Menettely : 2008/2155(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0135/2009

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0135/2009

Keskustelut :

PV 24/03/2009 - 9
CRE 24/03/2009 - 9

Äänestykset :

PV 25/03/2009 - 3.19
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0185

MIETINTÖ     
PDF 172kWORD 113k
13.3.2009
PE 415.312v02-00 A6-0135/2009

Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin vuosikertomuksista 2007

(2008/2155(INI))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Gay Mitchell

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 talousarvion valvontavaliokunnan lausunto
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin vuosikertomuksista 2007

(2008/2155(INI))

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon Euroopan investointipankin vuosikertomuksen 2007,

- ottaa huomioon Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) vuosikertomuksen 2007,

- ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 9, 266 ja 267 artiklan ja EIP:n perussäännön pöytäkirjan N:o 11,

- ottaa huomioon 29. toukokuuta 1009 tehdyn sopimuksen EBRD:n perustamisesta,

- ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 230 ja 232 artiklan tuomioistuimen roolista,

- ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 248 artiklan tilintarkastustuomioistuimen roolista,

- ottaa huomioon 19 päivänä joulukuuta 2006 päivätyn neuvoston päätöksen 2006/1016/EY yhteisön takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille yhteisön ulkopuolella toteutettuihin hankkeisiin liittyvistä lainoista ja lainatakauksista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta(1),

- ottaa huomioon EY:n tuomioistuimen 6 päivänä marraskuuta 2008 tekemän päätöksen neuvoston päätöksen 2006/1016/EY oikeusperustasta(2),

- ottaa huomioon 4 päivänä marraskuuta 2008 päivätyn neuvoston päätöksen 2008/847/EY Keski-Aasian maiden kelpoisuudesta saada rahoitusta yhteisön takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille yhteisön ulkopuolella toteutettuihin hankkeisiin liittyvistä lainoista ja lainatakauksista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta tehdyn neuvoston päätöksen 2006/1016/EY nojalla(3),

- ottaa huomioon neuvoston 17. helmikuuta 1997 tekemän päätöksen 97/135/EY, jolla Euroopan yhteisöä velvoitetaan merkitsemään lisää osakkeita Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin osakepääoman kaksinkertaistamista koskevan päätöksen tuloksena(4),

–   ottaa huomioon vuonna 2006 suoritetun pääomaresurssien tarkastuksen (CRR3), joka kattaa ajanjakson 2006-2010,

–   ottaa huomioon komission kertomuksen parlamentille ja neuvostolle Euroopan yhteisöjen otto- ja antolainaustoiminnasta vuonna 2007 (KOM(2008)0590),

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin 22. huhtikuuta 2008 antaman päätöslauselman Euroopan investointipankin vuosikertomuksesta 2006(5),

- ottaa huomioon Euroopan parlamentin 15. helmikuuta 2007 antaman päätöslauselman Euroopan investointipankin vuosikertomuksesta 2005(6),

- ottaa huomioon Euroopan parlamentin 16. tammikuuta 2003 antaman päätöslauselman Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) toiminnasta(7),

- ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen edustajakokouksen 6. kesäkuuta 2008 antaman päätöslauselman Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankista: keskeinen muutoskumppani siirtymäkauden maissa,

- ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen, Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus)(8),

- ottaa huomioon neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteisen julkilausuman Euroopan unionin kehityspolitiikkaa koskevasta "eurooppalaisesta konsensuksesta"(9),

- ottaa huomioon neuvoston 14. toukokuuta 2008 esittämät päätelmät Länsi-Balkanin investointikehyksestä: alueelle suunnattujen rahoitusvälineiden johdonmukaisuuden lisääminen kasvun ja vakauden tukemiseksi,

- ottaa huomioon komission 21. toukokuuta 2008 tekemän ehdotuksen asetukseksi, jolla muutetaan asetusta (EY) N:o 1638/2006 eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä (KOM(2008)0095),

- ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 10. heinäkuuta 2003 antaman tuomion Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) Euroopan investointipankkia koskevista tutkintavaltuuksista(10),

- ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen, EIP:n ja komission heinäkuussa 2007 uusiman kolmikantasopimuksen tuomioistuimen harjoittaman valvonnan muodoista EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan 3 kohdan mukaisesti,

- ottaa huomioon 15. joulukuuta 2006 päivätyn komission, EIP:n ja EBRD:n välisen yhteisymmärryspöytäkirjan yhteistyöstä Itä-Euroopassa ja Etelä-Kaukasiassa, Venäjällä ja Keski-Aasiassa,

- ottaa huomioon 27. toukokuuta 2008 päivätyn Euroopan komission ja Euroopan investointipankin välisen yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla pyritään tiivistämään Euroopan unionin ulkoisen lainapolitiikan koordinointia,

- ottaa huomioon 16. syyskuuta 2008 allekirjoitetun muistion EIP:n, komission ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten osallistumisesta eurooppalaiseen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta koskevaan asiantuntijakeskukseen (EPEC),

- ottaa huomioon EIP:n hallintoneuvoston 20. marraskuuta 2007 hyväksymän EIP:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2008–2010,

- ottaa huomioon EIP:n julkiset kuulemiset sen ympäristöön liittyvistä ja sosiaalisista periaatteista ja standardeista vuonna 2008,

- ottaa huomioon EBRD:n hallintoneuvoston 12. toukokuuta 2008 hyväksymät ympäristö- ja sosiaalialan toimintaperiaatteet,

- ottaa huomioon EBRD:n hallintoneuvoston 11. heinäkuuta 2006 hyväksymät energia-alan toimintaperiaatteet,

- ottaa huomioon EIP:n hallintoneuvoston 31. tammikuuta 2006 hyväksymän energia-alan tarkastelun,

- ottaa huomioon EIP:n hallintoneuvoston kesäkuussa 2007 puoltaman, 5. kesäkuuta 2007 päivätyn neuvottelumuistion tehostetusta osallistumisesta EU:n energiapolitiikkaan,

- ottaa huomioon Brysselissä 11. ja 12. joulukuuta 2008 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen puheenjohtajan päätelmät taloudellisten ja rahoitukseen liittyvien kysymysten suhteen,

–   ottaa huomioon EIP:n toukokuussa 2008 julkistaman raportin pk-yritysten kuulemisista 2007/2008 saaduista tuloksista ja johtopäätöksistä sekä tämän seurauksena EIP-ryhmän EU:n pk-yrityksille antaman tuen modernisoinnin ja vahvistamisen,

–   ottaa huomioon EIP:n 18. maaliskuuta 2008 antaman lausunnon ympäristöä koskevista ja sosiaalisista periaatteista ja normeista,

-  ottaa huomioon Ecofin-neuvoston 7. lokakuuta ja 2. joulukuuta 2008 esittämät neuvoston päätelmät EIP:n roolista pk-yritysten tukijana,

- ottaa huomioon komission 29. lokakuuta 2008 antaman tiedonannon aiheesta "Finanssikriisistä talouden elpymiseen: eurooppalainen toimintakehys" (KOM(2008)0706),

- ottaa huomioon 26. marraskuuta 2008 annetun komission tiedonannon Eurooppa-neuvostolle "Euroopan talouden elvytyssuunnitelma" (KOM(2008)0800),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

- ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön ja talousarvion valvontavaliokunnan lausunnon (A6-0135/2009),

A. ottaa huomioon, että EIP perustettiin Rooman sopimuksella vuonna 1957 ja että sen osakkaina olevien 27 jäsenvaltion merkitsemä pääoma on 165 miljardia euroa,

B.  ottaa huomioon, että EIP on vuodesta 1963 lähtien toiminut yhteisön ulkopuolella tukeakseen yhteisön ulkopolitiikkaa,

C. ottaa huomioon, että EBRD perustettiin vuonna 1991 ja sen osakkaina on 61 yhteisön ulkopuolista valtiota, Euroopan yhteisö ja EIP, joiden merkitsemä kokonaispääoma on 20 miljardia euroa,

D. ottaa huomioon, että jäsenvaltiot, komissio ja EIP omistavat yhteensä 63 prosenttia EBRD:n osakkeista,

E.  ottaa huomioon, että EÍP:n säädettynä tavoitteena on yhteisön edun mukaisesti myötävaikuttaa sisämarkkinoiden tasapainoiseen ja vakaaseen kehitykseen käyttäen sekä pääomamarkkinoita että omia varojaan,

F.  ottaa huomioon, että talouden nykyisessä kurimuksessa, jossa likviditeetistä ja yritysluotoista vallitsee suuri pula, EIP:llä olisi oltava keskeinen rooli Euroopan tason ja jäsenvaltioiden taloudellista elvytystä koskevissa suunnitelmissa,

G. ottaa huomioon, että EBRD:n säädettynä tavoitteena on osaltaan tukea talouskasvua ja jälleenrakennustoimintaa ja pyrkiä huolehtimaan avoimeen markkinatalouteen siirtymisestä sekä edistämään yksityistä aloitteellisuutta ja yrittäjätoimintaa niissä Keski- ja Itä-Euroopan valtioissa, jotka sitoutuvat noudattamaan monipuoluedemokratian, moniarvoisuuden ja markkinatalouden periaatteita ja soveltavat niitä,

H. katsoo, että olisi korostettava ja vahvistettava EIP:n roolia korkealle arvostettujen AAA-joukkolainojen liikkeeseenlaskijana kansainvälisillä pääomamarkkinoilla,

I.   ottaa huomioon, että EBRD:n perustamissopimuksen 11 artiklan mukaisesti EBRD:n edellytetään kohdistavan vähintään 60 prosenttia investoinneistaan yksityiselle sektorille,

J.   ottaa huomioon, että EBRD:n perustamissopimuksessa täsmennetään, että hallintoneuvosto tarkastaa enintään viiden vuoden välein EBRD:n pääomaresurssit ja että seuraava tarkastus on suunniteltu vuodeksi 2010,

K. ottaa huomioon, että yhdeksästä viisaasta koostuva ohjauskomitea perustettiin 1. lokakuuta 2008 valvomaan ja johtamaan neuvoston päätöksen 2006/1016/EY mukaisesti EIB:n ulkoisia lainavaltuuksia koskevaa väliaikatarkastelun arviointia,

L.  katsoo, että kyseinen puolivälin tarkastelu olisi tehtävä tiiviissä yhteistyössä parlamentin kanssa päätöksen 2006/1016/EY pohjalta,

M. ottaa huomioon, että päätöksessä 2006/1016/EY EIP:n ulkoisista luototusvaltuuksista määrätään, että vuosina 2007–2013 on asetettava saataville 25,8 miljardin euron lainat, jotka jakautuvat alueittain seuraavasti: liittymistä valmistelevat maat, myös Kroatia ja Turkki, 8,7 miljardia euroa; yhteisön ulkopuoliset Välimeren maat 8,7 miljardia euroa; Itä-Eurooppa, Etelä-Kaukasus ja Venäjän federaatio 3,7 miljardia euroa; Latinalainen Amerikka 2,8 miljardia euroa; Aasia 1 miljardi Euroa sekä Etelä-Afrikan tasavalta 0,9 miljardia euroa,

N. ottaa huomioon, että vuonna 2007 EIP myönsi lainoja EU:n politiikan tavoitteiden tukemiseen yhteensä 47,8 miljardin euroa, joista 41,4 miljardia Euroopan unionin ja EFTA:n alueelle ja 6,4 miljardia kumppanuus- ja ehdokasmaille,

O. ottaa huomioon, että vuonna 2007 EIP:n lainaustoiminta EU:n ulkopuolella oli maantieteellisesti jaoteltuna seuraavanlainen: Aasia ja Latinalainen Amerikka 925 miljoonaa euroa, Itä-Eurooppa, Etelä-Kaukasus ja Venäjä 230 miljoonaa, EU:n ulkopuoliset Välimeren maat 1 438 miljoonaa euroa, liittymistä valmistelevat maat 2 870 miljoonaa, AKT-maat 756 miljoonaa ja Etelä-Afrikka 113 miljoonaa euroa,

P.  ottaa huomioon, että EBRD:n vuotuinen liikevaihto vuonna 2007 oli 5,6 miljardia euroa, joka koostui 353 hankkeesta 29 eri maassa Keski-Euroopassa ja Baltian maissa(11), Kaakkois-Euroopassa(12), Itsenäisten valtioiden yhteisön länsiosissa ja Kaukasiassa(13), Venäjällä ja Keski-Aasiassa(14),

Q. ottaa huomioon, että vuonna 2007 EBRD:n investoinnit Venäjälle nousivat 2,3 miljardiin euroon (Venäjä-salkun yhteissumma 5,7 miljardia), ja ne kattavat 83 hanketta ja muodostavat 42 prosenttia pankin vuotuisista sitoumuksista (verrattuna 38 prosenttiin vuonna 2006),

R.  ottaa huomioon, että vuonna 2006 EBRD:n pääomasijoitukset olivat 1 miljardi euroa ja nousivat vuonna 2007 arvoltaan 1,7 miljardiin euroon ja että pääoman osuus pankin vuotuisesta liiketoimintavolyymistä oli 20 prosenttia vuonna 2006 ja nousi 30 prosenttiin vuonna 2007,

S.  Ottaa huomioon, että EBRD:n hallintoneuvosto päätti 28. lokakuuta 2008 hyväksyä Turkin EBRD:n investointikohteeksi ja että EBRD arvioi investoivansa 450 miljoonaa euroa vuoden 2010 loppuun mennessä,

T.  ottaa huomioon, että EIP on rahoittanut hankkeita Turkissa vuodesta 1965 alkaen ja on investoinut noin 10 miljardia euroa maan talouden tärkeimmille sektoreille,

U. ottaa huomioon, että Cotonoun sopimuksen mukaan EIP, sen lisäksi, että se lainaa omista varoistaan, rahoittaa myös toimintaa AKT-maissa riskit takaavan sijoituslaitoksen kautta, jonka varat ovat peräisin Euroopan kehitysrahastolta,

V. ottaa huomioon, että komissio, jäsenvaltiot, Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanuusvaltiot, kansainväliset rahoituslaitokset ja Euroopan alueelliset ja kahdenväliset rahoituslaitokset toimivat tällä hetkellä yhteistyössä naapuruuspolitiikan investointivälineen puitteissa lisärahoituksen saamiseksi infrastruktuurihankkeisiin pääasiassa energia-, liikenne- ja ympäristösektoreilla kaikkialla Euroopan naapuruuspolitiikan alueella,

W. ottaa huomioon, että EIP-ryhmä tukee edelleen aktiivisesti pk-yrityksiä lainoilla sekä riskipääomalla ja lainatakuilla, joista kahta viimeksi mainittua hoidetaan Euroopan investointirahaston kautta,

EIP:n tavoitteet ja toiminta

1.  pitää myönteisenä EIP:n vuosikertomusta 2007 ennen kaikkea sen rahoitustoimintaa Euroopan unionin sisällä, jossa keskitytään kuuteen ensisijaiseen painopisteeseen (taloudellinen ja yhteiskunnallinen yhteenkuuluvuus; Euroopan laajuisten liikenne- ja viestintäverkkojen kehittäminen; pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen, ympäristön tilan suojelu ja kohentaminen ja kestävän, kilpailukykyisen ja turvallisen energian takaaminen) sekä EIP:n kolmansien maiden ulkoisten luototusvaltuuksien täytäntöönpanon suhteen;

2.  panee merkille, että EIP on ainoa perustamissopimukseen perustuva rahoitusinstituutio ja että suurin osa sen toiminnoista on keskittynyt jäsenvaltioissa toteutettaviin hankkeisiin, vaikka sillä on yhä tärkeämpi rooli myös kolmansissa maissa päätöksessä 2006/1016/EY määrätyllä tavalla;

3.  toteaa, että kolmansissa maissa toimiessaan EIP on tähän mennessä toteuttanut neuvoston asettamia tavoitteita; katsoo, että EIP:n luototustoimien on oltava johdonmukaisesti maiden välillä ja toimivallan puitteissa; yksinkertaisia EU:n eri toimijoiden ja välineiden välisissä suhteissa; joustavia määritellessään miten Euroopan unioni kykenee vastaamaan eri maiden erilaisiin tilanteisiin; yhteneväisiä tavoitellessaan vuosituhannen kehitystavoitteita ja tilivelvollisia julkisesti ja myös parlamentille käyttämisensä EU:n varojen tehokkaan käytön suhteen;

4. katsoo, että EIP:n toiminnan olisi heijasteltava myös Euroopan unionin Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa hyväksymiä tavoitteita ja sitoumuksia (kuten Kioton pöytäkirja); kehottaa siksi EIP:tä esittämään parlamentille vuosittain kertomuksen siitä, miten EU:n ja YK:n tavoitteet ovat täyttyneet sen kehittyvissä maissa suorittamien toimintojen yhteydessä;

5.  panee tyytyväisenä merkille, että EIP on viime vuosina järjestelmällisesti seurannut parlamentin esittämiä suosituksia; suosittelee, että tämä seuranta esitetään yleisön nähtäväksi EIP:n vuosikertomuksen yhteydessä;

6.  EIP:n valvonnan suhteen:

(a)  palauttaa mieliin, että EIP:n tehtävät, jotka ovat poliittisesti määriteltyjä, eivät kuulu perinteisen vakavaraisuuden valvonnan piiriin; katsoo, että EIP:n menetelmien valvonta on silti tarpeellista;

(b)  ehdottaa EIP:n tarkastuskomitean (Audit Committee) vahvistamista siten, että komitean kolmea jäsentä ja kolmea varajäsentä täydennettäisiin kahdella jäsenellä, jotka työskentelevät kansallisten valvontaviranomaisten palveluksessa;

(c)  pitää myönteisenä EIP:n ja Luxemburgin kansallisen valvontaviranomaisen välistä teknistä yhteistyötä, mutta pyytää kyseisen yhteistyön tehostamista;

(d)  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan mahdollisuuksia EIP:n rahoitustoiminnan valvontajärjestelyjen tarkastelemiseksi laajemmin vaikkapa Euroopan tulevan vakavaraisuusvalvontajärjestelmän puitteissa, jotta EIP:n rahoitustilanteen laatua valvottaisiin ja jotta varmistettaisiin, että sen tulokset on mitattu oikein ja alan käytännesääntöjä noudattaen;

7.  pitää tervetulleena EIP:n energian, liikenteen ja veden alalla noudattamien operatiivisten alakohtaisten politiikkojen kehittämistä ja julkistamista vuonna 2007 ja pitää niitä tärkeänä askeleena kohti EIP:n lainausoperaatioiden avoimuuden lisäämistä;

8.  pitää myönteisenä, että EIP on tarkistanut julkisuuspolitiikkaansa ottaakseen huomioon Århusin yleissopimusta koskevan asetuksen asianmukaiset säännökset(15); pitää myönteisenä EIP:n toiminnan arvioinnin yleiskatsausta koskevan raportin 2007 julkistamista ja kehottaa EIP:tä kehittämään edelleen toiminnan arvioinnista vastaavan osastonsa toimintaa;

9.  pitää myönteisenä EIP:n lausuntoa ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten periaatteiden normien uudelleentarkastelusta; katsoo, että EIP:n olisi kohdennettava riittävästi resursseja tarkistetun julkilausuman täytäntöönpanoon ja esitettävä kertomus sen toiminnasta;

10. painottaa, että EIP:n olisi jatkettava nollatoleranssilinjaa väärinkäytösten ja korruption torjumiseksi ja pitää tässä yhteydessä myönteisenä sen väärinkäytösten vastaisen toimintalinjan ja korruption ja rahanpesun vastaisen sekä terrorismin rahoittamisen torjuntaa koskevan toimintalinjan tarkistamista; on kuitenkin huolissaan siitä, että tämä toiminta näyttää jäävän suurelta osin passiiviseksi; toistaa EIP:lle esittämänsä kehotukset, että hyväksyessään väärinkäytösten vastaisen toimintalinjansa ja siihen liittyviä menettelyjä, se sisällyttää niihin toimia, joiden avulla

(a)  luodaan hallinnollinen poissulkemismekanismi yrityksille, joiden EIP ja muut monenväliset kehityspankit ovat todenneet syyllistyneen korruptioon,

(b)  laaditaan toimintalinja väärinkäytöksistä ilmoittajien suojelemiseksi sekä

(c)  lujitetaan sen tutkintatehtävää ja korostetaan tämän tehtävän ehkäisevää ja havaitsevaa luonnetta;

11. pitää myönteisenä väliaikaisen eettisen komitean (joka käsittelee enimmäkseen työsuhteen päättymisen jälkeisiä kysymyksiä) ja riippumattoman sääntöjen noudattamisesta vastaavan elimen olemassaoloa; pyytää kuitenkin saada tietoja viimeksi mainitun asemasta ja käytännön työstä;

12. onnittelee EIP:tä siitä, että se allekirjoitti lokakuussa 2007 Washingtonissa johtamis- ja valvontakulttuuria kehittyvien markkinoiden talouksissa koskevan periaatejulistuksen, jonka allekirjoittivat myös kehitysrahoituslaitokset ja jossa nostettiin hallintokulttuuri kestävän kehityksen agendan kärkeen kehittyvillä markkinoilla;

13. on tyytyväinen siihen, että EIP:n johtokunta hyväksyi EIP:n valitusmekanismia koskevan toimintalinjan; toistaa kuitenkin kehotuksensa, että EIP tarkistaa sisäistä valitusmekanismiaan ja esittää valitusmekanismia koskevat uudet suuntaviivat, jotka ulotetaan koskemaan kaikkia EIP:n rahoittamia toimia;

14. ottaa huomioon ulkoisen tilintarkastuselimen puoltavan kannan ja tarkastuskomitean vuosikertomuksen päätelmät; toistaa nykyisen rahoitus- ja talouskriisin valossa kehotuksensa, että EIP:hen sovellettaisiin samoja vakavaraisuussääntöjä kuin luottolaitoksiin ja että sen vakavaraisuutta todella valvottaisiin;

EBRD:n tavoitteet ja toiminta

15. pitää myönteisenä EBRD:n vuosikertomusta 2007, ennen kaikkea EBRD:n investointitoimien keskittämistä varhaisen tai keskivaiheen siirtymäkautta eläviin maihin ja pitää myönteisenä sen edistymistä rahoitettaessa kestävää energiaa koskevan aloitteen mukaisia toimia, joille EU:n etujen mukaisissa energiahankkeissa olisi annettava etusija;

16. Toteaa, että EBRD toimii pääasiassa kolmansissa maissa, mutta eräät toiminnot ovat tärkeitä myös jäsenvaltioiden kannalta;

17. Toteaa lisäksi, että EBRD:n roolin kansainvälinen ja alueellinen kehys on nyt hyvin erilainen kuin mitä se oli vuonna 1991 ja että EBRD:n toimivaltuuksia on sovellettava tässä uudessa ympäristössä, koska EBRD vastaa markkinatilanteeseen ja siirtyy toiminnassaan etelään ja itään;

18. tunnustaa, että toimintaympäristö on muuttumassa haastavammaksi, koska liiketoiminnan ehdot ovat vaikeutuneet sen vuoksi, että vastapuolella olevien paikallisten kokemus on vähäisempää ja rehellisyyskysymykset ovat tulleet useammin esiin;

19. katsoo, että EJKP:n on vahvistettava teknistä tukeaan ja konsultointitoimintojaan, jotta voidaan tukea hyvää hallintotapaa ja varmistaa hankkeiden asianmukainen johto paikallistasolla EU:n naapurimaissa;

20. pitää tervetulleena EBRD:n edistymistä sukupuolinäkökulman ottamisessa mukaan kaikessa päätöksenteossa vuonna 2008; kehottaa kumpaakin pankkia lujittamaan sukupuolinäkökulman ottamista mukaan institutionaalisissa rakenteissaan ja ulkoisissa politiikoissaan;

EIP:n ja EBRD:n sekä muiden kansainvälisten, alueellisten ja kansallisten rahoituslaitosten välinen yhteistyö

21. toteaa, että EIP ja EBRD rahoittavat yhä useammin toimia samoilla maantieteellisillä alueilla Euroopan unionin ulkopuolella, kuten Itä-Euroopassa, Etelä-Kaukasiassa, Venäjällä, Länsi-Balkanilla ja lähitulevaisuudessa myös Turkissa;

22. huomauttaa, että yhteisissä toimintamaissa EIP:llä ja EBRD:llä on tällä hetkellä kolme yhteistoimintamenetelmää; Itä-Eurooppaa varten on yhteisymmärryspöytäkirja, joka asettaa EBRD:n johtoasemaan ja jossa säädetään yleensä yhteisistä investoinneista; Länsi-Balkania varten on siirrytty kauemmas kilpailevista eli rinnakkaisista toiminnoista ja päästy yhteistyöhön yhteisten varojen perusteella; lisäksi viime aikoina Turkin kanssa tehtävässä yhteistyössä on määritelty tiettyjä yhteistoiminta-alueita, joissa johtava pankki määritellään tapauskohtaisesti;

23. toteaa, että näiden kahden pankin tavoitteet, asiantuntemus ja toimintamalli ovat erilaiset eikä julkisen sektorin ja yksityisen sektorin lainaustoimintaa voida erottaa toisistaan; toteaa, että pankeilla on yhä useammin yhteisiä alueita, joilla molemmat kehittävät taitoja, kuten pk-yritysten rahoitus, energia ja ilmastonmuutos sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeet; korostaa tässä yhteydessä yhteistyön tehostamisen tarvetta;

24. katsoo, että EIP:n ja EBRD:n ei pitäisi kilpailla yhteisissä toimintamaissa, vaan täydentää toisiaan perustuen kunkin pankin suhteellisiin etuihin ja välttäen päällekkäisyydestä asiakkaalle aiheutuvat kustannukset;

25. suosittelee siksi, että parantaakseen rakenteellista yhteistyötään yhteisissä toimintamaissaan EIP ja EBRD toimisivat seuraavasti:

(a) pankkien olisi parannettava toiminnallista työnjakoaan ja pyrittävä erikoistumaan, jotta ne voivat keskittyä omiin taitoihinsa ja vahvuuksiinsa;

(b) EIP voisi erikoistua rahoittamaan suurempia yksityisiä ja julkisia infrastruktuureja ja hankkeita, esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä toteutettavia investointeja sekä EU:n alueen yritysten suoria investointeja ulkomaille, kun taas EBRD voisi erikoistua enemmän pienemmän mittakaavan investointeihin, instituutioiden kehittämiseen, yksityistämiseen, kaupan helpottamiseen, rahoitusmarkkinoihin ja suoriin pääomasijoituksiin omistajaohjausta koskevien normien edistämiseksi;

(c) olisi määriteltävä hankkeita, aloja ja tuotteita, jotka voivat kiinnostaa molempia pankkeja ja joiden yhteydessä ne voivat yhdistää tietonsa ja resurssinsa, kuten pk-yritysten rahoitus tai investoinnit ilmastonmuutoksen torjuntaan, esimerkiksi kannustaminen uusiutuvia energialähteitä koskeviin investointeihin ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen; näillä yhteisillä kiinnostuksen aloilla olisi sovellettava käytännöllistä ja tapauskohtaista lähestymistapaa, jossa jokaisella yhteisrahoitushankkeella olisi vastuullinen instituutio, millä pyrittäisiin vähentämään päällekkäisyyksiä, ja lisäksi ennakkoehtona olisi menettelyjen keskinäinen tunnustaminen; rahoitusta saavien hankkeiden kohdalla EU:n standardit on kuitenkin otettava huomioon esimerkiksi ilmastonsuojelun tai sosiaalisten oikeuksien alalla riippumatta siitä, kumpi instituutioista toimii vetäjänä;

(d) molemmissa toimielimissä olisi otettava käyttöön selkeät yhteistyömekanismit sekä ylhäältä alaspäin että ruohonjuuritasolla;

(e) molempien pankkien olisi esitettävä käytännön ehdotus säännöllisemmästä yhteistyöstä, johon sisältyisi osakkaita, sidosryhmiä ja edunsaajavaltioita hyödyttävien yhteisten standardien käsittely;

(f)  molempien pankkien olisi raportoitava säännöllisesti yhteistyöstään komissiolle;

(g) komission olisi raportoitava vuosittain parlamentille ja neuvostolle EIP:n ja EBRD:n rahoitustoiminnan vaikutusten ja tehokkuuden arvioinnista sekä pankkien osuudesta Euroopan unionin ulkopolitiikan tavoitteiden täyttämisessä ja pankkien yhteistyöstä toistensa ja muiden rahalaitosten kanssa; sekä

(h) Euroopan parlamentissa olisi vuosittain järjestettävä molempien pankkien pääjohtajien sekä talous- ja raha-asioista vastaavan komissaarin kuulemistilaisuudet;

26. suosittelee, että pitemmällä tähtäimellä EIP:n osakkeenomistajat harkitsisivat kasvattavansa EIP:n omistusta EBRD:stä esimerkiksi pääoman korottamisen muodossa, tai jos EBRD:n osakas harkitsee vetäytymistä, omistusosuuden lisäämisen muodossa; katsoo, että tällä voitaisiin pitkällä aikavälillä tukea näiden kahden pankin politiikkojen ja erikoistumisen parempaa johdonmukaisuutta toiminnalliselta ja maantieteelliseltä kannalta;

27. katsoo, että olisi Euroopan unionin ulkoisen avun välineiden lisäämistä olisi vältettävä; kehottaa tehostamaan yhteistyötä kehitysalan alueellisten ja kansallisten laitosten tai Euroopan unionin virastojen kanssa tehokkaan rahoituksen järjestämiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi sekä yhtenäisen lähestymistavan ja EU:n vaikutusten näkemisen parantamiseksi; tukee tässä suhteessa mahdollisuutta menettelyjen keskinäisestä jakamisesta ja tunnustamisesta;

28. muistuttaa pitävänsä tärkeänä "eurooppalaisen konsensuksen" mukaista sopimusta, jonka mukaan olisi vahvistettava EIP:n ja muiden rahoituslaitosten tukemien ohjelmien ja yhteisön rahoittamien ohjelmien välisiä synergioita, jotta voidaan taata mahdollisimman suuri vaikutus edunsaajamaiden kannalta; korostaa, että näin toimittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä edunsaajien etuihin;

29. tunnustaa, että EIP:n ja EBRD:n on toimittava yhdessä Maailmanpankin, Aasian kehityspankin ja Afrikan kehityspankin kaltaisten kansainvälisten tai alueellisten rahoituslaitosten kanssa, jotta Euroopan unionista kauempana olevilla alueilla saataisiin aikaan suurempia vaikutuksia ja jotta vältetään ei-toivotut päällekkäisyydet toimintojen rahoittamisessa; katsoo kuitenkin, että EIP:n olisi oltava ratkaisevassa roolissa edistettäessä Euroopan unionin ympäristö-, sosiaali- ja kehitysyhteistyötavoitteita monenkeskisissä kehityspankeissa ja laitoksissa;

30. panee merkille, että monenkeskisillä kehityspankeilla ja laitoksilla on myönteinen vaikutus kehitysmaissa; pitää tarpeellisena, että tätä vaikutusta analysoidaan tarkemmin ja että harkitaan lisätoimia Euroopan kehitysrahaston (EKR) tavoitteisiin ja toimintoihin liittyen; ehdottaa, että maanomistuksen rahoittaminen voisi ympäristöllisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin liittyvien ehtojen täyttyessä olla EIP:n ulkoisten toimivaltuuksien mukainen investointikustannus, koska se on ratkaisu omaehtoiseen kehitykseen erityisesti Afrikan maissa;

Maailmanlaajuinen rahoituskriisi ja sen vaikutukset EIP:n ja EBRD:n kannalta

31.      tähdentää komission eurooppalaisessa elvytyssuunnitelmassa EIP:lle varattua tärkeää roolia erityisesti suhteessa pk-yritysten rahoituksen tehostamiseen, uusiutuviin energialähteisiin ja puhtaaseen liikenteeseen; pitää myönteisenä lisätä EIP:n lainausta 30 prosentilla (15 miljardilla) vuosina 2009 ja 2010 ja päätöstä lisätä EIP:n merkitsemää pääomaa 67 miljardilla eurolla 232 miljardiin euroon Lissabonin strategian mukaisesti; korostaa, että lisävaroilla olisi pyrittävä pitkän aikavälin vaikutuksiin; katsoo, että lisääntyneet velvoitteet edellyttävät henkilöresurssien ja rahoituksen lisäämistä ja EIP:n toiminnan avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden parantamista;

32. kannustaa vahvistamaan liikepankkien ja EIP-ryhmän välisiä riskinjakojärjestelyjä tarjottaessa rahoitusta pk-yrityksille; kehottaa kuitenkin varovaisuuteen suhteessa siihen, miten liikepankit käyttävät EIP:n lainoja, ja toivoo, että laaditaan menettelysäännöt liikepankkien ja EIP:n välille; toteaa myös, että EIP:n välityspankkien luettelo on ajanmukaistettava;

33. katsoo, että EIP:n ja komission olisi nopeutettava hankkeiden toteuttamista kriisin eniten koettelemissa jäsenvaltioissa ja eniten koettelemilla aloilla; pitää tähän liittyen tärkeänä ottaa käyttöön Jaspersin, Jeremien, Jessican ja Jasminen kaltaisten teknisen tuen ohjelmien asiantuntemus rakennetuen jakamisen nopeuttamiseksi;

34. panee merkille, että Euroopan unioni pyysi EIP:tä lisäämään julkisten ja yksityisten kumppanuuksien (PPP) piiriin kuuluvien hankkeiden tukemista vastauksena rahoituskriisiin; kehottaa EIP:tä ja EBRD:tä toteuttamaan tällaisia hankkeita vain silloin, kun ne ovat kohtuuhintaisia ja tarjoavat todellisia etuja; katsoo tältä osin, että tarvitaan parannuksia tietojen julkistamiseen, rahalle saatavaan vastineeseen ja kohtuuhintaisuuden arviointikäytäntöihin;

35. kehottaa jäsenvaltioita täysin hyödyntämään riskipääomavälineitä, välittäjäorganisaatioiden kautta tarjottavia lainoja sekä mikroluottoja, joita EIP:n ohjelmiin ja välineisiin kuuluu;

36. panee merkille, että EIP:n otto- ja antolainaustoiminta sekä EU:ssa että sen ulkopuolella on jatkuvasti lisääntynyt ja muodostaa tällä hetkellä EU:n tasolla pääasiallisen välineen ottolainausta ja antolainausta varten; Toteaa lisäksi, että etenkin Aasiassa on ilmennyt suurta kysyntää EIP:n liikkeelle laskemille joukkolainoille; kehottaa EIP:tä ja sen johtokuntaa julkista politiikkaa noudattavana pankkina maksimoimaan ottolainauspotentiaalin laskemalla maailmanlaajuisille markkinoille erityisesti euromääräisiä joukkolainoja pitkän aikavälin tavoitteiden tukemiseksi ja talouden taantuman vaikutusten hillitsemiseksi Euroopan unionissa ja sen naapurivaltioissa;

37. kehottaa painokkaasti komissiota ja EIP:tä yhdessä tutkimaan, miten reaalitalouden lainamarkkinoiden tyrehtyminen voidaan ratkaista uusien innovatiivisten rahoitusinstrumenttien avulla;

38. pitää tervetulleena EBRD:n päätöstä lisätä pankin vuotuista liiketoimintavolyymiä vuonna 2009 noin 20 prosentilla noin 7 miljardiin euroon, jotta voidaan lievittää nykyistä rahoitus- ja talouskriisiä, ja toteaa, että puolet vuodelle 2009 varatuista miljardista lisäeurosta on tarkoitettu Keski- ja Itä-Eurooppaa varten;

39. painottaa, että nykyisinä tiukkojen luottoehtojen aikoina molempien pankkien rooli korostuu Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella; kehottaa molempia pankkeja pitämään kiinni niillä kolmansien maiden suhteen olevista sitoumuksista myös taloudellisesti vaikeina aikoina;

40. ehdottaa, että EIP:n olisi tutkittava rahoituskriisin vaikutuksia reaalitalouteen ja sen jälkeen tehostettava uusille jäsenvaltioille antamaansa tukea; korostaa lisäksi, että on tärkeää saada yksityinen sektori mukaan näiden kansantalouksien uudelleen vakauttamiseen; pitää myönteisenä EBRD:n toiminnan tehostamista uusissa jäsenvaltioissa ja äskettäin EBRD:n EIP:n Euroopan investointirahaston ja Maailmanpankin ryhmän laatimaa kansainvälisten rahoituslaitosten yhteistä toimintasuunnitelmaa Keski- ja Itä-Euroopan maiden pankkijärjestelmien ja reaalitalouden lainoittamisen tukemiseksi; suosittelee kuitenkin, että “siirtymäkauden maiden” määritelmää tarkasteltaisiin uudelleen ja EBRD:n vetäytymistä Euroopan unionin alueen toiminnasta arvioitaisiin hyvissä ajoin;

41. panee tyytyväisenä merkille, että rahoitusalan myllerrysten vaikutus EIP:n ja EBRD:n toimintaan on varsin vähäinen, vaikka pääomamarkkinoiden romahduksen johdosta EBRD ilmoittikin ensimmäisestä tappiollisesta tuloksestaan vuosikymmeneen vuonna 2008;

Euroopan yhteisön tuomioistuimen EIP:n ulkoisia toimivaltuuksia koskevan päätöksen vaikutukset

42. pitää myönteisenä EY:n tuomioistuimen 6. marraskuuta 2008 antamaa tuomiota neuvoston päätöksen 2006/1016/EY oikeusperustasta;

43. suosittelee, että kyseisen tuomion jälkeen parlamentti, neuvosto ja komissio pääsisivät pikaisesti yhteisymmärrykseen, jonka avulla turvattaisiin yhtäältä, että parlamentin etuoikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti, ja toisaalta varmistettaisiin EIP:n ulkoisen rahoitustoiminnan jatkuminen; korostaa siksi, että tämä pikainen yhteisymmärrys on tilapäinen ratkaisu, jonka täsmällinen määräaika on vuoden 2010 väliaikatarkastelu;

44. pitää tärkeänä hyväksyä päätös, jolla tuomioistuimen päätöksen mukaisesti korvataan päätös 2006/1016/EY ja jolla tunnustetaan, että EIP:n ulkoisen lainaustoiminnan ja yhteistyöjärjestelyjen nykyisen vuonna 2010 päätökseen saatavan väliaikatarkastelun puitteissa on käytävä kunnollinen laaja keskustelu unionin tavoitteista ja EIP:n käyttöön tarjottavista resursseista ja että tässä keskustelussa parlamentilla on täysimääräinen rooli toisena lainsäätäjänä; pyytää komissiota ottamaan huomioon tässä päätöslauselmassa esitetyt suositukset sen laatiessa väliaikatarkastelun jälkeen uutta ehdotusta päätökseksi EIP:n ulkoisista lainausvaltuuksista;

45. suosittelee, että ohjauskomitea saattaa työnsä valmiiksi vuoden 2010 alussa, ja pyytää komitean puheenjohtajaa ilmoittamaan komitean johtopäätöksistä parlamentille pian sen jälkeen; odottaa mielenkiinnolla ohjauskomitean johtopäätöksiä ja pyytää komiteaa ottamaan huomioon tässä ja parlamentin aiemmissa päätöslauselmissa esitetyt suositukset; pyytää ohjauskomiteaa tiedottamaan parlamentille säännöllisesti asian edistymisestä;

°

° °

46. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan investointipankille, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

     EUVL L 414, 12.11.2008, s. 95.

(2)

     Asia C-155/07, Euroopan parlamentti v Euroopan unionin neuvosto, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.

(3)

     EUVL L 301, 12.11.2008, s. 13.

(4)

     EYVL L 52, 22.2.1997, s. 17.

(5)

     Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0132.

(6)

     EYVL C 287 E, 29.11.2007, s. 544.

(7)

     EYVL C 38 E, 12. 2. 2004, s. 313.

(8)

     EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(9)

     EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1.

(10)

   Asia C-11/00, Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Euroopan investointipankki, Kok. 2003, s. I-7141.

(11)

   Kroatia, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekin tasavalta, Unkari ja Viro

(12)

   Albania, Bosnia ja Herzegovina, Bulgaria,Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro, Romania ja Serbia.

(13)

   Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä.

(14)

   Kazakstan, Kirgistanin tasavalta, Mongolia, Tadžikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan.

(15)

           Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin 6. syyskuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006 (EUVL L 264, 25.9.2006, s. 13).


PERUSTELUT

Tämä on ensimmäinen kerta, kun parlamentti on laatinut yhteisen mietinnön EIP:n ja EBRD:n toiminnasta. Koska EIP on perussopimuksiin perustuva toimielin, parlamentti hyväksyy vuosittain mietinnön sen toiminnasta, kun taas EBRD:stä mietintöjä laaditaan satunnaisesti, kuten vuonna 2002.

Molempien pankkien toimintaa koskevaan yhteismietintöön on kolme pääasiallista syytä:

1)   EIP:n ja EBRD:n rahoitustoiminnan lisääntyvä päällekkäisyys

EIP ja EBRD rahoittavat yhä useammin toimia samoilla maantieteellisillä alueilla EU:n ulkopuolella. Esimerkkeinä mainittakoon Itä-Eurooppa, eteläinen Kaukasia, Venäjä, Länsi-Balkan ja lähitulevaisuudessa myös Turkki;

Seuraavat luvut kuvaavat EIP:n lainoitusta EU:n ulkopuolella vuonna 2007: Aasia ja Latinalainen Amerikka 925 miljoonaa euroa, Itä-Eurooppa, Etelä-Kaukasus ja Venäjä 230 miljoonaa euroa, Välimeren kumppanuusvaltiot 1438 miljoonaa euroa, liittymistä valmistelevat valtiot 2870 miljoonaa euroa, AKT-maat 756 miljoonaa euroa ja Etelä-Afrikka 113 miljoonaa euroa.

EBRD:n liiketoiminnan vuotuinen arvo vuonna 2007 oli 5,6 miljardia euroa. Tämä koostui 353 hankkeesta 29 maassa Keski-Euroopassa ja Baltian maissa, Kaakkois-Euroopassa, Itsenäisten valtioiden yhteisön länsiosissa ja Kaukasiassa, Venäjällä ja Keski-Aasiassa.

Kahden pankin välinen yhteistyö on kehittynyt alueelliselta pohjalta, ja siten niiden yhteistoiminta on järjestetty eri tavoin eri alueilla. Yhteisissä toimintamaissa EIP:llä ja EBRD:llä on kolme yhteistoimintamenetelmää; Itä-Eurooppaa koskeva yhteisymmärryspöytäkirja, jossa EBRD on johtoasemassa ja yhteiset investoinnit ovat yleisenä periaatteena; Länsi-Balkanilla on siirrytty "kilpailutilanteesta" ja rinnakkaisista toimista uusiin yhteistoimintamalleihin resurssien yhdistämisen kautta; ja äskettäin tehty sopimus, joka perustuu erityisten ja yhteisten toimialojen määrittelyyn ja joustaviin yhteistyömalleihin, kuten Turkin rahoitustoiminta.

Tällaiseen kehitykseen ei voi olla tyytyväinen. Olisi paljon hyödyllisempää tarkastella perinpohjaisesti, miten näiden kahden pankin ja muiden asianomaisten toimijoiden välistä yhteistyötä voitaisiin parantaa ja ottaa samalla huomioon EU:n ja edunsaajamaiden edut.

Alusta lähtien on selvää, että näiden kahden pankin tavoitteet, asiantuntemus ja toimintamalli ovat erilaiset. Lisäksi pankkien työnjakoa ja yhteistoimintaa ei voida hallinnoida alueellisesti tai erottamalla toisistaan julkiselle sektorille ja yksityiselle sektorille myönnetyt lainat.

Tämä mietintö keskittyy yksilöimään alueita, joilla nämä kaksi pankkia voisivat toimia tehokkaammin yhdessä, jotta niiden osakkeenomistajat, sidosryhmät ja edunsaajavaltiot voisivat saada enemmän lisäarvoa.

Seuraavassa on konkreettisia suosituksia yhteistyön lisäämiseksi:

(a) molemmat toimielimet voisivat parantaa toiminnallista työnjakoaan osana erikoistumistaan, keskittyä omiin taitoihinsa ja vahvuuksiinsa, kuten EIP:n rahoituskapasiteettiin ja EBRD:n paikallistuntemukseen.

(b) EIP voisi erikoistua rahoittamaan suurempia yksityisiä ja julkisia infrastruktuureja ja hankkeita, esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä toteutettavia investointeja sekä EU:n alueen yritysten suoria investointeja ulkomaille; EBRD voisi erikoistua enemmän pienemmän mittakaavan investointeihin, instituutioiden kehittämiseen, yksityistämiseen, kaupan helpottamiseen, rahoitusmarkkinoihin ja suoriin pääomasijoituksiin omistajaohjausta koskevien normien edistämiseksi;

(c) olisi määriteltävä, minkä tyyppiset hankkeet, alat ja tuotteet ovat mahdollisesti kiinnostavia molempien pankkien kannalta ja miten ne voisivat tehostaa yhteisiä tieto- ja muita resurssejaan, kuten pk-yritysten rahoitusta ja investointeja ilmastonmuutoksen torjuntaan, eli uusiutuviin energialähteisiin ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Näillä yhteisillä kiinnostuksen aloilla olisi sovellettava käytännöllistä ja tapauskohtaista lähestymistapaa, jossa jokaisella yhteisrahoitushankkeella olisi vastuullinen toimielin, millä pyrittäisiin vähentämään päällekkäisyyksiä. Lisäksi ennakkoehtona olisi menettelyjen keskinäinen tunnustaminen;

(d) molemmissa toimielimissä olisi toteutettava yhteistyön kulttuuria, sekä ylhäältä alaspäin että ruohonjuuritasolla.

(e) pankkien olisi ehdotettava kattavaa ratkaisua säännöllisemmästä yhteistyöstä, johon sisältyisi osakkaita, sidosryhmiä ja edunsaajavaltioita hyödyttävien yhteisten standardien käsittely;

(f)  molempien pankkien olisi raportoitava säännöllisesti yhteistyöstään komissiolle;

(g) komission olisi raportoitava vuosittain parlamentille ja neuvostolle EIP:n ja EBRD:n rahoitustoiminnan vaikutusten ja tehokkuuden arvioinnista sekä pankkien osuudesta EU:n ulkopolitiikan tavoitteiden täyttämisessä ja pankkien yhteistyöstä toistensa ja muiden rahalaitosten kanssa; sekä

(h) Euroopan parlamentissa olisi vuosittain järjestettävä molempien pankkien pääjohtajien sekä talous- ja raha-asioista vastaavan komissaarin kuulemistilaisuudet.

2)   Luottokriisi tekee molempien pankkien toiminnan entistä tärkeämmäksi

Nykyisinä tiukkojen luottoehtojen aikoina molempien pankkien rahoitusoperaatiot ja keskinäinen yhteistyö ovat entistä tärkeämpiä, koska pankit tarjoavat kaivattuja luottoja julkiselle ja yksityiselle sektorille. Esimerkiksi pk-yritysten rahoittaminen on elintärkeää niin EU:ssa kuin sen ulkopuolellakin. EU:n lähialueilla esimerkiksi pankkiala on tällä hetkellä pahoissa vaikeuksissa. Lisäksi on tärkeää, että molemmat pankit edistävät aktiivisesti hankkeita, joilla pyritään torjumaan ilmastonmuutosta ja edistämään uusiutuvia energialähteitä.

3)   Tuomioistuimen päätös EIP:n ulkoisista luototusvaltuuksista on pantava täytäntöön

EY:n tuomioistuimen 6. marraskuuta 2008 tekemä päätös neuvoston päätöksen 2006/1016/EY oikeusperustasta on sopiva muistutus tärkeästä roolista, joka parlamentilla yhteispäätösmenettelyn mukaisesti tulee olemaan EIP:n ulkoisten luototusvaltuuksien suhteen.

Neuvoston päätös 2006/1016/EY, joka koskee EIP:lle myönnettäviä takuita kehitysmaissa ja muissa kolmansissa maissa tapahtuville rahoitustoimille, perustuu yksinomaan EY:n perustamissopimuksen 181 a artiklaan (taloudellinen yhteistyö kolmansien maiden kanssa).

Euroopan parlamentti kyseenalaisti tämän päätöksen, koska sen mielestä toiseksi oikeusperustaksi olisi lisättävä perustamissopimuksen 179 artikla (kehitysyhteistyö). Kyseinen asia on tärkeä parlamentin osallistumisen kannalta, sillä 179 artikla edellyttää yhteispäätösmenettelyä ja 181 a artikla edellyttää vain kuulemismenettelyä.

Tuomioistuin katsoi, että koska päätökseen sisältyi rahoitusyhteistyötä kehitysmaiden kanssa, sillä pyritään myös saavuttamaan EY:n perustamissopimuksen 177 artiklassa tarkoitettuja sosioekonomisia tavoitteita. Siten päätös oli kehitysmaita koskevalta osaltaan EY:n perustamissopimuksen XX osaston mukainen, ja kuuluu siis kyseisen osaston piiriin ja siten perustamissopimuksen 179 artiklan alaisuuteen.

Lopuksi tuomioistuin totesi, että perustamissopimuksen XX ja XXI osaston välinen suhde on toisiaan täydentävä, kuten myös 179 ja 181 a artiklan välinen suhde. Niiden nojalla säädettyjä menettelyjä ei voi luokitella yhteensopimattomiksi. Tuomioistuin päätti, että asiassa olisi sovellettava yhteispäätösmenettelyä.

Tällä päätöksellä hyvin merkittäviä seurauksia Euroopan parlamentille, joka saa paljon suuremman rooli päätettäessä EIP:n ulkoisista toimivaltuuksista. Parlamentti saa täten tarvittavan oikeusperustan koordinoidakseen neuvoston kanssa siitä, miten EIP:n olisi toimittava EU:n ulkopuolella. Tämä kehitys on erittäin tarpeellinen.

Tuomioistuin määräsi, että päätöksen 2006/1016/EY vaikutuksia pidetään yllä vain sellaisten EIP:n rahoitusjärjestelyjen suhteen, jotka tulevat voimaan 12 kuukauden kuluessa tuomioistuimen päätöksen päivämäärästä.

Tämä aikataulu on erittäin vaativa käytännön täytäntöönpanon suhteen, ja onkin todella harvinaista, että tuomioistuin liittää tällaisen määräyksen päätökseensä, joka koskee toimielinten välistä yhteispäätösmenettelyä. Ensi vuonna pidettävät parlamenttivaalit tekevät aikataulusta vielä haasteellisemman.

Jotta EIP voi jatkaa lainaustoimintaansa EU:n ulkopuolella mahdollisimman sujuvasti ja kaikkia osapuolia ja erityisesti edunsaajamaita hyödyttäen, on suositeltavaa perustaa toimielinten välinen ryhmä parlamentin, neuvoston ja komission edustajista. Tämä ryhmä voisi keskustella siitä, millaisiin toimiin on ryhdyttävä tuomioistuimen päätöksen (C-155/1016/EY) suhteen.


talousarvion valvontavaliokunnan lausunto (21.1.2009)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin vuosikertomuksista 2007

(2008/2155(INI))

Valmistelija: Gabriele Stauner

EHDOTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  painottaa, että Euroopan investointipankin (EIP) olisi jatkettava nollatoleranssilinjaa väärinkäytösten ja korruption torjumiseksi ja pitää tässä yhteydessä myönteisenä sen väärinkäytösten vastaisen toimintalinjan ja korruption ja rahanpesun vastaisen sekä terrorismin rahoittamisen torjuntaa koskevan toimintalinjan tarkistamista; on kuitenkin huolissaan siitä, että tämä toiminta näyttää jäävän suurelta osin passiiviseksi; toistaa EIP:lle esittämänsä kehotukset, että hyväksyessään väärinkäytösten vastaisen toimintalinjansa ja siihen liittyviä menettelyjä, se sisällyttää niihin toimia, joiden avulla

a.  luodaan hallinnollinen poissulkemismekanismi yrityksille, joiden EIP ja muut monenväliset kehityspankit ovat todenneet syyllistyneen korruptioon,

b.  laaditaan toimintalinja väärinkäytöksistä ilmoittajien suojelemiseksi ja

c.  lujitetaan sen tutkintatehtävää ja korostetaan tämän tehtävän ehkäisevää ja havaitsevaa luonnetta;

2.  pitää myönteisenä väliaikaisen eettisen komitean (joka käsittelee enimmäkseen työsuhteen päättymisen jälkeisiä kysymyksiä) ja riippumattoman sääntöjen noudattamisesta vastaavan elimen olemassaoloa; pyytää kuitenkin saada tietoja viimeksi mainitun asemasta ja käytännön työstä;

3.  onnittelee EIP:tä siitä, että se allekirjoitti lokakuussa 2007 Washingtonissa johtamis- ja valvontakulttuuria kehittyvien markkinoiden talouksissa koskevan periaatejulistuksen, jonka allekirjoittivat myös kehitysrahoituslaitokset ja jossa nostettiin hallintokulttuuri kestävän kehityksen agendan kärkeen kehittyvillä markkinoilla;

4.  on tyytyväinen siihen, että EIP:n johtokunta hyväksyi EIP:n valitusmekanismia koskevan toimintalinjan; toistaa kuitenkin kehotuksensa, että EIP tarkistaa sisäistä valitusmekanismiaan ja esittää valitusmekanismia koskevat uudet suuntaviivat, jotka ulotetaan koskemaan kaikkia EIP:n rahoittamia toimia;

5.  pitää myönteisenä, että EIP on tarkistanut julkisuuspolitiikkaansa ottaakseen huomioon Århusin yleissopimusta(1) koskevan asetuksen asianmukaiset säännökset; pitää myönteisenä toiminnan arvioinnin yleiskatsausta koskevan raportin 2007 julkistamista ja kehottaa EIP:tä kehittämään edelleen toiminnan arvioinnista vastaavan osastonsa toimintaa;

6.  ottaa huomioon ulkoisen tilintarkastuselimen puoltavan kannan ja tarkastuskomitean vuosikertomuksen päätelmät; toistaa nykyisen rahoitus- ja talouskriisin valossa kehotuksensa, että EIP:hen sovellettaisiin samoja vakavaraisuussääntöjä kuin luottolaitoksiin ja että sen vakavaraisuutta todella valvottaisiin;

7.  painottaa kiireellistä tarvetta perustaa riippumaton sääntelytoimi, joka valvoo EIP:n taloudellisen tilanteen laatua ja varmistaa, että sen tulosta mitataan tarkasti ja että ammatillista käytännesäännöstöä noudatetaan; suosittaa lisäksi EIP:n tarkastuskomitean lujittamista edelleen; ehdottaa odotettaessa todellisen Euroopan pankkitoiminnan sääntelytoimen perustamista, että huomioon otetaan eri vaihtoehdot, kuten kansallisen sääntelyelimen toimet sekä kansallisen sääntelyelimen toimet vuosittaisen rotaatiojärjestelmän mukaisesti sekä se, että komissio tekee ehdotuksen neuvostolle EY:n perustamissopimuksen 105 artiklan 6 kohdan nojalla.

8.  pahoittelee, ettei parlamentti laadi EIP:stä erityiskertomusta, ottaen huomioon sen suoran yhteyden, joka on EIP:n ja jäsenvaltioiden välillä, jotka ovat sen ainoita osakkaita, toisin kuin on Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin osalta, jonka osakkaina on monia Euroopan unionin ulkopuolisia maita, kuten Sveitsi, Israel, Turkki, Venäjä, Kanada, Korean tasavalta, Yhdysvallat, Japani ja Meksiko.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

20.1.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

11

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jean-Pierre Audy, Inés Ayala Sender, Herbert Bösch, Paulo Casaca, Esther De Lange, James Elles, Nils Lundgren, José Javier Pomés Ruiz, Bart Staes, Søren Bo Søndergaard

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Christopher Heaton-Harris

(1)

Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin 6. syyskuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006 (EUVL L 264, 25.9.2006, s. 13).


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

9.3.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

29

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Paolo Bartolozzi, Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Jonathan Evans, Elisa Ferreira, José Manuel García-Margallo y Marfil, Jean-Paul Gauzès, Donata Gottardi, Benoît Hamon, Gunnar Hökmark, Sophia in ‘t Veld, Othmar Karas, Wolf Klinz, Kurt Joachim Lauk, Hans-Peter Martin, Gay Mitchell, Sirpa Pietikäinen, John Purvis, Bernhard Rapkay, Eoin Ryan, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Peter Skinner, Margarita Starkevičiūtė, Ivo Strejček, Cornelis Visser

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Harald Ettl, Margaritis Schinas, Eva-Riitta Siitonen

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö