Menettely : 2008/2217(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0199/2009

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0199/2009

Keskustelut :

PV 22/04/2009 - 18
CRE 22/04/2009 - 18

Äänestykset :

PV 23/04/2009 - 8.33
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0307

MIETINTÖ     
PDF 174kWORD 114k
1.4.2009
PE 416.379v02-00 A6-0199/2009

kaupunkiliikennettä koskevasta toimintasuunnitelmasta

(2008/2217(INI))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Esittelijä: Gilles Savary

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 aluekehitysvaliokunnaN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

kaupunkiliikennettä koskevasta toimintasuunnitelmasta

(2008/2217(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 25. syyskuuta 2007 annetun komission vihreän kirjan "Uutta ajattelua kaupunkiliikenteeseen" (KOM(2007)0551),

–   ottaa huomioon 12. syyskuuta 2001 annetun komission valkoisen kirjan "Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika" (KOM(2001)0370),

–   ottaa huomioon 18. lokakuuta 2007 annetun komission tiedonannon "Tavaraliikenteen logistiikkaa koskeva toimintasuunnitelma" (KOM(2007)0607),

–   ottaa huomioon 17. syyskuuta 2007 annetun komission tiedonannon "Kohti turvallisempaa, puhtaampaa ja älykkäämpää Euroopan laajuista liikkuvuutta: Ensimmäinen raportti älyautoaloitteesta" (KOM(2007)0541),

–   ottaa huomioon 7. helmikuuta 2007 annetun komission tiedonannon "kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehyksestä 2000-lukua varten: Komission kanta korkean tason CARS 21 -työryhmän loppuraporttiin: EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto" (KOM(2007)0022),

–   ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2006 annetun komission tiedonannon "Euroopan tavaraliikenteen logistiikka – kestävän liikkuvuuden avaintekijä" (KOM(2006)0336),

–   ottaa huomioon 22. kesäkuuta 2006 annetun komission tiedonannon "Kestävää liikkuvuutta Eurooppaan – Euroopan komission vuoden 2001 liikennepolitiikan valkoisen kirjan väliarviointi" (KOM(2006)0314),

–   ottaa huomioon 15. helmikuuta 2006 annetun komission tiedonannon "Älyautoaloite – Tieto- ja viestintätekniikkaa älykkäämpiä, turvallisempia ja puhtaampia autoja varten" (KOM(2006)0059),

–   ottaa huomioon 11. tammikuuta 2006 annetun komission tiedonannon "Kaupunkiympäristöä koskeva teemakohtainen strategia" (KOM(2005)0718),

–   ottaa huomioon komission ehdotukset ja suuntaviivat sekä Euroopan parlamentin kannat rakenne- ja koheesiorahastoista sekä tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta,

–   ottaa huomioon muutetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi puhtaiden ja energiatehokkaiden maantieajoneuvojen edistämisestä (KOM(2007)0817),

–   ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman aiheesta "Uutta ajattelua kaupunkiliikenteeseen"(1),

–   ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta "Kohti turvallisempaa, puhtaampaa ja älykkäämpää Euroopan laajuista liikkuvuutta: Ensimmäinen raportti älyautoaloitteesta"(2),

–   ottaa huomioon 20. helmikuuta 2008 antamansa päätöslauselman kevään 2008 Eurooppa-neuvostolle tiedotettavista Euroopan parlamentin Lissabonin strategiaa koskevista näkemyksistä(3),

–    ottaa huomioon 12. lokakuuta 1988 antamansa päätöslauselman jalankulkijoiden suojelemisesta ja eurooppalaisen peruskirjan jalankulkijoiden oikeuksista(4),

–   ottaa huomioon 15. tammikuuta 2008 antamansa päätöslauselman CARS 21: kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehyksestä(5),

–   ottaa huomioon 5. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan tavaraliikenteen logistiikasta kestävän liikkuvuuden avaintekijänä(6),

–   ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan kestävästä liikkuvuudesta(7),

–   ottaa huomioon ilmanlaadusta ja sen parantamisesta 21. toukokuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY(8),

–   ottaa huomioon rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista 23. lokakuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007(9),

–   ottaa huomioon yhteisön rautateiden turvallisuudesta 29. huhtikuuta 2004 annetun direktiivin 2004/49/EY(10) (rautatieturvallisuusdirektiivi),

–   ottaa huomioon moottoriajoneuvojen etualleajosuojausta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 26. kesäkuuta 2000 annetun direktiivin 2000/40/EY(11),

–   ottaa huomioon komission lupauksen kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelman julkaisemisesta, jota on lykätty useaan kertaan ja jolle ei ole annettu tarkkaa määräaikaa,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen V osaston 70–80 artiklan muodostaman oikeusperustan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A6‑0199/2009),

A.  ottaa huomioon, että kaupunkiliikenteellä on huomattava asema koko liikennekentässä ja että EY:n perustamissopimuksen 70–80 artikla muodostaa oikeusperustan, jossa Euroopan unionille myönnetään jäsenvaltioiden kanssa jaettu toimivalta tällä alalla,

B.   ottaa huomioon, että lukuisat monialaiset tai eri liikennemuotoja koskevat yhteisön direktiivit ja asetukset vaikuttavat kaupunkiliikenteeseen ja että niiden johdonmukaisuus on varmistettava kaupunkiliikenteen ongelmiin sovellettavalla erityisellä lähestymistavalla,

C.  ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvoston 8. ja 9. maaliskuuta 2007 hyväksymässä Euroopan ilmastosuunnitelmassa asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet, joiden mukaan energiankulutusta ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään 20 prosenttia ja uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, ja että näitä tavoitteita ei voida saavuttaa ilman kaupunkiliikenteeseen mukautettua strategiaa,

D.  ottaa huomioon, että tutkimus- ja kehitysohjelma Civitas on onnistunut erinomaisesti ja on saanut paikalliset päättäjät ja liikenteen järjestäjät kiinnostumaan eurooppalaisista investoinneista innovatiivisiin kaupunkiliikenneohjelmiin,

E.   ottaa huomioon, että koheesiorahasto ja rakennerahastot rahoittavat kaupunkiliikenneohjelmia, mutta niillä on kaksi haittapuolta: niillä ei ole eurooppalaista kaupunkiliikennestrategiaa eikä -tavoitteita ja ne toimivat lisäksi epätasaisesti unionin alueella,

F.   ottaa huomioon, että kaupunkialueet toimivat ensisijaisina liikennemuotoja yhdistävinä keskuksina ja yhteyspisteinä Euroopan laajuisten liikenneverkkojen välillä, joiden on edistettävä niiden yleisiä tavoitteita, jotka tähtäävät kestävään eurooppalaiseen liikkuvuuteen ja unionin kaupunkiverkon kestävään kilpailukykyyn,

G.  ottaa huomioon, että kaupungit ovat merkittäviä talouselämän keskuksia ja että tavaraliikenne on toisaalta elintärkeää väestön elintarvike- ja muun huollon kannalta, mutta että siihen toisaalta kohdistuu haasteita pienten varastointitilojen ja lyhyiden toimitusaikojen takia,

H.  ottaa huomioon, että toissijaisuusperiaatteen ja kunnallista kaavoitusvapautta koskevan oikeuden tiukka noudattaminen ei anna mahdollisuutta rajoittavaan yhteisön politiikkaan vaan antaa unionille mahdollisuuden noudattaa alue- ja koheesiopolitiikkansa kaltaista kannustusstrategiaa, ilman että pakotetaan toteuttamaan ylhäältä annettavia ratkaisuja,

I.    katsoo, että kaupunkialueiden ongelmia ei voi lähteä ratkomaan liikennemuotokohtaisella politiikalla vaan niitä on lähestyttävä käyttäjien ja yhdennettyjen liikennejärjestelmien näkökulmasta,

J.    katsoo, että tehokas ja kestävä kaupunkiliikenne, josta hyötyvät sekä Euroopan kansalaiset että Euroopan talous, voidaan taata vain varmistamalla tavaraliikenteen ja matkustajaliikenteen sekä eri liikennemuotojen yhtäläinen kohtelu,

K.  katsoo, että kaupunkisuunnittelu, jossa otetaan huomioon yhteiskunnan demografinen muutos esimerkiksi rakentamalla senioreille asuntoja kaupungin keskustaan ja huolehtimalla siitä, että väestöllä on käytettävissään lähellä sijaitsevia palveluja ja ostosmahdollisuuksia, voi osaltaan merkittävästi vähentää liikennettä,

L.   ottaa huomioon, että on oltava käytössä vahvat kaupunkiliikennestrategiat niihin kuuluvien välineiden optimoimiseksi kehittämällä eri liikennemuotojen yhteisiä terminaaleja ja liittämällä eri matkustusjärjestelmät toisiinsa,

M.  ottaa huomioon, että on oltava käytössä luotettavat ja entistä järjestelmällisemmät tilastotiedot, joiden avulla on mahdollista arvioida paikallistason julkista politiikkaa ja vaihtaa parhaita käytäntöjä kaupunkiliikenteen alalla,

N.  ottaa huomioon kaupunkiliikenteessä käytettyjen tekniikoiden taloudellisen ja teknisen merkityksen unionin kilpailukyvyn ja ulkoisen kaupan kannalta,

O. katsoo, että tulevien Euroopan parlamentin vaalien läheisyyden vuoksi parlamentin on noudatettava komission lupaamasta kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelmasta parlamentissa järjestettävälle keskustelulle asetettua alkuperäistä aikataulua,

1.   pitää valitettavana, ettei komission lupaamaa kaupunkiliikennettä koskevaa toimintasuunnitelmaa ole julkaistu, ja voi kyllä hyväksyä erillisiä aloitteita, mutta pitää edelleen välttämättömänä yhtenäistä lähestymistapaa; päättää näin ollen valiokunta-aloitteisen mietintönsä jatkoksi ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta kunnioittaen tehdä ehdotuksia kaupunkiliikennettä koskevaksi eurooppalaiseksi toimintasuunnitelmaksi;

2.   palauttaa mieliin, että kaupunkiliikenteestä päätetään toissijaisuusperiaatteella, mutta korostaa silti, että paikallisviranomaiset eivät voi vastata näihin haasteisiin ilman Euroopan tason yhteistyötä ja koordinointia; komission on siksi toteutettava asiaa koskevat selvitykset ja oikeudellinen kehys, rahoitettava tutkimuksia ja edistettävä ja levitettävä parhaita käytäntöjä helpon saatavuuden periaatteen mukaisesti kaikilla unionin virallisilla kielillä;

3.   kehottaa komissiota julkaisemaan yhteenvedon tämän alan sitovista Euroopan tason säännöksistä ja ehdottamaan alueille ja kaupungeille yhteistä viitekehystä, jolla voitaisiin helpottaa niiden päätöksentekoa kehitysstrategioiden suunnittelussa ja toteutuksessa;

Kaupunkiliikennettä koskevan eurooppalaisen tutkimuksen ja innovoinnin vauhdittaminen

4.   ehdottaa, että käynnistetään välittömästi ohjelma, jonka tarkoituksena on parantaa kaupunkiliikennettä koskevia Eurostatin tilastoja ja tietokantoja sisällyttämällä niihin erityisesti seuraavat seikat:

-   tiedot eri liikennemuodoista, mukaan lukien "pehmeät" liikennemuodot (pyöräily, jalankulku, jne.),

-   tilastotiedot ilmansaasteista ja melusta, liikenneonnettomuuksista, liikenteen ylikuormituksesta ja liikenneruuhkista,

-   tilastotiedot ja määrälliset ja laadulliset indikaattorit tarjonnasta ja liikennepalveluista;

5.   ehdottaa, että avataan välittömästi eurooppalainen kaupunkiliikenneportaali ja internetfoorumi tietojen, hyvien käytäntöjen ja innovatiivisten kokemusten vaihdon ja levittämisen helpottamiseksi, etenkin "pehmeisiin" liikennemuotoihin liittyvissä asioissa;

6.   ehdottaa vuosittain jaettavaa, Civitas-palkinnot Euroopan liikkujan viikkoon yhdistävää eurooppalaista palkintoa, jolla palkittaisiin huomattavat ja toistettavissa olevat kaupunkiliikennealoitteet tai hankkeet;

7.   ehdottaa uuden sukupolven Civitas-hankkeiden kehittämistä (Civitas IV) hanke-ehdotuspyynnöin, joihin sisältyisivät seuraavat osa-alueet:

-  intermodaaliliikenteeseen liittyvät oheispalvelut (hinnoittelu, jne.)

-  kaupunkiliikenteen ergonomiaohjelmat (matkustusmukavuus)

-  eri liikennemuotojen esteettömään käyttöön liittyvät innovaatiot, etenkin liikuntarajoitteisia henkilöitä ajatellen

-  kaupunkiliikenneverkon käyttäjille suunnatut yhdennetyt tiedotusohjelmat, joiden avulla liikenteen käyttäjät voivat suunnitella matkansa optimaalisesti ja muuttaa reittiään liikenneverkon riskitekijöiden mukaan;

8.   ehdottaa, että vahvistetaan älykkäitä liikennejärjestelmiä (Intelligent Transport Systems, ITS) koskevaa tutkimus- ja kehitysohjelmaa, että sitä koordinoidaan paremmin vastaamaan kaupunkien asukkaiden ja paikallisten viranomaisten tarpeita ja tavoitteita ja että se suunnataan seuraaville aloille:

–   yhdennetyt tiedon- ja liikenteenhallinnan järjestelmät

–    häiriötekijöiden ja onnettomuuksien vähentäminen

–   yhteentoimivien uusien tieto- ja viestintätekniikoiden, kuten satelliittiteknologian ja NFC-teknologian(12), käyttö matkapuhelimen avulla tiedonvälitykseen liikenteen käyttäjille ja yhdennettyjen matkalippujen myyntiin

–   julkisen liikenteen turvallisuus ja varmuus

–   kaupunkiautojen uuden sukupolven kehittäminen

–    innovatiiviset ratkaisut tavaraliikenteen ja erityisesti kaupunkien sisäisen tavaroiden jakelun tehostamiseksi;

9.   kehottaa lisäämään jäsenvaltioiden ja EU:n ITS-sovelluksille myöntämää rahoitusta, jotta paikallisviranomaiset voivat käyttää niitä laajemmin;

Eri liikennemuotojen optimaalisen käytön edistäminen kaupunkisuunnittelua parantamalla

10. vaatii, että yhdenmukaistetun lähestymistavan periaatetta edistettäisiin hallintokumppanuuden kehyksessä, jossa yhdistetään kaupungeissa ja lähialueilla, kansallisella tasolla ja Euroopan tasolla olevia toimijoita ja jossa otetaan huomioon liikenteeseen liittyvät asiakokonaisuudet, kuten: sosiaalinen yhteenkuuluvuus, melu, turvallisuus, kilpailukyky, ympäristö jne.; toistaa vaatimuksensa, että yhdenmukaistetun lähestymistavan mukainen täytäntöönpano olisi pakollinen rakennerahastohankkeiden ohjelmoinnissa ja valinnassa;

11. suosittelee sellaisten yhdennettyjen, kestävien kaupunkiliikennesuunnitelmien toteuttamista yli 100 000 asukkaan taajamissa, joihin sisältyvät:

-    liikkumista koskevat diagnoosit, indikaattorit ja tavoitteet ja niiden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset

-    alueellisen liikennesuunnitelman ja kaupunkisuunnittelupolitiikan kanssa koordinoitu liikenneverkkojen kehittämis- ja yhteenliittämissuunnitelma

-    julkiseen liikenteeseen täydellisesti integroidun "pehmeän" liikenteen kehittämissuunnitelma (pyörätiet, jalankulkualueet jne.)

-    paikoitusalueita ja eri liikennemuotojen yhteisiä terminaaleja koskeva yleissuunnitelma

-    ohjelma, jolla kaupunkiliikenneverkkojen ja jatkoyhteyksien hallinta mukautetaan liikuntarajoitteisten liikenteen käyttäjien tarpeisiin

-    kaupunkilogistiikkaa koskeva yleissuunnitelma, joka sisältää mahdollisuuden käyttää julkista infrastruktuuria tavarakuljetuksiin

-   menettely, joka mahdollistaa kansalaisten suoran osallistumisen;

12. suosittaa liikenteen järjestämisestä vastaavien tahojen, joissa ovat edustettuina myös liikenteen käyttäjät ja kansalaiset ja liikenteenharjoittajien ammattiliitot, välisen pysyvän, kaupunkiliikenteen hallintoa käsittelevän eurooppalaisen foorumin perustamista hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi ja levittämiseksi;

13. ehdottaa, että kaupunkiliikenteelle myönnettävän eurooppalaisen rahoituksen ehdoksi asetetaan yhdennettyjen kaupunkiliikennesuunnitelmien olemassaolo;

14. kannattaa yli 250 000 asukkaan eurooppalaisten suurkaupunkien julkisesta liikenteestä, liikenteen kulusta ja pysäköinnistä vastaavien viranomaisten yhteistyötä ja toiminnallista yhdentymistä keskenään samankaltaisilla alueilla, ihmisten ja tavaroiden liikkuvuus huomioon ottaen ja paikallisia erityispiirteitä kunnioittaen;

15. 10 a. kannustaa asiasta vastaavia viranomaisia vahvistamaan päättäväisiä ja johdonmukaisia tavoitteita kasvihuonekaasujen vähentämiseksi liikennesuunnitelmissa (ks. 7 artikla) vahvistettujen liikennepoliittisten toimien avulla ja muuntamaan nämä tavoitteet julkisille tai yksityisille liikennepalvelujen tarjoajille asetetuiksi erityisten tulosten saavuttamista koskeviksi velvoitteiksi;

16. ehdottaa, että kokemukset, joita on saatu lipunhintojen yhdentämisestä (muun muassa "Interoperable Fare Management" -hanke), liikennemuotojen välisestä tiedonkulusta ja unionin taajamien liikenteen järjestäjien keskinäisestä tiedonkulusta, arvioidaan, jotta voitaisiin helpottaa parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

Unionin lisäarvo: kannustaminen kestävään liikkuvuuteen kaupunkialueilla

17. kannattaa kaupunkiliikenteen seurantakeskuksen perustamista komissioon, mutta ei kannata uuden viraston perustamista;

18. pitää valitettavana, että kuluvalla tukikaudella 2007–2013 vain noin 9 prosenttia (8 000 000 000 euroa) kaikista liikennealan rakennerahastovaroista (82 000 000 000 euroa) on tarkoitettu kaupunkiliikenteelle; pitää tätä osuutta liian pienenä, jotta voitaisiin reagoida Euroopan kaupunkiliikenteen ongelmiin ja täyttää ympäristö- ja ilmastonsuojelutavoitteet;

19. kehottaa painokkaasti tutkimaan vuosien 2014–2020 rahoituskehyksen yhteydessä mahdollisuuksia ottaa käyttöön kaupunkiliikennettä varten tarkoitettu yhteisön rahoitusväline (Marco-Polon kaltainen yhdennetty ohjelma), joka antaisi mahdollisuuden osarahoittaa

-    kaupunkiliikennetutkimuksia ja -suunnitelmia niiden käyttöönoton yleistämiseksi

-    investointeja liikennemuotoihin, jotka vastaavat unionin ympäristötavoitteita ja sosioekonomisia tavoitteita;

ehdottaa, että tällainen kannustimeksi tarkoitettu rahoitus myönnetään yhteisön sopimusehtoja noudattavien tarjouspyyntöjen perusteella;

20. 14. pyytää komissiota laatimaan kertomuksen niistä kaupunkialueista, joille on rajoitettu pääsy, jotta voidaan arvioida niiden vaikutus liikkuvuuteen, elämän laatuun, päästöihin ja ulkoisiin vaikutuksiin sekä terveyteen ja turvallisuuteen, ottaen huomioon, että tarvitaan järjestelmä, jolla rangaistaan rikosoikeuden ja muun oikeuden piiriin kuuluvista rajat ylittävistä liikennerikkomuksista;

21.  ehdottaa, että perustetaan unionin tärkeimpien kohdekaupunkien kaupunkiliikenteen tiedotus- ja lipunmyyntiverkosto, joka toimisi unionin alueella sijaitsevien lähtöpaikkojen rautatie- ja lentoasemilla;

22. suosittaa kaupunkiliikenteen käyttäjien, joihin kuuluvat myös jalankulkijat ja pyöräilijät sekä tavaroiden ja palvelujen jakelu, perusoikeuksien ja liikenne-etiketin määrittämistä vallitsevien eroavuuksien häivyttämiseksi;

23. katsoo, että kaupunkirakenteellisesti paras tapa toteuttaa ympäristö- ja ilmastoystävällinen kaupunkiliikkuvuus on lyhyiden etäisyyksien kaupunki;

24. kannustaa komissiota ja paikallisviranomaisia voimistamaan ja laajentamaan autottomiin päiviin liittyviä aloitteitaan, jollaisia on toteutettu osana Euroopan vuosittaista autotonta päivää;

25. pyytää komissiota esittämään mahdollisimman pikaisesti yhdenmukaistetun strategian vihreiden vyöhykkeiden luomiseksi ja eurooppalaisen vihreiden vyöhykkeiden merkin kehittämiseksi, jotta vältytään siltä, että kaupungit tai jäsenvaltiot kehittävät erilaisia strategioita, joista aiheutuu haittaa kansalasille ja yrityksille;

26. katsoo, että kaupunkiliikenteen käsitteen olisi katettava myös kaupunkienväliset verkot, jotka mahdollistavat suurten kaupunkien väliset yhteydet, niiden taloudellisen kehityksen sekä sujuvan ja nopean henkilö- ja tavaraliikenteen;

Kaupunkiliikenne: Lissabonin strategian ja Euroopan talouden elvytyssuunnitelman yhteydessä huomioon otettava teollisuudenala ja eurooppalainen tekniikka

27. ehdottaa, että otetaan käyttöön materiaalien eurooppalainen standardointi- ja sertifiointipolitiikka, jossa keskitytään turvallisuuteen ja terveyteen, mukavuuteen (melu, tärinä), verkkojen yhteentoimivuuteen (ns. busway-linjat, tram-train-liikenne), esteettömyyteen liikuntarajoitteisten tai lastenvaunujen kanssa liikkuvien henkilöiden kannalta, "pehmeisiin" liikennemuotoihin ja puhtaisiin moottoriajoneuvoihin (bussit, taksit), ja että tämä tehdään hiilidioksiditaseen sekä toimijoille ja käyttäjille aiheutuvia kustannuksia koskevan vaikutustenarvioinnin perusteella;

28. pyytää aina huolehtimaan kustannusten ja hyödyn oikeasuhtaisuudesta ja ottamaan huomioon ne käyttäjät, joilla on rajalliset taloudelliset mahdollisuudet (kuten vammaiset, monilapsiset perheet ja sosiaalietuuksien saajat);

29. suosittelee, että osana kaupunkiliikenneverkkojen avaamista kilpailulle laaditaan yleisohjeet palvelujen laatua, arviointia ja liikenteen käyttäjien ja kansalaisten osallistumista koskevista vähimmäissuosituksista asetuksen (EY) N:o 1370/2007 mukaisesti;

30. ehdottaa, että huomattava osa Euroopan talouden elvytyssuunnitelman avulla vapautuvista määrärahoista kohdennetaan sellaisten meneillään olevien kaupunkiliikenteen ja julkisen liikenteen investointien ja hankkeiden rahoittamiseen, jotka voidaan rahoittaa ja toteuttaa 31. joulukuuta 2009 mennessä;

31. panee merkille, että Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa on annettu etusija kestäviin infrastruktuurihankkeisiin tarkoitetuille rakennerahastovaroille; kehottaa jäsenvaltioita ja alueita käyttämään merkittävän osan kyseisistä varoista ilmastoystävällisen kaupunkiliikenteen kehittämiseen;

32. pyytää komissiota ottamaan huomioon tässä päätöslauselmassa tehdyt ehdotukset sekä Euroopan parlamentin toiveen siitä, että se olisi aloitteellinen tällä alalla saadakseen mahdollisimman pian aikaan toimintasuunnitelman;

o

o        o

33. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0356.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0311.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0057.

(4)

EYVL C 290, 14.11.1988, s. 51.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0007.

(6)

EUVL C 187 E, 24.7.2008, s. 154.

(7)

EUVL C 175 E, 10.7.2008, s. 556.

(8)

EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1.

(9)

EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1.

(10)

EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44.

(11)

EYVL L 203, 10.8.2000, s. 9.

(12)

NFC, joka tulee sanoista Near Field Communication, on lähitiedonsiirtoteknologia, joka mahdollistaa etätunnistuksen.


PERUSTELUT

Liikennepolitiikka on ollut vuonna 1957 tehdystä Rooman sopimuksesta asti yksi yhteisön merkittävistä toimivalta-alueista. Siihen sovelletaan EY:n perustamissopimuksen V osaston määräyksiä (70–80 artikla), ja sitä koskeva toimivalta on jaettu jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin kesken EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan mukaan (yhteispäätös).

Vuonna 2005 asui 60 prosenttia eurooppalaisista kaupunkialueilla ja vuonna 2020 luku tulee olemaan jo 80 prosenttia. Niinpä kaupunkiliikenne on merkittävä osa tavara- ja henkilöliikennettä yhteisön alueella.

Monet yhteisön monialaiset säädökset, kuten ilmanlaadusta annettu direktiivi (2008/50/EY, 21.5.2008), asetus julkisen palvelun velvoitteista ((EY) N:o 1370/2007, 23.10.2007) ja direktiivi puhtaista maantieajoneuvoista (2005/0283(EY), jonka parlamentti hyväksyi 22.10.2008), tai eri liikennemuotoihin liittyvät säädökset, kuten direktiivit ja asetukset rautateiden ja lentoasemien turvallisuudesta, rautateiden infrastruktuurin käyttömaksuista (direktiivit 2001/14/EY tai 2004/49/EY), direktiivit moottoriajoneuvojen suojauksesta (direktiivi 2000/40/EY) ja useat erilaiset tieliikenteen, rautateiden tai lentoliikenteen materiaaleja koskevat määräykset ovat vaikuttaneet kaupunkiliikenteeseen ilman, että unionilla kuitenkaan on ollut erityistä kaupunkiliikennestrategiaa.

I. Kaupunkiliikenne: yleistymässä oleva teema

On kuitenkin huomattava kaksi komission aloitetta, jotka liittyvät nimenomaan kaupunkiliikenteeseen:

-          Civitas-ohjelma (perustettu vuonna 2002), josta rahoitetaan tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman määrärahoin kaupunkiliikenteen tutkimusta ja siihen liittyviä innovaatioita. Yli neljäkymmentä eurooppalaista kaupunkia on saanut rahoitusta Civitas-ohjelmasta ja rahoituksen kokonaismäärä on ollut noin 100 miljoonaa euroa (koko aloitteelle myönnetty budjetti on yhteensä yli 300 miljoonaa euroa). Ohjelma tarjoaa myös pysyvän foorumin kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoon.

- osana liikennepolitiikan suuntaamista kestävän liikkuvuuden tavoitetta kohden komission vuonna 2001 komissaari Loyola de Palacion aloitteesta julkaisemassa valkoisessa kirjassa "Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika" hahmoteltiin kaupunkiliikenteen ongelmien sisällyttämistä tavoitteeksi asetettua kestävää liikkuvuutta koskevaan yhteisön politiikkaan. Sen mukaan yhteisessä liikennepolitiikassa on saatava aikaan todellinen käänne ja sille on asetettava uusia tavoitteita: liikenteen jakautuminen eri liikennemuotojen välillä on tasapainotettava kestävästi ja intermodaalisuutta on kehitettävä, liikenteen ruuhkautumista on torjuttava päättäväisesti ja turvallisuuden sekä palvelujen laadun on oltava toimintamme painopisteitä samalla, kun säilytetään oikeus vapaaseen liikkuvuuteen. Siinä tehdään yli 60 eri liikennemuotoja (rautatiet, maantiet, meriliikenne ja lentoliikenne) koskevaa ehdotusta.

Euroopan kaupunkiverkon sekä myös kaupunkiliikenteen toimijoiden (liikenteen järjestäjät, liikenneoperaattorit, valmistajat) ja matkustajajärjestöjen voimakkaat odotukset saivat komissaari Jacques Barrot´n ilmoittamaan kesäkuussa 2007 tätä alaa koskevasta komission aloitteesta, jonka hänen seuraajansa Antonio Tajani otti omakseen ja jonka tämä halusi asettaa yhdeksi toimikautensa ensisijaisista tavoitteista.

II Motiivit Euroopan unionin toiminnalle kaupunkiliikenteen alalla

1. Vihreä kirja "Uutta ajattelua kaupunkiliikenteeseen": komission aloite ja parlamentin päätöslauselma toimintasuunnitelmaa odotettaessa

Komissio julkaisi 25. syyskuuta 2007 kaupunkiliikennettä käsittelevän vihreän kirjan otsikolla "Uutta ajattelua kaupunkiliikenteeseen", jonka yhteydessä eri osapuolia kuultiin laajasti. Tämän kuulemisen tuloksia ei kuitenkaan ole tähän mennessä jaettu eikä julkaistu.

Euroopan parlamentti hyväksyi 9. heinäkuuta 2008 vihreästä kirjasta päätöslauselman (12. kesäkuuta 2008 annetun Reinhard Rackin mietinnön pohjalta), jossa korostetaan seuraavia seikkoja:

-    Euroopan unionin vastuualueet on rajattava selkeästi

-    on määriteltävä alat, joilla Euroopan unionin toimintaa tarvitaan:

* eurooppalaisen integroidun toimintamallin kehittäminen

* luotettavien ja vertailtavissa olevien tietojen kerääminen ja levittäminen

* kaupunkiliikennettä koskevan eurooppalaisen foorumin perustaminen

* eri liikennemuotojen ulkoisten kustannusten arviointi

-    on levitettävä ja vaihdettava hyviä käytäntöjä

-    hankkeiden rahoittaminen Euroopan unionin varoista on sidottava tulevaisuudessa tiukemmin ehtoihin ja edellytyksiin, jotka liittyvät kestävään liikenteeseen ja ympäristönsuojeluun.

Komission poliittiset lupaukset huomioon ottaen tämä parlamentin päätöslauselma annettiin odotettaessa ehdotusta toimintasuunnitelmasta, jota ei pystytty esittämään ennen vuoden 2008 loppua kuten alun perin oli tarkoitus.

2. Euroopan parlamentti ottaa kaupunkiliikenteen toimintasuunnitelmaa koskevan aloitteen omiin käsiinsä

Koska komissio ei julkaissut ehdotusta toimintasuunnitelmaksi ja koska Euroopan parlamentin kesäkuussa 2009 pidettävät vaalit ovat jo lähellä, Euroopan parlamentti päätti liikennevaliokunnan ehdotuksesta laatia poikkeuksellisesti tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön toimintasuunnitelmasta ex nihilo - tyhjästä.

3. Unionin liikennepolitiikan olennainen osatekijä

Kaupunkiliikenne ei voi pysyvästi olla erillään Euroopan unionin liikennepolitiikasta, koska se säätelee:

–   ihmisten ja tavaroiden liikkumista Euroopan sisämarkkinoilla vallitsevan vapaan liikkuvuuden periaatteen mukaisesti

–   lento-, meri-, joki-, maantie- ja rautatieliikenteen yhteisten terminaalien järjestämistä unionin alueella

–   kaupunkialueiden yhteyksiä Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin ja TEN-verkkojen vuoden 2004 ohjelmasuunnitelmaan sisältyvien 30 ensisijaisen liikennehankkeen onnistunutta toteuttamista.

Muussa tapauksessa unionin liikennepolitiikka unohtaisi yhden sen olennaisista alueellisista ja sosiaalisista ulottuvuuksista.

Euroopan unioni ei voi myöskään jättää huomiotta teknisen sektorin ja liikenneteollisuuden eri haarojen taloudelliseen kilpailukykyyn liittyviä haasteita, jotka liittyvät siihen, miten ne pystyvät mukautumaan kestävän liikkuvuuden strategiaan ja kehittämään tekniikkaa kestävän liikkuvuuden tavoitteen mukaisesti.

4. Kaupunkiliikenne ja ilmastosuunnitelman tavoitteet

Vuonna 2001 annetun valkoisen kirjan jälkeen Euroopan unioni on päättänyt – maaliskuussa 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston seurauksena – asettaa itselleen erityisen kunnianhimoiset tavoitteet: energiatehokkuutta nostetaan 20 prosenttia, kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 20 prosenttia ja uusiutuvan energian osuus Euroopan unionin energian kokonaiskulutuksesta nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Maantieliikenne, joka on vallitsevana kaupunkialueilla, tuottaa huomattavan osuuden kasvihuonekaasupäästöistä (40 prosenttia). Lisäksi teiden ylikuormitus, liikenneonnettomuudet, liikenneruuhkat ja asukkaiden elinympäristön kunnioittaminen ovat merkittäviä haasteita. Tämän vuoksi on perusteltua käynnistää eurooppalainen aloite, joka on liikennettä ja ympäristöä koskevien oikeusperustojen ja neuvoston poliittisten tavoitteiden mukainen.

III Euroopan unionin rooli kaupunkiliikenteen alalla

·   Toissijaisuusperiaatteen tarkka noudattaminen

Useimmat Euroopan unionin jäsenvaltiot, olivatpa ne liittovaltioita tai eivät, noudattavat (usein myös perustuslaissa määritettyä) kuntien itsehallinnon periaatetta. Paikallisviranomaiset ja -hallinto voivat vapaasti päättää politiikastaan, ohjelmistaan ja investoinneistaan kaupunkiliikenteeseen ja kaupunkien lähialueiden liikenteeseen.

Euroopan unioni ei siis voi ajatella minkäänlaista paikallisviranomaisten liikennepolitiikkaa koskevaa aloitetta, jolla olisi määräävä luonne. Euroopan unioni keskusteli kuitenkin pitkään tästä periaatteesta julkisen palvelun velvoitteista liikenteen alalla annetusta asetuksesta (EY) N:o 1370/2007(1) käydyn keskustelun yhteydessä ja päätyi siihen, että unioni pyrkii kaikin sellaisin keinoin, jotka voivat tuoda lisäarvoa paikallistason päätöksiin nähden, kehittämään kaupunkiliikennettä sen ympäristönsuojelu- ja ilmastonmuutoksen torjuntapolitiikan yleisten tavoitteiden suuntaan.

·   Käyttäjälähtöinen lähestymistapa

Kestävämmän kaupunkiliikenteen kehittäminen edellyttää yhtäaikaisesti:

–   vaikuttamista liikenteen ja julkisen tilan käyttäjiin siten, että heitä kannustetaan optimoimaan ja monipuolistamaan tapojaan liikkua paikasta toiseen elämäntavat ja kaupunkiympäristön asettamat erityisrajoitukset huomioon ottaen;

–   kaupunkiliikenteen tarjonnan ja liikennemuotojen mukauttamista fyysisesti ja laadullisesti tavoitteisiin, jotka koskevat elinympäristön parantamista, unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden noudattamista, tarjonnan monipuolistamista, esteettömyyttä ja saavutettavuutta kaikkien kohderyhmien kannalta niin fyysisesti kuin hinnan puolesta ja kaupunkien liikennemuotojen turvallisuutta ja matkustusmukavuutta.

·   Kaupunkiliikennejärjestelmiin perustuva lähestymistapa

Kaupunkialueiden liikennejärjestelmät ja yksityis- ja joukkoliikenteen muodot ovat niin moninaisia ja toisistaan riippuvaisia, että yksinomaan tekninen, liikennemuotokohtainen lähestymistapa olisi hyvin rajoittava.

Asiaa on sen sijaan lähestyttävä "yhdennettyjen liikennejärjestelmien" näkökulmasta, jossa yhdistyvät sekä "pehmeät" liikennemuodot että monipuoliset ja täydentävät liikennemuodot.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä palvelun ja materiaalien laatuun sekä matkalippujärjestelmän, tekniikan ja liikenneverkkojen yhdentämiseen eri liikennemuotojen välillä.

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta.


aluekehitysvaliokunnaN LAUSUNTO (20.2.2009)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

kaupunkialueiden liikkuvuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta

(2008/2217(INI))

Valmistelija: Jean Marie Beaupuy

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   korostaa, että kestävää liikkuvuutta kaupungeissa koskeva eurooppalainen strategia on välttämätön, jotta Euroopan unioni voisi saavuttaa tavoitteensa kasvihuonekaasupäästöjensä vähentämisestä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä; pahoittelee, että komissio on vitkutellut toimintasuunnitelmansa julkaisemista, jonka piti tapahtua jo vuoden 2008 loppuun mennessä;

2.   katsoo, että kaupunkirakenteellisesti paras tapa toteuttaa ympäristö- ja ilmastoystävällinen kaupunkiliikkuvuus on lyhyiden etäisyyksien kaupunki;

3.   palauttaa mieliin, että kaupunkiliikenteestä päätetään toissijaisuusperiaatteella, mutta korostaa silti, että paikallisviranomaiset eivät voi vastata näihin haasteisiin ilman Euroopan tason yhteistyötä ja koordinointia; komission on siksi toteutettava asiaa koskevat selvitykset ja oikeudellinen kehys, rahoitettava tutkimuksia ja edistettävä ja levitettävä parhaita käytäntöjä helpon saatavuuden periaatteen mukaisesti kaikilla unionin virallisilla kielillä; kehottaa komissiota julkaisemaan yhteenvedon tämän alan sitovista Euroopan tason säännöksistä ja ehdottamaan alueille ja kaupungeille yhteistä viitekehystä, jolla voitaisiin helpottaa niiden päätöksentekoa kehitysstrategioiden suunnittelussa ja toteutuksessa;

4.   katsoo, että kaupunkiliikenteen käsitteen olisi katettava myös kaupunkienväliset verkot, jotka mahdollistavat suurten kaupunkien väliset yhteydet, niiden taloudellisen kehityksen, sujuvan ja nopean henkilö- ja tavaraliikenteen sekä matkailun edistämisen;

5.   vaatii, että yhdenmukaistetun lähestymistavan periaatetta edistettäisiin hallintokumppanuuden kehyksessä, jossa yhdistetään kaupungeissa ja lähialueilla, kansallisella tasolla ja Euroopan tasolla olevia toimijoita ja jossa otetaan huomioon liikenteeseen liittyvät asiakokonaisuudet, kuten: sosiaalinen yhteenkuuluvuus, melu, turvallisuus, kilpailukyky, ympäristö jne.; toistaa vaatimuksensa, että yhdenmukaistetun lähestymistavan mukainen täytäntöönpano olisi pakollinen rakennerahastohankkeiden ohjelmoinnissa ja valinnassa;

6.    pitää valitettavana, että kuluvalla tukikaudella 2007–2013 vain noin 9 prosenttia (8 000 000 000 euroa) kaikista liikennealan rakennerahastovaroista (82 000 000 000 euroa) on tarkoitettu kaupunkiliikenteelle; pitää tätä osuutta liian pienenä, jotta voitaisiin reagoida Euroopan kaupunkiliikenteen ongelmiin ja täyttää ympäristö- ja ilmastonsuojelutavoitteet;

7.   panee merkille, että Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa on annettu etusija kestäviin infrastruktuurihankkeisiin tarkoitetuille rakennerahastovaroille; kehottaa jäsenvaltioita ja alueita käyttämään merkittävän osan kyseisistä varoista ilmastoystävällisen kaupunkiliikenteen kehittämiseen;

8.   kehottaa komissiota kehittämään välineitä, jotka helpottavat yhdenmukaisen ja kestävän kaupunkiliikennepolitiikan toteuttamista ja arviointia seuraavasti;

-    auttaa jäsenvaltioita ja kaupunkeja parantamaan kaupunkien ja lähialueiden aluehallinnon ja liikennesuunnittelun kestävyyttä esimerkiksi kehittämällä kaupunkien matkasuunnitelmia; pyytää tässä yhteydessä talouden toimijoita osallistumaan täysimääräisesti tähän strategiaan yritystason matkasuunnitelmien kautta;

-    helpottaa yhdenmukaisen lähestymistavan ja hallintokumppanuuden täytäntöönpanoa laatimalla oppaita ruohonjuuritason toimijoille ja tutkimuksia, joista käy ilmi yhdenmukaistamattoman lähestymistavan aiheuttamat kustannukset;

-    määrittelee asiaankuuluvat ja harmonisoidut indikaattorit ja ottaa käyttöön kaupunkiliikenteen keskusjärjestelmä, jonka avulla voidaan suorittaa vertailuja eri kaupunkien välillä;

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

12.2.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

45

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Emmanouil Angelakas, Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Rolf Berend, Victor Boştinaru, Wolfgang Bulfon, Giorgio Carollo, Bairbre de Brún, Gerardo Galeote, Iratxe García Pérez, Monica Giuntini, Ambroise Guellec, Pedro Guerreiro, Gábor Harangozó, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Mieczysław Edmund Janowski, Gisela Kallenbach, Evgeni Kirilov, Miloš Koterec, Constanze Angela Krehl, Florencio Luque Aguilar, Jamila Madeira, Iosif Matula, Miroslav Mikolášik, Maria Petre, Markus Pieper, Giovanni Robusti, Wojciech Roszkowski, Bernard Soulage, Catherine Stihler, Margie Sudre, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Emanuel Jardim Fernandes, Stanisław Jałowiecki, Zita Pleštinská, Samuli Pohjamo, Christa Prets, Flaviu Călin Rus, Richard Seeber, László Surján, Iuliu Winkler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Wolf Klinz, Sepp Kusstatscher, Toine Manders


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

31.3.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

28

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gabriele Albertini, Inés Ayala Sender, Paolo Costa, Luis de Grandes Pascual, Petr Duchoň, Saïd El Khadraoui, Robert Evans, Emanuel Jardim Fernandes, Francesco Ferrari, Brigitte Fouré, Mathieu Grosch, Georg Jarzembowski, Timothy Kirkhope, Jaromír Kohlíček, Jörg Leichtfried, Eva Lichtenberger, Erik Meijer, Luís Queiró, Reinhard Rack, Ulrike Rodust, Gilles Savary, Brian Simpson, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Michel Teychenné, Yannick Vaugrenard, Armando Veneto, Roberts Zīle

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Elisabeth Jeggle, Anne E. Jensen, Marie Panayotopoulos-Cassiotou

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö