävä katsauksena tilanteesta, joka liittyy koulutusta koskevan koordinaation avoimeen menetelmään Lissabonin strategian tavoitteiden puitteissa.

Asiakirja koostuu raportista koulutuspolitiikkojen tilasta Euroopan tasolla, ja siinä kartoitetaan menestyksekkäitä ja epäonnistuneita kansallisia aloitteita tällä alalla. Tiedonannossa ei kuitenkaan anneta vain kuvaa tapahtuneesta edistyksestä ja kartoiteta aloja, joilla edistys on riittämätöntä, vaan siinä myös ehdotetaan toteutettavia toimenpiteitä lisäparannusten saamiseksi. Se on siksi myös poliittinen lausunto, ja sitä voidaan pitää tulevien vuosien etenemissuunnitelmana.

Tiedonanto perustuu jäsenvaltioiden kansallisiin raportteihin Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanosta (yksityiskohtainen analyysi näistä raporteista esitetään tukevassa työohjelmassa(2)) ja tilastotieteellisiin indikaattoreihin ja vertailuarvoihin.

Tilanne

Vaikka edistyminen ei ole yhdenmukaista (uudistuksen vauhdin pitäisi olla nopeampi ja jatkuva, ja voimakkaat toimet ovat yhä ehdottoman tärkeitä), seuraavilla aloilla on havaittu parannuksia viime vuosien aikana.

· Elinikäisen oppimisen strategiat ja tutkintojärjestelmät

a)  Useimmat maat kehittivät yksiselitteisiä strategioita tällä alalla yleensä sisällyttäen kattavan vision koulutuksesta ja johdonmukaisemman lähestymistavan siihen.

b)  Useimmissa jäsenvaltioissa on kehitetty kansallisia tutkintokehyksiä, mikä merkitsee oppimistuloksille uutta keskipistettä. Järjestelmät epävirallisen ja arkioppimisen validointiin on myös otettu käyttöön, vaikka ne kehittyvätkin hitaammin ja ovat vielä kokeiluasteella.

· Esiopetus: esiopetus tunnustetaan yhä enemmän uusissa lähestymistavoissa ja toimintalinjoissa, vaikka suurin osa siitä tapahtuu pilottihankkeiden kehyksessä. Suuri määrä maita panee täytäntöön uusia toimenpiteitä tällä alalla, mukaan lukien pakollinen status esikoulutuksen tietyille osille, opetussisällön tarkistus, opettajien valmiuksien parantaminen, laatuarviointi ja lisääntyneet investoinnin.

· Korkea-asteen koulutus: tarve eurooppalaiseen korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamiseen ja Bolognan uudistusten loppuun saattamisen tärkeys (esimerkiksi parantamalla yliopistojen hallintotapaa, rahoitusta ja houkuttelevuutta) käsitetään yhä enemmässä määrin olennaisen tärkeäksi. Yliopiston autonomia on edistynyt vakaasti ja uusia sidosryhmien osallistumismuotoja testataan. Lisäksi on otettu käyttöön välineitä stimuloimaan yksityisiä investointeja (kuten veroaloitteet ja -uudistukset, julkisten ja yksityisten kumppanuudet sekä yksityinen sponsorointi). Mitä tulee sukupuolten tasa-arvoon, monissa maissa naisyliopisto-opiskelijoiden määrä ylittää miesten määrän, kehitys, joka johtuu osittain yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevasta lainsäädännöstä.

· Koulutuksen merkitys kehyksessä, jossa ovat osaamisen kolmio, Lissabonin strategia ja EU:n politiikan konteksti sen laajimmassa merkityksessä koulutus ja taitojen kehittäminen on asetettu keskeiselle paikalla useimpien jäsenvaltioiden kansallisissa uudistusohjelmissa. Samaan aikaan on saatu aikaan huomattavaa edistystä kytkemällä rakennerahastojen avulla toimivat toimintaohjelmat Koulutus 2010 -työohjelman painopisteisiin sekä kehitetty eurooppalaisia viitevälineitä uudistusten tukemiseen, kuten suosituksia avainpätevyyksiksi, liikkumisen laadusta, laadunvarmistamisesta korkea-asteen koulutuksessa ja Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksestä.

Parannusta vaativat alat:

Yleensä ottaen raportissa on identifioitu kolme haastavaa alaa, jotka tarvitsevat erityishuomiota: alainen taitotaso, elinikäisen oppimisen strategiat ja osaamiskolmio (koulutus, tutkimus ja innovaatio). Konkreettisemmalla tasolla komission tiedonannossa identifioidaan tiettyjä puutteita ja tarpeita ja kehotetaan tiettyihin parannuksiin:

· Tarvitaan jatkuvaa toimintaa, parempaa levittämistä ja parannettuja investointeja johdonmukaisten elinikäisten oppimisstrategioiden täytäntöönpanemiseksi kytkemällä alakohtaiset toimintalinjat esikouluun, perusopetukseen, toisen asteen koulutukseen ja korkea-asteen koulutukseen, ammattikoulutukseen ja aikuiskoulutukseen.

· Koulutuksen julkiset menot ja yksityiset investoinnit siihen: myönteiset suuntaukset molemmilla aloilla loppuivat vuonna 2004, ja niiden tasot vaihtelevat yhä suunnattomasti maiden välillä.

· Koulun keskeyttäminen ja avaintaidot liian monet nuoret keskeyttävät koulun alemmalla toisella asteella, ja siksi ilman avaintaitoa ja -pätevyyksiä (esim. vieraat kielet tai lukeminen, joiden osalta tiedot osoittavat alaspäin menevää suuntausta suosituksessa eikä EU:n vertailuarvoa vuodelle 2010 saavuteta), jotka ovat ehdottoman tärkeitä heille tietoyhteiskuntaan osallistumista varten ja työttömyyden välttämiseksi.

· Erityistä huomiota on kiinnitettävä maahanmuuttajien, etnisten vähemmistöjen ja sosioekonomisesti heikossa asemassa olevien ryhmien yleensä heikompaan suoritukseen.

· Opettajakoulutus (lisääntynyt tarve uusille pätevyyksille, taidoille ja tehtäville, mikä liittyy osittain koulun kasvavaan autonomiaan), opetusammatin nostaminen ja opettajakoulutuksen jatkaminen, mukaan lukien elinikäinen oppiminen ja ammatillinen kehitys.

· Korkea-asteen koulutus:

a) yliopistojen avainroolin tehostaminen ei vain koulutuksessa ja opetuksessa vaan myös tutkimuksessa, innovaatiossa ja tiedon siirrossa;

b) julkisten ja etenkin yksityisten investointien yliopistoihin edistäminen;

c) yliopiston henkilökunnan ja johdon tukeminen yliopistojen kasvavan autonomian ja vastuun osalta.

· Aikuisten työntekijöiden, jotka ovat vanhempia, heikosti koulutettuja ja maahanmuuttajia, osallistumista elinikäiseen oppimiseen olisi erityisesti lisättävä (EU:n vertailuarvoa tällä alalla ei saavuteta).

· Ammattikoulutuksesta on tultava paljon houkuttelevampi ja asiaankuuluvampi työmarkkinoille. Jäsenvaltioiden olisi siksi varauduttava erityisiin taitoihin ja tutkintoihin, jotka ovat välttämättömiä Euroopan yhteiskunnalle ja taloudelle tulevina vuosina. Lisäksi ammattikoulutus olisi integroitava paljon paremmin muun koulutusjärjestelmän kanssa, ja sen laatua ei ole paitsi parannettava vaan se on myös taattava.

· Opiskelijoiden rajat ylittävää liikkuvuutta ei pitäisi mahdollista ainoastaan EU-ohjelmilla vaan myös kansallisilla toimilla. Ammattikoulutuksen ala vaatii erityistoimia liikkuvuuden lisäämiseksi.

Esittelijän huomautuksia

Tämän erityisen laajan komission asiakirjan yhteydessä esittelijä katsoo, että molemmat Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymät johdonmukaiset ja kattavat elinikäisen oppimisen strategiat ja välineet (kuten Eurooppalaisen tutkintojen viitekehys, Europass, avaintaitojen kehys ja suositukset liikkuvuudesta ja laadunvarmistus korkea-asteen koulutuksessa) olisi laitettava täytäntöön jatkuvasti kaikissa jäsenvaltioissa Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi sekä osaamiskolmion vahvistamiseksi ja epävirallisen oppimisen, arkioppimisen ja ammattitutkintojen tunnustamisen parantamiseksi. On myös edelleen puututtava horisontaalisiin kysymyksiin, kuten kieltenoppimiseen, Euroopan tarpeeseen korkeampiin taitotasoihin, kestävään kehitykseen sekä autonomian, luovuuden ja innovaation edistämiseen koulutuksen kaikilla tasoilla.

Toimintaa koulutuksen alalla olisi jatkuvasti tuettava sosioekonomisilla täydentävillä toimilla, kuten toimintalinjoilla, joilla parannetaan Euroopan kansalaisten yleisiä elinoloja ja integroidaan maahanmuuttajat ja vähemmistöt (etenkin romanit) ja otetaan osallisiksi erityistarpeita omaavat ryhmät (useimmiten vammaiset ja vanhemmat henkilöt). Lisäksi tarvitaan hyvin paljon aloitteita, joilla tehostetaan paitsi opiskelijoiden myös opettajien ja tutkijoiden liikkuvuutta. Urheilukysymykset olisi otettava erityisesti huomioon, ja niitä olisi tehostettava esikoulun, peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen ajan. Olisi myös korostettava perheiden roolia koulutuksen kaikissa näkökohdissa. Heidän tukensa opiskelijoille on ensiarvoisen tärkeää (erityisesti maahanmuuttajien ja vähemmistöjen parissa), ja perheellisille opiskelijoille ja työntekijöille tarvitaan paljon erilaisia sosiaalipalveluja.

Samaan aikaan kun opetusta ja sen laatua on parannettava yleisesti, paljon enemmän huomiota olisi kiinnitettävä opinto-ohjelmaan, jonka pitäisi tehokkaasti tukea opiskelijan persoonallisuuden kehitystä kokonaisuudessaan sekä opettaa häntä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja eurooppalaisia arvoja, kuten demokratiaa, monimuotoista kulttuuria, rauhaa ja sukupuolten tasa-arvoa. Koska yhteiskuntaa ja taloutta koskevat tulevat tarpeet on ennakoitava, avaintaidoille, kuten teknisille, tieteellisille ja lukutaidolle on annettava erityinen etusija, samalla kun tieto- ja viestintätekniikan taitoja ja medialukutaitoa olisi yleensä kannustettava erityisesti opettajien ja vanhempien henkilöiden parissa. Lisäksi olisi otettava huomioon ympäristöön liittyvät erityistaidot, esimerkiksi laajentamalla tehokasta koulutusta ympäristöasioista ja ilmastonmuutoksesta kaikkiin oppimisen muotoihin ja kehottamalla jäsenvaltioita tunnustamaan tarpeen työskennellä varhaisessa vaiheessa ympäristösuojelun hyväksi esikoulussa, peruskoulussa ja toisen asteen koulussa. Lisäksi on tärkeää helpottaa siirtymistä eri opetus- ja koulutusjärjestelmien välillä (koulut, ammattikoulutus, korkeakouluopetus) ja virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen oppimisen välillä.

Yleisemmällä tasolla koulutus on aina liitettävä paikallisiin ja alueellisiin mahdollisuuksiin, esimerkiksi siten, että se otetaan huomioon kehityssuunnitelmissa tai -strategioissa. Jos on totta, että Euroopan tasolla voidaan tehdä enemmän tällä laajalla alalla, on myös painotettava, että jäsenvaltioiden hallitusten olisi oltava paljon dynaamisemmassa roolissa Euroopan unionin niille jo antamien politiikkojen ja välineiden panemiseksi täytäntöön käytännössä, esimerkiksi asettamalle itselleen konkreettiset tavoitteet kansallisen koulutusohjelmansa uudistukselle.

Lopuksi esitän tiettyjä huomioita ja asetan erityisiä painopisteitä kullekin koulutusasteelle:

1.  Esiasteen koulutus:

Esittelijän mielestä kieltenopetusta (esimerkiksi äidinkieli ja/tai asuinmaan kieli ja ainakin ensimmäinen vieras kieli) olisi tehostettava ja kannustettava hyvin paljon tässä varhaisessa vaiheessa, varsinkin maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen, kuten romanien, osallistamiseksi eurooppalaisiin yhteiskuntiin.

2.  Perusasteen ja toisen asteen koulutus:

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä koulunsa keskeyttäneitä koskeviin jopa korkeampiin lukuihin, mihin voidaan puuttua keinoilla kuten opintosuunnitelman päivittämisellä, itsenäisen ajattelun, luovuuden ja innovaation tehostamisella oppilaiden henkilökohtaisten lahjojen ja erityistarpeiden mukaisesti.

3.  Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen laadun ja houkuttelevuuden parantaminen ja sen tekeminen käytännönläheisemmäksi on yksi esittelijän painopisteistä tällä alalla.

4. Korkea-asteen koulutus:

Esittelijä katsoo, että yliopistojen ja yritysten kumppanuudet, opettajien, opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuus ja päivitetty sisältö, joka täyttää nykyiset ja tulevat sosioekonomiset tarpeet, ovat avaintekijöitä korkea-asteen koulutusjärjestelmien uudistuksessa.

5. Elinikäinen oppiminen

Esittelijä haluaisi keskittyä työntekijöiden motivointiin koko elämän ja ammattiuran ajan kestävää oppimista varten sekä sen takaamiseen, että jokainen työntekijä ottaa osaa siihen, myös heikosti koulutetut ja vanhemmat työtekijät.

(1)

KOM(2007)0703, 12.11.2007.

(2)

SEC(2007)1484.


NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (14.10.2008)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

Tieto, luovuus ja innovointi elinikäisen oppimisen ansiosta – Koulutus 2010 työohjelman täytäntöönpano

(2008/2102(INI))

Valmistelija: Marie Panayotopoulos-Cassiotou

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että koulutusjärjestelmien olisi tarjottava yhtäläiset mahdollisuudet naisille ja miehille,

B.  ottaa huomioon, että tasa-arvonäkökulman sisällyttäminen koulutuspolitiikkaan on välttämätöntä Lissabonin strategian onnistumisen kannalta, sillä yksi sen tavoitteista on puuttua naisten ja miesten väliseen epätasa-arvoon Euroopan työmarkkinoilla ja erityisesti saavuttaa naisten 60 prosentin työllisyysaste vuoteen 2010 mennessä,

1.  toteaa, että koulutus on olennaisen tärkeää sekä naisten että miesten sosiaaliselle ja henkilökohtaiselle kehitykselle; korostaa sen vuoksi, että on tärkeää vahvistaa koulutusta naisten ja miesten tasa-arvon edistämistä koskevan tavoitteen kannalta olennaisen tärkeänä tukipaaluna;

2.  pahoittelee, että koulutusjärjestelmät eivät enempää rohkaise naisia suuntautumaan sellaisille ammatti- ja koulutusaloille, joilla miehet ovat perinteisesti olleet yliedustettuina, ja päinvastoin; suhtautuu myönteisesti sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin ja kehottaa jäsenvaltioita käynnistämään ohjelmia, joiden tavoitteena on tarjota naisille mahdollisimman monipuolista ammatillista ohjausta sekä tukea työmarkkinoilla;

3.  korostaa, että laadukkaaseen elinikäiseen koulutukseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa naisten ja miesten mahdollisuuksien välillä tällä hetkellä ilmenevä epätasa-arvoisuus on erityisen kouriintuntuvaa saarilla ja maantieteellisesti ja sosiaalisesti epäsuotuisassa asemassa olevilla alueilla; kehottaa näin ollen tehostamaan koulutusaloitteiden edistämistä aluepolitiikan puitteissa;

4.  toteaa, että naisten osuus on edelleen vähäinen tietyillä koulutusaloilla kaikilla tasoilla, myös tutkimusalalla; tukee sen vuoksi konkreettisia ja myönteisiä toimia tilanteen korjaamiseksi;

5.  huomauttaa, että opiskelunsa keskeyttäneet opiskelijat, erityisesti nuoret äidit, saattavat kohdata syrjintää, ja kehottaa entistä joustavampaan lähestymistapaan, jotta opintojen tai koulutuksen jatkaminen lapsen syntymän jälkeen sekä opintojen yhteensovittaminen ammatillisen ja perhe-elämän kanssa helpottuisivat;

6.  pahoittelee, että naisten ja miesten osallistuminen korkeamman asteen koulutukseen on edelleen sitä epätasaisempaa mitä korkeammalle taso nousee; katsoo, että yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen edellyttää perusteellista asennemuutosta sekä konkreettisia ja myönteisiä toimia;

7.  vaatii, että aikuisopetuksen ja elinikäisen oppimisen ohjelmissa kiinnitetään erityistä huomiota työmarkkinoilla kaikkein epäedullisimmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin, erityisesti nuoriin, naisiin, varsinkin maaseutualueilla, sekä vanhuksiin;

8.  kehottaa ottamaan huomioon, että naisille ja miehille suunnattu vanhemmuuskasvatus on olennaisen tärkeää ihmisten hyvinvoinnin, köyhyyden torjunnan ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta; toivoo näin ollen, että monialaisia elinikäisen koulutuksen ohjelmia sekä vanhemmuuskasvatuksen ohjaajien koulutusohjelmia otetaan käyttöön opetus- ja koulutusalalla.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

13.10.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

12

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Edit Bauer, Zita Gurmai, Piia-Noora Kauppi, Astrid Lulling, Siiri Oviir, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Zita Pleštinská, Christa Prets, Teresa Riera Madurell, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Gabriela Creţu, Maria Petre


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

6.11.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Maria Badia i Cutchet, Ivo Belet, Guy Bono, Nicodim Bulzesc, Marie-Hélène Descamps, Jolanta Dičkutė, Věra Flasarová, Milan Gaľa, Vasco Graça Moura, Luis Herrero-Tejedor, Ruth Hieronymi, Ramona Nicole Mănescu, Manolis Mavrommatis, Ljudmila Novak, Dumitru Oprea, Zdzisław Zbigniew Podkański, Christa Prets, Pál Schmitt, Helga Trüpel, Thomas Wise, Tomáš Zatloukal

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Erna Hennicot-Schoepges, Ewa Tomaszewska, Cornelis Visser, Jaroslav Zvěřina

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö