MIETINTÖ EU:n ja Intian vapaakauppasopimuksesta

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PERUSTELUT

ulkoasiainvaliokunnaN LAUSUNTO (9.12.2008)

kehitysyhteistyövaliokunnaN LAUSUNTO (11.12.2008)

12.3.2009 - (2008/2135(INI))

Kansainvälisen kaupan valiokunta
Esittelijä: Sajjad Karim

Menettely : 2008/2135(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A6-0131/2009

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0131/2009

Keskustelut :

PV 23/03/2009 - 20
CRE 23/03/2009 - 20

Äänestykset :

PV 26/03/2009 - 4.3
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0189

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PERUSTELUT
ulkoasiainvaliokunnaN LAUSUNTO
kehitysyhteistyövaliokunnaN LAUSUNTO

EU:n ja Intian vapaakauppasopimuksesta

(2008/2135(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon 7. syyskuuta 2005 annetun Intian ja EU:n strategista kumppanuutta koskevan yhteisen toimintasuunnitelman, erityisesti kaupan ja investointien kehittämistä koskevan osan, sekä sen tarkistetun version,

– ottaa huomioon 29.marraskuuta 2003 annetun neljännen EU:n ja Intian liike-elämän huippukokouksen yhteisen julkilausuman sekä erityisesti EU:n ja Intian yhteisen aloitteen kaupan ja investointien lisäämisestä,

– ottaa huomioon 18.–20 syyskuuta 2005 Hyderabadissa pidetyn yhdeksännen Intian ja EU:n pyöreän pöydän kokouksen päätelmät,

– ottaa huomioon EU:n ja Intian korkean tason kaupparyhmän raportin 13. lokakuuta 2006 Helsingissä pidetylle seitsemännelle EU:n ja Intian huippukokoukselle,

– ottaa huomioon 29. syyskuuta 2008 Marseillessa pidetyn yhdeksännen EU:n ja Intian huippukokouksen yhteisen julkilausuman,

– ottaa huomioon 30. syyskuuta 2008 Pariisissa pidetyn yhdeksännen EU:n ja Intian liike-elämän huippukokouksen yhteisen julkilausuman,

– ottaa huomioon 29. marraskuuta 2005 tehdyn Maailman kauppajärjestön (WTO) päätöksen sopimuksesta teollis- ja tekijäoikeuksien kauppaa koskevista näkökohdista (TRIPS) ja kansanterveydestä,

– ottaa huomioon 1. joulukuuta 2005 vahvistamansa kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kansanterveysongelmista kärsiviin maihin vietävien lääkkeiden valmistusta koskevien patenttien pakkolisensoinnista[1],

– ottaa huomioon 29. marraskuuta 2006 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan Intian patentteja, malleja ja tavaramerkkejä valvovan viranomaisen (Office of the Controller General of Patents, Designs and Trade Marks) ja Euroopan patenttiviraston välillä,

– ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toimintaohjeet monikansallisille yrityksille sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kolmikantajulistuksen monikansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta,

– ottaa huomioon 22. maaliskuuta 2006 annetun komission tiedonannon "Kasvua ja työllisyyttä edistävän kumppanuuden toteuttaminen: Euroopasta esikuva yritysten yhteiskuntavastuun alalla (KOM(2006)0136),

– ottaa huomioon OECD:n työllisyystilastot 2007/2008,

– ottaa huomioon 5. helmikuuta 2008 annetun komission tiedonannon " Lapsille erikoisasema EU:n ulkoisissa toimissa" (KOM(2008)0055),

– ottaa huomioon vuonna 2004 tehdyn Intian ja Yhdysvaltojen sopimuksen: "Seuraava askel kohti strategista kumppanuutta" sekä presidentti Bushin Intiaan 2. maalikuuta 2006 tekemän valtiovierailun aikana neuvotellun ydinteknologian siviilikäyttöä koskevan sopimuksen,

– ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Dohan kierroksen arvioinnista Hongkongissa järjestetyn Maailman kauppajärjestön ministerikokouksen jälkeen[2],

– ottaa huomioon neljännen WTO:n ministerikokouksen julistuksen, joka annettiin 14. marraskuuta 2001 Dohassa, sekä erityisesti sen 44 kohdan erityis- ja erilliskohtelusta,

– ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2006 New Delhissä pidetyn EU:n ja Intian energiahuippukokouksen,

– ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2007 pidetyn kolmannen EU:n ja Intian energiapaneelin,

– ottaa huomioon 29. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman EU:n ja Intian suhteista: strateginen kumppanuus[3],

– ottaa huomioon parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan aloitteesta tehdyn tutkimuksen ihmisoikeus- ja demokratialausekkeista EU:n kansainvälisissä sopimuksissa[4],

– ottaa huomioon 4. lokakuuta 2006 annetun komission tiedonannon "Globaali Eurooppa: kilpailijana maailmassa – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto" (KOM(2006/0567),

– ottaa huomioon 19. toukokuuta 2008 annetun komission kertomuksen tullin vuonna 2007 EU:n ulkorajoilla takavarikoimista tuoteväärennöksistä,

– ottaa huomioon Sussexin yliopiston Centre for the Analysis of Regional Integration -tutkimuskeskuksen tekemän laatuanalyysin mahdollisesta vapaakauppasopimuksesta,

– ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2007 julkaistun CEPIIn (Centre d'études prospectives et d'informations internationales) ja CIREMin (Centre d'initiatives et de recherches européennes en Méditerranée) teettämän taloudellisen analyysin EU:n ja Intian mahdollisen vapaakauppasopimuksen vaikutuksista,

– ottaa huomioon ECORYSin tekemän raportin yleisestä analyysistä ja väliraportin EU:n ja Intian tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen kestävän kehityksen arvioinnista,

– ottaa huomioon 28. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin talous- ja kauppasuhteista Intian kanssa[5],

– ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman TRIPS-sopimuksesta ja lääkkeiden saatavuudesta[6],

– ottaa huomioon 14. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman ihmisoikeus- ja demokratialausekkeesta Euroopan unionin sopimuksissa[7],

– ottaa huomioon 1. helmikuuta 2007 antamansa päätöslauselman Intian kastittomien ihmisoikeustilanteesta[8],

– ottaa huomioon 22. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman globaalista Euroopasta — Kilpailukyvyn ulkoiset näkökohdat [9],

– ottaa huomioon 4. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman palvelukaupasta[10],

– ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman joukkohautojen olemassaoloa koskevista epäilyistä Intian hallinnoimassa Kašmirin osassa[11],

– ottaa huomioon 24. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman EU:n ja Intian huippukokouksen (Marseille, 29. syyskuuta 2008) valmistelusta[12],

– ottaa huomioon Intian maakohtaisen strategia-asiakirjan (2007–2013),

– ottaa huomioon Euroopan parlamentin valtuuskunnan marraskuussa 2008 tekemän vierailun New Delhiin,

– ottaa huomioon, että Intian viranomaisten kanssa käyty neuvotteluprosessi on ollut piinallisen hidas verrattuna Korean tasavallan ja jopa Kaakkois-Aasian valtioiden järjestön (ASEAN) kanssa käytyihin neuvotteluihin,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

– ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A6-0131/2009),

A. katsoo, että Euroopan unionin olisi edelleen annettava etusija sääntöihin perustuvalle monenväliselle kauppajärjestelmälle, jonka WTO on perustanut ja jossa tarjotaan parhaat puitteet oikeudenmukaiselle ja tasapuoliselle kansainväliselle kaupalle antamalla asianmukaiset säännöt ja varmistamalla niiden noudattaminen,

B. katsoo, että Dohan kehitysohjelma on ratkaisevan tärkeä Euroopan unionille ja Intialle,

C. katsoo, että poliittiset suhteet Intian kanssa perustuvat vuoden 2004 strategiseen kumppanuuteen, EU:n ja Intian välisessä huippukokouksessa syyskuussa 2005 hyväksyttyyn ja yhdeksännessä EU:n ja Intian välisessä huippukokouksessa Marseillessa tarkistettuun vuoden 2005 yhteiseen toimintasuunnitelmaan ja vuoden 1994 yhteistyösopimukseen; katsoo, että vapaakauppasopimuksen olisi perustuttava ja sitä olisi ulotettava yhteistyösopimuksen 24 kohdassa ennakoituun yhteistyöhön,

D. ottaa huomioon, että Euroopan unioni on Intian suurin suorien ulkomaisten investointien lähde ja se sijoitti Intiaan 10,9 miljardia euroa vuonna 2007; ottaa huomioon, että Euroopan unionin osuus Intiaan tehdyistä suorista ulkomaisista investoinneista oli 65 prosenttia vuonna 2007 ja että Intian suorat investoinnit Euroopan unioniin kasvoivat 0,5 miljardista vuonna 2006 9,5 miljardiin vuonna 2007,

E. ottaa huomioon, että Intia oli vuonna 2000 Euroopan unionin 17. suurin kauppakumppani ja vuonna 2007 se oli 9. suurin; ottaa huomioon, että vuosina 2000–2006 Euroopan unionin tavarakauppa Intian kanssa kasvoi noin 80 prosenttia,

F. ottaa huomioon, että vuonna 2008 Maailmanpankki sijoitti Intian sijalle 122 (178 taloudesta) liiketoiminnan helppoudessa,

G. ottaa huomioon, että vuosien 2007/2008 UNDP:n inhimillisen kehityksen raportissa Intian sijoitus inhimillisen kehityksen indeksissä oli 128. (177 valtiosta), 35 prosenttia Intian väestöstä elää alle yhdellä Yhdysvaltain dollarilla päivässä ja 80 prosenttia alle kahdella Yhdysvaltain dollarilla päivässä; ottaa huomioon, että Intia on 62. kehitysmaiden köyhyysindeksissä niiden 108 kehitysmaan joukossa, joiden osalta indeksi on laskettu ja että Intia kuuluu niihin maihin, joissa käytetään eniten lapsityövoimaa,

H. ottaa huomioon, että Intian osavaltioiden välinen taloudellinen epätasapaino ja siitä johtuva vaurauden ja kansantulon epätasainen jakautuminen edellyttävät, että noudatetaan järkevää täydentävää talouspolitiikkaa, joka sisältää verotuksen yhdenmukaistamisen ja toimintakyvyn kehittämisen köyhimmissä valtioissa, minkä ansiosta niissä voidaan käyttää varoja,

I. ottaa huomioon, että Intia on suurin yksittäinen edunsaaja yleisessä tullietuusjärjestelmässä; ottaa huomioon, että Euroopan unionin etuuskohtelun alainen tuonti Intiasta oli suuruudeltaan 11,3 miljardia euroa vuonna 2007 sen oltua 9,7 miljardia euroa vuonna 2006,

J. ottaa huomioon, että kumpikin osapuoli vahvistaa sitoumuksensa tullien alentamiseen, järjestelmän ja palvelujen kaupan vapauttamisen jatkamiseen; katsoo, että investoinnit olisi toteutettava huolellisesti harkiten ja että niitä olisi arvioitava tarkasti,

K. katsoo, että markkinoille pääsyä on säädeltävä avoimilla ja tarkoituksenmukaisilla säännöillä ja normeilla, joilla varmistetaan kaupan vapauttamisesta saatava hyöty,

L. katsoo, että pitäisi ottaa asianmukaisesti huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien – kuten patenttien, tavara- tai palvelumerkkien, tekijänoikeuksien ja vastaavien oikeuksien, maantieteellisten merkintöjen (myös alkuperämerkintöjen), teollisten mallien ja integroitujen piirien piirimallien – tunnustamisen osatekijät, sopiva ja tehokas suojelu sekä täytäntöönpano ja valvonta,

M. toteaa, että suurin osa jäsenvaltioiden tullilaitoksien takavarikoimista lääkeväärennöksistä on peräisin Intiasta (noin 30 prosenttia kokonaismäärästä); katsoo, että lääkeväärennökset, jotka eivät täytä normeja, lisäävät lääkeresistenssiä sekä sairastuvuutta ja kuolleisuutta,

N. ottaa huomioon, että yhteistyösopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioittamisesta; katsoo, että se muodostaa keskeisen osan sopimusta,

O. ottaa huomioon, että vuoden 2008 maailman nälkäindeksin mukaan Intia on 66. sijalla 88 valtion joukossa (kehitysmaita ja siirtymävaiheessa olevia maita); ottaa huomioon, että Intian nälkäindeksiä laadittaessa havaittiin, ettei yksikään Intian osavaltio kuulu "low hunger"(vähäistä nälkää) tai "moderate hunger (kohtalaista nälkää) -luokkaan; toteaa, että kaksitoista osavaltiota kuuluu "alarming hunger" (hälyttävää nälkää) -luokkaan ja neljä osavaltiota – Punjab, Kerala, Haryana ja Assam – kuuluu "serious hunger" (vakavaa nälkää) -luokkaan,

P. katsoo, että vapaakauppasopimuksen olisi sisällettävä sitovia ja täytäntöön pantavia sitoumuksia, jotka koskevat sosiaalisia normeja ja ympäristönormeja sekä kestävää kehitystä ja kansainvälisesti sovittujen sosiaali- ja ympäristöalan normien tehokasta täytäntöönpanoa, mikä on olennainen edellytys ihmisarvoisen työn edistämiseksi siten, että Kansainvälisen työjärjestön työtä koskevat perusnormit pannaan kotimaassa täytäntöön,

Q. ottaa huomioon, että Intia ei ole allekirjoittanut ydinsulkusopimusta; ottaa huomioon, että ydinalan viejämaiden ryhmä on lopettanut Intian ydinenergia-alan kaupan saarron ja että Yhdysvaltojen kongressi on hyväksynyt Yhdysvaltojen ja Intian ydinenergia-alan yhteistyösopimuksen,

R. ottaa huomioon, että yhdeksännessä EU:n ja Intian huippukokouksessa Marseillessa allekirjoitettiin horisontaalinen ilmailusopimus ja että Intia sijoittui 11.:nneksi EU:n ja muiden kuin EU-valtioiden välisessä matkustajaliikenteessä; ottaa huomioon, että EU ja Intia hyväksyivät yhteisen toimintasuunnitelman, jossa vuoden 2005 strategista kumppanuutta laajennetaan uusille aloille ja että Intiaan on perustettu Euroopan kaupan ja teknologiayhteistyön edistämiskeskus;

Yleiset seikat

1. katsoo, että vapaakauppasopimuksen olisi oltava WTO:n sääntöjen ja velvollisuuksien mukainen; katsoo, että tuloksellinen Dohan kehitysohjelma säilyy Euroopan unionin kaupan painopistealana ja että Intian kanssa käytävillä vapaakauppasopimusta koskevilla neuvotteluilla täydennetään monenvälisiä sääntöjä;

2. muistuttaa siitä, että EU:n ja Intian strateginen kumppanuus perustuu yhteisiin periaatteisiin ja arvoihin, mikä näkyy vuoden 1994 EY:n ja Intian yhteistyösopimuksessa ja vuoden 2005 yhteisessä toimintasuunnitelmassa; katsoo, että uuden kilpailuun suuntautuvan vapaakauppasopimuksen olisi täydennettävä vuoden 1994 yhteistyösopimusta, johon se olisi liitettävä oikeudellisesti ja institutionaalisesti;

3. on tyytyväinen yhdeksännen EU:n ja Intian huippukokouksen tuloksiin ja tarkistettuun yhteiseen toimintasuunnitelmaan muistuttaa Euroopan unionin ja Intian sitoumuksesta nopeuttaa vapaakauppasopimusta koskevia keskusteluja; kannustaa neuvottelevia osapuolia varmistamaan, että on riittävästi aikaa neuvotella perusteellisemmin tärkeimpien asianosaisten, kuten Intian ja Euroopan unionin parlamentin jäsenien, kanssa sen varmistamiseksi, että sopimus on tasapainoinen ja kaikkien asianosaisten edut ja näkökulmat huomioon ottava;

4. kannustaa Intian liittovaltion hallitusta ja osavaltioiden hallituksia synkronoimaan politiikkansa ja menettelynsä, jotta mahdolliset edut voidaan maksimoida;

5. viittaa kummankin talouden toisiaan täydentäviin ominaisuuksiin perustuviin tulevaisuuden mahdollisuuksiin EU:n ja Intian kaupan ja investointien lisäämiseksi sekä vapaakauppasopimuksesta johtuviin liiketoimintamahdollisuuksiin; pitää EU:n ja Intian vapaakauppasopimusta kaikkiaan vaihtoehtona, josta molemmat hyötyvät, mutta suosittelee kuitenkin olemassa olevien alakohtaisten erityispiirteiden arvioimista; korostaa lisäksi, että vapaakauppasopimuksessa on varmistettava, että kahdenvälisen kaupan lisääminen hyödyttää mahdollisimman monia ihmisiä sekä mahdollistaa osaltaan Intian vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen, mukaan lukien ympäristön tilan heikkenemisen estäminen;

6. kannustaa osapuolia myös tarkastelemaan vapaakauppasopimuksen mahdollisia haittapuolia ja sitä, miten markkinoiden nopea avautuminen voi vaikuttaa epäsuotuisasti inhimilliseen kehitykseen ja sukupuolien tasa-arvoon; tunnustaa hallituksien oikeuden ylläpitää tarvittavaa "poliittista tilaa" ja sääntelyyn liittyvää toimintakykyä sellaisten taloudellisten ja sosiaalisten politiikkojen muotoilemiseksi, jotka hyödyttävät kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, myös heikkojen taloudellisten toimijoiden suojelemiseksi tarkoitetuilla kaupan toimilla;

7. korostaa, että vapaakauppasopimukseen olisi sisällyttävä jatkuvan valvonnan ja kattavan tarkastelun mahdollistava järjestelmä, jotta voidaan määritellä sopimuksen sosioekonomiset vaikutukset; kehottaa mukauttamaan sopimuksen määräyksiä tämän tarkistamisen päätelmien mukaisesti;

8. kehottaa komissiota sisällyttämään sopimukseen kunnianhimoisen kestävää kehitystä koskevan luvun, joka olisi olennainen osa sopimusta ja joka kuuluu vakiomuotoisen riidanratkaisujärjestelmän kehykseen;

Tavaroiden kauppa

9. on tyytyväinen lukuisiin vapaakauppasimulaatioihin, jotka osoittavat, että vapaakauppasopimus lisäisi sekä EU:n että Intian kokonaisvientiä ja -tuontia; korostaa, että nykyisellä keskimääräisellä kasvunopeudella kahdenvälisen kaupan odotetaan ylittävän 70,7 miljardia euroa viimeistään vuonna 2010 ja 160,6 miljardia euroa viimeistään vuonna 2015;

10. panee merkille, että Intian soveltamat keskimääräiset tullit ovat alentuneet tasoille, jotka ovat nyt verrattavissa muissa Aasian maissa noudatettaviin tasoihin, eli Intiassa sovellettava keskimääräinen tulli on nyt 14,5 prosenttia verrattuna EU:n keskiarvoon, joka on 4,1 prosenttia;

11. pitää tärkeänä sitä, että vapaakauppasopimuksessa vahvistetaan kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen ja terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan sopimuksen määräykset; kehottaa komissiota tältä osin käsittelemään avoinna olevia kysymyksiä kuten eläinten hyvinvointia;

12. panee merkille, että Intia on huolestunut mikrobiologisten normien yhdenmukaistamisen puutteesta EU:ssa, REACH-järjestelmän vaikutuksista, EU:hun vietäville hedelmille tarkoitetuista kalliista sertifikaateista ja EY-merkkien kalliista vaatimustenmukaisuusmenettelyistä, sekä korostaa, että kyseiset asiat on ratkaistava vapaakauppasopimuksessa; kehottaa kumpaakin osapuolta varmistamaan, että sääntelyä ja muita kuin tulleihin liittyviä esteitä hallinnoidaan siten, että kauppaa ei kokonaisuutena vaikeuteta; kehottaa sekä EU:ta että Intiaa tekemään tiiviimpää yhteistyötä eri työryhmissä, jotta saavutetaan teknisiä säännöksiä ja normeja koskeva avoimempi kehys; kehottaa lisäksi komissiota antamaan teknistä tukea intialaisten tuottajien auttamiseksi heidän pyrkiessään saavuttamaan EU:n normit, erityisesti tuotannon terveydellisiin, ympäristöllisiin ja sosiaalisiin ulottuvuuksiin liittyen, millä edistetään molempia osapuolia hyödyttävien tilanteiden syntymistä;

13. tunnustaa, että Intian normijärjestelmä on vielä kehittymisvaiheessa; kehottaa Intian kansallista standardointijärjestöä (Bureau of Indian Standards) ja lääkealan normien valvonnasta vastaavaa keskusjärjestöä (Central Drugs Standard Control Organisation) nostamaan norminsa kansainvälisten normien tasolle ja lisäämään avoimuutta parantamalla testaus- ja sertifiointimenettelyjä; on huolestunut terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevien normien täytäntöönpanosta ja valvonnasta; kehottaa komissiota tukemaan asianmukaisesti valmiuksien ja koulutettujen työntekijöiden määrän lisäämistä intialaisissa sääntelyelimissä;

14. korostaa, että vapaakauppasopimus sisältää sitovan valtioiden välisen riidanratkaisumekanismin, määräyksiä muiden kuin tulleihin liittyvien esteiden sovittelusta, polkumyynnistä ja tasausmaksua koskevista toimista sekä yleisen poikkeuslausekkeen, joka perustuu tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) XX ja XXI artiklaan;

15. kehottaa asettamaan etusijalle "reilun kaupan" tuotteille ja kestävän kehityksen mukaisille tuotteille myönnettävät tullialennukset tarkistamalla EU:n tullikoodeja asianmukaisesti;

16. EU:hun saapuvien tuoteväärennösten määrien kasvaessa pyytää Intian viranomaisia myöntämään EU:n tullitarkastajille luvan tarkkailla ja valvoa aluksia, jotka pysähtyvät intialaisiin satamiin matkallaan kohti EU:ta;

Palvelujen kauppa, järjestelmä

17. toteaa, että palvelut ovat Intian talouden nopeimmin kasvava sektori; panee merkille, että Intialla on offensiivisia etuja palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) toimitusmuotojen 1 ja 4 vapauttamisessa; ottaa huomioon, että Euroopan unioni haluaisi vapauttaa markkinoillepääsyn ja kansallisen kohtelun toimitusmuodon 3 useimmissa palveluissa;

18. huomauttaa, että palvelujen vapauttamisen ei pidä missään tapauksessa haitata palvelujen sääntelyoikeutta, erityisesti kun tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää vahvoja julkisia palveluja, jotka ovat olennainen osa kehitystä, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa;

19. panee merkille, että Intian kauppa- ja teollisuuskamarin mukaan kahdenvälisen palvelujen kaupan odotetaan ylittävän 246 800 miljoonaa euroa viimeistään vuonna 2015, siihen mennessä kun palvelujen vapaakauppasopimus on pantu täytäntöön;

20. panee merkille, että EU:n ja Intian välinen palvelukauppa on suhteellisen epätasapainoista; toteaa, että EU vie 1,5 prosenttia palveluistaan Intiaan, kun taas 9,2 prosenttia Intian kokonaisviennistä suuntautuu EU:hun;

21. kannustaa Intiaa kehittämään asianmukaisen tietosuojalainsäädännön, jolloin Intia saavuttaisi sellaista asianmukaista suojelutasoa noudattavan valtion statuksen, joka mahdollistaa henkilötietojen siirtämisen EU:sta yhteisön lainsäädännön nojalla ja sen mukaisesti;

22. panee merkille, että Intiassa on maailman viidenneksi suurimmat televiestintäalan palvelumarkkinat ja että televiestintäala on kasvanut vuosittain noin 25 prosenttia kuluneiden viiden vuoden aikana; suhtautuu myönteisesti televiestintäalan ulkomaisen omistuksen rajoitusten lievittämiseen mutta pahoittelee sitä, että kotimaista politiikkaa koskevat rajoitukset ovat edelleen voimassa; kehottaa tästä syystä helpottamaan palveluntuottajien luparajoituksia; kehottaa poistamaan poliittiset epävarmuustekijät, jotka liittyvät tulli- ja yhteysjärjestelyihin, sekä korostaa, että alaa sääntelevät vanhat lait on korvattava uudella, kaukonäköisellä lainsäädännöllä, joka kattaa tietoverkkoja koskevat lait ja uudet lupamenettelyt;

23. kehottaa Intiaa käymään satelliittialalla vuoropuhelua yhteisön yrityksien kanssa ja avaamaan niille markkinansa, jotta:

(a) tuetaan paremmin kansallisia kehitystavoitteita ja vastataan kasvavaan kotimaiseen kysyntään, joka kohdistuu Direct-To-Home- eli satelliittitelevisio- ja laajakaistapalveluihin, ja

(b) vastataan satelliittipalvelujen turvallisuuteen liittyviin huolenaiheisiin uusilla teknisillä ratkaisuilla, joiden myötä kansalliset viranomaiset voivat tarkoituksenmukaisemmin valvoa satelliittivälitteisiä matkaviestintäpalveluja;

24. panee merkille Intian sitoumuksen sallia ulkomaisten asianajotoimistojen toiminta Intiassa; kehottaa komissiota tutkimaan Intian viranomaisten kanssa mahdollisuutta vapauttaa oikeudelliset palvelut vapaakauppasopimuksessa sekä kyseisen mahdollisuuden soveltamisalaa;

25. panee merkille, että vapaakauppasopimuksen kaikkia tavoitteita ei voida saavuttaa ilman sitoumuksia toimitustavassa neljä; painottaa, että ammatillisten pätevyyksien sekä vastavuoroista tunnustamista ja lupavaatimuksia koskevien sopimuksien hyväksymisestä valtakunnallisesti ja EU:n laajuisesti on runsaasti hyötyä ammatillisten palvelujen alalla sekä EU:ssa että Intiassa ja että ne voitaisiin helposti sisällyttää vapaakauppasopimukseen; pyytää kuitenkin perusteellista analyysia EU:n yksittäisten jäsenvaltioiden tilanteesta;

26. edellyttää Intialta avoimempaa suhtautumista vähintään vuoden voimassa olevien monikertaviisumien myöntämiseen Euroopan unionin kansalaisille, liikealan ammattilaisille ja poliitikoille;

Investoinnit

27. kehottaa komissiota sisällyttämään vapaakauppasopimukseen investointeja koskevan luvun, jossa voitaisiin tarjota investoijille yhden pisteen tiedotusjärjestelmä;

