MIETINTÖ Barcelonan prosessista: Välimeren unioni

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

kansainvälisen kaupan valiokunnaN LAUSUNTO (6.11.2008)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (21.10.2008)

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO (2.12.2008)

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

12.12.2008 - (2008/2231(INI))

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Pasqualina Napoletano

Menettely : 2008/2231(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A6-0502/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0502/2008

Keskustelut :

PV 18/02/2009 - 20
CRE 18/02/2009 - 20

Äänestykset :

PV 19/02/2009 - 9.3
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0077

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
kansainvälisen kaupan valiokunnaN LAUSUNTO
perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnaN LAUSUNTO
Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Barcelonan prosessista: Välimeren unioni

(2008/2231(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euro–Välimeri-kumppanuuden perustamisen sisältävän Barcelonan julistuksen, joka hyväksyttiin Barcelonassa 27. ja 28. marraskuuta 1995 pidetyssä ulkoministereiden Euro–Välimeri-kokouksessa,

– ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle nimeltä "Barcelonan prosessi: Välimeren unioni" (KOM(2008)0319),

– ottaa huomioon, että Brysselissä 13. ja 14. maaliskuuta 2008 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa hyväksyttiin "Barcelonan prosessi: Välimeren unioni",

– ottaa huomioon Pariisissa 13. heinäkuuta 2008 pidetyn Välimeren maiden huippukokouksen julkilausuman,

– ottaa huomioon Välimeren unionin ulkoministerien 3.–4. marraskuuta 2008 Marseillessa pitämän kokouksen loppujulistuksen,

– ottaa huomioon Euro–Välimeri-alueen ulkoministereiden Lissabonissa 5. ja 6. marraskuuta 2007 pidetyn kokouksen,

– ottaa huomioon Barcelonassa 27. ja 28. marraskuuta 2005 Euro–Välimeri-kumppanuuden kymmenvuotisjuhlan kunniaksi järjestetyn Euro–Välimeri-huippukokouksen päätelmät,

– ottaa huomioon Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen puheenjohtajiston julkilausuman 12. heinäkuuta 2008, Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen 13. lokakuuta 2008 antaman julkilausuman Lähi-idän rauhanprosessista sekä Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen suosituksen Barcelonan prosessin mukaisen Välimeren unionin ensimmäiselle ulkoministeritapaamiselle 13. lokakuuta 2008,

– ottaa huomioon alueiden komitean 9. lokakuuta 2008 antaman lausunnon,

– ottaa huomioon Rabatissa 16. lokakuuta 2008 pidetyn talous- ja sosiaalineuvostojen Euro–Välimeri-huippukokouksen,

– ottaa huomioon Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen puheenjohtajiston päätösjulkilausuman sekä sen hyväksymät suositukset 27. ja 28. marraskuuta 2008 Ateenassa pidetyssä neljännessä täysistunnossa,

– ottaa huomioon Strasbourgissa 16.–17. marraskuuta 2008 pidetyn ensimmäisen EuroMedScola-kokouksen, joka kokosi yhteen kumppanuusmaiden ja Euroopan unionin maiden nuoria kansalaisia,

– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Euroopan unionin Välimeren-politiikasta ja erityisesti 5. kesäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman[1],

– ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille nimeltä "Välimeren alueen kumppanimaiden kanssa toteutettavien, ihmisoikeuksiin ja demokratiakehitykseen liittyvien EU:n toimien lujittaminen" (KOM(2003)0294),

– ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta (KOM(2006)0726),

– ottaa huomioon 15. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta[2],

– ottaa huomioon Euroopan parlamentin puheenjohtajiston painopisteet Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen osalta (maaliskuusta 2008 maaliskuuhun 2009),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6‑0502/2008),

A. ottaa huomioon Välimeren alueen keskeisen aseman sekä Euroopan unionin ja kumppanimaiden yhteisten intressien lisääntymisen globalisaation haasteiden ja rauhanomaisen yhteiselon yhteydessä, ja toteaa tästä syystä, että on tarpeen varmistaa laajempi alueellinen yhteenkuuluvuus ja alueen yhteisen poliittisen strategian kehitys,

B. panee merkille, että EU on sitoutunut ja sen tulisi jatkossakin vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen,

C. ottaa huomioon Välimeren kahden puolen, pohjois- ja eteläpuolen, välillä vallitsevan yhä suuremman taloudellisen, poliittisen ja kulttuurisen kuilun sekä tarpeen kuroa nämä erot umpeen, jotta lopulta voidaan luoda rauhan, turvallisuuden ja vaurauden yhteinen alue,

D. ottaa huomioon tarpeen muokata uudelleen ja syventää huomattavasti Euroopan unionin ja Välimeren kumppanimaiden suhteita alkaen huomion kiinnittämisestä kaikkien kumppanien tasa-arvoon ja jo saavutettujen tulosten hyödyntämisestä, mutta ottaen lisäksi huomioon tähän mennessä täytöntöönpantujen toimintalinjojen rajat ja puutteet sekä erityisesti Barcelonan prosessin heikot tulokset,

E. ottaa huomioon Välimeren maiden kanssa toteutetun naapuruuspolitiikan rajat, joiden perusteella on keskitytty kahdenvälisiin suhteisiin, jolloin se ei ole tasapainoinen eikä ole voitu toteuttaa alueen yhteistä merkittävää uudistusprosessia,

F. ottaa huomioon tarpeen luoda tiiviiseen kumppanuuteen ja ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen perustuvat suhteet Euroopan unionin ja Välimeren maiden välille koko Välimeren alueella,

G. katsoo, että sitten Barcelonan prosessin käynnistämisen tietyissä kumppanimaissa ei ole tapahtunut merkittävää edistystä lähentymisessä joihinkin yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin, jotka vahvistettiin niiden allekirjoittamassa vuonna 1995 annetussa Barcelonan julkilausumassa, ja näiden kunnioittamisessa, erityisesti demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen aloilla,

H. ottaa huomioon vaatimuksen edistää alueellista ja taloudellista integraatiota Välimeren alueen maiden välillä; katsoo, että todellisen alueellisen ja taloudellisen integraation saavuttaminen edellyttää konkreettista edistymistä nykyisten selkkausten ratkaisemisessa sekä demokratian ja ihmisoikeuksien alalla,

I. panee merkille, että EU:n ja Välimeren alueen maiden läheisemmän suhteet ovat lisänneet huomattavasti maiden välistä liikennettä, mutta asian kannalta merkityksellisessä infrastruktuurissa ei ole kuitenkaan saatu aikaan tarvittavia parannuksia ja nykyaikaistamista,

J. ottaa huomioon, että valtion- ja hallituksen päämiehet tunnustivat Pariisissa pidetyn Välimeren huippukokouksen päätteeksi annetussa julkilausumassa Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen Barcelonan prosessin mukaisen Välimeren unionin lailliseksi parlamentaariseksi elimeksi ja ilmaisivat samalla tukevansa lujasti Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen roolin vahvistamista suhteissa Välimeren kumppaneihin,

K. korostaa, että hallitusten välinen ulottuvuus ei riitä kattamaan Euro–Välimeri-alueen poliittisten suhteiden kokonaisuutta,

L. korostaa Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen puheenjohtajiston roolia, sillä se on ainoa vuoropuhelun ja yhteistyön Euro–Väimeri-alueella mahdollistava elin, joka kokoaa yhteen Euroopan unionin 27 jäsenvaltiota ja kaikki Lähi-idän rauhanprosessiin liittyvät osapuolet,

M. ottaa huomioon, että on tärkeää taata paikallis- ja alueyhteisöjen osallistuminen Barcelonan prosessin mukaisen Välimeren unionin yhteydessä määriteltyihin hankkeisiin sekä ottaa huomioon näiltä elimiltä tulleet uudet ehdotukset,

N. katsoo, että on tärkeää taata työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen Euro–Välimeri-suhteiden uudelleenelvyttämiseen,

O. muistuttaa, että on tarpeen välttää monia erilaisia välineitä, toimintalinjoja ja olemassa olevia toimielintasoja sekä päällekkäisyyksiä ja taata koko Euro–Välimeri-suhteita koskevan järjestelmän yhtenäisyys,

P. korostaa, että kaikki selkkaukset, joissa on mukana Välimeren valtioita, on tärkeää ratkaista nopeasti ja rauhanomaisesti, ja ymmärtää kulttuurien välisen vuoropuhelun säilyttämisen tässä yhteydessä,

Q. ottaa huomioon, että alituisesti jatkuva Lähi-idän konflikti ja vakavat poliittiset jännitteet alueella, kuten Länsi-Saharassa, voivat vaarantaa uuden elimen useiden tavoitteiden saavuttamisen,

1. on sitä mieltä, että ehdotus "Barcelonan prosessi: Välimeren unioni", jonka valtioiden ja hallitusten päämiehet hyväksyivät Pariisissa 13. heinäkuuta 2008 pidetyssä Välimeren huippukokouksessa, muodostaa rauhaa ja vaurautta edistävän välineen ja askeleen kohti Välimeren maiden taloudellista ja alueellista integraatiota sekä yhteistyötä ympäristö- ja ilmastoasioissa, jos se pystyy lunastamaan lupaukset ja saamaan aikaan konkreettisia ja näkyviä tuloksia; huomauttaa, että assosioitumattomien maiden ottaminen mukaan kumppanuuteen lisää mahdollisuuksia saavuttaa tavoite, jonka avulla pyritään luomaan tasa-arvoiset suhteet Euroopan unionin ja Välimeren kumppaneiden välille ja ratkaisemaan alueen ongelmat kokonaisvaltaisella tavalla;

2. panee merkille, että ulkoministereiden 3.–4. marraskuuta Marseillessa pitämässä kokouksessa ehdotettiin nimityksen "Barcelonan prosessi: Välimeren unioni" antamista; katsoo, että tämä nimitys mahdollistaa kumppanuuden tasa-arvoisuuden sekä taloudellista ja alueellista integraatiota koskevien hankkeiden toteutuksen; pitää kuitenkin tarpeellisena, että Euro-Välimeri -suhteiden strateginen arvo ja Barcelonan prosessissa saavutetut tulokset ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan osallistuminen vahvistetaan uudelleen Euroopan unionin Välimeren kumppanimaidensa kanssa jo noudattamissa toimintalinjoissa alueellisten ja paikallisten ohjelmien sekä kahdenväliseen yhteistyöhön perustuvien yhteisten suuntaviivojen avulla;

3. pyytää tähän liittyen neuvostoa ja komissiota varmistamaan unionin toiminnan johdonmukaisuuden erityisesti liittyen mahdolliseen institutionaaliseen kehitykseen (erityisesti unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan asema komission varapuheenjohtajana) sekä yhteisön talousarvion käytön;

4. pitää ilahduttavana, että Välimeren unioni saa tukea Euroopan unionin toimielimiltä;

5. hyväksyy päätöksen, jonka mukaan etusija annetaan monenväliselle järjestelmälle määrittelemällä joitakin laajoja hankkeita, jotka toteutetaan Välimeren unionin tarjoamien uusien välineiden avulla; panee kuitenkin merkille, ettei Välimeren alueella ole taloudellisen ja alueellisen integraation strategioita kyseisten hankkeiden tueksi;

6. katsoo, että hankkeiden toteuttamiseksi on syytä ottaa käyttöön "ohjelmasopimukset", joissa määritellään toissijaisuusperiaatteen mukaisesti selkeästi eri toimielintasojen rahoitusta, hallintoa ja valvontaa koskevat vastuualueet – Euroopan unioni, jäsenvaltiot, alueet, yritykset ja työmarkkinaosapuolet;

7. huomauttaa, että Välimeren unionin yhteydessä rahoitettavia hankkeita olisi tuettava yhteisön ja kumppanimaiden myöntämällä rahoituksella sekä yksityisellä rahoituksella; pyytää tämän vuoksi neuvostoa ja komissiota täsmentämään ja lujittamaan Euro–Välimeri-investointi- ja kumppanuusvälineen (FEMIP) roolia, joka investointiohjelmansa avulla helpottaa Välimeren alueen maiden taloudellista avautumista ja nykyaikaistamista; vakuuttaa jälleen tukevansa Euro–Välimeri-alueen investointipankin perustamista ja koordinointia kansainvälisten rahoittajien kanssa; korostaa merkitystä, joka maahanmuuttajien säästöjen siirrolla etelän ja Välimeren maista lähtömaihin on, ja katsoo tämän olevan merkittävä kehitystä edistävä tekijä, jota ei tähän mennessä ole käytetty riittävästi;

8. katsoo, että rahoitusnäkymien tarkistusta odotettaessa on varmistettava Euroopan unionin rahoitustuki Välimeren hankkeille siten, etteivät käynnissä olevat alueelliset Euro‑Välimeri-ohjelmat, joille Euroopan parlamentti on jo useaan otteeseen pyytänyt laajempaa tukea, joudu kärsimään; korostaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin valtuuksia Euroopan unionin talousarviomenettelyssä; toivoo, että parlamentille tiedotettaisiin säännöllisesti hankkeiden edistymisestä;

9. katsoo, että sihteeristöllä voi olla erittäin suuret mahdollisuudet Euro–Välimeri -suhteiden uudelleenkäynnistämisessä sen operationaalisen kyvyn ja sen kokoonpanon poliittisen arvon ansiosta; pitää myönteisenä, että sihteeristön toimipaikasta on päästy yksimieliseen sopimukseen; muistuttaa, että Barcelonan kaupunki on paikka, josta Euro–Välimeri -kumppanuus on saanut alkunsa;

10. katsoo, että EU:n näkökulmasta yhteispuheenjohtajuuden on, ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa, sovittava yhteen Euroopan unionin ulkoisen edustuksen kanssa voimassa olevien sopimusmääräysten mukaisesti;

11. pitää myönteisenä ministerikokouksen 3. marraskuuta 2008 tekemää päätöstä, jossa otettiin asianmukaisesti huomioon Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen Jordaniassa 13. lokakuuta 2008 hyväksymä suositus; tukee päätöstä antaa Välimeren unionille voimakas parlamentaarinen ulottuvuus, jolloin lujitetaan sen demokraattista legitimiteettiä, tukeutumalla Euro–Välimeri-alueen parlamentaariseen edustajakokoukseen, jota olisi edelleen lujitettava ja jonka työskentelyä olisi koordinoitava paremmin muiden kumppanuuteen liittyvien elinten kanssa siten, että harkitaan mahdollisuutta myöntää sille oikeushenkilöllisyys, oikeus tehdä ehdotuksia ja arvioida taloudellista ja alueellista integraatiota koskevia strategioita ja hankkeita sekä mahdollisuus tehdä suosituksia ulkoministereiden kokoukselle; odottaa, että tämä Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen institutionaalinen rakenne ilmenee myös siten, että se osallistuu tarkkailijana toimeenpanevan elimen kaikkiin kokouksiin, valtion- ja hallitusten päämiesten kokouksiin, ministerikokouksiin sekä korkeiden virkamiesten valmisteleviin kokouksiin;

12. pitää myönteisenä Välimeren unionin ulkoministereiden päätöstä ottaa Arabiliitto mukaan osallistumaan kokouksiin kaikilla tasoilla ottaen huomioon sen myönteinen vaikutus rauhan, vaurauden ja vakauden tavoitteiden saavuttamisessa Välimeren alueella;

13. korostaa tarvetta sisällyttää alue- ja paikallisviranomaiset uuteen institutionaaliseen kehykseen; pitää myönteisenä alueiden komitean lausuntoa sekä ehdotusta perustaa Euro–Välimeri-alueen alue- ja paikalliskokous (ARLEM);

14. katsoo, että rinnan parlamentaarisen ulottuvuuden lisäämisen kanssa samanlaista kehitystä tarvitaan kansalaisyhteiskunnan mukaan ottamisessa Välimeren unionin asianmukaiseen institutionaaliseen rakenteeseen erityisesti sellaisten mekanismien avulla, joilla varmistetaan niiden kuuleminen hankkeiden valinnasta, täytäntöönpanosta ja seurannasta; kehottaa tässä yhteydessä Euro–Välimeri-alueen parlamentaarista edustajakokousta ottamaan Välimeren pohjois- ja etelärannikon kansalaisyhteiskunnat paremmin mukaan työhönsä; kehottaa hyödyntämään työmarkkinaosapuolten asemaa Euro–Välimeren talous- ja sosiaalikomitean perustamista ajatellen;

15. huomauttaa, että kaikki maat, jotka osallistuvat "Barcelonan prosessiin: Välimeren unioniin" eivät olleet mukana Euro–Välimeri-kumppanuudessa; kehottaa tähän liittyen neuvostoa, komissiota ja kaikkia Barcelonan prosessissa mukana olevia valtioita luomaan johdonmukaiset suhteet, joissa tarkennetaan, että Välimeren unioni merkitsee kumppanuutta, joka perustuu taloudelliseen ja alueelliseen integraatioon Euroopan unionin ja Välimeren alueen maiden välillä; pyytää neuvostoa ja komissiota takaaman mahdollisuuden, että kaikki Välimeren unioniin osallistuvat maat voivat osallistua jo Euro–Välimeri-kumppanuuden yhteydessä suunniteltuihin alueellisiin ohjelmiin;

16. korostaa, että Välimeren unioniin osallistumine ei ole vaihtoehto EU:n laajentumiselle, eikä se vaikuta minkään nykyisen tai tulevan ehdokasvaltion liittymisnäkymiin; katsoo, että Välimeren unioni ei heikennä muita alueellisia yhteistyöaloitteita;

17. korostaa tarvetta muokata uudelleen perusteellisesti koko Euro–Välimeri-politiikkaa siten, että lujitetaan poliittista ja kehitysyhteistyötä koskevaa ulottuvuutta, ja muistuttaa, että missään tapauksessa Barcelonan prosessia ja Välimeren unionia koskeva hanke ei heikennä kyseistä politiikan alaa;

18. on sitä mieltä, että Barcelonan prosessin mukaisen Välimeren unionin olisi vahvistettava nykyisiä yhteistyön muotoja Euro–Välimeri-politiikan yhteydessä, jotta kumppanimaille voitaisiin antaa mahdollisuus osallistua alueellisiin ohjelmiin ja vastaaviin unionin politiikkoihin yhdessä sovittujen painopistealojen ja tavoitteiden perusteella, ja muistuttaa, että on tärkeää syventää ja lujittaa yhteisön ohjelmien ulottuvuutta kumppanimaiden osallistumiseen, erityisesti koulutuksen, tutkimuksen ja ammatillisen koulutuksen (opiskelijavaihdot jne.) aloilla;

19. katsoo, että rauhaa ja turvallisuutta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa sekä kulttuuriyhteistyötä koskevia ongelmia on tarkasteltava Euro–Välimeri-ulottuvuuden näkökulmasta; vakuuttaa jälleen, että Välimeren unioni muodostaa rakenteen, jossa alueellisia, infrastruktuuriin liittyviä sekä ympäristöongelmia voidaan käsitellä strategisten suunnitelmien ja erityishankkeiden yhteydessä; toivoo, että tämä konkreettinen ulottuvuus auttaa osaltaan jatkamaan Euro–Välimerikumppanuutta;

20. palauttaa mieliin Pariisissa 13. heinäkuuta 2008 pidetyssä Välimeren maiden huippukokouksessa esitetyt ensimmäiset aloitteet: Välimeren puhdistaminen, moottoritiet ja merten moottoritiet, väestönsuojelu, Välimeren aurinkosuunnitelma, korkea-asteen koulutus ja tutkimus, aloite Välimeren alueen yritysten kehittämiseksi;

21. muistuttaa, että Barcelonan prosessin kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä laajentaa pian yhteistyötä eri aloille kuten vesihuoltoon, maatalouteen, elintarvikehuoltoon, energia-alalle, ammattikoulutukseen, kulttuuriin, terveydenhuoltoon, matkailuun jne.;

22. tukee voimakkaasti ympäristöulottuvuutta Barcelonan prosessin mukaisessa Välimeren unionissa sekä siihen liittyvissä aloitteissa ja hankkeissa, joista voidaan mainita esimerkkeinä uusi Euro–Välimeri-aloite Välimeren puhdistamiseksi sekä Välimeren aurinkoenergiahanke;

23. katsoo, että kaikkien Välimeren maiden mukaanotto Barcelonan prosessin mukaiseen Välimeren unioniin antaa mahdollisuuden käsitellä alueen ongelmia kattavammin ja kytkeä ja yhteensovittaa prosessi tehokkaammin jo olemassa oleviin ohjelmiin, kuten YK:n ympäristöohjelman Välimeren toimintasuunnitelmaan;

24. panee tyytyväisenä merkille neljännen täysistunnon puheenjohtajiston päätösjulkilausumaan sisältyvän ehdotuksen Euro–Välimeri-alueen energiayhteisön perustamiseksi, jota Euro–Välimeri-alueen parlamentaarinen edustajakokous tukee; tunnustaa, että on tärkeää lujittaa Euro–Välimeri-alueen kumppaneiden yhteistyötä energia-alalla ja että on kehitettävä alueelliset energiamarkkinat, jotta voidaan toteuttaa uusiutuvia energianlähteitä ja energiainfrastruktuureja koskevia laajoja hankkeita Euro–Välimeri-alueella;

25. toivoo, että Euro–Välimeri-suhteiden lujittaminen osaltaan edistää hanketta, jonka tarkoituksena on luoda rauhan ja vaurauden alue; korostaa, että Välimeren alueen rauha ja poliittinen vakaus ovat ratkaisevan tärkeitä koko väestön ja yksilöiden turvallisuudelle huomattavasti Välimerta kauempana; korostaa, että ainoastaan neuvottelemalla ratkaisu alueen konflikteihin voidaan päästä kyseiseen tavoitteeseen; katsoo, että EU:n on otettava johtava asema kyseisten selkkausten ratkaisussa ja voitettava kaikkien asianomaisten osapuolten luottamus; pitää ehdottoman välttämättömänä, että säilytetään virallisesti yhteistyö kansainvälisen terrorismin torjuntaa, huumekauppaa, järjestäytynyttä rikollisuutta ja ihmiskauppaa koskevissa asioissa; pitää myönteisenä Marseillen julistukseen sisältyvää vetoomusta asiaan liittyville osapuolille, että niiden olisi ponnisteltava asteittain tapahtuvan Lähi-idän demilitarisoinnin ja aseistariisumisen toteuttamiseksi, jotta voidaan erityisesti luoda vyöhyke, jolla ei ole ydinaseita eikä joukkotuhoaseita;

26. katsoo, että jännitteiden lieventäminen Välimeren alueella edellyttää kansojen yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhteisymmärryksen parantamista, ja katsoo, että tämän vuoksi on tuettava kulttuurien liittoa, sillä se tarjoaa erityisen vuoropuhelun alueen ja edistää omalta osaltaan alueen vakautta; kehottaa neuvostoa ja komissiota esittämään strategioita kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämiseksi; kannustaa yhteyksien parantamista Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen ja Anna Lindh‑säätiön välillä, mukaan luettuna tapaamisten järjestäminen Anna Lindh -säätiön johtavien verkkojen ja Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen kulttuurivaliokunnan välillä;

27. huomauttaa, että yksi Euro–Välimeri-politiikan päätavoitteista on tukea oikeusvaltion periaatetta, demokratisoitumista, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja politiikan moniarvoisuutta, ja huomauttaa, että edelleen tapahtuu erittäin vakavia loukkauksia; toteaa jälleen, että on tärkeää edistää ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota; kehottaa, että tähän asti saavutetut tulokset arvioidaan ja sovitetaan kumppanuuden yhteydessä käyttöön otetut välineet; kehottaa komissiota vahvistamaan täsmälliset perusteet kyseisten välineiden valinnalle, mukaan luettuna Euroopan neuvoston kaltaiset kansainväliset järjestöt, ja ottamaan käyttöön tehokkaan järjestelmän niiden täytäntöönpanon valvomiseksi; kehottaa tässä yhteydessä kaikkia osapuolia, joita aloite koskee, syventämään ja edistämään uskonnon- ja omantunnonvapautta sekä vähemmistöjen oikeuksia; toivoo, että määritellään yhteinen poliittis-institutionaalinen kehys, joka mahdollistaa vastavuoroisuusulottuvuuden hyödyntämisen sekä ongelmien tunnistamisessa että yhteisten ratkaisujen etsinnässä;

28. kehottaa neuvostoa ja komissiota tästä syystä selvästi sisällyttämään ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen edistämisen kyseisen uuden aloitteen tavoitteisiin ja edelleen parantamaan olemassa olevien mekanismien, kuten assosiaatiosopimusten sisältämän ihmisoikeuslausekkeen, täytäntöönpanoa, ja edistämään ihmisoikeuksien alivaliokuntien perustamista sekä luomaan mekanismin, jonka avulla kyseinen lauseke sisällytetään uuden sukupolven sopimuksiin ja ENP:n kahdenkeskisiin toimintasuunnitelmiin; korostaa, että Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) keinoja ihmisoikeuksien edistämiseksi on hyödynnettävä paremmin, siten että varmistetaan, että EU:n eri toimielinten politiikat ovat keskenään johdonmukaisia;

29. kehottaa kaikkia kumppanuuteen osallistuvia maita, komissiota ja Välimeren unionin tulevia toimielimiä antamaan uutta pontta maahanmuuttoa koskeviin yhteisiin poliittisiin linjauksiin, jotta voidaan kehittää henkilöstöresursseja ja alueen kansojen välistä vaihtoa, siten että vältetään kaikenlaiset ainoastaan turvallisuusnäkemykseen perustuvat visiot; katsoo, että maahanmuuttoa koskevissa kysymyksissä on keskityttävä laillisen liikkuvuuden mahdollisuuksiin, laittomien maahanmuuttovirtojen torjuntaan, maahanmuuttajien parempaan integroimiseen ja turvapaikkaoikeuteen; pitää tärkeänä Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Välimeren etelärannikon maiden tiivistä yhteistyötä yhteisvastuullisuuden hengessä; panee tyytyväisenä merkille maahanmuuttoa käsitelleen Euro–Välimeri-ministerikokouksen pitämisen marraskuussa 2007 ja pitää välttämättömänä, että Välimeren unionissa kiinnitetään ensisijaista huomiota maahanmuuttovirtojen hallintaan;

30. panee merkille valtion- ja hallitusten päämiesten julistuksen, että Barcelonan prosessin mukainen Välimeren unioni on osoitus siitä, että pyritään määrätietoisesti suosimaan henkilöstöresurssien ja työllisyyden kehittämistä vuosituhannen kehitystavoitteiden mukaisesti, köyhyyden vähentäminen mukaan luettuna, ja odottaa tätä koskevia uusia aloitteita, ohjelmia ja rahoitusta koskevia säännöksiä;

31. katsoo, että Välimeren unionin taloudellisten ja kaupallisten aloitteiden Euro–Välimeri-alueen muuttamisesta molempia puolia hyödyttäväksi vapaakauppa-alueeksi täytyy hyödyttää alueen talouskasvua, sen parempaa liittymistä maailmantalouteen ja pienentää kehityseroja Välimeren pohjois- ja etelärannikoiden välillä samalla vahvistaen sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

32. korostaa, että on välttämätöntä arvioida kilpailun vapauttamisprosessin sosiaalisia vaikutuksia, muun muassa elintarviketurvaan, ja ottaa ne systemaattisesti huomioon; korostaa myös, että nämä vaikutukset voivat vaihdella suuresti alasta ja maasta toiseen;

33. korostaa harmaan talouden merkitystä Välimeren etelä- ja itäpuolella sijaitsevissa maissa; katsoo, että alueen kehittäminen edellyttää, että tuetaan tämän toiminnan vähittäistä yhdentämistä viralliseen talouteen;

34. huomauttaa, että vuosien 2004 ja 2007 laajentumisten jälkeen kaupankäynti unionin uusien jäsenvaltioiden ja Välimeren kumppanuusmaiden välillä on lisääntynyt jatkuvasti; pyytää, että tämä suuntaus otetaan huomioon ja että sitä tuetaan kumppanuuden puitteissa;

35. korostaa nuorten innostamista luomaan pieniä yrityksiä esimerkiksi helpottamalla luoton ja mikroluoton saantia; katsoo lisäksi, että Euro–Välimeri-investointi- ja kumppanuusvälineen (FEMIP) tukemista on vahvistettava;

36. panee merkille, että Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden ja Välimeren alueen valtioiden tekemissä sopimuksissa määrätään yhteistyötoimista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan yhteydessä sekä lisäksi maahanmuuttajakeskusten rahoituksesta, ja pyytää unionia ja jäsenvaltioita varmistamaan kiireesti, kunnioitetaanko kyseisissä keskuksissa kaikilta osin ihmisoikeuksia ja perusvapauksia;

37. pitää olennaisen tärkeänä, että sosiaalialalla saavutetaan konkreettisia tavoitteita; muistuttaa tässä yhteydessä, että vapaakauppa-aluetta koskevaa tavoitetta ei voida arvioida yksinomaan suhteessa talouskasvuun, vaan ennen kaikkea suhteessa työpaikkojen luomiseen; muistuttaa, että nuorten ja naisten työttömyys on Välimeren maiden ensisijainen sosiaalinen ongelma;

38. kehottaa etelän kumppanimaita kehittämään etelän maiden keskinäistä vaihtoa Egyptin, Jordanian, Marokon ja Tunisian allekirjoittaman Agadirin sopimuksen tapaan ja tähdentää, että Euroopan unionin toimielinten on vastattava myönteisesti teknistä apua koskeviin pyyntöihin tämän etelän maiden keskinäisen taloudellisen yhdentymisen edistämiseksi;

39. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä kaikkien kumppanuusmaiden hallituksille ja parlamenteille.

[1] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0257.
[2] EUVL C 282 E, 6.11.2008, s. 443.

ulkoasiainvaliokunnalle

Euroopan unionin ja Välimeren alueen maiden suhteista
(2008/2231(INI))

Valmistelija: Kader Arif

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. panee tyytyväisenä merkille uuden poliittisen ja käytännön innostuksen Euroopan unionin ja sen Välimeren alueen kumppaneiden välisissä suhteissa;

2. muistuttaa, että Barcelonan prosessin mukaisen Välimeren unionin on tarkoitus tukeutua Euro–Välimeri-kumppanuuden säännöstöön, elvyttää tätä prosessia ja vahvistaa sitä;

3. vaatii, että Välimeren unioni perustettaisiin yhtäläisyyden, tasa-arvon, työpaikkademokratian sekä jaettujen velvollisuuksien ja hallinnon periaatteille;

4. korostaa, että väestön antama hyväksyntä on tae vahvalle kumppanuudelle ja tämän aloitteen menestykselle; katsoo, että tätä varten poliittiset tavoitteet on konkretisoitava selkeämmiksi ja kansalaisia lähempänä oleviksi hankkeiksi; katsoo myös, että Välimeren unionin on otettava toimintaansa mukaan mekanismeja kansalaisyhteiskunnan (järjestöt, työmarkkinaosapuolet jne.), paikallis- ja alueviranomaisten sekä yksityisen sektorin kuulemista ja aktiivista osallistumista varten;

5. toivoo, että Välimeren unionin hankkeet olisivat konkreettisia ja yhdistäviä ja että ne vastaisivat alueen kansalaisten tarpeita; vaatii, että niiden on osaltaan tuettava alueen tasapainoista ja kestävää kehitystä ja että niiden on edistettävä alueellista ja paikallista yhteenliittämistä yhdentymisen ja koheesion lisäämiseksi;

6. palauttaa mieliin Pariisissa 13. heinäkuuta 2008 pidetyssä Välimeren maiden huippukokouksessa esitetyt ensimmäiset aloitteet: Välimeren puhdistaminen, moottoritiet ja merten moottoritiet, väestönsuojelu, Välimeren aurinkosuunnitelma, korkea-asteen koulutus ja tutkimus, aloite Välimeren alueen yritysten kehittämiseksi;

7. toteaa, että tällä hetkellä ainoastaan yhdessä ehdotetuista kuudesta hankkeesta keskitytään taloudellisiin ja kaupallisiin kysymyksiin; pahoittelee, että Pariisin julistus sisältää vain hyvin vähän viittauksia kumppanuuden taloudellisiin ja kaupallisiin näkökohtiin, kuten suoriin ulkomaisiin investointeihin, työllisyyteen, harmaaseen talouteen tai köyhyyden vähentämiseen;

8. muistuttaa, että Barcelonan prosessin kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä laajentaa pian yhteistyötä eri aloille kuten vesihuoltoon, maatalouteen, elintarvikehuoltoon, energia-alalle, ammattikoulutukseen, kulttuuriin, terveydenhuoltoon, matkailuun jne.;

9. muistuttaa, että komission Välimeren unionia varten varaamien varojen lisäksi parlamentti on toistanut useaan otteeseen tarpeen perustaa EU-maiden ja Välimeren alueen maiden yhteinen investointi- ja kehityspankki;

10. katsoo, että Välimeren unionin taloudellisten ja kaupallisten aloitteiden Euro–Välimeri-alueen muuttamisesta molempia puolia hyödyttäväksi vapaakauppa-alueeksi täytyy hyödyttää alueen talouskasvua, sen parempaa liittymistä maailmantalouteen ja pienentää kehityseroja Välimeren pohjois- ja etelärannikoiden välillä samalla vahvistaen sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

11. palauttaa mieliin, että pysyviä sosioekonomisia uudistuksia ja kehitystä käsitelleen vuoden 2005 viisivuotisohjelman toisessa osassa EU ja Välimeren alueen kumppanimaat määrittelivät seuraavat painopistealueet: yhtäältä tarve parantaa liike-elämän ilmapiiriä, helpottaa luotonsaantia, vahvistaa makrotaloudellista vakautta ja parantaa julkisen talouden hallintaa sekä toisaalta tarve puuttua sosiaalisiin kysymyksiin, kuten sosiaaliturvajärjestelmät, köyhyyden vähentäminen ja työpaikkojen luominen eritoten nuorille ja naisille;

12. korostaa, että on välttämätöntä arvioida kilpailun vapauttamisprosessin sosiaalisia vaikutuksia, muun muassa elintarviketurvaan, ja ottaa ne systemaattisesti huomioon; korostaa myös, että nämä vaikutukset voivat vaihdella suuresti alasta ja maasta toiseen;

13. muistuttaa, että vapaakauppa-alueen luomista koskeva päämäärä ja kaupan vapauttaminen eivät ole tavoitteita sinänsä vaan että niiden ohella on pyrittävä vähentämään köyhyyttä ja työttömyyttä, edistämään taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia ja ympäristön kunnioittamista;

14. korostaa, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi alueellisen taloudellisen yhdentymisen täytyy tapahtua kaikkiin suuntiin (pohjoisesta etelään ja etelästä etelään); kannustaa erityisesti perustamaan Välimeren eteläpuolisten maiden yhteisiä alueellisia ohjelmia, mikä edesauttaisi näiden maiden taloudellista ja myös poliittista yhdentymistä;

15. korostaa, että unionin on vahvistettava tukeaan Välimeren kumppanuusohjelmille, joilla pyritään helpottamaan investointien lisäämiselle edullisen ilmapiirin syntymistä ja voimistamaan taloudellista yhteistyötä ja kaupankäyntiä teknisen ja taloudellisen avun mekanismeilla vaihdon helpottamiseksi;

16. pyytää harkitsemaan mahdollisuutta perustaa kumppanuusmaihin unionin erityisvirastoja, jotta autettaisiin konkreettisesti näitä maita muun muassa investointien lisäämisen alalla;

17. korostaa harmaan talouden merkitystä Välimeren etelä- ja itäpuolella sijaitsevissa maissa; katsoo, että alueen kehittäminen edellyttää, että tuetaan tämän toiminnan vähittäistä yhdentämistä viralliseen talouteen;

18. huomauttaa, että vuosien 2004 ja 2007 laajentumisten jälkeen kaupankäynti unionin uusien jäsenvaltioiden ja Välimeren kumppanuusmaiden välillä on lisääntynyt jatkuvasti; pyytää, että tämä suuntaus otetaan huomioon ja että sitä tuetaan kumppanuuden puitteissa;

19. korostaa nuorten innostamista luomaan pieniä yrityksiä esimerkiksi helpottamalla luoton ja mikroluoton saantia; katsoo lisäksi, että Euro–Välimeri-investointi- ja kumppanuusvälineen (FEMIP) tukemista on vahvistettava;

20. katsoo, että siirtolaiskysymyksiä on käsiteltävä yhteisesti ja tasapainoisesti ottaen huomioon niiden yhteys kehitykseen ja ottamalla huomioon kulttuuriset ja inhimilliset ulottuvuudet; vetoaa sen puolesta, että ihmisten laillista liikkuvuutta helpotettaisiin ja maahanmuuttajaväestön kotoutumista edistettäisiin paremmin samalla välttäen aivovuotoa ja taistellen laittomaan maahanmuuttoon liittyvää ihmissalakuljetusta vastaan;

21. korostaa, että Euro–Välimeri-kumppanuudessa ei voida keskittyä pelkästään taloudellisiin ja kaupallisiin kysymyksiin; muistuttaa, että kaikki Barcelonan kolme pilaria liittyvät läheisesti toisiinsa; pahoittelee, että rauhan ja vakauden edistämiseen tarkoitetun ensimmäisen pilarin ja inhimilliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle omistetun kolmannen pilarin aloilla ei ole juurikaan edistytty;

22. kehottaa neuvostoa ja komissiota sisällyttämään selkeästi ihmisoikeudet ja demokratisoitumisen kyseisen uuden aloitteen tavoitteisiin ja edelleen parantamaan olemassa olevien mekanismien, kuten assosiaatiosopimusten sisältämän ihmisoikeuslausekkeen täytäntöönpanoa ja luomaan tukimekanismin kyseisen lausekkeen täytäntöönpanon sisällyttämiseksi uuden sukupolven sopimuksiin, Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) kahdenkeskisiin toimintasuunnitelmiin ja ihmisoikeuksia käsitteleviin alivaliokuntiin;

23. toivoo, että parlamenttia kuultaisiin asianmukaisesti Välimeren unionin pysyviä elimiä perustettaessa ja että sille tiedotettaisiin säännöllisesti hankkeiden edistymisestä;

24. vaatii myös, että Välimeren unionille annetaan todellinen parlamentaarinen ulottuvuus Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen avulla, jota on pidettävä Välimeren unionin laillisena parlamentaarisena edustajana ja jolla olisi neuvoa-antavana elimenä oltava oikeus esittää ehdotuksia ja arvioita.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

ulkoasiainvaliokunnalle

Euroopan unionin ja Välimeren alueen maiden välisistä suhteista
(2008/2231(INI))

Valmistelija: Íñigo Méndez de Vigo

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. vaatii, että Barcelonan prosessin puitteissa hankittu kokemus otetaan käyttöön Euroopan unionin ja sen Välimeren alueen kumppanien välisten suhteiden uudistamisen ja uudelleendynamisoimisen jatkamiseksi;

2. korostaa, että on tarpeen säilyttää toimielinten johdonmukaisuus ja välttää kaikkea rakenteiden päällekkäisyyttä ja että Barcelonan prosessin mukainen Välimeren unioni on sovitettava unionin institutionaalisiin puitteisiin; katsoo, että autonomisen institutionaalisen rakenteen luominen ainoastaan haittaa prosessin tehokkuutta;

3. kannattaa pariteettiin, tasa-arvoon ja yhteiseen hallintoon perustuvaa yhteispuheenjohtajuusperiaatetta ja, olettaen, että Lissabonin sopimus tulee voimaan, katsoo, että yhteispuheenjohtajuuden on oltava yhdenmukainen Lissabonin sopimuksella luotavien institutionaalisten puitteiden kanssa, jotka liittyvät Euroopan unionin ulkoiseen edustukseen, ja katsoo, että joka toinen vuosi pidettävä huippukokous, pysyvä sekakomitea ja johtavien virkamiesten kokoukset ovat hyödyllisiä välineitä Barcelonan prosessin tehostamiseksi ja sen saattamiseksi entistä avoimemmaksi;

4. painottaa olevan tarpeen suoda Euro–Välimeri-alueen parlamentaariselle edustajakokoukselle tärkeämpi rooli kyseisessä prosessissa, ja antaa tukensa Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen puhemiehistölle, joka pyysi 12. heinäkuuta 2008 antamassaan julistuksessa Euro–Välimeri-alueen parlamentaarista edustajakokousta legitiiminä parlamentaarisena elimenä toimimaan Barcelonan prosessin mukaisen Välimeren unionin keskeisenä osana;

5. tukee Euroopan parlamentin puhemiehen Pariisin huippukokouksessa 13. heinäkuuta 2008 pitämässään puheessa esittämiä pyyntöjä siitä, että Euro–Välimeri-alueen parlamentaariselle edustajakokoukselle suotaisiin oikeus tehdä ehdotuksia, harjoittaa demokraattista valvontaa ja valvoa ja arvioida säännöllisesti hankkeiden edistymistä;

6. vaatii, että Euro–Välimeri-alueen parlamentaarinen edustajakokous liitetään tiiviisti mukaan joka toinen vuosi järjestettävien valtionpäämiesten huippukokousten valmisteluun sekä Barcelonan prosessin mukaisen Välimeren unionin jäsenmaiden ulkoministerien vuosittaisiin kokouksiin;

7. katsoo, että Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen perustaminen Barcelonan prosessin mukaisen Välimeren unionin parlamentaarisena osana on välttämätöntä ja että sille on luotava Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen ehdottama oikeusperusta, ja katsoo

– että Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen olisi kokoonnuttava vähintään kerran vuodessa;

– että kaikkien Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen jäsenten olisi voitava järjestäytyä ryhmiksi, jotka muodostetaan poliittisten perheiden pohjalta (yli nykyisen jaottelun: Välimeren alueen kumppanimaiden parlamentit – Euroopan parlamentti – jäsenvaltioiden parlamentit), mikä mahdollistaa paremman integroitumisen ja suuremman tehokkuuden;

– että Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisella edustajakokouksella olisi oltava tarkemmat toimintasäännöt sekä vahvistettu pysyvä sihteeristö;

– että Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen kuuleminen Barcelonan prosessin mukaisen Välimeren unionin tärkeimmistä kohdista ja hankkeista olisi tehtävä pakolliseksi;

– että neuvosto ja komissio olisi liitettävä täysipainoisesti mukaan Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen työskentelyyn sekä valmisteluvaiheissa että virallisissa kokouksissa ja täysistunnoissa;

– että Barcelonan prosessiin osallistumattomien maiden parlamenttien edustajia olisi kutsuttava mukaan;

8. katsoo, että Barcelonan prosessin mukaisen Välimeren unionin sihteeristön olisi koostuttava prosessiin osallistuvien maiden lähettämistä virkamiehistä ja että se olisi integroitava Euroopan komission yksiköihin; katsoo, että sen toimipaikka on valittava toiminnallista tehokkuutta koskevien kriteerien mukaisesti ja sen perusteella, miten isäntämaa noudattaa demokraattisia arvoja ja mikä on sen taloudellinen kapasiteetti sekä mikä on asianomaisten kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen tuki; kannattaa siksi Barcelonan ehdokkuutta sihteeristön toimipaikaksi;

9. katsoo, että Barcelonan prosessin mukaisen Välimeren unionin sihteeristölle on annettava tehtäväksi luoda hankkeita ja hallinnoida niitä sekä koordinoida koko prosessia; katsoo, että sihteeristön on raportoitava Euro–Välimeri-komitealle ja Euro–Välimeri-alueen parlamentaariselle edustajakokoukselle;

10. korostaa, että Barcelonan prosessin mukaisen Välimeren unionin puitteissa rahoitettavia hankkeita olisi tuettava pääasiallisesti yhteisön ja kumppanivaltioiden varoista sekä yksityisellä rahoituksella;

11. painottaa tarvetta perustaa Euro–Välimeri-alueen investointi- ja kehityspankki, joka pystyy houkuttelemaan suoria ulkomaisia investointeja alueen väestön tarpeita vastaavien hankkeiden toteuttamista varten;

12. pyytää, että Barcelonan prosessin mukaisen Välimeren unionin institutionaalisesta rakenteesta päätettäessä järjestetään laaja kuuleminen ja perinpohjainen vuoropuhelu, johon osallistuvat kaikki prosessissa mukana olevat toimijat, jotta se perustuisi laajaan konsensukseen ja jotta siinä otettaisiin huomioon kaikkien tahojen näkemykset;

13. katsoo, että parlamentaarisen ulottuvuuden vahvistamisen yhteydessä on myös tarpeen edistää kansalaisyhteiskunnan osallistumista Barcelonan prosessin mukaisen Välimeren unionin asianomaisten institutionaalisten rakenteiden puitteissa;

14. katsoo, että tällaisen yhteistyön edistämisellä voi myös olla myönteinen merkitys muiden samankaltaisten alueellisten unionien luomisessa ja kehittämisessä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

ulkoasiainvaliokunnalle

Euroopan unionin ja Välimeren maiden suhteista
(2008/2231(INI))

Valmistelija: Ilda Figueiredo

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasianvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. kehottaa jäsenvaltioita ja kaikkia Barcelonan prosessiin kuuluvia Välimeren kumppanuusmaita kiinnittämään enemmän huomiota naisten tilanteeseen sekä naisten ja miesten yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja korostaa, että on tärkeää sisällyttää sukupuolinäkökohdat kaikkeen politiikkaan ja kaikkiin konkreettisiin toimiin, jotka edistävät naisten ja miesten tasa-arvoa;

2. pyytää kaikkia "Barcelonan prosessi: Välimeren unioni” -aloitteeseen osallistuvia valtioita ratifioimaan kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen sekä kaikki muut ihmisoikeuskysymyksiä koskevat YK:n ja Kansainvälisen työjärjestön sopimukset;

3. pahoittelee, ettei naisten asemaan ole kiinnitetty erityistä huomiota tiedonannossa "Barcelonan prosessi: Välimeren unioni", ja korostaa, että prosessin hankkeisiin on sisällytettävä maantieteellisen, taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen ja niissä on otettava huomioon sekä kysymys naisten ja miesten yhtäläisistä mahdollisuuksista että sukupuolinäkökohta;

4. on huolissaan köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä, joilla on vakavia vaikutuksia naisiin ja lapsiin, ja varoittaa sellaisista politiikoista, joissa ei oteta riittävästi huomioon tarvetta edistää miesten ja naisten yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia eikä kunnioiteta naisten ihmisarvoa;

5. korostaa, että on erittäin tärkeää myöntää kansalaisoikeudet kolmansista maista, myös Välimeren etelärannikon maista, Euroopan unionin jäsenvaltioihin muuttaneille naisille, jotta voidaan varmistaa heidän oikeuksiensa suojelu;

6. pyytää kaikkia Barcelonan prosessiin osallistuvia kiinnittämään erityistä huomiota sellaisten hankkeiden kehittämiseen ja julkiseen rahoitukseen, jotka tähtäävät naisten elinolosuhteiden parantamiseen varsinkin seksuaali- ja lisääntymisterveyttä sekä koulutusta koskevissa asioissa, laadukkaiden, erityisesti naisten oikeuksia kunnioittavien työpaikkojen luomiseen sekä sellaisten lapsille ja ikääntyneille henkilöille tarkoitettujen rakenteiden luomiseen, jotka helpottavat naisten osallistumista yhteiskunnalliseen elämään;

7. korostaa, että on tärkeää edistää naisten pääsyä koulutusjärjestelmän kaikille tasoille, koska ammattitaitoiset työntekijät myötävaikuttavat ratkaisevasti paitsi miesten ja naisten epätasa-arvon vähenemiseen myös koko talouden kilpailukyvyn ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kohenemiseen;

8. kehottaa jäsenvaltioita ja kaikkia Barcelonan prosessiin kuuluvia kumppanuusmaita tukemaan myönteisiä toimia, jotka liittyvät yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja kaikkinaisen naisten syrjinnän torjumiseen ja erityisesti työhön, perhe-elämään ja koulutukseen, jotta voidaan torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja ihmiskauppaa sekä varmistaa naisten yhteiskunnallisen roolin kunnioittaminen myös helpottamalla heidän pääsyään vastuullisiin tehtäviin ja päätöksentekijän asemaan;

9. toteaa, että naisten työllistymisen edistäminen Euro–Välimeri-alueella edellyttää sellaisten tarpeellisten perusrakenteiden ja palveluiden kehittämistä, jotka helpottavat paitsi naisten pääsyä työmarkkinoille myös heidän pysymistään siellä;

10. painottaa, että on välttämätöntä tiivistää Välimeren maiden naisjärjestöjen keskinäisiä yhteyksiä kansalaisyhteiskunnan kehittämisen ja naisten aktiivisen osallistumisen edistämiseksi.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Kader Arif, Daniel Caspary, Christofer Fjellner, Béla Glattfelder, Ignasi Guardans Cambó, Jacky Hénin, Caroline Lucas, Erika Mann, Helmuth Markov, David Martin, Vural Öger, Georgios Papastamkos, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Tokia Saïfi, Peter Šťastný, Gianluca Susta, Daniel Varela Suanzes-Carpegna, Iuliu Winkler, Corien Wortmann-Kool

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jean-Pierre Audy, Bastiaan Belder, Ole Christensen, Albert Deß, Eugenijus Maldeikis, Javier Moreno Sánchez, Zbigniew Zaleski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Sepp Kusstatscher, Roselyne Lefrançois, Michel Teychenné

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö