MIETINTÖ eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen uudelleentarkastelusta

28.1.2009 - (2008/2236(INI))

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Konrad Szymański

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen uudelleentarkastelusta

(2008/2236(INI))

Euroopan parlamentti, joka

-   ottaa huomioon eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä 24. lokakuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1638/2006[1],

-   ottaa huomioon Euroopan naapuruuspolitiikan kehityksen vuodesta 2004 lähtien ja erityisesti komission kertomukset sen toteuttamisessa saavutetusta edistymisestä,

-   ottaa huomioon yhdessä Armenian, Azerbaidžanin, Egyptin, Georgian, Israelin, Jordanian, Libanonin, Moldovan, Marokon, palestiinalaishallinnon, Tunisian ja Ukrainan kanssa hyväksytyt toimintasuunnitelmat,

–   ottaa huomioon kumppanuuden perustamisesta tehdyn Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Venäjän federaation välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, joka tuli voimaan 1. joulukuuta 1997, sekä uudistettua kumppanuus- ja yhteistyösopimusta koskevien neuvottelujen uudelleen käynnistämisen joulukuussa 2008,

-   ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston syyskuussa ja lokakuussa 2008 tekemät päätökset, joiden mukaan vuoropuhelu Valko-Venäjän viranomaisten kanssa aloitetaan uudelleen eikä tiettyjä vastuuhenkilöitä koskevia matkustuskieltoja sovelleta kuuden kuukauden määräaikana poliittisten vankien vapauttamisen ja parlamenttivaalien järjestämisessä tapahtuneiden vähäisten parannusten jälkeen,

–   ottaa huomioon Euro–Välimeri-kumppanuuden perustamisen sisältävän Barcelonan julistuksen, joka hyväksyttiin Barcelonassa 27. ja 28. marraskuuta 1995 pidetyssä ulkoministereiden Euro–Välimeri-kokouksessa,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle: "Barcelonan prosessi: Välimeren unioni" (KOM(2008)0319),

–   ottaa huomioon 13. ja 14. maaliskuuta 2008 Brysselissä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston tiedonannossa ilmoitetun puoltamisen,

–   ottaa huomioon Pariisissa 13. heinäkuuta 2008 pidetyn EU:n ja Välimeren maiden huippukokouksen julkilausuman,

–   ottaa huomioon Marseillessa 3. ja 4. marraskuuta 2008 pidetyssä ministerikokouksessa aiheesta "Barcelonan prosessi: Välimeren unioni" hyväksytyn julkilausuman hallinnosta, hankkeista ja alueellisesta poliittisesta vuoropuhelusta,

-   ottaa huomioon 4. joulukuuta 2006 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta (KOM(2006)0726) ja 5. joulukuuta 2007 annetun komission tiedonannon vahvasta Euroopan naapuruuspolitiikasta (KOM(2007)0774),

-   ottaa huomioon 11. huhtikuuta 2007 annetun komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille "Mustanmeren synergia – uusi alueellinen yhteistyöaloite" (KOM(2007)0160) ja 19. kesäkuuta 2008 annetun komission tiedonannon kyseisen aloitteen ensimmäisestä täytäntöönpanovuodesta (KOM(2008)0391),

–   ottaa huomioon komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antaman tiedonannon itäistä kumppanuutta koskevasta aloitteesta (KOM(2008)0823),

–   ottaa huomioon komission jäsenen Ferrero Waldnerin parlamentin ulkoasiainvaliokunnalle 26. huhtikuuta 2006 osoittaman kirjeen,

-   ottaa huomioon antamansa päätöslauselmat Euroopan naapuruuspolitiikasta ja EU:n laajentumisstrategiasta,

-   ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa EU:n naapurimaista ja -alueista,

-   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

-   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan, budjettivaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6-0037/2009),

A. palauttaa mieliin, että vuoden 2006 uudistuksessa ja sopimuksessa uudesta ulkoisen avun kehyksestä komissio sitoutui toteuttamaan asetuksen (EY) N:o 1638/2006 täytäntöönpanoa koskevan puolivälin tarkastelun ennen vuonna 2009 järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja ja että siinä lisättiin parlamentin valvontavaltaa yhteisön avun osalta,

B.   toteaa, että ulkoasiainvaliokunta perusti vuonna 2006 työryhmiä eteläisiä naapurimaita koskevaa välinettä ja itäisiä naapurimaita koskevaa välinettä varten, jotta komission kanssa voidaan käydä jäsennettyä vuoropuhelua täytäntöönpanoasiakirjoista, joissa vahvistetaan toimintaperiaatteet eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen mukaisen avun toimittamiseksi,

C.  palauttaa mieliin, että nykyisten rahoitusnäkymien tultua voimaan vuonna 2007 välineen tavoitteena on ollut tukea Euroopan naapuruuspolitiikan ja erityisesti sen toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa sekä strategista kumppanuutta Venäjän federaation kanssa tukemalla neljää yhteistä aluetta koskevien etenemissuunnitelmien täytäntöönpanoa,

D.  ottaa huomioon, että Euroopan naapuruuspolitiikan pääasiallinen tavoite on luoda Euroopan unionin lähiympäristöön ystävällinen ilmapiiri; ottaa huomioon, että naapurivaltiot ovat jakautuneet luonnollisista syistä kahteen ryhmään, eteläiseen ja itäiseen, ja niiden tavoitteet ja lähestymistavat Euroopan unioniin nähden ovat erilaisia; ottaa huomioon, että tämä jako käy ilmi kahdesta äskettäin ehdotetusta aloitteesta, välimeren unionista ja itäisestä kumppanuudesta,

E.   toteaa, että välineen tarkoituksena on myös rahoittaa rajatylittäviä ja useita maita koskevia ohjelmia sen piiriin kuuluvalla alueella, jotta voidaan tukea muiden muassa sellaisia aloitteita kuin Mustanmeren synergia, Välimeren unioni ja itäinen kumppanuus,

F.  katsoo, että Euroopan naapuruuspolitiikka on edelleen yksi unionin ulkopoliittisista pääprioriteeteista ja että se tarjoaa kaikille mukana oleville maille mahdollisuuden integroitua lähemmin EU:hun,

G.  katsoo, että Euroopan naapuruuspolitiikka on riippumaton muttei irrallaan liittymisprosessista ja että se merkitsee askelta kohti EU:n ja sen naapurimaiden taloudellista ja poliittista lähentymistä,

H.  katsoo, että EU:n naapurimaiden voimakas väestönkasvu ja sitä seuraava väestön kaupungistuminen on uusi haaste naapuruuden ja kumppanuuden välineelle,

Yleisiä huomioita

1.  katsoo, että asetuksen (EY) N:o 1638/2006 säännökset ovat yleisesti ottaen riittäviä ja naapurimaiden ja muiden monenkeskisten tahojen kanssa tehtävään yhteistyöhön soveltuvia;

2.  kehottaa komissiota yhdessä kumppanimaiden hallitusten kanssa kehittämään edelleen kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten kuulemismekanismeja, jotta ne saataisiin entistä paremmin mukaan välineen ja kansallisten uudistusohjelmien täytäntöönpanon suunnitteluun ja valvontaan; pyytää komissiota nopeuttamaan vuotuisten toimintaohjelmien julkaisemista verkkosivustollaan ja kannustamaan kumppanimaiden hallituksia, jotta ne asettaisivat kansalliset ohjelma-asiakirjat säännöllisesti yleisön saataville;

3.  kehottaa neuvostoa kehittämään tässä mielessä Euroopan parlamentin kanssa kätevän ja avoimen välineen tiedotusta varten ja toimittamaan parlamentille säännöllisesti tästä asiasta tehdyt päätökset;

4.    kannustaa komissiota sekä kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia edistämään kaupunkien ja alueiden välisiä ystävyyshankkeita ja tukemaan niitä asianmukaisesti, jotta lujitetaan naapurivaltioiden paikallis- ja aluehallinnollisia valmiuksia ja edistetään kansalaisyhteiskuntaa tukevia vaihto-ohjelmia ja pienhankkeiden muodossa toteutettavia aloitteita;

5.  pitää myönteisenä, että komissio on käynnistänyt eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen yhteydessä uuden CIUDAD-ohjelman, josta voidaan tukea konkreettisia yhteistyöhankkeita eurooppalaisten kaupunkien välillä naapuruuspolitiikan välineen piiriin kuuluvissa maissa; huomauttaa, että tällainen aloite on erittäin aiheellinen vuoropuhelun ja demokratiaprosessin edistämiseksi; kannustaa siksi lisäämään tarkoitukseen varattuja määrärahoja vuosina 2008–2009 tapahtuvan rahoituskehyksen puolivälin tarkastelun yhteydessä näiden aloitteiden vahvistamiseksi;

6.  katsoo, että yhteisön avun näkyvyyttä olisi lisättävä sidosryhmille ja yleisölle kohdennetun viestinnän avulla, ja kannattaa siinä mielessä yhteyksien kehittämistä kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten kanssa, koska nämä ovat päteviä ja tehokkaita kansalaisia lähellä olevia toimijoita;

7.  pyytää, että demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia koskevat vuotuiset toimintaohjelmat toteutetaan Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmissa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti entistä kunnianhimoisemmin, jotta vältettäisiin mittavat eroavaisuudet itäisille ja Välimeren maiden kumppaneille osoittavien määrärahojen määrässä; katsoo, että kumppanimaiden hallituksia olisi entistä enemmän kannustettava sitoutumaan näitä aloja koskeviin toimiin;

8.  tähdentää tarvetta määritellä kaikkia neuvottelujen kohteena olevia uusia Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmia silmällä pitäen selkeät, konkreettiset ja mitattavissa olevat tavoitteet; korostaa toimintasuunnitelmien eri osa-alueiden keskinäisen riippuvuuden tärkeyttä, mikäli kaikilla osa-alueilla halutaan edetä tasavertaisesti; toistaa tässä mielessä pyyntönsä kehittää maailmanlaajuista ihmisoikeus- ja demokratiapolitiikkaa, joka kokoaa yhteen kaikki alalla olemassa olevat välineet;

9.  katsoo, että vaikka yhteisön apuun tarkoitetut välineet – kuten erityisesti demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline – ovat aiempaa joustavampia ja yksinkertaisempia, eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen menettelyt ja aikataulut ovat edelleen työläitä kansalaisyhteiskunnan järjestöille ja paikallisviranomaisille; kehottaa komissiota toteuttamaan muiden merkittävien avunantajien soveltamien menettelyjen vertailevan analyysin ja esittelemään sen tulokset parlamentille;

10. katsoo, että välineestä annettavaa alakohtaista ja yleistä talousarviotukea pitäisi myöntää ainoastaan sellaisille hallituksille, jotka pystyvät panemaan sen täytäntöön läpinäkyvästi, tehokkaasti ja vastuullisesti ja joissa se tarjoaa todellisen kannustimen; kehottaa komissiota tarkastelemaan talousarviotuen aiheellisuutta maissa, joiden talousarvion toteuttamista ja valvontaa koskevissa menettelyissä on ongelmia ja joissa korruptio on yleistä; kehottaa komissiota etsimään oikeaa tasapainoa joustavuuden ja avoimuuden välille valitessaan, toteuttaessaan ja valvoessaan eurooppalaiseen naapuruuden ja kumppanuuden välineeseen liittyviä ohjelmia;

11. korostaa maakohtaisen lähestymistavan tarvetta poliittisen ehdollisuuden osalta, jolla pyritään muun muassa edistämään demokratiaa, oikeusvaltiota ja hyvää hallintotapaa, ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioitusta sekä oikeuslaitoksen riippumattomuutta; katsoo sen vuoksi, että olisi julkistettava syvällinen ja perusteellinen arvio kaikista välineen yhteydessä rahoitetuista oikeudenkäyttöä koskevista hankkeista, ja se olisi toimitettava Euroopan parlamentille;

12. pitää myönteisenä rajatylittävän yhteistyön sisällyttämistä Euroopan naapuruuspolitiikan välineeseen, sillä se on strateginen väline kehitettäessä yhteisiä hankkeita ja lujitettaessa suhteita Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien valtioiden ja jäsenvaltioiden välillä; väittää kuitenkin, että on luotava tiettyjä välineitä sen varmistamiseksi, että yhteisten toimintaohjelmien johtamista ja täytäntöönpanoprosessia valvotaan säännöllisesti EU:n rajan molemmilla puolilla;

13. kehottaa komissiota valmistelemaan yksityiskohtaisen katsauksen kaikkiin jaksolle 2007-2013 hyväksyttyihin yhteisiin toimintaohjelmiin sekä arvioinnin siitä, missä määrin hankkeiden täytäntöönpanon yhteydessä on noudatettu avoimuuden, tehokkuuden ja kumppanuuden periaatteita; kannustaa komissiota valmistelemaan inventaarion hallintoviranomaisten kohtaamista kaikkein yleisimmistä ongelmista sekä EU:n raja-alueilla että naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa maissa, jotta kyseisiä ongelmia voitaisiin ratkoa sopivammin keinoin seuraavalla ohjelmakaudella;

14. kannustaa komissiota helpottamaan kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa rajatylittävässä yhteistyössä Euroopan naapuruuspolitiikan ohjelmien ja hankkeiden kanssa sekä yhdessä Euroopan alueellisen yhteistyön ja jo päättyneen INTERREG III A -yhteisöhankkeen tavoitteiden mukaisesti toteutettujen toimien kanssa; katsoo erityisesti, että virkamiesten koulutusaloitteita, mm. naapurimaiden kielten opetusta, sekä ystävyyskaupunkialoitteita olisi edistettävä; ehdottaa tässä yhteydessä säännöllisiä analyyseja valmiuksien ja rakenteiden rakentamisessa saavutettua edistystä koskevien jaksottaisten analyysien tekemistä EU:n rajan molemmin puolin;

15. korostaa, että on tärkeää selventää kehyksenä toimivan Euroopan naapuruuspolitiikan suhdetta sen yhteydessä tehtyihin alueellisiin aloitteisiin, kuten Mustanmeren synergia, Välimeren unioni ja tuleva itäinen kumppanuus, sekä vahvistaa kyseisten aloitteiden sekä erilaisten yhteisön apuun tarkoitettujen välineiden koordinointia ja täydentävyyttä; pyytää, että välineen piiriin kuuluvien ohjelmien ja jäsenvaltioiden sekä kansainvälisten järjestöjen tarjoaman rahoitusyhteistyön synkronointia parannetaan;

16. korostaa tarvetta tehostaa välineen piiriin kuuluvien maiden yhteistyötä EU:n erillisvirastojen kanssa ja lisätä niiden mahdollisuuksia osallistua yhteisön ohjelmiin edellyttäen, että Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmien tavoitteet täytetään; kehottaa komissiota toteuttamaan tehokkaita toimia minimoidakseen kolmansille maille näihin yhteisöohjelmiin osallistumisesta aiheutuvat kustannukset;

17. korostaa, että eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineeseen liittyvät maksut on syytä hoitaa maittain, alueittain ja painopistealoittain avoimesti;

18. pyytää, että liikkuvuuden – etenkin kehittämällä liikkuvuuskumppanuuksia eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen piiriin kuuluvien maiden kanssa – ja ihmisten välisten yhteyksien lisäämistä painotetaan yhä enemmän erityisesti koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen, liiketoiminnan ja poliittisen vuoropuhelun alalla; tukee kiireellisiä toimia kaikkien välineen piiriin kuuluvien maiden kansalaisten ja asukkaiden viisumimaksujen alentamiseksi siten, että lopullisena tavoitteena olisi viisumivapaus;

19. kannattaa komission lähestymistapaa taloudelliseen integraatioon, johon sisältyy päämäärä syvän ja kattavan vapaakauppa-alueen perustamisesta;

20. toteaa, että vaikka eräissä eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen piiriin kuuluvissa maissa edistetään surkupuolten tasa-arvoa ja tehostetaan naisten osallistumista politiikkaan, yhteiskuntaan ja talouselämään, nämä toimet eivät ole vielä kohentaneet merkittävästi Välimeren alueen tai eräiden itäisten naapurimaiden tilannetta; kehottaa komissiota ottamaan sukupuolten tasa-arvoa koskevat epäkohdat järjestelmällisemmin huomioon eurooppalaisen naapuruuspolitiikan välineen ohjelmasuunnittelussa ja toteuttamisessa;

21. kannattaa komission energiaturvallisuuspolitiikkaa, jonka pyrkimyksenä on luoda keskipitkällä aikavälillä keskinäistä hyötyä tuovat, yhteen kytketyt ja eriytyneet energiamarkkinat EU:n ja naapurimaiden välille; korostaa kuitenkin, että jatkettaessa kumppaneiden energiapolitiikkojen ja niitä koskevien lainsäädäntöjen yhdenmukaistamista EU:n käytäntöjen ja yhteisön säännöstön kanssa erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kumppanimaiden energiarakenteiden nykyaikaistamiseen;

22. panee tyytyväisenä merkille, että komission itäistä kumppanuutta koskevaan ehdotukseen sisältyy aihepiirikohtaisten foorumien perustaminen (demokratia, hyvä hallintotapa ja vakaus, taloudellinen integraatio ja yhteensopivuus EU:n toimintalinjojen kanssa, energiaturvallisuus, ihmisten väliset yhteydet) yhteistyön pääasiallisia aloja vastaavasti;

23. korostaa tarvetta lisätä välineen määrärahoja, jotta voidaan saavuttaa Euroopan naapuruuspolitiikan yhä kunnianhimoisemmat tavoitteet ja tukea sen uusia alueellisia aloitteita; kehottaa tässä mielessä säilyttämään yhteisön rahoitusavun maantieteellisen jakauman Välimeren maiden ja Itä-Euroopan maiden välillä vuosiksi 2007–2013 annettujen rahoitusnäkymien mukaisena;

24. pyytää, että menojen nykyistä tehokkuutta ja vaikutusta arvioidaan entistä laajemmin, esimerkiksi kolmansien maiden antaman avun osalta;

25. kehottaa komissiota laatimaan arvioinnin kolmansien maiden – erityisesti Kiinan ja Venäjän – ulkomaanapupolitiikan vaikutuksesta Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa maissa sekä rahoituskriisin vaikutuksesta kaikissa välineen piiriin kuuluvissa maissa;

26. kehottaa komissiota arvioimaan tarkkaan todelliset tarpeet maissa, joihin se tällä hetkellä suuntaa merentakaisten alueiden kehitysapua tai vastaavaa apua, ottaen erityisesti huomioon avunsaajavaltioiden BKT-tason ja talouskasvun;

27. kehottaa jäsenvaltioita antamaan taloudellista tukea Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmien mukaisiin uudistusohjelmiin osallistumalla entistä enemmän naapuruuspolitiikan investointirahastoon ja välineen piiriin kuuluviin vastaaviin aloitteisiin sekä lisäämällä kahdenvälistä apua;

28. muistuttaa, että neuvoteltaessa eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) oikeusperustasta parlamentti oli oikeutetusti huolissaan, miten keskipitkän ja pitkän aikavälin strategia-asiakirjoja ja maakohtaisia asiakirjoja, joihin sisältyy usein alustava rahoitusohje, valvottaisiin parlamentaarisesti; kehottaa arvioimaan, miten nämä alustavat sitoumukset on toteutettu kahden viime vuoden aikana;

29. ilmaisee tässä yhteydessä huolensa pyydettyjen määrärahasiirtojen korkeasta määrästä luvussa 19 08, jossa varainhoitovuosilta 2007 ja 2008 peräisin olevat maksusitoumukset ovat yhteensä jo 410 miljoonaa euroa ja maksumäärärahat 635 miljoonaa euroa;

30. panee tyytyväisenä merkille, että eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen piiriin kuuluvat maat ovat oikeutettuja Euroopan investointipankin (EIP) lainoihin[2] ja että rahoitusoperaatioissa olisi noudatettava ja tuettava EU:n ulkoisen tuen toimintalinjoja mukaan luettuna erityiset alueelliset tavoitteet; muistuttaa, että ENPI-maille osoitettavan EIP:n rahoituksen tämänhetkinen yläraja on kaudella 2007–2013 yhteensä 12,4 miljardia euroa, joka jaetaan kahteen viitteelliseen enimmäismäärään: 8,7 miljardia euroa Välimeren maille ja 3,7 miljardia euroa Itä-Euroopan maille ja Venäjälle; kehottaa arvioimaan EIP:n kanssa, miten tällaiset lainat on pantu täytäntöön;

31. panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin peruutti äskettäin – parlamentin esittämän valituksen jälkeen – alkuperäisen oikeusperustan ja päätti, että tässä tapauksessa olisi sovellettava yhteispäätösmenettelyä EY:n perustamissopimuksen 179 ja 189 a artiklan määräysten mukaisesti; korostaa, että ENPI:n uudelleentarkastelu ja yhteisön takuun myöntämistä EIP:n lainoille koskevan neuvoston mitätöidyn päätöksen korvaava asetus on toteutettava samanaikaisesti, koska ne ovat täydentäviä välineitä EU:n naapuruuspolitiikassa ja koska vastakkaisia tai ristiriitaisia määräyksiä olisi vältettävä;

32. toistaa huolensa mahdollisista vastuuseen liittyvistä puutteista ja yhteisövarojen väärinkäytön riskistä, kun EU:n tuki kanavoidaan usean tuenantajan perustamien rahastojen kautta; korostaa avoimuuteen ja demokraattiseen vastuuseen perustuvan, terveellä pohjalla olevan julkisen rahoitusjärjestelmän tärkeyttä; kehottaakin komissiota välttämään varojen kanavoimista näiden välikäsien kautta aina, kun se on mahdollista ja kun on olemassa parempia ja avoimempia tapoja varojen kanavointiin;

Maa- ja aluekohtaisia huomioita

33. panee merkille Välimeren unionia koskevassa aloitteessa saavutetun edistymisen; korostaa kuitenkin, että

–   välineestä kuhunkin Euroopan naapuruuspolitiikan eteläiseen tai itäiseen aloitteeseen annettavaa rahoitusta ei saisi käyttää toisen aloitteen kustannuksella;

-   parlamentille olisi tiedotettava riittävästi välineestä rahoitettavista Välimeren unionia koskevista hankkeista;

-   muiden lähteiden, myös yksityisen rahoituksen, läpinäkyvyys on erityisen tärkeää käytettäessä välineen määrärahoja;

34. palauttaa mieliin, että Välimeren alueeseen liittyvällä Euroopan naapuruuspolitiikalla on täydennettävä Barcelonan prosessia, ja että sen tavoitteet on määriteltävä selvemmin Barcelonan prosessin lujittamiseksi, ja etusijalle on asetettava monenkeskinen alueellinen lähestymistapa;

35. katsoo, että välineeseen liittyvien alueellisten, monenkeskisten tai rajatylittävien hankkeiden tehokkuutta olisi parannettava mahdollistamalla se, että kyseisiin ohjelmiin voisivat osallistua kaikki Välimeren unionin uudet kumppanit;

36. katsoo, että viimeaikaiset geopoliittiset tapahtumat EU:n itäisissä naapurimaissa osoittavat, että on tärkeää kehittää edelleen Euroopan naapuruuspolitiikkaa mukauttamalla sitä yhä paremmin kumppanimaiden tarpeisiin, mukaan luettuina EU:n entistä aktiivisempi osallistuminen Mustanmeren alueella ja kunnianhimoinen itäinen kumppanuus; korostaa tarvetta nopeuttaa erityisesti Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Ukrainan ja Moldovan osalta vapaakauppa-alueen perustamista, kunhan kumppanimaat ovat siihen valmiita, sekä tarvetta toteuttaa mahdollisimman pian viisumivapaus EU:n kanssa ja lisätä alueellista yhteistyötä vakauden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Euroopan naapurustossa;

37. ehdottaa Euromed- ja Eurolat-kokousten tapaista, itäisiä naapureita koskevaa Euroeast-kokousta, johon Euroopan parlamentti osallistuisi ja jossa huolehdittaisiin eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen toteuttamisesta Itä-Euroopan maissa, eli Armeniassa, Azerbaidžanissa, Georgiassa, Moldovassa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä;

38. huomauttaa, että jumiutuneet konfliktit ovat este Euroopan naapuruuspolitiikan täysimittaiselle kehittämiselle Etelä-Kaukasuksella, ja kehottaa neuvostoa sitoutumaan aktiivisemmin konfliktien ratkaisuun;

39. korostaa, että osallistumista Mustanmeren alueella on lisättävä, mikäli EU haluaa tukea tiettyjen olemassa olevien konfliktien ratkaisua ja vahvistaa yhteistyötä alueen maiden kesken sekä luoda perustan alueen yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle Turkin kanssa; korostaa, että myös Venäjä olisi otettava mukaan tuettaessa konfliktien ratkaisua ja rauhan, vakauden ja alueellisen koskemattomuuden edistämistä alueella, joka on samanaikaisesti sekä EU:n että Venäjän naapurustossa; katsoo, että näiden kansainvälisen oikeuden periaatteiden perusteella pitäisi olla mahdollista toteuttaa useita yhteisen edun mukaisia hankkeita;

40. pitää myönteisenä, että itäinen kumppanuus tarjoaa merkittävämmän kannustimen Ukrainan kaltaisille kunnianhimoisille kumppanuusmaille; panee tyytyväisenä merkille erityisesti uuden kattavan instituutioiden kehittämisohjelman olennaisten yhteistyöalojen hallintovalmiuksien parantamiseksi;

41. katsoo, että itäisen kumppanuuden ei pitäisi haitata niiden naapurimaiden EU-jäsenyyttä, jotka haluavat hakea sitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan perusteella;

42. hyväksyy komission itäistä kumppanuutta koskevan ehdotuksen, jossa uudet suhteet itäisen kumppanuuden maihin perustuisivat uusiin maakohtaisiin assosiaatiosopimuksiin, mikä vastaisi paremmin kumppanimaiden toivomuksia suhteiden lähentämisestä;

43. panee tyytyväisenä merkille, että energiaturvallisuus on olennainen osa itäistä kumppanuutta koskevaa ehdotusta suhteessa itäisiin kumppanimaihin; kannattaa edellä mainitun, itäisestä kumppanuudesta annetun tiedonannon päätavoitteita, joihin kuuluu Ukrainan ja Moldovan jäsenyydestä energiayhteisössä käytävien neuvottelujen nopea loppuunsaattaminen sekä poliittisten sitoumuksen vahvistaminen Azerbaidžanin kanssa pyrkien lähentämään maata EU:n energiamarkkinoihin ja integroimaan perusrakenteita;

44. kannattaa yhteisön talousarviossa olevaa talouden elvyttämistä ja vakautta koskevaa pakettia, josta osoitetaan jopa 500 miljoonaa euroa vuosina 2008–2010 Georgian jälleenrakentamiseksi tuhoisan sodan jälkeen ja maansisäisten pakolaisten taloustilanteen kohentamiseksi siihen asti, kunnes he pääsevät palaamaan koteihinsa ja tiloillensa; painottaa, että EU:n rahoitukseen olisi liitettävä asianmukaisia ehdollisuus- ja valvontamekanismeja, jotta voidaan taata, että apu kohdennetaan Georgian kiireellisimpiin tarpeisiin; tähdentää, että apu pitäisi kohdentaa uudistusohjelmien tukemiseen, sellaisina kuin ne määritellään Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmassa sekä eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen ohjelma-asiakirjoissa, jotka ovat edelleen erittäin aiheellisia;

45. korostaa, että Valko-Venäjän määrärahoja on tarkasteltava uudelleen, jotta nähtäisiin, voidaanko yhteistyötä laajentaa kattamaan muitakin aloja kuin energia, ympäristö ja maahanmuutto, jotta voidaan toteuttaa neuvoston syyskuussa 2008 käynnistämää suhteiden palauttamista koskevaa politiikkaa; muistuttaa, että EU:n ja Valko-Venäjän suhteet riippuvat suuresti Valko-Venäjän hallituksen sitoumuksesta demokraattisiin arvoihin; painottaa, että tarvitaan tehokasta poliittista ehdollisuutta ja takeita siitä, että avulla on välitön myönteinen vaikutus kansalaisiin eivätkä viranomaiset käytä sitä väärin poliittisia vastustajiaan vastaan; korostaa, että EU:n olisi tuettava voimakkaammin kansalaisyhteiskuntaa ja poliittisia puolueita, jotka puolustavat demokratiaa;

46. katsoo, että neuvoteltaessa uudesta EU:n ja Venäjän välisestä sopimuksesta EU:n olisi pyrittävä seuraaviin tavoitteisiin:

-    lisäämään Venäjän yhteistyötä selkeiden rahoitusyhteistyön painopistealueiden tunnistamisessa, jolloin voitaisiin parantaa avun monivuotista suunnittelua;

–    saamaan takeet siitä, että Venäjän viranomaisille myönnettävällä rahoitusavulla edistetään demokraattisten normien lujittamista Venäjän federaatiossa;

-   lisäämään yhteistä vastuuta rahoitettavista hankkeista;

°

°         °

47. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen piiriin kuuluvien maiden hallituksille ja kansallisille parlamenteille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle ja Euro–Välimeri-alueen parlamentaariselle edustajakokoukselle.

• [1]  EUVL L 310, 9.11.2006, s. 1.
• [2]  Neuvoston päätös 2006/1016/EY yhteisön takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille yhteisön ulkopuolella toteutettuihin hankkeisiin liittyvistä lainoista ja lainatakauksista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta (EUVL L 414, 30.12.2006, s. 95).

kehitysyhteistyövaliokunnaN LAUSUNTO (9.12.2008)

ulkoasiainvaliokunnalle

eurooppalaisen naapuruuspolitiikan välineen uudelleen tarkastelemisesta
(2008/2236(INI))

Valmistelija: Danutė Budreikaitė

EHDOTUKSET

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että eurooppalaisen naapuruuspolitiikan välineen piiriin kuuluvasta seitsemästätoista maasta ainoastaan kaksi on sellaisia, joita OECD:n kehitysapukomitea ei ole luokitellut kehitysmaiksi; toteaa, että vaikka välineellä edistetään myös köyhyyden poistamista, se ei ole vaikuttanut tehokkaasti ja alentanut jyrkästi monen eurooppalaisen naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvan maan köyhyysastetta tai kohentanut niiden yhteiskunnallis-taloudellista tilannetta; edellyttää siksi, että köyhyyden kitkemisestä ja YK:n vuosituhattavoitteiden (etenkin terveyttä ja koulutusta koskevien tavoitteiden) saavuttamisesta on tehtävä ensisijaisia ja hallitsevia tavoitteita eurooppalaisen naapuruuspolitiikan välineen tukea toteutettaessa;

2.  katsoo, että eurooppalaisen naapuruspolitiikan välineessä keskitytään hallitsevasti talouskehitykseen sekä kaupan helpottamiseen ja vapauttamiseen; edellyttää, että välineen ohjelmasuunnittelussa asetetaan etusijalle välineessä hahmotellut kehitysyhteistyöalat, kuten demokratisoinnin ja ihmisoikeuksien edistäminen, sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys, sosiaalinen kehitys ja sosiaaliturva, terveys ja koulutus sekä ympäristönsuojelu;

3.  on huolissaan siitä, että eurooppalaisen naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa maissa ilmenee demokratisoimisvajetta ja ihmisoikeuksien toistuvaa loukkaamista; on huolissaan myös siitä, että kansalaisyhteiskunta ja oppositiopuolueet eivät pääse hallitsevan eliitin asettamien esteiden vuoksi osallistumaan järjestelmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti eurooppalaista naapuruuspolitiikkaa koskevaan kuulemisprosessiin ja kyseisen politiikan varoja koskevaan ohjelmasuunnitteluun; kehottaa komissiota järjestämään demokraattisia uudistuksia varten varoja, joilla vahvistetaan oppositiopuolueiden asemaa, oikaistaan vaalimenettelyjen puutteet ja taataan eurooppalaisen naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden oikeudellinen riippumattomuus ja vahvistetaan ihmisoikeuksia;

4.  toteaa, että vaikka eräissä eurooppalaisen naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa maissa edistetään surkupuolten tasa-arvoa ja tehostetaan naisten osallistumista politiikkaan, yhteiskuntaan ja talouselämään, nämä toimet eivät ole vielä kohentaneet merkittävästi Välimeren alueen tai eräiden itäisten naapurimaiden tilannetta; kehottaa komissiota ottamaan sukupuolten tasa-arvoa koskevat epäkohdat järjestelmällisemmin huomioon eurooppalaisen naapuruuspolitiikan välineen ohjelmasuunnittelussa ja toteuttamisessa;

5.  korostaa Välimeren unionin tapaisen, ehdotetun itäisen kumppanuuden merkitystä; muistuttaa, että itäinen kumppanuus voisi edistää merkittävästi EU:n ja Itä-Euroopan maiden yhteistyön edelleen kehittämistä ja siten myös demokratian, vastuullisen valtionjohdon ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen lujittamista kyseisissä valtioissa sekä niiden taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edesauttamista;

6.  ehdottaa Euromed- ja Eurolat-kokousten tapaista, itäisiä naapureita koskevaa Euroeast-kokousta, johon Euroopan parlamentti osallistuisi ja jossa huolehdittaisiin eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen toteuttamisesta Itä-Euroopan maissa, eli Armeniassa, Azerbaidžanissa, Georgiassa, Moldovassa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	8.12.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	27 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Margrete Auken, Alessandro Battilocchio, Josep Borrell Fontelles, Danutė Budreikaitė, Marie-Arlette Carlotti, Nirj Deva, Fernando Fernández Martín, Juan Fraile Cantón, Alain Hutchinson, Glenys Kinnock, Maria Martens, Gay Mitchell, Horst Posdorf, Frithjof Schmidt, Jürgen Schröder, Johan Van Hecke
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Miguel Angel Martínez Martínez, Manolis Mavrommatis, Csaba Őry, Renate Weber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Emanuel Jardim Fernandes, Francesco Ferrari, Zita Gurmai, Emilio Menéndez del Valle, Ramona Nicole Mănescu, Justas Vincas Paleckis, Leopold Józef Rutowicz

11.12.2008

budjettivaliokunnaN LAUSUNTO ()

ulkoasiainvaliokunnalle

eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen uudelleentarkastelusta
(2008/2236(INI))

Valmistelija: Simon Busuttil

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   muistuttaa, että neuvoteltaessa eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) oikeusperustasta parlamentti oli oikeutetusti huolissaan, miten keskipitkän ja pitkän aikavälin strategia-asiakirjoja ja maakohtaisia asiakirjoja, joihin sisältyy usein alustava rahoitusohje, valvottaisiin parlamentaarisesti; kehottaa arvioimaan, miten nämä alustavat sitoumukset on toteutettu kahden viime vuoden aikana;

2.   ilmaisee tässä yhteydessä huolensa pyydettyjen määrärahasiirtojen korkeasta määrästä luvussa 19 08, jossa varainhoitovuosilta 2007 ja 2008 peräisin olevat maksusitoumukset ovat yhteensä jo 410 miljoonaa euroa ja maksumäärärahat 635 miljoonaa euroa;

3.   panee tyytyväisenä merkille, että ENPI:in kuuluvat maat ovat oikeutettuja Euroopan investointipankin (EIP) lainoihin[1] ja että rahoitusoperaatioissa olisi noudatettava ja tuettava EU:n ulkoisen tuen toimintalinjoja mukaan luettuna erityiset alueelliset tavoitteet; muistuttaa, että ENPI-maille osoitettavan EIP:n rahoituksen tämänhetkinen yläraja on kaudella 2007–2013 yhteensä 12,4 miljardia euroa, joka jaetaan kahteen viitteelliseen enimmäismäärään: 8,7 miljardia euroa Välimeren maille ja 3,7 miljardia euroa Itä-Euroopan maille ja Venäjälle; kehottaa arvioimaan EIP:n kanssa, miten tällaiset lainat on pantu täytäntöön;

4.   panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin peruutti äskettäin – parlamentin esittämän valituksen jälkeen – alkuperäisen oikeusperustan ja päätti, että tässä tapauksessa olisi sovellettava yhteispäätösmenettelyä EY:n perustamissopimuksen 179 ja 189 a artiklan määräysten mukaisesti; korostaa, että ENPI:n uudelleentarkastelu ja yhteisön takuun myöntämistä EIP:n lainoille koskevan neuvoston mitätöidyn päätöksen korvaava asetus on toteutettava samanaikaisesti, koska ne ovat täydentäviä välineitä EU:n naapuruuspolitiikassa ja koska vastakkaisia tai ristiriitaisia määräyksiä olisi vältettävä;

5.   toistaa huolensa mahdollisista vastuuseen liittyvistä puutteista ja yhteisövarojen väärinkäytön riskistä, kun EU:n tuki kanavoidaan usean tuenantajan perustamien rahastojen kautta; korostaa avoimuuteen ja demokraattiseen vastuuseen perustuvan, terveellä pohjalla olevan julkisen rahoitusjärjestelmän tärkeyttä; kehottaakin komissiota välttämään varojen kanavoimista näiden välikäsien kautta aina, kun se on mahdollista ja kun on olemassa parempia ja avoimempia tapoja varojen kanavointiin.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	11.12.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	15 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Richard James Ashworth, Reimer Böge, Simon Busuttil, Valdis Dombrovskis, Brigitte Douay, Vicente Miguel Garcés Ramón, Catherine Guy-Quint, Jutta Haug, Vladimír Maňka, Jan Mulder, Margaritis Schinas, László Surján, Kyösti Virrankoski, Ralf Walter
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Peter Šťastný

• [1]  Neuvoston päätös 2006/1016/EY yhteisön takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille yhteisön ulkopuolella toteutettuihin hankkeisiin liittyvistä lainoista ja lainatakauksista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta (EUVL L 414, 30.12.2006, s. 95).

aluekehitysvaliokunnaN LAUSUNTO (20.1.2009)

ulkoasiainvaliokunnalle

eurooppalaisen naapuruuspolitiikan välineen uudelleen tarkastelemisesta
(2008/2236(INI))

Valmistelija: Petru Filip

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   pitää myönteisenä rajatylittävän yhteistyön sisällyttämistä Euroopan naapuruuspolitiikan välineeseen, sillä se on strateginen väline kehitettäessä yhteisiä hankkeita ja lujitettaessa suhteita Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien valtioiden ja jäsenvaltioiden välillä; väittää kuitenkin, että on luotava tiettyjä välineitä sen varmistamiseksi, että yhteisten toimintaohjelmien johtamista ja täytäntöönpanoprosessia valvotaan säännöllisesti EU:n rajan molemmilla puolilla;

2.   korostaa, että rajatylittävän yhteistyön olisi edistettävä kokonaisvaltaista ja kestävää alueellista kehitystä toistensa naapureina olevien raja-alueiden välillä sekä tasapainoista alueellista yhdentymistä koko yhteisössä ja yhteisön ja sen naapurimaiden kesken; huomauttaa, että tavoite voidaan parhaiten saavuttaa koordinoimalla ulkopolitiikan tavoitteet taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan politiikan tavoitteisiin ja toimiin;

3.   korostaa, että taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan politiikan alueelliset yhteistyötoimet on välttämätöntä koordinoida paremmin rajatylittävään yhteistyöhön osallistuvien ulkoisten kumppaneiden kanssa: EU:n jäsenehdokasvaltioiden, Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) soveltamisalaan kuuluvien maiden, Venäjän federaation ja syrjäisimpien alueiden naapurivaltioiden kanssa;

4.   kehottaa komissiota valmistelemaan yksityiskohtaisen katsauksen kaikkiin jaksolle 2007–2013 hyväksyttyihin yhteisiin toimintaohjelmiin sekä arvioinnin siitä, missä määrin hankkeiden täytäntöönpanon yhteydessä on noudatettu avoimuuden, tehokkuuden ja kumppanuuden periaatteita; kannustaa komissiota valmistelemaan inventaarion hallintoviranomaisten kohtaamista kaikkein yleisimmistä ongelmista sekä EU:n raja-alueilla että naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa maissa, jotta kyseisiä ongelmia voitaisiin ratkoa sopivammin keinoin seuraavalla ohjelmakaudella;

5.   pahoittelee, että ohjelman täytäntöönpanoa koskevien ensimmäisten kertomusten perusteella toissijaisuusperiaatteen soveltaminen oli kovin rajallista; kehottaa siksi komissiota edistämään alueellisten ja paikallisten elinten suurempaa roolia ja hajautetumpaa lähestymistapaa niin ohjelman hallinnon kuin hankkeen täytäntöönpanonkin suhteen; muistuttaa siitä, että toimintakelpoisten hajautettujen rakenteiden rakentaminen on keskeinen edellytys Euroopan naapuruuspolitiikan hankkeiden onnistuneelle täytäntöönpanolle;

6.   pahoittelee Euroopan naapuruuspolitiikan välineen ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksen välisen koordinaation puutetta ja kehottaa yksinkertaistamaan menettelyjä ja yhdenmukaistamaan sääntöjä, jotta nykyiset välineet voidaan panna täytäntöön paremmin ja jotta päällekkäisyyksiä voidaan välttää; odottaa tässä yhteydessä komissiolta tietoja päällekkäisen rahoituksen estävien valvontatoimien käyttöönotosta;

7.   katsoo, että on sovellettava integroitua lähestymistapaa, jolla taataan tarvittava koordinointi alueellisen tason (alueista EU:hun), politiikanalojen ja tukiohjelmien välillä;

8.   kannustaa komissiota helpottamaan kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa rajatylittävässä yhteistyössä Euroopan naapuruuspolitiikan ohjelmien ja hankkeiden kanssa sekä yhdessä Euroopan alueellisen yhteistyön ja jo päättyneen INTERREG III A -yhteisöhankkeen tavoitteiden mukaisesti toteutettujen toimien kanssa; katsoo erityisesti, että virkamiesten koulutusaloitteita, mm. naapurimaiden kielten opetusta, sekä ystävyyskaupunkialoitteita olisi edistettävä; ehdottaa tässä yhteydessä säännöllisiä analyyseja valmiuksien ja rakenteiden rakentamisessa saavutettua edistystä koskevien jaksottaisten analyysien tekemistä EU:n rajan molemmin puolin;

9.   katsoo, että entistä vapaammat ihmisten väliset yhteydet ja henkilökohtaiset kokemukset demokratiasta ja oikeusvaltioperiaatteesta ovat edellytys Euroopan naapuruuspolitiikan hankkeiden optimaaliselle täytäntöönpanolle;

10. kannustaa komissiota sekä kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia edistämään kaupunkien ja alueiden välisiä ystävyyshankkeita ja tukemaan niitä asianmukaisesti, jotta lujitetaan naapurivaltioiden paikallis- ja aluehallinnollisia valmiuksia ja edistetään kansalaisyhteiskuntaa tukevia vaihto-ohjelmia ja pienhankkeiden muodossa toteutettavia aloitteita;

11. kannustaa komissiota aktiiviseen taloudellisten, yhteiskunnallisten ja institutionaalisten rajatylittävien suhteiden edistämiseen, koska tällainen vuorovaikutus rajaseuduilla on heikkoa;

12. katsoo, että rajatylittävään yhteistyöhön kohdennetut varat ovat täysin riittämättömiä, sillä ne edustavat vain 5 prosenttia Euroopan naapuruuspolitiikan välineen kokonaistalousarviosta, vaikka nämä ohjelmat tarjoavat poliittista lisäarvoa alueellisen vakauden lisäksi, ja ne voivat saada aikaan konkreettisia parannuksia hallinnollisten valmiuksien rakentamisen ja menettelyjen avoimuuden suhteen sekä lisäämällä kansalaisyhteiskunnan osallistumista päätöksentekoon; pyytää komissiota harkitsemaan mahdollisuutta korottaa rahoitusrajoja silloin kun se laskee seuraavan ohjelmakauden säännöksiä;

13. korostaa, että eurooppalaisesta naapuruuden ja kumppanuuden välineestä (ENPI) rahoitetuissa hankkeissa on tärkeää ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoon liittyvät näkökohdat, yhtäläiset mahdollisuudet sekä vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden erityistarpeet;

14. katsoo, että tärkeimpien Euroopan naapuruuspolitiikkaan liittyvien ohjelma-asiakirjojen tavoitteiden täyttämiseksi Euroopan naapuruuspolitiikan välineen olisi keskityttävä idän ja etelän välisen tasapainoisen strategian löytämiseen siten, että molemmille alueille olisi omat lähestymistavat, mikä helpottaisi tiettyjä alueita ottamaan käyttöön innovatiivisia kehityskäsitteitä ja yhteisiä päämääriä.

15. muistuttaa, että Euroopan naapuruuspolitiikka tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet alueelliseen yhteistyöhön esimerkiksi ympäristöasioiden, energiavarmuuden, kulttuurin, liikenteen, rajaturvallisuuden ja muuttoliikkeiden alalla; tukee mahdollisuuksien mukaan yhteisten politiikanalojen yhdentämistä edistävien, oikeudellisesti sitovien alakohtaisten sopimusten tekemistä; korostaa erityisesti välttämättömien investointien tekemistä Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen laajentamiseksi ENP:n soveltamisalaan kuuluviin maihin;

16. korostaa, että ilmastonsuojelu ja energiatehokkuus ovat keskeisiä aloja EU:n ja kaikkien Euroopan naapuruuspolitiikan kumppaneiden välisessä tehostetussa yhteistyössä; katsoo siksi, että kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toteutettavien hankkeiden pitäisi olla etusijalla avustusten vastaanottamisen suhteen;

17. kannustaa komissiota antamaan ehdotuksen entistä paremmasta naapuruuspolitiikasta, jolla naapurivaltiot, joiden jäsenyyshakemuksilla on vielä heikot menestymismahdollisuudet, voivat kuitenkin sitoutua kestävällä tavalla EU:hun.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	20.1.2009
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	45 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Emmanouil Angelakas, Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Jean Marie Beaupuy, Rolf Berend, Jana Bobošíková, Victor Boştinaru, Wolfgang Bulfon, Giorgio Carollo, Antonio De Blasio, Gerardo Galeote, Iratxe García Pérez, Eugenijus Gentvilas, Monica Giuntini, Ambroise Guellec, Jim Higgins, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Mieczysław Edmund Janowski, Rumiana Jeleva, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Evgeni Kirilov, Miloš Koterec, Constanze Angela Krehl, Florencio Luque Aguilar, Jamila Madeira, Sérgio Marques, Yiannakis Matsis, Miroslav Mikolášik, James Nicholson, Jan Olbrycht, Maria Petre, Markus Pieper, Pierre Pribetich, Giovanni Robusti, Wojciech Roszkowski, Grażyna Staniszewska, Catherine Stihler, Andrzej Jan Szejna, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Vladimír Železný
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Brigitte Douay, Madeleine Jouye de Grandmaison, Zita Pleštinská, Samuli Pohjamo, Richard Seeber

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	21.1.2009
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	63 5 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Monika Beňová, Colm Burke, Marco Cappato, Philip Claeys, Véronique De Keyser, Giorgos Dimitrakopoulos, Michael Gahler, Maciej Marian Giertych, Ana Maria Gomes, Klaus Hänsch, Richard Howitt, Anna Ibrisagic, Jelko Kacin, Ioannis Kasoulides, Maria Eleni Koppa, Joost Lagendijk, Vytautas Landsbergis, Johannes Lebech, Willy Meyer Pleite, Francisco José Millán Mon, Pasqualina Napoletano, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Baroness Nicholson of Winterbourne, Raimon Obiols i Germà, Vural Öger, Janusz Onyszkiewicz, Justas Vincas Paleckis, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Tobias Pflüger, João de Deus Pinheiro, Hubert Pirker, Bernd Posselt, Raül Romeva i Rueda, Libor Rouček, Christian Rovsing, Flaviu Călin Rus, Katrin Saks, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Saryusz-Wolski, Marek Siwiec, Hannes Swoboda, István Szent-Iványi, Konrad Szymański, Inese Vaidere, Geoffrey Van Orden, Ari Vatanen, Andrzej Wielowieyski, Zbigniew Zaleski, Josef Zieleniec
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Laima Liucija Andrikienė, Andrew Duff, Árpád Duka-Zólyomi, Milan Horáček, Aurelio Juri, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Yiannakis Matsis, Erik Meijer, Nickolay Mladenov, Doris Pack, Athanasios Pafilis, Wojciech Roszkowski, Adrian Severin, Jean Spautz, Csaba Sándor Tabajdi, Karl von Wogau
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Călin Cătălin Chiriţă, Věra Flasarová, Pierre Pribetich