28. on tyytyväinen Euroopan kaupan ja teknologiayhteistyön edistämiskeskuksen perustamiseen New Delhiin tavoitteena lisätä yrityksien välistä ja teknologista yhteistyötä Intian ja jäsenvaltioiden välillä;

29. muistuttaa, että investointien yhteyteen on liitettävä hyvin suunniteltuja sääntöjä ja määräyksiä; ottaa huomioon Euroopan parlamentin 13. maaliskuuta 2007 antaman päätöslauselman yritysten yhteiskuntavastuusta: uusi kumppanuus[13] ja kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:hun sijoittautuneet monikansalliset yritykset, joilla on tuotantolaitoksia Intiassa, noudattavat ILO:n perusnormeja ja yhteiskunnallisia ja ympäristökysymyksiä koskevia sitoumuksia ja kansainvälisiä sopimuksia maailmanlaajuisen tasapainon saavuttamiseksi taloudellisen kasvun ja korkeiden sosiaalisten ja ympäristönormien välillä;

30. tunnustaa, että vapaakauppasopimuksen investointeja koskeviin lukuihin on usein liitetty pääoman liikkuvuuden vapauttamista ja pääoman valvonnasta luopumista koskevia sitoumuksia; kehottaa komissiota pidättäytymään tällaisten lausekkeiden sisällyttämisestä, kun otetaan huomioon pääoman valvonnan merkitys – erityisesti kehitysmaille – torjuttaessa rahoituskriisin vaikutuksia;

Julkiset hankinnat

31. panee merkille, että Intia ei halua sisällyttää vapaakauppasopimukseen julkisia hankintoja;

Teollis- ja tekijänoikeus-, teollisuus- ja kauppapolitiikka

32. on tyytyväinen Intian sitoutumiseen vahvaan teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmään sekä siihen, että Intia hyödyntää TRIPS-sopimuksen joustovaraa täyttääkseen kansanterveyttä koskevat velvoitteensa erityisesti lääkkeiden saatavuuteen liittyen; painottaa, että neuvotteluissa on huomioitava biologisen monimuotoisuuden ja perinteisen tietämyksen suojelu; kehottaa komissiota ja Intian asianomaisia viranomaisia koordinoimaan toimia, joilla pyritään tehokkaasti torjumaan väärennöksiä ja erityisesti lääkeväärennöksiä;

33. kehottaa Euroopan unionia ja Intiaa varmistamaan, että vapaakauppasopimuksen sitoumukset eivät estä tärkeimpien lääkkeiden saantia, samalla kun Intia kehittää valmiuksiaan geneerisestä teollisuudesta tutkimukseen perustuvaan teollisuuteen;

34. pitää myönteisenä Intian sitoutumista lisäämään terveydenhoitoalan julkisia varoja ja kannustaa tätä suuntausta tehokkaiden terveydenhoitopalvelujen takaamiseksi erityisesti maaseutualueilla;

35. kehottaa Euroopan unionia ja Intiaa yhteisesti rahoittamaan ja tukemaan toimia ja aloitteita, kuten palkintorahastoja, patenttipooleja ja muita vaihtoehtoisia järjestelyjä, jotta edistetään erityisesti vähälle huomiolle jääneiden tautien parantamiseksi tarvittavien lääkkeiden saatavuutta ja niihin liittyviä innovaatioita;

Kauppa ja kestävä kehitys

36. tunnustaa, että kattava kehitystä koskeva luku on kaikkien vapaakauppasopimuksien olennainen osa ja kuuluu vakiomuotoisen riidanratkaisumenettelyn kehykseen;

37. kehottaa Euroopan unionia ja Intiaa varmistamaan, että kauppaa ja suoria ulkomaisia investointeja ei tueta ympäristönormien tai keskeisten työ-, työterveys- ja turvallisuuslainsäädännön ja -normien kustannuksella; katsoo, että on välttämätöntä taata asianmukaiset valmiudet, joilla valvotaan työmarkkinoihin ja ympäristöön liittyvää kehitystä sekä tarkkaillaan näitä normeja;

38. kehottaa ratifioimaan Kansainvälisen työjärjestön keskeiset yleissopimukset ja panemaan ne tosiasiallisesti täytäntöön;

39. on huolestunut Intian lapsityövoimasta, jota käytetään hyväksi hyvin usein vaarallisissa ja epäterveellisissä oloissa; kehottaa komissiota ottamaan asian esille vapaakauppasopimusta koskevissa neuvotteluissa ja pyytää Intian hallitusta tekemään kaiken voitavansa poistaakseen ilmiön taustalla olevat syyt, jotta siitä päästään eroon;

40. panee merkille Intian uuden, vuonna 2006 täytäntöön pannun lapsityötä koskevan lain, joka kieltää alle 14-vuotiaita lapsia työskentelemästä palvelijoina kotitalouksissa tai ruokakojuissa, ja kehottaa EU:ta edelleen kannustamaan Intiaa ratifioimaan ILOn lapsityön pahimpia muotoja koskevan yleissopimuksen nro 182, työhön ottamisen vähimmäisikää koskevan yleissopimuksen nro 138 ja järjestäytymisen ja työehtosopimusneuvottelujen oikeutta koskevan yleissopimuksen nro 98, mikä merkitsisi edistysaskelta lapsityövoiman käytön lopettamisessa;

41. korostaa, että EU:n olisi painostettava Intian hallitusta puuttumaan miljoonien intialaisten – jotka ovat suurelta osin kastittomien ja adivasien yhteisöstä – elämään vaikuttavaan pakkotyöhön, toteaa, että tämän kysymyksen uskotaan jääneen vaille asianmukaista huomiota hallinnollisen ja poliittisen tahdon puuttuessa;

42. vaatii EU:ta sisällyttämään Intian kanssa tekemäänsä vapaakauppasopimukseen määräyksen, jolla taataan, että erityistalousalueita hyödyntäviä EU:n yrityksiä ei voida vapauttaa perustyöoikeuksien ja Intian ratifioimiin ILO:n yleissopimuksiin perustuvien muiden työoikeuksien noudattamisesta;

43. uskoo, että olisi luotava järjestelmä, jonka avulla tunnustetut työntekijä- ja työnantajajärjestöt voisivat esittää toimintapyyntöjä, jotka käsiteltäisiin tietyn aikarajan kuluessa ja jotka voisivat johtaa jatkuvaa seurantaa ja tarkistusta koskevien määräyksien antamiseen, jotta painostetaan työntekijöiden oikeuksien rikkomiseen syyllistyneitä tahoja;

44. korostaa, että ihmisoikeus- ja demokratialausekkeet muodostavat keskeisen osan vapaakauppasopimusta; on huolestunut uskonnollisten vähemmistöjen ja ihmisoikeuksien puolustajien jatkuvasta vainoamisesta Intiassa ja nykyisestä ihmisoikeus- ja turvallisuustilanteesta Intian hallitsemassa Kashmirissa;

45. kehottaa neuvostoa, komissiota ja Intiaa varmistamaan, että vapaakauppasopimuksella ei aiheuteta haittaa syrjäytyneille ryhmille, kuten kastittomille ja adivaseille, ja että kaikki yhteiskunnan jäsenet pääsevät nauttimaan vapaakauppasopimuksen mahdollisista eduista;

46. on tyytyväinen Euroopan unionin ja Intian sitoumukseen tehdä yhteistyötä ydinenergiatutkimuksessa; panee merkille, että Intia ei ole allekirjoittanut ydinsulkusopimusta ja että ydinalan viejämaiden ryhmä on antanut sille poikkeusluvan; kehottaa Intiaa allekirjoittamaan ydinsulkusopimuksen;

47. korostaa, että valtioissa, joiden yhteiskunta ja talous ovat monimutkaisia kokonaisuuksia ja jotka siirtyvät entistä enemmän kahdenvälisistä kauppasopimuksista kehittyneempiin kahdenvälisiin kauppasuhteisiin, on taattava yleisesti vakaa ja turvallinen ympäristö; on huolestunut Intian turvattomista oloista; kehottaa Intiaa suhtautumaan vakavammin eri poliittisten ryhmien enemmän tai vähemmän vakaviin hyökkäyksiin;

48. kehottaa neuvostoa ottamaan seuraavalla neuvottelukierroksella Intian viranomaisten kanssa esille Tiibetin kanssa käytävän laittoman tiikerinnahkakaupan, joka uhkaa hävittää intiantiikerit sukupuuttoon;

Euroopan parlamentin tehtävä

49. odottaa neuvoston ja komission esittävän vapaakauppasopimuksen Euroopan parlamentille puoltavaa lausuntoa varten EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan 2 alakohdan mukaisesti;

50. kehottaa neuvostoa ja komissiota vahvistamaan Intian sitoutumista, jotta voidaan neuvotella EU:n kauppaa koskevasta vapaakauppasopimuksesta uuden hallituksen kanssa, joka valitaan tulevissa vaaleissa;

Muita näkökohtia

51. panee merkille inflaation nopean kasvun Intiassa; katsoo, että Intian on säilyttääkseen kilpailukykynsä EU:n yhä tärkeämpänä kauppakumppanina tehtävä suuria investointeja infrastruktuuriin ja lisättävä valtavasti sähköntuotantokapasiteettiaan; pitää myönteisenä maan hallituksen suunnitelmaa käyttää 500 miljardia Yhdysvaltain dollaria näihin tavoitteisiin seuraavien viiden vuoden aikana ja kehottaa yksityisiä ja julkisia toimijoita tekemään täysimääräisesti yhteistyötä tässä valtavassa hankkeessa;

52. pitää myönteisenä Intian pääministerin virallisesti avaamaa uutta Srinagarin rataa Baramullan ja Qazigundin välillä, joka luo tuhansia uusia työpaikkoja paikallisväestölle; uskoo, että tämänkaltaiset talouden alan aloitteet lisäävät Kashmirin kansan mahdollisuuksia vauraampaan ja rauhaisampaan tulevaisuuteen;

53. on ilahtunut siitä, että Intia ei ole enää vain kehitysavun saaja, vaan että siitä on tullut myös sen antaja;

54. arvostaa sitä, että tutkimuksen ja kehityksen alalla tehtävässä yhteistyössä on edistytty muun muassa EU:n rahoittaman puiteohjelman ansiosta; pitää myönteisenä, että suuri määrä intialaisia opiskelijoita opiskelee Euroopan yliopistoissa Erasmus Mundus -ohjelmassa;

55. täsmentää, että jos EU:n ja Intian taloudellisen yhteistyön pohjana käytetään unionin edistämien universaalien arvojen järjestelmää, sitä voidaan käyttää muiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön esikuvana.

56. pitää myönteisenä erityistoimien käynnistämistä EU:n ja Intian välisen kulttuuriyhteistyön edistämiseksi kaudella 2007–2009 erityisesti koulutuksen, opiskelijavaihdon, harjoittelun ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun aloilla;

57. on huolestunut hyödykkeiden yleisestä hinnannoususta ja sen vaikutuksesta köyhimpiin väestönosiin myös Intiassa, mikä vaikeuttaa kasvun vakautta ja lisää maailmanlaajuista eriarvoisuutta; kehottaa EU:ta ja Intiaa koordinoimaan kattavan strategian, jotta tähän kysymykseen voidaan puuttua integroidusti;

58. pitää myönteisenä, että Intia on saavuttanut merkittävää edistystä peruskoulutuksen järjestämisessä kaikille, köyhyyden poistamisessa ja puhtaan juomaveden saatavuuden lisäämisessä; toteaa, että Intia ei silti vielä ole saavuttamassa useimpia terveyteen liittyviä vuosituhannen vaihteen kehitystavoitteita mm. lapsikuolleisuuteen, odottavien äitien terveyteen, lasten aliravitsemukseen ja malarian, tuberkuloosin ja hivin/aidsin vähentämiseen liittyen; on huolestunut siitä, että vuosituhannen vaihteen kehitystavoitteet edistyvät hitaimmin kastittomien ja adivasien (alkuperäisasukkaiden) kohdalla ja he kohtaavat edelleen asumiseen, koulutukseen, työhön ja terveydenhoito- ja muiden palveluiden saantiin liittyvää syrjintää;

59. huomauttaa, että pysyvästä talouskasvusta huolimatta valtava epätasa-arvoisuus on edelleen todellisuutta yli 800 miljoonan ihmisen eläessä alle kahdella dollarilla päivässä; on erityisen huolestunut vähäosaisten väestöryhmien, erityisesti naisten ja lasten, marginaaliryhmien ja syrjinnän uhrien, kuten kastittomien ja adivasien, ja maaseutuväestön tilanteesta; painottaa tarvetta varmistaa, että vapaakauppasopimus ei rajoita Intian hallituksen kykyä puuttua köyhyyteen ja epätasa-arvoon; kehottaa komissiota ja neuvostoa toimimaan yhteistyössä Intian hallituksen kanssa mainittujen ryhmien tilanteen parantamiseksi ja tutkimaan, miten ne voivat tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä sukupuoleen ja kastiin perustuvan syrjinnän lopettamiseksi parlamentin Intian kastittomien ihmisoikeustilanteesta 1. helmikuuta 2007 antaman päätöslauselman mukaisesti;

60. korostaa, että ympäristön lisääntynyt tuhoutuminen Intiassa on kärjistyvä ongelma, jolla on käsittämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä seurauksia varsinkin monille köyhyydessä eläville intialaisille; vaatii siksi erityisesti, että EU jatkaa yhteistyötään Intian kanssa tällä alalla;

61. pitää joidenkin Intian alueiden talouskasvun kehitysvaikutuksia erinomaisina ja kehottaa komissiota tukemaan mainittujen vaikutusten tärkeimpiä muotoja ja niiden taustalla olevaa kansallista ja alueellista politiikkaa koskevaa tutkimusta, jotta osaamisen ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen alueiden välillä helpottuisi;

62. katsoo, että EU:n on kiinnitettävä erityistä huomiota Intian pk-yrityssektoriin, ja esittää siksi, että kaikissa EU:n ja Intian välisissä kehitysyhteistyöohjelmissa pk-yrityksiä voitaisiin vahvistaa toimilla, joilla helpotetaan kansalaisten ehdottamien markkinavetoisten paikallisten hankkeiden rahoitusta;

63. pitää myönteisenä mikroluottojen leviämistä koko Intiaan, mikä on tunnetusti tehokas tapa luoda ruohonjuuritasolta lähtevää kehitystä;

o o

64. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Intian hallituksille ja parlamenteille.

[1] EYVL C 285 E, 22.11.2006, s. 79.
[2] EUVL C 293 E, 2.12.2006, s. 155.
[3] EUVL C 227 E, 21.9.2006, s. 589
[4] DGExP/B/PolDep/Study/2005/06.
[5] EYVL C 306 E, 15.12.2006, s. 400.
[6] EYVL C 175 E, 10.7.2008, s. 591.
[7] EYVL C 290 E, 29.11.2006, s. 107.
[8] EYVL C 250 E, 25.10.2007, s. 87.
[9] EYVL C 102 E, 24.4.2008, s. 128.
[10] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0407.
[11] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0366.
[12] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0455.
[13] EYVL C 301 E, 13.12.2007, s. 45.

Johdanto

Kokonsa, kahden prosentin väestönkasvunsa ja kahden viime vuosikymmenen aikana tapahtuneen dynaamisen talouskasvunsa (8,8 prosenttia vuodessa) ansiosta Intia on nousemassa tärkeäksi innovoijaksi, kehittäjäksi sekä huipputekniikkaa sisältävien tuotteiden ja palvelujen tuottajaksi ja viejäksi sekä yhdeksi maailman ydinvalloista, ja se voi vaikuttaa maailman talouteen ja turvallisuuteen. Intialla on siitä syystä suuri vastuu monenvälisillä foorumeilla kuten YK:ssa, WTO:ssa tai Kansanvälisessä atomienergiajärjestössä sekä Aasian alueellisissa järjestöissä.

Euroopan unioni on maailman suurin taloudellinen ryhmittymä ja Intia maailman toiseksi väkirikkain valtio. EU on Intian suurin ulkomainen investoija ja suurin kauppakumppani. Näillä kahdella on monta yhteistä taloudellista filosofiaa ja tavoitetta. Taloudellisen liittouman muodostaminen on siksi kummallekin elintärkeää. EU:n ja Intian toimintasuunnitelmassa tunnustetaan tämä keskinäisen suhteen tärkeä puoli ja siksi Intia ja EU aikovat toteuttaa menestyksekkäästi yhteisiä aloitteita yhteistyön edistämiseksi monilla tärkeillä aloilla, joihin kuuluvat kauppa ja rahoitus.

Yleisiä kysymyksiä

Korkean tason kaupparyhmän vuonna 2006 antamien suositusten mukaisesti Euroopan unioni ja Intia käynnistivät kesäkuussa 2007 neuvottelut laajasta vapaakauppasopimuksesta.

Intian kanssa tehtävä vapaakauppasopimus on osa komission globaali Eurooppa -strategiaa ja yhdessä Korean ja ASEAN-maiden kanssa käytävien vastaavien neuvottelujen kanssa se toimii monenvälisen vapauttamisen astinlautana eikä kompastuskivenä.

Tässä mietinnössä kehotetaan tekemään EU:n ja Intian välinen laaja, kunnianhimoinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus, jolla parannetaan tavaroiden ja palvelujen markkinoillepääsyä ja joka sisältää periaatteessa kaiken kaupan, mukaan luettuna sääntelyn avoimuutta koskevat säännökset keskinäiselle kaupalle ja investoinneille tärkeillä aloilla, myös normit ja vaatimustenmukaisuus, terveys- ja kasvinsuojelutoimet, teollis- ja tekijänoikeuden sekä niiden valvonta, kaupan helpottaminen ja tullit, julkiset hankinnat ja kauppa ja kilpailu sekä kauppa- ja kehitys- ja ihmisoikeuslauseke vapaakauppasopimuksen keskeisenä osana.

Mietinnössä tunnustetaan se, että EU:n ja Intian olisi edelleen suosittava sääntöihin perustuvaa monenvälistä kauppajärjestelmää, jonka WTO on perustanut ja jossa tarjotaan parhaat puitteet oikeudenmukaiselle ja tasapuoliselle kansainväliselle kaupalle antamalla asianmukaiset säännöt ja varmistamalla niiden noudattaminen.

Tavaroiden kauppa

Vuosina 2000–2007 EU:n tavarakaupan arvo Intian kanssa yli kaksinkertaistui: vienti kasvoi 13,7 miljardista eurosta 29,5 miljardiin euroon samalla kun tuonti kasvoi 12,8 miljardista eurosta 26,3 miljardiin euroon. Intian osuus EU:n viennistä oli vuonna 2007 2,4 prosenttia ja tuonnista 1,8 prosenttia, ja Intia oli EU:n yhdeksänneksi suurin kauppakumppani.

On tärkeää, että vapaakauppasopimuksessa vahvistetaan kaupan teknisistä esteistä tehdyn WTO:n sopimuksen määräykset, annetaan määräyksiä helpotetusta pääsystä toisen markkinoille sekä määräyksiä hyväksyä tunnustetut kansainväliset normit, jotka koskevat yleisiä periaatteita kuten suhteellisuutta, tarpeettomia rajoituksia, avoimuutta ja syrjimättömyyttä.

Sopimuksen olisi myös sisällettävä määräyksiä, jotka liittyvät terveys- ja kasvinsuojelutoimista tehdyn WTO:n sopimuksen yleisiin periaatteisiin.

Tässä suhteessa esittelijä kehottaa komissiota käsittelemään avoinna olevia kysymyksiä kuten eläinten hyvinvointia. Esittelijä huomauttaa, että terveyden suojelutoimia ja terveys- ja kasvinsuojelurajoituksia ei pitäisi käyttää perusteena kotimaisten maataloustuottajien suojaamiselle taloudelliselta kilpailulta.

Esittelijä tunnustaa, että Intian normijärjestelmä kehittyy ja kansallinen standardointijärjestö on edistynyt huomattavasti, mutta korostaa, että sen toimintaa on vieläkin parannettava nostamalla sen normit kansainvälisten normien tasolle ja avoimuutta on lisättävä.

Palvelujen kauppa, järjestelmä

Palvelut ovat Intian talouden nopeimmin kasvava sektori. Intialla on offensiivisia etuja erityisesti GATSin toimitusmuodon 1 (puhelinkeskukset, ohjelmistosuunnittelu) ja toimitusmuodon 4 (liike-elämän viisumit, ohjelmistosuunnittelijat, kirjanpitäjät, asianajajat kumpaankin suuntaan) vapauttamisessa, ja EU haluaisi vapauttaa markkinoillepääsyn ja kansallisen kohtelun toimitusmuodon 3 useimmissa palveluissa, poistaa investoinneista vastaavan elimen hyväksynnän ja sallia rahoitusalalla tytäryhtiöiden omistamisen kokonaan.

Yleisesti ottaen Intian palvelut kärsivät monista horisontaalisista esteistä, kuten vanhanaikainen lainsäädäntö, ja siksi vapaakauppasopimuksen haasteena on nopeuttaa Intian palvelualan vapauttamista sekä helpottaa monia täydentäviä uudistuksia, joilla pyritään parantamaan sääntelyn laatua.

Intian palvelualat voidaan jakaa kolmeen luokkaan – ensinnäkin alat, joita on vapautettu huomattavasti ja joilla ei ole selviä esteitä (tietokoneisiin liittyvät palvelut ja televiestintä), toiseksi alat, jotka ovat kohtalaisen vapaita ja joilla on muutamia selviä esteitä (rakentaminen, terveydenhoito, koulutus, vakuutusala, jakelu, pankkiala ja muut rahoituspalvelut) ja kolmanneksi alat, jotka ovat pääosin suljettuja ulkomaalaisilta (oikeudelliset palvelut ja kirjanpito).

Intia on johtavassa asemassa monien palvelujen viennissä toimitusmuodossa 1, ja sen lisäksi se on johtava perinteisten tietotekniikkapalvelujen toimittaja. Intiasta on nyt tulossa tärkeä ulkoistamispalvelujen viejä. Esittelijä huomauttaa, että toimitusmuodossa 1 on jo tehty sitoumuksia ammatillisissa palveluissa, tietokonepalveluissa sekä vastaavissa terveydenhoito-, koulutus-, matkailu-, rahoitustietojen siirto- ja muissa yrityspalveluissa.

Esittelijä katsoo, että Intia voi siten pyrkiä lisäämään osuuttaan tutkimuksen ja kehityksen alasektoreilla, hammas- ja terveydenhoitoon liittyvillä sektoreilla ja puhelinpalveluun perustuvilla sektoreilla.

Boston Consulting -yrityksen tuoreen tutkimuksen mukaan toimitusmuodossa 1 luodaan 6 miljoonaa työpaikkaa ja tehdään 109,2 miljardin euron voitot vuoteen 2020 mennessä. Se osoittaa tämän toimitusmuodon merkityksen Intialle ja sen, että sitä on käsiteltävä vapaakauppasopimuksessa.

Esittelijä huomauttaa, että vapaakauppasopimuksen kaikkia tavoitteita ei voida saavuttaa ilman toimitusmuotoa 4 – jossa tällä hetkellä on monia esteitä kuten viisumimuodollisuudet, kiellot, palkkojen yhdenvertaisuuden ehdot, syrjivä kohtelu ja ammatillisen pätevyyden tunnustamatta jättäminen. Kyseisten esteiden poistaminen hyödyttäisi Intian lisäksi myös tuontia harjoittavia EU:n jäsenvaltioita. Esittelijä muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että toimitusmuodossa 4 kysymyksenä on tehokkaan pääsyn mahdollistaminen, pätevyyden ja lupavaatimusten keskinäinen tunnustaminen sekä uusien alojen lisääminen toimitusmuodossa 4, oleskelun kesto ja ulkomailla toimivien intialaisten palvelualan ammattilaisten sosiaaliturvaetujen kaksinkertaisen verotuksen välttäminen. Esittelijä katsoo, että se on arka aihe EU:n jäsenvaltioille eivätkä ne todennäköisesti jousta paljoakaan, vaikka korostaakin, että siitä on merkittäviä etuja.

Investoinnit

EU on Intialle tärkeä suorien ulkomaisten investointien lähde ja sen osuus Intian kaikista suorista ulkomaisista investoinneista on noin 20 prosenttia, ja Intian kumulatiiviset suorat investoinnit yhteisyrityksiin ja kokonaan omistettuihin tytäryhtiöihin EU:ssa (huhtikuusta 1996 vuosiin 2006/2007) olivat 4 315 870 000 euroa, mikä tekee siitä Intian suurimman merentakaisen investointikohteen. Investointivirrat EU:n ja Intian välillä ovat kasvaneet huolimatta siitä, että Intian rahoitusjärjestelmä estää edelleen monia EU:n yrityksiä investoimasta Intiaan.

Esittelijä toteaa, että Intia on jo allekirjoittanut kahdenväliset investointi- ja suojelusopimukset 18 EU:n jäsenvaltion kanssa.

Esittelijä kehottaa komissiota sisällyttämään investointeja koskevan luvun vapaakauppasopimukseen sen merkittävänä osana, mutta luvun ei tarvitse korvata voimassa olevia kahdenvälisiä sopimuksia, ja mahdollistamaan siten investoinnin toisten markkinoille paljon helpommin edistämällä ja suojelemalla investointisopimuksia. Esittelijä ehdottaa, että tällaisella investointisopimuksella voitaisiin perustaa kummankin talouden investoijille yhden pisteen tiedotusjärjestelmä, jossa heille selitettäisiin investointisääntöjen ja -menettelyjen erot ja annettaisiin tietoa kaikista oikeudellisista näkökohdista.

Julkiset hankinnat

Toisin kuin EU Intia ei ole allekirjoittanut nykyistä julkisia hankintoja koskevaa sopimusta eikä siihen voida soveltaa sopimuksen kurinpitomenettelyjä. Intia ei kuitenkaan vastusta sopimusta julkisten hankintojen avoimuudesta. Intiaa huolestuttavat alat kuten "kansallisen kohtelun" vaatimus, julkisten hankintojen määrittely ja laajuus sekä hankintamenettelyt. Esittelijä pitää tärkeänä sitä, että vapaakauppasopimus sisältää sitovat säännöt, mukaan luettuna asianmukaiset avoimuutta koskevat määräykset, joilla tuetaan tehokkaan ja avoimen hankintajärjestelmien perustamista.

Kauppa ja kilpailu

Esittelijän on tyytyväinen siihen, että Intia on juuri hyväksynyt uuden kilpailulainsäädännön, jonka sanamuoto on saanut paljon tunnustusta, mutta korostaa, että sen täytäntöönpanoa ei voida arvioida, koska sitä ei ole vielä pantu täytäntöön. Esittelijä katsoo, että EU:n olisi sisällytettävä vapaakauppasopimukseen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklaan perustuva sanamuoto varmistaakseen sitoutumisen kilpailupolitiikkaan. Hän toteaa vielä, että tehokas ja avoin kilpailusäännöstö ja yhteistyösopimus voisivat olla hyödyllisiä markkinoilla toimivien yritysten määräävän aseman väärinkäytön torjumisessa.

Teollis- ja tekijänoikeus-, teollisuus- ja kauppapolitiikka

Intia on vahvistanut teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmäänsä viime vuosina ja siellä sovelletaan teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskevan sopimuksen mukaista lainsäädäntöä. Intia on myös osoittanut sitoumuksensa vahvaan teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmään. Jäljellä on kuitenkin vielä joitakin kiistoja, jotka koskevat tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksien säännöksiä, sekä huolia Intian täytäntöönpano- ja valvontajärjestelmästä.

On varmistettava teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön tehokas täytäntöönpano, koulutettava teollis- ja tekijänoikeuksista vastaavia viranomaisia ja kehitettävä niiden valmiuksia, luotava lainvalvontaelimille ja oikeuslaitokselle valmiudet estää teollis- ja tekijänoikeuksien rikkominen ja rangaista siitä sekä uudenaikaistettava teollis- ja tekijänoikeuksista vastaavia elimiä.

Tässä suhteessa komissio aie käynnistää TIDP II on myönteinen aloite, koska se on jatkoa TIDP:lle (Trade and Industry Development Project), jonka tavoite teollis- ja tekijänoikeuksien alalla on tarjota koulutusta teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaa ja tiedotusta varten yritysten ja kuluttajien suojelemiseksi.

Esittelijä on tyytyväinen yhteiseen työohjelmaan, joka koskee osapuolten yhteistyötä patenttien alalla, erityisesti säännöllistä asiantuntijoiden kuulemista patenttien myöntämismenettelyistä ja koulutuksesta sekä henkilöstön kehittämisestä.

Kauppa ja kestävä kehitys

On tärkeää, että vapaakauppasopimuksessa tunnustetaan se, että kestävä kehitys on EU:n ja Intian yleinen tavoite ja sillä pyritään varmistamaan kansainvälisten ympäristö- ja sosiaalialan sopimusten ja normien noudattaminen ja helpottamaan sitä.

EU:n ja Intian on varmistettava se, että ulkomaisia suoria investointeja ei tueta alentamalla ympäristölainsäädäntöä ja -normeja eikä keskeisiä työ- tai työterveys- ja turvallisuuslainsäädäntöä ja -normeja.

Ihmisoikeus- ja demokratialausekkeet muodostavat vapaakauppasopimuksen keskeisen osan. Marseillessa pidetyssä EU:n ja Intian huippukokouksessa EU ja Intia vahvistivat sitoumuksensa vahvistaa panostaan YK:n ihmisoikeusneuvostossa ja jatkaa ihmisoikeusvuoropuheluaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden edistämiseksi. Edelleen esiintyy kuitenkin huolia uskonnollisten vähemmistöjen ja ihmisoikeuksien puolustajien vainoamisesta Intiassa sekä laittomista teloituksista ja merkitsemättömistä joukkohaudoista Intian hallitsemassa Kashmirissa. Esittelijä kehottaa Intian hallitusta myöntämään YK:n erityisraportoijille pääsyn tutkimaan kyseisiä joukkohautoja.

Euroopan parlamentin tehtävä

Esittelijä katsoo, että sopimuksen legitiimiys ja yleinen hyväksyttävyys edellyttävät, että Euroopan parlamentti osallistuu tiiviisti neuvottelujen jokaiseen vaiheeseen ja sille annetaan mahdollisuus ilmaista näkemyksensä neuvottelutekstin hyväksyttävyydestä. Esittelijä odottaa komission ja neuvoston esittävän sopimuksen sellaisessa muodossa, että se vaatii parlamentin puoltavan lausunnon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

Euroopan unionin ja Intian välisestä vapaakauppasopimuksesta
(2008/2135(INI))

Valmistelija: Charles Tannock

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. korostaa jälleen EU:n ja Intian strategisen kumppanuuden tärkeyttä ja että kumppanuuden on perustuttava vahvasti paitsi tiiviisiin taloussuhteisiin, myös demokratian ja ihmisoikeuksien, perusvapauksien, moniarvoisuuden, oikeusvaltion periaatteen ja monenvälisyyden yhteisiin arvoihin; on ilahtunut siitä, että Intia on EU:n tavoin sitoutunut terrorismin torjuntaan ja kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistämiseen; tuomitsee Intian talouselämän keskuksessa Mumbaissa 26. marraskuuta tehdyt kauhistuttavat hyökkäykset; pyytää Intiaa toteuttamaan viipymättä toimia kaikkien kansalaistensa ja ulkomaisten vieraiden turvallisuuden parantamiseksi ja saattamaan oikeuteen kaikki kauheuksiin osallistuneet henkilöt; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita yhteistyöhön Intian kanssa hyökkäysten tutkinnassa;

2. uskoo, että Intiasta tulee pitkällä aikavälillä yhä houkuttelevampi kauppakumppani ja että sen geopoliittinen merkitys kasvaa; pitää siksi myönteisenä Marseillessa 29. syyskuuta 2008 pidetyssä yhdeksännessä Euroopan unionin ja Intian huippukokouksessa annettua sitoumusta kehittää edelleen osapuolten poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä;

3. panee merkille inflaation nopean kasvun Intiassa; katsoo, että Intian on säilyttääkseen kilpailukykynsä EU:n yhä tärkeämpänä kauppakumppanina tehtävä suuria investointeja infrastruktuuriin ja lisättävä valtavasti sähköntuotantokapasiteettiaan; pitää myönteisenä maan hallituksen suunnitelmaa käyttää 500 miljardia dollaria näihin tavoitteisiin seuraavien viiden vuoden aikana ja kehottaa yksityisiä ja julkisia toimijoita tekemään täysimääräisesti yhteistyötä tässä valtavassa hankkeessa;

4. panee merkille Intian ja Yhdysvaltojen välisen ydinalan siviiliyhteistyötä koskevan kumppanuussopimuksen sekä ydinalan viejämaiden ryhmän poikkeusluvan, joka antaa muille valtioille mahdollisuuden tehdä Intian kanssa yhteistyötä ydinalalla sekä EU-yrityksille mahdollisuuden kilpailla Intian ydinenergiamarkkinoilla; painottaa, että tämä poikkeuslupa vahvistaa Intian sitoutumisen ydinaseiden leviämisen estämiseen;

5. pitää myönteisenä Intian pääministerin virallisesti avaamaa uutta Srinagarin rataa Baramullan ja Qazigundin välillä, joka luo tuhansia uusia työpaikkoja paikallisväestölle; uskoo, että tämänkaltaiset talouden alan aloitteet lisäävät Kashmirin kansan mahdollisuuksia vauraampaan ja rauhaisampaan tulevaisuuteen;

6. on ilahtunut siitä, että Intia ei ole enää vain kehitysavun saaja, vaan että siitä on tullut myös sen antaja;

7. pitää myönteisenä vuosittain käytävää EU:n ja Intian ihmisoikeusvuoropuhelua, mutta on huolissaan siitä, että Intia panee niin hitaasti täytäntöön ILO:n työnormeja, erityisesti kun on kyse lapsi- ja orjatyövoimasta; kehottaa Intiaa lisäämään ponnistelujaan naisten kohtelun parantamiseksi ja puuttumaan kuolemanrangaistuksen ongelmaan sekä uskonnollisten vähemmistöjen vainoon ja syrjintään, josta esimerkkinä mainittakoon kristittyjen kohtelu Orissassa ja muualla;

8. arvostaa sitä, että tutkimuksen ja kehityksen alalla tehtävässä yhteistyössä on edistytty muun muassa EU:n rahoittaman puiteohjelman ansiosta; pitää myönteisenä, että suuri määrä intialaisia opiskelijoita opiskelee Euroopan yliopistoissa Erasmus Mundus ‑ohjelmassa;

9. kehottaa komissiota vapaakauppasopimuksesta käytävissä neuvotteluissa panemaan riittävästi painoa ihmisoikeuskysymyksille, tullien ulkopuolisille kaupan esteille, tärkeisiin aloihin tehtäville suorille ulkomaisille investoinneille jatkuvasti asetettaville rajoituksille sekä teollisuus- ja tekijänoikeuksille,

10. täsmentää, että jos EU:n ja Intian taloudellinen yhteistyö perustetaan unionin edistämien universaalien arvojen järjestelmään, sitä voidaan käyttää muiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön esikuvana.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Angelika Beer, Bastiaan Belder, Elmar Brok, Colm Burke, Marco Cappato, Philip Claeys, Véronique De Keyser, Giorgos Dimitrakopoulos, Michael Gahler, Jas Gawronski, Klaus Hänsch, Jana Hybášková, Anna Ibrisagic, Ioannis Kasoulides, Maria Eleni Koppa, Joost Lagendijk, Vytautas Landsbergis, Johannes Lebech, Francisco José Millán Mon, Pasqualina Napoletano, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Vural Öger, Ria Oomen-Ruijten, Alojz Peterle, Tobias Pflüger, Samuli Pohjamo, Bernd Posselt, Raül Romeva i Rueda, Christian Rovsing, Flaviu Călin Rus, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Saryusz-Wolski, György Schöpflin, Charles Tannock, Inese Vaidere, Geoffrey Van Orden, Ari Vatanen, Marcello Vernola, Jan Marinus Wiersma, Zbigniew Zaleski, Josef Zieleniec

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Árpád Duka-Zólyomi, Martí Grau i Segú, David Hammerstein, Pierre Jonckheer, Tunne Kelam, Evgeni Kirilov, Alexander Graf Lambsdorff, Erik Meijer

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

EU:n ja Intian välisestä vapaakauppasopimuksesta
(2008/2135(INI))

Valmistelija: Filip Kaczmarek

EHDOTUKSET

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. pitää myönteisenä, että EU ja Intia ovat sitoutuneet vahvistamaan neuvottelujaan YK:n ihmisoikeusneuvostossa ja jatkamaan keskustelua ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden edistämisestä yhdeksännessä Intian ja EU:n välisessä huippukokouksessa 29. syyskuuta 2008 noudattaen yhteistä toimintaohjelmaa; korostaa, että on tärkeää, että EU:n ja Intian kauppasuhteiden kehitystä ei eroteta Intian ihmisoikeusuudistuksista, ja kiittää niiden laajennusta tutkimukseen ja yhteistyöhön ihmisarvoisen työn, kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen aloilla;

2. pitää myönteisenä erityistoimien käynnistämistä EU:n ja Intian välisen kulttuuriyhteistyön edistämiseksi kaudella 2007–2009 erityisesti koulutuksen, opiskelijavaihdon, harjoittelun ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun aloilla;

3. on huolestunut hyödykkeiden yleisestä hinnannoususta ja sen vaikutuksesta köyhimpiin väestönosiin myös Intiassa, mikä vaikeuttaa kasvun vakautta ja lisää maailmanlaajuista eriarvoisuutta; kehottaa EU:ta ja Intiaa koordinoimaan kattavan strategian, jotta tähän kysymykseen voidaan puuttua integroidusti;

4. pitää myönteisenä, että Intia on saavuttanut merkittävää edistystä peruskoulutuksen järjestämisessä kaikille, köyhyyden poistamisessa ja puhtaan juomaveden saatavuuden lisäämisessä; toteaa, että Intia ei silti vielä ole saavuttamassa useimpia terveyteen liittyviä vuosituhannen vaihteen kehitystavoitteita mm. lapsikuolleisuuteen, odottavien äitien terveyteen, lasten aliravitsemukseen ja malarian, tuberkuloosin ja HIV/AIDSin vähentämiseen liittyen; on huolestunut siitä, että vuosituhannen vaihteen kehitystavoitteet edistyvät hitaimmin dalitien ja adivasien (alkuperäisasukkaiden) kohdalla ja he kohtaavat edelleen asumiseen, koulutukseen, työhön ja terveydenhoito- ja muiden palveluiden saantiin liittyvää syrjintää;

5. huomauttaa, että pysyvästä talouskasvusta huolimatta valtava epätasa-arvoisuus on edelleen todellisuutta yli 800 miljoonan ihmisen eläessä alle kahdella Yhdysvaltain dollarilla päivässä; on erityisen huolestunut vähäosaisten väestöryhmien, erityisesti naisten ja lasten, marginaaliryhmien ja syrjinnän uhrien, kuten kastittomien ja adivasien, ja maaseutuväestön tilanteesta; painottaa tarvetta varmistaa, että vapaakauppasopimus ei rajoittaisi Intian hallituksen kykyä puuttua köyhyyteen ja epätasa-arvoon; kehottaa komissiota ja neuvostoa toimimaan yhteistyössä Intian hallituksen kanssa mainittujen ryhmien tilanteen parantamiseksi ja tutkimaan, miten ne voivat tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä sukupuoleen ja kastiin perustuvan syrjinnän lopettamiseksi 1. helmikuuta 2007 antamansa päätöslauselman Intian kastittomien ihmisoikeustilanteesta mukaisesti;

6. korostaa, että ympäristön lisääntynyt tuhoutuminen Intiassa on kärjistyvä ongelma, jolla on käsittämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä seurauksia varsinkin monille köyhyydessä eläville intialaisille; vaatii siksi erityisesti, että EU jatkaa yhteistyötään Intian kanssa tällä alalla;

7. pitää joidenkin Intian alueiden talouskasvun kehitysvaikutuksia erinomaisina ja kehottaa komissiota tukemaan mainittujen vaikutusten tärkeimpiä muotoja ja niiden taustalla olevaa kansallista ja alueellista politiikkaa koskevaa tutkimusta, jotta osaamisen ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen alueiden välillä helpottuisi;

8 katsoo, että EU:n on kiinnitettävä erityistä huomiota Intian pieniin ja keskikokoisiin yrityksiin (pk-yrityksiin), ja esittää siksi, että kaikissa EU:n ja Intian välisissä kehitysyhteistyöohjelmissa pk-yrityksiä voitaisiin vahvistaa toimilla, joilla helpotetaan kansalaisten ehdottamien markkinavetoisten paikallisten hankkeiden rahoitusta;

9. pitää myönteisenä mikroluottojen leviämistä koko Intiaan, mikä on tunnetusti tehokas tapa luoda ruohonjuuritasolta lähtevää kehitystä;

10. kehottaa, että EU:n ja Intian välisessä yhteistyössä työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla keskitytään naisiin kohdistuvan työsyrjinnän, pakkotyön ja lapsityön ongelmiin, sillä noin 150 miljoonan lapsityöläisen Intia on yksi maailman suurimmista lapsityövoiman käyttäjistä, jotta kunnioitettaisiin Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perustyönormeja ja poistettaisiin sosiaalinen polkumyynti;

11. panee merkille Intian uuden, vuonna 2006 täytäntöön pannun lapsityötyötä koskevan lain, joka kieltää alle 14-vuotiaita lapsia työskentelemästä palvelijoina kotitalouksissa tai ruokakojuissa, ja kehottaa EU:ta edelleen kannustamaan Intiaa ratifioimaan ILOn lapsityön pahimpia muotoja koskevan yleissopimuksen nro 182, työhön ottamisen vähimmäisikää koskevan yleissopimuksen nro 138 ja järjestäytymisen ja työehtosopimusneuvottelujen oikeutta koskevan yleissopimuksen nro 98, mikä merkitsisi edistysaskelta lapsityövoiman käytön lopettamisessa;

12. vaatii komissiota pitämään vapaakauppasopimusneuvotteluissa kiinni kestävää kehitystä koskevasta luvusta, jossa vahvistetaan oikeudellisesti sitovat ja täytäntöönpanokelpoiset sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät vähimmäisstandardit;

13. korostaa, että EU:n olisi painostettava Intian hallitusta puuttumaan miljoonien intialaisten – jotka ovat suurelta osin kastittomien ja adivasien yhteisöstä – elämään vaikuttavaan pakkotyöhön, jonka uskotaan jääneen vaille asianmukaista huomiota hallinnollisen ja poliittisen tahdon puuttuessa;

14. kehottaa EU:ta edistämään vastuun parantamista EU:sta peräisin olevissa yrityksissä, jotka investoivat ja käyvät kauppaa Intian kanssa, mukaan lukien niiden velvoite kunnioittaa työ- ja ihmisoikeuksia ja suojella ympäristöä, ja vaatii toisaalta, että EU:n on päästävä Intian hallituksen kanssa sopimukseen työntekijöiden oikeuksien seurantajärjestelmän perustamisesta ja tehokkaista toimista, joilla taataan syrjimättömyys ja minimoidaan ympäristövaikutukset kaikissa liiketoimissa, joissa EU:sta peräisin olevat yrityksen ovat osallisina Intiassa;

15. vaatii EU:ta sisällyttämään Intian kanssa tekemäänsä vapaakauppasopimukseen määräyksen, jolla taataan, että erityistalousalueita hyödyntäviä EU:n yrityksiä ei voida vapauttaa perustyöoikeuksien ja muiden ILO:n yleissopimuksiin, jotka Intia on ratifioinut, perustuvien työoikeuksien noudattamisesta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö