MIETINTÖ talousarvion 2010 suuntaviivoista

26.2.2009 - (2009/2005(BUD))

Pääluokka III – Komissio
Budjettivaliokunta
Esittelijä: László Surján

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

talousarvion 2010 suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio

(2009/2005(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2009,

–   ottaa huomioon komission tarkistetun rahoitussuunnitelman vuosiksi 2007–2013, jonka komissio toimitti 30. tammikuuta 2009 talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 46 kohdan mukaisesti[1],

–   ottaa huomioon komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osoittaman tiedonannon toimintastrategiastaan vuodeksi 2010 (KOM(2009) 0073) ja erityisesti sen osan II,

–   ottaa huomioon edellä mainitun 17. toukokuuta tehdyn toimielinten välisen sopimuksen,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 177 artiklan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 1 kohdan,

–   ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A6-0000/2009),

A. ottaa huomioon, että lukuisien monivuotisten ohjelmien puolivälin tarkastelu ajoittuu vuoteen 2010,

B.  ottaa huomioon, että sekä Euroopan parlamentti että Euroopan komissio ovat järjestäytyneet uudelleen vuoden 2009 loppuun mennessä,

Yleiskatsaus talousarvioon

1.   panee merkille, että vuosia 2007–2013 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä asetetaan vuodelle 2010 haasteelliset budjettivarat, eli 139 489 000 000 euroa maksusitoumusmäärärahoina, mikä edustaa 1,02 prosenttia EU:n BKTL:stä, ja 133 505 000 000 maksumäärärahoina, mikä muodostaa 0,97 prosenttia EU:n BKTL:stä (käypinä hintoina), ja muistuttaa, että monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan seuraavan kerran huhtikuussa 2009, juuri ennen vuoden 2010 ATE:tä;

2.   ottaa huomioon, että monivuotisessa rahoituskehyksessä kutakin nimikettä varten esitetyt summat edustavat menojen enimmäismäärää ja muodostavat vuotuisten talousarvioiden kehyksen; odottaa lopullisen talousarvion asettuvan lähemmäs näitä ylärajoja, mikä saattaa auttaa rahoittamaan lukuisia Euroopan unionin erittäin tärkeitä tavoitteita nykyisiä toimintalinjoja ja ohjelmia vaarantamatta; toteaa, että joillekin yhteisön ohjelmille myönnetty rahoitus on edelleen alimitoitettua; toteaa, että unioni tarvitsee kunnianhimoisempia rahoitusta ja talousarviota koskevia päätöksiä, joiden avulla se voi saavuttaa aiemman asemansa talouskasvun ja työllisyyden sekä ulkopolitiikan aloilla, joilla voimavarat ovat vähäiset;

3.   korostaa, että parlamentti tulee käyttämään kaikkia 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten sopimuksessa suotuja keinoja, joihin kuuluu 5 prosentin lainsäädännöllinen joustavuus (toimielinten sopimuksen 37 kohta) monivuotisen rahoituskehyksen kaudella 2007–2013, poliittisten painopisteidensä toteuttamiseksi;

4.   panee myös merkille, että vuotuisten talousarvioiden heikko toteuttamisaste johtaa siihen, että toteutuneet talousarviot ovat vielä alemmalla tasolla, mikä johtuu ensisijaisesti sekä komission että jäsenvaltioiden laatimasta monimutkaisten sääntöjen ja vaatimusten järjestelmästä ja jäsenvaltioiden heikosta toteuttamiskyvystä, mikä johtaa huomattaviin maksamatta oleviin määriin (RAL); kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäksi helpottamaan toteuttamista vähentämällä itse aiheutettua byrokraattista taakkaa ja yksinkertaistamalla mahdollisuuksien mukaan erityisesti rakennerahastojen hallinnointijärjestelmää;

5.   pitää erityisen tärkeänä toimielinten välistä hyvää yhteistyötä, jossa komissio antaa budjettivallan käyttäjälle kaiken tarvittavan taustatiedon;

6.   pitää välttämättömänä, että unionin talousarvio esitetään selvässä ja kattavassa muodossa; aikoo seurata tiiviisti rahoitusohjelman laatimista, jotta voidaan tehdä asianmukaiset talousarviota koskevat päätökset; panee tyytyväisenä merkille komission parannetun ehdotuksen rahoitusohjelman laatimiseksi; toivoo kuitenkin, että kuva komission rahoitusohjelmaan tekemistä muutoksista olisi tarkempi ja selvempi; kehottaa edelleen täsmentämään operatiivisten ja hallinnollisten menojen kohdentamista; panee merkille, että huomattava määrä käytännössä hallinnollisia menoja rahoitetaan jo nyt operatiivisista määrärahoista;

7.   pyytää, että kun komissio valmistelee vuoden 2010 alustavaa talousarvioesitystä (ATE), se tuottaisi kultakin toimintalohkolta selkeän, johdonmukaisen ja perinpohjaisen toimintoselvityksen, jotta asiasta vastaavat Euroopan parlamentin valiokunnat voivat tarkastella EU:n eri ohjelmien ja eri alojen politiikan täytäntöönpanoa perusteellisesti; odottaa tässä yhteydessä, että aiemmin tehdyt talousarviota koskevat tärkeimmät päätökset, kuten Galileo, Euroopan teknologiainstituutti ja elintarvikeapu, kehittyvät ja pannaan täytäntöön asianmukaisesti;

8.   korostaa järkevän budjetoinnin periaatteen suurta merkitystä; kehottaa komissiota valmistelemaan ATE:n, jossa puututaan nykyisiin haasteisiin ja esitetään kestävä talousarvio noudatettavia politiikkoja varten; on erityisen huolissaan monivuotisen rahoituskehyksen nimikkeiden 1 a ja 4 budjettitarpeista vuonna 2010; haluaa korostaa, että joustavuusväline on tarkoitettu odottamattomien poliittisten haasteiden rahoittamiseen ja että se on vain yksi lisärahoituksen mahdollistavista välineistä;

9.   panee tyytyväisenä merkille erillisvirastoja käsittelevän toimielinten välisen työryhmän perustamisen; muistuttaa komissiota tarpeesta ottaa huomioon käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, kun vahvistetaan vuoden 2010 ATE:tä nykyisten erillisvirastojen osalta; vaatii, että virastojen, jotka ovat suurelta osin riippuvaisia maksuista saaduista tuloista, pitäisi voida hyödyntää täysimääräisesti tätä välinettä saadakseen talousarvioonsa tarvittavaa joustoa;

10. tukee erilaisia nimikkeeseen 4 kuuluvia tukivälineitä; muistuttaa, että parlamentin jatkuvana huolenaiheena on, että monivuotisen rahoituskehyksen nimikkeen 4 rahoitus on täysin riittämätöntä; toteaa, että jos unioni aikoo pitää lupauksensa ja saavuttaa tavoitteensa maailmanlaajuisena toimijana, sen on varmistettava, että kehitysmaiden tarpeet todella näkyvät rahoitusmekanismien strategisissa valinnoissa kehitysyhteistyön alalla;

11. muistuttaa 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 23 kohdassa vahvistetusta menettelystä; muistuttaa kuitenkin, että käytettävissä olevia marginaaleja on jo muutettu useita kertoja, minkä vuoksi on vaikeaa rahoittaa uusia toimia ilman uusia varoja; kannattaa sellaisten pitkän aikavälin ratkaisujen etsimistä, joiden avulla EU:n talousarvio olisi riittävä kattamaan kaikki tarpeet sen sijaan, että määrärahoja siirretään nimikkeiden välillä; korostaa, että monivuotisen rahoituskehyksen kussakin nimikkeessä (etenkin nimikkeessä 2) käytettävissä olevia marginaaleja ei voi pitää itsestään selvinä talouden muuttuvien olosuhteiden vuoksi; pitää sopivampana puuttua suoraan riittämättömään menoluokkaan, jotta vältetään haittaamasta muita menojen alueita; katsoo, että joustavuuden puuttuessa nimikkeiden sisällä ja niiden välillä monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen heijastaa useimpia talousarvioon liittyviä periaatteita; pahoittelee, että nykytilanteessa neuvosto ei ole suhtautunut rakentavasti olemassa olevien joustomekanismien käyttöön; katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen puolivälin tarkastelussa olisi käsiteltävä myös tiettyjen menoluokkien kroonisesti alimitoitettua rahoitusta;

12. ilmoittaa olevansa valmis ottamaan huomioon puolivälin tarkastelun, jolla katetaan kaikki EU:n menojen ja resurssien osa-alueet, mukaan lukien Yhdistyneelle kuningaskunnalle myönnettävä alennus, vuoden 2009 loppuun mennessä laadittavan komission kertomuksen toimielinten sopimuksen toiminnasta, jota edellytetään 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten sopimuksessa, ja käynnissä olevien monivuotisten ohjelmien väliarvioinnin tulokset;

Haasteisiin vastaaminen

13. muistuttaa, että EU:n talousarvion vuodeksi 2010 on vastattava valtaviin haasteisiin; korostaa, että keskeisenä tavoitteena on asettaa Euroopan kansalaiset etusijalle ja tarjota heille lisää varmuutta, mikä edellyttää, että erityistä huomiota kiinnitetään esimerkiksi seuraaviin seikkoihin: viimeaikainen rahoitus- ja talouskriisi ja sen vaikutukset kasvuun ja kilpailukykyyn, työpaikkoihin ja yhteenkuuluvuuteen sekä rakennerahastojen parempi ja yksinkertaisempi täytäntöönpano; energiansaannin ja kuljetusten turvallisuuden parantaminen; sisäinen turvallisuus ja erityisesti maahanmuutto, terrorismin torjunta, demografiset haasteet sekä ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, unionin kansalaisten sekä unionin roolin vahvistaminen maailmassa;

14. kehottaa komissiota ottamaan edellä mainitut seikat huomioon ATE:sta päättäessään; odottaa komission esittävän vankkoja ja hyödyllisiä ehdotuksia, jotka mahdollistavat sisällökkään talousarviokeskustelun budjettivallan käyttäjän kanssa;

15. pitää myönteisenä komission aietta edistää taloudellista ja sosiaalista elpymistä, parantaa energiatehokkuutta, vastustaa ilmastonmuutosta ja jatkaa avunantoa erityisesti Kosovossa, Lähi-idässä, Afganistanissa ja Georgiassa, kuten todettiin vuotuisessa toimintastrategiassa vuodelle; odottaa, että kun komissio on tunnistanut joitakin keskeisiä prioriteetteja, se ottaa ne huomioon myös alustavassa talousarvioesityksessä ja myöntää riittävät varat;

Reagointi maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin

16. korostaa, että jäsenvaltiot ovat vastanneet maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin omilla tukitoimillaan; uskoo vakaasti, että unionin on reagoitava nopeasti toimilla, joilla on suora vaikutus talouteen, ja sen on tuettava jäsenvaltioita liitännäistoimilla ja erityisesti toimilla, jotka edistävät talouskasvua, koska tämä kannustaisi yksityissektorin investointeihin ja auttaisi näin selviämään työpaikkojen katoamisen vaarasta, edistäisi työpaikkojen lumista ja tukisi pk-yrityksiä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä;

17. korostaa, että tämänhetkinen talouskriisi voisi olla mahdollisuus lisätä investointeja vihreään tekniikkaan, mikä voi edellyttää muutoksia nykyisiin rahoitusohjelmiin;

18. pitää tervetulleena komission aikomusta reagoida talouskriisiin ja toistaa halukkuutensa neuvotteluihin neuvoston kanssa asianmukaisen talousarvioratkaisun löytämiseksi niin pian kuin mahdollista; katsoo, että maantieteellisesti tasapainoinen ehdotus helpottaisi hankkeiden rahoitusta koskevaa päätöstä; kehottaa neuvostoa huolehtimaan velvollisuudestaan toteuttaa käytännössä elvytyssuunnitelman eurooppalainen ulottuvuus;

19. on huolestunut, että erityisesti pk-yritykset kärsivät talouskriisistä ja jäävät ilman kiireellisesti tarvitsemaansa rahoitusta; korostaa siksi, että on tärkeää vahvistaa pk-yrityksiä tukevia EU:n varoja etenkin sellaisten pk-yritysten osalta, jotka tekevät työtä tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin alalla; toteaa tässä yhteydessä, että kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma voi antaa tehokasta tukea niiden innovointitoimille;

20. on huolissaan siitä, että nimikkeen 1a tämänhetkinen marginaali, joka on arviolta 111 599 000 euroa, ei anna mahdollisuutta puuttua asianmukaisesti talouskriisin vaikutuksiin;

21. ottaa huomioon tieto- ja viestintätekniikan tarjoamat valtavat mahdollisuudet kasvun ja innovoinnin edistämiseen ja siten Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseen sekä tämänhetkisestä talouskriisistä selviämiseen; muistuttaa, että eurooppalainen tutkimusalue on enemmän kuin koskaan eurooppalaisen tietoyhteiskunnan kulmakivi, ja muistuttaa myös, että on voitettava tutkimustoiminnan, ohjelmien ja toimintalinjojen pirstoutuminen eri puolille Eurooppaa; pitää tässä yhteydessä tärkeänä sitä, että myönnetään riittävät varat näiden hankkeiden asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi;

Energiansaannin ja energiakuljetusten turvaaminen

22. tunnustaa, että tuoreen energiakriisin tuloksena tarvitaan kipeästi hankkeita, joilla unionille luodaan energiavarmuutta monipuolistamalla resursseja ja kytkemällä energiamarkkinat yhteen; korostaa, että unionin energiatoimitusten varmuus ja energiasolidaarisuuden periaate ovat EU:n asialistan kärjessä ja ne on myös otettava asianmukaisesti huomioon EU:n talousarviossa; pitää lisäystä energiainvestointeihin myös välineenä torjua talouskriisiä, ja kannattaa ajatusta lisätä EU:n budjettimäärärahoja tärkeimpiin energiainfrastruktuurihankkeisiin;

23. korostaa, että tuore kaasukriisi ja öljyn hinnan heilahtelu ovat jälleen osoittaneet Euroopan energiansaantijärjestelmän haavoittuvuuden; korostaa, että vaihtoehtoisten (uusiutuvien) energialähteiden, vaihtoehtoisten energian kuljetusreittien, energian varastointikapasiteetin ja jäsenvaltioiden välisten energiankuljetusyhteyksien puutteet ovat vahingollisia Euroopan energiariippumattomuudelle ja Euroopan kansojen hyvinvoinnille; katsoo, että unionin tulisi siksi olla paremmin valmistautunut energiapulan kausiin;

24. toivoo voivansa tutkia mahdollisuuksia lisätä EU:n rahoitusta näillä aloilla; odottaa komission ehdottavan vahvoja toimia kaasun toimitusreittien monipuolistamisen ja etenkin Nabucco-hankkeen toteuttamisen tukemiseksi; korostaa tässä yhteydessä Euroopan investointipankin roolia sen tuodessa vipuvaikutuksia ja auttaessa kannustamaan yksityisen sektorin osallistumista, mutta muistuttaa demokraattiseen vastuunalaisuuteen liittyvistä seikoista;

25. myöntää, että liikenne ja erityisesti Euroopan laajuiset liikenneverkot ovat aina olleet parlamentille ensisijainen painopiste; korostaa tarvittavan rautatie-, meri- ja tieliikenneinfrastruktuurin kehittämisen merkitystä, ja haluaa nopeuttaa hankkeiden täytäntöönpanoa vuonna 2010; panee merkille, että unioni pitää tärkeänä ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämistä, ja katsoo, että etusijalle olisi asetettava ehdotukset, joilla voidaan hyödyntää mahdollisuuksia energiansäästöön;

Ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjuminen

26. muistuttaa, että ilmastonmuutoksen torjuminen liittyy myös energiavarmuuden turvaamiseen ja että energiatehokkuuden ja energian säästämisen edistäminen sekä uusiutuvan energian osuuden lisääminen ovat myös välineitä, joilla voidaan parantaa energiavarmuutta;

27. korostaa, että ilmastonmuutoksella on laajalti tunnustettu vaikutus Euroopan ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan; toistaa tässä yhteydessä olevansa vakuuttunut siitä, että EU:n talousarvio ei vieläkään sisällä tyydyttävässä määrin ilmastonmuutosta lievittäviä toimenpiteitä, koska tarvitaan huomattavasti lisää EU-varoja energiatehokkuuteen ja uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin teknologioihin, ja nämä toimenpiteet olisi otettava käyttöön, jotta edistetään unionin vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamista; korostaa aikovansa tukea kaikkia ponnisteluja, joilla pyritään lisäämään ja keskittämään riittävästi varoja ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseen; muistuttaa komissiota, että budjettivallan käyttäjä hyväksyi vuoden 2009 talousarviossa lisärahoituksen ilmastonmuutoksen torjunnan vauhdittamiseksi; kehottaa komissiota toteuttamaan tämän lisäyksen; muistuttaa 23. lokakuuta 2008 esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009 antamastaan päätöslauselmasta[2], jossa komissiota kehotetaan esittämään 15. maaliskuuta 2009 mennessä kunnianhimoinen suunnitelma ilmastonmuutosmäärärahojen lisäämiseksi riittävästi, jotta voidaan perustaa erityinen "ilmastonmuutosrahasto" tai luoda asiaa koskeva budjettikohta, joka parantaisi kykyä käsitellä näitä asioita talousarvion puitteissa;

28. kehottaa komissiota korottamaan vuodesta 2009 alkaen uuden uusiutuvan energian (erityisesti vähähiilisen) rahoitustuen asianmukaiselle tasolle;

29. muistuttaa, että vastuu tulevia sukupolvia kohtaan edellyttää kustannustehokkaita toimia ympäristönsuojelun jatkamiseksi; toistaa, että EU:n toimet on sijoitettava globaaliin asiayhteyteen, ja pahoittelee siksi, että Euroopan toimet eivät ole johtaneet muiden toimijoiden toimiin, mikä on vakavasti vaikuttanut unionin kilpailukykyyn; toteaa, että Euroopan globalisaatiorahasto ei pysty estämään yritysten siirtymisen, supistuvan tuotannon ja työpaikkojen menetysten seurauksia;

30. muistuttaa 20. marraskuuta 2008 eurooppalaisesta avaruuspolitiikasta antamastaan päätöslauselmasta[3] ja toistaa kantansa, jonka mukaan neuvoston ja komission olisi annettava erityisiä tähän politiikanalaan liittyviä suosituksia ja ehdotuksia ja myönnettävä niihin liittyvä asianmukainen rahoitus;

Sisäisen turvallisuuden vahvistaminen

31. muistuttaa, että rajojen suojelun, väestönsuojelun ja terrorismin torjunnan edistämisen kaltaisten kysymysten rahoitus on säilytettävä ja sitä olisi vahvistettava vuonna 2010, koska tällaisella politiikalla lievitetään suoraan Euroopan kansalaisten pelkoja; toteaa, että elintarviketurvallisuuden edistäminen on samoin edelleen ensisijaisena tavoitteena; pahoittelee, että tammikuun 2009 rahoitussuunnittelun mukaan näiden kysymysten rahoitusta lisätään nimikkeessä 3 a vain jonkin verran ja että kansalaisuuden rahoitus nimikkeessä 3 b pysyy vuoden 2010 vuotuisen toimintastrategian mukaan lähes muuttumattomana vuoden 2009 talousarvioon verrattuna, vaikka näillä nimikkeillä käsitellään merkittäviä Euroopan kansalaisten huolenaiheita;

32. katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä rajojen suojeluun laittoman maahanmuuton muodostaman ongelman yhteydessä ja että unionin olisi tuettava jäsenvaltioiden ponnisteluja;

Varainkäytön laadun parantaminen

33. vaatii, että talousarvion toteuttamisen ja varainkäytön laadun parantamisen olisi oltava ohjaavana periaatteena, jotta EU:n talousarviolla saavutetaan parhaat tulokset; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ohjaamaan ponnistuksensa tähän suuntaan ja valvomaan tiiviisti politiikkojen ja erityisesti rakennepolitiikkoja koskevan nimikkeen 1 B toteutusta;

34. kehottaa komissiota antamaan budjettivallan käyttäjälle tietoa ja pohtimaan sopivia toimia, joilla voitaisiin tehostaa toteuttamista; toivoo voivansa jatkaa pohdiskelua rakenne- ja koheesiorahaston täytäntöönpanon nopeuttamisesta 21. marraskuuta 2008 annetun yhteisen lausuman linjaa noudattaen; toivoo voivansa ulottaa täytäntöönpanon nopeuttamisen myös muille politiikan aloille;

35. odottaa komission esittelevän varainhoitoasetuksen seuraavaa säännönmukaista tarkistamista koskevan ehdotuksen, johon sisältyy todellisia yksinkertaistavia ehdotuksia; odottaa komission painostavan neuvostoa kehittämään ja parantamaan OLAFin työskentelyolosuhteita petosten torjunnassa, kun otetaan huomioon asetusta (EY) N:o 1073/1999 koskevat parlamentin ehdotukset;

36. pyytää komissiota tukemaan Bulgariaa ja Romaniaa asiasta vastaavien yksiköidensä ja myös OLAFin kautta näiden maiden seuranta- ja yhteistyömekanismia koskevissa ponnisteluissa ja EU:n varojen hallinnassa; kehottaa komissiota seuraamaan tarkoin Kosovon ja Balkanin valtioiden kehitystä EU:n varojen käyttöönoton ja asianmukaisen hallinnan osalta sekä vahvistamaan tutkintaryhmälle seuraajan petosten ja väärinkäytösten torjuntaa varten;

37. toivoo, että hallintomenot saatetaan tehokkaammalle tasolle operatiivisiin menoihin verrattuna; uskoo, että EU:n hallinnon tehokkuus on olennaista, jotta EU:n talousarviota voidaan käyttää mahdollisimman hyvin; on aikaisempina vuosina supistanut hallintomenoja operatiivisiin menoihin verrattuna ja kehottaa komissiota jatkamaan tähän suuntaan;

38. panee huolestuneena merkille, että yhä suurempi osa Euroopan unionin palveluksessa työskentelevästä henkilöstöstä ei näy toimielinten henkilöstötaulukoissa sellaisina kuin budjettivallan käyttäjä ne hyväksyy, eikä tätä henkilöstöä rahoiteta monivuotisen rahoituskehyksen nimikkeestä 5; aikoo jatkaa komission henkilöstöä ja jäsenvaltioiden tasapainoista edustusta koskevaa kartoitusta; aikoo myös tiiviisti seurata komission rakennuksia koskevaa politiikkaa Brysselissä;

EP:n oikeuksien turvaaminen

39. korostaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet antavat parlamentille mahdollisuuden tehdä tietä uusille poliitikoille ja toiminnoille, jotka rikastavat unionin toimintaa; korostaa, että vaikka rajalliset marginaalit vaarantavat tämän välineen täysimittaisen käytön 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa määrätyllä tavalla, se aikoo käyttää pilottihankkeisiin ja valmistelutoimiin varatut määrät kokonaisuudessaan 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen liitteen II osassa D tarkoitetulla tavalla, jos ehdotukset sitä edellyttävät;

40. muistuttaa, että parlamentin viime vuosina käynnistämien eri Erasmus-pilottihankkeiden (Erasmus oppisopimusoppilaille, Erasmus nuorille yrittäjille, Erasmus keskiasteen kouluissa, julkishallinnon Erasmus-ohjelma) samoin kuin perinteisen Erasmus-ohjelman kiistattomasti myönteiset tulokset sekä osallistumisen että täytäntöönpanon osalta vahvistavat, että unionin on investoitava lisää tähän alaan; katsoo, että on lisättävä tuntuvasti Erasmus-budjettikohtiin osoitettuja kokonaismäärärahoja, jotta lisätään huomattavasti (jopa 1 000 000 henkilöön vuodessa) eurooppalaisiin Erasmus-toimintoihin osallistuvien nuorten määrää; on vakuuttunut, että tämä toimenpide on tarpeen, jotta ratkaistaan asianmukaisesti ongelmia, joita EU joutuu kohtaamaan integrointiprosessissaan, ja autetaan sitä ratkaisemaan tämänhetkinen talouskriisi;

41. kiinnittää huomiota siihen, että on myönnettävä riittävästi rahoitusta tiedotuspolitiikkaan, jotta se saatetaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission lokakuussa 2008 hyväksymän yhteisen julkilausuman "Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä" tavoitteiden mukaiseksi;

42. korostaa pyrkineensä hyväksymään vuoden 2010 talousarviota koskevat suuntaviivansa hyvissä ajoin; odottaa siksi komission ottavan ne huomioon ATE:n valmistelun yhteydessä;

o

o        o

43. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

• [1]  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
• [2]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0515.
• [3]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0564.

PERUSTELUT

Esittelijä on sitoutunut ajatukseen arvo- ja tulosperusteisesta budjetoinnista, joka on Euroopan parlamentin toimien kantava voima.

Euroopan unionin toisen 50-vuotiskauden alkaessa sen kansalaiset kokevat levottomuutta ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Tämänhetkiset talouskriisiin, energiansaantiin, ilmastonmuutokseen, laittomaan maahanmuuttoon, rikollisuuteen ja terrorismiin liittyvät ongelmat osoittavat, että Euroopan unionin on tarjottava selkeää ja päättäväistä apua: haluaisimme tarjota Euroopan kansalaisille vakaammat ja turvallisemmat olot.

Monivuotisen rahoituskehyksen eri menokattojen puitteissa saatavilla olevia marginaaleja supistetaan vuosittain, ja mahdollisuudet rahoittaa uusia painopisteitä ja reagoida kansalaisten odotuksiin ovat rajoitetut. Euroopan unionin lukuisiin elintärkeisiin tavoitteisiin verrattuna yhteisön ohjelmien rahoitus on edelleen alimitoitettua. Lopulliset hyväksytyt talousarviot ovat huomattavasti alhaisemmat kuin monivuotisessa rahoituskehyksessä esitetyt summat. Vuotuisten talousarvioiden täytäntöönpano on vielä alhaisemmalla tasolla, ja tämän tuloksena maksamatta olevat määrät (RAL) ovat valtavat.

Tämä ongelma voitaisiin ratkaista siten, että poistetaan komission kehittämä monimutkaisten sääntöjen ja vaatimusten järjestelmä ja kehitetään jäsenvaltioiden täytäntöönpanokapasiteettia vähentämällä itse aiheutettua byrokraattista taakkaa. Euroopan parlamentti aikoo tiiviisti seurata toimia, joilla komissio ja jäsenvaltiot pyrkivät tehostamaan täytäntöönpanoa.

Esittelijä korostaa myös tarvetta varmistaa Euroopan parlamentin uskottavuus: sen on toisin sanoen oltava kantava voima, joka edistää merkityksellisiä hankkeita, joilla on selkeä yhteys talousarvion kohtiin.

Euroopan unionin yhteisessä varainkäytössä on keskityttävä mahdollisimman suuressa laajuudessa niille aloille, joilla varat lisäävät varmuutta ja turvallisuutta ja joilla niitä voidaan käyttää tehokkaammin. On myös keskityttävä niille aloille, jotka todella tarvitsevat lisää taloudellisia resursseja.

Vuonna 2010 talousarviomenettelyltä edellytetään korkeaa avoimuustasoa toimielinten välisen hyvän yhteistyön hengessä. Vuotuisen poliittisen strategian, alustavan talousarvioesityksen, lopullisesti hyväksytyn talousarvion ja toteutuksen on oltava johdonmukaisessa suhteessa toisiinsa. Euroopan parlamentti odottaa, että komissio ottaa parlamentin painopisteet ja oikeudet huomioon ATE:ssa.

Esittelijä on sitoutunut käyttämään pilottihankkeisiin ja valmistelutoimiin varatut summat kokonaisuudessaan mutta on pettynyt siihen, että eri nimikkeiden pienet marginaalit voivat vaarantaa näiden välineiden täysimittaisen käytön. Jokaisella EP:n jäsenellä on oikeus esittää pilottihankkeita ja valmistelutoimia. Tämä oikeus turvataan vuoden 2010 talousarviossa edellisten vuosien tapaan.

Eurooppa tarvitsee talousarvion, joka heijastelee tulevia haasteita eikä menneitä poliittisia kiistoja. Tarvitaan radikaali muutos, jos sen on määrä heijastella Euroopan kansalaisten tulevia painopisteitä.[1]   Esittelijä aikoo osaltaan pyrkiä tähän suuntaan tietoisena vuotuisen talousarviomenettelyn rajoituksista.

• [1]  Työasiakirjat – budjettivaliokunnan seminaari "Onko EU:lla riittävät resurssit energiapolitiikkaa ja ilmastonmuutosta koskevien tavoitteidensa saavuttamiseksi" – seuranta – 21. tammikuuta 2009.

kehitysyhteistyövaliokunnan lausunto (19.2.2009)

budjettivaliokunnalle

vuoden 2010 talousarviomenettelyn suuntaviivoista
(2009/2005(BUD))Pääluokka III – Komissio

Valmistelija: Gay Mitchell

EHDOTUKSET

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  on erittäin huolestunut talouden maailmanlaajuisesta laskusuhdanteesta ja sen moninkertaisista vaikutuksista kehitysmaihin; huomauttaa, että rahoituskriisi osui ajankohtaan, jolloin kehitysmaat ovat erittäin haavoittuvassa tilanteessa, mikä johtuu ruokakriisistä ja ekologisista haasteista, joiden yhdistelmä aiheuttaa uusia akuutteja tarpeita; korostaa, että yksityisten investointien määrä ja maahanmuuttajien rahalähetykset vähenevät, joten Euroopan unionin on tärkeää lisätä apuaan ja löytää muita innovatiivisia ratkaisuja kehitysyhteistyön rahoittamiseen, jotta näiden ilmiöiden vaikutuksia voidaan lieventää;

2.  korostaa, että kehitysmaihin kohdistuva kolminkertainen kriisi – rahoitus-, ruoka- ja ympäristökriisi – uhkaa murentaa huomattavasti edistystä, jota on tähän mennessä saatu aikaan vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä erityisesti siksi, että kehitysmaiden sosiaalialaan käyttämät varat todennäköisesti vähenevät rajusti; toteaa, että jos EU aikoo pitää lupauksensa ja saavuttaa tavoitteensa maailmanlaajuisena toimijana, sen on varmistettava, että kehitysmaiden tarpeet todella näkyvät rahoitusmekanismien strategisissa valinnoissa kehitysyhteistyön alalla; kehottaa erityisesti lisäämään kehityksen tukemista, yksinkertaistamaan menettelyjä ja käyttämään ennustettavia, kestäviä, uusia, asianmukaisia ja innovatiivisia kehitysyhteistyön rahoituslähteitä;

3.  vaatii EU:n jäsenvaltioita nostamaan julkisen kehitysapunsa antamiensa sitoumusten mukaiselle tasolle; toteaa, että EU:n talousarviolla voi olla merkittävä vaikutus pyrittäessä saavuttamaan yhteinen tavoite nostaa julkisen kehitysavun osuudeksi 0,56 prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosenttia vuoteen 2015 mennessä;

4.  huomauttaa, että EU:n talousarvion otsakkeen 4 rahoitustilanteeseen kohdistuu liian suuri rasitus, mikä johtuu useista uusista tarpeista, joita ei ole voitu ennakoida laadittaessa rahoitusnäkymiä vuosiksi 2007–2013; kehottaa tarkistamaan monivuotista rahoituskehystä tämän kestämättömän tilanteen korjaamiseksi.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	17.2.2009
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	19 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Thijs Berman, Thierry Cornillet, Corina Creţu, Alexandra Dobolyi, Fernando Fernández Martín, Alain Hutchinson, Romana Jordan Cizelj, Filip Kaczmarek, Glenys Kinnock, Maria Martens, Gay Mitchell, José Javier Pomés Ruiz, José Ribeiro e Castro, Toomas Savi, Frithjof Schmidt, Jürgen Schröder
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Miguel Angel Martínez Martínez, Manolis Mavrommatis, Gabriele Zimmer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Emilio Menéndez del Valle

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Mietinnön laatimisesta päätetty (pvä)	0.0.0000
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	41 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Laima Liucija Andrikienė, Richard James Ashworth, Glenn Bedingfield, Reimer Böge, Costas Botopoulos, Daniel Dăianu, Vasilica Viorica Dăncilă, Valdis Dombrovskis, James Elles, Szabolcs Fazakas, Vicente Miguel Garcés Ramón, Salvador Garriga Polledo, Catherine Guy-Quint, Jutta Haug, Anne E. Jensen, Wiesław Stefan Kuc, Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk, Janusz Lewandowski, Vladimír Maňka, Mario Mauro, Alexandru Nazare, Gérard Onesta, Esko Seppänen, Nina Škottová, Theodor Dumitru Stolojan, László Surján, Kyösti Virrankoski, Ralf Walter
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Juan Fraile Cantón, Zdzisław Kazimierz Chmielewski, Vytautas Landsbergis, Manolis Mavrommatis, Juan Andrés Naranjo Escobar, Béatrice Patrie, Paul Rübig, Jacek Saryusz-Wolski, György Schöpflin, Margarita Starkevičiūtė, Peter Šťastný, István Szent-Iványi, Janusz Wojciechowski, Zbigniew Zaleski