MIETINTÖ kuluttajien ja erityisesti alaikäisten suojelemisesta videopelien haitoilta

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PERUSTELUT

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan LAUSUNTO (9.12.2008)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan LAUSUNTO (21.1.2009)

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

16.2.2009 - (2008/2173(INI))

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta
Esittelijä: Toine Manders

Menettely : 2008/2173(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A6-0051/2009

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0051/2009

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 12/03/2009 - 7.2
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0126

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PERUSTELUT
kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan LAUSUNTO
kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan LAUSUNTO
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

kuluttajien ja erityisesti alaikäisten suojelemisesta videopelien haitoilta

(2008/2173(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2008 annetun komission tiedonannon kuluttajien ja erityisesti alaikäisten suojelemisesta videopelien haitoilta (KOM(2008)0207),

– ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2002 annetun neuvoston päätöslauselman kuluttajien, erityisesti nuorten suojelusta, ottamalla käyttöön tiettyjä video- ja tietokonepelejä koskevat ikäryhmäsuositukset[1],

– ottaa huomioon 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja oikeudesta vastineeseen Euroopan audiovisuaalisia ja verkkotietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyky huomioon ottaen[2],

– ottaa huomioon 20. joulukuuta 2007 annetun komission tiedonannon "Medialukutaito digitaalisessa ympäristössä – eurooppalainen toimintamalli" (KOM(2007)0833),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

– ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A6-0051/2009),

A. ottaa huomioon, että videopelit ovat Euroopassa yleisiä ja yhä suositumpia ja että videopelimarkkinat kasvavat vauhdilla,

B. ottaa huomioon, että useimmat videopelit eivät ole väkivaltapelejä, vaan tarjoavat käyttäjilleen ajanvietettä ja auttavat usein omaksumaan tietoja ja taitoja,

C. ottaa huomioon, että aikaisemmin videopelit oli tarkoitettu pääasiassa alaikäisille, mutta nykyään yhä useampi peli on kehitetty nimenomaan aikuisille,

D. ottaa huomioon, että videopelimarkkinat ovat maailmanlaajuiset,

E. toteaa, että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluu päättäminen toimenpiteistä, joilla rajoitetaan videopelien kauppaa tai kielletään niitä,

F. katsoo, että lasten mielenterveyden suojelu edellyttää nollatoleranssia ja päättäväisiä toimia lastensuojelumääräyksiä rikkovien videopelien suhteen,

1. pitää myönteisenä edellä mainittua komission tiedonantoa kuluttajien ja erityisesti alaikäisten suojelemisesta videopelien haitoilta;

2. korostaa pelialan vaikutusta Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseen ja painottaa monien pelien monikulttuurisia ulottuvuuksia;

3. korostaa, että videopelit ovat hyviä virikkeitä, joita voidaan viihdytystarkoitusten ohella käyttää myös opetustarkoituksiin; katsoo, että koulujen olisi kiinnitettävä huomiota videopeleihin ja kerrottava lapsille ja heidän vanhemmilleen videopelien mahdollisista hyvistä ja huonoista puolista;

4. korostaa videopelien olevan osa kaikkien valtioiden kansalaisten mieluisinta vapaa-ajantoimintaa heidän sosiaaliseen asemaansa katsomatta; panee merkille videopelien opetuksellisen arvon ja sen, että ne auttavat alaikäisiä tutustumaan uuteen teknologiaan; on kuitenkin komission tavoin huolissaan alaikäisten keskuudessa tapahtuvaan videopelien epäasianmukaiseen käyttöön liittyvistä mahdollisista vaaroista;

5. katsoo, että videopelit voivat antaa virikkeitä tietoyhteiskunnassa tärkeiden tietojen ja taitojen, kuten strategisen ajattelun, luovuuden, yhteistyökyvyn ja innovatiivisen ajattelun, omaksumiseen;

6. korostaa, että videopeleistä on hyötyä lääketieteessä ja erityisesti, että niin sanottu videopeliterapia on osoittautunut tehokkaaksi halvauspotilaiden, traumaattisesta aivovauriosta tai lihasvaivoista kärsivien henkilöiden ja autististen lasten kuntoutuksessa;

7. katsoo, että videopelejä koskevilla yhdenmukaisilla merkintäsäännöillä voidaan varmistaa parempi tietämys merkintäjärjestelmistä ja myötävaikuttaa samalla sisämarkkinoiden tehokkaaseen toimintaan; pitää sen vuoksi myönteisenä neuvoston ja komission toimia, joilla edistetään videopelejä koskevien yhteisten merkintäsääntöjen hyväksymistä ja luodaan vapaaehtoiset käytännesäännöt, joita sovelletaan lapsille suunnattuihin vuorovaikutteisiin peleihin;

8. panee merkille, että markkinaolosuhteet ovat muuttuneet merkittävästi: ennen videopelit ostettiin pääasiassa kaupoista ja niitä pelattiin tietokoneella tai pelikonsolilla, nyt pelejä voi ostaa ja ladata internetistä;

9. toteaa, että videopelejä voidaan pelata eri tavoin, esimerkiksi pelikonsoleilla ja henkilökohtaisilla tietokoneilla, sekä yhä useammin mobiililaitteilla, kuten puhelimilla;

10. panee merkille, että videopeleistä on tulossa yhä vuorovaikutteisempia ja että niissä on jopa dynaamista sisältöä, joka antaa käyttäjille mahdollisuuden kehittää pelin osia itse; toteaa, että käyttäjät voivat yhä enenevässä määrin osallistua tiettyihin videopeleihin liittyviin foorumikeskusteluihin sekä kirjallisesti että verkkojuttelun muodossa ja kuulua niitä pelaavien yhteisöihin; panee merkille markkinoiden eriytymisen ja yhä suuremman määrän nimenomaan aikuisille tarkoitettuja pelejä;

11. katsoo viimeaikaisten suuntausten osoittaneen, miten tärkeää on varmistaa alaikäisten asianmukainen suojeleminen muun muassa estämällä heitä pääsemästä käsiksi mahdollisesti haitalliseen sisältöön;

12. panee merkille, että vanhempien harjoittama valvonta on yhä vaikeampaa, koska verkkopelejä ei jaella selkeillä ja helposti luettavilla merkinnöillä varustetuissa fyysisissä pakkauksissa ja koska lapset voivat vanhempiensa tietämättä tai ilman näiden suostumusta ladata verkosta ikäisilleen sopimattomia videopelejä;

13. toteaa, että vaikka videopeleissä esiintyvä väkivalta ei välttämättä johda väkivaltaiseen käyttäytymiseen, jotkut asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että pitkäaikainen altistuminen väkivaltavideopeleissä esitettäville julmuuksille saattaa vaikuttaa haitallisesti kyseisten pelien pelaajiin ja johtaa väkivaltaiseen käyttäytymiseen; toteaa sen vuoksi, että olisi noudatettava ennalta varautuvaa lähestymistapaa tarkasteltaessa pelien vaikutusta käyttäytymiseen ja erityisesti pienten lasten käyttäytymiseen;

14. korostaa, että peliriippuvuus on joidenkin pelaajien ongelma; kehottaa pelien valmistajia ja myyjiä, lasten vanhempia ja muita sidosryhmiä toteuttamaan toimenpiteitä kielteisten vaikutusten välttämiseksi;

15. korostaa, että pelien ja varsinkin verkkopelien nykyinen kehitys lisää tarvetta luoda toimivia iäntarkastusjärjestelmiä;

16. katsoo, että olisi syytä tarkastella mahdollisuuksia videopelien valvonnan tiukentamiseksi, mutta myöntää samalla, että millään valvontajärjestelmällä ei liene saada ehdotonta varmuutta siitä, että lapset eivät pääsisi käyttämään epäasiallisia videopelejä;

17. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhdessä peliteollisuuden kanssa tarkastelemaan, olisiko syytä kehittää niin sanottu punainen painike, joka voidaan sisällyttää (kannettaviin) konsoleihin tai pelilaitteisiin ja tietokoneisiin ja jolla voidaan estää tietyn pelin pelaaminen tai rajoittaa pelin pelaamista tiettyinä kellonaikoina tai pelin tiettyjen osien pelaamista;

18. kehottaa ryhtymään tässä yhteydessä lisätoimiin, yleiseurooppalaiseen PEGI-ikäluokitusjärjestelmään mahdollisesti sisällytettävä varoitusääni mukaan luettuna, ja odottaa pelialan yritysten sisällyttävän järjestelmällisesti verkkopeleihin käyttöoikeusvahvistuksen, jotta varmistetaan, että alaikäiset eivät altistu verkossa haitalliselle sisällölle;

19. korostaa, että on tärkeää luoda asianmukaisia keinoja valvoa videopelien verkkokauppaa, myös ostoksia, jotka tehdään luotto- tai ostokorteilla;

20. katsoo, että videopelien ja erityisesti verkkopelien kehitys edellyttää parempaa yleistä tietoisuutta videopelien sisällöstä, vanhempien harjoittamaa valvontaa sekä välineitä, kuten PEGI-järjestelmä; pitää myönteisinä pelialan toimia itsesääntelyn toteuttamiseksi;

21. panee tyytyväisenä merkille PEGI-online-järjestelmän, joka on looginen seuraus PEGI-järjestelmästä ja joka koskee internetissä saatavissa olevia videopelejä, kuten ladattavia pelejä ja verkkopelejä; katsoo, että komission olisi jatkettava ohjelmalle myöntämäänsä yhteisrahoitusta osana Safer Internet -ohjelmaa, jonka tavoitteena on käsitellä lasten kannalta turvalliseen internetin käyttöön ja uusiin verkkoteknologioihin liittyviä kysymyksiä; kehottaa komissiota osana Safer Internet -ohjelmaa tukemaan systemaattista tutkimusta videopelien vaikutuksista alaikäisiin;

22. pitää myönteisinä Euroopan neuvoston toimia, joilla on luotu videopelejä koskevia ohjesääntöjä ja joilla on tarkoitus lisätä lasten tietämystä internetin yleisestä turvallisuudesta;

23. katsoo, että olisi järjestettävä kuluttajille, etenkin vanhemmille, suunnattuja kansallisia tiedotus- ja valistuskampanjoita, jotta he oppisivat valitsemaan lastensa iän ja käsityskyvyn huomioon ottaen lapsille soveltuvia videopelejä ja välttämään tuotteita, joita ei ole varustettu asianmukaisin merkinnöin; kannustaa jäsenvaltioita jakamaan tätä kysymystä koskevia parhaita käytänteitä;

24. katsoo, että PEGI-ikäluokitusjärjestelmä on tärkeä väline, joka on lisännyt avoimuutta ja antaa pelejä ostaville kuluttajille, erityisesti lasten vanhemmille, mahdollisuuden päättää, onko peli lapsille sopiva; pitää kuitenkin valitettavana, että monilla kuluttajilla ja varsinkin lasten vanhemmilla ei näytä olevan riittävästi tietoa videopeleistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista lapsiin;

25. kehottaa komissiota ehdottamaan toimenpiteitä, joilla voidaan lisätä verkossa pelattavien videopelien turvallisuutta, mukaan lukien innovatiiviset menetelmät, joilla estetään alaikäisiltä pääsy sellaisiin verkossa pelattaviin videopeleihin, joiden sisältö ei sovellu heille;

26. kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan tiivistä yhteistyötään, jolla edistetään alaikäisten suojelua; kehottaa videopeli- ja konsolipelialaa parantamaan PEGI- ja PEGI-online‑järjestelmiä ja erityisesti päivittämään säännöllisesti ikäluokitus- ja merkintäkriteerit, tekemään PEGI-järjestelmää tunnetuksi ja laajentamaan edelleen allekirjoittajien luetteloa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, ettei kansallisia luokitusjärjestelmiä kehitetä sellaisiksi, että markkinat pirstoutuvat;

27. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhdessä kuluttajajärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa lisäämään tiedotuskampanjoiden avulla kuluttajien ja erityisesti nuorten kuluttajien ja heidän vanhempiensa tietoisuutta käytössä olevista luokitusjärjestelmistä, varsinkin yleiseurooppalaisesta PEGI-ikäluokitusjärjestelmästä; korostaa, että on tärkeää levittää tätä tietoa kouluissa;

28. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan lasten vanhemmille ja opettajille suunnattavia tiedotuskampanjoita, joiden tarkoituksena on kuroa umpeen sukupolvien välinen teknologiakuilu ja edistää PEGI- ja PEGI-online-järjestelmien sekä uuden teknologian, myös videopelien, turvallisempaa ja valistuneempaa käyttöä;

29. kehottaa komissiota helpottamaan parhaiden käytänteiden jakamista toimivaltaisten kansallisten koulutusviranomaisten välillä lyhyellä aikavälillä, jotta pelilukutaito sisällytettäisiin ala- ja yläasteen koulujen opetussuunnitelmiin; kehottaa kaikkia osapuolia vaihtamaan säännöllisesti kokemuksia ja tietoja, jotta voidaan kehittää videopeleihin sovellettavia parhaita käytäntöjä;

30. korostaa, että kaikilla jäsenvaltioilla ei ole vielä sääntöjä sen varmistamiseksi, että myyjät rajoittavat välivaltapelien myynnin vain aikuisille, ja vaatii nettikahviloiden omistajia huolehtimaan siitä, että lapset eivät voi pelata kahviloissa heitä vanhemmalle ikäluokalle tarkoitettuja pelejä; viittaa 9. joulukuuta 2008 julkaistuun Eurobarometri-tutkimukseen "Towards a safer use of the Internet for children in the EU - a parents' perspective"[3], jonka mukaan 3,2 prosenttia 6–17-vuotiaista lapsista käyttää internetiä nettikahviloissa ilman aikuisten valvontaa; katsoo, että on omaksuttava yhteinen linja myyjille ja nettikahviloiden omistajille määrättävien seuraamusten koventamiseen; kehottaa siksi jäsenvaltioita ottamaan käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä, joilla estetään lapsia ostamasta ja pelaamasta vanhemmalle ikäluokalle tarkoitettuja pelejä vaatimalla esimerkiksi henkilöllisyyden todistamista; kannattaa komission ehdotusta videopelien myyjien ja valmistajien yleiseurooppalaisista menettelysäännöistä, jotta voidaan estää väkivaltaisten ja haitallisten videopelien myynti alaikäisille;

31. kehottaa jäsenvaltioita luomaan siviili- ja rikosoikeudellisia erityissäännöksiä, joita sovelletaan väkivaltaisten televisio-, video- ja tietokonepelien vähittäismyyntiin; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä ensisijaisesti lapsille ja nuorille suunnattuihin online-peleihin, joilla tavoitellaan voittoa;

32. kehottaa komissiota torjumaan erityisin lainsäädäntötoimin online-pelien käyttämistä epärehelliseen kaupalliseen toimintaan, jossa esimerkiksi alaikäisiä houkutellaan vilpillisesti tekemään laillisia sitoumuksia (esimerkiksi automatisoidut tilaukset tai haitalliset numeronvalitsinohjelmat, jotka soittavat kalliille maksullisille linjoille) ja jossa lähetetään kilpailunvastaisia mainosviestejä (esimerkiksi tuotesijoittelu tai muut piilomarkkinointikeinot);

33. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään yhdessä kolmansien maiden viranomaisten kanssa hyväksymään kansainvälisiä suuntaviivoja, merkintäjärjestelmiä ja käytännesääntöjä, joilla edistetään videopelien ja verkkopelien maailmanlaajuisen luokitusjärjestelmän aikaansaamista;

34. katsoo, että peliteollisuutta olisi kannustettava kehittämään ja tehostamaan itsesääntelyjärjestelmiä ja että alalla ei nykyisellään tarvita yhteisön lainsäädäntöä;

35. muistuttaa tiedotusvälineiden merkityksestä, kun halutaan korostaa vanhempien vastuuta ja rajoittaa aikuisille tarkoitettujen videopelien mainonnan esittäminen sellaiseen katseluaikaan, jolloin lapsia on harvoin ruudun ääressä;

36. katsoo, että videopelien kieltämisestä vastaavien viranomaisten olisi tiedotettava kielloista muissa jäsenvaltioissa toimiville kollegoilleen ja julkaistava PEGI-järjestelmään liittyvä kielto lähettämällä automaattinen hälytysviesti;

37. kehottaa komissiota osana Media-ohjelmaa ja kansallisia verovapautusjärjestelyjä tukemaan tämän nopeasti kasvavan osaamistalouden alan uutta kehitystä etenkin edistämällä videopelien koulutuksellisia, multimediaan liittyviä ja kulttuurisia osa-alueita ja tarjoamalla vastaavia koulutusmahdollisuuksia ja opinto-ohjelmia;

38. kehottaa komissiota laatimaan suuntaviivat luokituslaitosten mahdollisten eturistiriitojen ehkäisemiseksi sekä sen varmistamiseksi, että tällaiset organisaatiot ovat riippumattomia alan kaupallisista eturyhmistä;

39. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

[1] EYVL C 65, 14.3.2002, s. 2.
[2] EUVL L 378, 27.12.2006, s. 72.
[3] http://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl_248_en.pdf.

Tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä on tarkoitus esittää Euroopan parlamentin näkemyksiä komission tiedonannosta, joka koskee kuluttajien ja erityisesti alaikäisten suojelemista videopelien haitoilta.

Videopelit ovat yhä suositumpia eri-ikäisten eurooppalaisten keskuudessa. Arvioiden mukaan videopelialan kokonaistuotto vuonna 2008 on yli 7,3 miljardia euroa. Tekniikan muuttuminen ja erityisesti aikuisille kehitettyjen pelien kasvava määrä edellyttävät poliittista keskustelua tällaisiin peleihin sovellettavista säädöspuitteista.

Esittelijän mielestä useimmat videopelit ovat harmittomia ja väkivallattomia. Videopelejä voidaan käyttää myös opetustarkoituksiin, ja ne auttavat omaksumaan 2000-luvulla välttämättömiä tietoja ja taitoja. Nykyään yhä useampi peli on kehitetty nimenomaan aikuisille ja sisältää väkivaltaa, joka voi olla haitallista lapsille. Siksi olisi kiinnitettävä huomiota kuluttajien ja erityisesti lasten suojelemiseen. Suojelulla olisi varmistettava, että kuluttajat saavat oikeaa tietoa ostamistaan tuotteista ja että lapset eivät voi ostaa pelejä, joita ei ole tarkoitettu heidän ikäisilleen.

Tekniikan ja markkinaolosuhteiden muutokset luovat uusia haasteita. Kun videopelit ostettiin ennen kaupoista ja niitä pelattiin tietyssä paikassa tietokoneella tai pelikonsolilla, nyt pelejä voi pelata mobiililaitteilla, kuten puhelimella. Samalla peleistä on tullut entistä vuorovaikutteisempia ja dynaamisempia. Näin käyttäjät voivat itse kehittää pelin osia tai osallistua tiettyihin videopeleihin liittyviin foorumikeskusteluihin ja kuulua niitä pelaavien yhteisöihin.

Nämä muutokset korostavat sitä, että on tärkeää varmistaa alaikäisten asianmukainen suojeleminen muun muassa estämällä heitä pääsemästä käsiksi mahdollisesti haitalliseen sisältöön, joka on tarkoitettu vanhemmille ikäryhmille. Samalla myös vanhempien harjoittama valvonta on yhä vaikeampaa, koska verkkopelejä ei jaella selkeillä ja helposti luettavilla merkinnöillä varustetuissa fyysisissä pakkauksissa, vaan niitä voi ostaa ja ladata internetistä, ja lapset voivat vanhempiensa tietämättä tai ilman näiden suostumusta ladata verkosta ikäisilleen sopimattomia videopelejä tai osallistua vuorovaikutteisiin ja dynaamisiin peleihin.

Vaikka useimmat videopelit ovat vaarattomia, on olemassa myös väkivaltapelejä, ja jotkut jäsenvaltiot ovat päättäneet kieltää tietyt pelit. Vaikka ei ole pystytty osoittamaan täsmällistä yhteyttä väkivaltapelien ja väkivaltaisen käyttäytymisen välillä, on tärkeää, että tuottajat, myyjät ja lasten vanhemmat pyrkivät estämään pelien haitalliset vaikutukset.

Esittelijä haluaa korostaa, että tässä yhteydessä on tärkeää soveltaa yhdensuuntaisia toimintalinjoja. Verkkopelien pelaamiseen on ehdottomasti luotava toimiva iäntarkastusjärjestelmä. Komission ja jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava yhdessä peliteollisuuden kanssa, olisiko syytä kehittää niin sanottu punainen painike, joka voidaan sisällyttää (kannettaviin) konsoleihin tai pelilaitteisiin ja tietokoneisiin ja jolla voidaan estää tietyn pelin pelaaminen tai rajoittaa pelin pelaamista tiettyinä kellonaikoina. Lisäksi on tärkeää luoda asianmukaisia keinoja valvoa videopelien verkkokauppaa, myös ostoksia, jotka tehdään luotto- tai ostokorteilla.

Videopelejä koskevilla yhdenmukaisilla merkintäsäännöillä voidaan varmistaa parempi tietämys merkintäjärjestelmistä ja myötävaikuttaa samalla sisämarkkinoiden tehokkaaseen toimintaan. Esittelijä pitää myönteisinä pelialan toimia, joilla toteutetaan itsesääntelyä, ja kannattaa myös komission ja neuvoston aloitteita, joilla edistetään videopelejä koskevien yhteisten merkintäsääntöjen hyväksymistä ja luodaan vapaaehtoiset käytännesäännöt, joita sovelletaan lapsille suunnattuihin vuorovaikutteisiin peleihin. Hän pitää myönteisinä myös Euroopan neuvoston toimia, joilla on luotu videopelejä koskevia ohjesääntöjä ja joilla on tarkoitus lisätä lasten tietämystä internetin yleisestä turvallisuudesta.

Yleiseurooppalainen ikäluokitusjärjestelmä on tärkeä väline, joka on lisännyt avoimuutta ja on näin avuksi pelejä ostaville vanhemmille ja muille kuluttajille. Ostajilla ei kuitenkaan näytä olevan riittävästi tietoa videopeleistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista lapsiin. Komission ja jäsenvaltioiden olisi yhdessä kuluttajajärjestöjen, koulujen ja muiden sidosryhmien kanssa lisättävä kuluttajien ja erityisesti nuorten kuluttajien tietoisuutta käytössä olevista luokitusjärjestelmistä, varsinkin yleiseurooppalaisesta ikäluokitusjärjestelmästä.

Lisäksi on tärkeää, että jäsenvaltiot jatkavat tiivistä yhteistyötään, jolla edistetään alaikäisten suojelua ja autetaan pelialaa kehittämään tämän mahdollistavia järjestelmiä. Jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä yleiseurooppalainen ikäluokitusjärjestelmä lainsäädäntöihinsä ja varmistettava, ettei kansallisia luokitusjärjestelmiä kehitetä sellaisiksi, että ne heikentävät yleiseurooppalaista järjestelmää tai johtavat markkinoiden pirstoutumiseen.

Esittelijä toteaa, että kaikilla jäsenvaltioilla ei ole vielä sääntöjä sen varmistamiseksi, että myyjät rajoittavat välivaltapelien myynnin vain aikuisille. Hän katsoo, että tarvittaisiin yhteinen linja suhteessa myyjille määrättäviin seuraamuksiin. Sen vuoksi esittelijä kehottaa jäsenvaltioita käyttämään asianmukaisia toimia, joilla estetään lapsia ostamasta vanhemmalle ikäluokalle tarkoitettuja videopelejä.

Esittelijän mielestä peliteollisuutta olisi kannustettava kehittämään edelleen itsesääntelyjärjestelmiä, eikä alalla tarvita nykyisellään yhteisön laajuista lainsäädäntöä.

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

videopelien käyttöä koskevasta kuluttajien, erityisesti alaikäisten, suojelusta
(2008/2173(INI))

Valmistelija: Ivo Belet

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

– ottaa huomioon medialukutaidosta digitaalisessa maailmassa antamansa päätöslauselman,

A. katsoo, että lasten mielenterveyden suojelu edellyttää nollatoleranssia ja päättäväisiä toimia lastensuojelumääräyksiä rikkovien videopelien suhteen,

1. korostaa, että videopelejä pelaavat yhä useampien ikäluokkien lapset, videopelien pelaamisesta voidaan saada huomattavia koulutuksellisia etuja ja se voi edistää kielellisten, luovien ja strategisten taitojen sekä älyllisten valmiuksien kehittymistä;

2. korostaa pelialan vaikutusta Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseen, ja painottaa monien pelien (moni)kulttuurisia ulottuvuuksia;

3. kiinnittää kuitenkin huomiota videopelien asiattomasta käytöstä etenkin alaikäisille aiheutuviin riskeihin;

4. myöntää, että on tärkeää noudattaa yksinkertaista ja selkeää ikä- ja sisällönluokitusjärjestelmää, joka tarjoaa ohjeistusta ja lisää etenkin vanhempien ja opettajien tietoisuutta joidenkin sisältöjen haitallisuudesta alaikäisille;

5. kehottaa komissiota edistämään ja laajentamaan yhteistä ja itsesäätelevää EU:n luokittelujärjestelmää ja erityisesti yleiseurooppalaista pelitietojärjestelmää eli PEGI-luokitusjärjestelmää (Pan European Game Information), joka tarjoaa tietoa alaikäisille mahdollisesti haitallisesta sisällöstä, ja varmistamaan jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin, jotta pelien myynnissä käytettäisiin yksinomaan PEGI-luokitusjärjestelmää;

6. panee tyytyväisenä merkille PEGI-online-järjestelmän, joka on looginen seuraus PEGI-järjestelmästä ja joka koskee Internetissä saatavissa olevia videopelejä, kuten ladattavia pelejä ja verkkopelejä; katsoo, että komission olisi jatkettava ohjelmalle myöntämäänsä yhteisrahoitusta osana Safer Internet -ohjelmaa, jonka tavoitteena on käsitellä Internetin turvalliseen käyttöön lapsilla ja uusiin verkkoteknologioihin liittyviä kysymyksiä;

7. kehottaa ryhtymään tässä yhteydessä lisätoimiin, PEGI-järjestelmään mahdollisesti sisällytettävä varoitusääni mukaan luettuna, ja odottaa pelialan yritysten sisällyttävän järjestelmällisesti verkkopeleihin käyttöoikeusvahvistuksen, jotta varmistetaan, että alaikäiset eivät altistu verkossa haitalliselle sisällölle;

8. kehottaa komissiota Safer Internet ‑ohjelman yhteydessä tukemaan videopelien vaikutuksia alaikäisiin koskevaa järjestelmällistä tutkimusta ja ehdottamaan toimia, jotka edistävät verkossa pelattavien videopelien turvallisuutta mukaan lukien innovatiiviset menetelmät, joilla estetään alaikäisiltä pääsy sellaisiin verkossa pelattaviin videopeleihin, joiden sisältö ei sovellu heille;

9. kehottaa ohjelmistojen tuottajia edelleen investoimaan suodattimiin ja lapsilukkojärjestelmiin, joiden avulla vanhemmat voivat suojella lapsiaan sopimattomalta sisällöltä;

10. tukee komission ehdotusta videopelien vähittäismyyjiä koskevien yleiseurooppalaisten käytännesääntöjen käyttöönotosta alaikäisille haitallisten pelien myynnin estämiseksi; korostaa, että tuottajat olisi myös saatava osallistumaan tähän prosessiin;

11. katsoo, että olisi järjestettävä kuluttajille, etenkin vanhemmille, suunnattuja kansallisia tiedotuskampanjoita ja tietoisuuden parantamiskampanjoita, jotta heitä autetaan valitsemaan lastensa iän ja käsityskyvyn huomioon ottaen soveltuvia videopelejä ja välttämään tuotteita, joita ei ole varustettu asianmukaisin merkinnöin; kannustaa jäsenvaltioita jakamaan tätä kysymystä koskevia parhaita käytänteitä;

12. tähdentää medialukutaidon merkitystä sekä vanhempien ja opettajien olennaisen tärkeää roolia muokattaessa alaikäisten suhtautumista videopeleihin, ja kehottaa komissiota laatimaan ja levittämään, yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, vanhemmille ja opettajille tietoa kaikista videopeleihin liittyvistä näkökohdista;

13. kehottaa parantamaan nuorten medialukutaitoa lastentarhoissa, oppilaitoksissa, kouluissa ja nuoriso-ohjelmissa annettavan koulutuksen avulla, jotta autetaan nuoria kehittymään riippumattomiksi, kriittisiksi ja harkitseviksi mediakuluttajiksi ja opetetaan heille rakentavia tapoja käyttää videopelejä;

14. kehottaa komissiota helpottamaan parhaiden käytänteiden jakamista toimivaltaisten kansallisten koulutusviranomaisten välillä lyhyellä aikavälillä, jotta pelilukutaito sisällytettäisiin ala- ja yläasteen koulujen koulutustavoitteisiin;

15. kehottaa komissiota tukemaan, osana Media-ohjelmaa ja kansallisia verosuojajärjestelyjä, tämän nopeasti kasvavan osaamistalouden alan uutta kehitystä etenkin edistämällä videopelien koulutuksellisia, multimediaan liittyviä ja kulttuurisia osa-alueita ja tarjoamalla vastaavia koulutusmahdollisuuksia ja opinto-ohjelmia.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

kuluttajien ja erityisesti alaikäisten suojelemisesta videopelien käytön yhteydessä
(2008/2173(INI))

Valmistelija: Roberta Angelilli

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. korostaa videopelien olevan yksi kansalaisten mieluisimmista vapaa-ajanviettotavoista ikään tai sosiaaliseen asemaan katsomatta; panee merkille videopelien opetuksellisen arvon ja sen, että ne auttavat alaikäisiä tutustumaan uuteen teknologiaan; on kuitenkin komission tavoin huolissaan alaikäisten keskuudessa tapahtuvaan videopelien epäasianmukaiseen käyttöön liittyvistä mahdollisista vaaroista;

2. pyytää kaikkia jäsenvaltioita ja sidosryhmiä edistämään vapaaehtoisen yleiseurooppalaisen pelitietojärjestelmän PEGIn (Pan-European Game Information) ja PEGI-online-järjestelmän levittämistä ja käyttöä, joita jo sovelletaan useimmissa jäsenvaltioissa ja joissa pelit luokitellaan iän mukaan ja online-pelisivustot niiden laadun mukaan, jotta vältetään alaikäisten altistuminen heille soveltumattomille peleille;

3. pyytää kaikkia jäsenvaltioita varmistamaan, ettei kansallisia luokitusjärjestelmiä kehitetä PEGI-järjestelmää heikentävällä tavalla;

4. pyytää jäsenvaltioita ja sidosryhmiä edistämään PEGI- ja PEGI-online-järjestelmissä käytettyjen symbolien yksinkertaistamista niin iän kuin sisällönkin suhteen, jotta ne olisivat vanhempien kannalta selvempiä ja ymmärrettävämpiä;

5. pyytää jäsenvaltioita edistämään PEGI- ja PEGI-online-järjestelmien levitystä pelikonsolien valmistajille ja vähittäismyyjille sekä antamaan niiden käyttöä koskevaa tietoa perheille ja kasvattajille;

6. pyytää jäsenvaltioita ottamaan käyttöön asianmukaisen siviili- ja rikoslainsäädännön, joka koskee väkivaltaisten televisio-, video- ja tietokonepelien vähittäismyyntiä; katsoo, että erityistä huomiota on kiinnitettävä voittoa tavoitteleviin, ensisijaisesti lapsille ja nuorille suunnattuihin online-peleihin;

7. pyytää jäsenvaltioita parantamaan perheiden käyttöön tarkoitettuja online-videopelien yhteydessä käytettäviä suodatusjärjestelmiä ja edistämään PEGI-online-järjestelmää sekä kiinnittämään erityistä huomiota riskeihin, joita liittyy Internetin käyttöön ja tällaisten pelien yhteydessä tarjottaviin verkkokeskustelupalveluihin;

8. pyytää jäsenvaltioita tekemään sidosryhmien kanssa yhteistyötä luodakseen (itsesääntelyn tai yhteissääntelyn keinoin) tehokkaan yleiseurooppalaisen ikäluokitukseen perustuvan luokittelujärjestelmän, jota sovelletaan kaikilla foorumeilla, ottaen huomioon kunkin vaikeasti luokiteltavissa olevan viestintävälineen, kuten Internetin, erityispiirteet;

9. pyytää jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä alan edustajien, luokituselinten ja muiden sidosryhmien kanssa innovatiivisten ja tehokkaiden iän varmistamiseen liittyvien ratkaisujen kehittämiseksi;

10. pyytää jäsenvaltioita luomaan videopelien myyntiä alaikäisille, erityisesti 5–12-vuotiaille lapsille, koskevat eurooppalaiset menettelysäännöt, jotka kaikki sidosryhmät hyväksyvät, jotta myös vähittäismyyjät saatetaan vastuullisiksi asiasta;

11. kehottaa komissiota laatimaan suuntaviivat luokituslaitosten sisällä mahdollisesti ilmenevien eturistiriitojen ehkäisemiseksi sekä sen varmistamiseksi, että tällaiset organisaatiot ovat riippumattomia alan eturyhmistä;

12. pyytää jäsenvaltioita tiedotustoimiin, jotka kohdistetaan vanhemmille ja opettajille ja joiden tarkoituksena on kuroa umpeen sukupolvien välinen teknologiakuilu ja edistää PEGI- ja PEGI-online-järjestelmien sekä uuden teknologian, myös videopelien, turvallisempaa ja valistuneempaa käyttöä;

13. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan yhdessä kaikkien lasten, perheiden ja kuluttajien oikeuksia puolustavien järjestöjen, vanhempien, opettajien, verkkopalvelujen tarjoajien sekä videopelien valmistajien ja myyjien kanssa valistus- ja tiedotustoimia ja ‑kampanjoita, joilla pyritään edistämään PEGI- ja PEGI-online-järjestelmien käyttöä kuluttajien keskuudessa;

14. pyytää jäsenvaltioita ottamaan alaikäiset mukaan väkivaltaisten ja haitallisten videopelien jakelun torjuntatoimiin ja katsoo erityisesti, että alaikäiset on otettava mukaan tiedottamista ja vastuullistamista koskeviin aloitteisiin, joilla heille voidaan tarjota perusvälineet tunnistaa väkivaltainen ja haitallinen sisältö ja suojautua siltä;

15. kehottaa komissiota torjumaan erityisin lainsäädäntötoimin online-pelien käyttämistä epärehelliseen kaupalliseen toimintaan, jossa esimerkiksi alaikäisiä houkutellaan vilpillisesti tekemään laillisia sitoumuksia (esimerkiksi automatisoidut tilaukset tai haitalliset numeronvalitsinohjelmat, jotka soittavat kalliille maksullisille linjoille) ja jossa lähetetään kilpailunvastaisia mainosviestejä (esimerkiksi tuotesijoittelu tai muut piilomarkkinointikeinot);

16. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan video-, televisio- ja tietokonepelit mukaan ”Safer Internet” -ohjelmaan.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Maria Badia i Cutchet, Katerina Batzeli, Ivo Belet, Guy Bono, Marie-Hélène Descamps, Věra Flasarová, Milan Gaľa, Vasco Graça Moura, Christopher Heaton-Harris, Luis Herrero-Tejedor, Ruth Hieronymi, Manolis Mavrommatis, Doris Pack, Zdzisław Zbigniew Podkański, Christa Prets, Helga Trüpel, Thomas Wise

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Nina Škottová, László Tőkés, Ewa Tomaszewska, Cornelis Visser

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö