Menettely : 2008/2061(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0095/2009

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0095/2009

Keskustelut :

PV 24/03/2009 - 3
CRE 24/03/2009 - 3

Äänestykset :

PV 24/03/2009 - 4.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0156

MIETINTÖ     
PDF 165kWORD 130k
24.2.2009
PE 418.035v02-00 A6-0095/2009

aluepolitiikan parhaista käytännöistä ja rakennerahastojen käytön esteistä

(2008/2061(INI))

Aluekehitysvaliokunta

Esittelijä: Constanze Angela Krehl

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 budjettivaliokunnan lausunto
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

aluepolitiikan parhaista käytännöistä ja rakennerahastojen käytön esteistä

(2008/2061(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–    ottaa huomioon osana Urban-aloitetta toteutettavan Urbact-ohjelman, joka edistää ja kehittää hyviä käytäntöjä ja kokemustenvaihtoa kaikkiaan yli 200:ssa Euroopan unionin kaupungissa,

–   ottaa huomioon 21. lokakuuta 2008 antamansa päätöslauselman hallintotavasta ja kumppanuudesta kansallisella, alueellisella ja hankekohtaisella tasolla aluepolitiikan alalla(1),

–   ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 11. heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006(2),

–   ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastosta 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1080/2006(3),

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 158 ja 159 artiklan,

–   ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen kevään Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

–   ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2008 annetun komission tiedonannon "Viides taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta käsittelevä kertomus: Kasvavat alueet, kasvava Eurooppa" (KOM(2008)0371),

–   ottaa huomioon 6. lokakuuta 2008 annetun komission tiedonannon "Vihreä kirja alueellisesta koheesiosta: Alueellisen moninaisuuden kääntäminen vahvuudeksi" (KOM(2008)0616),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Alueet talouden muutosten edistäjinä" (KOM(2006)0675),

–   ottaa huomioon rakenne- ja koheesiopolitiikasta vastaavan osastonsa tutkimuksen aiheesta "Aluepolitiikan parhaat käytännöt ja rakennerahastojen käytön esteet",

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan 17. heinäkuuta 2008 järjestämän julkisen kuulemisen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A6-0095/2009),

A.  ottaa huomioon, että koheesiopolitiikka kuuluu Euroopan unionin merkittävimpiin politiikan aloihin, ei pelkästään siksi, että sen osuus talousarviosta on huomattava, vaan ennen kaikkea siksi, että se on keskeinen osa Euroopan yhdentymisprosessia ja sillä on hyvin tärkeä merkitys Euroopan unionin yhteiskunnallisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden sekä yhteensä 268 alueen kehityksen kannalta, koska se vähentää kehitysongelmia ja alueiden välisiä eroja sekä parantaa kaikkien EU:n kansalaisten elämänlaatua,

B.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin alueilla on keskenään paljolti samankaltaisia haasteita, vaikka niiden vaikutukset vaihtelevatkin huomattavasti alueittain, kun otetaan huomioon niiden erityispiirteet ominaisuuksiensa (esimerkiksi saari- tai vuoristoalueet) ja väestönsä suhteen, kuten globalisaatio ja siihen liittyvä nopeutunut talouselämän rakennemuutos, kauppasuhteiden avaaminen, teknisen vallankumouksen seuraukset, ilmastonmuutos, osaamistalouden kehitys, väestörakenteen muutos, väestökato sekä lisääntyvä maahanmuutto,

C. katsoo, että hankkeissa päästään usein parhaisiin, osaamisperustaa vahvistaviin ja kilpailukykyä parantaviin tuloksiin julkisen sektorin, yritysten, koulutussektorin ja paikallisten toimijoiden yhteistyöllä,

D. katsoo, että koheesiopolitiikka ei voi käyttää kaikkea potentiaaliaan näihin haasteisiin vastaamiseen, sillä Euroopan unionin rakennerahastoista tukea mahdollisesti hakevat tahot kohtaavat suuria esteitä, joita ovat

- suuret hallinnolliset esteet

- liialliset ja monimutkaiset säännökset, jotka ovat toisinaan saatavilla vain verkossa, mikä sulkee monilta tuensaajaehdokkailta pääsyn näihin resursseihin

- joidenkin jäsenvaltioiden tapa muuttaa toistuvasti tukikelpoisuusperusteita ja asiakirjavaatimuksia

- vaikeaselkoiset päätöksentekoprosessit ja yhteisrahoitussäännökset sekä maksuviivästykset

- jäsenvaltioiden keskushallintovetoinen hidas ja kankea hallinnointi ja nykyistä byrokratiaa lisäävä sekä riittämättömään tiedottamiseen johtava säännösten soveltaminen

- riittämätön hajautettu hallintokapasiteetti ja jäsenvaltioiden erilaiset alueellisen järjestäytymisen mallit, jotka estävät vertailukelpoisten tietojen keräämisen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon

- riittämättömät järjestelyt alueiden väliseen koordinointiin

- kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten välisen toimivan yhteistyöjärjestelmän puute

E.  katsoo, että jotkin koheesiopolitiikan virheistä johtuvat näistä olemassa olevista esteistä,

F.   ottaa huomioon, että rakennepolitiikan täytäntöönpanon viiveet johtuvat osittain menettelyjen liiallisesta jäykkyydestä ja että tämän vuoksi olisi mietittävä, miten menettelyjä voisi yksinkertaistaa ja vastuun ja toimivallan jakaa selkeästi Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja alueellisten sekä paikallisten viranomaisten kesken,

1.   korostaa, että vaikka on otettava huomioon hyvien käytäntöjen levittämisestä laajemmalle yleisölle saatava erityinen lisäarvo parempana tiedottamisena ja kustannushyötynä, pyrkimykset soveltaa näitä käytäntöjä EU:n aluepolitiikassa olisi suunnattava etupäässä hallintoviranomaisiin ohjaten niitä laatimaan rakennerahastovarojen saantia koskevia sääntöjä, jotta tietoja ja kokemuksia vaihtaen saadaan merkittävästi kohennettua hankkeiden laatua, tarjoamalla ratkaisuja yhteisiin ongelmiin ja auttamalla valitsemaan tehokkaampia ja paremmin kohdennettuja tukitoimia;

2.   kiinnittää huomiota tarpeeseen yksinkertaistaa rakennerahastohankkeiden ja -ohjelmien täytäntöönpanoa sääteleviä menettelyjä, etenkin hallinto- ja valvontajärjestelmiä; pitää sen vuoksi tässä yhteydessä myönteisenä rakennerahastoa koskevien säännösten tarkistuspakettia vastauksena nykyiseen finanssikriisiin; odottaa innolla asiaa koskevia komission lisäehdotuksia, joista on määrä ilmoittaa lähikuukausien aikana;

Esteiden poistaminen

3.  kehottaa komissiota poistamaan kyseiset esteet, muun muassa seuraavasti:

- Euroopan unionin rakennerahastojen varoilla yhteisrahoitettuja hankkeita varten on säädettävä pitkäkestoisista arviointikriteereistä;

- innovatiivisia hankkeita ei arvioida sellaisten arviointikriteerien mukaisesti, jotka koskevat muita hankkeita, vaan on laadittava erityisarviointikriteerit, toisin sanoen innovatiivisiin hankkeisiin mukautetut kriteerit, jotka sallivat suuremman virheosuuden;

- hankkeita koskevien asiakirjojen enimmäissäilytysaikaa komission valvontatarkoituksiin on lyhennettävä tällä hetkellä voimassa olevasta kymmenestä vuodesta kolmeen vuoteen;

- on laadittava erityistoimenpiteitä ja uusia laatuindikaattoreita alueille, joilla on erityisiä maantieteellisiä piirteitä, kuten vuoristoseuduille ja harvaan asutuille alueille, syrjäisimmille alueille, raja-alueille ja saarialueille, ja vastaavasti mukautettava politiikkaan sisältyvien tukitoimien alueellista soveltamisalaa Euroopan unionin alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi;

- valvontajärjestelmää on yksinkertaistettava ja on pyrittävä ottamaan käyttöön yksi yhtenäinen valvontajärjestelmä;

- julkisiin hankintoihin liittyviä standardeja on mukautettava niiden yksinkertaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi;

- menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt on koordinoitava jäsenvaltioiden kanssa;

- tuensaajille suoritettavat ennakkomaksut on varmistettava entistä paremmin;

- koheesiopolitiikan ja YMP:n toisen pilarin (maaseudun kehittäminen) puitteissa toteutettujen ja osarahoitettujen toimenpiteiden koordinointia on parannettava;

- teknisen avun ohjelmista on tehtävä joustavampia;

- on otettava käyttöön verkostoyhteistyötä edistäviä mekanismeja ja helpotettava ryhminä toteutettavaa projektinhallintaa;

- näiden hankkeiden hallinnollista taakkaa on kevennettävä ja se on suhteutettava hankkeen kokoon;

- hanketoiminnan käytäntöjä on yksinkertaistettava, selkeytettävä ja nopeutettava, ja tuloshakuisuutta on lisättävä;

- jäsenvaltioita on aktiivisesti kannustettava luomaan tehokas yhteistyö- ja vastuunjakojärjestelmä kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason välille;

- varojen saantia on helpotettava tekemällä tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden hallitusten kanssa käsittelyaikojen lyhentämiseksi;

- on laadittava aikataulu aktiivisille toimille esteiden poistamiseksi ja varojen saatavuuden parantamiseksi;

4.   suosittelee, että komissio kehittäisi lisäksi alueiden välisessä vaihdossa käytettyihin menettelyihin (parhaat käytännöt) perustuvan yhteisen, yleisesti käytettävissä olevan lähestymistavan, jonka tavoitteena olisi, että koheesiopolitiikan toimijat voivat käyttää hyväkseen muiden kokemuksia;

5.   huomauttaa nimenomaisesti, että parhaiden käytäntöjen määrittäminen ei saa lisätä hakijoiden ja hankkeiden vetäjien hallinnollista rasitusta;

6.  vaatii käyttämään rakennerahastoja mahdollisimman epäbyrokraattisesti ja huolehtimaan siitä, että byrokratiaa ei lisätä tarpeettomasti jäsenvaltioiden asettamilla omilla ehdoilla;

7.  vahvistaa tukevansa käytäntöä, jonka tavoitteena on, että jokainen jäsenvaltio toimittaa vuosittain kansallisen tarkastuslausuman yhteistyössä hallinnoitavista yhteisön varoista, ja katsoo, että tämä käytäntö on otettava yleisesti käyttöön;

Yleisiä ja aihekohtaisia kriteerejä parhaiden käytäntöjen määrittämiseen

8.  arvostaa aloitteeseen "Alueet talouden muutosten edistäjinä" liitettyä tehtävää, jonka mukaan määritetään parhaat käytännöt, joille myönnetään vuosittainen "Regio Stars" ‑tunnustus ja joista tiedotetaan julkisesti, sekä lisäksi perustetaan parhaita käytäntöjä käsittelevä verkkosivusto; kiinnittää huomiota siihen, että pelkän verkkosivuston teho on rajallinen;

9.  suhtautuu kriittisesti siihen, että komission objektiivisista perusteista parhaiden käytäntöjen määrittämistä varten puuttuu avoimuus;

10. koska käsitettä "parhaat käytännöt" käytetään monilla eri tavoilla ja koska rinnalla käytetään usein käsitteitä "hyvät käytännöt" (good practices) tai "menestystarinat" (success stories), kehottaa komissiota laatimaan selkeän, koheesiopolitiikkaa varten suunnitellun kriteeriluettelon, jossa parhaat käytännöt voidaan erottaa muista hankkeista;

