Menettely : 2008/2289(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0028/2009

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0028/2009

Keskustelut :

PV 12/03/2009 - 5
CRE 12/03/2009 - 5

Äänestykset :

PV 12/03/2009 - 7.17
CRE 12/03/2009 - 7.17
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0141

MIETINTÖ     
PDF 160kWORD 98k
17.2.2009
PE 414.186v02-00 A6-0028/2009

Euroopan parlamentin suositus neuvostolle EU:n ja Meksikon strategisesta kumppanuudesta

(2008/2289(INI))

Ulkoasiainvaliokunta

Esittelijä: José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra

EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE
 PERUSTELUT
 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE (B6 0437/2008)
 kansainvälisen kaupan valiokunnaN laUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EU:n ja Meksikon strategisesta kumppanuudesta

(2008/2289(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyran PPE-DE-ryhmän puolesta esittämän ehdotuksen suositukseksi neuvostolle EU:n ja Meksikon strategisesta kumppanuudesta (B6-0437/2008),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Kohti EU:n ja Meksikon strategista kumppanuutta" (KOM(2008)0447 lopullinen),

  ottaa huomioon 11. lokakuuta 2007 antamansa päätöslauselman naisten murhista Meksikossa ja Keski-Amerikassa ja Euroopan unionin roolista ilmiön torjumisessa(1),

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Meksikon Yhdysvaltojen taloudellista kumppanuutta, poliittista yhteensovittamista sekä yhteistyötä koskevan sopimuksen(2),

–   ottaa huomioon Latinalaisen Amerikan, Karibian ja Euroopan unionin valtioiden ja hallitusten päämiesten antamat julkilausumat viidessä huippukokouksessa (EU-AKT), jotka pidettiin Rio de Janeirossa 28.–29. kesäkuuta 1999, Madridissa 17.–18. toukokuuta 2002, Guadalajarassa 28.–29. toukokuuta 2004, Wienissä 12.–13. toukokuuta 2006 ja Limassa 16.–17. toukokuuta 2008,

–   ottaa huomioon Meksikon ja Euroopan unionin neljännessä huippukokouksessa Limassa, Perussa 17. toukokuuta 2008 annetun yhteisen tiedonannon,

–   ottaa huomioon EU:n ja Meksikon sekakomitean kahdeksannessa kokouksessa Ciudad de Méxicossa 13.–14. lokakuuta 2008 annetun yhteisen tiedonannon,

–   ottaa huomioon Meksikon Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin parlamentaarisen sekavaliokunnan Méxicossa 28.–29. lokakuuta 2008 antaman yhteisen julkilausuman,

–   ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 13. lokakuuta 2008 esittämät päätelmät,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen Latinalaisen Amerikan, Karibian alueen ja Euroopan unionin viidennelle huippukokoukselle 1. toukokuuta 2008 antaman viestin,

–   ottaa huomioon 24. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen ja Euroopan unionin viidennestä huippukokouksesta Limassa(3),

–   ottaa huomioon San Salvadorissa 29.–31. lokakuuta 2008 pidetyn XVII valtion- ja hallitusten päämiesten iberoamerikkalaisen huippukokouksen antaman julistuksen,

  ottaa huomioon 23. tammikuuta 2006 antamansa päätöslauselman ihmisoikeus- ja demokratialausekkeesta Euroopan unionin sopimuksissa(4),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 114 artiklan 3 kohdan ja 83 artiklan 5 kohdan,

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon (A6-0028/2009),

A. ottaa huomioon, että Meksikolla ja Euroopan unionilla on yhteiset perusarvot ja periaatteet sekä historialliset ja kulttuuriyhteydet,

B.  katsoo demokratialausekkeeseen sisältyvän demokratian periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen olevan strategisen kumppanuuden ja kokonaissopimuksen olennainen osa, jota kummankin osapuolen on noudatettava,

C. ottaa huomioon, että Meksikon poliittinen painoarvo kansainvälisellä näyttämöllä on yhä vahvempi niin maailmassa, minkä Meksikon äskettäinen nimittäminen YK:n turvallisuusneuvoston pysyväksi jäseneksi vuosiksi 2009–2010 osoittaa, kuin alueellisella tasolla, sillä Meksiko on Rion ryhmän sihteeristön puheenjohtaja vuosina 2008–2010,

D. katsoo, että Euroopan unionin on tunnustettava Meksikon panos monenväliselle järjestelmälle, sillä monenvälinen yhteistyö on niitä perusperiaatteita, joita molemmat osapuolet, Meksiko ja Euroopan unioni, ovat sitoutuneet edistämään kansainvälisissä yhteyksissä,

E.  ottaa huomioon, että Meksiko on käynnistänyt järjestelmällisiä rakenneuudistuksia strategisilla aloilla ja että siitä on tullut maailman kymmenenneksi suurin talousmahti, G-20:n ja G-5:n (Brasilia, Kiina, Intia, Etelä-Afrikka ja Meksiko) jäsen ja OECD:n ainoa latinalaisamerikkalainen jäsen,

F.  ottaa huomioon, että Meksikossa on yli 100 miljoonaa asukasta ja nuorten osuus väestöstä on huomattava, 45 prosenttia väestöstä on alle 20-vuotiaita, ja että Meksikolla on tärkeä geostrateginen asema siltana Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä Karibian ja Tyynen meren välillä,

G. ottaa huomioon, että Meksikon ja Euroopan unionin välinen taloudellista kumppanuutta, poliittista yhteensovittamista sekä yhteistyötä koskeva sopimus – kokonaissopimus –, joka allekirjoitettiin vuonna 1997, perustuu kolmeen pilariin, jotka ovat poliittinen vuoropuhelu, vapaakauppa-alueen asteittainen perustaminen ja yhteistyö; katsoo, että sopimuksen voimaantulovuodesta 2000 lähtien suhteet ovat syventyneet ja vakautuneet politiikan, kauppavaihdon ja yhteistyön aloilla,

H. ottaa huomioon, että Liman huippukokouksessa (toukokuussa 2008) Euroopan unioni ja Meksiko painottivat kaupan ja investointien myönteistä kehitystä osana kumppanuussopimusta,

I.   ottaa huomioon, että Euroopan unioni ja Meksiko ovat tiivistäneet yhteyksiään niin kahdenvälisellä tasolla kuin kokonaissopimuksen puitteissa ja kaikkien instituutioiden kanssa, erityisesti parlamentaarisella tasolla Meksikon ja EU:n parlamentaarisen sekavaliokunnan ja EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisessa edustajakokouksen kanssa,

J.   ottaa huomioon, että strategista kumppanuutta koskeva ehdotus osuu samaan aikaan maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin kanssa ja että tämä kriisi saattaa uhata kahdenvälisen suhteen taloudellista ja sosiaalista tasapainoa,

K. katsoo, että Meksikon ja Euroopan unionin suhteiden syveneminen voisi edistää Euroopan unionin ja sen latinalaisamerikkalaisten kumppaneiden yksimielisyyttä alueellisista ja maailmanlaajuisista kysymyksistä,

L.  katsoo, että tämän strategisen kumppanuuden pitäisi edistää Euroopan unionin ja Meksikon suhteita kahdella eri tasolla: monenvälisellä tasolla sopimuspuolet voivat tehdä yhteistyötä maailmanlaajuisesti tärkeissä asioissa ja kahdenvälisellä tasolla ne voivat kehittää suhteitaan ja tehdä erityisaloitteita,

M. ottaa huomioon, että poliittinen ja taloudellinen yhdentymisprosessi, talouden globalisaation jatkuva kiihtyminen sekä muun muassa demokratiasta, ihmisoikeuksista ja ympäristöstä käytävän keskustelun merkitys ovat muuttaneet kummankin alueen ensisijaisia tavoitteita,

N.  ottaa huomioon, että Meksikolla on keskeisen asemansa ja lukuisten kauppasopimustensa takia suuri strateginen merkitys Euroopan viennille, sillä Euroopan unioni on sen toiseksi suurin ulkomaisten investointien lähde,

O.  ottaa huomioon, että Meksikon ja EU:n välisellä vapaakauppa-alueella on merkittävä osuus EU:n kahdenvälisissä suhteissa, sillä sopimuksen soveltamisala on erittäin laaja (tavarat, palvelut, hankintamenettelyt, kilpailu, immateriaalioikeudet, sijoitukset ja niihin liittyvät maksut),

P.   ottaa huomioon, että Meksikolle siirtolaisuus Meksikosta Euroopan unioniin kuuluu tärkeimpiin ja arkaluontoisimpiin aiheisiin, koska Euroopan unionin alueella on huomattava määrä meksikolaisia siirtolaisia, joista monet ovat korkeasti koulutettuja,

1.  esittää neuvostolle seuraavat suositukset:

     a)  toivoo, että tämä strateginen kumppanuus merkitsee Meksikon ja Euroopan unionin välisten suhteiden edistämistä monenvälisellä tasolla maailmanlaajuisesti tärkeissä asioissa ja että se edistää myös kahdenvälisten suhteiden kehittämistä,

     b)  kehottaa vakiinnuttamaan Euroopan unionin ja Meksikon välisten vuosittaisten huippukokousten järjestämisen strategisen kumppanuuden puitteissa samalla tavalla kuin niiden järjestäminen Yhdysvaltojen, Venäjän, Kiinan ja Brasilian kanssa on vakiinnutettu,

     c)  uskoo, että tämä strateginen kumppanuus antaa uuden sysäyksen EU:n ja Meksikon välisen kokonaissopimuksen eri osa-alueille, mukaan lukien poliittiset näkökohdat (myös ihmisoikeudet), turvallisuuskysymykset, huumekaupan torjunta, ympäristöasiat, tekninen ja kulttuurinen yhteistyö ja sosioekonomiset näkökohdat,

     d)  toivoo kauppaa koskevan luvun perustuvan yhdenvertaiseen kohteluun, yhteisvastuuseen, vuoropuheluun sekä Meksikon ja Euroopan unionin erityispiirteiden kunnioittamiseen,

