MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavien seuraamusten säätämisestä
27.1.2009 - (KOM(2007)0249 – C6‑0143/2007 – 2007/0094(COD)) - ***I
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Esittelijä: Claudio Fava
Valmistelija (*):
Edit Bauer, Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 47 artikla
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavien seuraamusten säätämisestä
(KOM(2007)0249 – C6‑0143/2007 – 2007/0094(COD))
(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2007)0249),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 63 artiklan 3 kohdan b alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0143/2007),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,
– ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6‑0026/2008),
1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;
2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;
3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
PARLAMENTIN TARKISTUKSET*
komission ehdotukseen
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia koskevista vähimmäisvaatimuksista
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 63 artiklan 3 kohdan b alakohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen[1],
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[2],
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[3],
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[4],
sekä katsovat seuraavaa:
(1) Eurooppa-neuvoston kokouksessa 14 ja 15 päivänä joulukuuta 2006 sovittiin yhteistyön lisäämisestä jäsenvaltioiden välillä laittoman maahanmuuton torjumiseksi ja erityisesti laittoman työnteon torjuntaan tähtäävien toimenpiteiden tehostamisesta sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla.
(2) EU:hun suuntautuvan laittoman maahanmuuton keskeinen vetovoimatekijä on mahdollisuus työskennellä EU:n alueella ilman vaadittua oikeusasemaa. Siksi laittoman maahanmuuton ja laittoman oleskelun torjunnassa olisi toteutettava myös tämän vetovoimatekijän vastaisia toimia.
(3) Tällaisten toimenpiteiden ytimenä tulisi olla yleinen kielto ottaa palvelukseen kolmansien maiden kansalaisia, joilla ei ole oikeutta oleskella EU:n alueella, ja sen lisäksi olisi määrättävä seuraamuksista työnantajille, jotka rikkovat kieltoa.
(3 a) Koska tässä direktiivissä säädetään vähimmäissäännöistä, jäsenvaltiot voivat vapaasti antaa tai pitää voimassa ankarampia seuraamuksia, toimenpiteitä ja työnantajien velvoitteita.
(4) Säännöksiä ei tulisi soveltaa kolmansien maiden kansalaisiin, jotka oleskelevat jäsenvaltioissa laillisesti, riippumatta siitä, onko heillä lupa työntekoon niiden alueella. Säännösten soveltamisalaan eivät kuulu henkilöt, joilla on henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006[5] 2 artiklan 5 kohdassa määritelty oikeus vapaaseen liikkumiseen yhteisössä. Soveltamisalan ulkopuolelle suljetaan myös sellaiset kolmansien maiden kansalaiset, joiden tilanteeseen sovelletaan yhteisön oikeutta, esimerkiksi ne, jotka työskentelevät laillisesti toisessa jäsenvaltiossa ja jotka palveluntarjoaja on lähettänyt toiseen jäsenvaltioon palvelujen tarjoamista varten. Direktiiviä olisi sovellettava rajoittamatta sellaisen kansallisen lainsäädännön soveltamista, jossa kielletään työnteko kolmansien maiden kansalaisilta, jotka oleskelevat jäsenvaltioissa laillisesti mutta tekevät työtä oleskelulupansa vastaisesti.
(4 a) Tietyille termeille olisi annettava tässä direktiivissä erityiset määritelmät. Tällaisia määritelmiä olisi käytettävä ainoastaan tämän direktiivin tarkoituksia varten.
(4 b) Työnteon määritelmän olisi sisällettävä sen tunnusmerkit eli sellaisen toiminnan harjoittaminen työnantajan lukuun tai tämän johdolla ja/tai valvonnassa, josta maksetaan korvausta tai josta tulisi maksaa korvausta, oikeudellisesta muodosta riippumatta.
(4 c) Työnantajan määritelmään voi sisältyä myös oikeustoimikelpoiseksi tunnustettu henkilöiden yhteenliittymä, joka ei kuitenkaan ole oikeushenkilö.
(5) Laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palvelukseenottamisen estämiseksi työnantajia olisi vaadittava tarkistamaan ennen kolmannen maan kansalaisen palvelukseenottamista, myös silloin kun kyseinen kolmannen maan kansalainen on tarkoitus ottaa palvelukseen toisessa jäsenvaltiossa tapahtuvaa palvelujentarjoamista varten, että tällä on voimassa oleva oleskelulupa tai muu oleskeluoikeuden antava lupa, josta ilmenee, että kolmannen maan kansalainen oleskelee laillisesti kyseisen jäsenvaltion alueella.
(5 a) Jotta jäsenvaltiot voisivat jäljittää erityisesti väärennetyt asiakirjat, työnantajia olisi myös vaadittava ilmoittamaan toimivaltaisille viranomaisille kolmannen maan kansalaisen palvelukseenottamisesta. Jotta aiheutettaisiin mahdollisimman vähän hallinnollista taakkaa, jäsenvaltiot voivat säätää, että tällaiset ilmoitukset tehdään muiden ilmoitusjärjestelmien puitteissa. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää yksinkertaistetun ilmoitusmenettelyn soveltamisesta, jos työnantaja on luonnollinen henkilö ja työtä tehdään työnantajan yksityisiin tarkoituksiin.
(6) Työnantajia, jotka ovat noudattaneet heille tässä direktiivissä säädettyjä velvollisuuksia, ei tulisi saattaa vastuuseen laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palvelukseenottamisesta esimerkiksi siinä tapauksessa, että toimivaltainen viranomainen myöhemmin toteaa, että työntekijän esittämä asiakirja oli väärennetty tai sitä oli käytetty väärin, ellei työnantaja tiennyt, että asiakirja oli väärennetty.
(6 a) Työnantajien velvoitteiden täyttämisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi parhaansa mukaan pyrittävä käsittelemään oleskeluluvan uudistamista koskevat pyynnöt ajoissa.
(7) Jotta yleistä kieltoa noudatettaisiin ja jotta rikkomisia voitaisiin ehkäistä, jäsenvaltioiden olisi säädettävä asianmukaisista seuraamuksista. Seuraamusten tulisi sisältää taloudellisia seuraamuksia ja maksuja, joilla korvataan laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisesta aiheutuvia kustannuksia, ja niihin olisi sisällyttävä mahdollisuus pienentää sakkosummaa, jos työnantaja on luonnollinen henkilö ja työtä tehdään työnantajan yksityisiin tarkoituksiin.
(8) Työnantajaa olisi joka tapauksessa vaadittava maksamaan kolmannen maan kansalaiselle tämän palkkasaatavat sekä maksamatta olevat verot ja sosiaaliturvamaksut. Jos palkkatasoa ei pystytä määrittelemään, sen olisi oletettava olleen vähintään vähimmäispalkkaa koskevien sovellettavien lakien, kyseisen ammattialan työehtosopimusten tai käytäntöjen mukainen palkka. Työnantajaa olisi vaadittava maksamaan tarvittaessa myös kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat palkkasaatavien lähettämisestä maahan, johon laittomasti työskennellyt kolmannen maan kansalainen on palannut tai palautettu. Jos työnantaja ei maksa palkkasaatavia, jäsenvaltiota ei pitäisi velvoittaa täyttämään tätä velvoitetta työnantajan sijasta.
(8 a) Laittomasti työskennellyt kolmannen maan kansalainen ei voi vedota maahantulo-, oleskelu- ja työmarkkinoille pääsyä koskevan oikeuden saamiseksi laittomaan työsuhteeseen eikä työnantajan tai oikeussubjektin hänen sijastaan maksamiin korvauksiin tai palkkasaataviin, sosiaaliturvamaksuihin tai veroihin.
(9) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että palkkasaatavia koskevia vaatimuksia esitetään tai voidaan esittää ja että käytössä on mekanismeja sen varmistamiseksi, että palkkasaatavista takaisin perityt määrät voidaan maksaa niille kolmansien maiden kansalaisille, joille ne kuuluvat. Jäsenvaltioita ei tulisi velvoittaa ottamaan kyseisten järjestelmien piiriin kolmansissa maissa sijaitsevat edustustonsa. Jäsenvaltioiden olisi valitusten tekemistä helpottavien tehokkaiden mekanismien luomisen yhteydessä harkittava, ellei tästä ole jo säädetty kansallisessa lainsäädännössä, mahdollisuutta antaa toimivaltaiselle viranomaiselle valtuudet nostaa kanne työnantajaa vastaan palkkasaatavien perimiseksi ja tämän tuomaa lisäarvoa.
(10) Jäsenvaltioiden olisi myös säädettävä, että työsuhteen oletetaan kestäneen vähintään kolme kuukautta, niin että todistustaakka on työnantajalla ainakin tietyn ajanjakson osalta. Työntekijällä olisi muun muassa oltava myös mahdollisuus esittää todisteet työsuhteensa olemassaolosta ja sen kestosta.
(11) Jäsenvaltioiden olisi säädettävä mahdollisuudesta määrätä työnantajille lisäseuraamuksia, joihin kuuluisivat sulkeminen joidenkin tai kaikkien julkisten etuuksien, tukien ja avustusten, muun muassa maataloustukien, ulkopuolelle, sulkeminen julkisten hankintamenettelyjen ulkopuolelle, ja yritykselle aiemmin myönnettyjen joidenkin tai kaikkien julkisten etuuksien, tukien ja avustusten, myös jäsenvaltioiden hallinnoiman EU-rahoituksen, takaisinperiminen. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää näiden lisäseuraamusten soveltamatta jättämisestä, jos työnantaja on luonnollinen henkilö ja työtä tehdään työnantajan yksityisiin tarkoituksiin.
(12) Tämän direktiivin ja erityisesti sen 8, 11 ja 13 artiklan ei pitäisi vaikuttaa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[6] säännöksiin.
(13) Koska alihankinta on yleistä tietyillä aloilla, joihin tämä ongelma liittyy, on tarpeen varmistaa, että ainakin toimeksisaajaa, jonka alihankkija työnantaja suoraan on, voidaan pitää työnantajan ohella tai tämän sijasta velvollisena maksamaan taloudelliset seuraamukset. Erityistapauksissa muita hankkijoita olisi pidettävä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajan ohella tai tämän sijasta velvollisina maksamaan taloudelliset seuraamukset. Myös lailla tai yleisesti sitovilla työehtosopimuksilla säänneltyihin lomakassoihin ja sosiaalirahastoihin suoritettavien maksujen olisi sisällyttävä niihin palkkasaataviin, jotka tämän direktiivin korvausvastuuta koskevien säännösten on määrä kattaa.
(14) Kokemus on osoittanut, että laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työhönottoa koskevan kiellon noudattamista ei ole pystytty riittävällä tavalla varmistamaan nykyisten seuraamusjärjestelmien avulla. Yksi syy tähän on se, että hallinnolliset seuraamukset eivät todennäköisesti yksinään riitä ehkäisemään tiettyjen häikäilemättömien työnantajien toimia. Kiellon noudattamista voidaan ja sitä tulisi vahvistaa soveltamalla rikosoikeudellisia seuraamuksia.
(15) Yleisen kiellon vaikuttavuuden takaamiseksi on sen vuoksi erityisesti tarpeen määrätä varoittavammista seuraamuksista vakavissa tapauksissa, esimerkiksi kun kieltoa on rikottu toistuvasti tai kun laiton työnteko koskee huomattavan monia laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia tai kun työolot osoittavat erityistä hyväksikäyttöä, kun työnantaja on tietoinen siitä, että työntekijä on ihmiskaupan uhri, tai kun laiton työntekijä on alaikäinen. Tällä direktiivillä jäsenvaltiot velvoitetaan säätämään näistä vakavista rikkomisista määrättäviä rikosoikeudellisia seuraamuksia kansallisessa lainsäädännössään. Sillä ei luoda velvoitteita, jotka koskisivat kyseisten seuraamusten tai muun käytössä olevan lainvalvontajärjestelmän soveltamista yksittäistapauksissa.
(16) Kaikissa tämän direktiivin nojalla vakaviksi katsotuissa tapauksissa tekoa olisi sen vuoksi pidettävä kaikkialla yhteisössä rikoksena, jos se on tehty tahallisesti. Teon määrittäminen rikokseksi ei saisi vaikuttaa ihmiskaupan torjunnasta 19 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyn puitepäätöksen 2002/629/YOS[7] soveltamiseen.
(17) Rikoksesta olisi määrättävä tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat rikosoikeudelliset seuraamukset ▌. Velvollisuus varmistaa tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat rikosoikeudelliset seuraamukset tämän direktiivin 10 artiklan mukaisesti ei vaikuta rikoslainsäädännön ja rikosoikeuden sisäiseen organisointiin jäsenvaltioissa.
(17 a) Oikeushenkilöt pitäisi myös voida saattaa vastuuseen 10 artiklassa tarkoitetusta rikoksesta, koska monet työnantajat ovat oikeushenkilöitä. Tämän direktiivin säännökset eivät aiheuta velvollisuutta ottaa oikeushenkilöiden rikosoikeudellinen vastuu käyttöön jäsenvaltioissa.
(18) Täytäntöönpanon valvonnan helpottamiseksi käytössä olisi oltava tehokkaat kantelumekanismit, joiden avulla asianomaiset kolmansien maiden kansalaiset voivat esittää vaatimuksensa joko suoraan tai tätä varten nimettyjen kolmansien osapuolten kuten ammattiliittojen tai muiden järjestöjen välityksellä. Tällaiset kolmannet osapuolet olisi suojattava seuraamuksilta, joita voidaan määrätä niiden sääntöjen nojalla, joissa kielletään laittomassa oleskelussa avustaminen, silloin kun ne avustavat vaatimusten esittämisessä.
(19) Kantelujärjestelyjen täydentämiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava myöntää oleskelulupa, jonka voimassaoloaika on rajoitettu sen mukaan, miten kauan asianomainen kansallinen menettely kestää, niille kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat joutuneet kärsimään erityistä hyväksikäyttöä osoittavista työoloista tai jotka ovat työskennelleet laittomasti alaikäisinä ja jotka tekevät yhteistyötä rikosoikeudellisissa menettelyissä työnantajaa vastaan. Tällaiset oleskeluluvat olisi myönnettävä vastaavalla tavalla kuin niille kolmansien maiden kansalaisille, jotka täyttävät oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/81/EY[8] ehdot.
(20) Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpanon tyydyttävä taso ja vähentää mahdollisimman pitkälti eroja eri jäsenvaltioiden lainvalvontatoimien välillä, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden alueella suoritetaan tehokkaita ja riittäviä tarkastuksia, ja niiden olisi ilmoitettava komissiolle tiedot suorittamistaan tarkastuksista.
(20 a) Jäsenvaltioita olisi kannustettava määrittelemään joka vuosi kansallinen tavoite tarkastusten määrälle niillä toimialoilla, joille maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnteko on niiden alueella keskittynyt.
(20 b) Tarkastusten tehokkuuden lisäämiseksi tämän direktiivin soveltamista silmällä pitäen jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että: kansallisessa lainsäädännössä annetaan toimivaltaisille viranomaisille riittävä toimivalta tehdä tarkastuksia; tämän direktiivin soveltamiseksi tehokkaasti kerätään ja käsitellään laitonta työntekoa koskevia tietoja, mukaan lukien aiempien tarkastusten tulokset; ja käytettävissä on riittävästi henkilöstöä, jolla on tarkastusten suorittamiseen tarvittavat taidot ja pätevyys.
(20 c) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tämän direktiivin soveltamiseksi tehtävät tarkastukset eivät vaikuta määrällisesti tai laadullisesti työehtojen ja ‑olojen arvioimiseksi tehtäviin tarkastuksiin.
(20 d) Kun kyseessä ovat lähetetyt työntekijät, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, jäsenvaltioiden tarkastuksista vastaavat yksiköt voivat käyttää hyväkseen palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/71/EY[9] tarkoitettua yhteistyötä ja tietojen vaihtoa tarkistaakseen, että kyseiset kolmansien maiden kansalaiset työskentelevät laillisesti alkuperäjäsenvaltiossa.
(20 e) Tätä direktiiviä olisi pidettävä pimeän työn ja hyväksikäytön ehkäisemistä koskevia toimia täydentävänä toimena.
(20 f) Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen[10] 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan kansalliseen käyttöön ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne.
(21) Tämän direktiivin täytäntöönpanoa varten toteutettavassa henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY[11].
(22) Koska tämän direktiivin tavoitetta, eli laittoman maahanmuuton torjuntaa työskentelyä koskevaan vetovoimatekijään puuttumalla, ei voida toteuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimia EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun oikeasuhteisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
(23) Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita. Direktiivin soveltamisessa on erityisesti otettava asianmukaisella tavalla huomioon elinkeinovapaus, yhdenvertaisuus lain edessä ja syrjimättömyyden periaate, oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin sekä laillisuusperiaate ja rikoksista määrättävien rangaistusten oikeasuhteisuuden periaate perusoikeuskirjan 16, 20, 21, 47 ja 49 artiklan mukaisesti.
(23 a) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti ja tämän vaikuttamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamiseen nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän direktiivin antamiseen eikä direktiivi sido näitä jäsenvaltioita eikä sitä sovelleta niihin.
(24) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin antamiseen, eikä se siten sido sitä eikä sitä sovelleta siihen,
OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
Tässä direktiivissä kielletään laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työhönotto laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Sitä varten siinä säädetään seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista yhteisistä vähimmäisvaatimuksista, joita jäsenvaltioissa sovelletaan tätä kieltoa rikkoviin työnantajiin.
2 artikla
Määritelmät
Tässä direktiivissä tarkoitetaan erityisesti
(a) 'kolmannen maan kansalaisella' henkilöä, joka ei ole Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Euroopan unionin kansalainen ja jolla ei ole Schengenin rajasäännöstön 2 artiklan 5 kohdassa määriteltyä oikeutta vapaaseen liikkumiseen yhteisössä;
(b) 'työnteolla' mitkä tahansa kansallisessa lainsäädännössä tai vakiintuneen käytännön mukaisesti säännellyn työvoiman ja työnteon muodot kattavan toiminnan harjoittamista työnantajan lukuun tai tämän johdolla ja/tai valvonnassa;
(c) ’laittomalla oleskelulla’ kolmannen maan kansalaisen oleskelua jäsenvaltion alueella, jos hän ei täytä tai ei enää täytä kyseisessä jäsenvaltiossa oleskelulle tai asumiselle asetettuja edellytyksiä;
(d) 'laittomalla työnteolla' jäsenvaltion alueella laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen työntekoa;
(e) 'työnantajalla' sellaista luonnollista henkilöä tai oikeussubjektia, mukaan luettuina työvoiman vuokrausyritykset, joiden lukuun tai joiden johdolla ja/tai valvonnassa työntekoa ryhdytään harjoittamaan;
(f) 'alihankkijalla' sellaista luonnollista henkilöä tai oikeussubjektia, jolle on annettu tehtäväksi kaikkien aiemmin tehtyyn sopimukseen perustuvien velvoitteiden tai osan niistä täytäntöönpano;
(f a) 'oikeushenkilöllä' oikeussubjektia, jolla on oikeushenkilön asema sovellettavan kansallisen lain nojalla, lukuun ottamatta valtioita tai julkisia elimiä niiden käyttäessä julkista valtaa sekä julkisoikeudellisia kansainvälisiä järjestöjä;
(f b) 'työvoiman vuokrausyrityksellä' luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tekee kansallisen lainsäädännön mukaisesti työsopimuksia tai solmii työsuhteita vuokratyöntekijöiden kanssa tarkoituksena asettaa tällaisia työntekijöitä käyttäjäyrityksen palvelukseen suorittamaan työtehtävää käyttäjäyrityksen valvonnassa ja johdolla;
(f c) 'erityistä hyväksikäyttöä osoittavilla työoloilla' työoloja, mukaan lukien sukupuoleen perustuvasta tai muusta syrjinnästä johtuvat työolot, kun työehdot ovat räikeässä epäsuhteessa laillisten työntekijöiden työehtoihin nähden, mikä esimerkiksi vaikuttaa työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen ja on ihmisarvoa alentavaa;
(f d) 'laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palkalla' palkkaa ja muuta korvausta, jonka työntekijä suoraan tai välillisesti saa työnantajaltaan työstä tai tehtävästä rahana tai luontoisetuna ja joka vastaa sitä summaa, jonka vastaavat lailliset työntekijät olisivat saaneet.
3 artikla
Laittoman työnteon kieltäminen
1. Jäsenvaltioiden on kiellettävä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnteko.
2. Tämän kiellon rikkomisesta määrätään tässä direktiivissä säädetyt seuraamukset ja toimenpiteet.
2 a. Jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1 kohdassa säädettyä kieltoa laittomasti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin, joiden maasta poistamista on lykätty ja joilla on lupa tehdä työtä kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
4 artikla
Työnantajien velvollisuudet
1. Jäsenvaltioiden on säädettävä työnantajien velvollisuudesta
(a) vaatia, että kolmannen maan kansalaisella on ennen työntekoon ryhtymistä voimassa oleva oleskelulupa tai muu oleskeluoikeuden antava asiakirja ja että hän esittää sen työnantajalle;
▌
(b) säilyttää oleskeluluvan tai muun oleskeluoikeuden antavan asiakirjan jäljennös tai merkinnät saatavilla ainakin työsuhteen ajan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten mahdollista tarkastusta varten;
(c) ilmoittaa jäsenvaltioiden nimeämille toimivaltaisille viranomaisille kolmansien maiden kansalaisten työsuhteen alkamisesta kunkin jäsenvaltion asettamassa määräajassa.
2. Jäsenvaltiot voivat soveltaa yksinkertaistettua ilmoitusmenettelyä 1 kohdan c alakohdan mukaisesti, jos työnantaja on luonnollinen henkilö ja työtä tehdään työnantajan yksityisiä tarpeita varten.
Jäsenvaltiot voivat säätää, että edellä 1 kohdan c alakohdan mukaista ilmoitusta ei tarvita, jos työntekijälle on myönnetty pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta 25 päivänä marraskuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/109/EY[12] mukainen pitkäaikainen oleskelulupa.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työnantajia, jotka ovat täyttäneet 1 kohdassa säädetyt velvollisuutensa, ei aseteta vastuuseen 3 artiklassa tarkoitetun kiellon rikkomisesta, paitsi jos työnantaja tietää, että voimassa olevana oleskelulupana tai muuna oleskeluoikeuden antavana asiakirjana esitetty asiakirja on väärennetty.
▌
6 artikla
Taloudelliset seuraamukset
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että työnantajille määrätään 3 artiklassa tarkoitetun kiellon rikkomisesta tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset.
2. Edellä 3 artiklassa tarkoitetun kiellon rikkomisesta määrättäviin seuraamuksiin on sisällytettävä
(a) taloudelliset seuraamukset, jotka nousevat laittomasti työskentelevien kolmansien maiden kansalaisten määrän mukaan; sekä
(b) ▌ laittomasti työskennelleiden kolmansien maiden kansalaisten palauttamisesta aiheutuvien kustannusten maksaminen tapauksissa, joissa palauttamismenettelyt toteutetaan. Jäsenvaltiot voivat sen sijaan päättää ottaa huomioon edellä a alakohdassa tarkoitetuissa taloudellisissa seuraamuksissa ainakin palauttamisen keskimääräiset kustannukset.
2 a. Jäsenvaltiot voivat pienentää sakkosummaa, jos työnantaja on luonnollinen henkilö, joka työllistää maassa laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen yksityisiä tarpeitaan varten, ja jos työolot eivät osoita erityistä hyväksikäyttöä.
7 artikla
Palkkasaatavien maksaminen työnantajien toimesta
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työnantajan vastuulla on maksaa jokaisen 3 artiklassa tarkoitetun kiellon rikkomisen osalta
(a) kaikki laittomasti työskennelleiden kolmansien maiden kansalaisten erääntyneet palkkasaatavat; sovitun palkan määrän oletetaan olleen vähintään vähimmäispalkkaa koskevien sovellettavien lakien, kyseisen ammattialan työehtosopimusten tai käytäntöjen mukainen palkka, ellei työnantaja tai työntekijä voi toisin todistaa, samalla kun, tapauksen mukaan, otetaan huomioon palkkoja koskevat pakottavat kansalliset säännökset;
(b) kaikkia niitä veroja ja sosiaaliturvamaksuja vastaava määrä, jotka työnantaja olisi maksanut, jos kolmannen maan kansalainen olisi työskennellyt laillisesti, viivästyksistä johtuvat sakkorangaistukset ja niihin liittyvät hallinnolliset sakot mukaan luettuina;
(b a) tarvittaessa kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat maksujen lähettämisestä maahan, johon laittomasti työskennellyt kolmannen maan kansalainen on palannut tai palautettu.
2. Edellä olevan 1 kohdan a ja c alakohdan soveltamista varten ja 14 artiklan asianmukaista täytäntöönpanoa varten jäsenvaltioiden on luotava mekanismeja sen varmistamiseksi, että laittomasti työskennelleet kolmansien maiden kansalaiset:
(a) voivat esittää kansallisessa lainsäädännössä määritellyssä määräajassa työnantajaa kohtaan vaatimuksen mahdollisista palkkasaatavista ja vaatia tuomion täytäntöönpanoa myös tapauksissa, joissa he ovat palanneet tai heidät on palautettu alkuperämaahan; tai
(b) voivat pyytää jäsenvaltion toimivaltaista kansallista viranomaista käynnistämään erääntyneiden palkkasaatavien perimiseksi tarvittavat menettelyt ║ ilman, että heidän tarvitsee tässä tapauksessa esittää vaatimusta.
Laittomasti työskenteleville kolmansien maiden kansalaisille on järjestelmällisesti ja puolueettomasti tiedotettava heidän tämän kohdan ja 14 artiklan mukaisista oikeuksistaan ennen palautuspäätöksen tekemistä.
3. Edellä olevan 1 kohdan a ja b alakohdan soveltamista varten jäsenvaltioiden on säädettävä, että työsuhteen oletetaan kestäneen vähintään kolme kuukautta, paitsi jos muun muassa työnantaja tai työntekijä voi toisin todistaa.
4. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että tarvittavat järjestelyt ovat käytössä sen varmistamiseksi, että laittomasti työskennelleet kolmansien maiden kansalaiset voivat saada mahdolliset 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut ja 2 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten perusteella perityt palkkasaatavansa myös siinä tapauksessa, että he ovat palanneet tai heidät on palautettu lähtömaahan.
5. Tapauksissa, joissa on myönnetty 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti voimassaoloajaltaan rajoitettu oleskelulupa, jäsenvaltioiden on määritettävä kansallisessa lainsäädännössä ehdot, joiden mukaan näiden lupien kestoa voidaan jatkaa, kunnes kolmannen maan kansalaiselle on maksettu hänen 1 kohdan mukaisesti perityt palkkasaatavansa
8 artikla
Muut toimenpiteet
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että työnantajia koskevat tarvittaessa ║ myös seuraavat toimenpiteet:
(a) sulkeminen joidenkin tai kaikkien julkisten etuuksien, tukien ja avustusten, myös jäsenvaltioiden hallinnoiman EU:n rahoituksen, ulkopuolelle enintään viideksi vuodeksi;
(b) sulkeminen julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY[13] määritettyjen julkisten hankintamenettelyjen ulkopuolelle enintään viideksi vuodeksi;
(c) joidenkin tai kaikkien työnantajalle laittoman työnteon paljastumista edeltävien enintään 12 kuukauden aikana maksettujen julkisten etuuksien, tukien tai avustusten, myös jäsenvaltioiden hallinnoiman Euroopan unionin rahoituksen, takaisin periminen;
(d) rikkomisessa käytettyjen laitosten pysyvä tai väliaikainen sulkeminen tai kyseisen liiketoiminnan harjoittamista koskevan luvan väliaikainen tai pysyvä peruuttaminen, jos se on tilanteen vakavuuden vuoksi perusteltua.
1 a. Jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta 1 kohtaa, jos työnantaja on luonnollinen henkilö ja työtä tehdään työnantajan yksityisiä tarpeita varten.
9 artikla
Alihankinta
1. Kun työnantaja on alihankkija, ja rajoittamatta takautumisoikeutta koskevien tai sosiaaliturva-alaan kuuluvien kansallisen lainsäädännön säännösten soveltamista, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ▌ toimeksisaajaa, jonka välitön alihankkija työnantaja on, voidaan pitää velvollisena maksamaan 1 kohdassa määritellyt maksut työnantajana olevan alihankkijan ohella tai sijasta.
(a) 6 artiklan mukaisesti määrättävät taloudelliset seuraamukset ja
(b) 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja c alakohdan–3 kohdan mukaisesti perittävät palkkasaatavat.
2. Kun työnantaja on alihankkija, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ▌ pääasiallista toimeksisaajaa ja alihankintaketjun mahdollisia muita alihankkijoita voidaan pitää velvollisina maksamaan 1 kohdassa määritellyt maksut työnantajana toimivan alihankkijan ohella tai sijasta tai sen toimeksisaajan sijasta, jonka välitön alihankkija työnantaja on, jos he tiesivät, että työnantajana toimiva alihankkija piti palveluksessaan maassa laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia.
2 a. Toimeksisaajalla, joka on noudattanut kansallisessa lainsäädännössä määriteltyjä asianmukaista huolellisuutta (due diligence) koskevia velvoitteita, ei ole 1 tai 2 kohdan mukaista velvoitetta.
2 b. Jäsenvaltiot voivat säätää tiukempia vastuuvelvoitteita kansallisessa lainsäädännössä.
10 artikla
Rikos
1. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että 3 artiklassa tarkoitettua rikkomista pidetään rangaistavana tekona silloin, kun se on tehty tahallisesti, kaikissa seuraavissa tapauksissa kansallisessa lainsäädännössä määritellyn mukaisesti:
(a) rikkominen jatkuu tai on jatkuvasti toistuvaa;
(b) rikkomisessa on kyse laittomasti työskentelevien kolmansien maiden kansalaisten huomattavan määrän samanaikaisesta työllistämisestä;
(c) rikkomiseen liittyvät erityistä hyväksikäyttöä osoittavat työolot ▌;
(d) rikkomiseen on syyllistynyt työnantaja, jota ei ole syytetty tai tuomittu rikkomuksesta puitepäätöksen 2002/629/YOS mukaisesti, mutta joka käyttää henkilön työpanosta tai palveluita tietoisena siitä, että laittomasti maassa oleskeleva kolmannen maan kansalainen on ihmiskaupan uhri.
(d a) rikkomiseen liittyy alaikäisen laiton työnteko.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yllyttäminen ja avunanto 1 kohdassa tarkoitettuun tahalliseen menettelyyn ja sen suosiminen on rikoksena rangaistava.
11 artikla
Rikoksesta määrättävät seuraamukset
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että luonnollisille henkilöille, jotka suorittavat 10 artiklassa tarkoitetun rikoksen, voidaan määrätä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia rikosoikeudellisia seuraamuksia.
2. Tässä artiklassa tarkoitettuja rikosoikeudellisia seuraamuksia voidaan kansallisen lainsäädännön mukaan määrätä tämän vaikuttamatta muiden kuin rikosoikeudellisten seuraamusten tai toimenpiteiden määräämiseen, paitsi jos tämä on yleisten oikeusperiaatteiden vastaista, ja niiden lisäksi voidaan julkaista asiaa koskeva oikeuden päätös.
12 artikla
Oikeushenkilöiden vastuu
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeushenkilöt voidaan asettaa vastuuseen 10 artiklassa tarkoitetusta rikkomuksesta, jonka on oikeushenkilöiden hyväksi tehnyt joko yksin tai oikeushenkilön elimen osana toimien henkilö, jonka johtava asema oikeushenkilössä perustuu
(a) toimivaltaan edustaa oikeushenkilöä, tai
(b) valtuuksiin tehdä päätöksiä oikeushenkilön puolesta taikka
(c) valtuuksiin harjoittaa valvontaa oikeushenkilössä.
2. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että oikeushenkilö voidaan saattaa vastuuseen, jos 1 kohdassa tarkoitetun henkilön harjoittaman ohjauksen tai valvonnan puutteellisuus on mahdollistanut sen, että oikeushenkilön alaisena toimiva henkilö on tehnyt sen hyväksi 10 artiklassa tarkoitetun rikoksen.
3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu oikeushenkilön vastuu ei estä rikosoikeudellisia menettelyjä sellaisia luonnollisia henkilöitä vastaan, jotka ovat tekijöinä, yllyttäjinä tai osallisina 10 artiklassa tarkoitetussa rangaistavassa teossa.
13 artikla
Oikeushenkilöihin kohdistuvat seuraamukset
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 10 artiklan mukaisesti vastuulliseksi todettua oikeushenkilöä voidaan rangaista tehokkain, oikeasuhteisin ja varoittavin seuraamuksin, joihin voi kuulua 8 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä.
Jäsenvaltiot voivat päättää, että sellaisten työntekijöiden luettelo, jotka ovat oikeushenkilöitä ja jotka on saatettu vastuuseen 10 artiklassa tarkoitetusta rikoksesta, julkaistaan.
14 artikla
Kantelujen helpottaminen
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on tehokkaita mekanismeja, joiden avulla laittomasti työskennelleet kolmansien maiden kansalaiset voivat tehdä kantelun työnantajiaan vastaan joko suoraan tai jäsenvaltioiden nimeämien kolmansien osapuolten, kuten ammattiliittojen tai muiden yhdistysten, välityksellä tai jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämien kolmansien osapuolten välityksellä, jos kansallinen lainsäädäntö tätä edellyttää.
1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kolmannet osapuolet, joilla kansallisessa lainsäädännössä vahvistettujen perusteiden mukaisesti on oikeutettua etua sen varmistamisesta, että tämän direktiivin säännöksiä noudatetaan, voivat aloittaa tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi säädetyn hallinnollisen tai siviilioikeudellisen menettelyn laittomasti työskennelleen kolmannen maan kansalaisen suostumuksella hänen puolestaan tai häntä tukeakseen.
2. Kolmansien maiden kansalaisten avustamista kantelujen tekemisessä ei tulisi katsoa laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen määrittelystä 28 päivänä 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/90/EY[14] mukaiseksi laittomassa oleskelussa avustamiseksi.
3. Edellä olevan 10 artiklan 1 kohdan c ja e alakohdassa tarkoitettujen rikosten osalta jäsenvaltioiden on määritettävä kansallisen lainsäädännön mukaisesti ehdot, joiden perusteella ne voivat myöntää tapauskohtaisesti oleskeluluvan, jonka voimassaoloaika on rajoitettu sen mukaan, miten kauan asianomainen kansallinen menettely kestää, asianomaisille kolmansien maiden kansalaisille vastaavalla tavalla kuin direktiivissä 2004/81/EY säädetyt edellytykset täyttäville kolmansien maiden kansalaisille.
15 artikla
Tarkastukset
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ▌ niiden alueella suoritetaan tehokkaita ja riittäviä tarkastuksia, joilla valvotaan laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työntekoa. Tarkastusten on perustuttava ensisijaisesti riskinarviointeihin, joita jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset laativat.
2. Tarkastusten tehokkuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden on riskinarvioinnin perusteella säännöllisesti määriteltävä ne toimialat, joille maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnteko on niiden alueella keskittynyt.
Jäsenvaltioiden on kunkin kyseisen alan osalta ilmoitettava joka vuosi 1 päivään heinäkuuta mennessä komissiolle edellisenä vuonna tehtyjen tarkastusten tiedot sekä absoluuttisina numeroina että prosenttiosuuksina työntekijöistä ja tarkastusten tulokset.
15 a artikla
Suotuisammat säännökset
Tämä direktiivi ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta antaa tai pitää voimassa säännöksiä, jotka ovat suotuisampia niiden henkilöiden kannalta, joihin niitä sovelletaan 7 ja 14 artiklan suhteen, edellyttäen, että kyseiset säännökset eivät ole tämän direktiivin vastaisia.
16 artikla
Kertomukset
1. Komissio toimittaa viimeistään [kolme vuotta 17 artiklassa tarkoitetun päivämäärän jälkeen] ja sen jälkeen kolmen vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen ja tarvittaessa ehdotuksia 7, 8, 9, 14 ja 15 artiklan säännösten muuttamiseksi. Komission on kertomuksessaan käsiteltävä erityisesti sitä, millä tavoin jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön 7 artiklan 2 ja 5 kohdan säännökset.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki näiden kertomusten laatimiseen tarvittavat tiedot. Tietoihin on sisällyttävä 15 artiklan 1 kohdan perusteella suoritettujen tarkastusten lukumäärä ja tulokset, 14 artiklan nojalla toteutetut toimet ja, siinä määrin kuin mahdollista, 7 ja 8 artiklan nojalla toteutetut toimet.
▌
17 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [24 kuukauden kuluttua siitä, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä]. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisena nämä säännökset ▌.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
18 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
19 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty ║
Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta
puhemies puheenjohtaja
- [1] * Poliittiset tarkistukset: uusi tai korvattu teksti on lihavoitu ja kursivoitu ja tekstin poistaminen on merkitty symbolilla ▌. Yksiköiden tekniset korjaukset ja mukautukset: uusi tai muutettu teksti merkitään kursiivilla ja poistot symbolilla ║.
EUVL C […], […], s. […]. - [2] EUVL C […], […], s. […].
- [3] EUVL C […], […], s. […].
- [4] EUVL C […], […] , s. […].
- [5] EUVL L 105, 13.4.2006, s. 1.
- [6] EYVL L 248, 19.9.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 13 päivänä joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1995/2006 (EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1).
- [7] EYVL L 203, 1.8.2002, s. 1.
- [8] EUVL L 261, 6.8.2004, s. 19.
- [9] EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1.
- [10] EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.
- [11] EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.
- [12] EUVL L 16, 23.1.2004, s. 44.
- [13] EYVL L 134, 30.4.2004, s. 114.
- [14] EYVL L 328, 5.12.2002, s. 17.
PERUSTELUT
Euroopan unionissa on arviolta 4,5–8 miljoonaa laitonta maahanmuuttajaa, ja tämä luku on jatkuvasti nousussa eritoten, koska laiton työ on helposti saatavilla.
Laiton työnteko on keskittynyt tietyille aloille, kuten rakennusala, maatalous, siivous sekä hotelli- ja ravintola-ala.
Yksi tämän ilmiön yhteiskunnallisista seurauksista on, että näitä maahanmuuttajia käytetään usein hyväksi. Häikäilemättömät työnantajat hyötyvät laittomista maahanmuuttajista ja pyrkivät käyttämään työntekijöitä hyväksi tarjoamalla heille vähäistä ammattitaitoa edellyttäviä ja huonosti palkattuja töitä.
Yhtäältä laiton työnteko saattaa myös alentaa palkkoja ja heikentää työoloja sekä vääristää kilpailua yritysten välillä. Pimeän työn tekijät eivät myöskään voi hyötyä sairausvakuutuksesta ja eläkeoikeuksista. Toisaalta laittomasti työskentelevät kolmansien maiden kansalaiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa siksi, että kiinni jäätyään he todennäköisesti joutuvat palautetuiksi kotimaahansa.
Tällä komission ehdotuksella[1], joka on annettu toukokuussa 2007, pyritään torjumaan laitonta maahanmuuttoa ja sellaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä, jotka ovat laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia.
Esittelijä katsoo, että vaikka laittomasti työskentelevien maahanmuuttajien suojelu ei olekaan komission ehdotuksen päätavoite, se olisi kuitenkin sisällytettävä ehdotuksen määritelmään.
Tällä ehdotuksella pyritään saavuttamaan yhdenmukaistamisen vähimmäistaso Euroopan unionissa, ja siinä vaaditaan jäsenvaltioita kieltämään laiton työnteko ja määrätään yhtenäisistä seuraamuksista sekä vaaditaan työnantajia toteuttamaan ehkäiseviä toimenpiteitä ja muita valvontatoimia.
Ajatuksena on, että olisi rangaistava työnantajaa eikä laittomasti työskentelevää kolmannen maan kansalaista.
Toimenpiteellä pyritään luomaan yhdenmukaiset Euroopan unionin tasoiset puitteet seuraamusten määräämisestä sellaisille työnantajille, jotka ovat palkanneet laittomasti Euroopan unionissa oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia.
Ehdotuksella luodaan yhteinen toimintalinja, joka sisältää kolme pääpiirrettä: Ensinnäkin työnantajia koskisivat useat uudet hallinnolliset velvoitteet, jotka olisi täytettävä ennen kolmansien maiden kansalaisten työhönottoa. Velvoitteiden noudattamatta jättäminen johtaisi rankaisutoimenpiteisiin, taloudellisiin seuraamuksiin ja rikosoikeudellisiin rangaistuksiin. Toiseksi valitusten käsittelyä koskeva menettely yhdenmukaistettaisiin. Kolmanneksi jäsenvaltioita vaadittaisiin tarkastamaan työntekijöitä koskevat tiedot 10 prosentissa rekisteröidyistä yhtiöistä.
Esittelijän huomiot
Esittelijä pahoittelee direktiiviehdotuksen kapeaa soveltamisalaa. Direktiivin säännösten tarkoituksena on vähentää EU:hun suuntautuvaa laitonta maahanmuuttoa. Tämän vuoksi soveltuva oikeusperusta on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 63 artiklan 3 kohdan b alakohta. Kyseinen oikeusperusta ei kata toimenpiteitä, jotka koskevat sellaisia kolmansien maiden kansalaisia, jotka oleskelevat EU:n alueella laillisesti, mutta jotka voivat myös olla työvoiman hyväksikäytön uhreja. Direktiivi ei esimerkiksi kata niiden jäsenvaltioiden kansalaisia, jotka liittyivät Euroopan unioniin 2004 ja 2007 ja joita koskevat edelleen väliaikaiset järjestelyt, jotka rajoittavat heidän vapaata pääsyään useiden EU-15:n jäsenvaltioiden työmarkkinoille.
2 artikla – Jotta suojellaan työntekijöitä paremmin hyväksikäytöltä, muun muassa termit ”työnantaja”, ”alihankkija” ja ”palkka” olisi määriteltävä mahdollisimman kattavasti. Esimerkiksi termin ”työnantaja” olisi katettava vuokratyövoimaa välittävät yritykset ja muut välittäjät.
Palkan olisi sisällettävä myös ylityökorvaukset. Tämä on tärkeää, kun työnantajan on maksettava palkkasaatavia laittomasti työskennelleelle kolmannen maan kansalaiselle.
4 artikla – Esittelijä on tyytyväinen, että ehdotus sisältää ehkäiseviä toimenpiteitä: 4 artiklassa velvoitetaan työnantajat tarkastamaan mahdollisten työntekijöiden oleskeluluvat tai muut oleskeluoikeuden antavat asiakirjat ennen näiden palkkaamista ja kirjaamaan muistiin työsuhteen alkamis- ja päättymispäivämäärät ja toimittamaan ne toimivaltaisille viranomaisille. Talouden toimijoille aiheutuvan hallinnollisen taakan voidaan katsoa olevan oikeasuhteinen ehdotuksen tavoitteeseen verrattuna. Jäsenvaltioiden olisi annettava työnantajille selkeät ohjeet ja jatkuvaa neuvontaa oleskelulupien ja muiden oleskeluoikeuden antavien asiakirjojen tunnistamisesta. Jäsenvaltioita olisi kannustettava jakamaan keskenään tietoa parhaista toimintatavoista unionin tasolla.
Esittelijä kannattaa näiden muodollisuuksien yksinkertaistamista silloin kun työnantaja on yksityishenkilö.
Työnantajilta ei vaadita tarkkaa tietämystä oleskeluluvista ja muista oleskeluoikeuden antavista asiakirjoista. Esittelijä katsoo, että työnantajaa voidaan pitää vastuullisena vain, jos asiakirja on selvästi väärä tai jos työnantaja tietää, että se on väärennös. Esittelijä katsoo myös, että jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta työnantajille annetaan selkeät ohjeet ja jatkuvaa neuvontaa oleskelulupien ja muiden oleskeluoikeuden antavien asiakirjojen tunnistamisesta. EU:n tasolla olisi myös luotava järjestelmä, jonka avulla jäsenvaltioiden kesken jaetaan tietoa parhaista toimintatavoista.
Joustavuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava myöntää työnantajille kohtuullinen määräaika työssä olevien kolmansien maiden kansalaisten aseman laillistamiseen.
6 artikla – Seuraamuksiin kuuluu taloudellisia seuraamuksia. Esittelijä ehdottaa, että näitä seuraamuksia voidaan keventää, kun työnantaja on luonnollinen henkilö, joka on palkannut laittomasti työskentelevän kolmannen maan kansalaisen kotitaloustöitä ja henkilökohtaisia palveluita varten.
7 artikla – On luonnollista, että työnantajat maksavat palkkasaatavat laittomasti työskentelevälle kolmannen maan kansalaiselle. Tätä säännöstä olisi kuitenkin laajennettava kattamaan kaikki työsuhteeseen liittyvät taloudelliset etuudet ja kaikki kulut, jotka aiheutuvat palkan ja etuuksien siirtämisestä ulkomaille, jos kolmannen maan kansalainen on palannut kotimaahansa, jotta tätä ei rangaista. Jos palkkaa ei pystytä määrittämään, se voidaan tehdä vähimmäispalkkaa koskevan lainsäädännön, työehtosopimusten ja käytäntöjen perusteella taikka sen tulorajan perusteella, joka oikeuttaa asianomaisen jäsenvaltion kansalaiset saamaan sosiaaliavustuksia.
Jäsenvaltioiden on säädettävä mekanismeista, joilla varmistetaan, että kolmannen maan kansalaiselle maksetaan palkkasaatavat automaattisesti, ilman että hänen on tehtävä asiasta valitus, myös silloin kun hän on palannut kotimaahansa. Tätä voidaan pitää syrjivänä käytäntönä EU:n työntekijöitä vastaan, joiden on tehtävä valitus toimivaltaisille elimille palkkasaatavien saamiseksi. Esittelijä haluaa kuitenkin muistuttaa komission ehdotuksen loogisista perusteluista: laittomasti maassa oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset ovat maassa "pimeästi", he pelkäävät pidätystä ja palauttamista, he ovat "helposti hyväksikäytettävää" työvoimaa ja täten paljon haavoittuvampia kuin muut työntekijät.
Esittelijä tukee komission ehdotusta, jonka mukaan työsuhteen oletetaan kestäneen vähintään kuusi kuukautta, paitsi jos työnantaja tai laittomasti työskentelevä kolmannen maan kansalainen voi toisin todistaa.
8 artikla – Tässä artiklassa säädetään muista seuraamuksista yrityksille, joissa työskentelee laittomasti kolmansien maiden kansalaisia, kuten sulkeminen julkisten etuuksien ja hankintasopimusten ulkopuolelle ja myönnettyjen etuuksien takaisinperiminen. Esittelijän mielestä on tärkeää, että tämän artiklan säännökset ulotetaan koskemaan myös EU:n rahoitusta ja hankintoja.
9 artikla – Ehdotuksessa myös laajennetaan säännökset koskemaan alihankkijoita, ja komission aikomus oli, että kaikki alihankintaketjussa mukana olevat yritykset ovat yhteisvastuullisia sille työnantajalle määrätyistä taloudellisista seuraamuksista, joka on alihankintaketjun päässä ottanut palvelukseen laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia. Esittäjä katsoo kuitenkin, että olisi vaikeaa asettaa pääasiallinen toimeksiantaja vastuuseen, jos tämä ei ole voinut valvoa sääntöjen noudattamista käytännössä. Niinpä esittelijä hyväksyy sen, että ketjussa mukana olevien alihankkijoiden vastuuta rajoitetaan.
10 artikla – Lisäksi tietyissä tapauksissa rikkomukset voivat johtaa rikossyytteeseen asettamiseen, jolloin työnantaja voi joutua tuomioistuimen valvontaan ja lopettamaan toimintansa muiden seuraamusten lisäksi. Näin tapahtuu silloin, kun työolot osoittavat erityistä hyväksikäyttöä ja kun työnantaja tietää tai hänen olisi pitänyt tietää, että kolmannen maan kansalainen on ihmiskaupan uhri tai alaikäinen.
14 artikla – On huomattava, että ehdotuksessa pyydetään jäsenvaltioita laatimaan mekanismeja, joiden avulla hyväksikäytetyt siirtotyöläiset voivat tehdä valituksia työnantajaansa vastaan joko henkilökohtaisesti tai kolmannen osapuolen avulla.
Lisäksi joissain tapauksissa direktiivin 2004/81/EY[2] 4–15 artiklassa säädetyissä olosuhteissa laittomat maahanmuuttajat voivat saada väliaikaisen oleskeluluvan.
15 artikla – Komission ehdotuksessa vaaditaan jäsenvaltioita varmistamaan, että vähintään 10 prosentissa niiden alueelle sijoittautuneista yrityksistä suoritetaan työntekijätietojen tarkastus. Nykyiset kansalliset vaatimukset ovat keskimäärin 2 prosenttia.
Esittelijä pitää myönteisenä ajatusta tarkastusten lisäämisestä. Tämä parantaisi lainsäädännön täytäntöönpanoa ja olisi selkeä viesti työnantajille, että riski jäädä kiinni rikkomuksesta on todellinen tai kasvanut.
Esittelijä on kuitenkin tietoinen siitä, että ehdotus lisää jäsenvaltioiden hallinnollista taakkaa, sillä kyseisen säännöksen noudattaminen vaatii huomattavan lisäyksen jäsenvaltioiden taloudellisiin ja henkilöstöresursseihin. Niinpä hän ehdottaa, että prosenttiluku muutetaan kymmenestä viideksi.
Päätelmät
Laittoman maahanmuuton torjunta on EU:n maahanmuuttopolitiikan avaintekijä. Tähän liittyen tämän direktiivin tärkeimmän tavoitteen tulisi olla laittomien maahanmuuttajien hyväksikäytön lopettaminen, ilman että se heikentää kolmansien maiden kansalaisten mahdollisuuksia löytää töitä. Tämä direktiivi olisi hyvin hyödyllinen tässä suhteessa. Tässä yhteydessä pidän myös välttämättömänä, että otetaan käyttöön toimia, joilla pyritään suojelemaan niiden siirtotyöläisten oikeuksia, laittomat maahanmuuttajat mukaan lukien, jotka ovat joutuneet työnantajiensa hyväksikäyttämiksi.
Direktiivin tehokkuus riippuu kuitenkin suurelta osin täytäntöönpanosta, joka on jäsenvaltioiden vastuulla ja jota komission kuuluu valvoa ja jota se joutuu valvomaan.
- [1] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavista seuraamuksista.
- [2] Neuvoston direktiivi 2003/81/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi.
VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE (23.1.2009)
työjärjestyksen 48 artiklan 3 kohdan mukaisesti
Giusto Catania
Ehdotettu lähestymistapa – joka noudattaa palauttamisdirektiivin logiikkaa, jota vastustan tiukasti – on väärä ja kielteisesti vaikuttava, koska:
– se syrjii ketjun heikointa lenkkiä eli maahanmuuttajia;
– se ei ratkaise ongelmatilannetta, jossa 4,5–8 miljoonaa siirtotyöläistä eri puolilla Eurooppaa joutuu työskentelemään laittomasti tilanteensa vuoksi;
– sen oikeusperusta koskee laittoman maahanmuuton torjuntaa varsinaisen laittoman työhönoton asemesta
Saavutetun kompromissin ansiosta jäsenvaltiot voivat rankaista maahanmuuttajia hyvin ankarasti tarjoamatta heille suojaa maasta karkottamiselle ja turvaamatta yleisesti sellaisten henkilöiden laillistamista, jotka ilmoittavat hyväksikäyttötapauksista. Toisaalta taas neuvoteltujen sääntöjen perusteella hyväksikäyttäjiä voidaan rankaista vain äärimmäisen vakavissa tapauksissa ja vieläpä säännöksin, jotka ovat hyvin epämääräisiä (mikä herättää epäilyksiä siitä, ovatko ne rikoslain tärkeimpien periaatteiden mukaisia).
Kompromissin ainoa myönteinen seikka on säännös, jossa maahanmuuttajia hyväksikäyttävät työnantajat suljetaan julkisten tukien ulkopuolelle.
Ehdotus on maahanmuuttajille vahingollinen ja kielteisesti vaikuttava, kun on kyse tarpeesta laatia yhteistä politiikkaa laillisten maahan saapumisten ja oleskelun edistämiseksi.
työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (15.9.2008)
kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavien seuraamusten säätämisestä
(KOM(2007)0249 – C6‑0143/2007 – 2007/0094(COD))
Valmistelija (*): Edit Bauer
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 47 artikla
LYHYET PERUSTELUT
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavien seuraamusten säätämisestä on osa maahanmuuttopolitiikan lainsäädäntöpakettia, koska se mainittiin laillista maahanmuuttoa koskevassa toimintapoliittisessa suunnitelmassa[1] ja komission tiedonannossa politiikan ensisijaisista tavoitteista kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahanmuuton torjunnassa[2] vuodelta 2006. Ehdotuksen jälkeen vuonna 2007 on annettu seuraavat ehdotukset:
- komission tiedonanto kiertomuutosta ja mobiliteettikumppanuuksista Euroopan unionin ja kolmansien maiden välillä[3]
- ehdotus neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten[4]
- ehdotus neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista[5]
- komission tiedonanto "Tehokkaammin pimeää työtä vastaan"[6].
Käsiteltävänä olevan ehdotuksen tavoitteena on hidastaa laitonta maahanmuuttoa. Laillista maahanmuuttoa taas säännellään muilla säädöksillä. Ehdotuksissa, joilla säännellään maahanmuuttopolitiikkaa, erotetaan selvästi toisistaan laiton ja laillinen maahanmuutto. Tässä ehdotuksessa käsitellään yksinomaan laitonta maahanmuuttoa. Kokemuksesta tiedetään, että suurimpia vetovoimatekijöitä on mahdollisuus työllistyä EU:ssa.
Ehdotuksen oikeusperusta on EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 3 kohdan b alakohta.
Eri arvioiden mukaan EU:n alueella oleskelee 4,5–8 miljoonaa kolmansien maiden kansalaista. Laiton työnteko on keskittynyt tietyille aloille, joita ovat mm. rakennusala, maatalous, siivous sekä hotelli- ja ravintola-ala.
Päätöslauselmassaan politiikan ensisijaisista tavoitteista kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahanmuuton torjunnassa Euroopan parlamentti kehotti unionia ja jäsenvaltioita "toteuttamaan vakaita toimia maahanmuuttajien laittoman työnteon torjumiseksi ottamalla käyttöön erilaisia työnantajiin kohdistuvia rangaistuksia, tehostamalla työpaikoilla tehtäviä tarkastuksia niiden inhimillisten ja materiaalisten voimavarojen perusteella, joita tarvitaan laittoman työhönoton torjumiseksi, sekä edistämällä toimenpiteitä maahanmuuttajien suojelemiseksi".
Ehdotuksessa noudatetaan kahta pääperiaatetta:
- laittomien maahanmuuttajien työhönotosta aiheutuvien seuraamusten olisi oltava oikeasuhteisia, varoittavia ja tehokkaita
- olisi sovellettava toissijaisuusperiaatetta.
On ilman muuta selvää, että laittoman maahanmuuton torjunnan yhteisiä määritelmiä, lähestymistapoja ja vähimmäisnormeja tarvitaan yhteisön maahanmuuttopolitiikan perustaksi.
TARKISTUKSET
Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
Tarkistus 1 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 kappale | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(4) Säännösten ei tulisi kohdistua niihin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka oleskelevat EU:n alueella laillisesti. Säännösten soveltamisalan ulkopuolelle suljetaan siis sellaiset kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen yhteisön alueella käyttävien unionin kansalaisten perheenjäseniä, ja ne, joilla on yhtäältä yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja toisaalta kyseisten kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten nojalla unionin kansalaisten kanssa yhtäläinen oikeus vapaaseen liikkuvuuteen. Soveltamisalan ulkopuolelle suljetaan myös sellaiset kolmansien maiden kansalaiset, joiden tilanteeseen sovelletaan yhteisön oikeutta, esimerkiksi ne, jotka työskentelevät laillisesti toisessa jäsenvaltiossa ja jotka palveluntarjoaja on lähettänyt toiseen jäsenvaltioon palvelujen tarjoamista varten. |
(4) Säännösten ei tulisi kohdistua niihin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka oleskelevat EU:n alueella laillisesti. Säännösten soveltamisalan ulkopuolelle suljetaan siis sellaiset kolmansien maiden kansalaiset, jotka oleskelevat laillisesti jossakin jäsenvaltiossa mutta joilla ei ole lupaa työskennellä sen alueella, kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen yhteisön alueella käyttävien unionin kansalaisten perheenjäseniä, ja ne, joilla on yhtäältä yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja toisaalta kyseisten kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten nojalla unionin kansalaisten kanssa yhtäläinen oikeus vapaaseen liikkuvuuteen. Soveltamisalan ulkopuolelle suljetaan myös sellaiset kolmansien maiden kansalaiset, joiden tilanteeseen sovelletaan yhteisön oikeutta, esimerkiksi ne, jotka työskentelevät laillisesti toisessa jäsenvaltiossa. |
Perustelu | |
Tarkistuksen ensimmäinen osa on vain slovakin kieltä koskeva korjaus. Direktiiviä olisi sovellettava myös lähetettyihin työntekijöihin. | |
Tarkistus 2 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 7 kappale | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(7) Jotta yleistä kieltoa noudatettaisiin ja jotta rikkomisia voitaisiin ehkäistä, jäsenvaltioiden olisi säädettävä asianmukaisista seuraamuksista. Seuraamusten tulisi sisältää taloudellisia seuraamuksia ja maksuja, joilla korvataan laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisesta aiheutuvia kustannuksia. |
(7) Jotta yleistä kieltoa noudatettaisiin ja jotta rikkomisia voitaisiin ehkäistä, jäsenvaltioiden olisi säädettävä asianmukaisista seuraamuksista. Seuraamusten tulisi sisältää taloudellisia seuraamuksia, mutta olisi säädettävä myös alhaisempien sakkojen soveltamisesta erityis- ja poikkeustapauksissa, jos kyseiset työntekijät on palkattu työskentelemään kotitalouksissa. Taloudellisten seuraamusten määrää päättäessään jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon tarpeen korvata kustannukset, jotka aiheutuvat niiden velvoitteesta varmistaa, että työnantajat maksavat laittomasti työskennelleille kolmansien maiden kansalaisille kaikki palkkasaatavat, sekä tarvittaessa kustannukset, jotka aiheutuvat maksujen lähettämisestä maahan, johon laittomasti työskennellyt kolmannen maan kansalainen on palannut, palautettu tai karkotettu. |
Tarkistus 3 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 8 kappale | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(8) Työnantajaa olisi joka tapauksessa vaadittava maksamaan kolmannen maan kansalaiselle tämän palkkasaatavat sekä maksamatta olevat verot ja sosiaaliturvamaksut. |
(8) Työnantajaa olisi joka tapauksessa vaadittava maksamaan kolmannen maan kansalaiselle tämän palkkasaatavat. Jos palkkaa ei pystytä määrittelemään, sen olisi periaatteessa perustuttava kansallisen lainsäädännön mukaiseen vähimmäispalkkaan tai, jos kansallisessa lainsäädännössä ei ole määritelty vähimmäispalkkaa, palkkaan, joka katsotaan sellaiseksi vähimmäistuloksi, joka oikeuttaa asianomaisen jäsenvaltion kansalaiset saamaan sosiaaliavustuksia kyseisessä jäsenvaltiossa, tai kyseisellä ammattialalla sovellettaviin työehtosopimuksiin tai käytäntöihin jäsenvaltiossa, johon työnantaja on sijoittunut. Työnantajaa olisi vaadittava maksamaan tarvittaessa myös kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat palkkasaatavien lähettämisestä maahan, johon laittomasti työskennellyt kolmannen maan kansalainen on palannut, palautettu tai karkotettu. |
Tarkistus 4 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 10 kappale | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(10) Jäsenvaltioiden olisi myös säädettävä, että työsuhteen oletetaan kestäneen vähintään kuusi kuukautta, niin että todistustaakka on työnantajalla ainakin tietyn ajanjakson osalta. |
(10) Jäsenvaltioiden olisi myös säädettävä, että työsuhteen oletetaan kestäneen vähintään kuusi kuukautta, niin että todistustaakka on työnantajalla ainakin tietyn ajanjakson osalta, ja varmistettava, että myös työntekijällä on mahdollisuus osoittaa työsuhteen olemassaolo ja sen kesto. Palkkasaatavien laskemiseksi palvelussuhde oletetaan solmitun niiden lakien, asetusten, hallinnollisten määräysten ja/tai työehtosopimuksen/työehtosopimusten mukaisesti, jotka koskevat vastaavia palvelussuhteita. |
Tarkistus 5 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 13 kappale | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(13) Koska alihankinta on yleistä tietyillä aloilla, joihin tämä ongelma liittyy, on tarpeen varmistaa, että kaikki alihankintaketjussa mukana olevat yritykset ovat yhteisvastuullisia sille työnantajalle määrätyistä taloudellisista seuraamuksista, joka on alihankintaketjun päässä ottanut palvelukseen laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia. |
(13) Koska alihankinta on yleistä tietyillä aloilla, joihin tämä ongelma liittyy, on tarpeen varmistaa, että kaikki alihankintaketjussa mukana olevat yritykset, mukaan lukien vuokratyövoimaa välittävät yritykset, jotka vuokraavat työntekijöitä asiakasyritykselle tilapäistyöhön, ovat yhteisvastuullisia sille työnantajalle määrätyistä taloudellisista seuraamuksista, joka on alihankintaketjun päässä ottanut palvelukseen laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia. |
Perustelu | |
Vuokratyövoimaa välittävät yritykset on sisällytettävä alihankintaketjuun. | |
Tarkistus 6 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 17 kappale | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(17) Rikoksesta olisi määrättävä tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat rikosoikeudelliset seuraamukset, joita olisi voitava soveltaa myös oikeushenkilöihin kaikkialla yhteisössä, koska monet työnantajat ovat oikeushenkilöitä. |
(17) Rikoksesta olisi määrättävä tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat rikosoikeudelliset seuraamukset, joita olisi voitava soveltaa työnantajiin kaikkialla yhteisössä, olipa työnantaja luonnollinen tai oikeushenkilö, myös oikeushenkilöiden oikeudellisiin edustajiin. |
Tarkistus 7 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 18 a kappale (uusi) | |
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(18 a) Jotta voidaan taata tehokas suoja hyväksikäyttöä osoittavilta työoloilta, oikeushenkilöillä, hyväksikäytön uhrien järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja muiden elinten, kuten ammattiliittojen, olisi voitava käynnistää oikeusmenettelyjä joko uhrin puolesta tai hänen tukemiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tuomioistuimissa edustamista ja puolustamista koskevien kansallisten menettelysääntöjen soveltamista. Jotta uhreja kannustettaisiin tekemään valituksia, on nimetyillä kolmansilla osapuolilla oltava oikeus pitää salassa valituksen tekijän henkilöllisyys ja asuinpaikka. |
Tarkistus 8 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 20 kappale | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(20) Jotta voidaan varmistaa lainvalvonnan riittävä taso ja välttää merkittävät erot eri jäsenvaltioiden lainvalvontatoimien välillä, olisi tarkastettava tietty osuus kuhunkin jäsenvaltioon sijoittuneista yrityksistä. |
(20) Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpanon tyydyttävä taso ja vähentää mahdollisimman pitkälti merkittäviä eroja eri jäsenvaltioiden lainvalvontatoimien välillä, olisi tarkastettava tietty osuus kuhunkin jäsenvaltioon sijoittuneista yrityksistä. Nämä tarkastukset voidaan toteuttaa muiden tarkastusten, kuten työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien normien noudattamista työpaikoilla koskevan seurannan yhteydessä. On tehtävä selvä ero työsuojelutarkastusten, joilla valvotaan työlainsäädännön asianmukaisesta soveltamisesta, ja maahanmuuttotarkastusten välillä, joilla eri ole samoja tavoitteita tai eettisiä sääntöjä. Jäsenvaltioiden ei pidä etenkään jakaa uudelleen varoja työoikeuskysymyksistä vastaavilta valvontaviranomaisilta maahanmuuton valvontatoimiin tämän direktiivin soveltamiseksi. |
Tarkistus 9 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 21 a kappale (uusi) | |
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(21 a) Tämä direktiivi ei saa vaikuttaa jäsenvaltioiden toimivaltuuksiin toteuttaa täydentäviä toimenpiteitä, joilla pyritään muuttamaan pimeät työsuhteet laillisiksi työsuhteiksi tai laittomien työntekijöiden laillistamiseksi. |
Perustelu | |
On syytä selventää tämän direktiivin soveltamisalan ja niiden kansallisten toimenpiteiden välistä suhdetta, joihin jäsenvaltiot ovat päättäneet ryhtyä laittoman työvoiman torjumiseksi ja laittomien työntekijöiden laillistamiseksi. | |
Tarkistus 10 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – b alakohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) ’työnteolla’ toiminnan harjoittamista korvausta vastaan toisen henkilön lukuun ja tämän johdolla; |
(b) ’työnteolla’ sellaisen toiminnan harjoittamista, josta on tai olisi sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan maksettava korvaus, työnantajan lukuun tai tämän valvonnassa ja/tai johdolla; |
Tarkistus 11 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – e alakohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(e) ’työnantajalla’ ketä tahansa henkilöä, myös oikeushenkilöä, joiden lukuun ja joiden johdolla kolmannen maan kansalainen harjoittaa toimintaa korvausta vastaan; |
(e) ’työnantajalla’ ketä tahansa luonnollista tai oikeushenkilöä, jonka lukuun tai jonka valvonnassa ja/tai johdolla kolmannen maan kansalainen harjoittaa toimintaa, josta on tai olisi sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan maksettava korvaus, mukaan lukien vuokratyövoimaa välittävät yritykset; |
Perustelu | |
Työnantaja olisi määriteltävä luonnolliseksi tai oikeushenkilöksi, ja määritelmään olisi sisällytettävä tilapäistä työvoimaa välittävät yritykset. | |
Tarkistus 12 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – e a alakohta (uusi) | |
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(e a)'luonnollisella henkilöllä työnantajana' henkilöä, jonka laskuun kolmannen maan kansalainen tekee palkallista kotitaloustyötä, |
Perustelu | |
On tarpeen määrittää tilanne, jossa luonnolliset henkilöt työnantajina palkkaavat kotitaloustyöntekijöitä, ja joka voidaan yhdistää 4 artiklaan, jotta voidaan säätää yksinkertaisesta velvoitteita koskevasta järjestelmästä, sekä 6 artiklaan, jossa säädetään sakkojen suuruudesta, jossa on otettava laajemmin huomioon tämä erityinen työsuhde. | |
Tarkistus 13 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – e b alakohta (uusi) | |
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(e b) 'oikeushenkilöllä' oikeudellista tahoa, jolla on oikeushenkilön asema sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti; |
Tarkistus 14 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – f alakohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(f) ’alihankkijalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, jolle on annettu tehtäväksi toteuttaa kaikki aiemmin tehtyyn sopimukseen perustuvat velvoitteet tai osa niistä. |
(f) ’alihankkijalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, jolle on annettu tehtäväksi toteuttaa kaikki aiemmin tehtyyn sopimukseen perustuvat velvoitteet tai osa niistä, mukaan lukien vuokratyövoimaa välittävät yritykset sekä muut välittäjät; |
Perustelu | |
Alihankkijoita koskevaan käsitteeseen on sisällytettävä myös vuokratyövoimaa välittävät yritykset, koska niillä on yhä suurempi merkitys alihankkijoina ja kolmannen maan kansalaisten työllistäjinä. | |
Tarkistus 15 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – f a alakohta (uusi) | |
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(f a) 'palkkasaatavalla' nettomääräisiä palkkoja ja palkkioita sekä muita työsuhteeseen liittyviä taloudellisia etuuksia ja luontoisetuuksia, jotka vastaavat lailliset työntekijät olisivat saaneet; |
Tarkistus 16 Ehdotus direktiiviksi 3 artikla – 2 kohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
Tämän kiellon rikkomisesta määrätään tässä direktiivissä säädetyt seuraamukset ja toimenpiteet. |
Tätä kieltoa rikkoville työnantajille määrätään tässä direktiivissä säädetyt seuraamukset ja toimenpiteet. |
Perustelu | |
Tarkistuksella pyritään selkiyttämään tekstiä. | |
Tarkistus 17 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 1 kohta – a alakohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(a) vaatia kolmansien maiden kansalaisia esittämään oleskelulupa tai muu oleskeluoikeuden antava asiakirja, joka on voimassa kyseisen työsuhteen ajan; |
(a) vaatia kolmansien maiden kansalaisia esittämään ennen työsuhteen alkamista voimassa oleva oleskelulupa tai muu oleskeluoikeuden antava asiakirja; |
|
Jos työsopimuksen kesto ylittää voimassa olevan oleskeluluvan tai muun oleskeluoikeuden antavan asiakirjan voimassaoloajan, jäsenvaltioiden on säädettävä työnantajien velvollisuudesta vaatia, että työskentelevä kolmannen maan kansalainen esittää ennen työsuhteen alkamista esittämänsä oleskeluluvan tai muun oleskeluoikeuden antavan asiakirjan viimeisenä voimassaolopäivänä uuden oleskeluluvan tai muun oleskeluoikeuden antavan asiakirjan. Jos työskentelevä kolmannen maan kansalainen ei pysty esittämään voimassa olevaa oleskelulupaa tai muuta oleskeluoikeuden antavaa asiakirjaa, työnantajalla on oikeus sanoa työsuhde irti siitä päivästä lähtien, jona oleskeluluvan tai muun oleskeluoikeuden antavan asiakirjan voimassaolo päättyy. |
Tarkistus 18 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 1 kohta – b alakohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) jäljentää tai kirjata muistiin oleskeluluvan tai muun oleskeluoikeuden antavan asiakirjan sisältö ennen työsuhteen alkua; |
(b) liittää jäljennös oleskeluluvasta tai muusta oleskeluoikeuden antavasta asiakirjasta asiakirjoihin, joita jäsenvaltio vaati jo työntekijöiden palvelukseenottamisen yhteydessä, ja ilmoittaa jäsenvaltion nimeämille toimivaltaisille viranomaisille kolmannen maan kansalaisen työsuhteen alkamis- ja päättymisajankohta; |
Perustelu | |
Jottei lisättäisi byrokratiaa ja työnantajien hallinnollista taakkaa, on tiedot ja ilmoitus kolmannen maan kansalaisen palvelukseenottamisesta sisällytettävä tavanomaisiin palkkausmenettelyihin, joita sovelletaan jo kansallisten järjestelmien mukaisesti. | |
Tarkistus 19 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 2 kohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on velvoitettava työnantajat, jotka voivat olla joko liiketoiminnan harjoittajia tai oikeushenkilöitä, ilmoittamaan jäsenvaltioiden nimeämille toimivaltaisille viranomaisille kolmansien maiden kansalaisten työsuhteen alkamisesta ja päättymisestä viimeistään viikon kuluttua kyseisestä ajankohdasta. |
Poistetaan. |
Tarkistus 20 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 2 a kohta (uusi) | |
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2 a. Jäsenvaltiot voivat soveltaa työnantajan velvoitteita koskevaa yksinkertaista järjestelmää luonnollisiin henkilöihin työnantajina. |
Tarkistus 21 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 2 b kohta (uusi) | |
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2 b. Jäsenvaltiot voivat sallia työnantajille ja työntekijöille kohtuullisen ajan laittoman työsuhteen laillistamiseksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti. |
Perustelu | |
Jäsenvaltioiden on annettava työnantajille ja työntekijöille aikaa työsuhteen laillistamiseen (myös hallinnollisten viiveiden vuoksi). | |
Tarkistus 22 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 3 kohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työnantajien katsotaan täyttäneen 1 kohdan a alakohdassa säädetty velvollisuus, paitsi jos oleskelulupana tai muuna oleskeluoikeuden antavana asiakirjana esitetty asiakirja on selvästi väärä. |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työnantajien katsotaan täyttäneen 1 a kohdassa säädetty velvollisuus, paitsi jos oleskelulupana tai muuna oleskeluoikeuden antavana asiakirjana esitetty asiakirja sisältää sellaisia poikkeamia, että kohtuullisen tarkan työnantajan pitäisi havaita ne, tai jos voidaan osoittaa, että työnantaja ei ole voinut olla tietämätön siitä, että kyseinen asiakirja on väärennös. |
Tarkistus 23 Ehdotus direktiiviksi 5 artikla | |
Komission teksti |
Tarkistus |
5 artikla |
Poistetaan. |
Työnantajien velvollisuuksien noudattamisen seuraukset |
|
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työnantajia ei voida asettaa vastuuseen 3 artiklan rikkomisesta, jos he voivat osoittaa täyttäneensä 4 artiklassa säädetyt velvollisuudet. |
|
Perustelu | |
Artikla on tarpeeton. | |
Tarkistus 24 Ehdotus direktiiviksi 6 artikla – 2 kohta – johdantokappale | |
Komission teksti |
Tarkistus |
Jokaisesta 3 artiklan rikkomisesta määrättäviin seuraamuksiin on sisällytettävä |
Edellä 3 artiklan rikkomisista määrättäviin seuraamuksiin on sisällytettävä |
Perustelu | |
3 artikla ei koske rikkomuksia, vaan kieltoa palkata maassa laittomasti oleskelevia kolmannen maan kansalaisia. Tämän säännöksen rikkominen on rikos yhteiskunnallisella tasolla aiheutuneen vaaran vuoksi. | |
Tarkistus 25 Ehdotus direktiiviksi 6 artikla – 2 kohta – b alakohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) jokaisen laittomasti työskennelleen kolmannen maan kansalaisen palauttamisesta aiheutuvien kustannusten maksaminen, jos palauttamismenettelyt toteutetaan. |
Poistetaan. |
Perustelu | |
Vastuuta laittomien maahanmuuttajien palauttamisesta ei voi asettaa työnantajille. Direktiivillä ei pitäisi vaatia työnantajia maksamaan jokaisen laittomasti työskennelleen kolmannen maan kansalaisen palauttamisesta aiheutuvia kustannuksia, jos palauttamismenettelyt toteutetaan. Sen sijaan työnantajille, jotka ottavat työhön laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia, voidaan asettaa taloudellisia seuraamuksia, jotka kattaisivat myös palauttamisesta aiheutuvat kustannukset. | |
Tarkistus 26 Ehdotus direktiiviksi 6 artikla – 2 a kohta (uusi) | |
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2 a. Jäsenvaltiot voivat pienentää sakkosummaa, jos työnantaja on luonnollinen henkilö työnantajana; |
Tarkistus 27 Ehdotus direktiiviksi 7 artikla – 1 kohta – johdantokappale | |
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että työnantaja maksaa jokaisen 3 artiklan rikkomisen osalta |
1. Rajoittamatta 4 artiklan 2 b kohdan soveltamista jäsenvaltioiden on varmistettava, että työnantaja maksaa 3 artiklan rikkomisten osalta |
Tarkistus 28 Ehdotus direktiiviksi 7 artikla – 1 kohta – a alakohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(a) kaikki laittomasti työskennelleiden kolmansien maiden kansalaisten erääntyneet palkkasaatavat; |
(a) kaikki laittomasti työskennelleiden kolmansien maiden kansalaisten erääntyneet palkkasaatavat; jos sovittua palkkatasoa ei voida vahvistaa, sen katsotaan olevan kansallisessa lainsäädännössä vahvistettu minimipalkka; jäsenvaltioissa, joissa ei ole vahvistettua vähimmäispalkkaa, sovittu palkkataso vahvistetaan vähimmäistulon mukaan, joka oikeuttaa kyseisen jäsenvaltion kansalaiset saamaan sosiaaliturvaetuuksia jäsenvaltiossa, tai voimassa olevien työehtosopimusten tai kyseisellä alalla vallitsevan käytännön mukaisesti; |
Tarkistus 29 Ehdotus direktiiviksi 7 artikla – 1 kohta – b alakohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) kaikki erääntyneet verot ja sosiaaliturvamaksut, niihin liittyvät hallinnolliset sakot mukaan luettuina. |
(b) kaikkia niitä veroja ja sosiaaliturvamaksuja vastaava määrä, jotka työnantaja olisi maksanut, jos kolmannen maan kansalainen olisi työskennellyt laillisesti, viivästyksistä johtuvat sakkorangaistukset ja niihin liittyvät hallinnolliset sakot mukaan luettuina; |
Tarkistus 30 Ehdotus direktiiviksi 7 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi) | |
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(b a) tarvittaessa kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat maksujen lähettämisestä maahan, johon laittomasti työskennellyt kolmannen maan kansalainen on palannut, palautettu tai karkotettu. |
Tarkistus 31 Ehdotus direktiiviksi 7 artikla – 2 kohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan soveltamista varten jäsenvaltioiden on |
2. Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan soveltamista varten jäsenvaltioiden on luotava mekanismeja sen varmistamiseksi, että erääntyneiden palkkasaatavien perimiseksi tarvittavat menettelyt käynnistyvät automaattisesti ilman, että kolmansien maiden kansalaisten tarvitsee esittää erillistä vaatimusta; |
(a) luotava mekanismeja sen varmistamiseksi, että erääntyneiden palkkasaatavien perimiseksi tarvittavat menettelyt käynnistyvät automaattisesti ilman, että kolmansien maiden kansalaisten tarvitsee esittää erillistä vaatimusta; |
|
(b) säädettävä, että työsuhteen oletetaan kestäneen vähintään kuusi kuukautta, paitsi jos työnantaja voi toisin todistaa. |
2 a. Edellä olevan 1 kohdan a ja b alakohdan soveltamista varten jäsenvaltioiden on säädettävä, että työsuhteen oletetaan kestäneen vähintään kuusi kuukautta, paitsi jos työnantaja tai työntekijä voi toisin todistaa. |
Tarkistus 32 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – johdantokappale | |
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että liiketoimintaa harjoittavaan työnantajaan voidaan tarvittaessa kohdistaa myös seuraavat toimenpiteet: |
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että liiketoimintaa harjoittaessaan 3 artiklaa rikkovia työnantajia koskevat tarvittaessa myös seuraavat toimenpiteet: |
Tarkistus 33 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – a alakohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(a) sulkeminen julkisten etuuksien, tukien ja avustusten ulkopuolelle enintään viideksi vuodeksi; |
(a) sulkeminen julkisten etuuksien, tukien ja avustusten, myös jäsenvaltioiden hallinnoiman yhteisön rahoituksen, ulkopuolelle enintään viideksi vuodeksi; |
Tarkistus 34 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – d alakohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(d) rikkomisen suorittamiseen käytettyjen laitosten pysyvä tai väliaikainen sulkeminen. |
(d) rikkomisen suorittamiseen käytettyjen laitosten pysyvä tai väliaikainen sulkeminen tai kyseiseen liiketoimintaan oikeuttavan luvan peruminen väliaikaisesti tai pysyvästi, jos se on perusteltua erityisesti rikkomisen vakavuuden tai kyseisen työnantajan palveluksessa laittomasti työskentelevien kolmansien maiden kansalaisten osuuden vuoksi. |
Tarkistus 35 Ehdotus direktiiviksi 10 artikla – johdantokappale | |
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että 3 artiklassa tarkoitettua rikkomista pidetään rikoksena silloin kun se on tehty tahallisesti ja seuraavat edellytykset täyttyvät: |
1. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että 3 artiklan rikkomista pidetään rikkomuksena silloin kun se on tehty tahallisesti ja seuraavat edellytykset täyttyvät: |
Perustelu | |
Tarkistuksessa korostetaan, että 3 artiklan säännösten rikkominen on hyvin vakava asia ja on tietyissä olosuhteissa suurempi vaara yhteiskunnan kannalta. Siitä on näin ollen rangaistava sen mukaisesti. | |
Tarkistus 36 Ehdotus direktiiviksi 10 artikla – 1 kohta – d alakohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(d) rikkomiseen on syyllistynyt työnantaja, joka käyttää henkilön työpanosta tai palveluita tietoisena siitä, että kyseinen henkilö on ihmiskaupan uhri. |
(d) rikkomiseen on syyllistynyt työnantaja, joka käyttää henkilön työpanosta tai palveluita tietoisena siitä, että kyseinen henkilö on ihmiskaupan uhri tai alaikäinen. |
Perustelu | |
Sellaisille työnantajille on langetettava ankaria seuraamuksia, jotka tietoisesti hyväksikäyttävät työvoimanaan alaikäisiä laittomia maahanmuuttajia. Alaikäiset ovat erityisen haavoittuva väestöryhmä, joka tarvitsee sosiaalista suojelua. | |
Tarkistus 37 Ehdotus direktiiviksi 10 artikla – 2 kohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että osallisuus 1 artiklassa tarkoitettuun toimintaan tai yllyttäminen siihen katsotaan rikokseksi. |
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että osallisuus tai avunanto 1 artiklassa tarkoitettuun toimintaan tai yllyttäminen siihen tai sen salassapito katsotaan rikokseksi. |
Tarkistus 38 Ehdotus direktiiviksi 11 artikla – 1 kohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 10 artiklassa tarkoitetun rikoksen tekemisestä voidaan rangaista määräämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia rikosoikeudellisia seuraamuksia. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 10 artiklassa tarkoitetun rikoksen tekemisestä rangaistaan määräämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia rikosoikeudellisia seuraamuksia. |
Tarkistus 39 Ehdotus direktiiviksi 11 artikla – 2 kohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Tässä artiklassa tarkoitettujen rikosoikeudellisten seuraamusten lisäksi voidaan määrätä muita, erityisesti 6, 7 ja 8 artiklassa säädettyjä seuraamuksia tai toimenpiteitä, ja julkaisemalla tuomiota tai sovellettavia seuraamuksia tai toimenpiteitä koskeva oikeuden päätös. |
2. Tässä artiklassa tarkoitettujen rikosoikeudellisten seuraamusten lisäksi voidaan määrätä muita, esimerkiksi 6, 7 ja 8 artiklassa säädettyjä seuraamuksia tai toimenpiteitä, ja julkaisemalla tuomiota tai sovellettavia seuraamuksia koskeva päätös tai toimenpiteitä koskeva oikeuden päätös. |
Perustelu | |
Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti teon vakavuusaste ja siitä johtuva yhteiskunnallinen vaara ratkaisevat, luokitellaanko se rikokseksi. Niistä toimenpiteistä, joihin ryhdytään 3 artiklan säännöksiä rikkovaa työnantajaa vastaan, säädetään vain tässä direktiivissä. Tästä syystä ilmaus "erityisesti" ei ole asianmukainen. | |
Tarkistus 40 Ehdotus direktiiviksi 13 artikla – a alakohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(a) oikeuden menettäminen julkisiin etuisuuksiin tai tukiin; |
(a) oikeuden menettäminen julkisiin etuisuuksiin, tukiin tai avustuksiin, jäsenvaltioiden hallinnoima yhteisön rahoitus mukaan luettuna; |
Tarkistus 41 Ehdotus direktiiviksi 14 artikla – 1 kohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on säädettävä tehokkaista mekanismeista, joiden avulla laittomasti työskennelleet kolmansien maiden kansalaiset voivat tehdä kantelun työantajiaan vastaan joko suoraan tai nimettyjen kolmansien osapuolten välityksellä. |
1. Jäsenvaltioiden on säädettävä tehokkaista mekanismeista, joiden avulla laittomasti työskennelleet kolmansien maiden kansalaiset voivat tehdä kantelun työantajiaan vastaan joko suoraan tai nimettyjen kolmansien osapuolten välityksellä 14 a artiklan mukaisesti. |
Tarkistus 42 Ehdotus direktiiviksi 14 artikla – 3 a kohta (uusi) | |
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3 a. Edellä 10 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen rangaistavien tekojen osalta jäsenvaltioiden on myönnettävä direktiivin 2004/81/EY 4–15 artiklan säännösten nojalla oleskelulupa, jonka voimassaoloaika on rajoitettu sen mukaan, miten kauan asianomainen kansallinen menettely kestää, sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja ja jotka tekevät yhteistyötä menettelyissä työnantajaa vastaan. |
Tarkistus 43 Ehdotus direktiiviksi 14 a artikla (uusi) | |
Komission teksti |
Tarkistus |
|
14 a artikla |
|
Nimetyt kolmannet osapuolet |
|
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeushenkilöt, yhdistykset, kansalaisjärjestöt, paikallisviranomaiset ja muut elimet, kuten ammattiyhdistykset, joilla asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön kriteerien mukaisesti, on ymmärrettävää kiinnostusta varmistaa, että direktiiviä noudatetaan, voivat käynnistää joko laittomasti palkatun kolmannen maan kansalaisen edustajana tai tämän tukemiseksi niitä laillisia, hallinnollisia ja/tai rikosoikeudellisia menettelyjä, joilla pyritään panemaan täytäntöön tämä direktiivi. |
Tarkistus 44 Ehdotus direktiiviksi 15 artikla – 1 kohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vähintään 10 prosentissa niiden alueelle sijoittautuneista yrityksistä suoritetaan vuosittain tarkastus, jonka tarkoituksena on valvoa maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työntekoa. |
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella suoritetaan tehokkaita ja riittäviä tarkastuksia, joiden tarkoituksena on valvoa maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työntekoa. |
Tarkistus 45 Ehdotus direktiiviksi 15 artikla – 2 kohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Tarkastettavat yritykset valitaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten laatiman riskinarvioinnin perusteella ottaen huomioon muun muassa yrityksen toimiala ja mahdolliset aiemmat säännösten rikkomiset. |
2. Jäsenvaltioiden on riskinarviointien perusteella kartoitettava säännöllisesti, millä aloilla niiden alueella EU:ssa laittomasti oleskelevien kolmannen maan kansalaisten palkkaaminen on tavanomaista. Jäsenvaltioiden on julkistettava riskinarviointien perusteella yksilöidyt alat. |
Perustelu | |
Jäsenvaltioiden olisi arvioitava laittomien maahanmuuttajien työnteon keskittyminen eri aloille. Se auttaisi keskittämään tarkastukset aloille, joilla riski on suurempi, mikä vähentäisi vaadittavien tarkastusten määrää. Näin voitaisiin alentaa tässä direktiivissä tarkoitettujen toimien täytäntöönpanon kustannuksia. | |
Tarkistus 46 Ehdotus direktiiviksi 15 artikla – 2 a kohta (uusi) | |
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tarkastukset tehdään myös työolojen arvioimiseksi tämän vaikuttamatta työsuojelutarkastuksiin. |
Tarkistus 47 Ehdotus direktiiviksi 15 artikla – 2 b kohta (uusi) | |
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2 b. Kun kyseessä ovat lähetetyt työntekijät, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, jäsenvaltioiden tarkastuksista vastaavat yksiköt voivat käyttää hyväkseen palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/71/EY* tarkoitettua yhteistyötä ja tietojen vaihtoa tarkistaakseen, että kyseiset kolmansien maiden kansalaiset työskentelevät laillisesti alkuperäjäsenvaltiossa. |
|
____________________ * EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1. |
Tarkistus 48 Ehdotus direktiiviksi 15 a artikla (uusi) | |
Komission teksti |
Tarkistus |
|
15 a artikla |
|
Yhteys kansallisiin toimenpiteisiin |
|
Tämä direktiivi ei saa vaikuttaa kansallisiin toimenpiteisiin, joilla tuetaan pimeän työn muuttamista lailliseksi työsuhteeksi tai laittomien työntekijöiden laillistamiseksi. |
Perustelu | |
On selkiytettävä tämän direktiivin soveltamisalan laajuuden ja niiden kansallisten toimenpiteiden välistä suhdetta, joita jäsenvaltiot ovat päättäneet toteuttaa pimeän työn torjumiseksi ja laittomien työntekijöiden laillistamiseksi. | |
Tarkistus 49 Ehdotus direktiiviksi 16 artikla – 1 kohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot tämän direktiivin täytäntöönpanosta viimeistään [kolme vuotta 17 artiklassa tarkoitetun päivämäärän jälkeen] ja sen jälkeen kolmen vuoden välein laatimalla kertomus, jonka tulee sisältää 15 artiklan perusteella suoritettujen tarkastusten lukumäärä ja tulokset sekä yksityiskohtaiset tiedot 8 artiklan nojalla toteutetuista toimenpiteistä. |
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot tämän direktiivin täytäntöönpanosta viimeistään [kolme vuotta 17 artiklassa tarkoitetun päivämäärän jälkeen] ja sen jälkeen kolmen vuoden välein laatimalla kertomus, jonka tulee sisältää 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti yksilöidyt alat, 15 artiklan 3 kohdan perusteella suoritettujen tarkastusten lukumäärä ja tulokset sekä yksityiskohtaiset tiedot 8 artiklan nojalla toteutetuista toimenpiteistä. |
Tarkistus 50 Ehdotus direktiiviksi 16 artikla – 1 a kohta (uusi) | |
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Jäsenvaltiot voivat antaa yhdessä ensimmäisen selontekonsa kanssa arvion siitä, miten direktiivin täytäntöönpano on vaikuttanut työllisyyteen EU:ssa laillisesti oleskelevien kolmannen maan kansalaisten keskuudessa. |
Tarkistus 51 Ehdotus direktiiviksi 16 artikla – 2 kohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
Komissio esittää näiden kertomusten pohjalta kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. |
Komissio toimittaa näiden kertomusten pohjalta kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kahdentoista kuukauden kuluessa jäsenvaltioiden toimittamien kertomuksen vastaanottamisesta. Kertomus voi sisältää ehdotuksia direktiivin tarkistamiseksi. |
ASIAN KÄSITTELY
Otsikko |
Laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavat seuraamukset |
|||||||
Viiteasiakirjat |
KOM(2007)0249 – C6-0143/2007 – 2007/0094(COD) |
|||||||
Asiasta vastaava valiokunta |
LIBE |
|||||||
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
EMPL 19.6.2007 |
|
|
|
||||
Valiokuntien yhteistyö - ilmoitettu istunnossa (pvä) |
12.7.2007 |
|
|
|
||||
Valmistelija Nimitetty (pvä) |
Edit Bauer 5.6.2007 |
|
|
|||||
Valiokuntakäsittely |
25.6.2008 |
9.9.2008 |
|
|
||||
Hyväksytty (pvä) |
10.9.2008 |
|
|
|
||||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
24 6 13 |
||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Jan Andersson, Edit Bauer, Iles Braghetto, Philip Bushill-Matthews, Milan Cabrnoch, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Jean Louis Cottigny, Proinsias De Rossa, Carlo Fatuzzo, Ilda Figueiredo, Roger Helmer, Stephen Hughes, Karin Jöns, Ona Juknevičienė, Jean Lambert, Bernard Lehideux, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Maria Matsouka, Mary Lou McDonald, Elisabeth Morin, Juan Andrés Naranjo Escobar, Csaba Őry, Siiri Oviir, Pier Antonio Panzeri, Rovana Plumb, Jacek Protasiewicz, Bilyana Ilieva Raeva, Elisabeth Schroedter, José Albino Silva Peneda, Jean Spautz, Gabriele Stauner, Ewa Tomaszewska, Anne Van Lancker, Gabriele Zimmer |
|||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Petru Filip, Donata Gottardi, Rumiana Jeleva, Sepp Kusstatscher, Claude Moraes, Csaba Sógor |
|||||||
maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnaN LAUSUNTO (25.6.2008)
kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavien seuraamusten säätämisestä
(KOM(2007)0249 – C6‑0143/2007 – 2007/0094(COD))
Valmistelija: Giuseppe Castiglione
LYHYET PERUSTELUT
Valmistelija suhtautuu myönteisesti käsiteltävänä olevaan direktiiviehdotukseen ja kannattaa täysin siinä asetettuja tavoitteita. Sellaisten, myös rikosoikeudellisten, toimenpiteiden ja seuraamusten käyttöönotto, jotka estävät työnantajia palkkaamasta laittomasti EU:n alueella oleskelevia kansalaisia, on paitsi keino torjua laitonta maahanmuuttoa, myös keino taata oikeudenmukaisen kilpailun kehittyminen markkinoilla ja korostaa välillisesti jokaisen työntekijän oikeutta ihmisarvoisiin ja asianmukaisiin työoloihin.
Maatalous on yksi pääasiallisista laittomien maahanmuuttajien työllistäjistä, koska maataloudessa tarvitaan työvoimaa – yleensä kausiluonteisesti – huolehtimaan tehtävistä, joita Euroopan kansalaiset ovat usein haluttomia tekemään (esimerkiksi tomaatinpoiminta Italiassa). Yhteisön ulkopuolisen työvoiman käytölle maataloudessa ovat ominaisia lyhyet tai erittäin lyhyet mutta sitäkin intensiivisemmät työjaksot (useat lyhytkestoiset työjaksot samalla tilalla).
Koska laittomia työntekijöitä on huomattavan paljon ja koska työsuhteet ovat lyhytkestoisia, valmistelija katsoo, että Euroopan komission ehdotukseen olisi tehtävä joitakin muutoksia ja joitakin yleisiä tarkistuksia, joiden tarkoituksena on erityisesti säästää työnantajia ylimääräiseltä byrokratialta.
Valmistelija pitää ennen kaikkea erittäin kannatettavana periaatetta, että työnantajan on maksettava työntekijälle erääntyneet palkkasaatavat ja maksamattomat sosiaaliturvamaksut ja verot. Valmistelijan mielestä kuitenkin komission ehdottaman erääntyneiden palkkasaatavien automaattisen perintämenettelyn käyttöönotto johtaisi laittomasti maahan muuttaneiden työntekijöiden ja EU:n työntekijöiden erilaiseen kohteluun oikeusjärjestelmässä, mikä ei tunnu oikeutetulta. On vaikea ymmärtää, miksi työsuhteesta aiheutuviin velvoitteisiin olisi laittomien maahanmuuttajien tapauksessa sovellettava eri sääntöjä kuin työlainsäädännössä, jossa vallitsee yleinen periaate, jonka mukaan työntekijän tehtävänä on pyytää oikeusistuinta määrittämään hänelle kuuluvan saatavan määrä.
Erilaiseen kohteluun voisi perusteettomasti johtaa myös oletus työsuhteen kuuden kuukauden vähimmäiskestosta. Tämä koskee erityisesti pimeästi palkattuja EU:n työntekijöitä. Oletuksen vuoksi työnantajalla on velvollisuus todistaa, että työsuhteen todellinen kesto on ollut alle puoli vuotta. Tällainen velvollisuus todistaa päinvastaista on työnantajalle erityisen hankala (on helpompi todistaa, että jotakin on tapahtunut kuin että ei ole!), ja siitä tulee tälle ylimääräinen, täysin kohtuuton seuraamus, kun otetaan huomioon, että työsuhteen keskimääräinen kesto on maataloudessa noin 40 päivää. Oletuksella voisi olla myös sellainen nurinkurinen vaikutus, että se pikemminkin houkuttelisi yhteisön ulkopuolelta tulevia laittomia siirtolaisia näiden olettaessa voivansa saada kuitenkin vähintään kuuden kuukauden palkan, vaikka olisivat työskennelleet vain muutaman päivän.
Lopuksi valmistelija katsoo, että jäsenvaltioille on jätettävä enemmän liikkumavaraa kieltotoimenpiteiden suhteen, jotta ne voivat ottaa paremmin huomioon kunkin alan erityispiirteet ja kyseisten toimenpiteiden vaikutukset, sosiaaliset vaikutukset mukaan lukien.
TARKISTUKSET
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
Tarkistus 1 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 4 kappale | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(4) Säännösten ei tulisi kohdistua niihin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka oleskelevat EU:n alueella laillisesti. Säännösten soveltamisalan ulkopuolelle suljetaan siis sellaiset kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen yhteisön alueella käyttävien unionin kansalaisten perheenjäseniä, ja ne, joilla on yhtäältä yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja toisaalta kyseisten kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten nojalla unionin kansalaisten kanssa yhtäläinen oikeus vapaaseen liikkuvuuteen. Soveltamisalan ulkopuolelle suljetaan myös sellaiset kolmansien maiden kansalaiset, joiden tilanteeseen sovelletaan yhteisön oikeutta, esimerkiksi ne, jotka työskentelevät laillisesti toisessa jäsenvaltiossa ja jotka palveluntarjoaja on lähettänyt toiseen jäsenvaltioon palvelujen tarjoamista varten. |
(4) Säännösten ei tulisi kohdistua niihin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka oleskelevat EU:n alueella laillisesti. Säännösten soveltamisalan ulkopuolelle suljetaan siis sellaiset kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen yhteisön alueella käyttävien unionin kansalaisten perheenjäseniä, ja ne, joilla on yhtäältä yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja toisaalta kyseisten kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten nojalla unionin kansalaisten kanssa yhtäläinen oikeus vapaaseen liikkuvuuteen. Soveltamisalan ulkopuolelle suljetaan myös sellaiset kolmansien maiden kansalaiset, joiden tilanteeseen sovelletaan yhteisön oikeutta, esimerkiksi ne, jotka työskentelevät laillisesti toisessa jäsenvaltiossa ja jotka palveluntarjoaja on lähettänyt toiseen jäsenvaltioon palvelujen tarjoamista varten tai joille on myönnetty turvapaikka tai joilla on pakolaisen status. |
Tarkistus 2 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 8 a kappale (uusi) | |
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(8 a) Tämän direktiivin tehokkuuden varmistamiseksi kolmansien maiden kansalaisten laittoman työllistämisen tuottamat aiheettomat voitot pitää palauttaa. Maksettavan palkkasaatavan ja muiden työsuhteeseen liittyvien etuuksien on näin ollen vastattava sitä summaa, jonka vastaavat lailliset työntekijät olisivat saaneet. |
Tarkistus 3 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 13 kappale | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(13) Koska alihankinta on yleistä tietyillä aloilla, joihin tämä ongelma liittyy, on tarpeen varmistaa, että kaikki alihankintaketjussa mukana olevat yritykset ovat yhteisvastuullisia sille työnantajalle määrätyistä taloudellisista seuraamuksista, joka on alihankintaketjun päässä ottanut palvelukseen laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia. |
(13) Koska alihankinta on yleistä tietyillä aloilla, joihin tämä ongelma liittyy, on tarpeen varmistaa, että kaikki alihankintaketjussa mukana olevat yritykset ovat yhteisvastuullisia sille työnantajalle määrätyistä taloudellisista seuraamuksista, joka on alihankintaketjun päässä ottanut palvelukseen laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia edellyttäen, että ne eivät todistetusti ole toimineet hyvässä uskossa ja että ne ovat olleet tietoisia siitä, että lopullisen työnantajan sopimuskäytännöt olivat laittomia. |
Perustelu | |
Syyttömyysolettamasta on pidettävä kiinni. | |
Tarkistus 4 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 18 kappale | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(18) Täytäntöönpanon valvonnan helpottamiseksi käytössä olisi oltava tehokkaat kantelumekanismit, joiden avulla asianomaiset kolmansien maiden kansalaiset voivat esittää vaatimuksensa joko suoraan tai tätä varten nimettyjen kolmansien osapuolten kuten ammattiliittojen tai muiden järjestöjen välityksellä. Tällaiset kolmannet osapuolet olisi suojattava seuraamuksilta, joita voidaan määrätä niiden sääntöjen nojalla, joissa kielletään laittomassa oleskelussa avustaminen, silloin kun ne avustavat vaatimusten esittämisessä. |
(18) Täytäntöönpanon valvonnan helpottamiseksi käytössä olisi oltava tehokkaat kantelumekanismit, joiden avulla asianomaiset kolmansien maiden kansalaiset voivat esittää vaatimuksensa joko suoraan tai tätä varten nimettyjen kolmansien osapuolten kuten ammattiliittojen tai muiden järjestöjen välityksellä. Tällaiset kolmannet osapuolet olisi suojattava seuraamuksilta, joita voidaan määrätä niiden sääntöjen nojalla, joissa kielletään laittomassa oleskelussa avustaminen, silloin kun ne avustavat vaatimusten esittämisessä. Alakohtaisten järjestöjen, joilla on laaja edustus ruohonjuuritasolla, välittäjän roolia on tarpeen tehostaa. |
Perustelu | |
Tämä pätee maanviljelijäjärjestöihin, joilla on pysyvät kontaktit kaikkiin asianosaisiin ja joilla voisi sen vuoksi olla merkittävä rooli konfliktien ratkaisemisessa. | |
Tarkistus 5 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 2 kohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
3. Jäsenvaltioiden on velvoitettava työnantajat, jotka voivat olla joko liiketoiminnan harjoittajia tai oikeushenkilöitä, ilmoittamaan jäsenvaltioiden nimeämille toimivaltaisille viranomaisille kolmansien maiden kansalaisten työsuhteen alkamisesta ja päättymisestä viimeistään viikon kuluttua kyseisestä ajankohdasta. |
3. Jäsenvaltioiden on velvoitettava työnantajat, jotka voivat olla joko liiketoiminnan harjoittajia tai oikeushenkilöitä, ilmoittamaan jäsenvaltioiden nimeämille toimivaltaisille viranomaisille kolmansien maiden kansalaisten työsuhteen alkamisesta ja päättymisestä viimeistään viikon kuluttua kyseisestä ajankohdasta. Kun jäsenvaltion lainsäädännössä jo säädetään työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle työsuhteen alkamisesta ja/tai siihen liittyvistä sen jälkeisistä toimenpiteistä, on kolmannen maan kansalaisen työsuhteesta ilmoitettava tälle samalle viranomaiselle. |
Tarkistus 6 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 2 a kohta (uusi) | |
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2 a. Joka tapauksessa jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen riittävän yhteistyön ja asianmukaisen keskinäisen tiedonvaihdon niiden kansallisten viranomaisten välillä, joita asia koskee. |
Tarkistus 7 Ehdotus direktiiviksi 6 artikla – 1 kohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että työnantajille määrätään 3 artiklan rikkomisesta tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset. |
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että työnantajille määrätään 3 artiklan rikkomisesta, josta työnantajat saatetaan vastuuseen 5 artiklan mukaisesti, tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset. |
Tarkistus 8 Ehdotus direktiiviksi 6 artikla – 2 kohta – b alakohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) jokaisen laittomasti työskennelleen kolmannen maan kansalaisen palauttamisesta aiheutuvien kustannusten maksaminen, jos palauttamismenettelyt toteutetaan. |
Poistetaan. |
Tarkistus 9 Ehdotus direktiiviksi 7 artikla – 2 kohta – a alakohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(a) luotava mekanismeja sen varmistamiseksi, että erääntyneiden palkkasaatavien perimiseksi tarvittavat menettelyt käynnistyvät automaattisesti ilman, että kolmansien maiden kansalaisten tarvitsee esittää erillistä vaatimusta; |
(a) toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että maassa laittomasti oleskeleva työntekijä voi pyytää erääntyneiden palkkasaatavien perimistä asiaa koskevien kansallisten menettelyiden mukaisesti; |
Tarkistus 10 Ehdotus direktiiviksi 7 artikla – 2 kohta – b alakohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(b) säädettävä, että työsuhteen oletetaan kestäneen vähintään kuusi kuukautta, paitsi jos työnantaja voi toisin todistaa. |
Poistetaan. |
Tarkistus 11 Ehdotus direktiiviksi 7 artikla – 4 kohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
4. Jäsenvaltioiden on toteutettava 10 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen rikosten osalta tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että palauttamispäätöksen täytäntöönpanoa lykätään, kunnes kolmannen maan kansalaiselle on maksettu hänen 1 kohdan a alakohdan mukaisesti perityt palkkasaatavansa. |
Poistetaan. |
Tarkistus 12 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – johdantokappale | |
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että liiketoimintaa harjoittavaan työnantajaan voidaan tarvittaessa kohdistaa myös seuraavat toimenpiteet: |
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että liiketoimintaa harjoittavaan työnantajaan voidaan vakavammissa tai erityisen vakavissa tapauksissa kohdistaa vähintään yksi seuraavista toimenpiteistä: |
Tarkistus 13 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – c alakohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
(c) työnantajalle laittoman työnteon paljastumista edeltävien 12 kuukauden aikana maksettujen julkisten etuuksien, tuen tai avustusten, myös jäsenvaltioiden hallinnoiman Euroopan unionin rahoituksen, takaisin periminen; |
(c) työnantajalle laittoman työnteon aikana maksettujen julkisten etuuksien, tuen tai avustusten, myös jäsenvaltioiden hallinnoiman Euroopan unionin rahoituksen, takaisin periminen; jos laittoman työnteon todellista kestoa ei pystytä määrittelemään, oletusarvona pidetään vähintään kolmen kuukauden pituista työsuhdetta; |
Perustelu | |
Ehdotettu kahdentoista kuukauden ajanjakso on liian pitkä ja aiheuttaisi kohtuuttomia vaikeuksia, mikä olisi vastoin suhteellisuusperiaatetta. | |
Tarkistus 14 Ehdotus direktiiviksi 14 artikla – 2 kohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Jäsenvaltiot eivät saa määrätä kolmansille osapuolille, jotka on nimetty avustamaan kolmansien maiden kansalaisia kantelujen tekemisessä, seuraamuksia laittomassa oleskelussa avustamisen perusteella. |
2. Jäsenvaltiot eivät saa määrätä kolmansille osapuolille, jotka on nimetty avustamaan kolmansien maiden kansalaisia kantelujen tekemisessä, seuraamuksia laittomassa oleskelussa avustamisen perusteella varsinkaan kutakin alaa edustavien järjestöjen tapauksessa. |
Perustelu | |
Tämä pätee maanviljelijäjärjestöihin, joilla on pysyvät kontaktit kaikkiin asianosaisiin ja joilla voisi sen vuoksi olla merkittävä rooli konfliktien ratkaisemisessa. | |
Tarkistus 15 Ehdotus direktiiviksi 15 artikla – 2 kohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
2. Tarkastettavat yritykset valitaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten laatiman riskinarvioinnin perusteella ottaen huomioon muun muassa yrityksen toimiala ja mahdolliset aiemmat säännösten rikkomiset. |
2. Jos tarkastettavat yritykset valitaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten laatiman riskinarvioinnin perusteella ottaen huomioon muun muassa yrityksen toimiala ja mahdolliset aiemmat säännösten rikkomiset, jäsenvaltiot voivat poiketa 15 artiklan 1 kohdan vaatimuksesta ilmoitettuaan asiasta komissiolle. |
Tarkistus 16 Ehdotus direktiiviksi 15 b artikla (uusi) | |
Komission teksti |
Tarkistus |
|
15 b artikla |
|
Suojelun tason säilyttäminen |
|
Mikään asia tässä direktiivissä ei ole peruste alentaa jäsenvaltioissa jo saavutettua haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten suojan tasoa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. |
Tarkistus 17 Ehdotus direktiiviksi 16 artikla – 1 kohta | |
Komission teksti |
Tarkistus |
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot tämän direktiivin täytäntöönpanosta viimeistään [kolme vuotta 17 artiklassa tarkoitetun päivämäärän jälkeen] ja sen jälkeen kolmen vuoden välein laatimalla kertomus, jonka tulee sisältää 15 artiklan perusteella suoritettujen tarkastusten lukumäärä ja tulokset sekä yksityiskohtaiset tiedot 8 artiklan nojalla toteutetuista toimenpiteistä. |
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot tämän direktiivin täytäntöönpanosta viimeistään [kolme vuotta 17 artiklassa tarkoitetun päivämäärän jälkeen] ja sen jälkeen kolmen vuoden välein laatimalla kertomus, jonka tulee sisältää 15 artiklan perusteella suoritettujen tarkastusten lukumäärä ja tulokset sekä yksityiskohtaiset tiedot 8 artiklan tai 13 artiklan nojalla toteutetuista toimenpiteistä. |
ASIAN KÄSITTELY
Otsikko |
Laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavat seuraamukset |
|||||||
Viiteasiakirjat |
KOM(2007)0249 – C6-0143/2007 – 2007/0094(COD) |
|||||||
Asiasta vastaava valiokunta |
LIBE |
|||||||
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
AGRI 27.9.2007 |
|
|
|
||||
Valmistelija Nimitetty (pvä) |
Giuseppe Castiglione 8.10.2007 |
|
|
|||||
Valiokuntakäsittely |
25.6.2008 |
|
|
|
||||
Hyväksytty (pvä) |
25.6.2008 |
|
|
|
||||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
34 1 0 |
||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Vincenzo Aita, Bernadette Bourzai, Niels Busk, Luis Manuel Capoulas Santos, Giuseppe Castiglione, Albert Deß, Gintaras Didžiokas, Michl Ebner, Carmen Fraga Estévez, Ioannis Gklavakis, Lutz Goepel, Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, Esther Herranz García, Lily Jacobs, Elisabeth Jeggle, Heinz Kindermann, Stéphane Le Foll, James Nicholson, Neil Parish, María Isabel Salinas García, Agnes Schierhuber, Willem Schuth, Czesław Adam Siekierski, Alyn Smith, Petya Stavreva, Witold Tomczak, Donato Tommaso Veraldi, Janusz Wojciechowski, Andrzej Tomasz Zapałowski |
|||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Katerina Batzeli, Ilda Figueiredo, Wiesław Stefan Kuc, Astrid Lulling, Maria Petre, Brian Simpson |
|||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Paulo Casaca |
|||||||
naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO (22.11.2007)
kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavien seuraamusten säätämisestä
(KOM(2007)0249 – C6‑0143/2007 – 2007/0094(COD))
Valmistelija: Esther De Lange
LYHYET PERUSTELUT
Komissio antoi 16. toukokuuta 2007 ehdotuksen neuvoston direktiiviksi. Tämä ehdotus maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavien seuraamusten säätämisestä on osa laajaa eurooppalaista maahanmuuttopolitiikkaa ja sen tarkoituksena on vähentää laittoman maahanmuuton vetovoimatekijän merkitystä puuttumalla EU:n alueella laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työntekoon. Toimenpiteen avulla pyritään tarjoamaan Euroopan unionin laajuiset puitteet seuraamusten määräämisestä sellaisille työnantajille, jotka ovat palkanneet laittomasti Euroopan unionissa oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia. Lainsäädäntöpuitteiden keskeisissä kohdissa
– kielletään yleisesti Euroopan unionissa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palkkaaminen,
– velvoitetaan työnantajia tarkistamaan kolmansien maiden henkilöiden oleskelulupa ennen heidän palkkaamistaan ja vaaditaan jäsenvaltioita lisäämään tarkastusten määrää,
– säädetään seuraamuksista ja muista toimenpiteistä, jos säännöksiä ei noudateta, ja – vakavien rikkomusten yhteydessä, jos esimerkiksi työoloista käy ilmi hyväksikäyttö tai jos työnantaja tietää, että työntekijä on ihmiskaupan uhri – rikosoikeudellisista seuraamuksista.
On tärkeää korostaa, että ehdotus perustuu laittoman oleskelun kriteeriin eikä laittomaan työntekoon sinänsä. EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 3 kohdan b alakohta kattaa ainoastaan ne kolmansien maiden kansalaiset, jotka oleskelevat Euroopan unionissa laittomasti ja jotka ovat työssä. Kyseinen perustamissopimuksen kohta ei kata esimerkiksi toimenpiteitä, jotka koskevat sellaisia kolmansien maiden kansalaisia, jotka oleskelevat EU:n alueella laillisesti, mutta rikkovat oleskeluluvassa asetettuja työntekoa koskevia rajoituksia. Tällaisia ovat esimerkiksi kolmansista maista tulevat opiskelijat, jotka tekevät työtä enemmän kuin oleskelulupansa mukaan saisivat. Euroopan komission mukaan arviot Euroopan unionin alueella laittomasti oleskelevista kolmansien maiden kansalaista vaihtelevat 4,5 miljoonasta 8 miljoonaan. Näitä arvioita ei valitettavasti ole eritelty sukupuolen mukaan, ja maahanmuuttajien mahdollisesti kohtaamia sukupuolesta johtuvia ongelmia ei ole tunnistettu.
Tässä lausuntoluonnoksessa tarkistetaan ehdotusta tiukasti sukupuolinäkökulmasta. Valmistelija uskoo, että laittomasti maahan muuttaneet naiset ovat erityisen haavoittuvia, ja he ovat usein pakkotyön, ihmiskaupan ja väkivallan uhreja. Tästä syystä ehdotukseen on kiireisesti sisällytettävä useita sukupuoleen liittyviä säännöksiä, kuten asiasta vastaavien viranomaisten kouluttaminen, jotta nämä tunnistavat sukupuolesta johtuvat ongelmat ja alkavat käsitellä niitä. Kolmansien maiden kansalaisille on tiedotettava mahdollisuudesta tehdä kantelu työnantajaansa vastaan. Lisäksi kansallisiin kertomuksiin on sisällytettävä sukupuolen mukaan eriteltyjä tilastoja ja sukupuoleen liittyviä tietoja.
TARKISTUKSET
Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
Komission teksti[1] | Parlamentin tarkistukset |
Tarkistus 1 Johdanto-osan 15 a kappale (uusi) | |
|
(15 a) Koska naiset ovat usein pakkotyön, ihmiskaupan, seksuaalisen ja muun väkivallan uhreja, laittomasti maahan muuttaneisiin naisiin ja heidän erityisongelmiinsa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. |
Tarkistus 2 Johdanto-osan 15 b kappale (uusi) | |
|
(15 b) Naistyöntekijöiden osuus on korkea niillä liike-elämän ja palvelujen aloilla, joihin laittomasti maassa oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia todennäköisimmin palkataan. Koska suuri osa laittomasti maassa oleskelevista naisista työskentelee kotitaloustehtävissä, jäsenvaltioiden olisi autettava perheitä, jotka palkkaavat heitä, löytämään laillisen keinon heidän ottamisekseen sosiaaliturvan piiriin, |
Perustelu | |
Jos halutaan löytää sellaisia sopivia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon laittomien maahanmuuttajien joukossa olevien miesten ja naisten erilaiset tarpeet, on tärkeää painottaa, että naiset joutuvat kaksinkertaisen syrjinnän kohteeksi ja ovat miehiä haavoittuvampia. | |
Tarkistus 3 Johdanto-osan 18 a kappale (uusi) | |
|
(18 a) Jäsenvaltioiden olisi panostettava valistustoimiin voidakseen tiedottaa kolmansien maiden asianomaisille kansalaisille ja heitä avustaville nimetyille kolmansille osapuolille tavoista, joilla nämä voivat tehdä virallisen kantelun. Kantelumenettelyjen yhteydessä sellaisilla aloilla, joilla työskentelevistä huomattava osuus on naisia, olisi otettava huomioon sukupuolesta johtuvat asiat ja tarjottava naisille asianmukainen suoja. |
Tarkistus 4 Johdanto-osan 19 kappale | |
(19) Kantelumekanismien täydentämiseksi jäsenvaltioiden olisi myönnettävä oleskelulupa, jonka voimassaoloaika on rajoitettu sen mukaan, miten kauan asianomainen kansallinen menettely kestää, niille kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat joutuneet kärsimään erityistä hyväksikäyttöä osoittavista työoloista ja jotka tekevät yhteistyötä rikosoikeudellisissa menettelyissä työnantajaa vastaan. Tällaiset oleskeluluvat olisi myönnettävä samojen edellytysten nojalla kuin ne oleskeluluvat, jotka myönnetään oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi, 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2003/81/EY nojalla. |
(19) Kantelumekanismien täydentämiseksi jäsenvaltioiden olisi myönnettävä oleskelulupa, jonka voimassaoloaika on rajoitettu sen mukaan, miten kauan asianomainen kansallinen menettely kestää, niille kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat alaikäisiä, raskaana olevia naisia tai naisia, joilla on alle kolmen kuukauden ikäisiä lapsia tai jotka ovat joutuneet kärsimään erityistä hyväksikäyttöä osoittavista työoloista ja jotka tekevät yhteistyötä rikosoikeudellisissa menettelyissä työnantajaa vastaan. Tällaiset oleskeluluvat olisi myönnettävä samojen edellytysten nojalla kuin ne oleskeluluvat, jotka myönnetään oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi, 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2003/81/EY nojalla. |
Perustelu | |
Raskaana olevat naiset ja alaikäiset tarvitsevat erityistä suojaa. | |
Tarkistus 5 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) | |
|
(19 a) Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset, työmarkkinaosapuolet ja maahanmuuttajia edustavat järjestöt saavat koulutusta ja tietoa yhtäläisistä mahdollisuuksista, syrjimättömyydestä, sukupuoleen liittyvistä kysymyksistä ja moniperusteisesta syrjinnästä, jotta ne saisivat tarvittavat välineet ja taidot erityisesti sukupuoleen liittyvien kysymysten tunnistamiseen ja käsittelemiseen. |
Tarkistus 6 3 artiklan 1 kohta | |
Jäsenvaltioiden on kiellettävä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnteko. |
Jäsenvaltioiden on kiellettävä sellaisten laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnteko, joiden maassa oleskelun laittomuus on virallisesti todettu. |
Perustelu | |
Oleskelun laittomuus on vahvistettava laillisesti tuomiovaltaisen tuomioistuimien päätöksellä. | |
Tarkistus 7 7 artiklan 1 kohdan b alakohta | |
(b) kaikki erääntyneet verot ja sosiaaliturvamaksut, niihin liittyvät hallinnolliset sakot mukaan luettuina. |
(b) kaikki erääntyneet verot ja sosiaaliturvamaksut, mukaan lukien perhelisät, ja niihin liittyvät hallinnolliset sakot. |
Tarkistus 8 7 artiklan 1 a kohta (uusi) | |
|
1 a. Kaikissa 3 artiklan rikkomistapauksissa jäsenvaltioiden on varmistettava, että siinä tapauksessa, että laittomasti palkattu nainen on raskaana tai alle kolmen kuukauden ikäisen lapsen äiti, hänen työnantajansa noudattaa 7 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan säännöksiä sekä muita asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisia tällaisiin erityistilanteisiin liittyviä määräyksiä. |
Perustelu | |
Palkkaan ja avustuksiin liittyvien oikeuksien lisäksi on huolehdittava siitä, että laittomasti työskenteleviä naisia suojellaan ja että heille taataan oikeus asianmukaiseen hoitoon ja apuun. | |
Tarkistus 9 7 artiklan 4 kohta | |
4. Jäsenvaltioiden on toteutettava 10 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen rikosten osalta tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että palauttamispäätöksen täytäntöönpanoa lykätään, kunnes kolmannen maan kansalaiselle on maksettu hänen 1 kohdan a alakohdan mukaisesti perityt palkkasaatavansa. |
4. Jäsenvaltioiden on toteutettava 10 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen rikosten osalta tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että palauttamispäätöksen täytäntöönpanoa lykätään, kunnes kolmannen maan kansalaiselle on maksettu hänen 1 kohdan a alakohdan mukaisesti perityt palkkasaatavansa, ja ettei palauttamisella loukata millään tavalla laittomasti palkatun kolmannen maan kansalaisen perusoikeuksia taikka vaaranneta hänen henkeään tai terveyttään. |
Perustelu | |
Kolmansien maiden kansalaisia ei saa lähettää takaisin maihin, joissa on sotatilanne tai joissa heitä voidaan rangaista tai heidät voidaan vangita siksi, että he ovat olleet työssä jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa. | |
Tarkistus 10 7 artiklan 4 a kohta (uusi) | |
|
4 a. Kun kyse on 3 artiklassa ja erityisesti 10 artiklan 1 kohdan c tai d alakohdassa tarkoitetuista rikkomistapauksista, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavia toimia varmistaakseen, että laittomasti EU:ssa oleskelevan kolmannen maan kansalaisen palauttamista koskevan päätöksen täytäntöönpanoa lykätään siinä tapauksessa, että kyseinen henkilö on alaikäinen, raskaana oleva nainen tai nainen, jolla on alle kolmen kuukauden ikäinen lapsi. |
Perustelu | |
Alaikäisiä ja raskaana olevia naisia on kohdeltava asianmukaisesti. | |
Tarkistus 11 10 artiklan 1 kohdan c alakohta | |
(c) rikkomiseen liittyvät erityistä hyväksikäyttöä osoittavat työolot, esimerkiksi siksi, että työolot poikkeavat merkittävästi laillisten työntekijöiden työoloista; tai |
(c) rikkomiseen liittyvät väärinkäyttö, sukupuoleen perustuva syrjintä tai erityistä hyväksikäyttöä osoittavat työolot, joissa käytetään väkivaltaa, uhkauksia, pelottelua tai halventavaa kohtelua ja jotka poikkeavat merkittävästi laillisten työntekijöiden työoloista; tai |
Perustelu | |
On tärkeää selkeyttää ja täsmentää tilannetta, johon määritelmä "erityistä hyväksikäyttöä osoittavat työolot" soveltuu. | |
Tarkistus 12 14 artiklan 1 kohta | |
20. Jäsenvaltioiden on säädettävä tehokkaista mekanismeista, joiden avulla laittomasti työskennelleet kolmansien maiden kansalaiset voivat tehdä kantelun työantajiaan vastaan joko suoraan tai nimettyjen kolmansien osapuolten välityksellä. |
20. Jäsenvaltioiden on edistettävä valistuskampanjoita ja luotava tehokkaita mekanismeja, joiden avulla laittomasti työskennelleet kolmansien maiden kansalaiset voivat tehdä kantelun työantajiaan vastaan joko suoraan tai nimettyjen kolmansien osapuolten välityksellä luottamuksellisesti. |
Tarkistus 13 14 artiklan 3 kohta | |
3. Edellä olevan 10 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen rikosten osalta jäsenvaltioiden on myönnettävä direktiivin 2004/81/EY 4–15 artiklassa säädettyjen edellytysten nojalla oleskelulupa, jonka voimassaoloaika on rajoitettu sen mukaan, miten kauan asianomainen kansallinen menettely kestää, niille kolmansien maiden kansalaisille, jotka kärsivät tai ovat kärsineet hyväksikäyttöä osoittavista työoloista ja jotka tekevät yhteistyötä menettelyissä työnantajaa vastaan. |
3. Edellä olevan 10 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen rikosten osalta jäsenvaltioiden on myönnettävä direktiivin 2004/81/EY 4–15 artiklassa säädettyjen edellytysten nojalla oleskelulupa, jonka voimassaoloaika on rajoitettu, sekä suoja asianomaisen kansallisen menettelyn keston ajaksi niille kolmansien maiden kansalaisille, jotka kärsivät tai ovat kärsineet hyväksikäyttöä osoittavista työoloista ja jotka tekevät yhteistyötä menettelyissä työnantajaa vastaan. Asianomaisten kolmansien maiden kansalaisten lapsille, jotka ovat syntyneet heidän maassaolonsa aikana, on myös myönnettävä kyseinen oleskelulupa. Ruoka ja asuminen on pyynnöstä tarjottava. |
Perustelu | |
EU:ssa laittomasti työskentelevien kolmansista maista kotoisin olevien naisten suuren määrän huomioon ottaen on tärkeää suojella lapsia, jotka syntyvät heidän jossakin EU:n jäsenvaltiossa olonsa aikana. | |
Tarkistus 14 14 artiklan 3 a kohta (uusi) | |
|
3 a. Laittomasti maahan muuttavien naisten huomattavan määrän ja heidän kohtaamiensa erityisongelmien vuoksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaisille viranomaisille, työmarkkinaosapuolille ja maahanmuuttajia edustaville järjestöille annetaan koulutusta ja tietoja sukupuoleen liittyvistä kysymyksistä, yhtäläisistä mahdollisuuksista ja sukupuoleen ja rotuun perustuvaa syrjintää koskevasta kiellosta, jotta nämä saisivat tarvittavat välineet ja taidot pystyäkseen paremmin tunnistamaan sukupuoleen liittyvät kysymykset ja käsittelemään niitä. |
Tarkistus 15 14 artiklan 3 b kohta (uusi) | |
|
3 b. Kun kyse on 3 artiklassa tarkoitetuista kielloista, jäsenvaltioiden on myönnettävä direktiivin 2004/81/EY 4–15 artiklassa säädettyjen edellytysten nojalla rajoitetun ajan voimassaoleva oleskelulupa niille kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat alaikäisiä, raskaana olevia naisia tai naisia, joilla on alle kolmen kuukauden ikäinen lapsi. |
Perustelu | |
On varmistettava, että raskaana olevia naisia ja alaikäisiä suojellaan erityisesti, muun muassa tilapäisen oleskeluluvan myöntämisen avulla. | |
Tarkistus 16 16 artiklan 1 kohta | |
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot tämän direktiivin täytäntöönpanosta viimeistään [kolme vuotta 17 artiklassa tarkoitetun päivämäärän jälkeen] ja sen jälkeen kolmen vuoden välein laatimalla kertomus, jonka tulee sisältää 15 artiklan perusteella suoritettujen tarkastusten lukumäärä ja tulokset sekä yksityiskohtaiset tiedot 8 artiklan nojalla toteutetuista toimenpiteistä.
|
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot tämän direktiivin täytäntöönpanosta viimeistään [kolme vuotta 17 artiklassa tarkoitetun päivämäärän jälkeen] ja sen jälkeen kahden vuoden välein laatimalla kertomus, jonka tulee sisältää 15 artiklan perusteella suoritettujen tarkastusten lukumäärä ja tulokset sekä yksityiskohtaiset tiedot 8 artiklan nojalla toteutetuista toimenpiteistä. Kertomukseen sisällytettävät tilastotiedot on eriteltävä sukupuolen mukaan, ja sukupuolesta johtuvat ongelmat on tuotava esiin. |
Tarkistus 17 16 artiklan 2 kohta | |
Komissio esittää näiden kertomusten pohjalta kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. |
Komissio esittää näiden kertomusten pohjalta kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukseen sisällytettävät tiedot on eriteltävä sukupuolen mukaan, ja sukupuolesta johtuvat ongelmat on tuotava esiin. |
ASIAN KÄSITTELY
Otsikko |
Laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavat seuraamukset |
|||||||
Viiteasiakirjat |
KOM(2007)0249 - C6-0143/2007 - 2007/0094(COD) |
|||||||
Asiasta vastaava valiokunta |
LIBE |
|||||||
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
FEMM 19.6.2007 |
|
|
|
||||
Valmistelija Nimitetty (pvä) |
Esther De Lange 3.7.2007 |
|
|
|||||
Valiokuntakäsittely |
2.10.2007 |
20.11.2007 |
|
|
||||
Hyväksytty (pvä) |
20.11.2007 |
|
|
|
||||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
22 0 1 |
||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Edit Bauer, Hiltrud Breyer, Esther De Lange, Ilda Figueiredo, Věra Flasarová, Lívia Járóka, Piia-Noora Kauppi, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Roselyne Lefrançois, Siiri Oviir, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Zita Pleštinská, Anni Podimata, Christa Prets, Teresa Riera Madurell, Eva-Britt Svensson, Anna Záborská |
|||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Jill Evans, Iratxe García Pérez, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Donata Gottardi, Anna Hedh, Filiz Hakaeva Hyusmenova |
|||||||
- [1] EUVL C ..., 17.7.2007, s. ....
ASIAN KÄSITTELY
Otsikko |
Laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavat seuraamukset |
|||||||
Viiteasiakirjat |
KOM(2007)0249 – C6-0143/2007 – 2007/0094(COD) |
|||||||
Annettu EP:lle (pvä) |
16.5.2007 |
|||||||
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
LIBE 19.6.2007 |
|||||||
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
EMPL 19.6.2007 |
ITRE 19.6.2007 |
AGRI 27.9.2007 |
FEMM 19.6.2007 |
||||
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä) |
ITRE 26.6.2007 |
|
|
|
||||
Valiokuntien yhteistyö Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
EMPL 12.7.2007 |
|
|
|
||||
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä) |
Claudio Fava 11.6.2007 |
|
|
|||||
Valiokuntakäsittely |
11.9.2007 |
16.7.2008 |
8.9.2008 |
7.10.2008 |
||||
|
21.1.2009 |
|
|
|
||||
Hyväksytty (pvä) |
21.1.2009 |
|
|
|
||||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
46 6 1 |
||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Alexander Alvaro, Roberta Angelilli, Mario Borghezio, Catherine Boursier, Emine Bozkurt, Philip Bradbourn, Mihael Brejc, Kathalijne Maria Buitenweg, Maddalena Calia, Michael Cashman, Giusto Catania, Jean-Marie Cavada, Carlos Coelho, Elly de Groen-Kouwenhoven, Panayiotis Demetriou, Gérard Deprez, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Bárbara Dührkop Dührkop, Claudio Fava, Urszula Gacek, Kinga Gál, Patrick Gaubert, Roland Gewalt, Jeanine Hennis-Plasschaert, Ewa Klamt, Magda Kósáné Kovács, Stavros Lambrinidis, Henrik Lax, Roselyne Lefrançois, Baroness Sarah Ludford, Viktória Mohácsi, Claude Moraes, Javier Moreno Sánchez, Rareş-Lucian Niculescu, Martine Roure, Sebastiano Sanzarello, Inger Segelström, Csaba Sógor, Vladimir Urutchev, Ioannis Varvitsiotis, Manfred Weber, Tatjana Ždanoka |
|||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Edit Bauer, Simon Busuttil, Iratxe García Pérez, Elisabetta Gardini, Genowefa Grabowska, Ona Juknevičienė, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Antonio Masip Hidalgo, Nicolae Vlad Popa, Eva-Britt Svensson, Stefano Zappalà |
|||||||
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
27.1.2009 |
|||||||