11. suosittelee komissiolle parhaiden käytäntöjen tunnistamisessa käytettäväksi seuraavia seikkoja:

- hankkeen laatu

- kumppanuusperiaatteen takaaminen

- kyseisen toimenpiteen kestävyys

- myönteinen vaikutus tasavertaisten mahdollisuuksien ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen toteutumiseen

- hankkeen innovatiivisuus

- EU:n alakohtaisten ja alueellisten politiikkojen välinen integroitu lähestymistapa

- resurssien käytön tehokkuus

- hankkeen kesto sen täytäntöönpanon aloittamiseen asti

- hankkeen toteutus ajallaan ja suunnitelmien mukaisesti

- merkittävä sykäys alueelle tai koko Euroopan unionille

- vaikutus työllisyyteen

- pk-yrityksille tarjottavat mahdollisuudet

- alueiden välisen verkottumisen ja alueellisen yhteistyön helpottaminen

- hankkeen siirrettävyys siinä mielessä, että se voidaan toteuttaa myös Euroopan unionin muilla alueilla

- toiminnan tuoma lisäarvo Euroopan unionin politiikkaan

- hankkeen myönteiset vaikutukset kansalaisiin, alueisiin ja jäsenvaltioihin sekä yhteiskuntaan kokonaisuudessaan;

12. korostaa, että kaikkien parhaiden käytäntöjen korostamiseksi käytettävien kriteerien on oltava selkeästi mitattavissa ja luotettavia, jotta vältetään hankaukset, epätoivotut vaikutukset ja subjektiiviset tulkinnat, jotka voivat murentaa koko näihin kriteereihin perustuvan hankkeiden luokitusmenettelyn; kehottaa näin ollen komissiota kuvaamaan selkeästi näiden kriteerien sisällön ja niiden täytäntöönpanotavan;

13. suosittaa luettelemaan muita tekijöitä parhaiden käytäntöjen määrittämiseksi, koska Euroopan unionin monilla alueilla toteutetaan analyyseja lukuisista hankkeista koheesiopolitiikan alalla, ja nämä hankkeet ovat erityisen merkittäviä paitsi yksittäisten alueiden myös koko EU:n kehityksen kannalta ja näitä leimaa huomattavan moninainen toteutus;

14. suosittelee, että tutkimuksen ja kehityksen/innovaatioiden alalla otetaan huomioon seuraavat tekijät:

- laadullisesti merkittävä investointi tieteeseen ja tutkimukseen

- talouden, tieteen ja tutkimusinstituuttien väliset yhteydet painottaen erityisesti pk-yritysten vahvistamista, eritoten keinona edistää aluekehitystä

- tiede- ja tutkimuslaitosten väliset yhteydet

- tulevaisuuteen suuntautuneiden teknologioiden kehitys ja/tai innovointi ja/tai niiden käytännön sovellutukset

- uusien teknologioiden soveltaminen perinteisillä aloilla

- soveltaminen liike-elämään

- ratkaisut EU:n avainaloilla – ympäristö, energia, jne.;

15. suosittelee, että ympäristönsuojelun, ilmastonsuojelun ja kestävän energiapolitiikan alalla otetaan huomioon seuraavat tekijät:

- erityisen uhanalaisille alueille tarkoitetut suojatoimenpiteet, jotka ovat näille sopivia (sensitiivisyys), erityisesti vesistöt

- niukkojen raaka-aineiden suojelu ja tehokas käyttö

- raaka-aineiden vastuullinen käsittely

- toimenpiteet energiaköyhyyden poistamiseksi

- energiatehokkuuden huomattava lisääminen

- energiankulutuksen huomattava vähentäminen

- uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen

- hiilidioksidipäästöjä vähentävät toimenpiteet

- niukkoja tai uhanalaisia raaka-aineita säästävät menetelmät ja/tai menettelyt;

16. suosittelee, että arvokkaiden työpaikkojen luomisen yhteydessä otetaan huomioon seuraavat tekijät:

- työolojen parantaminen

- arvokkaiden työpaikkojen lisääminen

- tulevaisuuteen suuntautuneiden kestävien työpaikkojen luominen

- yhdenvertaisen työmarkkinoille pääsyn takaaminen molemmille sukupuolille

- tuotannon lisääminen

- kilpailukyvyn parantaminen

- paikkakunnasta riippumattomien työpaikkojen, esimerkiksi sähköisen liiketoiminnan, luominen

- toimenpiteet työvoiman erikoistumisasteen nostamiseksi

- uudenaikaisten tiedotus- ja viestintävälineiden käyttö

- perhe- ja työelämän yhteensovittaminen

- haavoittuvimmille väestönosille (esimerkiksi nuoret, naiset, vammaiset henkilöt, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, yli 45-vuotiaat työttömät, muodollisesti kouluttamattomat henkilöt) suunnatut toimenpiteet

- liikenne-, televiestintä-, koulutus- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden ja saatavuuden parantaminen;

17. suosittelee, että elinikäisessä oppimisessa otetaan huomioon seuraavat tekijät:

- koulutusolosuhteiden laadun parantaminen ja tarjonnan määrän lisääminen ottaen ennen kaikkea huomioon erityisen syrjäytyneiden tai haavoittuvien väestöryhmien mahdollisuudet (esimerkiksi nuoret, naiset, vammaiset henkilöt, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, yli 45-vuotiaat työttömät, kouluttamattomat henkilöt)

- koulutuksen, jatkokoulutuksen ja työelämän tiivis yhteys

- laadullisesti ja määrällisesti soveltuvien hankkeiden vaatimukset jatkokoulutuksen alalla

- modernien teknologioiden ja menettelyjen käyttöönotto ja käyttö

- jatkokoulutusvalmiuden luominen ja ylläpito

- jatkokoulutuksen osallistumisasteen nostaminen

- elinikäinen oppiminen;

18. suosittelee, että integroidussa kaupunkisuunnittelussa otetaan huomioon seuraavat tekijät:

- joukkoliikennettä, jalankulkua, pyöräilijöitä ja autoliikennettä koskeva pitkän aikavälin integroitu politiikka siten, että yksityisen ja julkisen liikenteen eri muodot saadaan integroitua tehokkaasti

- tehokas liikenteenhallinta

- kaupunkien talouskehityksen edistäminen

- yritysinvestointien lisääminen, työllisyyden elvyttäminen ja ylläpito – keskittyen erityisesti nuorisotyöllisyyteen ja yrittäjyyteen – sekä yhteiskunnallisen toiminnan parantaminen

- taantuvien kaupunginosien ja teollisuusalueiden elvytys ja integrointi

- kaupunkielämän laadun parantaminen; esimerkiksi julkisten palvelujen saatavuus ja saavutettavuus

- viher- ja virkistysalueiden perustaminen ja parempi vesi- ja energiatehokkuus, erityisesti asuntoalalla

- vammaispalvelut

- sellaisten toimien edistäminen, joilla väestö ja erityisesti nuoret sitoutetaan kaupunkeihinsa

- elinympäristön huomioiminen: kaupunki- ja esikaupunkiympäristö sekä läheinen maaseutuympäristö

- maan tehokäytön vähentäminen elvyttämällä tähänastista huomattavasti paremmin tyhjiä maa-alueita ja välttämällä kaupunkien laajenemista

- kaupunki- ja liikennepalveluiden saavutettavuuden parantaminen liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta;

- kaupunkien ja maaseudun välisen vuorovaikutuksen lisääminen

- yhdennetyn lähestymistavan käyttäminen;

19. suosittelee, että väestörakenteen kehityksen alalla otetaan huomioon seuraavat tekijät:

- yhtäläinen pääsy palveluihin

- tehostetut toimenpiteet ammattitaitoisen työvoiman houkuttelemiseksi

- haavoittuvimpien väestönosien osallistumismahdollisuuksien parantaminen tehostamalla koulutusta ja jatkokoulutusta

- joustavaa työaikaa koskevat toimenpiteet

- toimenpiteet työssäkäyvien vanhempien elämän helpottamiseksi, jotta helpotetaan perhe- ja työelämän yhteensovittamista

- toimenpiteet maahanmuuttajien kotoutumisen helpottamiseksi

- vammaisten henkilöiden ja iäkkäiden kansalaisten erityistarpeiden huomioiminen

- väestömäärää ylläpitävät toimet (väestökadon vaivaamilla alueilla);

20. suosittelee, että rajatylittävässä yhteistyössä otetaan huomioon seuraavat tekijät:

- rajatylittävien yhteyksien laadullinen ja määrällinen lisääminen

- kestävien verkostojen tai pitkän aikavälin yhteistyökumppanuuksien luominen

- toisistaan poikkeavien järjestelmien ja menettelyjen yhdenmukaistaminen

- uusien kumppanien ottaminen mukaan toimintaan

- taloudellisen riippumattomuuden luominen

- kestävä rajatylittävä tiedonsiirto ja tietojen vaihto

- kumppanuusalueiden potentiaalin kehittäminen yhdessä

- kumppanuusalueiden infrastruktuurien yhdistäminen;

21. suosittelee, että julkisen ja yksityisen alan kumppanuuksien yhteydessä otetaan huomioon seuraavat tekijät:

- hankkeiden toteutuksen laadullinen parantaminen tehokkuuden ja tuottavuuden osalta

- hankkeiden täytäntöönpanon nopeuttaminen

- avoin riskinhajauttamisjärjestelmä

- projektinhallinnan parantaminen

- paikallis- ja alueviranomaisten ja toimijoiden lisääntynyt osallistuminen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin

- selkeät ja avoimet käytännesäännöt julkisen sektorin elinten ja yritysten toiminnalle;

22. kehottaa komissiota ottamaan huomioon tarpeen edistää parhaita käytäntöjä rahoitusjärjestelyissä, etenkin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien yhteydessä sekä Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston tuella toteutettavissa hankkeissa;

23. on tietoinen siitä, että hankkeen on poikkeuksellisen vaikeaa täyttää yhtäaikaisesti kaikki edellä mainitut kriteerit; kehottaa komissiota sen vuoksi ennen näiden ehtojen soveltamista asettamaan ne tärkeysjärjestykseen ja määrittämään ne ehdot, jotka ovat tärkeimpiä, jotta on helpompaa määrittää tärkeät hankkeet parhaiksi käytännöiksi; korostaa, että on käytettävä parhaita käytäntöjä koskevia yhteisesti sovittuja ehtoja avoimella tavalla, mikä mahdollistaa parhaiden käytäntöjen paremman hallinnon, hyväksyttävyyden ja vertailtavuuden ja estää sekaannukset muiden vastaavien ehtojen kanssa;

24. kehottaa komissiota laatimaan näiden tekijöiden pohjalta käsitteiden "parhaat käytännöt", "hyvät käytännöt" sekä "menestystarinat" tulevaa käyttöä varten selvän ja avoimen alajaottelun tai jaksotuksen, jota voidaan käyttää hankkeiden laadun määrittämisessä;

Parhaiden käytäntöjen vaihto

25. kehottaa komissiota järjestämään ja koordinoimaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa alueiden verkoston kautta ja luomaan tätä tarkoitusta varten kaikilla Euroopan unionin kielillä toimivan julkisen verkkosivuston, joka sisältää tärkeitä tietoja näistä hankkeista;

26.  suosittaa komissiota nykyisen hallinnon aikana luomaan aluepolitiikasta vastaavaan pääosastoon yksikön, jonka tavoitteena olisi parhaiden käytäntöjen pitkäkestoinen, jatkuva, luotettava ja menestyksekäs vaihto koheesiopolitiikan alalla yhteistyössä tämän parhaiden käytäntöjen arviointia, keräämistä sekä vaihtoa toteuttavan alueiden verkoston kanssa ja joka olisi yhteyshenkilön ominaisuudessa aina käytettävissä niin tarjontaa kuin kysyntääkin koskevissa asioissa; kehottaa komissiota levittämään tätä hyvien käytäntöjen kulttuuria kaikkiin osastoihinsa;

27. ehdottaa tässä yhteydessä, että arviointijärjestelmissä tutkittaisiin ja otettaisiin huomioon kokeiltuja ja hyviksi havaittuja menetelmiä, jotka ovat jo olleet käytössä; uskoo, että erityinen painoarvo olisi annettava yhteistyölle alueviranomaisten ja asiantuntijalaitosten verkoston kanssa, joilta on parhaiten saatavissa parhaita käytäntöjä koskevaa perusmateriaalia arvioitavaksi;

28. muistuttaa, että vaikka Euroopan unioni huolehtii rahoituksen ja hyvien käytäntöjen tarjoamisesta, on kansallisten, alueellisten ja paikallisten päättäjien tehtävä ottaa niistä hyöty irti; pitää tässä yhteydessä myönteisenä vaaleilla valittujen paikallisten edustajien Erasmus-ohjelman perustamista;

29. suosittelee, että komissio käyttää käytettävissä olevia alueiden komitean välineitä, erityisesti Lissabonin strategian seurantafoorumia ja toissijaisuusperiaatteen toteutumista seuraavaa verkostoa, parhaiden käytäntöjen vaihtoon alueiden ja jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan yksilöidä ja yhdessä määrittää koheesiopolitiikan tavoitteet, sen jälkeen suunnitella toimet ja lopulta toteuttaa vertaileva arvio politiikan tuloksista;

°

°    °

30. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0492.

(2)

EUVL L 239, 1.9.2006, s. 248.

(3)

EUVL L 210, 31.7.2006, s. 1.


PERUSTELUT

Alue- ja rakennepolitiikka kuuluu Euroopan unionin merkittävimpiin politiikan aloihin. Sen osuus talousarviosta on huomattava, ja sillä on hyvin tärkeä merkitys ennen kaikkea Euroopan unionin yhteiskunnallisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden sekä yhteensä 268 alueen kehityksen kannalta. Monin paikoin Euroopan unionin alueita kohtaavat pitkälti samankaltaiset haasteet. Alueiden on reagoitava globalisaatioon ja siihen liittyvään nopeutuneeseen talouselämän rakennemuutokseen, kauppasuhteiden avaamiseen, teknisen vallankumouksen seurauksiin, osaamistalouden kehitykseen, väestörakenteen muutokseen sekä lisääntyvään maahanmuuttoon.

Rakennerahastojen täytäntöönpanoa vaikeuttavat esteet

Vaikka EU:n rakennepolitiikan tavoitteena on auttaa alueita suoriutumaan haasteista, Euroopan unionin rakennerahastojen varojen käyttöä suunnittelevat hakijat kohtaavat suuria esteitä. Ongelmia aiheuttavat muun muassa hallinnolliset esteet, liialliset ja vaikeasti ymmärrettävät sekä lyhyellä tai ainoastaan keskipitkällä aikavälillä voimassa olevat säännökset tai vaikeaselkoiset yhteisrahoitussäännökset.

Hallinnon osalta hankkeista vastaavien tahojen on tällä hetkellä säilytettävä hankeasiakirjoja kymmenen vuoden ajan hankkeen päättymisen jälkeen, jotta asiakirjat voidaan esittää komission mahdollisesti teettämien tarkastusten yhteydessä. Tämä säännös aiheuttaa etenkin pienille hankkeille kannalta liiallisia hallinnollisia rasitteita. Euroopan parlamentti vaatii rasitteiden minimoimiseksi ja hallinnon vähentämiseksi, että kyseinen säilytysaika lyhennetään kolmeen vuoteen.

Hallinnollisten esteiden lisäksi hankkeille tukea hakevat tahot kohtaavat hankkeen toteuttamisen kannalta hyvin tärkeiden teknisten seikkojen kohdalla paikoitellen huomattavia puutteita. Jos hanke yhteisrahoitetaan Euroopan sosiaalirahastosta, se saa teknisiä apuvälineitä varten kiinteän korvauksen, mutta tämä ei ole mahdollista silloin, kun hanke rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta. Tästä syystä Euroopan parlamentti vaatii Euroopan komissiota myöntämään mainitunkaltaiset kiinteämääräiset korvaukset teknisiä apuvälineitä varten myös Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettaville hankkeille.

Lisäksi hankkeilla on Euroopan komission arviointikriteerien osalta sellainen ongelma, että kriteerejä ei ole annettu pitkän aikavälin tarpeisiin. Euroopan parlamentti vaatii tähän liittyvän epävarmuuden perusteella hankkeista vastaavaa komission yksikköä antamaan pitkän aikavälin tarpeisiin suunnitellut arviointikriteerit ja arvioimaan hankkeita niiden kriteerien mukaisesti, jotka olivat voimassa hankkeen toteuttamishetkellä. Euroopan komission laatimat arviointikriteerit aiheuttavat myös innovatiivisten hankkeiden yhteydessä yhä uudelleen huomattavan ongelman. Tämä johtuu siitä, että innovatiivisissa hankkeissa käytetään samoja arviointikriteerejä kuin muissa hankkeissa. Tämä ei ole oikeudenmukaista innovatiivisissa hankkeissa, joiden yhteydessä riski tehdä virheitä tai peräti epäonnistua on luonnollisesti selvästi suurempi kuin muissa hankkeissa. Euroopan parlamentti suosittaa sallimaan näissä hankkeissa suuremman virheosuuden, kun otetaan huomioon Lissabonin prosessin tavoitteet, joiden mukaan Euroopan unionista on tehtävä maailman innovatiivisin talousalue. Muutoin syntyy se vaara, että innovatiiviset aloitteet tukahtuvat alkuunsa, mikä olisi Lissabonin tavoitteen ja koheesiopolitiikan merkityksen kannalta vahingollista EU:lle.

Esteen rakennerahastovarojen tehokkaalle käytölle muodostavat lisäksi tällä hetkellä vähäiset mahdollisuudet kokemusten vaihtoon hankkeeseen osallistuvien tahojen välillä sekä lähes olemattomat mahdollisuudet alueiden väliseen koordinointiin. Jos voitaisiin poistaa nämä hankkeista vastaavien tahojen ja myös alueiden kannalta suuret esteet, tämä vaikuttaisi jo lyhyellä aikavälillä epäsuorasti siten, että hallinnolliset esteet vähenisivät ja voimassa olevien säännösten sekä vaikeaselkoisten yhteisrahoitussäännösten ymmärrys lisääntyisi.

Parhaat käytännöt – olemassa olevien esteiden poistamiseen tähtäävä aloite

Keinon näiden esteiden ja Euroopan unionin koheesiovarojen käyttöön usein liittyvien epäkohtien poistamiseen tarjoaa alueiden välisessä vaihdossa käytettyihin menettelyihin (parhaat käytännöt) perustuvan yhteisen lähestymistavan kehittäminen, jotta koheesiopolitiikan toimijat voivat käyttää hyväkseen muiden kokemuksia. Tämä on käsiteltävänä olevan mietinnön tavoite. Siihen liittyy kuitenkin sekä sisällöllisiä että organisatorisia kysymyksiä. Tärkeimpiin kysymyksiin kuuluu sen selvittäminen, mitä parhaat käytännöt ovat. Käsitettä käytetään usein monilla aloilla – osittain myös käsitteiden "hyvät käytännöt" ja "menestystarinat" rinnalla – mutta siltä puuttuu selvä ja yksiselitteinen määritelmä. Niinpä esimerkiksi Euroopan komission aluepolitiikasta vastaava pääosasto määrittää aloitteen "Alueet talouden muutosten edistäjinä" yhteydessä parhaat käytännöt, joille myönnetään Regio Stars -tunnustus ja jotka julkistetaan muun muassa Internetissä. Tosin parhaiden käytäntöjen valinta ei tällä hetkellä tapahdu avoimissa puitteissa, sillä sitä varten ei ole määritetty täsmällisiä objektiivisia perusteita.

Yleisiä ja aihekohtaisia kriteerejä parhaiden käytäntöjen määrittämiseen

Tämänhetkisiä haasteita varten on olemassa tiettyjä tekijöitä, joita voidaan käyttää parhaiden käytäntöjen tunnistamiseen Euroopan unionin koheesiopolitiikan alalla. Euroopan parlamentti suosittaa seuraavia seikkoja:

- hankkeen laatu

- kumppanuusperiaatteen takaaminen

- toimenpiteen jatkuvuus

- tasavertaisten mahdollisuuksien huomioiminen

- hankkeen innovatiivisuus

- resurssien käytön tehokkuus

- hankkeen kesto sen täytäntöönpanon aloittamiseen asti

- hankkeen toteutus ajallaan ja suunnitelmien mukaisesti

- merkittävä sykäys alueelle tai koko Euroopan unionille

- hankkeen siirrettävyys siinä mielessä, että se voidaan toteuttaa myös Euroopan unionin muilla alueilla.

Niitä koheesiopolitiikan alueita varten, jotka ovat erityisen merkittäviä paitsi yksittäisten alueiden myös koko EU:n kehityksen kannalta ja joita leimaa huomattavan moninainen toteutus, on tarpeen määrittää erityisiä tekijöitä, joita käytetään parhaiden käytäntöjen tunnistamiseen annettujen yleisten tekijöiden lisänä. Kyse on kahdeksasta alasta.

§ Tutkimus ja kehitys/innovaatiot

- laadullisesti merkittävä investointi tieteeseen ja tutkimukseen

- talouden ja tieteen väliset yhteydet

- tiede- ja tutkimuslaitosten väliset yhteydet

- tulevaisuuteen suuntautuneiden teknologioiden kehitys ja/tai innovointi

§ Ympäristönsuojelu – ilmastonsuojelu – kestävä energiapolitiikka

- erityisen uhanalaisille alueille tarkoitetut suojatoimenpiteet, jotka ovat näille sopivia (sensitiivisyys)

- niukkojen raaka-aineiden suojelu ja tehokas käyttö

- raaka-aineiden vastuullinen käsittely

- energiatehokkuuden huomattava lisääminen

- energiankulutuksen huomattava vähentäminen

- uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen

- hiilidioksidipäästöjä vähentävät toimenpiteet

- niukkoja tai uhanalaisia raaka-aineita säästävät menetelmät ja/tai menettelyt

§ Arvokkaiden työpaikkojen luominen

- työolojen parantaminen

- tulevaisuuteen suuntautuneiden työpaikkojen luominen

- tuotannon lisääminen

- kilpailukyvyn parantaminen

- paikkakunnasta riippumattomien työpaikkojen luominen

- uudenaikaisten tiedotus- ja viestintävälineiden käyttö

§ Elinikäinen oppiminen

- koulutusolosuhteiden laadun parantaminen ja tarjonnan määrän lisääminen ottaen ennen kaikkea huomioon erityisen syrjäytyneiden tai haavoittuvien väestöryhmien mahdollisuudet

- koulutuksen ja jatkokoulutuksen tiivis yhteys

- laadullisesti ja määrällisesti soveltuvien hankkeiden vaatimukset jatkokoulutuksen alalla

- modernien teknologioiden ja menettelyjen käyttöönotto ja käyttö

- jatkokoulutusvalmiuden luominen ja ylläpito

- jatkokoulutuksen osallistumisasteen nostaminen

§ Integroitu kaupunkisuunnittelu

- joukkoliikenteen, jalankulun ja autoliikenteen parempi yhdistettävyys

- yritysinvestointien lisääminen, työllisyyden elvyttäminen ja ylläpito sekä yhteiskunnallisen toiminnan parantaminen

- kaupunkien tyhjien maa-alueiden uudelleenelvyttäminen

- kaupunkielämän laadun parantaminen

§ Väestörakenteen kehitys

- sovelletaan menettelyä, joka takaa paikkakunnasta riippumattoman pääsyn palveluihin (luodaan esimerkiksi IT-foorumeja terveydenhuoltoalalle, eLearning-ohjelmia jne.)

- toimenpiteet ammattitaitoisen työvoiman kouluttamisen/hankinnan parantamiseksi

- toimenpiteet ikääntyneiden työntekijöiden kokoamiseksi

§ Rajatylittävä yhteistyö

- rajatylittävien yhteyksien laadullinen ja määrällinen lisääminen

- kestävien verkostojen tai pitkän aikavälin yhteistyökumppanuuksien luominen

- toisistaan poikkeavien järjestelmien ja menettelyjen yhdenmukaistaminen

- uusien kumppanien ottaminen mukaan toimintaan

- taloudellisen riippumattomuuden luominen

- kestävä rajatylittävä tiedonsiirto ja tietojen vaihto

- kumppanuusalueiden potentiaalin kehittäminen yhdessä

- kumppanuusalueiden infrastruktuurien yhdistäminen

§ Julkisen ja yksityisen alan kumppanuudet

- hankkeiden toteutuksen laadullinen parantaminen

- hankkeiden täytäntöönpanon nopeuttaminen.

Koska käsitteitä "hyvät käytännöt" ja "menestystarinat" käytetään rinnakkain käsitteen "parhaat käytännöt" kanssa, Euroopan parlamentti ehdottaa komissiolle, että tämä laatisi mainittujen tekijöiden pohjalta selvän ja avoimen alajaottelun, jonka avulla voidaan erotella käsitteet.

Parhaiden käytäntöjen vaihto

Parhaiden käytäntöjen vaihtoa varten on organisatorisesti useita vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto olisi, että projektiin osallistuvat tahot perustaisivat verkoston ja ylläpitäisivät sitä itse, tai vaihto voisi kuulua aluepolitiikasta vastaavalle pääosastolle, joka toteuttaisi tehtävän ilman verkostoa.

Vaihtoon liittyviä tehtäviä, kuten parhaiden käytäntöjen arviointia varten, Euroopan parlamentti suosittaa nykyisen hallinnon aikana luomaan aluepolitiikasta vastaavaan Euroopan komission pääosastoon yksikön, joka yhteistyössä alueiden verkoston kanssa arvioisi, keräisi ja vaihtaisi parhaita käytäntöjä ja joka olisi yhteyshenkilön ominaisuudessa käytettävissä niin tarjontaa kuin kysyntääkin koskevissa asioissa. Euroopan parlamentin mielestä ainoastaan tällaisen mallin avulla pitkäkestoinen, jatkuva, luotettava ja menestyksekäs parhaiden käytäntöjen vaihto on mahdollista Euroopan unionin koheesiopolitiikassa.

Hankkeita, joissa määritetään parhaita käytäntöjä koskevia tekijöitä (valinta)

Tutkimus ja kehitys/innovaatiot

- Mikromekaniikan ja diagnostiikan laserit (Liettua)

- NaMLab – Nanoelektroniikassa käytettävien materiaalien laboratorio (Saksa)

- Hiiliainesosien tutkimus (Slovakia)

Ympäristönsuojelu – ilmastonsuojelu – kestävä energiapolitiikka

- Ympäristöteknologian huippuosaamiskeskus (Slovenia)

- MOBIZENT – liikkumiskeskus, Burgenland (Itävalta)

- Pienen vesivoimalaitoksen jälleenrakentaminen (Slovakia)

Arvokkaiden työpaikkojen luominen

- "Brainhunt" – liiketoimintasuunnitelmakilpailu (Viro)

- Soluterapia- ja immunologiainstituutin rakentaminen Fraunhofiin (Saksa)

- Tietämyksen hallinnan välineiden kehittäminen pk-yrityksissä (Itävalta)

Elinikäinen oppiminen

- Biotekniikan ammattilaiset (Saksa)

- Koulutuksen ja koulutusympäristön kehittäminen, Narvan ammattikoulutuskeskus (Viro)

- "People for modern office" (Slovakia)

Integroitu kaupunkisuunnittelu

- Ongelmallisten kaupunkialueiden kehitys, Leipzigin itäosa (Saksa)

- Laajennushanke, Parque de las Ciencias, Granada (Espanja)

- Kaupunkikuvan vetovoiman lisääminen, Hörnum (Saksa)

Väestörakenteen kehitys

- Käsityöammattien henkilöstöhallinto (Saksa)

- Etätyö (Viro)

- BSR eHealth – integroidut alueelliset terveydenhuoltorakenteet: Itämeren alueen eTerveys (Saksa, Tanska, Ruotsi, Norja, Suomi, Latvia, Puola)

Rajatylittävä yhteistyö

- ECRN – kemian alueiden eurooppalainen verkosto (European Chemical Regions Network) (Espanja, Saksa, Viro, Puola, Alankomaat, Italia, Yhdistynyt kuningaskunta)

- Itämeren virtuaalikampus (Saksa, Tanska, Ruotsi, Suomi, Latvia, Liettua, Venäjä, Puola)

- "New Hansa" (Saksa, Tanska, Ruotsi, Suomi, Latvia, Liettua, Puola)

Julkisen ja yksityisen alan kumppanuudet

- "Brainhunt" – liiketoimintasuunnitelmakilpailu (Viro)

- NaMLab – Nanoelektroniikassa käytettävien materiaalien laboratorio (Saksa)


budjettivaliokunnan lausunto (23.1.2009)

aluekehitysvaliokunnalle

aluepolitiikan parhaista käytännöistä ja rakennerahastojen käytön esteistä

(2008/2061(INI))

Valmistelija: Nathalie Griesbeck

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että on kiireellisestä määritellä täsmällisesti "parhaat käytännöt" -käsite, johon sisältyy myös hyvän hallintotavan periaate; katsoo, että tässä yhteydessä olisi otettava käyttöön määrälliset ja laadulliset tulosindikaattorit, jotka olisivat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille, sekä määriteltävä hankkeille kustannushyötysuhde; muistuttaa, että työntekijöiden palkat, köyhyysindikaattori, elämänlaatu, odotettu elinikä, kilpailukyky, pitkäaikaistyöttömyyden tason vaihtelut sekä yleishyödyllisten palvelujen taso alueilla voitaisiin erityisesti ottaa mukaan laatuindikaattoreiksi;

2.  kehottaa komissiota arvioimaan tieteellisesti, missä määrin hankkeiden hallinnon, rahoituksen ja tietotekniikan hoitoon liittyviä "parhaita käytäntöjä" on mahdollista siirtää, ja edistämään "parhaiden käytäntöjen" näkyvyyttä ja siirrettävyyttä kunkin jäsenvaltion hallintoviranomaisten välillä sekä eri jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten kesken; katsoo, että komission olisi edistettävä "parhaiden käytäntöjen" siirrettävyyttä, jotta jäsenvaltiot voivat järkeistää niiden toimeenpanon ottaen huomioon kyseessä olevien alueiden sosiologiset, taloudelliset, maantieteelliset ja hallinnolliset erityispiirteet;

3.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon tarpeen edistää parhaita käytäntöjä rahoitusjärjestelyissä, etenkin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien yhteydessä sekä Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston tuella toteutettavissa hankkeissa;

4.  kehottaa komissiota sovittamaan yhteen vastuuyksiköt, jotka arvioivat hankkeiden hallinnon, rahoituksen ja tietotekniikan hoitoon liittyvien käytäntöjen tehokkuutta ja hankkeiden siirrettävyyttä;

5.  pyytää asiantuntijaraporttia hallintoviranomaisten työstä kohtuullisessa ajassa ennen uuden rahoituskehyksen hyväksymistä ja erityisesti ennen ohjelmointikauden 2007–2013 päättymistä, jotta lainsäätäjällä on selkeämpi käsitys hallintoviranomaisten työskentelystä neuvoteltaessa uudelleen seuraavasta rahoituskehyksestä;

6.  vaatii käyttämään rakennerahastoja mahdollisimman epäbyrokraattisesti ja huolehtimaan siitä, että byrokratiaa ei lisätä tarpeettomasti jäsenvaltioiden asettamilla omilla ehdoilla;

7.  vahvistaa tukevansa parasta käytäntöä, jonka tavoitteena on, että jokainen jäsenvaltio toimittaa vuosittain kansallisen tarkastuslausuman yhteistyössä hallinnoitavista yhteisön varoista, ja katsoo, että tämä käytäntö on otettava yleisesti käyttöön;

8.  pyytää, että Euroopan sosiaalirahastosta vastaaville hallintoviranomaisille on osoitettava menettelyn yhteydessä riittävästi hallinnollisia resursseja, jotta voidaan olla varmoja siitä, että mikrohankkeet täyttävät tukikelpoisuusehdot.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

22.1.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

27

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Richard James Ashworth, Reimer Böge, Herbert Bösch, Paulo Casaca, Valdis Dombrovskis, Brigitte Douay, James Elles, Hynek Fajmon, Ingeborg Gräßle, Nathalie Griesbeck, Catherine Guy-Quint, Anne E. Jensen, Wiesław Stefan Kuc, Janusz Lewandowski, Vladimír Maňka, Mario Mauro, Jan Mulder, Esko Seppänen, Nina Škottová, Theodor Dumitru Stolojan, László Surján, Kyösti Virrankoski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Michael Gahler, Marusya Ivanova Lyubcheva, Paul Rübig, Peter Šťastný


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

12.2.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

49

0

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Emmanouil Angelakas, Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Rolf Berend, Jana Bobošíková, Victor Boştinaru, Wolfgang Bulfon, Giorgio Carollo, Bairbre de Brún, Gerardo Galeote, Iratxe García Pérez, Monica Giuntini, Ambroise Guellec, Pedro Guerreiro, Gábor Harangozó, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Mieczysław Edmund Janowski, Gisela Kallenbach, Evgeni Kirilov, Miloš Koterec, Constanze Angela Krehl, Florencio Luque Aguilar, Jamila Madeira, Miguel Angel Martínez Martínez, Iosif Matula, Miroslav Mikolášik, Jan Olbrycht, Maria Petre, Markus Pieper, Giovanni Robusti, Bernard Soulage, Catherine Stihler, Margie Sudre, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jan Březina, Den Dover, Emanuel Jardim Fernandes, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Stanisław Jałowiecki, Zita Pleštinská, Samuli Pohjamo, Christa Prets, Miloslav Ransdorf, Flaviu Călin Rus, Richard Seeber, László Surján, Nikolaos Vakalis, Iuliu Winkler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Wolf Klinz, Sepp Kusstatscher, Toine Manders

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö