MIETINTÖ yhteisen ilmailualueen kehittämisestä Israelin kanssa

23.2.2009 - (2008/2136(INI))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Luca Romagnoli

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

yhteisen ilmailualueen kehittämisestä Israelin kanssa

(2008/2136(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Yhteisen ilmailualueen kehittäminen Israelin kanssa" (KOM(2007)0691),

–   ottaa huomioon 17. tammikuuta 2006 antamansa päätöslauselman yhteisön ulkoisen ilmailupolitiikan kehittämisestä[1],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A6‑0090/2009),

A. katsoo, että säännösten lähentäminen on kattavien ilmailusopimusten menestyksekkään tekemisen edellytys, etenkin mitä tulee säännöksiin, jotka koskevat lentoturvallisuutta, ilmailun turvaamista, kilpailua, valtiontukia, ympäristöä ja työntekijöiden työllisyyteen liittyviä oikeuksia,

B.  katsoo, että komission tulisi Israelin kanssa tehtävästä kattavasta lentoliikennesopimuksesta neuvoteltaessa hyödyntää jäsenvaltioiden ja muiden asianosaisten kokemuksia ja tietoja ja ottaa ne mukaan ennen neuvotteluja, niiden aikana ja niiden jälkeen,

C. katsoo, että Israel muodostaa Lähi-idän tärkeimmät ilmailualan markkinat, joiden kasvupotentiaali on suuri, ja ottaa huomioon myös sen, että Israelilla on strateginen asema siltana Euroopan ja Lähi-idän sekä vielä kaukaisempien alueiden välillä,

1.  on tyytyväinen neuvottelujen aloittamiseen Israelin kanssa kattavasta lentoliikennesopimuksesta;

2.  painottaa sopimuksen tärkeyttä, mitä tulee yhteisen ilmailualueen laajentamista koskevien ehtojen luomiseen;

3.  korostaa, että sopimuksella ei saisi rajoittaa sitä markkinoille pääsyn tasoa, joka on jo saavutettu voimassa olevilla kahdenvälisillä sopimuksilla;

4.  painottaa, että sopimuksen pitäisi olla tasapainossa markkinoille pääsyn suhteen ja lisäksi markkinoiden avaamisen pitäisi tapahtua vaiheittain ja olla vastavuoroista ja kestävää;

5.  korostaa, että markkinoiden avaamisessa on aina otettava huomioon säännösten lähentäminen, mitä tulee lentoturvallisuutta, ilmailun turvaamista, ympäristöä, valtiontukia ja kilpailua koskeviin lainsäädännöllisiin näkökohtiin samoin kuin työntekijöiden työllisyyteen liittyviin oikeuksiin, ja että vapauttamisen aste on sidottava siihen tasoon, jolla on saavutettu tasapuoliset toimintaedellytykset näillä aloilla;

6.  myöntää, että pitkillä ja keskipitkillä lentoreiteillä ilmailuala on nopein tapa yhdistää maita, paikkoja ja ihmisiä ja että se tulee edelleenkin olemaan kiinnostavin liikennemuoto nopeutta ja kustannuksia ajatellen;

7.  tunnustaa ilmailualan merkittävän panoksen työpaikkojen luomisessa sekä välittömästi että välillisesti ja etenkin sellaisten maailman paikkojen yhdistämisessä, joissa ei ole muita kilpailukykyisiä liikennemuotoja; kannustaa siitä huolimatta käyttämään ja kehittämään intermodaalisia ja muita liikennemuotoja;

8.  tunnustaa, että ilmailualalla on tiettyjä negatiivisia ympäristövaikutuksia, etenkin melun lähteenä ja merkittävänä saastepäästöjen synnyttäjänä; pitää sen vuoksi olennaisen tärkeänä, että sopimuksessa annetaan mahdollisuus ryhtyä toimiin Euroopan unionin sisällä ympäristöasioissa siten, että vähennetään ilmailun vaikutuksia veteen, ilman laatuun ja melutasoihin;

9.  korostaa, että sopimuksessa pitäisi määrätä tiukoista lentoturvallisuussäännöistä;

10.  korostaa, että neuvottelut on käytävä läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, ottaen huomioon, että niillä on tällaisissa neuvotteluissa avustamiseen tarvittava asiantuntemus ja kokemus;

11.  pyytää komissiota varmistamaan, että parlamentille ja kaikille muille asianosaisille tiedotetaan asioista ja että niitä kuullaan koko neuvottelujen ajan;

12.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Israelin valtion hallitukselle ja parlamentille.

• [1]  EUVL C 287 E, 24.11.2006, s. 84.

PERUSTELUT

Neuvottelut

Tiedonannossaan yhteisen ilmailualueen kehittämisestä Israelin kanssa Euroopan komissio ehdotti neuvotteluja kattavasta avoimesta ilmailusopimuksesta Israelin kanssa sekä sopimuksen tekemistä ja pyysi neuvostoa valtuuttamaan komission aloittamaan tällaista sopimusta koskevat neuvottelut.

Huhtikuussa 2008 neuvosto valtuutti komission aloittamaan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolesta ja niiden kompetenssien rajoissa neuvottelut Israelin kanssa tavoitteena luoda kattava lentoliikennesopimus.

Useiden valmistelukokouksien jälkeen ensimmäinen komission ja Israelin välinen neuvottelukierros pidettiin 9.–10. joulukuuta 2008 Brysselissä, jossa osapuolet sopivat tulevan kattavan sopimuksen laajoista periaatteista, kuten vaiheittaisesta markkinoiden avaamisesta ja sääntely-yhteistyöstä. He myös erittelivät tiettyjä asioita, jotka edellyttävät syvällisempiä keskusteluja, kuten liikenneoikeudet, lähtö- ja tuloajat, ilma-aluksen vuokraus miehistöineen, turvallisuus, kilpailu ja säännösten lähentämisen vaiheittainen täytäntöönpano. Seuraava neuvottelukierros on suunniteltu pidettäväksi vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä.

Neuvottelujen taustaa

Israel on EU:lle tärkeä kumppani Lähi-idässä ja Euroopan naapuruuspolitiikassa. Israelin ja EU:n suhteet perustuvat EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksella perustettuun Euro–Välimeri-kumppanuuteen ja Barcelonan prosessin alueelliseen ulottuvuuteen. Assosiaatiosopimukseen sisältyy liikenteen alan yhteistyön lisäämisen tavoite, siinä määrätään osapuolten välisestä sääntely-yhteistyöstä erityisesti lentoturvallisuuden ja ilmailun turvaamisen aloilla ja kannustetaan teknologia- ja tiedeyhteistyöhön liikenteen alalla ilmailu mukaan luettuna.

Molemmat osapuolet hyväksyivät joulukuussa 2004 EU:n ja Israelin yhteisen, Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevan toimintaohjelman, jolla tuetaan Israelin tavoitetta yhdentyä tiiviimmin Euroopan taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Toimintaohjelma tuli voimaan huhtikuussa 2005. Siinä esitetyt painopisteet ovat yhteistyön lisääminen siviili-ilmailussa, mukaan lukien ilmaliikenteen hallinta (eli edellyttää osallistumista yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan), turvallisuuteen ja ilmailun turvaamiseen liittyvät kysymykset, sopimus lentokelpoisuuden vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä mahdolliseen kattavaan ilmailusopimukseen liittyvät tunnustelut.

Lisäksi Euroopan komissio kävi Israelin kanssa horisontaalisia neuvotteluja, joiden tarkoituksena on ratkaista Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen "Open Skies" ‑tapauksissa esiin nostamat oikeudelliset kysymykset, kuten yhteisön nimeäminen, lentopolttoaineen verotus ja hinnoittelu. Neuvoteltu sopimus allekirjoitettiin 9. joulukuuta 2008, ja parlamenttia kuullaan piakkoin tämän horisontaalisen sopimuksen tekemisestä. Horisontaalisen sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa Israelin neuvottelijat vahvistivat sitoutuvansa neuvottelemaan kattavan lentoliikennesopimuksen EU:n kanssa.

Neuvottelujen tavoitteena on tehdä kattava sopimus yhteisestä ilmailualueesta Israelin kanssa. Yhtä aikaa markkinoiden vapauttamisen kanssa olisi toteutettava sääntely-yhteistyö ja/tai sääntelyn lähentäminen tunnustamalla vastavuoroisesti EU:n ilmailulainsäädäntö avainaloilla. Näitä ensisijaisia aloja ovat esimerkiksi lentoturvallisuus, ilmailun turvaaminen, ympäristönsuojelu sekä valtiontuki- ja kilpailusääntöjen soveltaminen. Näin voitaisiin turvata tasapuoliset toimintaedellytykset ja yhtäläiset ja yhdenvertaiset kilpailuolosuhteet.

Israel on yksi Euroopan unionin tärkeimpiä kauppakumppaneita Euromed-alueella. Se on liittynyt tutkimusta ja teknistä kehittämistä koskevaan Euroopan yhteisön puiteohjelmaan. EU ja Israel ovat myös parafoineet sopimuksen Israelin osallistumisesta Euroopan satelliittinavigointiohjelma Galileoon. Israelilla on kahdenvälinen lentoliikennesopimus 21 jäsenvaltion ja lisäksi monien muiden merkittävien kansainvälisten kumppanien kanssa. Israel merkitsee Euroopalle myös kasvavia matkailumarkkinoita, mikä johtaa lentoliikenteen kysynnän lisääntymiseen.

Yhteisön lentoliikenteen harjoittajille Israel on hyvin tärkeä markkina-alue. Yli puolet lentoliikenteestä Israeliin/Israelista (5,5 miljoonaa matkustajaa vuonna 2007) on peräisin EU:n jäsenvaltioista tai suuntautuu niihin.

Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä ICAOssa Israel on ollut jäsenenä jo pitkään, ja se on myös allekirjoittanut muita monenvälisiä ilmailusopimuksia. Israel suhtautuu hyvin vakavasti velvoitteisiinsa, joihin se on ICAOssa sitoutunut, ja pyrkii aktiivisesti lisäämään johdonmukaisuutta ja laatua ilmailualan kansainvälisessä sääntelyssä. Israelin lentoturvallisuuden taso on aina ollut hyvä, ja ilmailun turvatoimet ovat Israelissa todennäköisesti maailman tiukimmat. Israel on sitoutunut ympäristön suojeluun, ja lisäksi sen lentoliikenteen työntekijöiden sosiaaliturva on hyvä ja heidän ammattitaitonsa korkeatasoista. Lentoliikenteen lupakäytännöt ovat tiukat. Se, että Israel soveltaa lentoliikenteen harjoittamiseen ja sääntelyyn korkeita vaatimuksia, tarjoaa vankan perustan sääntelyn lähentämiselle EU:n lentoliikennettä koskevan säännöstön kanssa. Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA ja Israel ovat jo allekirjoittaneet työjärjestelyn lentokelpoisuustodistusten antamisesta.

EU:n jäsenvaltiot ja Israel ovat perinteisesti neuvotelleet rajoittavia kahdenvälisiä lentoliikennesopimuksia, joissa markkinoiden avaamisen taso on alhainen ja liikenteenharjoittajille asetetaan tiukkoja markkinaehtoja. Yhteisön ilmailusopimus loisi tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille yhteisön ja Israelin lentoliikenteen harjoittajille ja antaisi matkustajille kaikissa jäsenvaltioissa mahdollisuuden hyötyä samanlaisista ehdoista ja lisääntyneestä lentoliikenteen harjoittajien kilpailusta, mikä voi johtaa lisääntyneeseen, halvempaan ja parempaan lentoliikenteeseen EU:n ja Israelin välillä.

EU:n on varmistettava eurooppalaisia vaatimuksia vastaavien yhteisten vaatimusten noudattaminen taloussuhteissa Välimeren alueen kumppaneiden kanssa. Tämä voi toteutua ainoastaan, jos on olemassa yhteisön neuvottelema kattava sopimus, jossa määrätään sääntely-yhteistyöstä tai ainakin ilmailuvaatimusten ja -menettelyjen vastavuoroisesta tunnustamisesta.

Edellä olevan perusteella esittelijä uskoo, että kattavat neuvottelut Israelin kanssa ovat merkittävä askel kohti EU:n ja Israelin välisten ilmailusuhteiden lisäkehitystä ja yhteisen ilmailualueen laajentamista koko Euromed-alueella. Sopimuksen tekemisen tuloksena syntyy lisää taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen mahdollisuuksia sekä lentoliikenteen harjoittajille että matkustajille.

Samalla on huolehdittava kasvavan liikenteen ympäristöön aiheuttamista vaikutuksista ja varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset. On myös tärkeää taata jatkuva tiedon kulku komission, jäsenvaltioiden, parlamentin ja sidosryhmien välillä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	17.2.2009
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	34 1 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gabriele Albertini, Etelka Barsi-Pataky, Paolo Costa, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Arūnas Degutis, Petr Duchoň, Saïd El Khadraoui, Emanuel Jardim Fernandes, Francesco Ferrari, Georg Jarzembowski, Stanisław Jałowiecki, Timothy Kirkhope, Jaromír Kohlíček, Sepp Kusstatscher, Jörg Leichtfried, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Marian-Jean Marinescu, Erik Meijer, Reinhard Rack, Ulrike Rodust, Luca Romagnoli, Brian Simpson, Renate Sommer, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Michel Teychenné, Silvia-Adriana Ţicău
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Zsolt László Becsey, Johannes Blokland, Philip Bradbourn, Luigi Cocilovo, Jas Gawronski, Pedro Guerreiro, Lily Jacobs, Rosa Miguélez Ramos, Corien Wortmann-Kool