MIETINTÖ Maahanmuuttajien lasten kouluttaminen
9.3.2009 - (2008/2328(INI))
Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
Esittelijä: Hannu Takkula
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
Maahanmuuttajien lasten kouluttamisesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 149 ja 150 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14 artiklan,
– ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2008 julkistetun komission vihreän kirjan "Maahanmuutto ja liikkuvuus: EU:n koulujärjestelmien haasteet ja mahdollisuudet (KOM(2008)0423),
– ottaa huomioon 25. heinäkuuta 1977 siirtotyöläisten lasten koulutuksesta annetun neuvoston asetuksen 77/486/ETY[1],
– ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2000 rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY[2],
– ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,
– ottaa huomioon 13. ja 14. maaliskuuta 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,
– ottaa huomioon 13. lokakuuta 2005 antamansa päätöslauselman maahanmuuttajien sopeutumisesta Eurooppaan monikielisten koulujen ja opetuksen avulla[3],
– ottaa huomioon 27. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta[4],
– ottaa huomioon 16. tammikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Aikuiskoulutus: Oppia ikä kaikki[5],
– ottaa huomioon 23. syyskuuta 2008 opettajankoulutuksen laadun parantamisesta antamansa päätöslauselman[6],
– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 15. joulukuuta 2008 antaman lausunnon komission vihreästä kirjasta "Maahanmuutto ja liikkuvuus – EU:n koulutusjärjestelmien haasteet ja mahdollisuudet",
– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,
– ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A6-0125/2009),
A. ottaa huomioon, että maaliskuun 13. ja 14. päivänä 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti jäsenvaltioita parantamaan maahanmuuttajataustaisten oppijoiden koulutustasoa,
B. katsoo, että Euroopan kulttuurienvälinen teemavuosi 2008 oli oikea ajankohta käynnistää keskustelu EU:n koulutusjärjestelmien haasteista ja mahdollisuuksista,
C. ottaa huomioon, että muuttoliike unionissa ja maahanmuutto unioniin ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä, mikä on useilla alueilla muuttanut koulujen koostumusta,
D. ottaa huomioon, että kulttuuriset erot estävät usein oppilaiden välistä sekä oppilaiden ja opettajien välistä ymmärrystä ja vuoropuhelua,
E. ottaa huomioon, että on olemassa selvää näyttöä siitä, että maahanmuuttajalasten koulutustaso on muiden kuin maahanmuuttajalasten tasoa huomattavasti alhaisempi; ottaa huomioon, että suuri määrä maahanmuuttajataustaisia lapsia elää sosioekonomisesti puutteellisissa olosuhteissa,
F. ottaa huomioon, että se että maahanmuuttajalasten kyvyt jäävät usein huomaamatta ja käyttämättä, aiheuttaa sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista haittaa koko yhteiskunnalle,
G. ottaa huomioon, että kouluopetus tiettyyn ikään saakka on lasten perusoikeus ja velvollisuus heidän taustastaan huolimatta, kuten perusoikeuskirjan 14 artiklassa todetaan, ja että kansallisia koululakeja on noudatettava,
H. ottaa huomioon, että yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sisältä ja järjestäminen kuuluvat kansallisiin toimivaltuuksiin, ja katsoo, että strategiat on tarpeen määritellä ja panna täytäntöön kansallisella tai alueellisella tasolla,
I. katsoo, että maahanmuutto voi rikastaa kouluja kulttuurisesti ja kasvatuksellisesti, mutta se voi myös sopivien liitännäistoimenpiteiden puuttuessa johtaa vakaviin eroavuuksiin,
J. katsoo, että jäsenvaltioiden on uudistettava kansallisia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiään; katsoo, että niiden on yhdessä työskennellen kehitettävä tarvittavia politiikan välineitä maahanmuuton seurauksien hallitsemiseksi,
K. ottaa huomioon, että lisääntyvästä maahanmuutosta johtuva koululaisten monimuotoisuuden lisääntyminen on haaste opettajien ammattikunnalle, joka ei saa koulutusta siihen, millä tavoin toimia tässä koululuokkien uudenlaisessa monimuotoisuudessa,
1. suhtautuu myönteisesti vihreään kirjaan "Maahanmuutto ja liikkuvuus: EU:n koulutusjärjestelmien haasteet ja mahdollisuudet";
2. katsoo, että komissio on oikeassa, kun se ei käsittele pelkästään EU:n sisäisen muuttoliikkeen vaan myös unioniin suuntautuvan muuttoliikkeen vaikutuksia jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmiin;
3. korostaa, että unionin työntekijät saattavat olla haluttomampia työskentelemään ulkomailla, jos on olemassa riski, että heidän lapsensa kärsivät koulutuksen vuoksi, ja että maahanmuuttajalapsille annettava tyydyttävä koulutus liittyy työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen;
4. on sitä mieltä, että tarvitaan entistä suurempia EU:n tason ponnisteluja, koska kaikki jäsenvaltiot kohtaavat vastaavia haasteita tässä suhteessa; muistuttaa, että maahanmuuttajalasten osuus koulussa nousee todennäköisesti tulevaisuudessa;
5. palauttaa mieliin, että laillisten maahanmuuttajien integroimiseen tarkoitettujen tukikeskusten perustaminen on hyvin tärkeätä, koska niiden avulla maahanmuuttajat voivat selvitä tehokkaasti kaikista sopeutumiseen liittyvistä esteistä (toisin sanoen työhön liittyvät kysymykset, koulutus, terveydenhoito jne.) ammattilaisen tuella;
6. kannustaa sellaisen kumppanuusmallin kehittämiseen jäsenvaltioiden koulujen ja yhteisöjen välillä, joka mahdollistaa niiden lasten, joiden vanhemmat työskentelevät ulkomailla, hyötyvän yhteisön avustus-, tuki- ja neuvontaohjelmista;
7. korostaa, että maahanmuuttajalapsilla ja aikuisilla maahanmuuttajilla on oltava mahdollisuus opetella isäntämaan kieliä, mikäli heidän halutaan sopeutuvan siihen täydellisesti, ja heillä on oltava myös valmius hyödyntää tätä mahdollisuutta;
8. kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia varmistamaan koulutuksen laillisten maahanmuuttajien lapsille, mukaan luettuna vastaanottavan maan virallisten kielten opetus sekä heidän oman äidinkielensä ja kulttuurinsa edistäminen;
9. pitää ensisijaisen tärkeänä, että maahanmuuttajalasten vanhemmat ja erityisesti äidit otetaan mukaan vastaanottavan maan virallisten kielten opetusohjelmiin, jotta varmistetaan, etteivät he jää yhteiskunnan ulkopuolelle ja että he kykenevät tukemaan lastensa sopeutumista kouluun;
10. katsoo, että monikielisyyden säilyttämisen ja edistämisen on oltava osa kaikkien koulujen opetussuunnitelmaa; korostaa, että kieltenoppimista olisi edistettävä jo esikouluiässä maahanmuuttajien osallisuuden edistämiseksi; katsoo kuitenkin, että on erityisesti jäsenvaltioiden tehtävä huolehtia äidinkielen opetuksen sisällyttämisestä opetusohjelmaan ja opetuksen järjestämisestä;
11. pitää suositeltavana, että toiseen jäsenvaltioon töiden vuoksi muuttavia vanhempiaan seuraavat lapset eivät törmää vaikeuksiin ilmoittautuessaan kouluun sille tasolle, jolla he ovat olleet alkuperäjäsenvaltiossaan;
12. korostaa, että perheiden ja paikallisen yhteisön jäsenten suora osallistuminen on tärkeätä, sillä sosiaalinen integraatio on koko yhteiskunnan, ei vain koulujen, vastuulla; korostaa, että maahanmuuttajia sosiaalisesti tukevia tahoja on rohkaistava tekemään yhteistyötä, jotta ne antavat entistä tarkempia yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskevia tietoja, joissa otetaan huomioon vastaanottavan maan työmarkkinoiden vaatimukset;
13. myöntää, että kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä tehtävä maahanmuuttajien tukemisessa ja että se voi yhdessä virallisen koulutusjärjestelmän kanssa olla suureksi avuksi sellaisilla aloilla, kuten vastaanottavan maan kielen opetus;
14. korostaa, että on tarpeellista, että maahanmuuttajat ja romanien kaltaiset yhteiskuntaryhmät sopeutuvat yhteiskuntaan; korostaa, että sopeutumisen on koulutuksen osalta perustuttava tasavertaisten mahdollisuuksien periaatteeseen, jolla varmistetaan tasavertainen laadukkaan koulutuksen saanti; torjuu kaikki ratkaisut – sekä tilapäiset että pysyvät – jotka perustuvat tai johtavat erotteluun ja huonoon koulutukseen;
15. korostaa, että on tärkeätä kehittää lasten, sekä maahanmuuttajalasten että vastaanottavan maan lasten, kulttuurien välisiä viestintätaitoja, ja katsoo, että kyky kertoa omasta kulttuuristaan muille ja ymmärtää muiden kulttuuria ja arvoja muodostaa avaintaidon "tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot" keskeisen osatekijän;
16. ehdottaa, että koulutettu henkilöstö, joka myös ymmärtää maahanmuuttajien äidinkieltä, antaisi laillisille maahanmuuttajille lisää taloudellista ja hallinnollista tukea kielikursseja varten;
17. pitää tärkeänä, että maahanmuuttajalapset oppivat äidinkieltään tai asuinmaansa kieliä ja saavat luku- ja kirjoitustaidon jo esikouluiässä;
18. myöntää, että on tärkeätä sisällyttää koulujen opetusohjelmiin maahanmuuttajien äidinkielellä pidettäviä oppitunteja, jotta he kykenevät säilyttämään kulttuuriperintönsä;
19. korostaa urheilun merkitystä yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa sekä sen merkittävää roolia taustaltaan heikommassa asemassa olevien henkilöiden sopeutumisen ja sosiaalisen osallisuuden kannalta; suosittelee, että jäsenvaltion sosiaalipolitiikassa otetaan täysimääräisesti huomioon urheilun tärkeä tehtävä maahanmuuttajaväestön integroimiseksi;
20. korostaa, että on tarpeen ottaa nuoret maahanmuuttajat mukaan koulun ulkopuoliseen toimintaan, sillä se on erinomainen keino sopeutua kouluun;
21. korostaa, että mitä aikaisemmin ja menestyksekkäämmin maahanmuuttajalapset ja nuoret ihmiset sopeutuvat kouluihin, sitä paremmin he menestyvät koulussa, jatko-opinnoissa ja työmarkkinoilla; uskoo vahvasti, että varhainen esiasteen koulutus parantaa huomattavasti tällaisia näkymiä, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita lisäämään maahanmuuttajien osallistumista esiasteen koulutukseen;
22. suosittelee jäsenvaltioille, että ne välttävät "getto-koulujen" tai maahanmuuttajalapsille tarkoitettujen erityisluokkien perustamista ja että ne edistävät inklusiivista koulutuspolitiikkaa, jonka mukaisesti nämä lapset jaetaan luokkiin heidän koulutustasonsa ja yksilöllisten tarpeidensa perusteella;
23. katsoo, että sellaisten koulujen opetusohjelmissa, joissa käy maahanmuuttajalapsia, olisi kiinnitettävä paljon enemmän huomiota näiden lasten tarpeisiin, ja että opettajien olisi saatava koulutusta myös kulttuurien välisissä taidoissa, jotta he kykenevät mahdollisimman hyvin selviytymään monimuotoisessa kouluympäristössä;
24. korostaa, että maahanmuuttajia koskevalla aikuisopetuksella voidaan edistää sekä aikuisten maahanmuuttajien että heidän lastensa sopeutumista, ja korostaa tästä syystä tarvetta kehittää voimakkaasti maahanmuuttajavanhempien elinikäistä oppimista;
25. on huolissaan maahanmuuttajalasten korkeasta koulunkäynnin keskeyttämisasteesta, ja katsoo, että on ponnisteltava maahanmuuttajalasten koulunkäynnin loppuunsaattamisen varmistamiseksi;
26. korostaa, että korkealaatuisen koulutusjärjestelmän on oltava avoin kaikille;
27. on vakuuttunut siitä, että maahanmuuttajalasten koulutuksen parantamista koskevat toimenpiteet hyödyttävät koko yhteiskuntaa;
28. katsoo, että opettajankoulutuksen olisi oltava monitieteistä ja opettajat olisi varustettava monimuotoisuutta, monikulttuurista ja monikielistä opetusta koskevilla taidoilla;
29. kannattaa liikkuvuusohjelmia, joiden mukaisesti palkattaisiin opettajia alkuperämaasta, jotta edistetään maahanmuuttajalasten yhteyksiä alkuperämaansa kulttuuriin ja sivistykseen;
30. korostaa, että opettajankoulutuksen laadussa olisi keskityttävä opettajan tehtäviin;
31. korostaa tässä nimenomaisessa yhteydessä opettajien liikkuvuuden merkitystä kiinteänä osana opettajankoulutusohjelmia; katsoo, että opettajilla olisi oltava mahdollisuus viettää yksi tai kaksi lukukautta vastaanottavissa yliopistoissa ulkomailla;
32. katsoo, että koulut tarvitsevat maahanmuuttajaopettajia, sillä he tarjoavat merkittävän kokemuksen kollegoilleen, edustavat onnistunutta integroitumista yhteiskuntaan ja voivat toimia roolimalleina vaikeuksissa oleville lapsille;
33. korostaa, että opettajille on tärkeää antaa erityiskoulutusta, jossa käsitellään nimenomaisesti maahanmuuttajien lasten poikkeuksellista tilannetta, tarvetta saada heidät sopeutumaan menestyksekkäästi koulujen opetusjärjestelmien valtavirtaan ja tarvetta parantaa heidän koulutustasoaan;
34. korostaa, että on tarpeen varmistaa maahanmuuttajalasten ja -nuorten psykologinen tuki, jotta autetaan heitä selviytymään kulttuurisokista ja sopeutumaan vastaanottavaan yhteiskuntaan;
35. ehdottaa, että jokainen jäsenvaltio kehittää koulutusohjelmia, joilla pyritään parantamaan ihmisoikeuksia koskevaa tietämystä siten, että korostetaan henkilöiden tasa-arvoa, integraatiota ja vapautta, jotta ehkäistään muukalaisviha ja syrjintä, joiden uhriksi maahanmuuttajat ja heidän lapsensa väistämättä joutuvat ja jotka leviävät erittäin nopeasti;
36. korostaa, että kaikkia maahanmuuttajia ja muita kuin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä olisi kohdeltava yhdenvertaisesti; katsoo, että koululaitosten ja yksittäisten opettajien olisi pidettävä monimuotoisuutta normaalina tilanteena, kohdeltava kutakin yksilöä kunnioittavasti ja antaa maahanmuuttajille heidän tarvitsemaa tukea;
37. arvostaa epävirallisen koulutuksen osuutta sellaisten arvokkaiden taitojen antamisessa nuorille maahanmuuttajille, jotka täydentävät koulussa hankittuja taitoja, ja kehottaa kouluja tekemään tiiviimmin yhteistyötä epävirallista koulutusta antavien tahojen, kuten nuorisojärjestöjen, kanssa;
38. toistaa, että rotuun ja etniseen taustaan perustuva syrjintä koulutuksen alalla on kielletty direktiivillä 2000/43/EY, ja kehottaa julistamaan laittomaksi kaikenlaisen syrjinnän koulutuksen alalla, kansalaisuuteen ja kansalaisen asemaan perustuva syrjintä mukaan luettuna;
39. tunnustaa, että direktiivin 77/486/ETY nykyiset säännökset eivät vastaa unionin uutta sosiaalista todellisuutta; tukee voimakkaasti komission käynnistämää kuulemisprosessia;
40. korostaa, että olisi edistettävä erilaisuutta kouluissa ja että kaikkein haavoittuvimmille maahanmuuttajaryhmille, maahanmuuttajatytöt mukaan luettuina, olisi annettava erityishuomiota ja -tukea;
41. katsoo, että direktiiviä 77/486/ETY on tarkistettava ja että sen olisi katettava niiden lasten koulutus, jotka ovat muiden kuin jäsenvaltioiden kansalaisia tai joiden vanhemmat eivät ole jäsenvaltion kansalaisia;
42. korostaa sellaisen Euroopan laajuisen lainsäädännön merkitystä, kuten direktiivit 2004/38/EY ja 2003/109/EY, jossa taataan myös kolmansien maiden opiskelijoiden koulutusta koskevat oikeudet; kehottaa komissiota valvomaan jatkuvasti jäsenvaltioiden kaikkia toimia, joilla pyritään rajoittamaan saatuja oikeuksia tai perumaan ne;
43. kehottaa antamaan kouluille, joissa on suuri määrä maahanmuuttajalapsia, tarvittavan henkilökunnan ja edellytykset vastata erilaisten luokkien aiheuttamiin haasteisiin sekä mahdollisuuden tarjota hyvää opetusta; pyytää komissiota ja neuvostoa käynnistämään avoimen koordinaatiomenetelmän puitteissa vuoropuhelun jäsenvaltioiden keskuudessa parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja sellaisen yhteisen ohjelman kehittämiseksi, jossa käsitellään maahanmuuttajien koulutuksen puutteita;
44. kehottaa komissiota raportoimaan säännöllisesti siitä, miten maahanmuuttajalasten integroiminen jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmään edistyy;
45. katsoo, että suurille kaupungeille on annettava vapaus – ja niiden on hyödynnettävä sitä – koordinoida politiikkaa, jolla pyritään edistämään maahanmuuttajalasten integrointia asumista, (lasten)hoitoa, työmarkkinoita, terveydenhuoltoa ja hyvinvointia koskevien toimintalinjojen ja strategioiden avulla aloilla, joilla on todettu olevan vaikutusta maahanmuuttajalasten akateemisiin tuloksiin ja heidän onnistuneeseen integroitumiseensa;
46. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.
PERUSTELUT
Komission tiedonanto
Heinäkuussa 2008 Euroopan komissio hyväksyi vihreän kirjan, jossa käynnistettiin keskustelu siitä, miten koulutuspolitiikoilla voidaan entistä paremmin kohdata maahanmuutosta ja EU:n sisäisistä muuttovirroista aiheutuvia haasteita.
Siinä käsitellään esimerkiksi sitä, miten estetään erottelevien koulujärjestelmien muodostuminen ja parannetaan koulutuksen tasavertaisuutta, miten otetaan huomioon yhä useammat äidinkielet ja kulttuurinäkemykset ja rakennetaan kulttuurienvälisiä taitoja EU:ssa ja miten mukautetaan opetustaitoja ja rakennetaan siltoja maahanmuuttajaperheiden ja yhteisöjen välille.
Asianosaisia osapuolia pyydettiin ilmoittamaan viimeistään 31. joulukuuta 2008 näkemyksensä
- poliittisista haasteista
- vastauksista haasteisiin
- Euroopan unionin mahdollisesta asemasta jäsenvaltioiden tukijana pyrittäessä vastaamaan näihin haasteisiin sekä
- direktiivin 77/486/ETY tulevaisuudesta.
Euroopan komissio analysoi kuulemisen tulokset ja julkaisee päätelmät vuoden 2009 alkupuolella.
Esittelijä
Esittelijä suhtautuu myönteisesti Euroopan komission aloitteeseen käynnistää kuulemisprosessi taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton hallinnasta.
Esittelijän mielestä perheet on otettava mukaan koulutusprosessiin. Konflikteja voi syntyä perheiden keskuudessa, kun vanhemmat, jotka haluavat lastensa menestyvän, eivät pysty antamaan heille tarvittavaa tukea, tai puuttuvan kielen takia tai jopa kulttuurisen monimuotoisuuden vuoksi. Vanhempien olisi osallistuttava koulun hallinnon kautta kulttuuritapahtumiin jne.
Entistä suuremman tuen antaminen kielikursseille on ensisijaisen tärkeätä maahanmuuttajien sopeutumisen kannalta. Sopeutuminen on kaksisuuntainen prosessi, jossa maahanmuuttajat ja isäntämaa ovat mukana. Maahanmuuttajien halukkuus oppia isäntämaan kieltä ja järjestää elämänsä ei edellytä heidän oman kielensä tai alkuperäisen kulttuurinsa hylkäämistä.
Esittelijän mielestä kielenoppimista (sekä äidinkielen että isäntämaan kielen) on kannustettava hyvin varhaisessa vaiheessa, esikouluopetuksessa, erityisesti siksi, että edistetään maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen kuten romanien osallisuutta Euroopan yhteiskunnissa.
Elinikäisellä oppimisella on tärkeä rooli maahanmuuttajien, etnisten vähemmistöjen ja sosioekonomisesti epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien kannalta, koska se toimii integrointiprosessina. Koulutusohjelmiin ja elinikäiseen oppimiseen osallistuminen on hyvä tilaisuus vastikään saapuneelle maahanmuuttajalle.
Erityistä huomiota on tarpeen kiinnittää maahanmuuttajien, etnisten vähemmistöjen ja sosioekonomisesti epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien yleensä muita alhaisempaan koulumenestykseen. Mitä paremmin ja nopeammin he sopeutuvat kouluihin, sitä paremmin he menestyvät koulussa ja jatko-opinnoissa ja myöhemmin työmarkkinoilla.
Opettajien koulutuksen ja valmennuksen laatua ei voi myöskään unohtaa. Lisääntyneestä maahanmuutosta johtuvien hyvin heterogeenisten luokkien käsitteleminen on myös opettajille uusi haaste. Opettajien olisi osallistuttava järjestelmällisesti opettajille annettavaan valmennukseen, elinikäinen oppiminen ja ammatillinen kehittyminen mukaan luettuina.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
5.3.2009 |
|
|
|
||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
23 0 0 |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Maria Badia i Cutchet, Katerina Batzeli, Ivo Belet, Marie-Hélène Descamps, Daniel Petru Funeriu, Milan Gaľa, Vasco Graça Moura, Luis Herrero-Tejedor, Ruth Hieronymi, Mikel Irujo Amezaga, Adrian Manole, Manolis Mavrommatis, Zdzisław Zbigniew Podkański, Pál Schmitt, Hannu Takkula, Helga Trüpel, Henri Weber, Tomáš Zatloukal |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Iosif Matula, Christel Schaldemose, Cornelis Visser |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Wolfgang Bulfon, Andres Tarand |
|||||