Menettely : 2008/0140(APP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0149/2009

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0149/2009

Keskustelut :

PV 01/04/2009 - 14
CRE 01/04/2009 - 14

Äänestykset :

PV 02/04/2009 - 9.16
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0211

MIETINTÖ     *
PDF 426kWORD 909k
20.3.2009
PE 418.014v03-00 A6-0149/2009

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta

(KOM(2008)0426 – C6‑0291/2008 – 2008/0140(CNS))

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Kathalijne Maria Buitenweg

Lausunnon valmistelija (*): Elizabeth Lynne, Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 47 artikla

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnaN LAUSUNTO
 ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnaN LAUSUNTO
 kulttuuri- ja koulutusvaliokunnaN LAUSUNTO
 oikeudellisten asioiden valiokunnaN LAUSUNTO
 naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELY

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta

(KOM(2008)0426 – C6‑0291/2008 – 2008/0140(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2008)0426),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan 1 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0291/2008),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6‑0149/2008),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus  1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2) Kaikkien oikeus yhdenvertaisuuteen lain edessä ja oikeus suojeluun syrjintää vastaan ovat yleismaailmallisia oikeuksia, jotka on tunnustettu ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa YK:n yleissopimuksessa, kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, vammaisten oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan yleissopimuksessa ja Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa, jotka [kaikki] jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet. Erityisesti vammaisten oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa oleva syrjinnän määritelmä kattaa kohtuullisen mukautuksen epäämiseen.

(2) Kaikkien oikeus yhdenvertaisuuteen lain edessä ja oikeus suojeluun syrjintää vastaan ovat yleismaailmallisia oikeuksia, jotka on tunnustettu ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa YK:n yleissopimuksessa, kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, lapsen oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa, vammaisten oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan yleissopimuksen 14 artiklassa sekä valinnaisessa pöytäkirjassa 12 ja Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa, jotka [kaikki] jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet. Erityisesti vammaisten oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa oleva syrjinnän määritelmä kattaa kohtuullisen mukautuksen epäämiseen.

Tarkistus  2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 a) Yhdenvertaisen kohtelun periaate ja syrjinnän kieltäminen ovat kansainvälisen, unionin tason ja kansallisen lainsäädännön perusperiaatteita, jotka sitovat Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita kaikissa niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Direktiivillä pyritään tämän tavoitteen saavuttamiseen ja sen kanssa ristiriidassa olevan syrjinnän vastustamiseen.

Tarkistus 3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 b) Tällä direktiivillä yhteisö noudattaa sille YK:n vammaisten oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta aiheutuvia velvoitteita, mikä olisi otettava huomioon direktiivin tulkinnassa.

Tarkistus  4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 c) Madridissa vuonna 2002 pidetyssä Yhdistyneiden Kansakuntien ikääntymistä koskevassa maailmankokouksessa hyväksytyn poliittisen julistuksen 5 artiklan mukaan päätettiin lujittaa sitoumusta, jonka mukaan ryhdytään kaikkiin toimiin kaikkinaisen syrjinnän, myös ikään perustuvan syrjinnän, poistamiseksi, tunnustetaan, että ikääntyessään ihmisten olisi voitava nauttia täysipainoisesta elämästä, terveydestä, turvallisuudesta ja aktiivisesta osallistumisesta yhteiskuntansa taloudelliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen elämään, tunnustetaan paremmin iäkkäiden ihmisten arvo ja poistetaan kaikkinaiset laiminlyönnit sekä kaikkinainen hyväksikäyttö ja väkivalta.

Tarkistus  5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 d) Mielenterveys ja fyysinen terveys sekä hyvinvointi ovat keskeisiä ihmisten elämänlaadun ja yhteiskunnan kannalta ja avaintekijä niiden tavoitteiden toteuttamiselle, joita EU on asettanut Lissabonin strategian puitteissa.

Tarkistus  6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3) Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut perusperiaatteet. Perusoikeuskirjan 10 artiklassa tunnustetaan ajatuksen-, omantunnon ja uskonnonvapaus; sen 21 artiklassa kielletään syrjintä, myös uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä, ja 26 artiklassa tunnustetaan vammaisten oikeus päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäisyyttään.

(3) Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa, mukaan luettuna ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapautta käsittelevä 9 artikla ja sananvapautta käsittelevä 10 artikla, sekä myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut perusperiaatteet. Perusoikeuskirjan 10 artiklassa tunnustetaan ajatuksen-, omantunnon ja uskonnonvapaus; sen 20 artiklan mukaan kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä; sen 21 artiklassa kielletään syrjintä, myös uskontoon, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä, 24 artiklassa säädetään lasten oikeuksista ja 26 artiklassa tunnustetaan vammaisten oikeus päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäisyyttään.

Tarkistus  7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4) Euroopan vammaisten teemavuosi 2003, Yhdenvertaiset mahdollisuudet Euroopassa 2007 -teemavuosi 2007 ja Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi 2008 ovat tuoneet esiin syrjinnän sitkeyden mutta edistäneet myös monimuotoisuutta.

(4) Euroopan vammaisten teemavuosi 2003, Yhdenvertaiset mahdollisuudet Euroopassa 2007 -teemavuosi 2007 ja Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi 2008 ovat tuoneet esiin välittömän ja välillisen syrjinnän, moninkertaisen syrjinnän ja läheissyrjinnän sitkeyden mutta myös tarpeen edistää monimuotoisuutta.

Tarkistus  8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a) Eurooppalaisen yhteiskunnan moninaisuus on keskeinen osa unionin kulttuurista, poliittista ja yhteiskunnallista yhdentymistä, ja sitä on kunnioitettava.

Tarkistus  9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 a) Uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä voi haitata Euroopan yhteisön perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamista ja etenkin korkean työllisyystason ja sosiaalisen suojelun tason saavuttamista, elintason ja elämänlaadun kohottamista sekä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta. Se voi myös haitata Euroopan unionin tavoitetta kehittyä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena.

Tarkistus  10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 b) Tämä direktiivi kattaa myös moninkertaisen syrjinnän eli tilanteet, joissa syrjintä tapahtuu yhden tai useamman EY:n perustamissopimuksen 12 ja 13 artiklassa mainitun syyn perusteella. Käytettävissä on oltava tehokkaat oikeudelliset menettelyt tällaisten tilanteiden käsittelemiseksi, ja kansallisten oikeudellisten menettelyjen avulla olisi taattava, että kantaja voi tuoda kaikki moninkertaisen syrjinnän tekijät esiin yhdessä menettelyssä.

Tarkistus  11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Yhteisö on antanut EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan 1 kohdan nojalla kolme säädöstä, joiden tarkoituksena on ehkäistä ja torjua syrjintä sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Nämä säädökset ovat osoittaneet lainsäädännön arvon syrjinnän torjunnassa. Erityisesti direktiivissä 2000/78/EY vahvistetaan yleiset puitteet työssä tai ammatissa tapahtuvaa yhdenvertaista kohtelua varten uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. Jäsenvaltioittain on kuitenkin edelleen vaihteluita siinä, missä määrin ja missä muodossa näillä perusteilla tapahtuvalta syrjinnältä suojellaan työelämän ulkopuolella.

(8) Yhteisö on antanut EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan 1 kohdan nojalla useita direktiivejä, joiden tarkoituksena on ehkäistä ja torjua syrjintä sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Nämä direktiivit ovat osoittaneet lainsäädännön arvon syrjinnän torjunnassa. Direktiivissä 2000/43/EY vahvistetaan säännöt rotuun tai etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän torjumiseksi työmarkkinoilla ja niiden ulkopuolella. Direktiivissä 2004/113/EY vahvistetaan säännöt miesten ja naisten yhdenvertaiselle kohtelulle tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla. Direktiivissä 2000/78/EY vahvistetaan uskontoa tai vakaumusta, vammaisuutta, ikää ja seksuaalista suuntautuneisuutta koskevat yleiset puitteet työssä tai ammatissa tapahtuvaa yhdenvertaista kohtelua varten. Se ei kata tämän soveltamisalan ulkopuolelle jääviä aloja.

Tarkistus  12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9) Siksi lainsäädännössä olisi kiellettävä uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä monilla työmarkkinoiden ulkopuolisilla aloilla, kuten sosiaalisen suojelun, koulutuksen sekä tavaroiden ja palvelujen, myös asumisen, saatavuuden ja tarjonnan yhteydessä. Lainsäädännössä olisi säädettävä toimista, joilla varmistetaan vammaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet edellä mainituilla aloilla.

(9) Siksi lainsäädännössä olisi kiellettävä uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen perustuva välitön ja välillinen syrjintä, moninkertainen syrjintä ja läheissyrjintä monilla työmarkkinoiden ulkopuolisilla aloilla, kuten sosiaalisen suojelun, koulutuksen sekä tavaroiden ja palvelujen, esimerkiksi asumisen ja liikennepalvelujen, saatavuuden ja tarjonnan sekä järjestöjen yhteydessä. Lainsäädännössä olisi säädettävä toimista, joilla varmistetaan tiettyä uskontokuntaa tai vakaumusta, vammaa, ikäryhmää tai sukupuolista suuntautumista tai useampia näistä ominaisuuksista edustavien henkilöiden sekä heihin sidoksissa olevien henkilöiden yhdenvertaiset mahdollisuudet edellä mainituilla aloilla.

Tarkistus  13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 a) Tässä direktiivissä tavaroina olisi pidettävä EY:n perustamissopimuksen tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevissa määräyksissä tarkoitettuja tavaroita. Palveluina olisi pidettävä EY:n perustamissopimuksen 50 artiklassa tarkoitettuja palveluja.

Tarkistus  14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 b) Vammaisiin kohdistuu usein syrjintää siksi, etteivät joukkoliikenne ja rakennettu ympäristö ole esteettömiä eivätkä viestintä ja tiedot ole saavutettavissa. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimia esteettömyyden ja saavutettavuuden varmistamiseksi näillä aloilla, jotta yhdenvertaisen kohtelun periaate voidaan panna täytäntöön.

Tarkistus  15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11) Tällä direktiivillä ei ole tarkoitus vaikuttaa jäsenvaltioiden toimivaltaan koulutuksen, sosiaaliturvan ja terveydenhoidon aloilla. Sillä ei myöskään aiota vaikuttaa jäsenvaltioiden keskeiseen asemaan ja laajaan harkintavaltaan niiden tarjotessa, tilatessa ja järjestäessä yleistä taloudellista etua koskevia palveluja.

(11) Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivallan käyttöön koulutuksen ja sosiaalisen suojelun, kuten sosiaaliturvan ja terveydenhoidon aloilla. Se ei myöskään vaikuta jäsenvaltioiden keskeiseen asemaan ja laajaan harkintavaltaan niiden tarjotessa, tilatessa ja järjestäessä yleistä taloudellista etua koskevia palveluja.

Tarkistus  16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12) Syrjinnän katsotaan sisältävän välittömän ja välillisen syrjinnän, häirinnän sekä ohjeen harjoittaa syrjintää ja evätä kohtuulliset mukautukset.

(12) Syrjinnän katsotaan sisältävän välittömän ja välillisen syrjinnän, moninkertaisen syrjinnän, häirinnän sekä ohjeen harjoittaa syrjintää ja evätä kohtuulliset mukautukset.

Tarkistus  17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a) Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden, kuten asenteisiin liittyvien tai ympäristön esteiden, kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Tarkistus  18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 b) Pk-yrityksille aiheutuvien kohtuuttomien vaatimusten vuoksi niitä olisi erityisesti suojeltava Yhdysvaltojen Civil Rights Act -lain tapaan.

Tarkistus  19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 c) Syrjintään katsotaan sisältyvän lääkehoidon kieltäminen pelkästään iän perusteella.

Tarkistus  20

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 d) Vammaisuuteen perustuva syrjintä sisältää syrjinnän, joka perustuu siihen, että henkilöä saattaa tai avustaa tunnustettu opaskoira tai avustajakoira, joka on koulutettu kansainvälisen opaskoiraliiton (International Guide Dog Federation) tai kansainvälisen avustajakoiraliiton (Assistance Dogs International) vaatimusten mukaisesti.

Tarkistus  21

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 e kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 e) Todelliset ja syrjimättömät mahdollisuudet voidaan turvata useilla tavoilla, myös soveltamalla kaikkien tarpeet huomioon ottavan suunnittelun periaatetta ja helpottamalla vammaisten mahdollisuuksia käyttää apuvälineitä, liikkuvuuden ja esteettömyyden apuvälineet, kuten tunnustetut opaskoirat ja muut avustajakoirat mukaan luettuina.

Tarkistus  22

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 f kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 f) Muutos on 4 artiklan mukaisesti perustava, jos se muuttaa tavaroita tai palveluja taikka elinkeinon, ammatin tai liiketoiminnan luonnetta siinä määrin, että tavaroiden tai palvelujen tarjoaja tarjoaa täysin erilaisia tavaroita tai palveluja.

Tarkistus  23

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) Pannessaan täytäntöön yhdenvertaista kohtelua riippumatta uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta koskevaa periaatetta yhteisön olisi EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa varsinkin, koska naiset ovat usein moninkertaisen syrjinnän kohteina.

(13) Tässä direktiivissä otetaan huomioon myös moninkertainen syrjintä. Syrjintä voi perustua EY:n perustamissopimuksen 12 ja 13 artiklassa lueteltuun kahteen tai useampaan syyhyn, joten pannessaan täytäntöön yhdenvertaista kohtelua koskevaa periaatetta yhteisön olisi EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan ja 13 artiklan mukaisesti pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta, joka liittyy sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen, uskontoon tai vakaumukseen, ikään tai näiden syiden yhdistelmään sekä edistämään tasa-arvoa riippumatta siitä, minkälainen yhdistelmä edellä mainittujen tekijöiden ominaispiirteitä henkilöllä on. Käytettävissä olisi oltava tehokkaita oikeudellisia menettelyjä moninkertaista syrjintää koskevien tilanteiden käsittelemiseksi. Kansallisten oikeudellisten menettelyjen avulla olisi erityisesti taattava, että kantaja voi esittää kaikki moninkertaista syrjintää koskevaan kanteeseen liittyvät seikat yhdessä menettelyssä.

Tarkistus  24

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(14 a) Ikään ja vammaisuuteen perustuva erilainen kohtelu voidaan sallia, jos sillä on puolueettomasti ja asianmukaisesti perusteltu oikeutettu tavoite ja jos tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaiset ja tarpeelliset. Tällaista erilaista kohtelua voivat olla esimerkiksi erityiset ikää koskevat ehdot tiettyjen tavaroiden ja palvelujen, kuten alkoholijuomien, aseiden tai ajokorttien, saatavuuden osalta. Nuorten ja vanhojen sekä vammaisten henkilöiden taloudellisen, kulttuurisen tai sosiaalisen integroitumisen edistämistä voidaan myös pitää oikeutettuna tavoitteena. Siksi ikään ja vammaisuuteen liittyvät toimet, joilla luodaan edullisempia olosuhteita kuin muilla on, kuten mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä ja päästä museoihin tai urheilun harrastamispaikkoihin ilmaiseksi tai alennuksella, katsotaan syrjimättömyyden periaatteen mukaisiksi.

Tarkistus  25

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15) Vakuutusten, pankki- ja muiden rahoituspalvelujen tarjonnassa käytetään vammaisuuteen ja ikään liittyviä vakuutusmatemaattisia tekijöitä ja riskitekijöitä. Näitä ei katsota syrjinnäksi, mikäli tekijät osoitetaan keskeisiksi riskinarvioinnissa.

(15) Vakuutusten, pankki- ja muiden rahoituspalvelujen tarjonnassa käytetään vammaisuuteen ja ikään liittyviä vakuutusmatemaattisia tekijöitä ja riskitekijöitä. Näitä ei katsota syrjinnäksi, mikäli ne osoitetaan ratkaiseviksi riskinarvioinnissa ja mikäli palveluntarjoaja voi osoittaa merkittävästi kohonneen riskin vakuutusmatemaattisten periaatteiden, tilastotietojen tai lääketieteellisen tiedon avulla. Näiden tietojen olisi oltava täsmällisiä, tuoreita ja merkityksellisiä ja niiden olisi oltava saatavilla pyydettäessä. Vakuutusmatemaattisista tekijöistä ja riskitekijöistä pitäisi käydä ilmi myönteiset muutokset elinajanodotteessa ja aktiivisessa ikääntymisessä sekä vammaisten lisääntynyt liikkuvuus ja esteettömyys.

Tarkistus  26

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(15 a) Jäsenvaltioissa valtion, paikallisten yhteisöjen ja muiden julkisoikeudellisten laitosten puolesta tehtyjen hankintasopimusten osalta on noudatettava perustamissopimuksen periaatteita ja erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta, sijoittautumisvapauden periaatetta ja palvelujen tarjoamisen vapauden periaatetta ja niistä johtuvia periaatteita, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, syrjimättömyyden periaatetta, vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, suhteellisuusperiaatetta ja avoimuusperiaatetta. Oikeudellisista vaatimuksista, jotka koskevat julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamista, säädetään 31 päivänä maaliskuuta 2004

julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY1, joten jäsenvaltioissa valtion, alueellisten tai paikallisten viranomaisten ja muiden julkisoikeudellisten laitosten hallitsemien yksiköiden puolesta tehtyjen sopimusten myöntämisessä noudatetaan EY:n perustamissopimuksen periaatteita ja erityisesti yhdenvertaisen kohtelun periaatetta sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, vammaan, sukupuoliseen suuntautumiseen, uskontoon tai vakaumukseen, ikään katsomatta sekä syrjimättömyyden periaatetta. Kuitenkin tietyn arvon ylittävien julkisia hankintoja koskevien sopimusten osalta on säädetty tällaisten sopimusten myöntämiseen liittyvien kansallisten menettelyjen koordinoinnista yhteisön tasolla, millä varmistetaan julkisten hankintojen avaaminen kilpailulle. Jäsenvaltioiden tulisi tulkita näitä koordinointisääntöjä tavalla, joka vastaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta sukupuolesta, rodusta tai etnisestä alkuperästä, vammasta, sukupuolisesta suuntautumisesta, uskonnosta tai vakaumuksesta ja iästä riippumatta, ja muita perustamissopimuksen määräyksiä.

 

_____________

1 EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114.

Tarkistus  27

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16) Kaikilla yksilöillä on vapaus tehdä sopimuksia, mukaan luettuna vapaus valita sopimuskumppani liiketointa varten. Tätä direktiiviä ei pidä soveltaa sellaisten yksityishenkilöiden tekemiin taloudellisiin toimiin, joille nämä toimet eivät ole ammatillista tai kaupallista toimintaa.

(16) Kaikilla yksilöillä on täysi vapaus tehdä sopimuksia, mukaan luettuna vapaus valita sopimuskumppani liiketointa varten. On tärkeää kunnioittaa tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan yhteydessä yksityis- ja perhe-elämää sekä niihin liittyviä liiketoimia. Yksityishenkilöinä toimivien henkilöiden väliset liiketoimet eivät tästä syystä kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, jos nämä toimet eivät ole osapuolille ammatillista tai kaupallista toimintaa.

Tarkistus  28

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17) Syrjinnän kieltämisen yhteydessä on tärkeää kunnioittaa muita perusoikeuksia ja -vapauksia kuten yksityis- ja perhe-elämän ja niiden yhteydessä tehtävien liiketoimien suojaa, uskonnonvapautta ja yhdistymisoikeutta. Tämä direktiivi ei vaikuta siviilisäätyä tai perheasemaa koskeviin kansallisiin lakeihin, lisääntymisoikeudet mukaan luettuina. Se ei myöskään vaikuta valtion, sen laitosten tai elinten taikka koulutuksen sekulaariin luonteeseen.

(17) Syrjinnän kieltämisen yhteydessä on tärkeää kunnioittaa muita perusoikeuksia ja -vapauksia kuten uskonnonvapautta, yhdistymisoikeutta, sananvapautta ja lehdistönvapautta. Tämä direktiivi ei vaikuta valtion, sen laitosten tai elinten taikka koulutuksen sekulaariin luonteeseen. Direktiivillä ei muuteta toimivaltuuksien jakoa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä, ei myöskään siviilisäätyä, perheasioita eikä terveydenhuoltoa koskevissa säädöksissä.

Tarkistus  29

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18) Jäsenvaltioilla on vastuu koulutuksen järjestämisestä ja sisällöstä. Komission tiedonannossa Paremmat taidot uudelle vuosisadalle – koulualan eurooppalainen yhteistyöohjelma, korostetaan tarvetta kiinnittää huomiota erityisesti muita heikommassa asemassa oleviin ja erityisopetusta tarvitseviin lapsiin. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan säätää erilaisesta kohtelusta haettaessa uskontoon tai vakaumukseen perustuviin oppilaitoksiin. Jäsenvaltiot voivat myös kieltää uskonnollisten tunnusten käytön kouluissa.

(18) Jäsenvaltioilla on vastuu koulutuksen järjestämisestä ja sisällöstä. Komission tiedonannossa Paremmat taidot uudelle vuosisadalle – koulualan eurooppalainen yhteistyöohjelma, korostetaan tarvetta kiinnittää huomiota erityisesti muita heikommassa asemassa oleviin ja erityisopetusta tarvitseviin lapsiin. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan säätää erilaisesta kohtelusta haettaessa uskontoon tai vakaumukseen perustuviin oppilaitoksiin, jos se on välttämätöntä ja oikeasuhteista eikä riko oikeutta koulutukseen. Jäsenvaltiot voivat myös kieltää uskonnollisten tunnusten käytön kouluissa.

Tarkistus  30

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19) Amsterdamin sopimuksen loppuasiakirjaan liitetyssä julistuksessa nro 11 kirkkojen ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemasta Euroopan unioni on nimenomaisesti tunnustanut, että se kunnioittaa kyseenalaistamatta asemaa, joka kirkoilla ja uskonnollisilla yhdistyksillä tai yhdyskunnilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioissa, ja että se kunnioittaa myös elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemaa. Toimet, joiden ansiosta vammaisilla on esteettömät ja syrjimättömät mahdollisuudet direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, ovat merkittäviä toteutettaessa täysimääräistä yhdenvertaisuutta käytännössä. Lisäksi voidaan eräissä tapauksissa tarvita mahdollisuuksien varmistamiseen yksittäisiä kohtuullisen mukautuksen toimia. Kohtuutonta rasitusta aiheuttavia toimia ei missään tapauksessa edellytetä. Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta olisi otettava huomioon erinäisiä tekijöitä, kuten organisaation koko, resurssit ja luonne. Kohtuullisen mukautuksen ja kohtuuttoman rasituksen periaatteet on vahvistettu direktiivissä 2000/78/EY ja YK:n yleissopimuksessa vammaisten oikeuksista.

(19) Amsterdamin sopimuksen loppuasiakirjaan liitetyssä julistuksessa nro 11 kirkkojen ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemasta Euroopan unioni on nimenomaisesti tunnustanut, että se kunnioittaa kyseenalaistamatta asemaa, joka kirkoilla ja uskonnollisilla yhdistyksillä tai yhdyskunnilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioissa, ja että se kunnioittaa myös elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemaa.

Tarkistus  31

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(19 a) Toimet, joiden ansiosta vammaisilla on todelliset ja syrjimättömät mahdollisuudet direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, ovat merkittäviä toteutettaessa täysimääräistä yhdenvertaisuutta käytännössä. Lisäksi voidaan eräissä tapauksissa tarvita mahdollisuuksien varmistamiseen yksittäisiä kohtuullisen mukautuksen toimia. Kohtuutonta rasitusta aiheuttavia toimia ei missään tapauksessa edellytetä. Arvioitaessa rasitteen kohtuuttomuutta olisi otettava huomioon, onko kyseinen toimi mahdoton toteuttaa ja vaarallinen ja voidaanko toimi toteuttaa ja tehdä turvalliseksi muuttamalla kohtuullisesti sääntöjä, toimintalinjoja tai käytäntöjä tai poistamalla arkkitehtuuriin, viestintään tai liikenteeseen liittyviä esteitä tai tarjoamalla lisäapuvälineitä tai -palveluja. Kohtuullinen mukautus ei välttämättä edellytä merkittäviä rakenteellisia muutoksia rakennuksiin, joiden rakenne on kansallisen lainsäädännön mukaan erityisesti suojeltu niiden historiallisen, kulttuurisen tai arkkitehtuuriin liittyvän arvon perusteella. Kohtuullisen mukautuksen ja kohtuuttoman rasituksen periaatteet on vahvistettu direktiivissä 2000/78/EY ja YK:n yleissopimuksessa vammaisten oikeuksista.

(Pohjautuu asiakirjan KOM(2008)0426 johdanto-osan kappaleen 19 lopussa olevaan tekstiin.)

Tarkistus  32

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21) Syrjintäkiellolla ei kuitenkaan pidä estää sellaisten kansallisten toimenpiteiden säilyttämistä tai antamista, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää tiettyä uskontokuntaa tai vakaumusta, vammaa, ikää tai sukupuolista suuntautumista edustavalle henkilöryhmälle aiheutunutta haittaa. Kyseisillä toimenpiteillä voidaan sallia tiettyä uskontoa tai vakaumusta, vammaa, ikää tai sukupuolista suuntautumista edustavien henkilöiden järjestöt, jos niiden pääasiallisena tavoitteena on edistää kyseisten henkilöiden erityistarpeiden huomioon ottamista.

(21) Syrjintäkiellolla ei kuitenkaan pidä estää sellaisten kansallisten toimenpiteiden säilyttämistä tai antamista, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää tiettyä uskontokuntaa tai vakaumusta, vammaa, ikää tai sukupuolista suuntautumista edustaville henkilöille tai henkilöille, joille on ominaista tällaisten erityispiirteiden yhdistelmä, sekä heihin sidoksissa oleville henkilöille aiheutunutta haittaa. Näihin voidaan yhdistää toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää yhdenvertaista kohtelua ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja joissa otetaan huomioon sukupuoliulottuvuus, sekä positiivisia toimia, joiden tarkoituksena on vastata niiden henkilöiden tai henkilöryhmien erityistarpeisiin, jotka ominaisuuksiensa vuoksi tarvitsevat rakenteita, palveluja ja apua, joita muut henkilöt eivät tarvitse. Kyseisten toimenpiteiden ohella voidaan perustaa riippumattomia tiettyä uskontoa tai vakaumusta, vammaa, ikää tai sukupuolista suuntautumista edustavien henkilöiden järjestöjä, joiden pääasiallisena tavoitteena on edistää kyseisten henkilöiden erityistarpeiden huomioon ottamista.

Tarkistus  33

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23) Uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kohteeksi joutuneille olisi taattava riittävä oikeudellinen suoja. Tehokkaamman suojelun turvaamiseksi järjestöillä, organisaatioilla tai oikeushenkilöillä olisi myös oltava valtuudet aloittaa menettely joko uhrin puolesta tai häntä tukeakseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tuomioistuimissa edustamista ja puolustamista koskevien kansallisten menettelysääntöjen soveltamista.

(23) Uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen perustuvan välittömän ja välillisen syrjinnän, moninkertaisen syrjinnän tai läheissyrjinnän kohteeksi joutuneille olisi taattava riittävä oikeudellinen suoja. Tehokkaamman suojelun turvaamiseksi järjestöillä, organisaatioilla tai oikeushenkilöillä olisi myös oltava valtuudet aloittaa menettely joko uhrin puolesta tai häntä tukeakseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tuomioistuimissa edustamista ja puolustamista koskevien kansallisten menettelysääntöjen soveltamista.

Tarkistus  34

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25) Tasa-arvoisen kohtelun periaatteen tehokas täytäntöönpano edellyttää riittävää oikeudellista suojaa vastatoimenpiteiltä.

(25) Tasa-arvoisen kohtelun periaatteen tehokas täytäntöönpano edellyttää riittävää oikeudellista suojaa vastatoimenpiteiltä. Yksilön oikeuksien tehokkaaseen oikeudelliseen suojaan olisi liitettävä syrjimättömyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien aktiivinen edistäminen.

Tarkistus  35

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(26) Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden 2007 seurannasta antamassaan päätöslauselmassa neuvosto kehottaa ottamaan mukaan kansalaisyhteiskunnan, mukaan luettuina syrjintävaarassa olevia ihmisiä edustavat järjestöt, työmarkkinaosapuolet ja sidosryhmät, suunniteltaessa sellaisia poliittisia toimia ja ohjelmia, joilla pyritään ehkäisemään syrjintää ja edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia sekä Euroopan että jäsenvaltioiden tasolla.

(26) Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden 2007 seurannasta antamassaan päätöslauselmassa neuvosto kehottaa ottamaan mukaan kansalaisyhteiskunnan, mukaan luettuina syrjintävaarassa olevia ihmisiä edustavat järjestöt, työmarkkinaosapuolet ja sidosryhmät, suunniteltaessa sellaisia poliittisia toimia ja ohjelmia, joilla pyritään ehkäisemään syrjintää ja edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia sekä Euroopan että jäsenvaltioiden tasolla. Tätä tarkoitusta varten komissio ja jäsenvaltiot huolehtivat siitä, että tässä direktiivissä annetuista säännöksistä sekä jo voimassa olevista tämän alan säännöksistä tiedotetaan – tiedotus- ja lehdistökampanjoin, joiden yhtenä tavoitteena on myös häivyttää stereotypioita – aiheellisin, asianmukaisin ja esteettömin tavoin (kuten viittomakieltä tai erityisiä näkövammaisille tarkoitettuja verkkosivuja käyttäen) suurelle yleisölle ja niille, joita asia koskee.

Tarkistus  36

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 31 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(31 a) Tuomioistuimien olisi syrjintäperusteiden tarkoitusta tulkitessaan otettava huomioon eurooppalaiset ihmisoikeusvälineet, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kaltaisten valvontaelinten suositukset ja oikeuskäytäntö mukaan lukien.

Tarkistus  37

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Tässä direktiivissä vahvistetaan yleiset puitteet uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiselle työn ja ammatin ulkopuolella yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltioissa.

1. Tässä direktiivissä vahvistetaan yleiset puitteet uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän ja moninkertaisen syrjinnän torjumiselle työn ja ammatin ulkopuolella yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltioissa.

 

2. Kyse on moninkertaisesta syrjinnästä, kun syrjintä tapahtuu

 

(a) uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen minkä tahansa yhdistelmän perusteella tai

 

(b) minkä tahansa yhden tai useamman 1 kohdassa tarkoitetun ominaispiirteen perusteella, kun perusteena on myös yksi tai useampi seuraavista:

 

i) sukupuoli (siinä määrin, kun valituksen kohteena oleva asia kuuluu direktiivin 2004/113/EY sekä tämän direktiivin soveltamisalaan),

 

ii) rotu tai etninen alkuperä (siinä määrin, kun valituksen kohteena oleva asia kuuluu direktiivin 2000/43/EY sekä tämän direktiivin soveltamisalaan),

 

iii) kansallisuus (siinä määrin kuin kanteen kohteena oleva asia kuuluu EY:n perustamissopimuksen 12 artiklan soveltamisalaan).

 

3. Tässä direktiivissä moninkertainen syrjintä ja monikertaiset perusteet määritellään vastaavasti.

Tarkistus  38

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Sovellettaessa 1 kohtaa

2. Sovellettaessa 1 kohtaa

a) välittömänä syrjintänä pidetään sitä, että henkilöä kohdellaan jonkin 1 artiklassa tarkoitetun seikan perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vertailukelpoisessa tilanteessa;

a) välittömänä syrjintänä pidetään sitä, että henkilöä tai tällaisten henkilöiden kanssa tekemisissä olevat henkilöt taikka henkilöt, joiden oletetaan olevan tekemisissä tällaisten henkilöiden kanssa, kohdellaan yhden tai useamman 1 artiklassa tarkoitetun seikan perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vertailukelpoisessa tilanteessa;

b) välillisenä syrjintänä pidetään sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa henkilöt näiden tietyn uskonnon tai vakaumuksen, tietyn vamman, tietyn iän tai tietyn sukupuolisen suuntautumisen perusteella erityisen epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden, paitsi jos kyseisellä säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on puolueettomasti perusteltavissa oleva oikeutettu tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.

b) välillisenä syrjintänä pidetään sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa henkilöt näiden tietyn uskonnon tai vakaumuksen, tietyn vamman, tietyn iän tai tietyn sukupuolisen suuntautumisen perusteella tai tällaisten henkilöiden kanssa tekemisissä olevat henkilöt taikka henkilöt, joiden oletetaan olevan tekemisissä tällaisten henkilöiden kanssa erityisen epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden, paitsi jos kyseisellä säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on puolueettomasti perusteltavissa oleva oikeutettu tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.

Tarkistus  39

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Häirintää on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä, kun johonkin 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan liittyvällä haitallisella käytöksellä tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa tai luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri.

3. Sen estämättä, mitä sananvapaudesta säädetään, häirintää on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä, kun johonkin 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan liittyvällä haitallisella käytöksellä tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa tai luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. "Häirinnän" käsite voidaan tässä yhteydessä määritellä jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädänön ja käytäntöjen mukaisesti.

Tarkistus  40

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Käskyä tai ohjetta harjoittaa henkilöihin kohdistuvaa 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan perustuvaa syrjintää on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä.

(4) Hierarkkiseen suhteeseen perustuvaa käskyä tai ohjetta harjoittaa henkilöihin kohdistuvaa 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan perustuvaa syrjintää on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä.

Perustelu

[Tarkistuksen ensimmäinen osa ei vaikuta englanninkieliseen versioon].

Tarkistus  41

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 4 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a. Henkilön uskontoa tai vakaumusta, vammaisuutta, ikää tai seksuaalista suuntautuneisuutta koskeviin olettamuksiin perustuvaa tai yhteyksiin tiettyä uskontoa tai vakaumusta, vammaisuutta, ikää tai seksuaalista suuntautuneisuutta edustaviin henkilöihin perustuvaa syrjintää on pidettävä 1 kohdan mukaisena syrjintänä.

Tarkistus  42

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Kohtuullisen mukautuksen epäämistä vammaiselta tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa erityistapauksessa on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä.

5. Kohtuullisen mukautuksen epäämistä vammaiselta tai vammaisen kanssa tekemisissä olevilta henkilöiltä, kun mukautus on tarpeen siksi, että tällaiset henkilöt voivat henkilökohtaisesti avustaa vammaista, tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa erityistapauksessa on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä.

Tarkistus  43

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat säätää, ettei ikään perustuvaa erilaista kohtelua voida pitää syrjintänä, jos sillä on kansallisen lainsäädännön puitteissa oikeutettu tavoite ja jos tämän tavoitteen toteuttamiskeinot ovat asianmukaiset ja tarpeen. Erityisesti tällä direktiivillä ei estetä jäsenvaltioita vahvistamasta tiettyä ikää koulutukseen pääsylle ja eräiden tavaroiden tai palvelujen saatavuudelle.

6. Tämä direktiivi ei estä ikään perustuvaa erilaista kohtelua, jos sillä on puolueettomasti ja asianmukaisesti perusteltu oikeutettu tavoite ja jos tämän tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaiset, kohtuulliset, tarpeelliset ja tehokkaat.

Tarkistus  44

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla - 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

7. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat rahoituspalvelujen tarjonnassa sallia suhteelliset erot kohtelussa, mikäli ikä tai vammaisuus on keskeinen tekijä kyseisen tuotteen osalta arvioitaessa riskiä merkityksellisten ja tarkkojen vakuutusmatemaattisten tai tilastollisten tietojen perusteella.

7. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat vakuutus-, pankki- ja muiden rahoituspalvelujen tarjonnassa sallia erot kohtelussa, mikäli ikä tai vammaisuus on kyseisen tuotteen osalta arvioitaessa riskiä vakuutusmatemaattisten periaatteiden, tilastollisten tietojen tai lääketieteellisen tiedon perusteella ratkaiseva tekijä. Näiden tietojen olisi oltava täsmällisiä, tuoreita ja merkityksellisiä ja niiden olisi oltava helposti saatavilla pyydettäessä. Vakuutusmatemaattisista tekijöistä ja riskitekijöistä pitäisi käydä ilmi myönteiset muutokset elinajanodotteessa ja aktiivisessa ikääntymisessä sekä vammaisten lisääntynyt liikkuvuus ja esteettömyys. Palvelun tarjoajan on voitava osoittaa huomattavasti suuremmat riskit puolueettomasti ja varmistettava, että erilaisella kohtelulla on puolueettomasti ja kohtuullisesti perusteltu oikeutettu tavoite ja että tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat kohtuulliset, tarpeelliset ja tehokkaat. Asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava päätöksestään komissiolle ja tarkistettava tätä viiden vuoden kuluttua direktiivin täytäntöönpanosta ja otettava huomioon 16 artiklassa tarkoitettu komission kertomus ja toimitettava kyseisen tarkistamisen tulokset komissiolle.

Tarkistus  45

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 8 kohta

Komission teksti

Tarkistus

8. Tämä direktiivi ei vaikuta sellaisiin kansallisessa lainsäädännössä säädettyihin toimenpiteisiin, jotka demokraattisessa yhteiskunnassa ovat tarpeen yleisen turvallisuuden ja järjestyksen takaamiseksi ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden sekä muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

8. Tämä direktiivi ei vaikuta sellaisiin kansallisessa lainsäädännössä säädettyihin toimenpiteisiin, jotka demokraattisessa yhteiskunnassa ovat tarpeen ja kohtuullisia yleisen turvallisuuden ja järjestyksen takaamiseksi ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden sekä muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

Tarkistus  46

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 8 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

8 a. Tässä direktiivissä tunnustetaan, että oikeus yksityisyyteen on keino torjua tässä artiklassa tarkoitettua syrjintää.

Tarkistus  47

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta - d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d) yleisesti tarjottavien tavaroiden ja palvelujen saatavuus ja tarjonta, asuminen mukaan luettuna.

d) yleisesti tarjottavien tavaroiden ja palvelujen saatavuus ja tarjonta, asuminen ja liikenne mukaan luettuina.

Tarkistus  48

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

d a) jäsenyys ja toiminta järjestöissä ja tällaisten järjestöjen myöntämät etuudet.

Tarkistus  49

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta - 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Edellä olevaa d alakohtaa sovelletaan yksityishenkilöihin vain niiltä osin kuin nämä harjoittavat omaa ammatillista tai kaupallista toimintaansa.

Edellä oleva d alakohta ei koske yksityishenkilöinä toimivien henkilöiden välisiä liiketoimia, jos nämä eivät ole kaupallista tai ammatillista toimintaa.

Tarkistus  50

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Tämä direktiivi ei vaikuta siviilisäätyä tai perheasemaa eikä lisääntymisoikeuksia koskeviin kansallisiin lakeihin.

2. Tällä direktiivillä ei muuteta toimivaltuuksien jakoa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä.

Tarkistus  51

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden vastuuseen opetuksen sisällöstä, koulutuksen muodoista ja koulutusjärjestelmän organisoinnista, erityisopetus mukaan luettuna. Jäsenvaltiot voivat säätää erilaisesta kohtelusta haettaessa uskontoon tai vakaumukseen perustuviin oppilaitoksiin.

3. Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden vastuuseen opetuksen sisällöstä, koulutuksen muodoista ja kansallisen koulutusjärjestelmän organisoinnista, kun nämä varmistavat vammaisten oikeudet koulutukseen ilman syrjintää ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien perusteella. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vammaisten näkemykset otetaan huomioon määriteltäessä asianmukaista opetus- tai koulutusmuotoa. Jäsenvaltiot voivat sallia – ainoastaan objektiivisten perusteiden mukaisesti – erilaisen kohtelun haettaessa uskontoon tai vakaumukseen perustuviin oppilaitoksiin, kun henkilöiden edellytetään objektiivisten perusteiden mukaisesti toimivan lojaalisti ja järjestön hengen mukaisesti edellyttäen, että määräys ei oikeuta mihinkään muuhun syyhyn perustuvaa syrjintää ja että muita koulutuslaitoksia on maantieteellisesti saavutettavissa ja että ne muodostavat järkevän vaihtoehdon epäsuoran syrjinnän välttämiseksi. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämä ei johda koulutusta koskevan oikeuden kieltämiseen.

Tarkistus  52

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Tämä direktiivi ei vaikuta kansalliseen lainsäädäntöön, jolla varmistetaan valtion, sen instituutioiden ja elinten tai koulutuksen sekulaarisuus taikka kirkkojen tai muiden uskontoon tai vakaumukseen perustuvien organisaatioiden asema tai toiminta. Direktiivillä ei ole myöskään vaikutusta jäsenvaltioiden lainsäädäntöön, jolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa.

4. Tämä direktiivi ei vaikuta kansalliseen lainsäädäntöön, jolla varmistetaan valtion, sen instituutioiden ja elinten tai koulutuksen sekulaarisuus taikka kirkkojen tai muiden uskontoon tai vakaumukseen perustuvien organisaatioiden asema, toiminta tai lainsäädäntökehys, mikäli ne ovat EU:n toimivallan ulkopuolella. Mikäli kirkkojen tai muiden uskontoon tai vakaumukseen perustuvien organisaatioiden toiminta on EU:n toimivallan ulkopuolella, niihin sovelletaan syrjinnän kieltäviä unionin määräyksiä. Direktiivillä ei ole myöskään vaikutusta jäsenvaltioiden lainsäädäntöön, jolla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvo.

Tarkistus  53

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Tämän direktiivin soveltamisalaan ei kuulu kansalaisuuteen perustuva erilainen kohtelu eikä sillä vaikuteta kolmannen maan kansalaisten ja valtiottomien henkilöiden jäsenvaltioiden alueelle tuloa ja siellä oleskelua koskeviin säännöksiin ja edellytyksiin eikä kyseisten kolmannen maan kansalaisten ja valtiottomien henkilöiden oikeusasemasta aiheutuvaan kohteluun.

5. Tämän direktiivin soveltamisalaan ei kuulu kansalaisuuteen perustuva erilainen kohtelu eikä sillä vaikuteta kolmannen maan kansalaisten ja valtiottomien henkilöiden jäsenvaltioiden alueelle tuloa ja siellä oleskelua koskeviin säännöksiin ja edellytyksiin eikä kyseisten kolmannen maan kansalaisten ja valtiottomien henkilöiden oikeusasemasta aiheutuvaan kohteluun. Uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautuneisuuteen perustuvaa syrjintää, joka ilmenee kansallisuudesta johtuvana erilaisena kohteluna, katsotaan syrjinnäksi 1 artiklan mukaisesti.

Tarkistus  54

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 5 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a. Tämä direktiivi ei vaikuta mainostajien oikeuteen hylätä sellaisten henkilöiden, puolueiden ja järjestöjen mainokset, jotka eivät kannata demokraattisia arvoja, sekä sellaisten henkilöiden, puolueiden tai järjestöjen mainokset, jotka eivät kannata sitä poliittista suuntausta, jolle kyseessä oleva sanomalehti perustuu.

Tarkistus  55

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Toimet, joilla varmistetaan, että yhdenvertaista kohtelua koskevaa periaatetta noudatetaan vammaisten kohdalla:

1. Toimet, joilla varmistetaan, että yhdenvertaista kohtelua koskevaa periaatetta noudatetaan vammaisten kohdalla, missä yhteydessä vammaisuus ymmärretään vammaisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisesti, ja pitkäaikaissairaat luetaan mukaan:

Tarkistus  56

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) Toimet, joilla taataan vammaisille todellinen ja syrjimätön mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun, sosiaalietuuksiin, terveydenhoitoon, koulutukseen sekä yleisesti tarjottavien tavaroiden ja palvelujen, myös asumis- ja kuljetuspalvelujen, saatavuuteen ja tarjontaan, on varmistettava ennakoiden, asianmukaisine muutoksineen tai mukautuksineen. Tällaisista toimista ei pidä koitua suhteetonta rasitusta eivätkä ne saa edellyttää perustavia muutoksia sosiaaliseen suojeluun, sosiaalietuuksiin, terveydenhuoltoon, koulutukseen tai kyseisiin tavaroihin tai palveluihin taikka edellyttää vaihtoehtojen tarjoamista.

a) Toimet, joilla taataan vammaisille todellinen ja syrjimätön mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun, sosiaalietuuksiin, terveydenhoitoon, koulutukseen sekä yleisesti tarjottavien tavaroiden ja palvelujen, mukaan luettuina asuminen, tietoliikenne ja sähköinen viestintä, myös saatavassa muodossa olevat tiedot, rahoituspalvelut, kulttuuri ja vapaa-aika, julkiset rakennukset, liikennemuodot sekä muut julkiset tilat ja palvelut, saatavuuteen ja tarjontaan, on varmistettava ennakoiden, asianmukaisine muutoksineen tai mukautuksineen. Jos syrjintä aiheutuu käytännöstä, politiikasta tai menettelystä, on ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, että niillä ei enää ole kyseistä vaikutusta.

Tarkistus  57

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta ‑ b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) Riippumatta velvoitteesta varmistaa todelliset ja syrjimättömät mahdollisuudet on erityistapauksessa tarvittaessa järjestettävä kohtuullinen mukautus, jollei tästä koidu suhteetonta rasitusta.

b) Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin todellisiin ja syrjimättömiin mahdollisuuksiin kuuluvat esteiden tunnistaminen ja poistaminen sekä sellaisten uusien esteiden ehkäiseminen, jotka vaikeuttavat vammaisten mahdollisuuksia saada yleisesti tarjottavia tavaroita ja palveluja, esteen tai vamman luonteesta riippumatta. Tämän direktiivin säännösten mukaisesti ja riippumatta esteiden poistamiseksi valituista toimista vammaisille on aina mahdollisuuksien mukaan tarjottava tehokkaat ja syrjimättömät mahdollisuudet samoin ehdoin ja edellytyksin kuin henkilöille, jotka eivät ole vammaisia, ja vammaisten mahdollisuuksia käyttää apuvälineitä, liikkuvuuden ja esteettömyyden apuvälineet, kuten tunnustetut opaskoirat ja muut avustajakoirat mukaan luettuina, on helpotettava aina tarvittaessa. Mahdollisuuksien varmistamiseksi on tarjottava järkevä vaihtoehto, jollei tehokkaita ja syrjimättömiä mahdollisuuksia takaavia kohtuullisia mukautuksia voida kaikista ponnisteluista huolimatta tehdä samoin ehdoin ja edellytyksin ja tämän direktiivin säännösten mukaisesti. Tässä säännöksessä "kohtuullisella mukautuksella" tarkoitetaan vaihtoehtoisia toimia, joita tarvitaan tietyssä tapauksessa, jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja oikeuksiaan ja/tai nauttia niistä tasavertaiselta pohjalta muiden kanssa.

Tarkistus  58

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Arvioitaessa, koituuko 1 kohdan noudattamisen edellyttämistä toimista suhteetonta rasitusta, on otettava huomioon erityisesti organisaation koko ja resurssit, sen luonne, arvioidut kustannukset, tavaroiden ja palvelujen elinkaari sekä mahdollinen hyöty vammaisten parantuneista mahdollisuuksista. Tätä rasitetta ei pidetä kohtuuttomana, jos se riittävässä määrin korvautuu kyseisessä jäsenvaltiossa toteutetuilla yhdenvertaisen kohtelun politiikan toimenpiteillä.

2. Todellisten ja syrjimättömien mahdollisuuksien saavuttamiseen tarkoiteutuista toimenpiteistä ei pidä koitua kohtuutonta rasitetta eivätkä ne saa edellyttää perustavia muutoksia. Arvioitaessa, koituuko 1 kohdan noudattamisesta suhteetonta rasitusta, olisi otettava huomioon, onko kyseinen toimi mahdoton toteuttaa tai vaarallinen ja voidaanko toimi toteuttaa ja tehdä turvalliseksi muuttamalla kohtuullisesti sääntöjä, toimintalinjoja tai käytäntöjä tai poistamalla arkkitehtuuriin, viestintään tai liikenteeseen liittyviä esteitä tai tarjoamalla lisäapuvälineitä tai -palveluja. Muutos on merkittävä, jos se muuttaa tavaroita ja palveluja taikka alan, ammatin tai yrityksen luonnetta siinä määrin, että tavaroiden luovuttaja tosiasiallisesti luovuttaa täysin erilaisia tavaroita tai palvelujen suorittaja suorittaa täysin erilaisia palveluja. Kohtuullinen mukautus ei välttämättä edellytä merkittäviä rakenteellisia muutoksia rakennuksiin, joiden rakenne on kansallisen lainsäädännön mukaan erityisesti suojeltu niiden historiallisen, kulttuurisen tai arkkitehtuuriin liittyvän arvon perusteella. Tätä rasitetta ei pidetä kohtuuttomana, jos se riittävässä määrin korvautuu kyseisessä jäsenvaltiossa toteutetuilla toimenpiteillä. Kohtuullisen mukautuksen ja kohtuuttoman rasituksen periaatteet on laadittu siten, että niitä tulkitaan direktiivin 2000/78/EY ja vammaisten oikeuksista annetun YK:n yleissopimuksen mukaisesti.

Tarkistus  59

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a. Noudattaakseen velvoitetta tarjota todellinen ja syrjimätön mahdollisuus olemassa oleviin infrastruktuureihin, menettelytapoihin tai menettelyihin 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla jäsenvaltioille voidaan tarvittaessa myöntää tämän velvoitteen noudattamista varten 10 vuotta lisäaikaa. Jäsenvaltioiden, jotka haluavat käyttää lisäaikaa, on toimitettava komissiolle suunnitelma asteittaista noudattamista koskevista 1 kohdan a alakohdassa olevista vaatimuksista, tavoitteet, menetelmät ja aikataulu mukaan luettuina. Kaikkien jäsenvaltioiden, jotka valitsevat mahdollisuuden käyttää tätä lisäaikaa, on ilmoitettava komissiolle puolen vuoden välein todellisen ja syrjimättömän mahdollisuuden tarjoamiseksi toteutetuista toimenpiteistä sekä 1 kohdan a alakohdan täytäntöönpanossa tapahtuneesta edistyksestä. Komissio laatii tästä neuvostolle kertomuksen puolen vuoden välein.

Tarkistus  60

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Tämä direktiivi ei vaikuta yhteisön tai kansallisen lainsäädännön säännöksiin mahdollisuuksista käyttää tiettyjä tavaroita tai palveluja.

3. Tämä direktiivi ei vaikuta yhteisön tai kansallisen lainsäädännön säännöksiin mahdollisuuksista käyttää tiettyjä tavaroita tai palveluja. EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan kannustettava tavaroiden ja palvelujen tarjoajia, erityisesti teollisuustuotteiden valmistajia, suunnittelemaan esteettömiä ratkaisuja esimerkiksi julkisissa hankinnoissa noudatettavien käytäntöjen avulla. Esteettömät tuotteet ja palvelut ovat sellaisia, jotka on suunniteltu niin, että kaikki käyttäjät voivat käyttää niitä.

Tarkistus  61

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Täydellisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi yhdenvertaisen kohtelun periaate ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää haittoja, jotka liittyvät uskontoon tai uskomukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen.

Täydellisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi yhdenvertaisen kohtelun periaate ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta erityistoimenpiteitä tai sallimasta yksityissektorin toteuttaa näitä toimia, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää haittoja, jotka liittyvät uskontoon tai uskomukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen.

Tarkistus  62

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoon tarkoitetut oikeudelliset ja/tai hallinnolliset menettelyt, mukaan luettuina jäsenvaltioiden aiheellisina pitämät sovittelumenettelyt, ovat – myös sen suhteen päätyttyä, jossa syrjinnän väitetään tapahtuneen – kaikkien niiden henkilöiden käytettävissä, jotka katsovat tulleensa kohdelluiksi väärin sen vuoksi, että heihin ei ole sovellettu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoon tarkoitetut oikeudelliset ja/tai hallinnolliset menettelyt, mukaan luettuina jäsenvaltioiden aiheellisina pitämät sovittelumenettelyt, ovat – myös sen suhteen päätyttyä, jossa syrjinnän väitetään tapahtuneen – todella kaikkien niiden henkilöiden käytettävissä, jotka katsovat tulleensa kohdelluiksi väärin sen vuoksi, että heihin ei ole sovellettu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

Tarkistus  63

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhdistykset, järjestöt ja muut oikeushenkilöt, joilla kansallisessa lainsäädännössä vahvistettujen perusteiden mukaisesti on oikeutettua etua sen varmistamisesta, että tämän direktiivin säännöksiä noudatetaan, voivat aloittaa tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden täytäntöön panemiseksi säädetyn oikeudellisen ja/tai hallinnollisen menettelyn kantajan puolesta tai häntä tukeakseen tämän suostumuksella.

Poistetaan.

Tarkistus  64

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a. Jäsenvaltioiden on otettava kansallisessa oikeusjärjestyksessään käyttöön tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan tosiasiallinen ja tehokas korvaus tai, jos jäsenvaltiot niin päättävät, hyvitys tässä direktiivissä tarkoitetun syrjinnän kohteeksi joutuneelle henkilölle aiheutuneista menetyksistä ja vahingoista tavalla, joka on varoittava ja oikeasuhteinen kärsittyyn vahinkoon nähden.

Tarkistus  65

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Mitä 1 kohdassa säädetään, ei estä jäsenvaltioita ottamasta käyttöön todistelua koskevia sääntöjä, jotka ovat kantajalle edullisempia.

2. Mitä 1 kohdassa säädetään, ei estä jäsenvaltioita ottamasta käyttöön sääntöjä, jotka ovat kantajalle edullisempia.

Perustelu

On syytä varmistaa, että jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön sääntöjä, jotka ovat kantajalle edullisempia.

Tarkistus  66

Ehdotus direktiiviksi

9 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

9 a. Jäsenvaltioiden on aktiivisesti edistettävä henkilöiden yhdenvertaisuutta uskonnosta tai vakaumuksesta, vammasta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta, kun ne laativat ja panevat täytäntöön lakeja, asetuksia, hallinnollisia määräyksiä, politiikkoja ja toimia tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

Tarkistus  67

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että tämän direktiivin mukaisesti annetuista säännöksistä sekä jo voimassa olevista tämän alan säännöksistä tiedotetaan jäsenvaltioiden alueella kaikin aiheellisin tavoin niille, joita asia koskee.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että tämän direktiivin mukaisesti annetuista säännöksistä sekä jo voimassa olevista tämän alan säännöksistä tiedotetaan jäsenvaltioiden alueella kaikin aiheellisin tavoin, Internet mukaan luettuna, niille, joita asia koskee.

Tarkistus  68

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla

Komission teksti

Tarkistus

11 artikla

11 artikla

Jäsenvaltioiden on edistettävä vuoropuhelua sellaisten asianomaisten valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa, joilla on jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti oikeutettua etua siitä, että ne voivat myötävaikuttaa johonkin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan seikkaan perustuvan syrjinnän torjumiseen yhdenvertaisen kohtelun periaatteen edistämiseksi.

Jäsenvaltioiden on edistettävä vuoropuhelua sellaisten asianomaisten valtioista riippumattomien järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja kirkkojen sekä uskonnollisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen kanssa, joilla on jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti oikeutettua etua siitä, että ne voivat myötävaikuttaa johonkin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan seikkaan perustuvan syrjinnän torjumiseen yhdenvertaisen kohtelun periaatteen edistämiseksi, ja tähän kuulemisprosessiin on sisällytettävä myös direktiivin täytäntöönpanon seuranta.

Tarkistus  69

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä elin tai elimiä edistämään kaikkien henkilöiden yhdenvertaista kohtelua riippumatta heidän uskonnostaan tai vakaumuksestaan, vammaisuudestaan, iästään tai sukupuolisesta suuntauksestaan. Nämä elimet voivat muodostaa osan virastoista, jotka kansallisella tasolla vastaavat ihmisoikeuksien puolustamisesta tai yksilön oikeuksien turvaamisesta, mukaan luettuina oikeudet, jotka perustuvat muihin yhteisön säädöksiin, kuten direktiiveihin 2000/43/EY ja 2004/113/EY.

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä riippumaton elin tai riippumattomia elimiä, jotka toimivat ja joilla on riittävä rahoitus, edistämään kaikkien henkilöiden yhdenvertaista kohtelua riippumatta heidän uskonnostaan tai vakaumuksestaan, vammaisuudestaan, iästään tai sukupuolisesta suuntauksestaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että elimellä tai elimillä on valtuudet tämän direktiivin kattamilla aloilla sekä direktiivin 2000/78/EY mukaisilla työtä ja ammattia koskevilla aloilla. Nämä elimet voivat muodostaa osan virastoista, jotka kansallisella tasolla vastaavat niiden oikeuksien puolustamisesta, jotka perustuvat muihin yhteisön säädöksiin, kuten direktiiveihin 2000/43/EY, 2000/78/EY ja 2004/113/EY.

Tarkistus  70

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 2 kohta – -1 luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

– syrjintään liittyvien hallinnollisten tai oikeudellisten menettelyjen helpottaminen silloin, kun uhri asuu jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin vastaaja, ottamalla yhteyttä vastaavaan järjestöön tai vastaaviin järjestöihin vastaajan jäsenvaltiossa;

Tarkistus  71

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 2 kohta – -1a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

– tarvittaessa oikeusavun varmistaminen kantajalle 27 päivänä tammikuuta 2003 oikeussuojakeinojen parantamisesta rajat ylittävissä riita-asioissa vahvistamalla oikeusapuun kyseisissä riita-asioissa liittyvät yhteiset vähimmäisvaatimukset annetun neuvoston direktiivin 2003/8/EY1 mukaisesti;

 

_____________

1 EUVL L 26, 31.1.2003, s. 41.

Tarkistus  72

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 2 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

– teettää riippumattomia selvityksiä syrjintään liittyvistä kysymyksistä,

valvoa ja teettää riippumattomia selvityksiä syrjintään liittyvistä kysymyksistä, syrjinnän kieltävän lainsäädännön soveltaminen mukaan luettuna,

Tarkistus  73

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 2 kohta – 3 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

– tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja perusoikeusviraston ja muiden vastaavien EU:n elinten kanssa.

Tarkistus  74

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a. Jäsenvaltioiden on varattava näille elimille riittävästi määrärahoja, niin että ne voivat täyttää tehtävänsä tehokkaasti ja helposti saatavilla olevalla tavalla.

Tarkistus  75

Ehdotus direktiiviksi

13 artikla – a kohta

Komission teksti

Tarkistus

a) yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaiset lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset kumotaan;

a) yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaiset lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset kumotaan välittömästi;

Tarkistus  76

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niitä sovelletaan. Seuraamuksiin, joiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, saattaa kuulua korvausten maksaminen uhrille, eikä korvauksia saa rajoittaa asettamalla niille ennalta ylärajaa.

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niitä sovelletaan. Seuraamuksiin, joiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia ja joilla syrjintä ja sen vaikutukset saadaan loppumaan, saattaa kuulua korvausten maksaminen uhrille, eikä korvauksia saa rajoittaa asettamalla niille ennalta ylärajaa.

Tarkistus  77

Ehdotus direktiiviksi

15 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Jäsenvaltiot voivat erityisolosuhteiden huomioon ottamiseksi tarvittaessa säätää, että velvoitetta tarjota 4 artiklassa tarkoitettu todellinen mahdollisuus on ryhdyttävä soveltamaan [viimeistään] … [neljän vuoden kuluttua direktiivin antamisesta].

2. Noudattaakseen velvoitetta tarjota todellinen ja syrjimätön mahdollisuus olemassa oleviin infrastruktuureihin, menettelytapoihin tai menettelyihin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla jäsenvaltioille voidaan tarvittaessa myöntää tämän velvoitteen noudattamista varten 10 vuotta lisäaikaa [direktiivin täytäntöönpanolle asetetusta määräajasta].

Jäsenvaltioiden, jotka haluavat käyttää hyödykseen tätä lisäaikaa, on ilmoitettava tästä komissiolle viimeistään 1 kohdassa säädettyyn päivään mennessä ja esitettävä perustelut.

Jäsenvaltioiden, jotka haluavat käyttää lisäaikaa, on toimitettava komissiolle suunnitelma asteittaista noudattamista koskevista 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa olevista vaatimuksista, tavoitteet, menetelmät ja aikataulu mukaan luettuina. Kaikkien jäsenvaltioiden, jotka valitsevat mahdollisuuden käyttää tätä lisäaikaa, on ilmoitettava vuosittain komissiolle todellisen ja syrjimättömän mahdollisuuden tarjoamiseksi toteutetuista toimenpiteistä sekä 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan täytäntöönpanossa tapahtuneesta edistyksestä. Komissio laatii tästä neuvostolle kertomuksen vuosittain.

Tarkistus  78

Ehdotus direktiiviksi

16 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden ja kansallisten tasa-arvoelinten on ilmoitettava komissiolle viimeistään ... ja sen jälkeen viiden vuoden välein kaikki tarvittavat tiedot, jotta komissio voi laatia Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen direktiivin soveltamisesta.

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään ... ja sen jälkeen viiden vuoden välein kaikki tarvittavat tiedot, jotta komissio voi laatia Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen direktiivin soveltamisesta.

Tarkistus  79

Ehdotus direktiiviksi

16 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Viimeistään ** vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta on oltava voimassa kattava syrjimättömyyttä koskeva yhteisön oikeudellinen kehys sellaisen yksittäisen direktiivin muodossa, jossa konsolidoidaan ja korvataan kaikki EY:n perustamissopimuksen 13 artiklaan perustuvat nykyiset direktiivit tämä direktiivi mukaan luettuna. Uudessa direktiivissä on säädettävä yhtäläisestä suojan tasosta kunkin syrjintäperusteen tapauksessa.

Tarkistus  80

Ehdotus direktiiviksi

16 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Komission kertomuksessa on otettava tarvittaessa huomioon työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien valtioista riippumattomien järjestöjen sekä EU:n perusoikeusviraston näkemykset. Naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien huomioon ottamista kaikessa toiminnassa koskevan periaatteen mukaisesti kyseisessä kertomuksessa on muun muassa esitettävä arvio toimenpiteiden vaikutuksista naisiin ja miehiin. Annettujen tietojen pohjalta kyseiseen kertomukseen on sisällytettävä tarvittaessa ehdotuksia tämän direktiivin tarkistamiseksi ja ajan tasalle saattamiseksi.

2. Komission kertomuksessa on otettava tarvittaessa huomioon työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien valtioista riippumattomien järjestöjen sekä EU:n perusoikeusviraston näkemykset. Kertomukseen on sisällyttävä 2 artiklan 7 kohtaan liittyvä katsaus jäsenvaltioiden nykyisiin käytäntöihin iän tai vammaisuuden käyttämisestä maksujen ja etuuksien laskennassa. Naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien huomioon ottamista kaikessa toiminnassa koskevan periaatteen mukaisesti kyseisessä kertomuksessa on muun muassa esitettävä arvio toimenpiteiden vaikutuksista naisiin ja miehiin. Kertomuksessa annetaan myös tietoja moninkertaisesta syrjinnästä, eikä siinä saa käsitellä ainoastaan uskonnon tai vakaumuksen, sukupuolisen suuntautumisen, iän ja vammaisuuden perusteella tapahtuvasta syrjinnästä, vaan myös syrjintää sukupuolen, rodun ja etnisen alkuperän perusteella. Annettujen tietojen pohjalta kyseiseen kertomukseen on sisällytettävä tarvittaessa ehdotuksia tämän direktiivin tarkistamiseksi ja ajan tasalle saattamiseksi.


PERUSTELUT

Komissio antoi tämän ehdotuksen direktiiviksi yhtäläisestä kohtelusta heinäkuussa 2008. Ehdotusta oli odotettu kauan, sillä komissio oli jo vuonna 2004 luvannut laatia "kattavan direktiivin". Esittelijä on tyytyväinen komission ehdotukseen, jonka tarkoituksena on panna täytäntöön uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumaton ihmisten yhdenvertaisen kohtelun periaate työmarkkinoiden ulkopuolella.

Amsterdamin sopimukseen vuonna 1997 sisällytetyssä EY:n perustamissopimuksen 13 artiklassa kielletään sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautuneisuuteen perustuva syrjintä. Mainittu 13 artikla on nykyisin kahden direktiivin oikeusperusta. Ensimmäinen niistä on rodusta riippumatonta yhtenäistä kohtelua koskeva direktiivi (direktiivi 2000/43/EY), jossa kielletään rotuun tai etniseen alkuperään perustuva syrjintä sekä työmarkkinoilla että niiden ulkopuolella. Toisessa direktiivissä, direktiivi 2000/78, kielletään uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautuneisuuteen perustuva syrjintä työmarkkinoilla.

Koska näiden kahden direktiivin soveltamisala on erilainen, on syntynyt syrjintäperusteiden hierarkia. Nyt käsiteltävänä olevan ehdotuksen tarkoituksena on tasavertainen suojelu mihin tahansa syihin perustuvalta syrjinnältä. Esittelijä odottaa, että komissio esittää vuonna 2010 ehdotuksia sukupuoleen perustuvalta syrjinnältä suojelun saattamiseksi samalle tasolle muiden syiden kanssa, niin että hierarkia häviää.

Komissio on yrittänyt yhdistää tämän direktiiviehdotuksen nykyiseen rodusta riippumatonta yhtenäistä kohtelua koskevaan direktiiviin. Direktiiveissä käytetään monia samoja termejä, kuten välitön ja välillinen syrjintä. Myös direktiiveillä luotavat menettelyt vastaavat toisiaan. Näihin kohtiin ei esittelijän mielestä tarvitse siksi paneutua sen enempää.

Komission ehdotuksessa ja rodusta riippumatonta yhtenäistä kohtelua koskevassa direktiivissä on kuitenkin eroja. Erot voivat olla perusteltuja, koska syrjinnän syyt vaihtelevat ja koska kaikki erilainen kohtelu ei ole syrjintää. Erot on kuitenkin selkeästi perusteltava.

Ehdotuksessa on kyse syrjinnältä suojelemisen vähimmäisvaatimuksista. Jäsenvaltioilla on aina mahdollisuus nostaa suojelun tasoa, mutta ne eivät voi laskea suojelun nykyistä tasoa uuden direktiivin perusteella. Direktiivissä säädetään uhrien oikeudesta korvausten saamiseen ja selvennetään, että jäsenvaltiot haluavat ja ovat velvollisia torjumaan syrjintää.

Esittelijä haluaa painottaa, että on tärkeää torjua kaikenlaista syrjintää. Syrjintä on valitettavasti kuitenkin edelleen yleistä myös Euroopassa. Vuonna 2008 tehdyssä Eurobarometer-erikoistutkimuksessa 15 prosenttia eurooppalaisísta sanoi joutuneensa syrjityksi kuluneen vuoden aikana. Tämän asian on muututtava. Kahden miehen on voitava jakaa hotellihuone, vammaisten henkilöiden voitava käydä ostoksilla ja iäkkäiden ihmisten voitava saada vakuutus.

Monilla jäsenvaltioilla on jo lainsäädäntöä, joka suojaa tai ainakin jossakin määrin suojaa uskontoon tai vakaumukseen, ikään tai seksuaaliseen suuntautuneisuuteen perustuvalta syrjinnältä työmarkkinoiden ulkopuolella(1). On tärkeää laatia tätä alaa koskevia yhtenäisiä eurooppalaisia säädöksiä, joilla selvennetään, että syrjintä on kielletty kaikkialla Euroopassa. Oikeus olla tulematta syrjityksi on perusoikeus ja sen tulisi koskea jokaista unionin kansalaista.

Syrjintäperusteet

Direktiivissä 2000/78/EY ei määritellä uskontoa tai vakaumusta, vammaisuutta, ikää tai seksuaalista suuntautuneisuutta. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin ottanut kantaa "vammaisuuteen". Se katsoo, että ”vammaisuuden käsitteellä on ymmärrettävä tarkoitettavan etenkin fyysisestä, henkisestä tai psyykkisestä heikentymisestä johtuvaa rajoitusta, joka estää asianomaisen henkilön osallistumisen työelämään”(2). Vammaisten oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa "vammaisuus" määritellään seuraavasti: "Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa." Esittelijä on pitänyt tätä määritelmää lähtökohtana uudessa johdanto-osan kappaleessa.

Olettamukset ja mielikuvat

Yhteisöjen tuomioistuin totesi asiassa Coleman (C-303/06), että direktiiviin 2000/78/EY sisältyvä syrjintäkielto suojelee vammaisten lisäksi myös heidän perheenjäseniään. Esittelijän mielestä on paikallaan vahvistaa tämä periaate selkeästi tässä direktiivissä, jotta taataan oikeusvarmuus.

Ei ole aina mahdollista heti todeta henkilön uskontoa tai vakaumusta, vammaisuutta, ikää tai seksuaalista suuntautuneisuutta, ja kuitenkin ihmiset tekevät kaikenlaisia olettamuksia henkilön ulkonäön tai nimen perusteella. Myös tämä voi johtaa syrjintään. Joitakin poikia esimerkiksi kiusataan koulussa, koska heidän luullaan olevan homoseksuaaleja, vaikka asia ei olisikaan näin. Esittelijä katsoo, että tämä on yhtä paha, ja ehdottaa siksi, että direktiiviin sisällytetään määräys, joka kattaa myös olettamuksiin perustuvan syrjinnän.

Ikää koskeva poikkeus

Komission ehdotukseen sisältyy ikään perustuvaa syrjintää koskeva yleinen poikkeus. Se tosiasia, että tämä direktiivi ei estä vahvistamasta tiettyä ikärajaa sosiaalietuuksien, koulutuksen sekä tiettyjen tuotteiden ja palvelujen saamiselle, ei muuta sitä, että tällainen erilainen kohtelu on perusteltava laillisin tavoittein, ja että näiden tavoitteiden saavuttamiseen käytettävien keinojen on oltava asianmukaisia ja tarpeellisia. Esittelijä haluaa tehdä tämän selväksi direktiivissä.

Rahoituspalvelut

Ikään tai vammaisuuteen perustuva erilainen kohtelu voidaan ehdotuksen mukaan sallia kun on kyse rahoituspalveluista, joissa ikä tai vammaisuus on tärkeä tekijä arvioitaessa asiaa koskeviin ja tarkkoihin vakuutusmatemaattisiin ja tilastollisiin tietoihin perustuvia riskejä. Direktiiviin 2004/113/EY sisältyy samankaltainen määräys, mutta siinä edellytetään myös näiden tietojen julkistamista. Esittelijä ehdottaa siksi, että tämä vaatimus sisällytetään myös tähän direktiiviin.

Siviilisääty

Avioliittolainsäädäntöä koskevien säännösten laatiminen ei kuulu EU:n toimivaltaan. Kukin jäsenvaltio voi itse vahvistaa edellytykset avioliiton solmimiselle. Komission ehdotus sallisi kuitenkin myös lisääntymisoikeuksia koskevan syrjinnän, kuten sterilisaation. Esittelijä pitää tätä ei-toivottavana ja on siksi tarkistanut tekstiä ja rajoittanut poikkeusten määrää.

Koulutus

Jotakin tiettyä ideologiaa edustavat koulut voivat kieltäytyä ottamasta oppilaita, jotka eivät suostu noudattamaan koulun sääntöjä. Tämä ei saa johtaa mihinkään muihin syihin kuin uskontoon tai vakaumukseen perustuvaan syrjintään. Vastaavanlainen artikla sisältyy jo yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevaan direktiiviin 2000/78 EY.

Vammaisuus

Syrjinnän kieltäminen ei riitä takaamaan vammaisten yhdenvertaista kohtelua. Tarvitaan myös "positiivista syrjintää", jossa toteutetaan etukäteistoimia ja tarjotaan asianmukaisia mukauttamistoimia. Esimerkiksi julkisiin rakennuksiin olisi voitava päästä rullatuolilla.

Esittelijä ehdottaa, että tehokkaan ja syrjimättömän pääsyn periaatteesta olisi tehtävä vain kaksi poikkeusta. Ensimmäinen poikkeus koskee tapauksia, joissa periaatteen soveltamisesta koituisi kohtuutonta rasitusta. Tuomioistuinten tulisi ratkaista, milloin on kyse tällaisesta tapauksesta. Päätöstä tehtäessä on tärkeää punnita kaikkia tapaukseen liittyviä seikkoja, mukaan lukien organisaation koko, kustannukset ja vammaisten pääsyn parantamisesta mahdollisesti koituvat hyödyt. Niissä maissa, jossa tämä on jo vakiokäytäntö, kustannukset näyttävät harvoin olevan merkittävä tekijä. Toinen poikkeus voidaan tehdä, kun toimenpide edellyttäisi tarjotun palvelun perusluonteista muuttamista. Tästä olisi kyse, kun asianomaisesta palvelusta tulisi tosiasiassa täysin eri palvelu.

Vahingonkorvaukset

Direktiivin 2004/113/EY 8 artiklan 2 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot toteuttamaan toimia, joilla varmistetaan, että syrjinnästä aiheutuvat menetykset tai vahingot korvataan tai hyvitetään täysimääräisesti. Esittelijä ehdottaa, että tämä määräys sisällytetään myös tähän direktiiviin, niin että ne kansalaiset, jotka haluavat valittaa, voivat käyttää oikeuttaan oikeussuojaan.

Yksi riippumaton elin

Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltioilla on oltava kansallinen elin tai elimiä, joka/jotka edistää/edistävät kansalaisten yhdenvertaista kohtelua. Johdanto-osan kappaleessa 28 viitataan ihmisoikeuksien suojeluun ja edistämiseen tarkoitettujen kansallisten instituutioiden asemaa ja toimintaa koskeviin Yhdistyneiden Kansakuntien Pariisin periaatteisiin. Esittelijä ehdottaa, että direktiivissä viitataan nimenomaisesti riippumattomuusperiaatteeseen ja riittävien varojen periaatteeseen.

(1)

McColgan, Niessen and Palmer: Comparative analyses on national measures to combat discrimination outside employment and occupation, Mapping study on existing national legislative measures - and their impact in - tackling discrimination outside the field of employment and occupation on the grounds of sex, religion or believe, disability, age and sexual orientation, December 2006.

(2)

Case C13-05, ground 43. (Chacon Navas)


työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (22.1.2009)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta

(KOM(2008)0426 – C6‑0291/2008 – 2008/0140(CNS))

Valmistelija (*): Elizabeth Lynne

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 47 artikla

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan parlamentti hyväksyi toukokuussa 2008 tämän lausunnon valmistelijan laatiman mietinnön yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä koskevasta edistyksestä EU:ssa (direktiivien 2000/43/EY ja 2000/78/EY saattaminen osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä). Siinä parlamentti palautti mieliin, että komissio on sitoutunut antamaan kattavan direktiivin syrjinnän torjumiseksi, jotta vammaisuuteen, ikään, uskontoon tai vakaumukseen ja sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä voidaan kieltää työn ulkopuolella. Samalla voidaan saada valmiiksi komission vuoden 2008 työohjelmassa esitetty, EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan mukaisesti annettu syrjinnän vastainen lainsäädäntöpaketti. Rotuun ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää on jo käsitelty erillisissä direktiiveissä, ja tarkoituksena on sovittaa tämä direktiivi yhteen niiden kanssa.

Monet komission ehdotuksessa mainituista seikoista kuuluvat työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan toimivaltaan, mutta osa kuuluu kansalaisvapauksien valiokunnan ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan jaettuun toimivaltaan.

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvat erityisalat ovat sosiaalinen suojelu, sosiaaliturva mukaan luettuna, terveydenhoito ja sosiaalietuudet.

Toimivalta on jaettu, kun kyseessä on kohtuullisen mukautuksen epääminen vammaiselta, yleisesti tarjottavien tavaroiden ja palvelujen saatavuus ja tarjonta, asuminen mukaan luettuna, ikään ja vammaisuuteen perustuva syrjintä rahoituspalvelujen tarjonnassa, ikään perustuva erilainen kohtelu sekä vammaisten yhdenvertainen kohtelu ja vuoropuhelu asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa.

Ehdotus direktiiviksi pohjautuu direktiiveihin 2000/43/EY, 2000/78/EY ja 2004/113/EY, mikä tarkoittaa, että direktiivi on johdonmukainen Euroopan unionin horisontaalisten tavoitteiden kanssa, erityisesti Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian kanssa ja EU:n sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden prosessin tavoitteiden kanssa. Ehdotuksessa viitataan nykyisissä direktiiveissä käytettyihin käsitteisiin, jotka ovat jo ennestään tuttuja.

TARKISTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(2 a) Tällä direktiivillä Euroopan yhteisö noudattaa sille YK:n vammaisten oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta aiheutuvia velvoitteita, mikä olisi otettava huomioon direktiivin tulkinnassa.

Perustelu

Tässä johdanto-osan kappaleessa selvennetään YK:n vammaisten oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta johtuvien velvoitteiden ja ehdotetun direktiivin välistä yhteyttä.

Tarkistus  2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 b) Madridissa vuonna 2002 pidetyssä Yhdistyneiden Kansakuntien ikääntymistä koskevassa maailmankokouksessa hyväksytyn poliittisen julistuksen 5 artiklan mukaan päätettiin lujittaa sitoumusta, jonka mukaan ryhdytään kaikkiin toimiin kaikkinaisen syrjinnän, myös ikään perustuvan syrjinnän, poistamiseksi, tunnustetaan, että ikääntyessään ihmisten olisi voitava nauttia täysipainoisesta elämästä, terveydestä, turvallisuudesta ja aktiivisesta osallistumisesta yhteiskuntansa taloudelliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen elämään, tunnustetaan paremmin iäkkäiden ihmisten arvo ja poistetaan kaikkinaiset laiminlyönnit sekä kaikkinainen hyväksikäyttö ja väkivalta.

Perustelu

Tässä johdanto-osan kappaleessa toistetaan kaikkinaisen syrjinnän, myös ikään perustuvan syrjinnän, kieltoa koskeva YK:n julistus.

Tarkistus  3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4) Euroopan vammaisten teemavuosi 2003, Yhdenvertaiset mahdollisuudet Euroopassa 2007 -teemavuosi 2007 ja Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi 2008 ovat tuoneet esiin syrjinnän sitkeyden mutta edistäneet myös monimuotoisuutta.

(4) Euroopan vammaisten teemavuosi 2003, Yhdenvertaiset mahdollisuudet Euroopassa -teemavuosi 2007 ja Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi 2008 ovat tuoneet esiin syrjinnän, moninkertainen syrjintä mukaan luettuna, sitkeyden mutta edistäneet myös monimuotoisuutta.

Tarkistus  4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9) Siksi lainsäädännössä olisi kiellettävä uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä monilla työmarkkinoiden ulkopuolisilla aloilla, kuten sosiaalisen suojelun, koulutuksen sekä tavaroiden ja palvelujen, myös asumisen, saatavuuden ja tarjonnan yhteydessä. Lainsäädännössä olisi säädettävä toimista, joilla varmistetaan vammaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet edellä mainituilla aloilla.

(9) Siksi lainsäädännössä olisi kiellettävä uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai syiden yhdistelmään perustuva syrjintä monilla työmarkkinoiden ulkopuolisilla aloilla, kuten sosiaalisen suojelun, koulutuksen sekä tavaroiden ja palvelujen, myös asumisen, saatavuuden ja tarjonnan yhteydessä. Lainsäädännössä olisi säädettävä toimista, joilla varmistetaan vammaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet edellä mainituilla aloilla.

Perustelu

Johdanto-osan kappale on johdonmukainen myöhemmin esitetyn moninkertaista syrjintää koskevan tarkistuksen kanssa.

Tarkistus  5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 a) Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus asenteisiin liittyvien tai ympäristön esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Tarkistus  6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 b) Todelliset ja syrjimättömät mahdollisuudet voidaan turvata useilla tavoilla, myös soveltamalla kaikkien tarpeet huomioon ottavan suunnittelun periaatetta ja helpottamalla vammaisten mahdollisuuksia käyttää apuvälineitä, liikkuvuuden ja esteettömyyden apuvälineet, kuten tunnustetut opaskoirat ja muut avustajakoirat mukaan luettuina.

Tarkistus  7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 c) Vammaisiin kohdistuu usein syrjintää siksi, etteivät joukkoliikenne ja rakennettu ympäristö ole esteettömiä eivätkä viestintä ja tiedot ole saavutettavissa. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimia esteettömyyden ja saavutettavuuden varmistamiseksi näillä aloilla, jotta yhdenvertaisen kohtelun periaate voidaan panna täytäntöön.

Tarkistus  8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(9 d) Todellisiin ja syrjimättömiin mahdollisuuksiin sisältyy niin asenteisiin kuin ympäristöönkin liittyvien esteiden tunnistaminen ja poistaminen sekä sellaisten uusien esteiden ehkäiseminen, jotka vaikeuttavat vammaisten mahdollisuuksia saada yleisesti tarjottavia tavaroita ja palveluja, esteen tai vamman luonteesta riippumatta. Vammaisille on mahdollisuuksien mukaan annettava tällaiset mahdollisuudet samoin edellytyksin kuin muille tämän direktiivin säännösten mukaisesti ja esteiden poistamiseksi valituista toimista riippumatta. Mahdollisuuksien varmistamiseksi on tarjottava järkevä vaihtoehto, jollei mahdollisuuksia voida antaa samoin edellytyksin ja tämän direktiivin säännösten mukaisesti.

Tarkistus  9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12) Syrjinnän katsotaan sisältävän välittömän ja välillisen syrjinnän, häirinnän sekä ohjeen harjoittaa syrjintää ja evätä kohtuulliset mukautukset.

(12) Syrjinnän katsotaan sisältävän välittömän ja välillisen syrjinnän, moninkertaisen syrjinnän, häirinnän sekä ohjeen harjoittaa syrjintää ja evätä kohtuulliset mukautukset.

Tarkistus  10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a) Syrjintä voi perustua henkilön tiettyyn uskontoon tai vakaumukseen, vammaan, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai niiden yhdistelmään sekä siihen, että henkilön oletetaan edustavan tai hän on tai hänen oletetaan olevan tekemisissä sellaisen henkilön kanssa, jolla on tietty uskonto tai vakaumus, vamma, ikä tai sukupuolinen suuntautuminen.

Tarkistus  11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) Pannessaan täytäntöön yhdenvertaista kohtelua riippumatta uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta koskevaa periaatetta yhteisön olisi EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa varsinkin, koska naiset ovat usein moninkertaisen syrjinnän kohteina.

(13) Syrjintä voi perustua moniin syihin, joten pannessaan täytäntöön yhdenvertaista kohtelua koskevaa periaatetta yhteisön olisi EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan ja 13 artiklan mukaisesti pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta, joka liittyy sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen, uskontoon tai vakaumukseen, ikään tai näiden syiden yhdistelmään sekä edistämään tasa-arvoa riippumatta siitä, minkälainen yhdistelmä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen, uskontoon tai vakaumukseen tai ikään liittyviä ominaispiirteitä henkilöllä on. Pannessaan tämän direktiivin säännöksiä täytäntöön jäsenvaltioiden on otettava huomioon moninkertaisen syrjinnän ongelma.

Perustelu

Tarkistuksella laajennetaan nykyistä johdanto-osan 13 kappaletta, jossa mainitaan naisten kokema moninkertainen syrjintä siten, että se kattaa kaikki 13 artiklassa tarkoitetut syrjinnän syyt.

Tarkistus  12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15) Vakuutusten, pankki- ja muiden rahoituspalvelujen tarjonnassa käytetään vammaisuuteen ja ikään liittyviä vakuutusmatemaattisia tekijöitä ja riskitekijöitä. Näitä ei katsota syrjinnäksi, mikäli tekijät osoitetaan keskeisiksi riskinarvioinnissa.

(15) Vakuutusten, pankki- ja muiden rahoituspalvelujen tarjonnassa käytetään vammaisuuteen ja ikään liittyviä vakuutusmatemaattisia tekijöitä ja riskitekijöitä. Niistä pitäisi käydä ilmi myönteiset muutokset elinajanodotteessa ja aktiivisessa ikääntymisessä sekä vammaisten lisääntynyt liikkuvuus ja esteettömyys, eivätkä ne saisi olla yleistä näihin syihin perustuvaa syrjintää. Palvelun tarjoajan on riskinarvioinnissa perusteltava kattavasti huomattavasti korkeamman riskin esiintyminen käyttäen uusia, tarkkoja, säännöllisesti ajantasaistettuja ja julkistettuja tilastotietoja ja vakuutusmatemaattisia tietoja.

Perustelu

Tarkistuksella pyritään rajoittamaan syrjinnän mahdollisuutta rahoituspalvelujen saatavuuden yhteydessä varmistamalla, että kaikki päätöksenteossa käytetyt tiedot ovat avoimia, päteviä ja ajantasaisia, ja vaatimalla palvelun tarjoajilta puolueettomuutta tämän osoittamisessa.

Tarkistus  13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19) Amsterdamin sopimuksen loppuasiakirjaan liitetyssä julistuksessa nro 11 kirkkojen ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemasta Euroopan unioni on nimenomaisesti tunnustanut, että se kunnioittaa kyseenalaistamatta asemaa, joka kirkoilla ja uskonnollisilla yhdistyksillä tai yhdyskunnilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioissa, ja että se kunnioittaa myös elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemaa. Toimet, joiden ansiosta vammaisilla on esteettömät ja syrjimättömät mahdollisuudet direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, ovat merkittäviä toteutettaessa täysimääräistä yhdenvertaisuutta käytännössä. Lisäksi voidaan eräissä tapauksissa tarvita mahdollisuuksien varmistamiseen yksittäisiä kohtuullisen mukautuksen toimia. Kohtuutonta rasitusta aiheuttavia toimia ei missään tapauksessa edellytetä. Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta olisi otettava huomioon erinäisiä tekijöitä, kuten organisaation koko, resurssit ja luonne. Kohtuullisen mukautuksen ja kohtuuttoman rasituksen periaatteet on vahvistettu direktiivissä 2000/78/EY ja YK:n yleissopimuksessa vammaisten oikeuksista.

(19) Amsterdamin sopimuksen loppuasiakirjaan liitetyssä julistuksessa nro 11 kirkkojen ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemasta Euroopan unioni on nimenomaisesti tunnustanut, että se kunnioittaa kyseenalaistamatta asemaa, joka kirkoilla ja uskonnollisilla yhdistyksillä tai yhdyskunnilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioissa, ja että se kunnioittaa myös elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemaa. Toimet, joiden ansiosta vammaisilla on esteettömät ja syrjimättömät mahdollisuudet direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, ovat merkittäviä toteutettaessa täysimääräistä yhdenvertaisuutta käytännössä. Lisäksi voidaan eräissä tapauksissa tarvita mahdollisuuksien varmistamiseen yksittäisiä kohtuullisen mukautuksen toimia. Kohtuutonta rasitusta aiheuttavia toimia ei missään tapauksessa edellytetä. Arvioitaessa rasitteen kohtuuttomuutta olisi otettava huomioon, onko kyseinen toimi mahdoton toteuttaa tai vaarallinen ja voidaanko toimi toteuttaa ja tehdä turvalliseksi muuttamalla kohtuullisesti sääntöjä, toimintalinjoja tai käytäntöjä tai poistamalla arkkitehtuuriin, viestintään tai liikenteeseen liittyviä esteitä tai tarjoamalla lisäapuvälineitä tai -palveluja. Kohtuullinen mukautus ei välttämättä edellytä merkittäviä rakenteellisia muutoksia rakennuksiin, joiden rakenne on kansallisen lainsäädännön mukaan erityisesti suojeltu niiden historiallisen, kulttuurisen tai arkkitehtuuriin liittyvän arvon perusteella. Kohtuullisen mukautuksen ja kohtuuttoman rasituksen periaatteet on vahvistettu direktiivissä 2000/78/EY ja YK:n yleissopimuksessa vammaisten oikeuksista.

Tarkistus  14

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla - 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Kohtuullisen mukautuksen epäämistä vammaiselta tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa erityistapauksessa on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä.

5. Kohtuullisen mukautuksen epäämistä vammaiselta ja pieniltä lapsilta tai vammaisen kanssa tekemisissä olevilta henkilöiltä, kun mukautus on tarpeen siksi, että tällaiset henkilöt voivat henkilökohtaisesti avustaa vammaista, tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa erityistapauksessa on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä.

Perustelu

Tarkistuksella laajennetaan kohtuullisen mukautuksen vaatimus koskemaan lapsia.

Tarkistus  15

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla ‑ 5 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

5 a. Tietyn iän määrittäminen sosiaaliturvan luontois- tai rahaetuuksien saamiselle työkyvyttömyyden tai sairauden vuoksi on syrjintää.

Perustelu

Vammaisuuden perusteella myönnettävien sosiaalietuuksien, kuten sairaalajaksojen ja eläkkeiden, myöntäminen tietyssä iässä oleville henkilöille ja epääminen toisessa iässä olevilta henkilöiltä on syrjintää.

Tarkistus  16

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla - 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat säätää, ettei ikään perustuvaa erilaista kohtelua voida pitää syrjintänä, jos sillä on kansallisen lainsäädännön puitteissa oikeutettu tavoite ja jos tämän tavoitteen toteuttamiskeinot ovat asianmukaiset ja tarpeen. Erityisesti tällä direktiivillä ei estetä jäsenvaltioita vahvistamasta tiettyä ikää koulutukseen pääsylle ja eräiden tavaroiden tai palvelujen saatavuudelle.

6. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat säätää, ettei ikään perustuvaa erilaista kohtelua voida pitää syrjintänä, jos sillä on kansallisen lainsäädännön puitteissa puolueettomasti ja kohtuullisesti perusteltu oikeutettu tavoite ja jos tavoitteen toteuttamiskeinot ovat oikeasuhteiset ja tarpeen. Tällä erilaisella kohtelulla ei estetä jäsenvaltioita toteuttamasta toimia, joilla on tarkoitus suojella lasten oikeuksia, tai vahvistamasta tiettyä ikää etujen ja sosiaalietuuksien ja rahoituspalvelujen saatavuudelle sekä koulutukseen pääsylle sairauden tai työkyvyttömyyden vuoksi myönnettäviä luontois- ja rahaetuuksia lukuun ottamatta.

 

Tarkistus  17

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla - 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

7. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat rahoituspalvelujen tarjonnassa sallia suhteelliset erot kohtelussa, mikäli ikä tai vammaisuus on keskeinen tekijä kyseisen tuotteen osalta arvioitaessa riskiä merkityksellisten ja tarkkojen vakuutusmatemaattisten tai tilastollisten tietojen perusteella.

7. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, vakuutus-, pankki- ja muiden rahoituspalvelujen tarjonnassa on otettava asianmukaisesti huomioon elinajanodotteen nousu ja aktiivinen ikääntyminen sekä vammaisten lisääntynyt liikkuvuus ja esteettömyys, ja jäsenvaltiot voivat sallia erot kohtelussa, mikäli ikä tai vammaisuus on ratkaiseva tekijä kyseisen tuotteen osalta arvioitaessa riskiä merkityksellisten ja tarkkojen vakuutusmatemaattisten tai tilastollisten tietojen perusteella Palvelun tarjoajan on voitava osoittaa huomattavasti suuremmat riskit puolueettomasti ja varmistettava, että erilaisella kohtelulla on puolueettomasti ja kohtuullisesti perusteltu oikeutettu tavoite ja että tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaiset ja tarpeelliset. Asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki riskinarvioinnissa käytetyt tiedot on koottu äskettäin, ne ovat merkityksellisiä ja ne julkaistaan ja päivitetään säännöllisesti. Kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava asiasta komissiolle ja varmistettava, että tarkat tiedot iän ja vammaisuuden käytöstä määräävänä vakuutusmatemaattisena tekijänä kootaan, julkaistaan ja päivitetään säännöllisesti. Näiden jäsenvaltioiden on tarkasteltava päätöstään uudelleen viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

 

Tarkistus  18

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla - 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d) yleisesti tarjottavien tavaroiden ja palvelujen saatavuus ja tarjonta, asuminen mukaan luettuna. Edellä olevaa d alakohtaa sovelletaan yksityishenkilöihin vain niiltä osin kuin nämä harjoittavat omaa ammatillista tai kaupallista toimintaansa.

d) yleisesti tarjottavien tavaroiden ja palvelujen saatavuus ja tarjonta, asuminen ja liikenne mukaan luettuina.

Perustelu

Tarkistuksella tarkennetaan direktiivin soveltamisalaa selventämällä, että liikenne kuuluu sen piiriin.

Tarkistus  19

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla - 1 kohta - johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1. Toimet, joilla varmistetaan, että yhdenvertaista kohtelua koskevaa periaatetta noudatetaan vammaisten kohdalla:

1. Toimet, joilla varmistetaan, että yhdenvertaista kohtelua koskevaa periaatetta noudatetaan vammaisten kohdalla, sellaisena kuin vammaisuus määritellään vammaisten oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa ja siten, että pitkäaikaissairaat kuuluvat määritelmään:

Tarkistus  20

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla ‑ 1 kohta ‑ a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) Toimet, joilla taataan vammaisille todellinen ja syrjimätön mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun, sosiaalietuuksiin, terveydenhoitoon, koulutukseen sekä yleisesti tarjottavien tavaroiden ja palvelujen, myös asumis- ja kuljetuspalvelujen, saatavuuteen ja tarjontaan, on varmistettava ennakoiden, asianmukaisine muutoksineen tai mukautuksineen. Tällaisista toimista ei pidä koitua suhteetonta rasitusta eivätkä ne saa edellyttää perustavia muutoksia sosiaaliseen suojeluun, sosiaalietuuksiin, terveydenhuoltoon, koulutukseen tai kyseisiin tavaroihin tai palveluihin taikka edellyttää vaihtoehtojen tarjoamista.

a) Toimet, joilla taataan vammaisille todellinen ja syrjimätön mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun, sosiaalietuuksiin, terveydenhoitoon, koulutukseen sekä yleisesti tarjottavien tavaroiden ja palvelujen, mukaan luettuina asuminen, tietoliikenne ja sähköinen viestintä, myös saavutettavassa muodossa olevat tiedot, rahoituspalvelut, kulttuuri ja vapaa-aika, julkiset rakennukset, liikennemuodot sekä muut julkiset tilat ja palvelut, saatavuuteen ja tarjontaan, on varmistettava ennakoiden, asianmukaisine muutoksineen tai mukautuksineen. Jos syrjintä aiheutuu käytännöstä, politiikasta tai menettelystä, on ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, että niillä ei enää ole kyseistä vaikutusta. Tällaisista toimista ei pidä koitua suhteetonta rasitusta eivätkä ne saa edellyttää perustavia muutoksia kyseisten tavaroiden tai palvelujen taikka kyseisen elinkeinon, ammatin tai liiketoiminnan luonteeseen. Muutos on perustava, jos se muuttaa tavaroita tai palveluja taikka elinkeinon, ammatin tai liiketoiminnan luonnetta siinä määrin, että tavaroiden luovuttaja tosiasiallisesti luovuttaa täysin erilaisia tavaroita tai palvelujen suorittaja suorittaa täysin erilaisia palveluja.

Tarkistus  21

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla ‑ 1 kohta ‑ b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) Riippumatta velvoitteesta varmistaa todelliset ja syrjimättömät mahdollisuudet on erityistapauksessa tarvittaessa järjestettävä kohtuullinen mukautus, jollei tästä koidu suhteetonta rasitusta.

Poistetaan.

Tarkistus  22

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla ‑ 1 kohta ‑ b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a) Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin todellisiin ja syrjimättömiin mahdollisuuksiin sisältyy niin asenteisiin kuin ympäristöönkin liittyvien esteiden tunnistaminen ja poistaminen sekä sellaisten uusien esteiden ehkäiseminen, jotka vaikeuttavat vammaisten mahdollisuuksia saada yleisesti tarjottavia tavaroita ja palveluja, esteen tai vamman luonteesta riippumatta. Tämän direktiivin säännösten mukaisesti ja riippumatta esteiden poistamiseksi valituista toimista vammaisille on aina mahdollisuuksien mukaan tarjottava tehokkaat ja syrjimättömät mahdollisuudet samoin ehdoin ja edellytyksin kuin henkilöille, jotka eivät ole vammaisia, ja vammaisten mahdollisuuksia käyttää apuvälineitä, liikkuvuuden ja esteettömyyden apuvälineet, kuten tunnustetut opaskoirat ja muut avustajakoirat mukaan luettuina, on helpotettava aina tarvittaessa. Mahdollisuuksien varmistamiseksi on tarjottava järkevä vaihtoehto, jollei tehokkaita ja syrjimättömiä mahdollisuuksia voida antaa samoin ehdoin ja edellytyksin ja tämän direktiivin säännösten mukaisesti.

Tarkistus  23

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla -2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Arvioitaessa, koituuko 1 kohdan noudattamisen edellyttämistä toimista suhteetonta rasitusta, on otettava huomioon erityisesti organisaation koko ja resurssit, sen luonne, arvioidut kustannukset, tavaroiden ja palvelujen elinkaari sekä mahdollinen hyöty vammaisten parantuneista mahdollisuuksista. Tätä rasitetta ei pidetä kohtuuttomana, jos se riittävässä määrin korvautuu kyseisessä jäsenvaltiossa toteutetuilla yhdenvertaisen kohtelun politiikan toimenpiteillä.

2. Sovellettaessa 1 kohtaa rasitetta ei pidetä kohtuuttomana, jos se riittävässä määrin korvautuu kyseisessä jäsenvaltiossa toteutetuilla yhdenvertaisen kohtelun politiikan toimenpiteillä.

Tarkistus  24

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla ‑ 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Tämä direktiivi ei vaikuta yhteisön tai kansallisen lainsäädännön säännöksiin mahdollisuuksista käyttää tiettyjä tavaroita tai palveluja.

3. Tämä direktiivi ei vaikuta yhteisön tai kansallisen lainsäädännön säännöksiin mahdollisuuksista käyttää tiettyjä tavaroita tai palveluja. Jäsenvaltioiden on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan kannustettava palveluiden ja tavaroiden tarjoajia, erityisesti teollisuustuotteiden valmistajia, suunnittelemaan esteettömiä ratkaisuja esimerkiksi julkisissa hankinnoissa noudatettavien käytäntöjen avulla. Esteettömät tuotteet ja palvelut ovat sellaisia, jotka on suunniteltu niin, että kaikki käyttäjät voivat käyttää niitä.

Tarkistus  25

Ehdotus direktiiviksi

10 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

10 a artikla

Moninkertainen syrjintä

 

1. Moninkertaista syrjintää esiintyy, jos henkilöä syrjitään kahden tai useamman tässä direktiivissä tarkoitetun syyn yhdistelmän perusteella.

 

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että keinot tästä direktiivistä aiheutuvien velvoitteiden toteuttamiseksi ovat kaikkien niiden henkilöiden käytettävissä, jotka katsovat olevansa moninkertaisen syrjinnän kohteita.

 

3. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että jos moninkertaisen syrjinnän syyt on todettu, syyte voidaan kumota vain sellaisen perustelun tai muun puolustuksen perusteella, jota voidaan soveltaa kaikkiin syihin, joista syyte on esitetty. Jos kuitenkin todetaan vain yksi syy, syyte voidaan kumota sitä koskevan perustelun tai puolustuksen perusteella.

Perustelu

Tarkistuksella lisätään moninkertaista syrjintää koskeva artikla, koska komission tekstissä sitä käsitellään vain johdanto-osan 13 kappaleessa.

Tarkistus  26

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla

Komission teksti

Tarkistus

11 artikla

11 artikla

Jäsenvaltioiden on edistettävä vuoropuhelua sellaisten asianomaisten valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa, joilla on jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti oikeutettua etua siitä, että ne voivat myötävaikuttaa johonkin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan seikkaan perustuvan syrjinnän torjumiseen yhdenvertaisen kohtelun periaatteen edistämiseksi.

Jäsenvaltioiden on edistettävä vuoropuhelua sellaisten asianomaisten valtioista riippumattomien järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja kirkkojen sekä uskonnollisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen kanssa, joilla on jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti oikeutettua etua siitä, että ne voivat myötävaikuttaa johonkin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan seikkaan perustuvan syrjinnän torjumiseen yhdenvertaisen kohtelun periaatteen edistämiseksi, ja tähän kuulemisprosessiin olisi sisällytettävä myös direktiivin täytäntöönpanon seuranta.

Perustelu

Koska valtioista riippumattomat järjestöt osallistuvat nimenomaan yhdenvertaisen kohtelun periaatteen edistämiseen, on syytä mainita myös kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja kirkot sekä uskonnolliset ja ei-tunnustukselliset yhteisöt, jotta voidaan ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artikla tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Lissabonin sopimuksella, 17 artikla.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumaton yhdenvertainen kohtelu

Viiteasiakirjat

KOM(2008)0426 – C6-0291/2008 – 2008/0140(CNS)

Asiasta vastaava valiokunta

LIBE

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

EMPL

2.9.2008

 

 

 

Valiokuntien yhteistyö - ilmoitettu istunnossa (pvä)

23.10.2008

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Elizabeth Lynne

6.10.2008

 

 

Valiokuntakäsittely

5.11.2008

2.12.2008

20.1.2009

 

Hyväksytty (pvä)

21.1.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

28

11

7

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jan Andersson, Edit Bauer, Iles Braghetto, Philip Bushill-Matthews, Milan Cabrnoch, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Luigi Cocilovo, Jean Louis Cottigny, Jan Cremers, Harald Ettl, Richard Falbr, Carlo Fatuzzo, Ilda Figueiredo, Joel Hasse Ferreira, Roger Helmer, Stephen Hughes, Ona Juknevičienė, Jean Lambert, Raymond Langendries, Bernard Lehideux, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Elisabeth Morin, Juan Andrés Naranjo Escobar, Csaba Őry, Siiri Oviir, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Pier Antonio Panzeri, Rovana Plumb, Bilyana Ilieva Raeva, Elisabeth Schroedter, José Albino Silva Peneda, Kathy Sinnott, Jean Spautz, Anne Van Lancker, Gabriele Zimmer

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Françoise Castex, Richard Howitt, Rumiana Jeleva, Magda Kósáné Kovács, Sepp Kusstatscher, Viktória Mohácsi, Csaba Sógor, Evangelia Tzampazi, Anja Weisgerber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Adrian Manole


ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnaN LAUSUNTO (27.1.2009)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta

(KOM(2008)0426 – C6‑0291/2008 – 2008/0140(CNS))

Valmistelija: Amalia Sartori

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan unioni perustuu yhteisille vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen periaatteille. Jokaisen yksilön ainutlaatuisuuden sekä sen seikan tunnustaminen, että jokaisella on yhtäläiset oikeudet elämän tarjoamiin mahdollisuuksiin, on kaikkien eurooppalaisten yhteiskuntien yhteinen elementti, ja niiden muodostaman unionin tunnuslause on "Moninaisuudessaan yhtenäinen".

Eurooppalaisen yhteiskunnan moninaisuus on keskeinen osa unionin kulttuurista, poliittista ja yhteiskunnallista yhdentymistä, ja sitä on kunnioitettava samoin kuin on torjuttava perusarvoja uhkaavaa syrjintää.

Eurooppalaisilla toimilla, joilla pyritään takaamaan tasa-arvo ihmisten välillä, on pitkät perinteet. Amsterdamin sopimuksen myötä saatiin uutta toimivaltaa toimien toteuttamiseksi sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään ja sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Työelämässä tapahtuvan syrjinnän torjumiseksi on jo eurooppalaista lainsäädäntöä ja suojelua. Kun tämä direktiivi saadaan hyväksyttyä, EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan täytäntöönpanoprosessi täydentyy ja syrjintäkiellon soveltamisala laajenee kaikkeen rotuun, etniseen alkuperään ja sukupuoleen perustuvaan syrjintään ja käsitys suojelun hierarkiasta poistuu.

Mitä tulee ENVI-valiokunnan erityisen kiinnostuksen kohteisiin, tämän kunnianhimoisen tavoitteen toteuttaminen valiokunnan toimivaltaan kuuluvilla aloilla edellyttää laaja-alaista reaktiota, sillä kyseisten alojen kansalliset perinteet ja strategiat, esimerkiksi terveydenhuollon ja sosiaaliturvan aloilla, eroavat toisistaan usein enemmän kuin työelämään liittyvillä aloilla.

Saavutetusta edistyksestä huolimatta syrjinnän torjuntaa koskevat yhteisön oikeudelliset puitteet ovat vielä epätäydelliset. Joissakin jäsenvaltioissa on hyväksytty säädöksiä, joilla kielletään – sen lisäksi, mitä työelämän alalla on säädetty – kaikenlainen ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen, uskontoon tai vakaumukseen perustuva syrjintä, mutta tällä hetkellä ei ole olemassa yhtenäistä vähimmäistasoa säännöksille koskien syrjinnän tunnusmerkkejä ja suojelua siltä. Näistä puutteista huolimatta Euroopan unionissa on kiistatta yksi maailman kehittyneimmistä oikeudellisista kehyksistä, mitä tulee syrjinnän torjuntaan.

Kansalaiset ovat ensimmäisinä vaatimassa tiukempaa suhtautumista syrjintään, ja he odottavat enemmän yhteisiä toimia jo olemassa olevien lisäksi ja eri aloilla, kuten terveydenhuolto, jossa erot jäsenvaltioiden välillä ovat suuret ja syrjintää esiintyy usein muita heikommassa asemassa olevien suhteen myös saman jäsenvaltion sisällä.

On valitettavaa, että monessa suhteessa niin edistyksellisessä Euroopan unionissa ei ole yhteistä lainsäädäntöä, mitä tulee vammaisuuteen, väkivaltaan ja seksuaaliseen häirintään, ja että ei asiankuuluvasti kunnioiteta perusoikeuksia, joilla nyky-yhteiskunnassa olisi ehdottomasti oltava asianmukainen oikeussuoja.

Syrjinnän torjuminen on panostamista sellaisen yhteiskunnan omaantuntoon, joka kasvaa yhdentymisen avulla mutta jonka toteuttamiseen tarvitaan investointeja koulutukseen, tiedotukseen ja hyvien toimintatapojen levittämiseen ja joka pyrkii toimimaan kaikkien kansalaisten hyväksi ja etsimään sopivia kompromisseja, yhteisiä piirteitä ja tasapainoa moninaisten erilaisuuksien välillä.

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 mukaisesti Euroopan unioni perustuu jäsenvaltioille yhteisiin vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteisiin, ja unioni pitää arvossa yhteisön oikeuden yleisinä periaatteina perusoikeuksia, sellaisina kuin ne taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan yleissopimuksessa ja sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisessä valtiosääntöperinteessä.

(1) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 mukaisesti Euroopan unioni perustuu jäsenvaltioille yhteisiin vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteisiin, ja unioni pitää arvossa yhteisön oikeuden yleisinä periaatteina perusoikeuksia, sellaisina kuin ne taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan yleissopimuksessa ja sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisessä valtiosääntöperinteessä. EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan, jossa neuvostolle annetaan toimivalta toteuttaa tarvittavat toimenpiteet syrjinnän torjumiseksi, ja 152 artiklan mukaisesti on kannustettava sisällyttämään syrjimättömyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteet järjestelmällisesti kaikkiin politiikan aloihin, eritoten työllisyyden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, koulutuksen ja ammattikoulutuksen sekä kansanterveyden aloilla jo olemassa olevien koordinointimekanismien puitteissa.

Tarkistus  2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 a) Mielenterveyttä ja fyysistä terveyttä olisi pidettävä yhtä tärkeinä, sillä mielenterveydellä on yhteyksiä sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään ja diabetekseen huumeidenkäytön ja niistä riippuvuuden seurauksena.

 

Ihmiset, joilla on vakavia mielenterveysongelmia, ovat kaikkein alteimpia sosiaalisille haitoille, köyhyydelle, rajoitetuille asuinmahdollisuuksille ja vaikeuksille saada fyysistä terveyttä koskevia palveluja. Lisäksi mielenterveysongelmat, kuten masennus tai ahdistuneisuus, osaltaan lisäävät työntekijän tuottavuuden vähenemisestä aiheutuvia kustannuksia.

Tarkistus  3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 b) Mielenterveys ja fyysinen terveys sekä hyvinvointi ovat keskeisiä ihmisten elämänlaadun ja yhteiskunnan kannalta ja avaintekijä niiden tavoitteiden toteuttamiselle, joita Euroopan unioni on asettanut Lissabonin strategian puitteissa.

Tarkistus  4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 a) Kansalaiset odottavat yhteisiä toimia terveydenhuollon alalla. Kuitenkin terveydenhuollon alalla on suuria eroja jäsenvaltioiden välillä ja yksittäisten jäsenvaltioiden sisällä samoin kuin on aloja, joilla jäsenvaltiot eivät yksin voi toimia tehokkaasti. Tätä varten Euroopan unionin on sitouduttava enemmän myös mahdollisen kansalaisten etujen mukaisen yhteisen terveyspolitiikan luomiseen.

Tarkistus  5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 b) Oikeus terveydenhoitoon on perusoikeus, josta määrätään Euroopan unionin perusoikeuskirjan1 35 artiklassa, ja jäsenvaltioiden viranomaisten ensisijainen velvollisuus on taata kaikille yhtäläinen oikeus korkealaatuiseen terveydenhoitojärjestelmään.

 

__________

1 EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.

Tarkistus  6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 b) Eurooppalaisen yhteiskunnan moninaisuus on keskeinen osa unionin kulttuurista, poliittista ja yhteiskunnallista yhdentymistä, ja sitä on kunnioitettava.

Tarkistus  7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 c) Hyvä terveys on edellytys fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille. Biologisten erojen lisäksi kansanterveyteen vaikuttavat erityisesti taloudellis-yhteiskunnalliset eriarvoisuudet, ympäristö sekä koulutuksen ja tiedon saatavuus. Kansalaisten oikeudet ja kansalaisten vastuu omasta terveydestään ovat kaiken perusta, ja tästä johtuen on tärkeää tukea terveyskasvatusohjelmia ja kannustaa yhteiskunnan kaikkia osia terveelliseen elämään. Ohjelmat, joilla pyritään vähentämään terveydenhuoltojärjestelmien eroja, olisi kohdistettava tarkasti ja niiden olisi sisällettävä kansanvalistusta.

Tarkistus  8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 d) Naisiin kohdistuva väkivalta, seksuaalisten oikeuksien puuttuminen ja prostituutio ovat eräitä suurimmista naisten terveysongelmista. Vaikka naisiin kohdistuva väkivalta on erittäin yleinen kansanterveysongelma, sitä ei oteta huomioon lääkärien koulutuksessa eikä työssä.

 

Maailman terveysjärjestön arvioiden mukaan vähintään viidesosa maailman naisista on kokenut fyysistä tai henkistä väkivaltaa elämänsä aikana. Sukupuolisen häirinnän ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan olisi oltava etusijalla yhteisön toiminnassa, myös kansanterveyteen liittyvissä toimissa.

Tarkistus  9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9) Siksi lainsäädännössä olisi kiellettävä uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä monilla työmarkkinoiden ulkopuolisilla aloilla, kuten sosiaalisen suojelun, koulutuksen sekä tavaroiden ja palvelujen, myös asumisen, saatavuuden ja tarjonnan yhteydessä. Lainsäädännössä olisi säädettävä toimista, joilla varmistetaan vammaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet edellä mainituilla aloilla.

(9) Siksi lainsäädännössä olisi kiellettävä uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä monilla työmarkkinoiden ulkopuolisilla aloilla, kuten sosiaalisen suojelun, koulutuksen sekä tavaroiden ja palvelujen, myös asumisen ja terveyden, saatavuuden ja tarjonnan yhteydessä. Lainsäädännössä olisi säädettävä toimista, joilla varmistetaan vammaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet edellä mainituilla aloilla.

Tarkistus  10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a) Syrjintään katsotaan sisältyvän lääkehoidon kieltäminen pelkästään iän perusteella.

Tarkistus  11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) Pannessaan täytäntöön yhdenvertaista kohtelua riippumatta uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta koskevaa periaatetta yhteisön olisi EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa varsinkin, koska naiset ovat usein moninkertaisen syrjinnän kohteina.

(13) Pannessaan täytäntöön yhdenvertaista kohtelua riippumatta uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta koskevaa periaatetta yhteisön olisi EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa varsinkin, koska naiset ovat usein moninkertaisen syrjinnän kohteina. Tätä varten suojelu olisi laajennettava koskemaan myös moninkertaista syrjintää.

Tarkistus  12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(19 a) Jäsenvaltioiden olisi tuettava oppimisvaikeuksista ja/tai mielenterveysongelmista kärsivien kumppanuuksia, jotta levitetään tietoa heidän oikeuksistaan, esitetään ehdotuksia palvelujen parantamiseksi ja helpotetaan tiedonsaantia uusista lääkkeistä ja innovatiivisista hoidoista.

Tarkistus  13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21) Syrjintäkiellolla ei kuitenkaan pidä estää sellaisten kansallisten toimenpiteiden säilyttämistä tai antamista, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää tiettyä uskontokuntaa tai vakaumusta, vammaa, ikää tai sukupuolista suuntautumista edustavalle henkilöryhmälle aiheutunutta haittaa. Kyseisillä toimenpiteillä voidaan sallia tiettyä uskontoa tai vakaumusta, vammaa, ikää tai sukupuolista suuntautumista edustavien henkilöiden järjestöt, jos niiden pääasiallisena tavoitteena on edistää kyseisten henkilöiden erityistarpeiden huomioon ottamista.

(21) Syrjintäkiellolla ei kuitenkaan pidä estää sellaisten kansallisten toimenpiteiden säilyttämistä tai antamista, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää tiettyä uskontokuntaa tai vakaumusta, vammaa, ikää tai sukupuolista suuntautumista edustavalle henkilöryhmälle aiheutunutta haittaa. Syrjimättömyyttä koskevalla yhteisön lainsäädännöllä ei pidä estää jäsenvaltioita säilyttämästä tai antamasta sellaisia toimenpiteitä, joilla ehkäistään tai hyvitetään sellaisesta syrjinnästä aiheutunutta haittaa, jonka peruste kuuluu suojelun alaan. Kyseisillä toimenpiteillä voidaan sallia tiettyä uskontoa tai vakaumusta, vammaa, ikää tai sukupuolista suuntautumista edustavien henkilöiden järjestöt, jos niiden pääasiallisena tavoitteena on edistää kyseisten henkilöiden erityistarpeiden huomioon ottamista.

Tarkistus  14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25) Tasa-arvoisen kohtelun periaatteen tehokas täytäntöönpano edellyttää riittävää oikeudellista suojaa vastatoimenpiteiltä.

(25) Tasa-arvoisen kohtelun periaatteen tehokas täytäntöönpano edellyttää riittävää oikeudellista suojaa vastatoimenpiteiltä. Yksilön oikeuksien tehokkaaseen oikeudelliseen suojaan olisi liityttävä syrjimättömyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien aktiivinen edistäminen.

Tarkistus  15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(30 a) On jäsenvaltioiden vastuulla taata hyvä terveys kaikille kansalaisilleen mutta tämän tavoitteen saavuttamiseksi on välttämätöntä, että jäsenvaltiot, yhteisön toimielimet, paikallisviranomaiset, kansainväliset järjestöt ja kansalaiset tekevät yhteistyötä.

Tarkistus  16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 30 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(30 b) Terveydenhuoltoa olisi tuettava tehokkailla toimilla kaikilla aloilla ja kaikilla tasoilla – niin jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin tasolla kuin maailmanlaajuisesti. Kun otetaan huomioon uusien, vaikutuksiltaan usein rajat ylittävien terveysuhkien, kuten kulkutautien, uusien tartuntatautien ja biologisen terrorismin, olemassaolo sekä ilmastonmuutoksen ja globalisaation vaikutukset eritoten elintarvikkeiden ja siirtolaisuuden suhteen, terveyteen liittyviä kysymyksiä olisi käsiteltävä perustavaa laatua olevina poliittisina kysymyksinä Lissabonin sopimuksen ja Lissabonin strategian hengessä ja osana kaikkia tärkeitä unionin politiikan aloja.

Tarkistus  17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 31 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(31 a) Riittävät tiedot olemassa olevasta lainsäädännöstä ovat tarpeen, jotta mahdolliset syrjinnän uhrit voivat tosiasiallisesti vedota siihen ja jotta työnantajat, palveluntarjoajat ja viranomaiset tuntevat velvollisuutensa. Syrjimättömyyttä koskevan lainsäädännön tuntemus on vielä kuitenkin vähäistä. Komission olisi edistettävä ja tuettava olemassa olevaan lainsäädäntöön liittyviä koulutus- ja tiedotustoimia ja kohdistettava ne erityisesti tärkeimpiin sidosryhmiin, joita ovat muun muassa tasa-arvokysymyksiä käsittelevät elimet, tuomarit, lakimiehet, valtiosta riippumattomat järjestöt ja työmarkkinaosapuolet.

Tarkistus  18

Ehdotus direktiiviksi

2 a artikla – 1 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a artikla

 

Määritelmät

 

1. "Vammaisilla" tarkoitetaan henkilöitä, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka yhdessä erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Perustelu

Vammaisen määritelmän pitäisi olla kaikissa jäsenvaltioissa sama, jotta taataan yhdenvertainen kohtelu. Siksi direktiivissä pitäisi soveltaa vammaisen määritelmää sellaisena kuin se määritellään YK:n yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista.

Tarkistus  19

Ehdotus direktiiviksi

2 a artikla – 2 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2. "Kaikille sopivalla suunnittelulla” tarkoitetaan tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaisiksi, että kaikki ihmiset voivat käyttää niitä mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoissuunnittelua. ”Kaikille sopiva suunnittelu” ei sulje pois yksittäisten vammaisryhmien mahdollisesti tarvitsemia apuvälineitä.

Perustelu

Jotta voidaan taata vammaisille todellinen ja syrjimätön mahdollisuus hyödyntää yleisesti tarjottavia tavaroita, on edistettävä sellaisten tavaroiden suunnittelua, jotka sopivat kaikille. Siksi direktiiviin tulisi lisätä kaikille sopivan suunnittelun määrittely sellaisena kuin se määritellään YK:n yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista.

Tarkistus  20

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) Toimet, joilla taataan vammaisille todellinen ja syrjimätön mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun, sosiaalietuuksiin, terveydenhoitoon, koulutukseen sekä yleisesti tarjottavien tavaroiden ja palvelujen, myös asumis- ja kuljetuspalvelujen, saatavuuteen ja tarjontaan, on varmistettava ennakoiden, asianmukaisine muutoksineen tai mukautuksineen. Tällaisista toimista ei pidä koitua suhteetonta rasitusta eivätkä ne saa edellyttää perustavia muutoksia sosiaaliseen suojeluun, sosiaalietuuksiin, terveydenhuoltoon, koulutukseen tai kyseisiin tavaroihin tai palveluihin taikka edellyttää vaihtoehtojen tarjoamista.

a) Toimet, joilla taataan vammaisille, että heitä kuullaan heidän hoitotarpeistaan, ja todellinen ja syrjimätön mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun, sosiaalietuuksiin, terveydenhoitoon, koulutukseen sekä yleisesti tarjottavien tavaroiden ja palvelujen, myös asumis- ja kuljetuspalvelujen, saatavuuteen ja tarjontaan, on varmistettava ennakoiden, asianmukaisine muutoksineen tai mukautuksineen. Tällaisista toimista ei pidä koitua suhteetonta rasitusta eivätkä ne saa edellyttää perustavia muutoksia sosiaaliseen suojeluun, sosiaalietuuksiin, terveydenhuoltoon, koulutukseen tai kyseisiin tavaroihin tai palveluihin taikka edellyttää vaihtoehtojen tarjoamista.

Tarkistus  21

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a. Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota vammaisten mahdollisuuteen hankkia sähköisiä palveluja.

Perustelu

Yhteiskunnan palvelut siirtyvät entistä enemmän sähköiseen verkkoon ilman, että meillä on todellista tietoa erityisryhmien mahdollisuuksista hankkia näitä palveluja. Meidän on kaikin voimin estettävä vammaisten sulkeminen tietoyhteiskunnan ulkopuolelle.

Tarkistus  22

Ehdotus direktiiviksi

4 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a artikla

 

Yhtäläinen kohtelu terveydenhuoltojärjestelmissä

 

1. Sanotun rajoittamatta toissijaisuusperiaatteen soveltamista ja jäsenvaltioiden toimivaltaa henkilöiden yhtäläisen kohtelun periaatteen noudattamisen takaamisessa:

 

a) on korostettava sairauksien ehkäisemiseen tarkoitettuja strategioita. Tieteellisiin tietoihin perustuvissa ehkäisevissä toimenpiteissä olisi otettava huomioon sukupuolinäkökulman lisäksi myös muut epätasa-arvoisuutta aiheuttavat syyt;

 

b) jäsenvaltioiden on käytettävä terveydenhoidon alalla sukupuolikohtaisia tilastoja ja tietoja;

 

c) lääketieteellisen tutkimuksen ja uusien lääkkeiden kehittämisen alalla on lisättävä tietoisuutta naisten ja miesten erilaisista fyysisistä ominaisuuksista ja tietoa lääkkeiden käytön erilaisista sivuvaikutuksista;

 

d) terveydenhuoltoalan toimintastrategioissa on otettava huomioon ympäristötekijät, jotka vaikuttavat eritoten muita haavoittuvampien henkilöiden terveyteen, kuten raskaana olevat tai imettävät naiset, lapset, teini-ikäiset ja vammaiset, joiden terveys voi kärsiä ympäristöllisistä riskitekijöistä;

 

2. Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin taatakseen, että edistetään ja suojellaan kansalaisten oikeuksia ja kansalaisten vastuuta omasta terveydestään muun muassa tukemalla terveyskasvatusohjelmia ja kannustamalla yhteiskunnan kaikkia osia terveelliseen elämään.

 

3. Komissio edistää erityisesti lääketieteellisen ammatin harjoittajille ja avustavalle hoitohenkilöstölle tarkoitettuja koulutusohjelmia.

Tarkistus  23

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla – 2 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Komissio edistää ammatti- ja jatkokoulutustoimintaa sekä olemassa olevaa lainsäädäntöä koskevaa tiedotusta, jotka on suunnattu erityisesti tärkeimmille sidosryhmille.

Tarkistus  24

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on edistettävä vuoropuhelua sellaisten asianomaisten valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa, joilla on jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti oikeutettua etua siitä, että ne voivat myötävaikuttaa johonkin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan seikkaan perustuvan syrjinnän torjumiseen yhdenvertaisen kohtelun periaatteen edistämiseksi.

Jäsenvaltioiden on edistettävä vuoropuhelua asianomaisten osapuolten, erityisesti hoitohenkilöstöä ja avustavaa hoitohenkilöstöä edustavien järjestöjen ja sellaisten valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa, joilla on jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti oikeutettua etua siitä, että ne voivat myötävaikuttaa johonkin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan seikkaan perustuvan syrjinnän torjumiseen yhdenvertaisen kohtelun periaatteen edistämiseksi.

 

Komissio kerää, analysoi ja julkistaa riippumattomia, vertailtavissa olevia ja luotettavia asiaa koskevia tietoja, mukaan lukien tutkimusten tulokset ja parhaat käytännöt.

Tarkistus  25

Ehdotus direktiiviksi

16 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden ja kansallisten tasa-arvoelinten on ilmoitettava komissiolle viimeistään ... ja sen jälkeen viiden vuoden välein kaikki tarvittavat tiedot, jotta komissio voi laatia Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen direktiivin soveltamisesta.

1. Jäsenvaltioiden ja kansallisten tasa-arvoelinten yhdessä Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa on ilmoitettava komissiolle viimeistään ... ja sen jälkeen viiden vuoden välein kaikki tarvittavat tiedot, jotta komissio voi laatia Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen direktiivin soveltamisesta.

2. Komission kertomuksessa on otettava tarvittaessa huomioon työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien valtioista riippumattomien järjestöjen sekä EU:n perusoikeusviraston näkemykset. Naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien huomioon ottamista kaikessa toiminnassa koskevan periaatteen mukaisesti kyseisessä kertomuksessa on muun muassa esitettävä arvio toimenpiteiden vaikutuksista naisiin ja miehiin. Annettujen tietojen pohjalta kyseiseen kertomukseen on sisällytettävä tarvittaessa ehdotuksia tämän direktiivin tarkistamiseksi ja ajan tasalle saattamiseksi.

2. Komission kertomuksessa on otettava tarvittaessa huomioon työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien valtioista riippumattomien järjestöjen sekä Euroopan tasa-arvoinstituutin ja EU:n perusoikeusviraston näkemykset. Naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien huomioon ottamista kaikessa toiminnassa koskevan periaatteen mukaisesti kyseisessä kertomuksessa on muun muassa esitettävä arvio toimenpiteiden vaikutuksista naisiin ja miehiin, erityisesti 3 artiklassa tarkoitettujen alojen osalta. Annettujen tietojen pohjalta kyseiseen kertomukseen on sisällytettävä tarvittaessa ehdotuksia tämän direktiivin tarkistamiseksi ja ajan tasalle saattamiseksi.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumaton yhdenvertainen kohtelu

Viiteasiakirjat

KOM(2008)0426 – C6-0291/2008 – 2008/0140(CNS)

Asiasta vastaava valiokunta

LIBE

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

2.9.2008

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Amalia Sartori

7.10.2008

 

 

Valiokuntakäsittely

1.12.2008

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

22.1.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

3

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Adamos Adamou, Georgs Andrejevs, Liam Aylward, John Bowis, Frieda Brepoels, Martin Callanan, Dorette Corbey, Magor Imre Csibi, Avril Doyle, Mojca Drčar Murko, Edite Estrela, Jill Evans, Anne Ferreira, Karl-Heinz Florenz, Cristina Gutiérrez-Cortines, Satu Hassi, Jens Holm, Marie Anne Isler Béguin, Caroline Jackson, Dan Jørgensen, Christa Klaß, Urszula Krupa, Marie-Noëlle Lienemann, Peter Liese, Jules Maaten, Linda McAvan, Riitta Myller, Miroslav Ouzký, Dimitrios Papadimoulis, Vittorio Prodi, Frédérique Ries, Guido Sacconi, Daciana Octavia Sârbu, Amalia Sartori, Richard Seeber, Bogusław Sonik, María Sornosa Martínez, Thomas Ulmer, Anja Weisgerber, Glenis Willmott

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Inés Ayala Sender, Iles Braghetto, Philip Bushill-Matthews


kulttuuri- ja koulutusvaliokunnaN LAUSUNTO (20.1.2009)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta

(KOM(2008)0426 – C6‑0291/2008 – 2008/0140(CNS))

Valmistelija: Lissy Gröner

LYHYET PERUSTELUT

Ehdotuksella direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta komissio haluaa täydentää yhteisön tasa-arvolainsäädäntöä.

Vuonna 1997 tehdyllä Amsterdamin sopimuksella ja erityisesti EY:n perustamissopimukseen lisätyllä 13 artiklalla EU sai uusia mahdollisuuksia tasa-arvopolitiikan luomiseen. Tämän ansiosta viime vuosina on jo tullut voimaan neljä direktiiviä, jotka koskevat

–   yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa(1),

–   miesten ja naisten yhdenvertaista kohtelua mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa(2),

–   yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamista riippumatta henkilön rodusta tai etnisestä alkuperästä(3) ja

–   miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanoa tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla(4).

Näissä direktiiveissä on jo määritelty koko joukko tärkeitä käsitteitä ja periaatteita yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanemiseksi. Näitä ovat esimerkiksi välitön ja välillinen syrjintä, häirintä, haitallinen käytös ja ohje harjoittaa syrjintää sekä periaate todistustaakan siirtymisestä kantajalta vastaajalle riita-asiassa, varoittavien mutta oikeasuhteisten seuraamusten periaate ja periaate suojasta vastatoimilta (valituksen tehneiden tai oikeudellisiin menettelyihin ryhtyneiden syrjinnän uhrien epäsuotuisa kohtelu).

Nämä periaatteet sisältyvät myös käsiteltävänä olevaan direktiiviehdotukseen.

Käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa on kyse yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ulottamisesta seuraaville yhteiskunnallisen elämän alueille:

–   sosiaalinen suojelu, sosiaaliturva ja terveydenhuolto mukaan luettuina,

–   sosiaalietuudet ja

–   yleisesti saatavilla olevien hyödykkeiden ja palvelujen, myös asumisen, saatavuus.

Lausunnon valmistelija ehdottaa seuraavia tarkistuksia:

Sukupuoleen perustuva syrjintä

Ehdotuksesta puuttuu olennainen tekijä, jolla on keskeinen merkitys työelämän tasa-arvopolitiikassa ja hyödykkeiden ja palvelujen saatavuudessa: sukupuoleen perustuvan syrjinnän kieltäminen. Valmistelija ehdottaa direktiivin soveltamisalan ulottamista kattamaan myös tämän.

Mahdollisuus seurata tiedotusvälineitä

Varsinkin vammaisilla henkilöillä on edelleen ongelmia tiedotusvälineiden seuraamisessa. Valmistelija katsoo, että audiovisuaalisten palvelujen tarjoajien olisi huomioitava paremmin erityisesti kuulovammaiset. Audiovisuaaliset digitaalipalvelut sisältävät käyttökelpoisia teknisiä ratkaisuja, kuten televisio-ohjelmien tekstitysmahdollisuuden. Myös parlamentti on ilmaissut tämänsuuntaisen kantansa Euroopan parlamentin kirjallisessa kannanotossa kaikkien julkisen palvelun televisio-ohjelmien tekstitykseen EU:ssa(5), ja se olisi syytä sisällyttää nimenomaisesti direktiiviin.

Mahdollisuus koulutukseen

Direktiiviehdotuksessa korostetaan toissijaisuusperiaatetta ja näin ollen jäsenvaltioiden laajaa autonomiaa koulutusasioissa. Silti olisi kuitenkin korostettava lisäksi, että jäsenvaltioiden on koulutuspoliittisissa toimintalinjoissaan otettava huomioon yhdenvertaisen kohtelun ensisijaisuus koulutukseen pääsyssä, vaikka uskontoon tai vakaumukseen perustuva erilainen kohtelu onkin sallittua varsinkin tunnustuksellista opetusta antavissa oppilaitoksissa.

Moninkertainen syrjintä

Moninkertaisella syrjinnällä tarkoitetaan tilannetta, jossa esiintyy syrjintää useasta eri syystä. Käsite olisi sisällytettävä direktiiviin.

Varsinkin oikeuskäytäntö on osoittanut, että käsiteltäessä moninkertaiseen syrjintään liittyviä valituksia useimmissa jäsenvaltioissa ei ole otettu asianmukaisesti huomioon syrjinnän kohteiden kokemia todellisia tilanteita.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että moninkertainen syrjintä kohdistuu useimmiten vähemmistöryhmien naisiin. Yhteiskunnalliset realiteetit edellyttävät toimenpiteitä, joilla voidaan puuttua oikeusteitse sukupuoleen ja vammaisuuteen perustuvaan syrjintään.

TARKISTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Ehdotus neuvoston asetukseksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta

Ehdotus neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä, sukupuolisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3) Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut perusperiaatteet. Perusoikeuskirjan 10 artiklassa tunnustetaan ajatuksen-, omantunnon ja uskonnonvapaus; sen 21 artiklassa kielletään syrjintä, myös uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä, ja 26 artiklassa tunnustetaan vammaisten oikeus päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäisyyttään.

(3) Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut perusperiaatteet. Perusoikeuskirjan 10 artiklassa tunnustetaan ajatuksen-, omantunnon ja uskonnonvapaus; sen 21 artiklassa kielletään syrjintä, myös uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen perustuva syrjintä, ja 26 artiklassa tunnustetaan vammaisten oikeus päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäisyyttään.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9) Siksi lainsäädännössä olisi kiellettävä uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä monilla työmarkkinoiden ulkopuolisilla aloilla, kuten sosiaalisen suojelun, koulutuksen sekä tavaroiden ja palvelujen, myös asumisen, saatavuuden ja tarjonnan yhteydessä. Lainsäädännössä olisi säädettävä toimista, joilla varmistetaan vammaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet edellä mainituilla aloilla.

(9) Siksi lainsäädännössä olisi kiellettävä uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen perustuva syrjintä monilla työmarkkinoiden ulkopuolisilla aloilla, kuten sosiaalisen suojelun, koulutuksen sekä tavaroiden ja palvelujen, myös asumisen, saatavuuden ja tarjonnan yhteydessä ja mahdollisuudessa seurata tiedotusvälineitä. Lainsäädännössä olisi säädettävä toimista, joilla varmistetaan vammaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet edellä mainituilla aloilla.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21) Syrjintäkiellolla ei kuitenkaan pidä estää sellaisten kansallisten toimenpiteiden säilyttämistä tai antamista, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää tiettyä uskontokuntaa tai vakaumusta, vammaa, ikää tai sukupuolista suuntautumista edustavalle henkilöryhmälle aiheutunutta haittaa. Kyseisillä toimenpiteillä voidaan sallia tiettyä uskontoa tai vakaumusta, vammaa, ikää tai sukupuolista suuntautumista edustavien henkilöiden järjestöt, jos niiden pääasiallisena tavoitteena on edistää kyseisten henkilöiden erityistarpeiden huomioon ottamista.

(21) Syrjintäkiellolla ei kuitenkaan pidä estää sellaisten kansallisten toimenpiteiden säilyttämistä tai antamista, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää tiettyä uskontokuntaa tai vakaumusta, vammaa, ikää, sukupuolista suuntautumista tai tiettyä sukupuolta edustavalle henkilöryhmälle aiheutunutta haittaa. Kyseisillä toimenpiteillä voidaan sallia tiettyä uskontoa tai vakaumusta, vammaa, ikää, sukupuolista suuntautumista tai tiettyä sukupuolta edustavien henkilöiden järjestöt, jos niiden pääasiallisena tavoitteena on edistää kyseisten henkilöiden erityistarpeiden huomioon ottamista.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23) Uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kohteeksi joutuneille olisi taattava riittävä oikeudellinen suoja. Tehokkaamman suojelun turvaamiseksi järjestöillä, organisaatioilla tai oikeushenkilöillä olisi myös oltava valtuudet aloittaa menettely joko uhrin puolesta tai häntä tukeakseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tuomioistuimissa edustamista ja puolustamista koskevien kansallisten menettelysääntöjen soveltamista.

(23) Uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen perustuvan syrjinnän kohteeksi joutuneille olisi taattava riittävä oikeudellinen suoja. Tehokkaamman suojelun turvaamiseksi järjestöillä, organisaatioilla tai oikeushenkilöillä olisi myös oltava valtuudet aloittaa menettely joko uhrin puolesta tai häntä tukeakseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tuomioistuimissa edustamista ja puolustamista koskevien kansallisten menettelysääntöjen soveltamista.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24) Todistustaakkaa koskevia sääntöjä on mukautettava niissä tapauksissa, jolloin on ilmeistä, että kyseessä on syrjintätapaus, ja kun yhdenvertaisen kohtelun periaatteen tehokas soveltaminen edellyttää, että todistustaakan on siirryttävä vastaajalle, kun tällaisesta syrjinnästä on annettu näyttö. Kantajan ei kuitenkaan tarvitse todistaa, että kantaja kuuluu tiettyyn uskontoon tai hänellä on tietty vakaumus tai tietty vamma, että hän on tietyn ikäinen tai että hänen sukupuolinen suuntautumisensa on tietynlainen.

(24) Todistustaakkaa koskevia sääntöjä on mukautettava niissä tapauksissa, jolloin on ilmeistä, että kyseessä on syrjintätapaus, ja kun yhdenvertaisen kohtelun periaatteen tehokas soveltaminen edellyttää, että todistustaakan on siirryttävä vastaajalle, kun tällaisesta syrjinnästä on annettu näyttö. Kantajan ei kuitenkaan tarvitse todistaa, että kantaja kuuluu tiettyyn uskontoon tai hänellä on tietty vakaumus tai tietty vamma, että hän on tietyn ikäinen, että hänen sukupuolinen suuntautumisensa on tietynlainen tai että hän on tiettyä sukupuolta.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

1 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Tässä direktiivissä vahvistetaan yleiset puitteet uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiselle työn ja ammatin ulkopuolella yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltioissa.

Tässä direktiivissä vahvistetaan yleiset puitteet uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiselle työn ja ammatin ulkopuolella yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltioissa.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta - b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) välillisenä syrjintänä pidetään sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa henkilöt näiden tietyn uskonnon tai vakaumuksen, tietyn vamman, tietyn iän tai tietyn sukupuolisen suuntautumisen perusteella erityisen epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden, paitsi jos kyseisellä säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on puolueettomasti perusteltavissa oleva oikeutettu tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.

b) välillisenä syrjintänä pidetään sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa henkilöt näiden tietyn uskonnon tai vakaumuksen, tietyn vamman, tietyn iän, tietyn sukupuolisen suuntautumisen tai tietyn sukupuolen perusteella erityisen epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden, paitsi jos kyseisellä säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on puolueettomasti perusteltavissa oleva oikeutettu tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b a) moninkertaisena syrjintänä pidetään sitä, että henkilöä syrjitään samanaikaisesti kahdesta tai useammasta 1 artiklassa tarkoitetusta syystä ja nämä syyt kumuloituvat.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – b b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

b b) erilainen kohtelu useammasta kuin yhdestä 1 artiklassa mainituista syistä voi olla perusteltua vain, jos peruste koskee kaikkia niitä syitä, joista erilainen kohtelu johtuu.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 2 kohta – b c alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b c) yhteisöllä on perustamissopimuksen 13 artiklassa tarkoitettua yhdenvertaisen kohtelun periaatetta sovellettaessa velvollisuus torjua moninkertaista syrjintää, joka johtuu useammasta kuin yhdestä perustamissopimuksen 13 artiklasta tarkoitetuista syistä.

Perustelu

Moninkertaisen syrjinnän käsite luotiin vuonna 2001 Etelä-Afrikassa pidetyssä YK:n rasismin vastaisessa maailmankokouksessa, ja sillä tarkoitetaan useampaan syrjinnän tunnusmerkkiin perustuvaa eriarvoista kohtelua (esim. juutalaisnaisten syrjintä sukupuolen – nainen – tai uskonnon – juutalainen – tai molempien perusteella; homoseksuaalisen kurdimiehen syrjintä etnisen alkuperän – kurdi – tai sukupuolisen suuntautumisen – homo – tai molempien perusteella).

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta - d a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

d a) mahdollisuus seurata tiedotusvälineitä.

Perustelu

Euroopan unionin on varmistettava, että kaikilla kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada tietoa ja koulutusta sekä käyttää tiedotusvälineitä ja kulttuuripalveluja. (Ks. myös kirjallinen kannanotto 0099/2007 kaikkien julkisen palvelun televisio-ohjelmien tekstityksestä EU:ssa.)

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden vastuuseen opetuksen sisällöstä, koulutuksen muodoista ja koulutusjärjestelmän organisoinnista, erityisopetus mukaan luettuna. Jäsenvaltiot voivat säätää erilaisesta kohtelusta haettaessa uskontoon tai vakaumukseen perustuviin oppilaitoksiin.

3. Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden vastuuseen opetuksen sisällöstä, koulutuksen muodoista ja koulutusjärjestelmän organisoinnista, erityisopetus mukaan luettuna. Myös koulutukseen pääsyn on oltava syrjimätöntä. Jäsenvaltiot voivat säätää erilaisesta kohtelusta haettaessa uskontoon tai vakaumukseen perustuviin oppilaitoksiin.

Perustelu

Euroopan unionin on varmistettava, että kaikilla kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada tietoa ja koulutusta sekä käyttää tiedotusvälineitä ja kulttuuripalveluja. (Ks. myös kirjallinen kannanotto 0099/2007 kaikkien julkisen palvelun televisio-ohjelmien tekstityksestä EU:ssa.)

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

5 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Täydellisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi yhdenvertaisen kohtelun periaate ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää haittoja, jotka liittyvät uskontoon tai uskomukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen.

Täydellisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi yhdenvertaisen kohtelun periaate ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää haittoja, jotka liittyvät uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen.

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

7 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoon tarkoitetut oikeudelliset ja/tai hallinnolliset menettelyt, mukaan luettuina jäsenvaltioiden aiheellisina pitämät sovittelumenettelyt, ovat – myös sen suhteen päätyttyä, jossa syrjinnän väitetään tapahtuneen – kaikkien niiden henkilöiden käytettävissä, jotka katsovat tulleensa kohdelluiksi väärin sen vuoksi, että heihin ei ole sovellettu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoon tarkoitetut oikeudelliset ja/tai hallinnolliset menettelyt, mukaan lukien jäsenvaltioiden aiheellisina pitämät sovittelumenettelyt, ovat - myös sen työsuhteen päätyttyä, jossa syrjinnän väitetään tapahtuneen - kaikkien niiden henkilöiden käytettävissä, jotka katsovat tulleensa kohdelluiksi väärin sen vuoksi, että heihin ei ole sovellettu tasa-arvoisen kohtelun periaatetta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yksittäisiä syrjintäperusteita ei käsitellä erikseen.

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

12 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä elin tai elimiä edistämään kaikkien henkilöiden yhdenvertaista kohtelua riippumatta heidän uskonnostaan tai vakaumuksestaan, vammaisuudestaan, iästään tai sukupuolisesta suuntauksestaan. Nämä elimet voivat muodostaa osan virastoista, jotka kansallisella tasolla vastaavat ihmisoikeuksien puolustamisesta tai yksilön oikeuksien turvaamisesta, mukaan luettuina oikeudet, jotka perustuvat muihin yhteisön säädöksiin, kuten direktiiveihin 2000/43/EY ja 2004/113/EY.

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä elin tai elimiä edistämään kaikkien henkilöiden yhdenvertaista kohtelua riippumatta heidän uskonnostaan tai vakaumuksestaan, vammaisuudestaan, iästään, sukupuolisesta suuntautumisestaan tai sukupuolestaan. Nämä elimet voivat muodostaa osan virastoista, jotka kansallisella tasolla vastaavat ihmisoikeuksien puolustamisesta tai yksilön oikeuksien turvaamisesta, mukaan luettuina oikeudet, jotka perustuvat muihin yhteisön säädöksiin, kuten direktiiveihin 2000/43/EY ja 2004/113/EY.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumaton yhdenvertainen kohtelu

Viiteasiakirjat

KOM(2008)0426 – C6-0291/2008 – 2008/0140(CNS)

Asiasta vastaava valiokunta

LIBE

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

CULT

2.9.2008

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Lissy Gröner

15.9.2008

 

 

Valiokuntakäsittely

1.12.2008

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

20.1.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Maria Badia i Cutchet, Ivo Belet, Guy Bono, Marie-Hélène Descamps, Věra Flasarová, Milan Gaľa, Vasco Graça Moura, Lissy Gröner, Luis Herrero-Tejedor, Ruth Hieronymi, Mikel Irujo Amezaga, Ramona Nicole Mănescu, Manolis Mavrommatis, Ljudmila Novak, Doris Pack, Zdzisław Zbigniew Podkański, Pál Schmitt, Hannu Takkula, Thomas Wise, Tomáš Zatloukal

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Gyula Hegyi, Nina Škottová, László Tőkés, Ewa Tomaszewska, Cornelis Visser

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Maria Berger

(1)

2000/78/EY, muutettu 2006.

(2)

2002/73/EY.

(3)

2000/43/EY.

(4)

2004/113/EY.

(5)

P6_TA(2008)0127.


oikeudellisten asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (13.2.2009)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta

(KOM(2008)0426 – C6‑0291/2008 – 2008/0140(CNS))

Valmistelija: Monica Frassoni

LYHYET PERUSTELUT

Käsillä olevassa direktiiviehdotuksessa vahvistetaan yleiset puitteet uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiselle ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanolle työmarkkinoiden ulkopuolella jäsenvaltioissa. Ehdotus perustuu direktiiveihin 2000/43/EY, 2000/78/EY ja 2004/113/EY, ja siinä vahvistetaan syrjinnän kohteeksi joutuneiden henkilöiden yhtäläisen suojelun vähimmäistaso Euroopan unionissa.

Tässä lausunnossa ainoastaan tarkennetaan tekstiä, eikä siinä puututa direktiiviehdotuksen sisältöön. Valmistelija pitää kuitenkin ongelmallisena direktiiviehdotuksen 3 artiklan 2 kohtaa, jossa todetaan, että "tämä direktiivi ei vaikuta siviilisäätyä tai perheasemaa eikä lisääntymisoikeuksia koskeviin kansallisiin lakeihin", muttei määritellä selvästi yhteisön lainsäädännön ja kansallisten lakien rajoja. Myöskään termi "lisääntymisoikeudet" ei ole asianmukainen. Asiasta vastaava valiokunta on pyytänyt Euroopan parlamentin oikeudelliselta yksiköltä oikeudellista lausuntoa molemmista seikoista. Kyseistä lausuntoa ollaan vasta laatimassa. Valmistelija seuraa tarkkaan keskustelua, jota asiasta vastaavassa valiokunnassa käydään näistä kysymyksistä.

TARKISTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

4 artikla – 1 kohta - a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) Toimet, joilla taataan vammaisille todellinen ja syrjimätön mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun, sosiaalietuuksiin, terveydenhoitoon, koulutukseen sekä yleisesti tarjottavien tavaroiden ja palvelujen, myös asumis- ja kuljetuspalvelujen, saatavuuteen ja tarjontaan, on varmistettava ennakoiden, asianmukaisine muutoksineen tai mukautuksineen. Tällaisista toimista ei pidä koitua suhteetonta rasitusta eivätkä ne saa edellyttää perustavia muutoksia sosiaaliseen suojeluun, sosiaalietuuksiin, terveydenhuoltoon, koulutukseen tai kyseisiin tavaroihin tai palveluihin taikka edellyttää vaihtoehtojen tarjoamista.

a) Toimet, joilla taataan vammaisille todellinen ja syrjimätön mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun, sosiaalietuuksiin, terveydenhoitoon ja koulutukseen, on varmistettava ennakoiden, asianmukaisine muutoksineen tai mukautuksineen. Tällaisista toimista ei pidä koitua suhteetonta rasitusta eivätkä ne saa edellyttää perustavia muutoksia sosiaaliseen suojeluun, sosiaalietuuksiin, terveydenhuoltoon, koulutukseen tai kyseisiin tavaroihin tai palveluihin taikka edellyttää vaihtoehtojen tarjoamista.

Perustelu

Ei ole järkevää suunnitella etukäteen kaikkia tarvittavia mukautustoimia. Etenkään ei ole mahdollista määrittää, mitkä toimet merkitsevät suhteetonta rasitetta. 4 artiklan 1 kohta ei takaa oikeusvarmuutta asiassa.

Tarkistus  2

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoon tarkoitetut oikeudelliset ja/tai hallinnolliset menettelyt, mukaan luettuina jäsenvaltioiden aiheellisina pitämät sovittelumenettelyt, ovat – myös sen suhteen päätyttyä, jossa syrjinnän väitetään tapahtuneen – kaikkien niiden henkilöiden käytettävissä, jotka katsovat tulleensa kohdelluiksi väärin sen vuoksi, että heihin ei ole sovellettu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoon tarkoitetut oikeudelliset ja/tai hallinnolliset menettelyt, mukaan luettuina jäsenvaltioiden aiheellisina pitämät sovittelumenettelyt, ovat – myös sen suhteen päätyttyä, jossa syrjinnän väitetään tapahtuneen – todella kaikkien niiden henkilöiden käytettävissä, jotka katsovat tulleensa kohdelluiksi väärin sen vuoksi, että heihin ei ole sovellettu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

Tarkistus  3

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että tämän direktiivin mukaisesti annetuista säännöksistä sekä jo voimassa olevista tämän alan säännöksistä tiedotetaan jäsenvaltioiden alueella kaikin aiheellisin tavoin niille, joita asia koskee.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että tämän direktiivin mukaisesti annetuista säännöksistä sekä jo voimassa olevista tämän alan säännöksistä tiedotetaan jäsenvaltioiden alueella kaikin aiheellisin tavoin, myös internetin välityksellä, niille, joita asia koskee.

Tarkistus  4

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla

Komission teksti

Tarkistus

12 artikla

Poistetaan.

Yhdenvertaista kohtelua edistävät elimet

 

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä elin tai elimiä edistämään kaikkien henkilöiden yhdenvertaista kohtelua riippumatta heidän uskonnostaan tai vakaumuksestaan, vammaisuudestaan, iästään tai sukupuolisesta suuntauksestaan. Nämä elimet voivat muodostaa osan virastoista, jotka kansallisella tasolla vastaavat ihmisoikeuksien puolustamisesta tai yksilön oikeuksien turvaamisesta, mukaan luettuina oikeudet, jotka perustuvat muihin yhteisön säädöksiin, kuten direktiiveihin 2000/43/EY ja 2004/113/EY.

 

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että näiden elinten toimivaltaan kuuluu

 

– avustaa itsenäisesti syrjinnän uhriksi joutuneita henkilöitä näiden tekemiä syrjintävalituksia tutkittaessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta uhrien ja 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhdistysten, järjestöjen ja muiden oikeushenkilöiden oikeuksia,

 

– teettää riippumattomia selvityksiä syrjintään liittyvistä kysymyksistä,

 

– julkaista riippumattomia raportteja ja antaa suosituksia kaikista tällaiseen syrjintään liittyvistä kysymyksistä.

 

Perustelu

Komission ehdotus on toissijaisuusperiaatteen vastainen. On jäsenvaltioiden tehtävä ryhtyä toimiin yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen edistämiseksi. Näin ollen jäsenvaltioiden on itse päätettävä, perustavatko ne elimen edistämään yhdenvertaista kohtelua, ja millä tavoin kyseinen elin toimii.

Tarkistus  5

Ehdotus direktiiviksi

16 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden ja kansallisten tasa-arvoelinten on ilmoitettava komissiolle viimeistään ... ja sen jälkeen viiden vuoden välein kaikki tarvittavat tiedot, jotta komissio voi laatia Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen direktiivin soveltamisesta.

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään ... ja sen jälkeen viiden vuoden välein kaikki tarvittavat tiedot, jotta komissio voi laatia Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen direktiivin soveltamisesta.

Perustelu

Komission ehdotus on toissijaisuusperiaatteen vastainen. On jäsenvaltioiden tehtävä ryhtyä toimiin yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen edistämiseksi. Tästä syystä ainoastaan jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumaton yhdenvertainen kohtelu

Viiteasiakirjat

KOM(2008)0426 – C6-0291/2008 – 2008/0140(CNS)

Asiasta vastaava valiokunta

LIBE

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

JURI

23.9.2008

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Monica Frassoni

22.9.2008

 

 

Valiokuntakäsittely

20.1.2009

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

12.2.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

15

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Alin Lucian Antochi, Monica Frassoni, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Klaus-Heiner Lehne, Alain Lipietz, Manuel Medina Ortega, Aloyzas Sakalas, Francesco Enrico Speroni, Rainer Wieland, Jaroslav Zvěřina

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Sharon Bowles, Brian Crowley, Jean-Paul Gauzès, Kurt Lechner, Georgios Papastamkos


naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO (11.2.2009)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta

(KOM(2008)0426 – C6‑0291/2008 – 2008/0140(CNS))

Valmistelija: Donata Gottardi

TARKISTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus direktiiviksi

Otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Ehdotus: NEUVOSTON DIREKTIIVI uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta

Ehdotus: NEUVOSTON DIREKTIIVI uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä, sukupuolisesta suuntautumisesta tai sukupuolesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta

Tarkistus  2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3) Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut perusperiaatteet. Perusoikeuskirjan 10 artiklassa tunnustetaan ajatuksen-, omantunnon ja uskonnonvapaus; sen 21 artiklassa kielletään syrjintä, myös uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä, ja 26 artiklassa tunnustetaan vammaisten oikeus päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäisyyttään.

(3) Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa, varsinkin sen 9 ja 11 artiklassa, ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, erityisesti sen 10 artiklassa, 12 artiklan 2 kohdassa sekä 21 ja 26 artiklassa, tunnustetut perusperiaatteet.

Tarkistus  3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4) Euroopan vammaisten teemavuosi 2003, Yhdenvertaiset mahdollisuudet Euroopassa 2007 -teemavuosi 2007 ja Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi 2008 ovat tuoneet esiin syrjinnän sitkeyden mutta edistäneet myös monimuotoisuutta.

(4) Euroopan vammaisten teemavuosi 2003, Yhdenvertaiset mahdollisuudet Euroopassa 2007 -teemavuosi 2007 ja Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi 2008 ovat tuoneet esiin välittömän ja välillisen syrjinnän, moninkertaisen syrjinnän ja läheissyrjinnän sitkeyden mutta edistäneet myös monimuotoisuutta.

Tarkistus  4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Yhteisö on antanut EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan 1 kohdan nojalla kolme säädöstä, joiden tarkoituksena on ehkäistä ja torjua syrjintä sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Nämä säädökset ovat osoittaneet lainsäädännön arvon syrjinnän torjunnassa. Erityisesti direktiivissä 2000/78/EY vahvistetaan yleiset puitteet työssä tai ammatissa tapahtuvaa yhdenvertaista kohtelua varten uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. Jäsenvaltioittain on kuitenkin edelleen vaihteluita siinä, missä määrin ja missä muodossa näillä perusteilla tapahtuvalta syrjinnältä suojellaan työelämän ulkopuolella.

(8) Yhteisö on antanut EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan 1 kohdan nojalla useita direktiivejä, joiden tarkoituksena on ehkäistä ja torjua syrjintä sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Nämä direktiivit ovat osoittaneet lainsäädännön arvon syrjinnän torjunnassa. Erityisesti direktiivissä 2000/78/EY vahvistetaan yleiset puitteet työssä tai ammatissa tapahtuvaa yhdenvertaista kohtelua varten uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. Jäsenvaltioittain on kuitenkin edelleen vaihteluita siinä, missä määrin ja missä muodossa näillä perusteilla tapahtuvalta syrjinnältä suojellaan työelämän ulkopuolella.

Tarkistus  5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Yhteisö on antanut EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan 1 kohdan nojalla kolme säädöstä, joiden tarkoituksena on ehkäistä ja torjua syrjintä sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Nämä säädökset ovat osoittaneet lainsäädännön arvon syrjinnän torjunnassa. Erityisesti direktiivissä 2000/78/EY vahvistetaan yleiset puitteet työssä tai ammatissa tapahtuvaa yhdenvertaista kohtelua varten uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. Jäsenvaltioittain on kuitenkin edelleen vaihteluita siinä, missä määrin ja missä muodossa näillä perusteilla tapahtuvalta syrjinnältä suojellaan työelämän ulkopuolella.

(8) Yhteisö on antanut EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan 1 kohdan nojalla kolme säädöstä, joiden tarkoituksena on ehkäistä ja torjua syrjintä sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän, sukupuolen ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Nämä säädökset ovat osoittaneet lainsäädännön arvon syrjinnän torjunnassa. Erityisesti direktiivissä 2000/78/EY vahvistetaan yleiset puitteet työssä tai ammatissa tapahtuvaa yhdenvertaista kohtelua varten uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä, sukupuolesta tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. Jäsenvaltioittain on kuitenkin edelleen vaihteluita siinä, missä määrin ja missä muodossa näillä perusteilla tapahtuvalta syrjinnältä suojellaan työelämän ulkopuolella.

Tarkistus  6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9) Siksi lainsäädännössä olisi kiellettävä uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä monilla työmarkkinoiden ulkopuolisilla aloilla, kuten sosiaalisen suojelun, koulutuksen sekä tavaroiden ja palvelujen, myös asumisen, saatavuuden ja tarjonnan yhteydessä. Lainsäädännössä olisi säädettävä toimista, joilla varmistetaan vammaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet edellä mainituilla aloilla.

(9) Siksi lainsäädännössä olisi kiellettävä uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen perustuva välitön ja välillinen syrjintä, moninkertainen syrjintä ja läheissyrjintä monilla työmarkkinoiden ulkopuolisilla aloilla, kuten sosiaalisen suojelun, koulutuksen sekä tavaroiden ja palvelujen, esimerkiksi asumisen ja liikennepalvelujen, saatavuuden ja tarjonnan sekä järjestöjen yhteydessä. Lainsäädännössä olisi säädettävä toimista, joilla varmistetaan tiettyä uskontokuntaa tai vakaumusta, vammaa, ikäryhmää tai sukupuolista suuntautumista tai useampia näistä ominaisuuksista edustavien henkilöiden sekä heihin sidoksissa olevien henkilöiden yhdenvertaiset mahdollisuudet edellä mainituilla aloilla.

Tarkistus  7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11) Tällä direktiivillä ei ole tarkoitus vaikuttaa jäsenvaltioiden toimivaltaan koulutuksen, sosiaaliturvan ja terveydenhoidon aloilla. Sillä ei myöskään aiota vaikuttaa jäsenvaltioiden keskeiseen asemaan ja laajaan harkintavaltaan niiden tarjotessa, tilatessa ja järjestäessä yleistä taloudellista etua koskevia palveluja.

(11) Direktiivin tarkoituksena on torjua syrjintää ja taata osallisuus- ja kotoutumisprosessit. Sillä ei ole tarkoitus vaikuttaa jäsenvaltioiden toimivaltaan koulutuksen, sosiaaliturvan ja terveydenhoidon aloilla. Sillä ei myöskään aiota vaikuttaa jäsenvaltioiden keskeiseen asemaan ja laajaan harkintavaltaan niiden tarjotessa, tilatessa ja järjestäessä yleistä taloudellista etua koskevia palveluja.

Tarkistus  8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12) Syrjinnän katsotaan sisältävän välittömän ja välillisen syrjinnän, häirinnän sekä ohjeen harjoittaa syrjintää ja evätä kohtuulliset mukautukset.

(12) Syrjinnän, moninkertaisen syrjinnän ja läheissyrjinnän katsotaan sisältävän välittömän ja välillisen syrjinnän, häirinnän ja seksuaalisen häirinnän sekä ohjeen harjoittaa syrjintää ja evätä kohtuulliset mukautukset.

Tarkistus  9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a) Syrjintä voi perustua tietyn henkilön uskontoon tai vakaumukseen, vammaan, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai näiden tekijöiden yhdistelmään sekä tietyn henkilön tai henkilön, johon tämä on tai johon tämän oletetaan olevan sidoksissa, oletettuun uskontoon, vakaumukseen, vammaan ja ikään sekä oletettuun sukupuoliseen suuntautumiseen.

Tarkistus  10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) Pannessaan täytäntöön yhdenvertaista kohtelua riippumatta uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta koskevaa periaatetta yhteisön olisi EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa varsinkin, koska naiset ovat usein moninkertaisen syrjinnän kohteina.

(13) Pannessaan täytäntöön yhdenvertaista kohtelua riippumatta uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä, sukupuolesta tai sukupuolisesta suuntautumisesta koskevaa periaatetta yhteisön olisi EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa varsinkin, koska naiset ovat usein moninkertaisen syrjinnän ja läheissyrjinnän kohteina.

Tarkistus  11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14) Niiden tosiseikkojen arviointi, joiden perusteella voidaan päätellä välittömän tai välillisen syrjinnän olemassaolo, on määrä säilyä kansallisen tuomioistuimen tai muun toimivaltaisen elimen tehtävänä kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä noudatettavien sääntöjen mukaisesti. Näissä säännöissä voidaan määrätä erityisesti välillisen syrjinnän toteamisesta mitä tahansa keinoa käyttäen tilastotiedot mukaan luettuina.

(14) Niiden tosiseikkojen arviointi, joiden perusteella voidaan päätellä välittömän tai välillisen syrjinnän, moninkertaisen syrjinnän ja läheissyrjinnän olemassaolo, on määrä säilyä kansallisen tuomioistuimen, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tai muun toimivaltaisen elimen tehtävänä kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä noudatettavien sääntöjen mukaisesti. Näissä säännöissä voidaan määrätä erityisesti välillisen syrjinnän toteamisesta mitä tahansa keinoa käyttäen tilastotiedot mukaan luettuina.

Tarkistus  12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15) Vakuutusten, pankki- ja muiden rahoituspalvelujen tarjonnassa käytetään vammaisuuteen ja ikään liittyviä vakuutusmatemaattisia tekijöitä ja riskitekijöitä. Näitä ei katsota syrjinnäksi, mikäli tekijät osoitetaan keskeisiksi riskinarvioinnissa.

(15) Vakuutusten, pankki- ja muiden rahoituspalvelujen tarjonnassa käytetään vammaisuuteen ja ikään liittyviä vakuutusmatemaattisia tekijöitä ja riskitekijöitä. Ainoastaan silloin näitä ei katsota syrjinnäksi, kun tekijät osoitetaan keskeisiksi riskinarvioinnissa ja kun ne eivät johda kohtuuttoman ja perusteettoman erilaiseen kohteluun.

Tarkistus  13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16) Kaikilla yksilöillä on vapaus tehdä sopimuksia, mukaan luettuna vapaus valita sopimuskumppani liiketointa varten. Tätä direktiiviä ei pidä soveltaa sellaisten yksityishenkilöiden tekemiin taloudellisiin toimiin, joille nämä toimet eivät ole ammatillista tai kaupallista toimintaa.

Poistetaan.

Tarkistus  14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17) Syrjinnän kieltämisen yhteydessä on tärkeää kunnioittaa muita perusoikeuksia ja -vapauksia kuten yksityis- ja perhe-elämän ja niiden yhteydessä tehtävien liiketoimien suojaa, uskonnonvapautta ja yhdistymisoikeutta. Tämä direktiivi ei vaikuta siviilisäätyä tai perheasemaa koskeviin kansallisiin lakeihin, lisääntymisoikeudet mukaan luettuina. Se ei myöskään vaikuta valtion, sen laitosten tai elinten taikka koulutuksen sekulaariin luonteeseen.

(17) Syrjinnän kieltämisen yhteydessä on tärkeää kunnioittaa muita perusoikeuksia ja -vapauksia kuten yksityis- ja perhe-elämän suojaa, uskonnonvapautta ja yhdistymisvapautta. Tämä direktiivi ei vaikuta valtion, sen laitosten tai elinten taikka koulutuksen sekulaariin luonteeseen. Direktiiviä sovelletaan lisäksi avoliittoihin ja rekisteröityihin parisuhteisiin, jos ne on jäsenvaltion järjestelmässä tunnustettu, ja niihin liittyviin sosiaalietuuksiin.

Tarkistus  15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18) Jäsenvaltioilla on vastuu koulutuksen järjestämisestä ja sisällöstä. Komission tiedonannossa Paremmat taidot uudelle vuosisadalle – koulualan eurooppalainen yhteistyöohjelma, korostetaan tarvetta kiinnittää huomiota erityisesti muita heikommassa asemassa oleviin ja erityisopetusta tarvitseviin lapsiin. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan säätää erilaisesta kohtelusta haettaessa uskontoon tai vakaumukseen perustuviin oppilaitoksiin. Jäsenvaltiot voivat myös kieltää uskonnollisten tunnusten käytön kouluissa.

(18) Jäsenvaltioilla on vastuu koulutuksen järjestämisestä ja sisällöstä. Komission tiedonannossa Paremmat taidot uudelle vuosisadalle – koulualan eurooppalainen yhteistyöohjelma, korostetaan tarvetta kiinnittää huomiota erityisesti muita heikommassa asemassa oleviin ja erityisopetusta tarvitseviin lapsiin. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan säätää erilaisesta kohtelusta haettaessa uskontoon tai vakaumukseen perustuviin oppilaitoksiin, jos se on välttämätöntä ja oikeasuhteista eikä riko oikeutta koulutukseen. Jäsenvaltiot voivat myös kieltää uskonnollisten tunnusten käytön kouluissa.

Tarkistus  16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19) Amsterdamin sopimuksen loppuasiakirjaan liitetyssä julistuksessa nro 11 kirkkojen ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemasta Euroopan unioni on nimenomaisesti tunnustanut, että se kunnioittaa kyseenalaistamatta asemaa, joka kirkoilla ja uskonnollisilla yhdistyksillä tai yhdyskunnilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioissa, ja että se kunnioittaa myös elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemaa. Toimet, joiden ansiosta vammaisilla on esteettömät ja syrjimättömät mahdollisuudet direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, ovat merkittäviä toteutettaessa täysimääräistä yhdenvertaisuutta käytännössä. Lisäksi voidaan eräissä tapauksissa tarvita mahdollisuuksien varmistamiseen yksittäisiä kohtuullisen mukautuksen toimia. Kohtuutonta rasitusta aiheuttavia toimia ei missään tapauksessa edellytetä. Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta olisi otettava huomioon erinäisiä tekijöitä, kuten organisaation koko, resurssit ja luonne. Kohtuullisen mukautuksen ja kohtuuttoman rasituksen periaatteet on vahvistettu direktiivissä 2000/78/EY ja YK:n yleissopimuksessa vammaisten oikeuksista.

(19) Amsterdamin sopimuksen loppuasiakirjaan liitetyssä julistuksessa nro 11 kirkkojen ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemasta Euroopan unioni on nimenomaisesti tunnustanut, että se kunnioittaa kyseenalaistamatta asemaa, joka kirkoilla ja uskonnollisilla yhdistyksillä tai yhdyskunnilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltioissa, ja että se kunnioittaa myös elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemaa. Toimet, joiden ansiosta vammaisilla, heistä huolehtivilla henkilöillä ja heihin sidoksissa olevilla henkilöillä on esteettömät ja syrjimättömät mahdollisuudet direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, ovat merkittäviä toteutettaessa täysimääräistä yhdenvertaisuutta käytännössä. Lisäksi voidaan eräissä tapauksissa tarvita mahdollisuuksien varmistamiseen yksittäisiä kohtuullisen mukautuksen toimia. Vastaavasti, mitä tulee tietyn ikäisiin henkilöihin, on asianmukaisin toimenpitein, kuten fyysiset esteet poistamalla, taattava myös lapsille ja iäkkäille henkilöille sekä heistä huolehtiville henkilöille esteetön ja syrjimätön pääsy erityisesti julkisiin rakennuksiin ja julkisiin liikennevälineisiin.

Tarkistus  17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21) Syrjintäkiellolla ei kuitenkaan pidä estää sellaisten kansallisten toimenpiteiden säilyttämistä tai antamista, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää tiettyä uskontokuntaa tai vakaumusta, vammaa, ikää tai sukupuolista suuntautumista edustavalle henkilöryhmälle aiheutunutta haittaa. Kyseisillä toimenpiteillä voidaan sallia tiettyä uskontoa tai vakaumusta, vammaa, ikää tai sukupuolista suuntautumista edustavien henkilöiden järjestöt, jos niiden pääasiallisena tavoitteena on edistää kyseisten henkilöiden erityistarpeiden huomioon ottamista.

(21) Syrjintäkiellolla ei kuitenkaan pidä estää sellaisten kansallisten toimenpiteiden säilyttämistä tai antamista, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää tiettyä uskontokuntaa tai vakaumusta, vammaa, ikää tai sukupuolista suuntautumista tai useampia näistä ominaisuuksista edustaville henkilöille sekä heihin sidoksissa oleville henkilöille aiheutunutta haittaa. Näihin voidaan yhdistää toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää yhdenvertaista kohtelua ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja joissa otetaan huomioon sukupuoliulottuvuus, sekä positiivisia toimia, joiden tarkoituksena on vastata niiden henkilöiden tai henkilöryhmien erityistarpeisiin, jotka ominaisuuksiensa vuoksi tarvitsevat rakenteita, palveluja ja apua, joita muut henkilöt eivät tarvitse. Kyseisten toimenpiteiden ohella voidaan perustaa riippumattomia tiettyä uskontoa tai vakaumusta, vammaa, ikää, sukupuolista suuntautumista tai sukupuolta edustavien henkilöiden järjestöjä, jos niiden pääasiallisena tavoitteena on edistää kyseisten henkilöiden erityistarpeiden huomioon ottamista.

Tarkistus  18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23) Uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kohteeksi joutuneille olisi taattava riittävä oikeudellinen suoja. Tehokkaamman suojelun turvaamiseksi järjestöillä, organisaatioilla tai oikeushenkilöillä olisi myös oltava valtuudet aloittaa menettely joko uhrin puolesta tai häntä tukeakseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tuomioistuimissa edustamista ja puolustamista koskevien kansallisten menettelysääntöjen soveltamista.

(23) Uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen perustuvan välittömän ja välillisen syrjinnän, moninkertaisen syrjinnän tai läheissyrjinnän kohteeksi joutuneille olisi taattava riittävä oikeudellinen suoja. Tehokkaamman suojelun turvaamiseksi järjestöillä, organisaatioilla tai oikeushenkilöillä olisi myös oltava valtuudet aloittaa menettely joko uhrin puolesta tai häntä tukeakseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tuomioistuimissa edustamista ja puolustamista koskevien kansallisten menettelysääntöjen soveltamista.

Tarkistus  19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24) Todistustaakkaa koskevia sääntöjä on mukautettava niissä tapauksissa, jolloin on ilmeistä, että kyseessä on syrjintätapaus, ja kun yhdenvertaisen kohtelun periaatteen tehokas soveltaminen edellyttää, että todistustaakan on siirryttävä vastaajalle, kun tällaisesta syrjinnästä on annettu näyttö. Kantajan ei kuitenkaan tarvitse todistaa, että kantaja kuuluu tiettyyn uskontoon tai hänellä on tietty vakaumus tai tietty vamma, että hän on tietyn ikäinen tai että hänen sukupuolinen suuntautumisensa on tietynlainen.

(24) Todistustaakkaa koskevia sääntöjä on mukautettava niissä tapauksissa, jolloin on ilmeistä, että kyseessä on syrjintätapaus, ja kun yhdenvertaisen kohtelun periaatteen tehokas soveltaminen edellyttää, että vastuun riittävien todisteiden esittämisestä on siirryttävä vastaajalle. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön sääntöjä, jotka ovat kantajalle edullisempia.

Tarkistus  20

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 26 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(26) Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden 2007 seurannasta antamassaan päätöslauselmassa neuvosto kehottaa ottamaan mukaan kansalaisyhteiskunnan, mukaan luettuina syrjintävaarassa olevia ihmisiä edustavat järjestöt, työmarkkinaosapuolet ja sidosryhmät, suunniteltaessa sellaisia poliittisia toimia ja ohjelmia, joilla pyritään ehkäisemään syrjintää ja edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia sekä Euroopan että jäsenvaltioiden tasolla.

(26) Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden 2007 seurannasta antamassaan päätöslauselmassa neuvosto kehottaa ottamaan mukaan kansalaisyhteiskunnan, mukaan luettuina syrjintävaarassa olevia ihmisiä edustavat järjestöt, työmarkkinaosapuolet ja sidosryhmät, suunniteltaessa sellaisia poliittisia toimia ja ohjelmia, joilla pyritään ehkäisemään syrjintää ja edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia sekä Euroopan että jäsenvaltioiden tasolla. Tätä tarkoitusta varten komissio ja jäsenvaltiot huolehtivat siitä, että tässä direktiivissä annetuista säännöksistä sekä jo voimassa olevista tämän alan säännöksistä tiedotetaan – tiedotus- ja lehdistökampanjoin, joiden yhtenä tavoitteena on myös häivyttää stereotypioita – aiheellisin, asianmukaisin ja esteettömin tavoin (kuten viittomakieltä tai erityisiä näkövammaisille tarkoitettuja verkkosivuja käyttäen) suurelle yleisölle ja niille, joita asia koskee.

Tarkistus  21

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 27 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(27) Direktiiveistä 2000/43/EY ja 2004/113/EY saadut kokemukset osoittavat, että suojelu tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvalta syrjinnältä tehostuisi, jos kussakin jäsenvaltiossa toimisi elin tai elimiä valtuuksin analysoida asiaan liittyviä ongelmia, tutkia ratkaisumahdollisuuksia ja avustaa uhreja konkreettisesti.

(27) Direktiiveistä 2000/43/EY ja 2004/113/EY saadut kokemukset osoittavat, että suojelu tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvalta syrjinnältä tehostuisi, jos kussakin jäsenvaltiossa toimisi riippumaton elin tai riippumattomia, eri syrjintäperusteiden mukaan jakautuneita elimiä valtuuksin analysoida asiaan liittyviä ongelmia, tutkia ratkaisumahdollisuuksia, tarjota tietoa ja koulutusta ja avustaa uhreja konkreettisesti myös moninkertaisen syrjinnän tapauksissa siten, että henkilö, joka katsoo olevansa moninkertaisen syrjinnän kohteena, voi valita, minkä elimen puoleen haluaa kääntyä – myös antaakseen tälle toimeksiannon puolustaa häntä oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä.

Tarkistus  22

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 29 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(29) Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista, joita sovelletaan, jos tämän direktiivin mukaisia velvoitteita ei noudateta.

(29) Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista, joilla syrjintä ja sen vaikutukset saadaan loppumaan ja joita sovelletaan, jos tämän direktiivin mukaisia velvoitteita ei noudateta.

Tarkistus  23

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Tässä direktiivissä vahvistetaan yleiset puitteet uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiselle työn ja ammatin ulkopuolella yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltioissa.

Tässä direktiivissä vahvistetaan yleiset puitteet uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen perustuvan syrjinnän, myös moninkertaisen syrjinnän ja läheissyrjinnän, torjumiselle työn ja ammatin ulkopuolella yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltioissa.

Perustelu

On syytä ottaa käyttöön moninkertaisen syrjinnän käsite, sillä se läpileikkaa kaikki syrjinnän perusteet, ja läheissyrjinnän käsite, joka koskettaa erityisesti naisia.

Tarkistus  24

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Tässä direktiivissä ’yhdenvertaisen kohtelun periaatteella’ tarkoitetaan, ettei minkäänlaista 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan perustuvaa välitöntä tai välillistä syrjintää saa esiintyä.

1. Tässä direktiivissä ’yhdenvertaisen kohtelun periaatteella’ tarkoitetaan, ettei minkäänlaista 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan perustuvaa välitöntä tai välillistä syrjintää, moninkertaista syrjintää eikä läheissyrjintää saa esiintyä.

Perustelu

On otettava käyttöön moninkertaisen syrjinnän ja läheissyrjinnän käsite, jotta voimme käsitellä tehokkaasti tapauksia, joissa yhdistyy useampi syrjinnän muoto ja joissa syrjinnän kohde on entistä haavoittuvammassa ja vaikeammassa asemassa oikeuskäsittelyvaiheessa.

Tarkistus  25

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) välittömänä syrjintänä pidetään sitä, että henkilöä kohdellaan jonkin 1 artiklassa tarkoitetun seikan perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vertailukelpoisessa tilanteessa;

a) välittömänä syrjintänä pidetään sitä, että henkilöä kohdellaan jonkin 1 artiklassa tarkoitetun seikan tai joidenkin siinä tarkoitettujen seikkojen perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vertailukelpoisessa tilanteessa;

Perustelu

On syytä käyttää moninkertaisen syrjinnän käsitettä, joka määritellään jäljempänä, jo välittömästä syrjinnästä puhuttaessa.

Tarkistus  26

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) välillisenä syrjintänä pidetään sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa henkilöt näiden tietyn uskonnon tai vakaumuksen, tietyn vamman, tietyn iän tai tietyn sukupuolisen suuntautumisen perusteella erityisen epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden, paitsi jos kyseisellä säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on puolueettomasti perusteltavissa oleva oikeutettu tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.

b) välillisenä syrjintänä pidetään sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa henkilöt näiden tietyn uskonnon tai vakaumuksen, tietyn vamman, tietyn iän, tietyn sukupuolisen suuntautumisen tai sukupuolen tai näiden erityisominaisuuksien yhdistelmän perusteella – tai tällaisiin henkilöihin sidoksissa olevat henkilöt – erityisen epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden, paitsi jos kyseisellä säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on puolueettomasti perusteltavissa oleva oikeutettu tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia, ja läheissyrjintänä sitä, että henkilölle aiheutuu kielteisiä vaikutuksia siitä, että hän on läheisessä suhteessa tietyn uskontokunnan, vakaumuksen, vamman, ikäryhmän tai sukupuolisen suuntautumisen edustajiin. Läheissyrjintänä pidetään esimerkiksi sitä, että syrjintä kohdistuu henkilöihin, jotka ovat – tai joiden oletetaan olevan – tunnesitein sidoksissa tietyn uskontokunnan, vakaumuksen, vamman, ikäryhmän tai sukupuolisen suuntautumisen edustajiin – vaikka he eivät välttämättä asu näiden kanssa yhdessä ja riippumatta siitä, onko kyseessä virallistettu oikeudellinen suhde, kuten avioliitto tai sukulaisuussuhde.

Perustelu

On tärkeää ottaa käyttöön välillisen syrjinnän käsitteen yhteydessä sekä moninkertaisen syrjinnän käsite että läheissyrjinnän käsite, joka koskee syrjinnän kohteena oleviin henkilöihin sidoksissa olevia henkilöitä.

Tarkistus  27

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b a) moninkertaisena syrjintänä pidetään sitä, että syrjintä perustuu kahteen tai useampaan EY:n perustamissopimuksen 12 ja 13 artiklassa tarkoitettuun syyhyn.

Perustelu

On välttämätöntä sisällyttää direktiiviehdotuksen sisältämiin määritelmiin moninkertaisen syrjinnän määritelmä.

Tarkistus 28

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 2 kohta – b b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

b b) läheissyrjintänä pidetään sitä, että henkilölle aiheutuu kielteisiä vaikutuksia siitä, että hän on läheisessä suhteessa tietyn uskontokunnan, vakaumuksen, vamman, ikäryhmän tai sukupuolisen suuntautumisen edustajiin. Läheissyrjintä kohdistuu henkilöihin, jotka ovat – tai joiden oletetaan olevan – tunnesitein sidoksissa tietyn uskontokunnan, vakaumuksen, vamman, ikäryhmän tai sukupuolisen suuntautumisen edustajiin – vaikka he eivät välttämättä asu näiden kanssa yhdessä ja riippumatta siitä, onko kyseessä virallistettu oikeudellinen suhde, kuten avioliitto tai sukulaisuussuhde.

Perustelu

On syytä määritellä läheissyrjintä.

Tarkistus  29

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Häirintää on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä, kun johonkin 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan liittyvällä haitallisella käytöksellä tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa tai luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri.

3. Häirintää on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä, kun johonkin 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan tai joihinkin siinä tarkoitettuihin seikkoihin liittyvällä haitallisella käytöksellä tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa tai luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri.

Perustelu

Johdonmukaisuuden vuoksi on syytä ottaa huomioon "moninkertaisten syiden" mahdollisuus myös häirinnän yhteydessä.

Tarkistus  30

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a. Sukupuolista häirintää on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä, kun seksuaalisväritteisellä fyysisellä, sanallisella tai muulla ei-toivotulla käytöksellä tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön arvoa ja luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri.

Perustelu

Myös tässä direktiivissä on tärkeä mainita seksuaalinen häirintä ja erityisesti syrjintä sukupuolisen suuntautumisen perusteella.

Tarkistus  31

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Käskyä tai ohjetta harjoittaa henkilöihin kohdistuvaa 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan perustuvaa syrjintää on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä.

4. Käskyä tai ohjetta harjoittaa henkilöihin kohdistuvaa 1 artiklassa tarkoitettuun seikkaan tai tarkoitettuihin seikkoihin perustuvaa syrjintää on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä.

Perustelu

Johdonmukaisuuden vuoksi on syytä ottaa huomioon "moninkertaisten syiden" mahdollisuus myös syrjintään käskemisen yhteydessä.

Tarkistus  32

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Kohtuullisen mukautuksen epäämistä vammaiselta tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa erityistapauksessa on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä.

5. Kohtuullisen mukautuksen epäämistä vammaiselta tai tähän sidoksissa olevilta henkilöiltä, esimerkiksi tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa erityistapauksessa, on pidettävä 1 kohdassa tarkoitettuna syrjintänä.

Perustelu

On varmistettava johdonmukaisuus ja säädettävä myös tässä yhteydessä läheissyrjinnästä.

Tarkistus  33

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat säätää, ettei ikään perustuvaa erilaista kohtelua voida pitää syrjintänä, jos sillä on kansallisen lainsäädännön puitteissa oikeutettu tavoite ja jos tämän tavoitteen toteuttamiskeinot ovat asianmukaiset ja tarpeen. Erityisesti tällä direktiivillä ei estetä jäsenvaltioita vahvistamasta tiettyä ikää koulutukseen pääsylle ja eräiden tavaroiden tai palvelujen saatavuudelle.

6. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat säätää, ettei ikään perustuvaa erilaista kohtelua voida pitää syrjintänä, jos sillä on kansallisen lainsäädännön puitteissa puolueettomasti ja kohtuullisesti perusteltavissa oleva oikeutettu tavoite ja jos tämän tavoitteen toteuttamiskeinot ovat asianmukaiset ja tarpeen. Erityisesti tällä direktiivillä ei estetä jäsenvaltioita vahvistamasta tiettyä ikää koulutukseen pääsylle ja eräiden tavaroiden tai palvelujen saatavuudelle.

Tarkistus  34

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

7. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat rahoituspalvelujen tarjonnassa sallia suhteelliset erot kohtelussa, mikäli ikä tai vammaisuus on keskeinen tekijä kyseisen tuotteen osalta arvioitaessa riskiä merkityksellisten ja tarkkojen vakuutusmatemaattisten tai tilastollisten tietojen perusteella.

7. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat rahoitus-, pankki- ja vakuutuspalvelujen tarjonnassa sallia suhteelliset erot kohtelussa ainoastaan, mikäli on todistettu, että ikä tai vammaisuus on keskeinen tekijä kyseisten tuotteiden osalta arvioitaessa riskiä merkityksellisten ja tarkkojen vakuutusmatemaattisten ja tilastollisten tietojen perusteella.

 

Kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava asiasta komissiolle ja varmistettava, että tarkat tiedot iän ja vammaisuuden käytöstä määräävänä vakuutusmatemaattisena tekijänä kootaan, julkaistaan ja saatetaan säännöllisesti ajan tasalle.

 

Jäsenvaltioiden on toteutettava viiden vuoden kuluttua direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä arviointi, jossa otetaan huomioon komission kertomus, ja välitettävä arvioinnin tulokset komissiolle.

Perustelu

On ehkäistävä se, että rahoitus-, vakuutus- ja pankkipalvelujen yhteydessä käytetään iän tai vammaisuuden kaltaisia tekijöitä perusteettoman (epäsuotuisamman) ja syrjivän kohtelun perusteina.

Tarkistus  35

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 8 kohta

Komission teksti

Tarkistus

8. Tämä direktiivi ei vaikuta sellaisiin kansallisessa lainsäädännössä säädettyihin toimenpiteisiin, jotka demokraattisessa yhteiskunnassa ovat tarpeen yleisen turvallisuuden ja järjestyksen takaamiseksi ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden sekä muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

8. Tämä direktiivi ei vaikuta sellaisiin kansallisessa lainsäädännössä säädettyihin toimenpiteisiin, jotka demokraattisessa yhteiskunnassa ovat oikeasuhteisia ja tarpeen yleisen turvallisuuden ja järjestyksen takaamiseksi ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden sekä muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Direktiivillä ei ole myöskään vaikutusta jäsenvaltioiden lainsäädäntöön, jolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa.

Tarkistus  36

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 8 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

8 a. Tässä direktiivissä tunnustetaan, että oikeus yksityisyyteen on keino torjua tässä artiklassa tarkoitettua syrjintää.

Perustelu

On hyvä korostaa, kuinka tärkeää oikeus yksityisyyteen on jo sinänsä ja keinona torjua syrjintää, kunnes yhteiskunta hylkää stereotypiat ja voittaa pelkonsa erilaisuutta kohtaan.

Tarkistus  37

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d) yleisesti tarjottavien tavaroiden ja palvelujen saatavuus ja tarjonta, asuminen mukaan luettuna.

d) yleisesti tarjottavien tavaroiden ja palvelujen, kuten esimerkiksi asumis- ja liikennepalvelujen, saatavuus ja tarjonta, kun asia kuuluu yhteisön toimivaltaan.

Perustelu

On hyvä viitata esimerkinomaisesti vaan ei tyhjentävästi joihinkin erikoisaloihin, kuten asumiseen ja liikenteeseen.

Tarkistus       38

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Edellä olevaa d alakohtaa sovelletaan yksityishenkilöihin vain niiltä osin kuin nämä harjoittavat omaa ammatillista tai kaupallista toimintaansa.

Yksityishenkilöiden yksityiselämää on kunnioitettava d alakohtaa sovellettaessa.

Tarkistus  39

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

d a) jäsenyys ja toiminta järjestöissä ja tällaisten järjestöjen myöntämät etuudet.

Perustelu

On syytä sisällyttää järjestöt soveltamisalaan.

Tarkistus  40

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Tämä direktiivi ei vaikuta siviilisäätyä tai perheasemaa eikä lisääntymisoikeuksia koskeviin kansallisiin lakeihin.

2. Rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa siviilisäätyä tai perheasemaa ja lisääntymisoikeuksia koskevissa asioissa tätä direktiiviä sovelletaan avoliittoihin ja rekisteröityihin parisuhteisiin, jos ne on jäsenvaltion järjestelmässä tunnustettu, ja niihin liittyviin sosiaalietuuksiin.

Perustelu

On tärkeää sisällyttää direktiiviin tämä seikka ja näin noudattaa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.

Tarkistus  41

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden vastuuseen opetuksen sisällöstä, koulutuksen muodoista ja koulutusjärjestelmän organisoinnista, erityisopetus mukaan luettuna. Jäsenvaltiot voivat säätää erilaisesta kohtelusta haettaessa uskontoon tai vakaumukseen perustuviin oppilaitoksiin.

3. Rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa opetuksen ja koulutuksen alalla sekä niiden vastuuta opetuksen sisällön sekä koulutusjärjestelmiensä toiminnan ja organisoinnin suhteen tämän direktiivin tarkoituksena on taata osallisuus- ja kotoutumisprosessit ja erityisopetus vammaisille henkilöille. Jäsenvaltiot voivat säätää erilaisesta kohtelusta haettaessa uskontoon tai vakaumukseen perustuviin oppilaitoksiin, jos erilaista kohtelua ei voida pitää muuhun tai muihin syihin perustuvana syrjintänä ja jos se on välttämätöntä ja oikeasuhteista eikä riko oikeutta koulutukseen.

Perustelu

On tärkeää, että direktiivin soveltamisalassa otetaan asianmukaisesti huomioon opetus ja koulutus syrjinnän ehkäisemiseksi.

Tarkistus       42

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Tämän direktiivin soveltamisalaan ei kuulu kansalaisuuteen perustuva erilainen kohtelu eikä sillä vaikuteta kolmannen maan kansalaisten ja valtiottomien henkilöiden jäsenvaltioiden alueelle tuloa ja siellä oleskelua koskeviin säännöksiin ja edellytyksiin eikä kyseisten kolmannen maan kansalaisten ja valtiottomien henkilöiden oikeusasemasta aiheutuvaan kohteluun.

Poistetaan.

Perustelu

Asiasta on jo olemassa säännökset.

Tarkistus  43

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Vammaisten yhdenvertainen kohtelu

Yhdenvertainen kohtelu ja vammaisuus

1. Toimet, joilla varmistetaan, että yhdenvertaista kohtelua koskevaa periaatetta noudatetaan vammaisten kohdalla:

1. Toimet, joilla varmistetaan, että yhdenvertaista kohtelua koskevaa periaatetta noudatetaan vammaisten sekä niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat sidoksissa heihin tai jotka huolehtivat heistä:

Perustelu

On tärkeää ottaa huomioon sekä vammaisten että heistä huolehtivien henkilöiden yhdenvertainen kohtelu.

Tarkistus  44

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

1. Toimet, joilla varmistetaan, että yhdenvertaista kohtelua koskevaa periaatetta noudatetaan vammaisten kohdalla:

1. Toimet, joilla varmistetaan, että yhdenvertaista kohtelua koskevaa periaatetta noudatetaan vammaisten kohdalla, sellaisena kuin vammaisuus määritellään vammaisten oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa ja siten, että pitkäaikaissairaat kuuluvat määritelmään:

Tarkistus  45

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon eri vammaisryhmien edut ja tarpeet ottaen huomioon sekä vamman laadun että henkilön sukupuolen, iän, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, sukupuolisen suuntautumisen ja muut syrjintäperusteet.

Perustelu

Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisesta kohtelusta puhuttaessa on otettava huomioon kaikki tekijät – sekä horisontaaliset että muut – jotka voivat yhdistyä vammaan.

Tarkistus  46

Ehdotus direktiiviksi

4 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a artikla

 

Ikä ja esteetön pääsy rakennuksiin sekä palvelujen saatavuus

 

Jäsenvaltioiden on asianmukaisin toimenpitein, kuten fyysiset esteet poistamalla, taattava myös lapsille ja iäkkäille henkilöille sekä heistä huolehtiville henkilöille esteetön ja syrjimätön pääsy erityisesti julkisiin rakennuksiin ja julkisiin liikennevälineisiin.

Perustelu

Tarkistuksessa hahmotellaan kohtuullista mukautusta koskeva velvoite pyrittäessä torjumaan lapsiin ja iäkkäisiin henkilöihin kohdistuvaa ikään perustuvaa syrjintää.

Tarkistus  47

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Täydellisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi yhdenvertaisen kohtelun periaate ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää haittoja, jotka liittyvät uskontoon tai uskomukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen.

Täydellisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi yhdenvertaisen kohtelun periaate ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää haittoja, jotka liittyvät uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen.

Tarkistus  48

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä tiettyä uskontokuntaa tai vakaumusta, vammaa, ikäryhmää tai sukupuolista suuntautumista edustavien henkilöiden yhdenvertaisen kohtelun ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämiseksi sukupuoliulottuvuus huomioon ottaen.

Perustelu

On aiheellista tehostaa positiivisia toimia edistämällä aktiivisesti yhdenvertaista kohtelua.

Tarkistus  49

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 b. Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden mahdollisuuteen säätää etuuskohtelusta tai toteuttaa positiivisia toimia, joiden tarkoituksena on vastata niiden henkilöiden tai henkilöryhmien erityistarpeisiin, jotka ominaisuuksiensa vuoksi tarvitsevat rakenteita, palveluja ja apua, joita muut henkilöt eivät tarvitse.

Perustelu

On aiheellista tehostaa positiivisia toimia edistämällä aktiivisesti yhdenvertaista kohtelua ja toimenpiteitä, jotka on räätälöity henkilöiden erityistarpeiden mukaan.

Tarkistus 50

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 b. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos moninkertaisen syrjinnän syyt on todettu, syyte voidaan kumota vain sellaisen perustelun tai muun puolustuksen perusteella, jota voidaan soveltaa kaikkiin syihin, joista syyte on esitetty. Jos kuitenkin todetaan vain yksi syy, syyte voidaan kumota yksinomaan sitä koskevan perustelun tai puolustuksen perusteella.

Perustelu

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että moninkertaisen syrjinnän kohteeksi joutuneilla on asianmukaiset oikeussuojakeinot.

Tarkistus  51

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kansallisen oikeudenkäyttöjärjestelmänsä mukaisesti sen varmistamiseksi, että kun henkilö, joka katsoo kärsineensä vääryyttä sen vuoksi, että häneen ei ole sovellettu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, esittää tuomioistuimelle tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa tapahtuneen välitöntä tai välillistä syrjintää, vastaajan on näytettävä toteen, ettei syrjintäkieltoa ole rikottu.

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kansallisen oikeudenkäyttöjärjestelmänsä mukaisesti sen varmistamiseksi, että kun henkilö, joka katsoo kärsineensä vääryyttä sen vuoksi, että häneen ei ole sovellettu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, esittää tuomioistuimelle tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa tapahtuneen välitöntä tai välillistä syrjintää, vastaajan on näytettävä toteen, ettei välittömän ja välillisen syrjinnän, moninkertaisen syrjinnän ja läheissyrjinnän kieltoa ole rikottu.

Perustelu

Tarkoituksena on sisällyttää syrjintäkieltoon myös moninkertainen syrjintä ja läheissyrjintä.

Tarkistus  52

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Mitä 1 kohdassa säädetään, ei estä jäsenvaltioita ottamasta käyttöön todistelua koskevia sääntöjä, jotka ovat kantajalle edullisempia.

2. Mitä 1 kohdassa säädetään, ei estä jäsenvaltioita ottamasta käyttöön sääntöjä, jotka ovat kantajalle edullisempia.

Perustelu

On syytä varmistaa, että jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön sääntöjä, jotka ovat kantajalle edullisempia.

Tarkistus  53

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että tämän direktiivin mukaisesti annetuista säännöksistä sekä jo voimassa olevista tämän alan säännöksistä tiedotetaan jäsenvaltioiden alueella kaikin aiheellisin tavoin niille, joita asia koskee.

Komissio ja jäsenvaltiot huolehtivat siitä, että tämän direktiivin mukaisesti annetuista säännöksistä sekä jo voimassa olevista tämän alan säännöksistä tiedotetaan – tiedotus- ja lehdistökampanjoin, joiden yhtenä tavoitteena on myös häivyttää stereotypioita – Euroopan unionin alueella kaikin aiheellisin, asianmukaisin ja esteettömin tavoin suurelle yleisölle ja niille, joita asia koskee.

Perustelu

Jotta yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamiseen liittyvät asiat tunnetaan ja jotta niitä noudatetaan ja sovelletaan tehokkaasti, on toteutettava tiedotuskampanjoita, joissa käytetään asianmukaisia välineitä, kuten viittomakieltä tai näkövammaisille tarkoitettuja erityisiä verkkosivustoja.

Tarkistus  54

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on edistettävä vuoropuhelua sellaisten asianomaisten valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa, joilla on jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti oikeutettua etua siitä, että ne voivat myötävaikuttaa johonkin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan seikkaan perustuvan syrjinnän torjumiseen yhdenvertaisen kohtelun periaatteen edistämiseksi.

Jäsenvaltioiden on edistettävä vuoropuhelua sellaisten asianomaisten valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa, joilla on jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti etua siitä, että ne voivat myötävaikuttaa johonkin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan seikkaan perustuvan syrjinnän torjumiseen yhdenvertaisen kohtelun ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaatteen edistämiseksi.

Perustelu

Jäsenvaltioiden on edistettävä asianomaisten osapuolten kanssa käytävää vuoropuhelua eli ulotettava se kaikkiin niihin, joita asia koskee ja jotka osallistuvat yhdenvertaisen kohtelun ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämiseen.

Tarkistus  55

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä elin tai elimiä edistämään kaikkien henkilöiden yhdenvertaista kohtelua riippumatta heidän uskonnostaan tai vakaumuksestaan, vammaisuudestaan, iästään tai sukupuolisesta suuntauksestaan. Nämä elimet voivat muodostaa osan virastoista, jotka kansallisella tasolla vastaavat ihmisoikeuksien puolustamisesta tai yksilön oikeuksien turvaamisesta, mukaan luettuina oikeudet, jotka perustuvat muihin yhteisön säädöksiin, kuten direktiiveihin 2000/43/EY ja 2004/113/EY.

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä riippumaton elin tai riippumattomia elimiä edistämään kaikkien henkilöiden yhdenvertaista kohtelua riippumatta heidän uskonnostaan tai vakaumuksestaan, vammaisuudestaan, iästään, sukupuolisesta suuntautumisestaan tai sukupuolestaan. Nämä elimet voivat muodostaa osan virastoista, jotka kansallisella tasolla vastaavat ihmisoikeuksien puolustamisesta tai yksilön oikeuksien turvaamisesta, mukaan luettuina oikeudet, jotka perustuvat muihin yhteisön säädöksiin, kuten direktiiveihin 2000/43/EY ja 2004/113/EY.

 

Jos on perustettu useampia riippumattomia, eri syrjintäperusteiden mukaan jakautuneita tasa-arvoelimiä, henkilö, joka katsoo olevansa moninkertaisen syrjinnän kohteena, voi valita, minkä elimen puoleen haluaa kääntyä – myös antaakseen tälle toimeksiannon puolustaa häntä oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä. Tämän velvollisuutena on tarkastella mainittua syrjintätilannetta kokonaisuudessaan.

Perustelu

On mukautettava tasa-arvoelinten järjestelmää, jotta moninkertaista syrjintää voidaan käsitellä asianmukaisesti.

Tarkistus  56

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 2 kohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

 

– toteuttaa tiedotus- ja koulutuskampanjoita,

Perustelu

On aiheellista laajentaa tasa-arvoelinten toimivaltaa sisällyttämällä niiden tehtäviin koulutus ja tiedotus.

Tarkistus  57

Ehdotus direktiiviksi

13 artikla – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) kaikki sopimussuhteeseen perustuvat säännökset, yritysten sisäiset säännöt ja voittoa tavoittelevien tai tavoittelemattomien yhdistysten säännöt, jotka ovat yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaisia, julistetaan tai voidaan julistaa mitättömiksi tai että ne muutetaan.

b) kaikki sopimussuhteeseen perustuvat säännökset, julkisyhteisöjen ja yritysten sisäiset säännöt ja voittoa tavoittelevien tai tavoittelemattomien yhdistysten säännöt, jotka ovat yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaisia, julistetaan tai voidaan julistaa mitättömiksi tai että ne muutetaan.

Perustelu

On toteutettava toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattaminen ulotetaan koskemaan myös julkisyhteisöjä.

Tarkistus  58

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niitä sovelletaan. Seuraamuksiin, joiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, saattaa kuulua korvausten maksaminen uhrille, eikä korvauksia saa rajoittaa asettamalla niille ennalta ylärajaa.

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niitä sovelletaan. Seuraamuksiin, joiden on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia ja joilla syrjintä ja sen vaikutukset saadaan loppumaan, saattaa kuulua korvausten maksaminen uhrille, eikä korvauksia saa rajoittaa asettamalla niille ennalta ylärajaa.

Perustelu

Seuraamusten soveltaminen on määritettävä asianmukaisesti, jotta saadaan varmistettua, että yhdenvertaisen kohtelun periaatetta noudatetaan.

Tarkistus  59

Ehdotus direktiiviksi

16 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

16 a. Komissio valmistelee ja aloittaa ........... mennessä sellaisen ehdotuksen hyväksymismenettelyn, jonka tarkoituksena on sovittaa tämä direktiivi yhteen voimassa olevien tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevien direktiivien kanssa

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumaton yhdenvertainen kohtelu

Viiteasiakirjat

KOM(2008)0426 – C6-0291/2008 – 2008/0140(CNS)

Asiasta vastaava valiokunta

LIBE

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

FEMM

2.9.2008

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Donata Gottardi

9.10.2008

 

 

Hyväksytty (pvä)

10.2.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

15

11

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Edit Bauer, Hiltrud Breyer, Edite Estrela, Ilda Figueiredo, Věra Flasarová, Lissy Gröner, Urszula Krupa, Roselyne Lefrançois, Pia Elda Locatelli, Astrid Lulling, Siiri Oviir, Doris Pack, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Zita Pleštinská, Anni Podimata, Christa Prets, Teresa Riera Madurell, Eva-Riitta Siitonen, Eva-Britt Svensson, Britta Thomsen, Corien Wortmann-Kool, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Gabriela Creţu, Ana Maria Gomes, Donata Gottardi, Elisabeth Jeggle, Maria Petre


ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumaton yhdenvertainen kohtelu

Viiteasiakirjat

KOM(2008)0426 – C6-0291/2008 – 2008/0140(CNS)

EP:n kuuleminen (pvä)

23.7.2008

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

LIBE

2.9.2008

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

EMPL

2.9.2008

ENVI

2.9.2008

IMCO

2.9.2008

CULT

2.9.2008

 

JURI

23.9.2008

FEMM

2.9.2008

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

IMCO

10.9.2008

 

 

 

Valiokuntien yhteistyö

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

EMPL

23.10.2008

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Kathalijne Maria Buitenweg

15.9.2008

 

 

Valiokuntakäsittely

13.11.2008

21.1.2009

17.2.2009

16.3.2009

Hyväksytty (pvä)

16.3.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

7

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Roberta Angelilli, Alfredo Antoniozzi, Mario Borghezio, Catherine Boursier, Emine Bozkurt, Kathalijne Maria Buitenweg, Maddalena Calia, Michael Cashman, Carlos Coelho, Esther De Lange, Panayiotis Demetriou, Gérard Deprez, Bárbara Dührkop Dührkop, Urszula Gacek, Kinga Gál, Patrick Gaubert, Jeanine Hennis-Plasschaert, Ewa Klamt, Wolfgang Kreissl-Dörfler, Stavros Lambrinidis, Henrik Lax, Baroness Sarah Ludford, Claude Moraes, Rareş-Lucian Niculescu, Martine Roure, Sebastiano Sanzarello, Inger Segelström, Ioannis Varvitsiotis, Manfred Weber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Alin Lucian Antochi, Edit Bauer, Simon Busuttil, Marco Cappato, Carlo Casini, Iratxe García Pérez, Elisabetta Gardini, Sophia in ‘t Veld, Metin Kazak, Jean Lambert, Marian-Jean Marinescu, Bill Newton Dunn, Nicolae Vlad Popa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Iles Braghetto, Jan Cremers, Raül Romeva i Rueda

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

20.3.2009

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö