MIETINTÖ Miloslav Ransdorfin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä

22.1.2009 - (2008/2176(IMM))

Oikeudellisten asioiden valiokunta
Esittelijä: Aloyzas Sakalas

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

Miloslav Ransdorfin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä

(2008/2176(IMM))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Tšekin tasavallan toimivaltaisen viranomaisen välittämän, 16. kesäkuuta 2008 päivätyn pyynnön Miloslav Ransdorfin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämiseksi, josta ilmoitettiin täysistunnossa 9. heinäkuuta 2008,

–   kuultuaan Miloslav Ransdorfia työjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 10 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964 ja 10. heinäkuuta 1986 antamat tuomiot[1],

–   ottaa huomioon Tšekin tasavallan perustuslain 27 artiklan 4 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 6 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A6‑0008/2009),

A. ottaa huomioon, että Miroslav Ransdorf on Euroopan parlamentin jäsen, joka valittiin 10.–13. kesäkuuta 2004 pidetyillä kuudensilla välittömillä vaaleilla ja jonka valtakirjan parlamentti tarkisti 14. joulukuuta 2004[2],

B.  ottaa huomioon, että 8 päivänä huhtikuuta 1985 Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 10 artiklan nojalla Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus; toteaa, että koskemattomuuteen ei voida vedota silloin, kun jäsen tavataan itse teosta; toteaa, että tämä ei estä Euroopan parlamenttia käyttämästä oikeuttaan pidättää koskemattomuus yhden jäsenen osalta;

C. toteaa, että Tšekin tasavallan perustuslain 27 artiklan 4 kohdasta seuraa, että ketään parlamentin jäsentä tai senaattoria ei voida asettaa rikossyytteeseen ilman sen kamarin suostumusta, jonka jäsen hän on, ja että jos kyseinen kamari ei anna suostumustaan, rikossyytteestä on luovuttava pysyvästi,

1.  päättää pidättää Miloslav Ransdorfinin parlamentaarisen koskemattomuuden;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Tšekin tasavallan toimivaltaisille viranomaisille.

• [1]  Asia 101/63, Wagner v. Fohrmann ja Krier, Kok. 1964, s. 383, Kok. Ep. I, s. 203, ja asia 149/85, Wybot v. Faure ym., Kok. 1986, s. 2391, Kok. Ep. VIII, s. 729.
• [2]  Euroopan parlamentin päätös 2004/2140(REG) valtakirjojen tarkastuksesta (EUVL C 226 E, 15.9.2005, s. 51).

PERUSTELUT

I.         TAUSTA

1.        Parlamentin puhemies välitti 9. heinäkuuta 2008 työjärjestyksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti oikeudellisten asioiden valiokunnan puheenjohtajalle Tšekin tasavallan poliisipäällikkö J. Přádan (Prahan kaupunginosasto, rikospoliisi ja -tutkimusyksikkö, liikenneonnettomuuksien jaos) kirjeen, jossa pyydettiin pidättämään Miroslav Ransdorfin parlamentaarinen koskemattomuus, jotta hänet voitaisiin asettaa rikossyytteeseen.

2.        Ransdorf ajoi Tšekin viranomaisten mukaan 8. kesäkuuta 2007 Prahassa (Praha 6) henkilöautoa, ja hän osui merkityllä suojatiellä jalankulkijaan, joka loukkaantui ja sai vammoja. Ransdorf rikkoi toiminnallaan tieliikenteestä annetun lain N:o 361/2000 Sb. 5 pykälän 1 kohdan h alakohdan säännöksiä. Tässä tapauksessa on perusteltua epäillä lain N:o 140/1961 Sb. – rikoslaki – 223 pykälässä tarkoitettua ruumiinvamman tuottamista mainitun pykälän kuuluessa seuraavasti: jos joku vahingoittaa huolimattomuuttaan toisen terveyttä siksi, että hän rikkoo tärkeää velvoitetta, joka johtuu hänen työstään, ammatistaan, asemastaan tai toimestaan tai joka on määrätty hänelle lailla, hänet voidaan tuomita vapausrangaistukseen enintään vuodeksi tai häneltä kielletään toiminnan harjoittaminen. Rikoslain mukaan (9 pykälä) rikoksen tekijä on se, joka on itse tehnyt rikoksen. Rikoslain 65 pykälän, joka koskee rikoksesta yhteiskunnalle aiheutuvan vaaran loppumista, säännösten mukaan tekohetkellä yhteiskunnalle vaarallista tekoa ei katsota rangaistavaksi, jos tilanteen tai tekijän henkilön muuttumisen vuoksi tekoa ei enää katsota yhteiskunnalle vaaralliseksi. Pykälää ei kuitenkaan voida soveltaa tässä tapauksessa. Rikoslain 67 pykälän 1 kohdan d alakohdan mukaan vanhenemisaika on kolme vuotta.

II.       LAINSÄÄDÄNTÖ JA YLEISIÄ HUOMAUTUKSIA EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENTEN KOSKEMATTOMUUDESTA

1.        Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8 päivänä huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 9 ja 10 artikla kuuluvat seuraavasti:

9 artikla:

Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella.

10 artikla:

Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on

           a)        oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

           b)        toisen jäsenvaltion alueella vapaudenriistoa koskeva koskemattomuus sekä lainkäytöllinen koskemattomuus.

Koskemattomuus koskee jäseniä myös silloin kun he matkustavat Euroopan parlamentin istuntoihin tai palaavat niistä.

Koskemattomuuteen ei voida vedota silloin, kun jäsen tavataan itse teosta, eikä se estä Euroopan parlamenttia käyttämästä oikeuttaan pidättää koskemattomuuden yhden jäsenen osalta.

2.        Euroopan parlamentissa käytävästä menettelystä on määrätty työjärjestyksen 6 ja 7 artiklassa. Kyseiset määräykset kuuluvat seuraavasti:

6 artikla – Koskemattomuuden pidättäminen

1. Erioikeuksia ja vapauksia koskevaa toimivaltaa käyttäessään parlamentti pyrkii ensisijaisesti säilyttämään täysivaltaisuutensa demokraattisena lainsäädäntöelimenä ja varmistamaan jäsentensä riippumattomuuden heidän hoitaessaan tehtäviänsä.

(...)

3. Jäsenen tai entisen jäsenen puhemiehelle osoittamasta, koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevasta pyynnöstä ilmoitetaan täysistunnossa, ja pyyntö lähetetään käsiteltäväksi asiasta vastaavaan valiokuntaan.

(...)

7 artikla – Koskemattomuutta koskevat menettelyt

1. Asiasta vastaava valiokunta käsittelee koskemattomuuden pidättämistä sekä koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevat pyynnöt viipymättä niiden saapumisjärjestyksessä.

2. Valiokunta antaa päätösehdotuksen, jossa on vain suositus koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön tai koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevan pyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

3. Valiokunta voi pyytää asianomaiselta viranomaiselta ne lisätiedot tai selvitykset, jotka valiokunta katsoo tarpeellisiksi voidakseen muodostaa mielipiteensä koskemattomuuden pidättämisestä tai puolustamisesta. Jäsenelle annetaan tilaisuus tulla kuulluksi. Hänellä on oikeus esittää kaikki tässä yhteydessä aiheellisiksi katsomansa asiakirjat tai muut kirjalliset todisteet. Toinen jäsen voi toimia hänen edustajanaan.

4. Jos pyynnössä esitetään koskemattomuuden pidättämistä useiden syytöskohtien perusteella, jokaisesta kohdasta voidaan tehdä erillinen päätös. Valiokunnan mietinnössä voidaan poikkeuksellisesti ehdottaa, että koskemattomuuden pidättäminen koskisi ainoastaan syytteen käsittelyä ja että ennen lopullista tuomiota jäsentä ei saisi pidättää tai vangita eikä hän saisi joutua sellaisten toimenpiteiden kohteeksi, jotka estäisivät häntä hoitamasta edustajantoimeensa kuuluvia tehtäviä.

(...)

6. Erioikeuden tai vapauden puolustamista koskevissa tapauksissa valiokunta toteaa, muodostavatko olosuhteet hallinnollisen tai muun esteen parlamentin kokouspaikkaan matkustavien tai sieltä palaavien jäsenten vapaalle liikkumiselle, mielipiteen ilmaisemiselle tai äänestyskäyttäytymiselle heidän hoitaessaan edustajantoimeensa kuuluvia tehtäviä tai kuuluvatko kyseiset olosuhteet erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 10 artiklassa tarkoitettuihin asioihin, jotka eivät kuulu kansallisen oikeuden alaan, ja tekee ehdotuksen, jossa kehotetaan asianomaista viranomaista tekemään tarvittavat johtopäätökset.

7. Valiokunta voi antaa perustellun lausunnon kyseisen viranomaisen toimivallasta asiassa ja pyynnön käsiteltäväksi ottamisesta, mutta se ei missään tapauksessa ilmaise kantaansa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko jäsenen syyksi väitetyt lausumat tai toimet syytteeseen asettamisen, vaikka valiokunta pyyntöä käsitellessään saisi yksityiskohtaista tietoa tapaukseen liittyvistä tosiasioista.

(...)

III.      EHDOTETUN PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT

1.        Pöytäkirjan 9 artiklan soveltaminen on ensinnäkin selvästi pois laskuista, koska avoneuvoa kuljettaneen toiselle aiheuttamia henkilökohtaisia vammoja ei voida katsoa Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviä hoidettaessa ilmaisemia mielipiteitä tai äänestystä.

2.        Kun otetaan huomioon, että Ransdorfia vastaan esitetyissä syytöksissä viitataan Tšekin tasavallassa (jonka kansalainen Ransdorf on) sattuneisiin tapahtumiin, pöytäkirjan 10 artiklasta voidaan soveltaa ainoastaan seuraavaa kohtaa: " Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on a) oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus".

3.        Tšekin tasavallan parlamentaarinen koskemattomuus muistuttaa erittäin pitkälti Euroopan parlamentin toimintaan sovellettavaa koskemattomuutta, sellaisena kuin se perustuu erioikeuksia ja vapauksia koskevaan pöytäkirjaan. Erityisesti on otettava huomioon, että maan rikoslain N:o 141/1961 Sb. 10 pykälässä, joka koskee vapautusta rikosmenettelyssä toimivien elinten toimivallasta, todetaan seuraavaa: "Henkilöt, joilla on lain tai kansainvälisen oikeuden perusteella erivapauksia tai koskemattomuus, eivät kuulu tämän lain mukaisesti rikosmenettelyssä toimivien elinten toimivallan piiriin". Lisäksi Tšekin tasavallan perustuslain 27 artiklan 4 kohdassa todetaan, että ketään parlamentin jäsentä tai senaattoria ei voida asettaa rikossyytteeseen ilman sen kamarin suostumusta, jonka jäsen hän on. Jos kyseinen kamari ei anna suostumustaan, rikossyytteestä on luovuttava pysyvästi. Tämä tarkoittaa, että Tšekin nykyisten lakien mukaan Ransdorfia vastaan voidaan käynnistää rikosoikeuden menettely ainoastaan siinä tapauksessa, että hänen koskemattomuutensa pidätetään.

4.        Euroopan parlamentti voisi vakiintuneen käytänteensä mukaisesti olla pidättämättä jäsenen koskemattomuutta, jos on aihetta epäillä, että syytöksellä pyritään vaikuttamaan jäsenen poliittiseen toimintaan (fumus persecutionis). Tässä tapauksessa moisesta ei ole kuitenkaan selvää näyttöä.

IV.      PÄÄTELMÄT

Edellä mainittujen näkökohtien vuoksi oikeudellisten asioiden valiokunta suosittelee koskemattomuuden pidättämistä puoltavia ja vastustavia syitä harkittuaan, että Miroslav Ransdorfin koskemattomuus olisi pidätettävä.

LIITE: Tšekin tasavallan perustuslain 27 artiklan 4 kohta

Tšekin tasavallan perustuslain 27 artiklan 4 kohta kuuluu seuraavasti:

"Ketään parlamentin jäsentä tai senaattoria ei voida asettaa rikossyytteeseen ilman sen kamarin suostumusta, jonka jäsen hän on. Jos kyseinen kamari ei anna suostumustaan, rikossyytteestä on luovuttava pysyvästi".

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	19.1.2009
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	8 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Klaus-Heiner Lehne, Manuel Medina Ortega, Aloyzas Sakalas, Francesco Enrico Speroni, Diana Wallis, Jaroslav Zvěřina, Tadeusz Zwiefka