MIETINTÖ naisten ja miesten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisesta valiokuntien ja valtuuskuntien työssä

1.4.2009 - (2008/2245(INI))

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta
Esittelijä: Anna Záborská

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

naisten ja miesten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisesta valiokuntien ja valtuuskuntien työssä

(2008/2245(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–    ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 2 artiklan, 3 artiklan 2 kohdan, 13 artiklan ja 141 artiklan 4 kohdan,

–    ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen, tarkistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön,

–    ottaa huomioon Euroopan neuvoston ihmisoikeuksista ja oikeudellisista asioista vastaavan pääosaston ja erityisesti sen alaisen tasa-arvokomitean työn,

–    ottaa huomioon miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY muuttamisesta 23. syyskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/73/EY[1],

–    ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2003 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta Euroopan parlamentin toiminnassa[2],

–    ottaa huomioon 18. tammikuuta 2007 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta valiokuntatyöskentelyssä[3],

–    ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–    ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A6-0198/2009),

A. katsoo, että naisten ja miesten välinen tasa-arvo on yhteisön oikeuden perusperiaate ja että perustamissopimuksen 2 artiklan nojalla se kuuluu yhteisön päämääriin,

B.  katsoo, että perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa asetetaan tasa-arvon valtavirtaistamisen periaate, kun siinä määrätään, että kaikessa toiminnassaan yhteisö pyrkii poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa,

C. ottaa huomioon, että naisjäsenten osuus Euroopan parlamentissa on lisääntynyt jatkuvasti siten, että kun vuonna 1979 naisia oli 17,5 prosenttia, vuonna 2009 heitä on 31,08 prosenttia,

D. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin elimissä toimii vain pieni määrä naisjäseniä johtotehtävissä (esimerkiksi puheenjohtajina tai valiokuntien tai valtuuskuntien puheenjohtajiston jäseninä),

E.  katsoo, että Euroopan parlamentin sisäasioiden ja ulkoisten politiikkojen pääosastoissa naiset ovat yliedustettuina, sillä kyseisissä pääosastoissa naisten osuudet ovat 66,5 prosenttia ja 66 prosenttia henkilökunnasta, ottaen kuitenkin huomioon huomattavan edistymisen, jota viime vuosina on saavutettu sisäasioiden pääosastossa ja joka tunnustettiin myöntämällä sille "Tasa-arvopalkinto 2007 – hyvät käytänteet" tasa-arvon sisällyttämistä ja tasa-arvon valtavirtaistamista edistävän työilmapiirin luomisesta ja johtotehtävissä olevien naisten osuuden huomattavasta kasvusta (esimerkiksi vuodesta 2005 naispuolisten yksikönpäälliköiden – chefs d'unité – osuus kasvoi 5 prosentista 30 prosenttiin),

F.  katsoo, että suurin osa parlamentin valiokunnista kiinnittää yleensä huomiota naisten ja miesten välisen tasa-arvon valtavirtaistamiseen (esimerkiksi lainsäädäntötyössään, virallisissa suhteissaan naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaan tai tasa-arvoa koskevan toimintasuunnitelman laadinnassa), mutta pieni osa valiokunnista kiinnittää siihen huomiota vain harvoin tai ei koskaan,

G. korostaa, että tasa-arvon valtavirtaistamisesta parlamentin valiokunnissa vastaava verkosto, joka koostuu jäsenistä ja sihteeristön virkamiehistä, ei ole toistaiseksi saanut aikaan toivottuja tuloksia,

H. korostaa, että sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevä korkean tason ryhmä on ehdottanut vastaavan verkoston perustamista myös parlamenttien välisiin valtuuskuntiin tasa-arvokysymysten sisällyttämiseksi Euroopan unionin ulkosuhteisiin,

Naisten ja miesten tasa-arvon valtavirtaistamisen arviointi

1.   korostaa, että naisten ja miesten välisen tasa-arvon vaatimuksen pohjalta on laadittava käytännönläheinen lähestymistapa, jossa naisia ja miehiä ei aseteta vastakkain;

2.   korostaa, että naisten ja miesten tasa-arvon valtavirtaistamisesta hyötyvät sekä naiset että miehet;

3.   korostaa, että tasa-arvon valtavirtaistaminen edellyttää politiikkojen uudelleenjärjestelyä, parantamista, kehittämistä ja arviointia, jotta poliittiseen päätöksentekoon tavallisesti osallistuvat toimijat ottavat kaikilla tasoilla tasa-arvokysymykset huomioon kaikissa politiikoissa;

4.   muistuttaa, että on välttämätöntä laatia konkreettisiin tavoitteisiin perustuva strategia ja soveltaa sitä, jotta naisten ja miesten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisesta tulisi osa parlamentin valiokuntien ja valtuuskuntien toimivaltaan kuuluvia yhteisön politiikkoja;

5.   korostaa, että sukupuolten tasa-arvoa käsittelevällä korkean tason työryhmällä on tärkeä tehtävä, ja kehottaa jatkamaan prosessin edistämistä ja tukemista koko parlamentissa samoin kuin suhteissa komissioon, neuvostoon ja muihin toimielimiin sekä niiden kanssa tehtävässä yhteistyössä;

6.   kiittää niitä parlamentin valiokuntia, joiden työssä tasa-arvon valtavirtaistaminen on jo toteutunut, ja pyytää muita valiokuntia ja valtuuskuntia toimimaan samoin;

7.   pyytää vahvistamaan tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaavan verkoston toimintaa myös parlamenttien välisissä valtuuskunnissa ja vaalitarkkailutehtävissä;

8.   kehottaa pääsihteeriä pitämään ensisijaisena parlamentin valiokuntien ja valtuuskuntien virkamiehille kaikilla tasoilla suunnattua, tasa-arvon valtavirtaistamista koskevaa koulutusta; toistaa vaatimuksensa, jonka mukaan tasa-arvokoulutusta olisi annettava kaikille parlamentin jäsenille seuraavan vaalikauden alusta alkaen;

9.   edistää jatkossakin parlamentin valiokuntien sekä parlamenttien välisten valtuuskuntien sihteeristöissä työskentelevien virkamiesten verkottumista, sillä he ovat saaneet sisäasioiden ja ulkoisten politiikkojen pääosastoissa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevaa erityistä koulutusta, jotta hyviä käytäntöjä voitaisiin vaihtaa säännöllisesti;

10. korostaa, että parlamentin valiokunnissa ja valtuuskunnissa on oltava käytettävissä asianmukaisia välineitä – kuten indikaattoreita ja sukupuolittain jaoteltuja tilastotietoja – jotta tasa-arvon valtavirtaistamisesta oltaisiin hyvin perillä, ja että talousarvion määrärahat on jaettava naisten ja miesten välisen tasa-arvon näkökulmasta;

11. korostaa, että sukupuolten valtavirtaistamisen toteutuksessa on otettava huomioon kunkin parlamentin valiokunnan ja valtuuskunnan erityisominaisuudet; pyytää valiokuntia ja valtuuskuntia osallistumaan aktiivisesti naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa säännöllisesti toteutettaviin arviointeihin naisten ja miesten tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaaville puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille jaettavan kyselylomakkeen avulla ja ilmoittamaan asiaan liittyvistä puutteista valiokuntien ja valtuuskuntien työssä sekä kunkin valiokunnan edistymisestä tasa-arvon valtavirtaistamisen toteutuksessa;

12. korostaa parlamentin valiokunnille ja valtuuskunnille, että niiden asema ja tehtävät on erittäin tärkeää määritellä selkeästi sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen alalla;

13. korostaa sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevän ryhmän ja tasa-arvon valtavirtaistamisesta valiokunnissa ja parlamenttien välisissä valtuuskunnissa vastaavan verkoston sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan välisen tehokkaan ja koordinoidun yhteistyön merkitystä;

14. kehottaa pääsihteeriä huolehtimaan, että perhe- ja työelämän yhteensovittamista koskevaa kokonaisvaltaista strategiaa sovelletaan edelleen, ja helpottamaan naisvirkamiesten työuran kehittymistä;

15. kehottaa poliittisia ryhmiä ottamaan huomioon tavoitteen miesten ja naisten tasapuolisesta osallistumisesta nimitettäessä henkilöitä johtotehtäviin;

16. kehottaa parlamentin puhemiehistöä korostamaan naisten ja miesten tasa-arvoa käsittelevän korkean tason työryhmän myönteistä mallia ollessaan yhteydessä jäsenvaltioiden parlamentteihin;

17. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Euroopan neuvostolle.

• [1]  EYVL L 269, 5.10.2002, s. 15.
• [2]  EUVL C 61 E, 10.3.2004, s. 384.
• [3]  EUVL C 244 E, 18.10.2007, s. 225.

PERUSTELUT

JOHDANTO

Oma-aloitteisen mietinnön (naisten ja miesten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisesta valiokuntien ja valtuuskuntien työssä (INI/2008/2245), esittelijä: Anna Záborská) perustana on sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta (gender mainstreaming) valiokunnissa ja valtuuskunnissa vastaaville puheenjohtajille/varapuheenjohtajille toimitettu kysely. Kyselyyn vastasi 19 valiokuntaa (21:stä), joista yksi, talous- ja raha-asioiden valiokunta, lähetti esittelijälle kirjeen. Sitä vastoin yksikään valtuuskunta ei vastannut kyselyyn.

Kyselyyn sisältyi 28 kysymystä, jotka oli jaettu neljään ryhmään: toiminta-alat, strategia, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen toteuttaminen sekä asiantuntemus, konsultointi ja yhteistyö tasa-arvokysymyksissä.

A. Toiminta-alat

Naisten ja miesten välisen tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä kahdentoista valiokunnan (maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan; kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan; kehitysyhteistyövaliokunnan; talous- ja raha-asioiden valiokunnan; työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan; ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan; kansainvälisen kaupan valiokunnan; teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan; oikeudellisten asioiden valiokunnan; kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan; aluekehitysvaliokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan) lainsäädäntötyössä. (kysymys N:o 4)

Kullekin valiokunnalle työjärjestyksessä säädetyn toimivallan perusteella valiokunnat katsoivat muun muassa seuraavat alat avainaloiksi, joilla naisten ja miesten välinen tasa-arvon on oleellista (kysymys N:o 5):

· tasa-arvokysymykset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen soveltamisessa ja sen toimivuuden arvioinnissa, naisten ja miesten tasapuolinen nimittäminen parlamentin edustajiksi hallitustenvälisiin konferensseihin ja tuleviin valmistelukuntiin, Euroopan parlamentin naisjäsenten määrän lisääminen (perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta);

· erityinen huomio sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen laadittaessa mietintöjä ja lausuntoja, sukupuolineutraalin kielenkäytön edistäminen valiokunnan kokouksissa ja asiakirjoissa, tasa-arvoasioiden käsittely kutsuttujen puhujien kanssa käydyissä keskusteluissa ja valiokunnan valtuuskunnissa (ulkoasiainvaliokunta)

· maaseudun kehittäminen, yhteisen maatalouspolitiikan kehittäminen (maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta)

· tasa-arvokysymykset tärkeitä kaikilla valiokunnan toimivaltaan kuuluvilla aloilla (kulttuuri- ja koulutusvaliokunta)

· vuosituhannen kehitystavoitteet, humanitaarinen apu ja kehitysyhteistyön rahoitusväline (joka on katsottu "poikkialaiseksi kysymykseksi" lukuisissa maakohtaisissa strategia-asiakirjoissa) (kehitysyhteistyövaliokunta)

· vakuutukset, eläkkeet, Lissabonin strategia, yleishyödyllisten palveluiden ja mikrorahoituksen verotus (talous- ja raha-asioiden valiokunta)

· työllisyys, sosiaalipolitiikka, työolot, syrjintä työmarkkinoilla (työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta)

· kansanterveys, lääkkeet ja kosmeettiset valmisteet, ympäristöterveys (torjunta-aineet, biosidivalmisteet, jätteet) (ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta)

· julkiset kuulemiset ja keskustelut, tasa-arvokysymysten huomioon ottaminen esittelijöiden ja valmistelijoiden laatiessa asiakirjoja, puhujina tasapuolisesti naisia ja miehiä (ihmisoikeuksien alivaliokunta)

· kuluttajapolitiikka (sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta)

· kauppa ja kehitysnäkökohdat (kansainvälisen kaupan valiokunta)

· tutkimus, teollisuus (teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta)

· perusoikeudet (kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta)

· rannikkokalastus ja kalastusalueiden yhtenäistetty ja kestävä kehitys, vesiviljely ja jalostusteollisuus sekä rakennepolitiikka (kalatalousvaliokunta)

· EU:n rakennerahastoihin liittyvä lainsäädäntö, EAKR, koheesiorahasto ja ESR, sosiaalista koheesiota koskevien unionin muiden politiikkojen arviointi (aluekehitysvaliokunta)

· ETTP:n operaatiot: henkilöstön käyttäytyminen paikallisväestöä kohtaan, miinat tai muut sodan räjähtävät jätteet ja miinanraivaus, aseistariisunta ja demobilisaatio sekä yhteiskuntaan sopeuttaminen (DDR-toiminta) konfliktin jälkeisissä tilanteissa (turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunta)

· liikenne yhtenä työllisyyden alana ja liikenneturvallisuus (liikenne- ja matkailuvaliokunta).

Useat valiokunnat ovat toteuttaneet naisten ja miesten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisen sekä lainsäädäntötyössä että muussa valiokuntatyössä (kysymys N:o 7). Neljätoista valiokuntaa yhdeksästätoista (12/19 vuonna 2006) ilmoitti ottaneensa jo tämän lähestymistavan käyttöön lainsäädäntötyössä ja muussa valiokuntatyössä.

Seuraavassa muutamia esimerkkejä:

ulkoasiainvaliokunta – sukupuolten tasa-arvon edistäminen kansainvälisissä suhteissa

maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta – lausunto naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta Euroopan unionissa vuonna 2007

kulttuuri- ja koulutusvaliokunta – tasa-arvokysymykset otetaan täysimääräisesti huomioon mietintöjä ja lausuntoja laadittaessa sekä muussa valiokuntatyössä, esimerkiksi julkisissa kuulemisissa ja valtuuskunnissa

kehitysyhteistyövaliokunta – vuosituhannen kehitystavoitteet sisältävät tasa-arvonäkökulman ja yksi tavoitteista keskittyy sukupuolten tasa-arvoon ja naisten vaikutusvallan vahvistamiseen (tavoite 3)

ihmisoikeuksien alivaliokunta – naisten oikeudet ovat osa ihmisoikeuksia; viime aikoina käsiteltyjä aiheita ovat kunniarikokset ja sukupuolten valtavirtaistamista ulkoisissa toimissa käsittelevä tutkimus

talous- ja raha-asioiden valiokunta – naisten työllisyys ja naisten sopeutuminen työmarkkinoille, koulutus, elinikäinen oppiminen, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä rahoitusta ja luottoja koskeva kuluttajavalistus

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta – työaikadirektiivi, eläkkeet ja työllisyyden suuntaviivat

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta – haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien erityistarpeita korostetaan kuluttajapoliittista strategiaa koskevassa mietinnössä

kalatalousvaliokunta – rannikkokalastusta ja rannikkokalastusta harjoittavien kalastajien kohtaamia ongelmia käsittelevät mietinnöt, naiskalastajien verkosto, vesiviljely ja kalastuksen monipuolistaminen sekä Euroopan rannikkoalueiden yhdennettyyn käyttöön ja hoitoon liittyvä vesiviljely

aluekehitysvaliokunta – naisten ja miesten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen on otettu huomioon rakennerahastoasetuksissa ohjelmasuunnittelun ja politiikkojen toteuttamisen poikkialaisena kysymyksenä

turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunta – kahdessa Euroopan turvallisuusstrategiaa koskevassa mietinnössä (esittelijöinä Karl von Wogau ja Helmut Kuhne)

liikenne- ja matkailuvaliokunta – liikennettä ja matkailua koskevat tarkistukset ja mietinnöt, naisia ja liikennettä Euroopassa koskeva tutkimus

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta; ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta; oikeudellisten asioiden valiokunta; kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta ja talousarvion valvontavaliokunta eivät ole ottaneet naisten ja miesten tasa-arvon valtavirtaistamista huomioon lainsäädäntötyössään.

B. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskeva strategia, valiokuntien tavoitteet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Yksitoista parlamentin valiokuntaa ei ole keskustellut naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevasta strategiasta valiokuntatyön eri aloilla eikä laatinut tällaista strategiaa. Seuraavat neljä valiokuntaa ovat laatineet tällaisen strategian: ulkoasiainvaliokunta, kalatalousvaliokunta, aluekehitysvaliokunta ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunta. Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta; maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta ovat keskustelleet strategian laatimisesta. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2006 neljätoista valiokuntaa ei ollut keskustellut strategiasta eikä laatinut sellaista. Neljä valiokuntaa oli keskustellut strategiasta ja vain yksi oli sellaisen laatinut.

Ulkoasiainvaliokunta sitoutuu tasa-arvoa koskevassa Gender Mainstreaming Action Plan -toimintasuunnitelmassaan edistämään aktiivisesti sukupuolten tasa-arvoa työssään ja jatkamaan näistä kysymyksistä keskustelua kutsuttujen puhujien kanssa sekä valtuuskunnissa. Lisäksi ulkoasiainvaliokunta huolehtii siitä, että tasa-arvokysymykset otetaan asianmukaisesti huomioon mietintöjä ja lausuntoja laadittaessa. Ulkoasiainvaliokunta yrittää taata mahdollisuuksien mukaan, että 33 prosenttia kuulemistilaisuuksiin osallistuvista puhujista olisi naisia. Ulkoasiainvaliokunta on sitoutunut edistämään sukupuolineutraalia kielenkäyttöä asiakirjoissaan ja kokouksissaan. Lisäksi se on ilmaissut halukkuutensa tarkastella naisten ja miesten osuuksia EU:n erityislähettiläistä ja valiokunnan valtuuskuntien johtajista.

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan strategia laadittiin antamalla 19. maaliskuuta 2007 asiakirja nimeltä Gender mainstreaming action plan. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunta on sitoutunut edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työssään ottamalla tasa-arvokysymykset huomioon mietinnöissään ja lausunnoissaan. Lisäksi se huolehtii siitä, että mietinnöt ja lausunnot jaetaan ottamalla huomioon naisten ja miesten osuudet, ja edistää suhteellista edustusta valtuuskunnissa sekä pyrkii kutsumaan tasapuolisesti kummankin sukupuolen edustajia julkisten kuulemistilaisuuksien puhujiksi ja varaa 33 prosentin kiintiön naispuhujia varten. Lisäksi turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunta sitoutuu edistämään sukupuolineutraalia kielenkäyttöä kokouksissaan ja kirjallisissa asiakirjoissaan.

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunta pitää kahta seikkaa oleellisena sukupuolten välisessä tasa-arvossa: Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman N:o 1325 täytäntöönpanoa ETTP:n yhteydessä ja ETTP:n operaatioiden aikana noudatettavien yleisten käyttäytymissääntöjen täytäntöönpanoa sekä turvallisuusalan ja aseistariisunnan, demobilisaation ja yhteiskuntaan sopeuttamisen (DDR-toiminnan) uudistusta.

Aluekehitysvaliokunta sitoutuu Mission Statement on Promoting Gender Equality in the work of the Committee -nimisessä strategiassaan edistämään sukupuolten tasa-arvoa sisäisessä työssään pyytämällä poliittisia ryhmiä varmistamaan (mahdollisuuksien mukaan), että valiokuntaan kuuluvien ryhmän naisjäsenten määrä vastaa parlamentin naisjäsenten osuutta ja että vastaava osuus taattaisiin nimitettäessä puheenjohtajiston jäseniä ja valiokunnan koordinaattoreita. Aluekehitysvaliokunta toivoo samoin sen puheenjohtajiston varmistavan, että tämä naisten ja miesten tasapuolinen edustus valiokunnassa näkyisi myös mietintöjen ja lausuntojen jakamisessa. Lisäksi aluekehitysvaliokunta haluaa varmistaa yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaatteen soveltamisen sihteeristöä nimitettäessä.

Ulkoisissa toimissa aluekehitysvaliokunta sitoutuu ottamaan sukupuolten tasa-arvokysymykset säännöllisesti huomioon valmisteilla olevissa lainsäädäntömietinnöissä, oma-aloitteisissa mietinnöissä ja lausunnoissa erityisesti aluekehityksen alalla. Aluekehitysvaliokunta valvoo tiiviisti tasa-arvoasioiden vaikutusta rakennerahastojen käyttöön.

Kalatalousvaliokunnan vuonna 2006 hyväksymässä strategiassa määritetään suuntaviivat sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Kalatalousvaliokunta sitoutuu edistämään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista edistääkseen naisten tekemän työn saamaa tunnustusta niin lainsäädännössä kuin yhteiskunnassa sekä naisten oikeuksia. Tämä tavoite voidaan saavuttaa erityisesti kehittämällä välineitä, joiden avulla voidaan kerätä ja levittää tietoa naisten tilanteesta; edistämällä naisten osallistumista päätöksentekoon; ottamalla sukupuolten tasa-arvon periaatteet huomioon lainsäädäntöhankkeissa ja soveltamalla tehokkaasti sukupuolten tasa-arvon periaatteita kalatalousrahastossa ja muissa kalastuspolitiikkaan liittyvissä rahoitusvälineissä. Kalatalousvaliokunta sitoutuu myös ottamaan tasa-arvokysymykset huomioon lainsäädäntömietinnöissään ja oma-aloitteisissa mietinnöissään. Lisäksi kalatalousvaliokunta aikoo järjestää vähintään kerran vuodessa keskustelun tasa-arvopolitiikasta ja tasa-arvovaikutusten arvioinnista koordinaattoreiden ja valiokunnan kokouksissa.

Ulkoasianvaliokunta, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunta ja kalatalousvaliokunta ovat määrittäneet toiminnan käytännön tavoitteita. Ulkoasianvaliokunta aikoo järjestää julkisen kuulemistilaisuuden aiheesta "Naiset arabimaissa", tarkastella naisten ja miesten osuuksia EU:n erityislähettiläistä sekä valiokunnan valtuuskuntien jäsenistä ja kehottaa jäseniään varmistamaan, että tasa-arvonäkökulma otetaan huomioon tulevissa valtuuskunnissa.

Kalatalousvaliokunta määrittelee tavoitteensa strategiassa. Tavoitteet on lueteltu edellä.

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan valiokunta mainitsee Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman N:o 1325 täytäntöönpanon ETTP:n yhteydessä ja ETTP:n operaatioissa noudatettavien yleisten käyttäytymissääntöjen täytäntöönpanon.

C. Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen toteuttaminen

Kaikki valiokunnat ovat kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa lukuun ottamatta valinneet tuleviin hankkeisiinsa (mietintöihin, julkisiin kuulemistilaisuuksiin) aiheita, jotka ovat erittäin kiinnostavia naisten ja miesten välisen tasa-arvon kannalta. Suurimmaksi osaksi kyseiset aiheet vastaavat avainaloja, jotka on lueteltu kyselyn A osassa.

Seuraavat seitsemän valiokuntaa ovat tarkistaneet, että saatavilla on sukupuolittain jaoteltuja tilastotietoja: maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta; työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta; ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta; kalatalousvaliokunta; aluekehitysvaliokunta; turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunta ja liikenne- ja matkailuvaliokunta.

Kalatalousvaliokunta pahoittelee sitä, ettei sillä ole käytettävissään sukupuolittain jaoteltuja tilastotietoja, vaikka kalastusalalla toimivista naisista onkin tehty tutkimuksia. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunta on pyytänyt neuvostoa esittämään tilastotietoja naisten ja miesten osallistumisesta ETTP:n operaatioihin. Lisäksi alivaliokunnalla on käytettävissään tilastoja aiheesta "Gender mainstreaming in ESDP missions". Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta huomauttaa, että tilastot ovat puutteellisia eikä niissä näy esimerkiksi maatiloilla auttavien puolisoiden työ. Valiokunta on pyytänyt komissiota ja Eurostatia korjaamaan puutteet ja poistamaan syrjivät käytännöt tietojen keräämisessä. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta tarkastelee työtilastoja koskevaa lainsäädäntöä. Liikenne- ja matkailuvaliokunta on teettänyt naisia ja liikennettä Euroopassa käsittelevän tutkimuksen, johon sisältyy tilastotietoja naisten ja miesten epätasa-arvoisuudesta liikennealalla Euroopassa. Aluekehitysvaliokunta on teettänyt tutkimuksen nimeltä "Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen rakennerahastojen käytössä", jossa käsitellään tilastotietojen saatavuutta.

Kolme valiokuntaa ihmisoikeuksien alivaliokunta, kalatalousvaliokunta ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunta – ovat määritelleet asianmukaisia indikaattoreita. Kalatalousvaliokunnan mukaan työllisyyttä koskevat kvantitatiiviset tiedot ovat helpoimmin mitattavissa mutta myös muut tiedot on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon (oikeudellinen ja yhteiskunnallinen asema, sosiaaliset ja kulttuuriin liittyvät vaatimukset, mahdollisuus kouluttautumiseen ja koulutustaso sekä muut vastaavat). Ihmisoikeuksien alivaliokunta on pyytänyt indikaattoreita demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen yhteydessä, jossa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on yksi monialaisista tavoitteista.

Kalatalousvaliokunta ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta ovat ainoita, jotka ovat arvioineet määrärahojen jakautumista kullakin toiminta-alalla naisten ja miesten välisen tasa-arvon näkökulmasta. Kalatalousvaliokunta lainaa Euroopan kalatalousrahastosta annetun neuvoston asetuksen artikloja, joissa asiasta on useita myönteisiä mainintoja. Asetuksessa ei kuitenkaan jaotella määrärahoja eri toimintalinjojen välillä, sillä sen tekeminen kuuluu jäsenvaltioille toimenpideohjelmien yhteydessä. (kysymys N:o 15)

Naisten ja miesten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisen toteuttamisessa käytettävien menetelmien osalta neljä valiokuntaa ilmoittaa käyttäneensä erityisiä menetelmiä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen soveltamiseksi. Ulkoasiainvaliokunta käyttää vertailuanalyysia, aluekehitysvaliokunta arvioi tasa-arvovaikutuksia, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunta käyttää sukupuolittain jaoteltuja tilastoja ja kalatalousvaliokunta ilmoittaa olevansa valmis käyttämään kaikkia käytettävissä olevia menetelmiä, kuten ihmisoikeuksien alivaliokuntakin.

D. Asiantuntemus ja konsultointi tasa-arvokysymyksissä

Suurin osa valiokunnista kuulee säännöllisesti asiantuntijoita, kansallisia elimiä ja kansalaisjärjestöjä sekä muita järjestöjä, jotka toimivat suoraan sukupuolten tasa-arvon alalla järjestämällä julkisia kuulemistilaisuuksia tai teettämällä tutkimuksia. Vain perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta; maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta; talousarvion valvontavaliokunta; kulttuuri- ja koulutusvaliokunta; sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta ja oikeudellisten asioiden valiokunta eivät ole hyödyntäneet tällaisia kuulemismahdollisuuksia. Ihmisoikeuksien alivaliokunta korostaa, että tasa-arvoasioihin erikoistuneiden kansalaisjärjestöjen asiantuntijat osallistuvat säännöllisesti sen järjestämiin julkisiin kuulemistilaisuuksiin. Sama pätee kalatalousvaliokuntaan ja aluekehitysvaliokuntaan. Kehitysyhteisvaliokunnalle kansalaisjärjestöjen ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kuuleminen on olennainen osa mietintöjen ja lausuntojen laatimista sekä valtuuskuntatyötä.

Neljätoista valiokuntaa on hyödyntänyt parlamentin sisäistä asiantuntemusta (naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaa, sen sihteeristöä, toimialaa, oikeudellista yksikköä ja kirjastoa). Kalatalousvaliokunta ilmoittaa ottavansa suurimman osan naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausuntoihin sisältyvistä ehdotuksista huomioon ja teettäneensä toimialalla tutkimuksen naisten roolista Euroopan kalastusalueiden kestävässä kehityksessä. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta on käyttänyt kirjastoa ja toimialaa ja ilmoittaa ottavansa naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot huomioon. Kirjasto on laatinut aluekehitysvaliokunnalle asiakirjan nimeltä Gender mainstreaming within a regional policy ja toimiala on julkaissut ulkopuolisen tutkimuksen aiheesta "Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen rakennerahastojen käytössä". Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta on hyödyntänyt sisäistä asiantuntemusta pääasiassa sen mietinnöistä laadittujen, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausuntojen kautta. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta ottaa huomioon lausunnot, joita naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta on laatinut sen mietinnöistä. Kehitysyhteistyövaliokunta on hyödyntänyt toimialan asiantuntemusta ja ulkoasianvaliokunta osallistuu säännöllisesti naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan järjestämiin seminaareihin.

Yleensä ottaen 17 valiokuntaa ilmoitti tekevänsä säännöllisesti tai satunnaisesti yhteistyötä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kanssa. Ulkoasiainvaliokunta; kulttuuri- ja koulutusvaliokunta; kehitysyhteistyövaliokunta; työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta; teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta; kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta ja kalatalousvaliokunta tekevät säännöllisesti yhteistyötä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kanssa. Esimerkiksi kehitysyhteistyövaliokunta on järjestänyt naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kanssa kuulemistilaisuuden aiheesta "Naiset ja sota", ja pitää tätä yhteistyötä hyvänä ja säännöllisenä. Ulkoasiainvaliokunta tekee yhteistyötä erityisesti sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaavien varapuheenjohtajien sekä vastaavan hallintovirkamiesten verkoston välityksellä. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta on tyytyväinen moniin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvion valiokunnan sen mietinnöistä laatimiin lausuntoihin ja pitää niitä aina hyvinä. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kanssa tehdyn yhteistyön lisäksi työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta mainitsee myös komission ehdotuksiin liittyvät toimivaltakiistat.

Viisi valiokuntaa on pyytänyt Euroopan komissiota arvioimaan asiakirja-aineiston vaikutusta naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon (ihmisoikeuksien alivaliokunta; kansainvälisen kaupan valiokunta; teollisuus, tutkimus ja energiavaliokunta; kalatalousvaliokunta ja aluekehitysvaliokunta). Kansainvälisen kaupan valiokunta teki näin hyväksyessään muutamia kohtia kauppaa ja köyhyyden vähentämistä koskevasta naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnosta. Ihmisoikeuksien alivaliokunta pyysi tätä soveltaessaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa eurooppalaista aloitetta osana rahoitusvälinettä koskevaa yleisempää vaatimusta.

Kysymykseen "Millaisena näette tasa-arvokysymyksiä koskevan asiantuntemuksen valiokuntanne sihteeristössä?" kymmenen valiokuntaa vastasi, että asiantuntemus kehittyy koko ajan. Viidessä sihteeristössä asiantuntemusta on hyvin: ulkoasianvaliokunnassa, talousarvion valvontavaliokunnassa, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa, ihmisoikeuksien alivaliokunnassa ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa.

Kansainvälisen kaupan valiokunnan sihteeristössä tasa-arvokysymyksiä koskevaa asiantuntemusta ei katsottu olevan lainkaan.

Valiokuntien kokoonpanot ovat seuraavat:

Valiokunta	Naisjäsenet	Miesjäsenet	Yhteensä	Naisten osuus	Huomioita
AFCO	12	42	54	22,2
AFET	38	133	171	22,2
AGRI	28	64	92	30,4
CONT	31	52	83	37,4	Jäsenistä 20 prosenttia on naisia, varajäsenistä 39 prosenttia.
CULT	32	43	75	41,6	Puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtaja ovat naisia, samoin kuin ovat PPE-DE-, PSE- ja GUE-ryhmien koordinaattorit.
DEVE	27	44	71	38
DROI	27	45	72	37,5
EMPL	43	58	101	42,5
ENVI	56	79	135	41,4
IMCO	36	52	88	40,9	Puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja ovat naisia.
INTA	15	50	65	23
ITRE	38	69	107	35,5
JURI	16	36	52	30,7
LIBE	51	64	115	44,3
PECH	14	49	63	22,2	Kehitys melko myönteistä, mutta ei vastaa täysin todellisuutta, sillä naiset ovat hyvin aktiivisia valiokunnassa ja hoitavat erityistehtäviä puheenjohtajistossa (3 varapuheenjohtajaa) ja poliittisten ryhmien koordinaattoreina.
REGI	30	80	110	27,2
SEDE	15	55	70	21,4
TRAN	21	78	99	21,2

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	31.3.2009
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	23 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Edit Bauer, Edite Estrela, Věra Flasarová, Nicole Fontaine, Lissy Gröner, Anneli Jäätteenmäki, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Urszula Krupa, Astrid Lulling, Siiri Oviir, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Zita Pleštinská, Teresa Riera Madurell, Eva-Riitta Siitonen, Eva-Britt Svensson, Anne Van Lancker, Anna Záborská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Donata Gottardi, Marusya Ivanova Lyubcheva, Maria Petre, Heide Rühle
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Jean-Pierre Audy, Wolfgang Bulfon, Marie-Hélène Descamps, Jean Spautz