MIETINTÖ Hannes Swobodan parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä

1.4.2009 - (2009/2014(IMM))

Oikeudellisten asioiden valiokunta
Esittelijä: Klaus-Heiner Lehne

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

Hannes Swobodan parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä

(2009/2014(IMM))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Wienin rikosasioiden tuomioistuimen 5. joulukuuta 2008 tekemän ja 20. tammikuuta 2009 jätetyn pyynnön Hannes Swobodan parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämiseksi, josta ilmoitettiin täysistunnossa 5. helmikuuta 2009,

–   on kuullut Hannes Swobodaa työjärjestyksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8. huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 9 ja 10 artiklan sekä edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964 ja 10. heinäkuuta 1986 antamat tuomiot[1],

–   ottaa huomioon Itävallan tasavallan perustuslain 57 artiklan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 6 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0190/2009),

1.  päättää evätä pyynnön Hannes Swobodan parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämisestä;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Itävallan tasavallan toimivaltaiselle viranomaiselle.

• [1]  Asia 101/63, Wagner v. Fohrmann ja Krier, Kok. 1964, s. 419, Kok. Ep. I, s. 203, ja asia 149/85, Wybot v. Faure ym., Kok. 1986, s. 2391.

PERUSTELUT

I. Lainsäädäntö

Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8 päivänä huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan 9 ja 10 artikla kuuluvat seuraavasti:

9 artikla

Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella.

10 artikla

Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on

a) oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

b) toisen jäsenvaltion alueella vapaudenriistoa koskeva koskemattomuus sekä lainkäytöllinen koskemattomuus.

Koskemattomuus koskee jäseniä myös silloin kun he matkustavat Euroopan parlamentin istuntoihin tai palaavat niistä.

Koskemattomuuteen ei voida vedota silloin, kun jäsen tavataan itse teosta, eikä se estä Euroopan parlamenttia käyttämästä oikeuttaan pidättää koskemattomuuden yhden jäsenen osalta.

Itävallan perustuslain 57 artikla kuuluu seuraavasti:

57 artikla: 1) Kansallisneuvoston jäseniä ei voida saattaa vastuuseen tehtävien hoitamisen yhteydessä tapahtuvasta äänestykseen osallistumisesta. Ainoastaan kansallisneuvosto voi saattaa heidät vastuuseen tehtävien hoitamisen yhteydessä annetuista suullisista tai kirjallisista ilmauksista.

2) Kansallisneuvoston jäsenet voidaan pidättää rangaistavan teon perusteella ainoastaan kansallisneuvoston suostumuksella – lukuun ottamatta tapauksia, joissa jäsenet saadaan kiinni verekseltään. Siten kansallisneuvoston jäsenten kotona suoritettaviin kotietsintöihin tarvitaan kansallisneuvoston suostumus.

3) Muutoin kansallisneuvoston jäsenet voidaan saattaa rangaistavasta teosta vastuuseen ilman kansallisneuvoston suostumusta ainoastaan siinä tapauksessa, että rangaistava teko ei selvästikään ole yhteydessä kyseisen jäsenen poliittiseen toimintaan. Viranomaisen on kuitenkin pyydettävä kansallisneuvoston päätöstä tällaisen yhteyden olemassa olosta, jos kyseinen jäsen tai kolmannes tässä asiassa toimivaltaisen valiokunnan jäsenistä pyytää tätä. Jos tällainen pyyntö esitetään, on syytteeseen asettamisprosessi jätettävä käynnistämättä tai se on keskeytettävä välittömästi.

4) Kansallisneuvoston katsotaan kaikissa näissä tapauksissa antaneen suostumuksensa, jos se ei ole tehnyt päätöstä kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun se on saanut asiaa koskevan pyynnön viranomaiselta. Puhemiehen on jätettävä tällainen pyyntö äänestykseen viimeistään kyseisen määräajan toiseksi viimeisenä päivänä, jotta kansallisneuvosto voi tehdä päätöksensä ajoissa. Määräaikaan ei lasketa mukaan aikoja, jolloin kokouksia ei pidetä.

5) Jos rikosta tehtäessä on jääty kiinni verekseltään, viranomaisen on ilmoitettava heti tehdystä pidätyksestä kansallisneuvoston puhemiehelle. Pidätys on kumottava tai tutkiminen ylipäätään on keskeytettävä, jos kansallisneuvosto tai kokouksettomina aikoina näitä asioita käsittelevä pysyvä valiokunta niin vaatii.

6) Parlamentin jäsenten koskemattomuus päättyy vastavalitun kansallisneuvoston kokoontuessa tai jos kyse on kansallisneuvoston elimistä, joiden tehtävät jatkuvat tätä ajankohtaa pidemmälle, kyseisten tehtävien päättyessä.

II. Käsiteltävä asia:

Itävallan tiedotustoimiston (Austria Presse Agentur) ylläpitämässä alkutekstipalvelussa (Originaltext Service, OTS) julkaistiin 12. marraskuuta 2008 seuraava lehdistötiedote:

"Swoboda: Klausin ja EU:n uudistamissopimusta vastustavien irlantilaisten tapaaminen oli skandaalimainen

Utl.: "EU:n puheenjohtajavaltio Tšekki lähti alusta alkaen väärin liikkeelle"

Wien (SK) - Itävallan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPÖ) Euroopan parlamentin jäsen Hannes Swoboda luonnehti Tšekin presidentin Václav Klausin ja EU:n uudistamissopimusta vastustavan irlantilaisen Declan Ganleyn tapaamista skandaalimaiseksi. "Tämä ei johdu siitä, että Ganley vastustaa Lissabonin sopimusta vaan siitä, että hän levittää lukuisia valheita ja hänen toimintansa rahoittaminen on erittäin hämärää ja epäilyttävää", ilmoitti Swoboda keskiviikkona SPÖ:n lehdistöpalvelulle.

Tšekki lähti alusta alkaen väärin liikkeelle jo ennen kuin se otti EU:n puheenjohtajuuden vastaan. "Nämä toiminnat ja hajoamisen partaalla oleva hallitus osoittavat joka tapauksessa, että EU:lle on annettava vakaammat toimielimet. Ja juuri tämä on uudistamissopimuksen tehtävä", korosti Swoboda lopuksi. (Loppu) ps"

Wienin rikosasioiden tuomioistuin pyysi Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista vuonna 1965 tehdyn pöytäkirjan (nro 36) 10 artiklan a alakohtaan viitaten Swobodan koskemattomuuden pidättämistä ja suostumista siihen, että hänet pyritään asettamaan syytteeseen rikoslain ja mediaoikeuksien rikkomisen vuoksi. Wienin rikosasioiden tuomioistuin on perustellut pyyntönsä seuraavasti:

"Decian Gantey jätti 21. marraskuuta 2008 Wienin rikosasioiden tuomioistuimelle siviilikanteen tri Hannes Swobodaa vastaan Itävallan rikoslain 111 §:ssä tarkoitetusta loukkaavan tiedon levittämisestä, koska tämä oli antanut 12. marraskuuta 2008 Austria Presse Agenturin (APA) ylläpitämässä Originaltext-palvelussa (OTS) SPÖ:n lehdistöpalvelulle seuraavan lausunnon: "Tämä ei johdu siitä, että Ganley vastustaa Lissabonin sopimusta vaan siitä, että hän levittää lukuisia valheita ja hänen toimintansa rahoittaminen on erittäin hämärää ja epäilyttävää".

Yksityiskanteen nostaja katsoo tämän väitteen täyttävän loukkaavan tiedon levittämisen tunnusmerkistön, koska tri Hannes Swoboda väittää yksityiskanteen nostajan valehtelevan. Lausunto tarkoittaa, että yksityiskanteen nostajaa luonnehditaan (pahamaineiseksi) valehtelijaksi. Valheellisuudesta moittiminen on rangaistava luonnetta koskeva moite. Valheesta moittiminen merkitsee Itävallan rikoslain 111 §:n 1 momentissa tarkoitettua käyttäytymistä koskevaa moitetta. Moitteessa annetaan ymmärtää, että yksityiskanteen nostaja levittää tietoisesti (jatkuvasti) epätosia seikkoja. Koska valhetta koskevaa moitetta ei ole konkretisoitu, kyse on Itävallan rikoslain 111 §:n 1 momentin 1 alakohdan mukaisesta halventamisesta. Valehtelijaksi moittiminen tai pahamaineisesta valehtelemisesta ja lukuisten valheiden levittämisestä moittiminen saattaa yksityiskanteen nostajan julkisen mielipiteen halveksunnan alaiseksi.

Tri Hannes Swoboda joutuu vastaamaan Itävallan rikoslain 111 §:n 2 momentin mukaisen tunnusmerkistön täyttymisestä. Tri Hannes Swoboda antoi rikoksen tunnusmerkistön täyttävän lausuntonsa puolueensa lehdistötiedotteessa, mikä osoittaa hänen tekonsa tahallisuuden. Tri Hannes Swoboda on antanut paikkansa pitämättömät ja rikoslain vastaiset moitteensa lehdistöpalvelulle tai edistänyt niiden levittämistä juuri siitä syystä, että moitteita levitettäisiin edelleen ja ne tulisivat laajan yleisön tietoisuuteen.

Yksityiskanteen nostaja antoi Wienin rikosasioiden tuomioistuimen tehtäväksi pyytää Euroopan parlamentin puhemiestä pidättämään tri Hannes Swobodan koskemattomuuden. Vastaaja ei ole esittänyt rikollista lausuntoaan parlamentin täysistunnon yhteydessä vaan suoraan lehdistölle, joten häntä vastaan voidaan todellisen koskemattomuuden puuttuessa nostaa rikossyyte."

III. Arvio

Euroopan parlamentin jäsenillä on erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan 9 artiklan nojalla heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemat mielipiteet kattava rajoittamaton oikeuteen haastamista koskeva suoja.

Koskemattomuuden pidättäminen ei tule kyseeseen, jos jäsenen syyksi laskettava toiminta on tapahtunut hänen tehtäviään hoitaessaan tai välittömässä yhteydessä näihin tehtäviin. Siten parlamentin on puolustettava 9 artiklan mukaista jäsenen koskemattomuutta, jos kyseinen toiminta on tapahtunut tehtäviä hoidettaessa tai välittömässä yhteydessä niihin.

Swobodan yksityiskanteen nostajasta esittämiä lausuntoja, sellaisina kuin ne on toistettu 12. marraskuuta 2008 annetussa lehdistötiedotteessa, ei voida irrottaa koko asiayhteydestä. Nämä lausunnot ovat nimittäin yhteisessä ja välittömässä yhteydessä kommentteihin ja arvioihin, joita Swoboda on esittänyt Tšekin presidentin Václav Klausin ja Lissabonin sopimuksen vastustajana tunnetun yksityiskanteen nostajan Declan Ganleyn tapaamisen vuoksi (tuolloin vasta tulevasta) Tšekin puheenjohtajakaudesta, EU:n toimielimistä ja Lissabonin sopimuksen tehtävistä.

Kun Swoboda on ilmaissut valitsijoilleen mielipiteensä tällaisista perustavanlaatuisista Euroopan unionia koskevista kysymyksistä, hän on hoitanut tehtäviään Euroopan parlamentin jäsenenä. Kyse on ollut oikeutetusta poliittisesta keskustelusta, sillä hänen lausuntonsa ovat vastanneet tuolloin piakkoin vaihtumassa olevan EU:n puheenjohtajavaltion presidentin asennetta Lissabonin sopimukseen.

Näitä lausuntoja on tarkasteltava asiayhteydessään ja niitä ei voi hajottaa erillisiksi osiksi. Siten Swobodalla on kaikkien tässä yhteydessä – tehtäviään hoitaessaan – antamiensa lausuntojen suhteen erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan 9 artiklan mukainen ehdoton suoja.

On paikallaan korostaa, että valiokunta ei ota kantaa kyseisen jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen tai jäsenen antamiksi ilmoitettujen lausuntojen vuoksi oikeustoimiin ryhtymisen tarkoituksenmukaisuudesta. Tässä on kyse pelkästään siitä, onko jäsenen antamaksi ilmoitettu lausunto annettu tehtäviä hoidettaessa.

Myös pöytäkirjan 10 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan nojalla Swobodalla on suoja lausuntojensa suhteen, sellaisina kun ne on esitetty lehdistötiedotteessa 12. marraskuuta 2008, ja hänen koskemattomuuttaan ei pidä poistaa.

Aluksi on tähdennettävä, että parlamentaarinen koskemattomuus ei ole yksittäisen parlamentin jäsenen etuoikeus vaan parlamentin ja sen jäsenten riippumattomuudesta muihin toimielimiin nähden.

Valiokunta on painottanut toistuvasti, että parlamentaarisella koskemattomuudella pyritään erityisesti suojelemaan jäsenten sananvapautta ja vapautta poliittiseen keskusteluun. Siksi parlamentin asiasta vastaava valiokunta on aina pitänyt periaatteenaan, että koskemattomuutta ei missään tapauksessa pidätetä, jos jäsenen syyksi katsottavat toimet tai lausunnot kuuluvat hänen poliittiseen toimintaansa tai ovat välittömässä yhteydessä siihen.

Tähän kuuluvat esimerkiksi mielipiteenilmaukset, joiden voidaan lähtökohtaisesti olettaa kuuluvan parlamentin jäsenen poliittiseen toimintaan, kuten mielenosoituksissa, yleisissä kokouksissa, poliittisissa julkaisuissa, lehdistössä, kirjassa ja televisiossa esitetyt ilmaukset, poliittisen asiakirjan allekirjoittamisella esitetyt ilmaukset tai jopa tuomioistuimessa esitetyt ilmaukset.

Tästäkin näkökulmasta tarkasteltuna nyt on kyse lausunnoista, jotka kytkeytyvät jäsenen poliittiseen toimintaan.

Lisäksi tässä tulee kyseeseen fumus persecutionis -oletus, että rikosoikeudellisen prosessin käynnistämiseen tähtäävällä Swobodaa vastaan nostetulla yksityiskanteella pyritään vahingoittamaan parlamentin jäsenen poliittista toimintaa.

IV. Päätelmä

Edellä mainittujen seikkojen vuoksi oikeudellisten asioiden valiokunta päättää koskemattomuuden pidättämistä puoltavia ja vastustavia syitä harkittuaan, että pyyntö parlamentin jäsenen Swobodan koskemattomuuden pidättämisestä evätään.

LIITE

Auszug aus dem österreichischen Bundes-Verfassungsgesetz (B-VG):

Artikel 57. (1) Die Mitglieder des Nationalrates dürfen wegen der in Ausübung ihres Berufes geschehenen Abstimmungen niemals, wegen der in diesem Beruf gemachten mündlichen oder schriftlichen Äußerungen nur vom Nationalrat verantwortlich gemacht werden.

(2) Die Mitglieder des Nationalrates dürfen wegen einer strafbaren Handlung – den Fall der Ergreifung auf frischer Tat bei Verübung eines Verbrechens ausgenommen – nur mit Zustimmung des Nationalrates verhaftet werden. Desgleichen bedürfen Hausdurchsuchungen bei Mitgliedern des Nationalrates der Zustimmung des Nationalrates.

(3) Ansonsten dürfen Mitglieder des Nationalrates ohne Zustimmung des Nationalrates wegen einer strafbaren Handlung nur dann behördlich verfolgt werden, wenn diese offensichtlich in keinem Zusammenhang mit der politischen Tätigkeit des betreffenden Abgeordneten steht. Die Behörde hat jedoch eine Entscheidung des Nationalrates über das Vorliegen eines solchen Zusammenhanges einzuholen, wenn dies der betreffende Abgeordnete oder ein Drittel der Mitglieder des mit diesen Angelegenheiten betrauten ständigen Ausschusses verlangt. Im Falle eines solchen Verlangens hat jede behördliche Verfolgungshandlung sofort zu unterbleiben oder ist eine solche abzubrechen.

(4) Die Zustimmung des Nationalrates gilt in allen diesen Fällen als erteilt, wenn der Nationalrat über ein entsprechendes Ersuchen der zur Verfolgung berufenen Behörde nicht innerhalb von acht Wochen entschieden hat; zum Zweck der rechtzeitigen Beschlussfassung des Nationalrates hat der Präsident ein solches Ersuchen spätestens am vorletzten Tag dieser Frist zur Abstimmung zu stellen. Die tagungsfreie Zeit wird in diese Frist nicht eingerechnet.

(5) Im Falle der Ergreifung auf frischer Tat bei Verübung eines Verbrechens hat die Behörde dem Präsidenten des Nationalrates sogleich die geschehene Verhaftung bekanntzugeben. Wenn es der Nationalrat oder in der tagungsfreien Zeit der mit diesen Angelegenheiten betraute ständige Ausschuss verlangt, muss die Haft aufgehoben oder die Verfolgung überhaupt unterlassen werden.

(6) Die Immunität der Abgeordneten endigt mit dem Tag des Zusammentrittes des neugewählten Nationalrates, bei Organen des Nationalrates, deren Funktion über diesen Zeitpunkt hinausgeht, mit dem Erlöschen dieser Funktion.

Auszug aus dem österreichischen Strafgesetzbuch:

Üble Nachrede §111

(1)   Wer einen anderen in einer für einen Dritten wahrnehmbaren Weise einer verächttichen Eigenschaft oder Gesinnung zeiht oder eines unehrenhaften Verhaltens oder eines gegen die guten Sitten verstoßenden Verhaltens beschuldigt das geeignet ist, ihn in der öffentlichen Meinung verächtlich zu machen oder herabzusetzen, ist mit Freiheitsstrafe bis zu sechs Monaten oder mit Geldstrafe bis zu 360 Tagessätzen zu bestrafen.

(2)  Wer die Tat m einem Druckwerk, im Rundfunk oder sonst auf eine Weise begeht, wodurch die üble Nachrede einer breiten Öffentlichkeit zugänglich wird, ist mit Freiheitsstrafe bis zu einem Jahr oder mit Geldstrafe bis zu 360 Tagessätzen zu bestrafen,

(3)       Der Täter ist nicht zu bestrafen, wenn die Behauptung als wahr erwiesen wird. Im Fall des Abs. 1 ist der Täter auch dann nicht zu bestrafen, wenn Umstände erwiesen werden, aus denen sich für den Täter hinreichende Gründe ergeben haben, die Behauptung für wahr zu halten.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	31.3.2009
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	9 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Carlo Casini, Monica Frassoni, Giuseppe Gargani, Klaus-Heiner Lehne, Manuel Medina Ortega, Hartmut Nassauer, Aloyzas Sakalas, Francesco Enrico Speroni, Diana Wallis