     e)  toistaa tukevansa Meksikon hallitusta ja presidentti Felipe Calderónia näiden hyvin tärkeässä tehtävässä tervehdyttää tiettyjä valtion toimielimiä; katsoo, että tämä tehtävä on toteutettava korruption torjumiseksi ja sen estämiseksi, ettei yhteiskunta joudu turvattomaan tilaan,

     f)   katsoo, että tähän tehtävään kuuluu naisten murhien torjuminen molemmilla alueilla vuoropuhelun, yhteistyön ja parhaiden käytänteiden vaihdon pohjalta,

     g)  uskoo strategisen kumppanuuden mahdollistavan kriisitilanteita ja maailmanlaajuisesti tärkeitä asioita koskevien kantojen koordinoinnin molemminpuolisten etujen ja huolenaiheiden pohjalta,

     h)  toivoo selkeiden suuntaviivojen antamista siitä, miten laajaa yhteistyötä tekemällä voidaan parhaiten edistää tehokasta monenvälisyyttä ja parantaa Yhdistyneiden Kansakuntien valmiuksia rauhan säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi sekä ihmisoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi, ja siitä, miten vastata kansainvälisen oikeuden puitteissa rauhaan ja turvallisuuteen kohdistuviin yhteisiin uhkiin, mukaan luettuina huume- ja asekauppa, järjestäytynyt rikollisuus, terrorismi ja ihmiskauppa, Liman julkilausuman mukaisesti,

     i)   kehottaa pitämään strategista kumppanuutta tilaisuutena keskustella siitä, kuinka ihmisoikeus- ja demokratialauseke voidaan tehdä toimivammaksi ja arvioida sen noudattamista – muun muassa kehittämällä lausekkeen myönteistä ulottuvuutta – ottaen huomioon, että ihmisoikeudet ja demokratia ovat molemmille osapuolille olennaisia arvoja kaikissa sopimuksissa,

     j)   ilmaisee tässä yhteydessä tukensa Meksikon hallitukselle sen panoksesta YK:n työhön sekä huumekaupan, kansainvälisen terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, erityisesti ottaen huomioon huumekaupan ja huumeidenkäytön uhrien kasvavat luvut,

     k)             uskoo EU:n ja Meksikon strategisesta kumppanuudesta juontavien poliittisen vuoropuhelun etuoikeutettujen mekanismien olevan todellinen sysäys alueelliseen yhdentymiseen liittyvien suhteiden eri prosesseille ja niiden kesken, strategisen kumppanuuden arvojen ja etujen turvaamiselle ja kansainvälisiin suhteisiin liittyvän monenvälisyyden vahvistamiselle,

     l)   ehdottaa, että Meksikon ja EU:n kansalaisyhteiskunnan foorumi tunnustetaan virallisesti ja että sen suositukset otetaan huomioon aina kun se on mahdollista,

     m)            pitää välttämättömänä, että kyseinen strateginen kumppanuus olisi keino tehostaa sopimuspuolten välistä yhteistyötä kansainvälisillä foorumeilla, kuten Maailmanpankissa, Kansainvälisessä valuuttarahastossa, OECD:ssä sekä G-20- ja G8+G5 -kokouksissa ratkaisujen hakemiseksi kansainväliseen rahoituskriisiin sekä sellaisten yhteisten toimien käynnistämiseksi, joilla pyritään palauttamaan luottamus rahoituslaitoksiin, San Salvadorin julistuksen mukaisesti,

     n)  painottaa erityisesti maailmanlaajuisen rahoituskriisin vuoksi tarvetta edistää pk-yritysten kehittämistä, koska niillä on ratkaisevan tärkeä osuus taloudellisen ja sosiaalisen rakenteen vahvistamisessa ja pysyvien työpaikkojen luomisessa,

     o)  korostaa kaikkien EU:n ja Meksikon kahdenvälisten sopimusten tärkeyttä ja erityisesti kokonaissopimuksen (johon sisältyy myös vapaakauppa-alue) ja strategisen kumppanuuden merkitystä,

     p)  korostaa, että kokonaissopimuksen soveltamisella on ollut myönteisiä vaikutuksia molempiin osapuoliin, ja panee merkille, että kahdenvälinen kauppa on lisääntynyt yli 100 prosenttia,

     q)  tähdentää, että EU:n ja Meksikon strateginen kumppanuus tuo kahdenvälisiin suhteisiin uutta dynamiikkaa ja edistää molempia osapuolia hyödyttävien yhteistyöohjelmien, kuten pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetun laaja-alaisen tukiohjelman (PIAPYME), laajentamista ja kehittämistä; kehottaa näin ollen järjestämään tiedotuskampanjan kaikkien niiden ohjelmien esittelemiseksi, joita kumpikin osapuoli hyödyntää suhteidensa tiivistämisen yhteydessä; korostaa, että strategisen kumppanuuden avulla voidaan entisestään tehostaa osapuolten välistä yhteistoimintaa keskeisimmillä monenvälisillä foorumeilla ja tärkeimmissä monenvälisissä järjestöissä,

     r)  suosittaa Meksikon ottamista uuden kansainvälisen rahoitus- ja talousarkkitehtuurin G20:n vakituiseksi jäseneksi; uskoo, että tämän toteutuessa EU:n ja Meksikon kahdenvälisestä strategisesta kumppanuudesta tulee vieläkin merkityksellisempi,

     s)  pitää tärkeänä yhteneväisten näkemysten tunnistamista ilmastonmuutoksen torjumista koskevan yhteisen kunnianhimoisen strategian laatimiseksi Kööpenhaminassa vuonna 2009 järjestettävää ilmaston muutosta käsittelevää Yhdistyneiden Kansakuntien kokousta sekä maailmanlaajuisen sopimuksen aikaan saamista silmällä pitäen,

     t)   kehottaa edistämään tieteen ja teknologian siirtoa johdonmukaisemmin toimin todellisen yhteistyön tehostamiseksi ilmastonmuutoksen torjunnan ja ympäristönsuojelun lisäämisen alalla,

     u)  pyytää aloittamaan vielä kattavan ja jäsennellyn vuoropuhelun niin laillisesta kuin laittomasta maahanmuutosta sekä maahanmuuton ja kehityksen yhteydestä, jossa lähtökohtana ovat asianomaiset Meksikon ja Euroopan unionin kokemukset, Liman julistuksen mukaisesti,

     v)  kehottaa yhteisneuvostoa pohtimaan kokonaissopimuksen 43 artiklassa tarkoitetun tulevaa kehitystä koskevan lausekkeen pohjalta, milloin on sopiva ajankohta esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaa koskevan sopimuksen tekemiseksi EU:n ja Meksikon välillä etenkin Mode 4 -menettelyjen osalta,

     w)  pyytää vahvistamaan sitoumuksia vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi ja muistuttamaan läheisen yhteistyön merkityksestä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamista, sukupuolten tasa-arvoa, ilmastonmuutosta, kestävää kehitystä, kansainvälisen terrorismin torjuntaa, huumekauppaa ja rikollisuutta, elintarviketurvallisuutta ja köyhyyden torjumista koskevissa kysymyksissä,

     x)  pyytää Euroopan unionin toimielimiä ja Meksikon hallitusta tiedottamaan säännöllisesti Euroopan parlamentille ja EU:n ja Latinalaisen Amerikan yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle sekä Meksikon ja EU:n parlamentaariselle sekavaliokunnalle strategisen kumppanuuden tilasta ja sen yhteydessä tehdyn työn seurannasta;

2.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle ja tiedoksi komissiolle sekä Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja Meksikon Yhdysvaltojen kongressille.

(1)

EUVL C 227 E, 4.9.2008, s. 140.

(2)

EYVL L 276, 28.10.2000, s. 45.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0177.

(4)

EUVL C 290 E, 29.11.2006, s. 107.


PERUSTELUT

Johdanto

Meksikon ja Euroopan unionin väliset suhteet ovat vakaalla pohjalla. Molemmilla osapuolilla on paitsi yhteiset historialliset ja kulttuuriset yhteydet myös yhteiset perusarvot ja periaatteet, jotka pohjautuvat demokraattisten arvojen, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Meksikolla ja EU:lla on ollut yhteistyösuhteet 1970-luvulta alkaen, ja ne allekirjoittivat kumppanuussopimuksen jo vuonna 1997 ja loivat siten kunnianhimoiset ja institutionaaliset puitteet suhteilleen. Tämä kumppanuussopimus, jota kutsutaan tavallisesti kokonaissopimukseksi perustuu kolmeen pilariin: taloudellinen kumppanuus, poliittinen yhteensovittaminen ja yhteistyö.

Kokonaissopimus tuli voimaan lokakuussa 2000, ja viime vuosina sopimuspuolten suhteet ovat tiivistyneet kaikilla tasoilla. Siksi nyt tarvitaan lisäaskelta, Meksikon ja Euroopan unionin strategista kumppanuutta.

Meksiko maailmanlaajuisena toimijana

Meksikossa on yli 100 miljoonaa asukasta ja 45 prosenttia sen väestöstä on alle 20-vuotiaita, minkä vuoksi Meksiko on demografisesti vahvimpia Latinalaisten Amerikan maita.

Meksikolla on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi strateginen asema "siltana" Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan sekä Karibian ja Tyynen meren välillä. Tätä geostrategista asemaa vahvistavat yli 40 kauppasopimusta, jotka Meksiko on tehnyt eri maiden ja alueiden kanssa. Niiden joukosta mainittakoon Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa tehty vapaakauppasopimus, sopimukset Japanin ja Australian kanssa sekä kattava kumppanuussopimus Euroopan unionin kanssa. Täten Meksiko kuuluu maailman tärkeimpiin talouksiin, ja Euroopan unioni on ollut viime vuosina Meksikon tärkein kumppani Yhdysvaltojen jälkeen.

Meksiko on Euroopan unionin tavoin vahvasti sitoutunut Yhdistyneiden kansakuntien tavoitteisiin parhaana järjestelmänä maailman rauhan ja turvallisuuden takaamiseksi. Meksikon sitoutuminen ilmenee siitä, että se on nimitetty neljännen kerran maan historian aikana YK:n turvallisuusneuvoston ei-pysyväksi jäseneksi vuosiksi 2009–2010, ja sen panoksesta YK:n työhön muun muassa seuraavilla aloilla:

·   konfliktien ja kriisitilanteiden rauhanomainen ratkaiseminen,

·   apartheidin torjunta,

·   aseista riisumisen edistäminen erityisesti Tlatelolcon sopimuksen avulla,

·   valtioiden taloudellisia oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan peruskirjan hyväksyminen,

·   Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen huumeita käsittelevän erityisistunnon tukeminen kansainvälisen yhteisön yhteisvastuun korostamiseksi huumeisiin liittyvissä asioissa,

·   kaikkien siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelua koskevan kansainvälisen yleissopimuksen valmistelu ja sen edistäminen,

·   kansainvälinen konferenssi kehityksen rahoittamisesta,

·   yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.

Sitä paitsi Meksikon taloudellisen panoksen osuus YK:n yleisestä talousarviosta vastaa yli 50 prosenttia koko Latinalaisen Amerikan rahoituksesta YK:lle, Meksikon rahoitusosuus on siten maailman kymmenenneksi suurin(1).

Meksikolla on eri kansainvälisten ja alueellisten foorumien jäsenenä poliittinen ja taloudellinen johtoasema. Sen lisäksi että Meksiko on hyvin aktiivinen YK:n jäsen, se on myös tärkeimpien latinalaisamerikkalaisen poliittisen vuoropuhelun tärkeimpien foorumeiden täysivaltainen jäsen, esimerkiksi Meksiko on Rion ryhmän puheenjohtaja kaksivuotiskautena 2008–2010. Maailman kymmenentenä kauppamahtina Meksiko kuuluu myös G-20 ja G8+G5 -maihin, Maailman kauppajärjestöön ja Kansainväliseen valuuttarahastoon. Sitä paitsi Meksiko on ainoa Latinalaisen Amerikan valtio OECD:ssä.

Meksiko on allekirjoittanut tärkeimmät kansainväliset ympäristösopimukset, kuten ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC), Kioton pöytäkirjan ja Balin toimintasuunnitelman. Meksiko on samaa mieltä EU:n kanssa siitä, että ilmastonmuutokseen on vastattava yhteisen mutta kohdennetun vastuun periaatteen mukaisesti.

Kokonaissopimuksesta strategista kumppanuutta kohden

Meksikon ja Euroopan unionin yhteistyösuhteet juontuvat 1970-luvulta, jolloin ne vahvistettiin Meksikon ja silloisen Euroopan talousyhteisön välistä yhteistyötä koskevan puitesopimuksen allekirjoittamisella. Nämä suhteet institutionaalistettiin ja niitä laajennettiin Meksikon ja Euroopan unionin välisellä taloudellista kumppanuutta, poliittista yhteensovittamista sekä yhteistyötä koskevalla sopimuksella (niin sanottu kokonaissopimus), joka allekirjoitettiin 8. joulukuuta 1997 ja joka on ollut voimassa 1. lokakuuta 2000 alkaen. Sopimuksessa on seuraavat kolme kahdenvälistä yhteistyötä koskevaa pilaria:

1.        taloudellinen kumppanuus tavaroita ja palveluja koskevan vapaakauppa-alueen luomisen avulla,

2.        poliittinen yhteensovittaminen poliittisen vuoropuhelun institutionaalistamisen avulla,

3.        yhteistyö, joka keskittyy Meksikon kehitykselle ensisijaisille alueille ja jossa hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla kokonaissopimusta.

Kokonaissopimuksen seurauksena EU ja Meksiko ovat lisänneet kauppavaihtoaan ja poliittista yhteydenpitoaan. Poliittista vuoropuhelua on vahvistettu kaikilla tasoilla. Sopimuspuolten välillä on ollut useita korkean tason vierailuja, kuten Meksikon presidentin Felipe Calderón Hinojosan vierailu Euroopan unionin toimielinten päätoimipaikkaan ja muihin Euroopan pääkaupunkeihin vuonna 2007 sekä Meksikon ulkoministerin Patria Espinosan ja ulkosuhteista ja Euroopan naapuruuspolitiikasta vastaavan Euroopan komission jäsenen Benita Ferrero Waldnerin tapaaminen. Muiden korkeiden virkamiesten vierailuista Meksikoon mainittakoon yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja EU:n pääsihteerin Javier Solanan, kaupasta vastaavan komission jäsenen Peter Mandelsonin, tieteestä ja tutkimuksesta vastaavan komission jäsenen Janez Potočnikin sekä työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioista vastaavan komission jäsenen Vladimir Spidlan vierailut sekä Euroopan komission puheenjohtajan José Manuel Barroson vierailu. Säännölliset yhteydet parlamenttien jäsenten välillä Meksikon ja EU:n parlamentaarisen sekavaliokunnan ja EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen puitteissa ovat myös olleet erittäin antoisia parlamentaarisen tason poliittisen vuoropuhelun edistämisen kannalta.

Tässä yhteydessä on tullut esiin ilmeinen mahdollisuus poliittisesti kauaskantoisemman kehyksen luomiseen poliittisen vuoropuhelun edistämiseksi sellaisen tehokkaan välineen avulla, joka mahdollistaa osapuolten kantojen koordinoimisen maailmanlaajuisella tasolla sekä useilla monenvälisillä foorumeilla ja kansainvälisissä instituutioissa. Siksi ehdotetulla strategisella kumppanuudella on kaksi ulottuvuutta: EU:n ja Meksikon kantojen yhteensovittaminen monenvälisellä tasolla ja osapuolten kahdenvälisten suhteiden edelleen kehittäminen.

Monenvälisellä tasolla kyse on sellaisten kuulemista ja yhteensovittamista koskevien tapojen käyttöönotosta, joissa otetaan huomioon kummankin osapuolen yhteiset edut ja joiden avulla on mahdollista antaa maailmanlaajuisia konkreettisia kysymyksiä koskevia kannanottoja. Tärkeimmät yhteensovittamisen alat ovat seuraavat: poliittiset näkökohdat, turvallisuuteen liittyvät näkökohdat, ympäristönäkökohdat ja sosioekonomiset näkökohdat.

Kahdenvälisellä tasolla strategiselta kumppanuudelta odotetaan uutta sysäystä poliittisen vuoropuhelun ja muiden alojen kahdenvälisille suhteille, mikä vahvistaisi siten jo olemassa olevia kokonaissopimukseen perustuvia suhteita.

Johtopäätökset

Meksikon johtoasema Latinalaisen Amerikan ja kansainvälisillä foorumeilla sekä sen aktiivinen osallistuminen tärkeimpiin monenvälisiin foorumeihin ja kansainvälisiin instituutioihin tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet Euroopan unionin ja Meksikon välisten suhteiden tiivistämiselle, erityisesti kun on kyse kannanottojen yhteensovittamisesta ja yhteisten aloitteiden esittämisestä kansainvälisellä tasolla.

Ehdotettu strateginen kumppanuus on tärkeä ja välttämätön askel EU:n ja Meksikon välisten olemassa olevien suhteiden lujittamiseksi ja maailmanlaajuisesti tärkeitä kysymyksiä koskevan yhteistyön laajentamiseksi. Siksi ehdotetaan selkeästi Euroopan unionin ja Meksikon välisten vuosittaisten huippukokousten järjestämisen vakiinnuttamista strategisen kumppanuuden puitteissa samalla tavalla kuin se on tehty Yhdysvaltojen, Venäjän, Kiinan ja Brasilian kanssa. Huippukokousten institutionaalistamisella ei saa kuitenkaan heikentää kokonaissopimuksen puitteissa jo käytävää vuoropuhelua. Parlamentaarinen vuoropuhelu Meksikon ja EU:n parlamentaarisen sekavaliokunnan ja EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen puitteissa on myös tärkeä lisämekanismi molempien osapuolten suhteiden edistämiselle.

Tässä suosituksessa neuvostolle tuodaan esiin ne ydinkohdat ja keskeiset aihealueet, joissa yhteensovittamista ja kuulemista olisi lisättävä, ja samalla toivotaan selkeiden suuntaviivojen antamista siitä, miten voidaan parhaiten tehdä tiivistä ja kattavaa yhteistyötä tehokkaan monenvälisyyden edistämiseksi sekä rauhaan ja turvallisuuteen kohdistuviin yhteisiin uhkiin vastaamiseksi.

Täten uuden strategisen kumppanuuden olisi mahdollistettava nykyisten puutteiden korjaaminen ja maailmanlaajuisesti tärkeitä asioita koskevien kantojen yhteensovittaminen ja vahvistettava siten EU:n ja Meksikon kahdenvälisiä suhteita.

(1)

Meksikon kansallinen kehityssuunnitelma, Meksikon presidentinkanslian kotisivu, México 2008.


EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE (B6 0437/2008) (15.9.2008  )

työjärjestyksen 1 artiklan 114 kohdan mukaisesti

esittäjä(t):José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra

PPE-DE-ryhmän puolesta

EU:n ja Meksikon strategisesta kumppanuudesta

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Kohti EU:n ja Meksikon strategista kumppanuutta" (KOM(2008)0447 lopullinen),

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Meksikon Yhdysvaltojen taloudellista kumppanuutta, poliittista yhteensovittamista sekä yhteistyötä koskevan sopimuksen(1),

–   ottaa huomioon Latinalaisen Amerikan, Karibian alueen ja Euroopan unionin viidennessä huippukokouksessa Limassa, Perussa 16. toukokuuta 2008 annetun Liman julkilausuman,

–   ottaa huomioon Meksikon ja Euroopan unionin neljännessä huippukokouksessa Limassa, Perussa 17. toukokuuta 2008 annetun yhteisen tiedonannon,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen Latinalaisen Amerikan, Karibian alueen ja Euroopan unionin viidennelle huippukokoukselle antaman viestin,

–   ottaa huomioon 24. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen ja Euroopan unionin viidennestä huippukokouksesta Limassa,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 114 artiklan 1 kohdan,

A. ottaa huomioon, että Meksikon ja Euroopan unionin välisen, taloudellista kumppanuutta, poliittista yhteensovittamista sekä yhteistyötä koskeva sopimus – kokonaissopimus –, joka allekirjoitettiin vuonna 1997 ja joka on voimassa vuodesta 2000 alkaen, perustuu kolmeen pilariin, jotka ovat poliittinen vuoropuhelu, vapaakauppa-alueen asteittainen perustaminen ja yhteistyö; katsoo, että sopimuksen voimaantulosta vuodesta 2000 lähtien suhteet ovat syventyneet ja vakautuneet politiikan, kauppavaihdon ja yhteistyön aloilla,

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin ja Meksikon toimielimet ovat lisänneet korkean tason yhteyksiä sekä kahdenvälisellä että kokonaissopimuksen tasolla vuodesta 2004 lähtien,

C. katsoo, että Meksikon ja Euroopan unionin suhteiden syveneminen voisi edistää Euroopan unionin ja sen latinalaisamerikkalaisten kumppaneiden yksimielisyyttä alueellisista ja maailmanlaajuisista kysymyksistä,

D. katsoo, että tämä strateginen kumppanuus vie Euroopan unionin ja Meksikon suhteiden lujittamisen kahdelle eri tasolle, jotka ovat monenvälisesti maailmanlaajuisesti tärkeiden asioiden molemminpuolinen koordinointi ja kahdenvälisesti osapuolten suhteiden kehittyminen ja erityisaloitteet,

E.  katsoo, että tämän luokan strategisten kumppanuuksien on tuettava myös eurooppalaisten ja latinalaisamerikkalaisten kumppanien hyvinvoinnin edistämistä, jotta saataisiin integroivampia ja yhteenkuuluvuutta korostavampia yhteiskuntia, joissa oikeusvaltion, arvojen, demokratian periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen vallitsevat solidaarisuuden ja tasa-arvon nimissä Limassa tehdyn päätöksen mukaisesti,

1.  esittää neuvostolle seuraavat suositukset:

     a)  EU:n ja Meksikon kahdenvälisen strategisen kumppanuuden olisi käsitettävä Euroopan unionin, Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen välisten suhteiden kahden alueen tarkastelutapa ja maailmanlaajuinen visio, jotka ovat EU:n ja AKT-maiden huippukokouksissa päätetyn kahdenvälisen strategisen kumppanuuden perusta;

     b)  EU:n ja Meksikon strategisesta kumppanuudesta juontavien vuoropuhelun etuoikeutettujen mekanismien olisi oltava todellinen sysäys alueellisen yhdentymisen suhteiden eri prosessien kanssa ja kesken strategisen kumppanuuden arvojen ja etujen turvaamiseksi ja kansainvälisten suhteiden alan monenvälisyyden vahvistamiseksi;

     c)  EU:n ja Meksikon strategisen kumppanuuden olisi merkittävä todellista lisäarvoa Meksikon ja Euroopan unionin nykyisen kumppanuussopimuksen (kokonaissopimuksen) määräyksille kahdenvälisissä puitteissa;

     d)  strategisen kumppanuuden olisi mahdollistettava kumppaneiden nykyisten koordinaatiopuutteiden korjaaminen eri foorumeilla ja kansainvälisissä instituutioissa siten, että mennään pidemmälle kuin yhteisen esityslistan laatiminen ja otetaan mukaan maailmanlaajuisesti tärkeitä asioita koskevien kantojen koordinointi molemminpuolisten etujen ja huolenaiheiden pohjalta;

     e)  olisi sisällytettävä suuntaviivat siitä, miten laajaa yhteistyötä tekemällä voidaan parhaiten edistää tehokasta monenvälisyyttä ja parantaa Yhdistyneiden Kansakuntien valmiuksia rauhan säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi, ja siitä, miten vastata kansainvälisen oikeuden puitteissa rauhaan ja turvallisuuteen kohdistuviin yhteisiin uhkiin, mukaan luettuina huume- ja asekauppa, järjestäytynyt rikollisuus, terrorismi ja laittoman maahanmuuton vuoksi hyötyvä mafia, Liman julkilausuman mukaisesti;

     f)   unionin ja Meksikon hallituksen olisi tiedotettava säännöllisesti ja kattavasti Euroopan parlamentille ja EU:n ja Latinalaisen Amerikan yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle strategisen kumppanuuden tilasta ja sen yhteydessä tehdyn työn seurannasta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle ja tiedoksi komissiolle sekä Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallituksille.

(1)

EYVL L 276, 28.10.2000, s. 45.


kansainvälisen kaupan valiokunnaN laUSUNTO (8.1.2009)

ulkoasiainvaliokunnalle

EU:n ja Meksikon strategisesta kumppanuudesta

(2008/2289(INI))

Valmistelija: Erika Mann

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon Meksikon osallistumisen rahoitusmarkkinoita ja maailmantaloutta käsitelleeseen G20-huippukokoukseen, joka järjestettiin 15. marraskuuta 2008 Washington DC:ssä,

B.   ottaa huomioon, että Meksiko on käynnistänyt järjestelmällisiä rakenneuudistuksia strategisilla aloilla ja että siitä on tullut maailman kymmenenneksi suurin talousmahti,

C.  ottaa huomioon, että Meksikolla on keskeisen asemansa ja lukuisten kauppasopimustensa takia suuri strateginen merkitys Euroopan viennille, sillä Euroopan unioni on sen toiseksi suurin ulkomaisten investointien lähde,

D.  ottaa huomioon, että EU:ta ja Meksikoa yhdistää joukko kahdenvälisiä sopimuksia, jotka käsittävät poliittiset, taloudelliset ja kaupalliset suhteet kokonaisuudessaan, ja että näiden suhteiden perusta on osapuolten välinen taloudellista kumppanuutta, poliittista yhteensovittamista sekä yhteistyötä koskeva sopimus ("yleissopimus"),

E.   ottaa huomioon, että Meksikon ja EU:n välisellä vapaakauppa-alueella on merkittävä osuus EU:n kahdenvälisissä suhteissa, sillä sopimuksen soveltamisala on erittäin laaja (tavarat, palvelut, hankintamenettelyt, kilpailu, immateriaalioikeudet, sijoitukset ja niihin liittyvät maksut),

F.   ottaa huomioon, että Meksikolle siirtolaisuus Meksikosta Euroopan unioniin kuuluu tärkeimpiin ja arkaluontoisimpiin aiheisiin, ja ottaa huomioon, että Euroopan unionin alueella on huomattava määrä meksikolaisia siirtolaisia, joista monet ovat korkeasti koulutettuja,

esittää neuvostolle seuraavat suositukset:

(a)  korostaa kaikkien EU:n ja Meksikon kahdenvälisten sopimusten tärkeyttä ja erityisesti yleissopimuksen (johon sisältyy myös vapaakauppa-alue) ja sen strategisen kumppanuuden merkitystä;

(b)  korostaa, että yleissopimuksen soveltamisella on ollut myönteisiä vaikutuksia molempiin osapuoliin ja panee merkille, että kahdenvälinen kauppa on lisääntynyt yli 100 prosenttia;

(c)  tähdentää, että EU:n ja Meksikon strateginen kumppanuus tuo kahdenvälisiin suhteisiin uutta dynamiikkaa ja edistää molempia osapuolia hyödyttävien yhteistyöohjelmien, kuten pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetun laaja alaisen tukiohjelman (PIAPYME), laajentamista ja kehittämistä; kehottaa näin ollen järjestämään tiedotuskampanjan kaikkien niiden ohjelmien esittelemiseksi, joita kumpikin osapuoli hyödyntää suhteidensa tiivistämisen yhteydessä; korostaa, että strategisen kumppanuuden avulla voidaan entisestään tehostaa osapuolten välistä yhteistoimintaa keskeisimmillä monenvälisillä foorumeilla ja tärkeimmissä monenvälisissä järjestöissä;

(d)  suosittaa Meksikon ottamista uuden kansainvälisen rahoitus- ja talousjärjestön G20:n vakituiseksi jäseneksi; uskoo, että tämän toteutuessa EU:n ja Meksikon kahdenvälisestä strategisesta kumppanuudesta tulee vieläkin merkityksellisempi;

(e)  kehottaa yhteisneuvostoa pohtimaan tulevaa kehitystä koskevan lausekkeen pohjalta ja yleissopimuksen 43 artiklan nojalla, milloin on sopiva ajankohta esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaa koskevan sopimuksen tekemiseksi EU:n ja Meksikon välillä etenkin Mode 4 -menettelyjen osalta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

8.1.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Carlos Carnero González, Daniel Caspary, Christofer Fjellner, Glyn Ford, Jacky Hénin, Caroline Lucas, Marusya Ivanova Lyubcheva, Erika Mann, David Martin, Vural Öger, Georgios Papastamkos, Tokia Saïfi, Peter Šťastný, Robert Sturdy, Daniel Varela Suanzes-Carpegna, Iuliu Winkler, Corien Wortmann-Kool

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jean-Pierre Audy, Ole Christensen, Pia Elda Locatelli, Eugenijus Maldeikis, Jan Tadeusz Masiel, Javier Moreno Sánchez, Zbigniew Zaleski


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

21.1.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

32

0

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Elmar Brok, Giorgos Dimitrakopoulos, Michael Gahler, Alfred Gomolka, Anna Ibrisagic, Jelko Kacin, Ioannis Kasoulides, Maria Eleni Koppa, Joost Lagendijk, Vytautas Landsbergis, Johannes Lebech, Willy Meyer Pleite, Francisco José Millán Mon, Pasqualina Napoletano, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Raimon Obiols i Germà, Justas Vincas Paleckis, Alojz Peterle, Tobias Pflüger, João de Deus Pinheiro, Raül Romeva i Rueda, Libor Rouček, Jacek Saryusz-Wolski, Hannes Swoboda, István Szent-Iványi, Ari Vatanen, Zbigniew Zaleski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Andrew Duff, Aurelio Juri, Gisela Kallenbach, Erik Meijer, Nickolay Mladenov, Doris Pack, Jean Spautz

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Călin Cătălin Chiriţă

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö