MIETINTÖ vakauden ja hyvinvoinnin vakiinnuttamisesta Länsi-Balkanilla

2.4.2009 - (2008/2200(INI))

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Anna Ibrisagic

Menettely : 2008/2200(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A6-0212/2009
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A6-0212/2009
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

vakauden ja hyvinvoinnin vakiinnuttamisesta Länsi-Balkanilla

(2008/2200(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Kööpenhaminassa 21.–22. kesäkuuta 1993 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon Thessalonikissa 21. kesäkuuta 2003 pidetyn EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksen yhteisen julkilausuman,

–   ottaa huomioon 27. tammikuuta 2006 annetun komission tiedonannon "Länsi-Balkanin maat matkalla kohti EU:ta: vakauden varmistaminen ja hyvinvoinnin lisääminen" (KOM(2006)0027),

–   ottaa huomioon kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Länsi-Balkanin valtioiden ulkoministerien Salzburgissa 11. maaliskuuta 2006 yksimielisesti hyväksymän EU:n ja Länsi-Balkanin julistuksen,

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvostojen 14. joulukuuta 2007 ja 19.–20. kesäkuuta 2008 antamat päätelmät, niiden liitteenä olevan Länsi-Balkania koskevan julkilausuman sekä yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 10. joulukuuta 2007, 18. helmikuuta 2008 ja 8.–9. joulukuuta 2008 antamat päätelmät,

–   ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2008 annetun komission tiedonannon: Länsi-Balkan – lähemmäksi EU-jäsenyyttä" (KOM(2008)0127),

–   ottaa huomioon Brdo'n julkilausuman "Uusi keskittyminen Länsi-Balkanille", jonka EU:n puheenjohtajavaltio antoi 29. maaliskuuta 2008 ja jossa korostettiin tarvetta löytää uutta pontta Thessalonikin toimintasuunnitelmalle ja Salzburgin julistukselle,

–   ottaa huomioon komission laajentumisstrategiaa koskevan asiakirjan sekä sen marraskuussa 2008 antamat maakohtaiset edistyskertomukset,

–   ottaa huomioon 18. joulukuuta 2008 antamansa päätöslauselman rauhanrakentamista ja valtiorakenteiden kehittämistä konfliktin jälkeisissä tilanteissa koskevista kehitysnäkymistä[1],

–   ottaa huomioon 13. tammikuuta 2009 antamansa päätöslauselman kauppa- ja taloussuhteista Länsi-Balkaniin[2],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon (A6-0212/2009),

A. ottaa huomioon, että Länsi-Balkan on erottamaton osa Eurooppaa ja että alueen kaikkien maiden tulevaisuus on Euroopan unionin täysivaltaisessa jäsenyydessä,

B.  katsoo, että ajatus EU-jäsenyydestä ja siitä koituvista eduista on ensisijainen vakauden takaaja ja uudistusten keskeinen vaikutin Länsi-Balkanin maissa, jotka ovat osa Eurooppaa ja jotka ovat lähimenneisyydessä ja aiemminkin kärsineet sodista, etnisistä puhdistuksista ja autoritäärisestä hallinnosta,

C. katsoo, että 1990-luvun sotien taakka on edelleen merkittävä este kestävän vakauden ja poliittisen turvallisuuden saavuttamiselle alueella; ottaa huomioon, että tilanne asettaa uusia ainutlaatuisia haasteita EU:n laajentumispolitiikalle, ja katsoo, että EU käyttää kaikkia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) / Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) välineitä osana konflikteista toipuvien yhteiskuntien tarpeiden mukaisesti räätälöityä yleistä lähestymistapaa,

D. katsoo, että eräillä EU:n alueellisilla kumppaneilla on edelleen ratkaisemattomia kysymyksiä naapureidensa kanssa; ottaa huomioon, että EU ja Länsi-Balkanin maat ovat sopineet, että hyvät naapurussuhteet ja alueellinen yhteistyö pysyvät EU-jäsenyyden edistymisen tärkeimpinä tekijöinä,

1.  huomauttaa, että Euroopan unionin vaikutusvalta ja kyky toimia vakauden myötävaikuttajana ja Länsi-Balkanin uudistuksen ajajana riippuvat siitä, kuinka uskottava on EU:n sitoutuminen siihen, että alueen Kööpenhaminan kriteerit kokonaisuudessaan täyttävistä maista voi tulla EU:n täysivaltaisia jäsenvaltioita; korostaa näin ollen, että komission ja jäsenvaltioiden on sitouduttava lujasti tulevaan laajentumiseen Länsi-Balkanilla;

2.  huomauttaa, että Lissabonin sopimuksen voimaantuloa odotettaessa tulevien laajentumisten mahdollistamat tarvittavat institutionaaliset mukautukset voidaan toteuttaa nykyisten perussopimusten mukaisesti; pitää kuitenkin Lissabonin sopimuksen ratifioimista erittäin tärkeänä; korostaa, että Kööpenhaminan kriteerit täyttävien maiden täysivaltaista EU-jäsenyyttä ei saa missään tapauksessa viivästyttää kohtuuttomasti tai evätä;

3.  korostaa, että jäsenvaltioiden ei pidä tarpeettomasti viivyttää komission lausunnon laatimista jäsenyyttä hakeneista ehdokasmaista, ja kehottaa neuvostoa ja komissiota käsittelemään nykyiset ja tulevat jäsenyyshakemukset asianmukaisen ripeästi;

4.  korostaa, että liittymisprosessissa on sovellettava oikeudenmukaisesti ja tiukasti ehdollisuuden periaatetta, jonka mukaisesti kukin maa arvioidaan yksinomaan sen mukaan, miten maa kykenee täyttämään Kööpenhaminan kriteerit, vakautus- ja assosiaatioprosessin ehdot ja kunkin neuvotteluvaiheen arviointiperusteet, ja että näin ollen niiden maiden liittymisprosessia ei saa hidastaa tai pysäyttää, jotka ovat täyttäneet edellisen vaiheen vaatimukset;

5.  huomauttaa, että liittymisprosessin selkeä alueellinen näkökulma on säilytettävä ja että sellaista tilannetta on vältettävä, jossa erot liittymisprosessin etenemisessä muodostavat alueella uusia esteitä etenkin viisumipakon poistamisprosessille; tukee alueellisen yhteistyöneuvoston roolia alueellisen vastuunoton vahvistamisessa ja EU:n keskeisenä keskustelukumppanina kaikissa Kaakkois-Euroopan alueellista yhteistyötä koskevissa asioissa;

6.  kehottaa EU:n jäsenvaltioiden parlamentteja ilmaisemaan asianmukaisesti suostumuksensa niihin vakautus- ja assosiointisopimuksiin, joiden ratifiointiprosessi on käynnissä;

7.  korostaa, että kaikkien asianosaisten on ponnisteltava jatkuvasti molempia osapuolia tyydyttävien ratkaisujen löytämiseksi ratkaisematta oleviin EU:n jäsenvaltioiden ja Länsi-Balkanin maiden kahdenvälisiin kiistoihin ja Balkanin maiden keskinäisiin kiistoihin; korostaa tässä yhteydessä, että hyvät naapuruussuhteet ja kunkin kulttuurisen ja historiallisen perinnön hyväksyminen ovat erittäin tärkeitä rauhan vaalimisen ja vakauden ja turvallisuuden vahvistamisen kannalta; uskoo, että liittymisneuvottelujen käynnistämistä Länsi-Balkanin maiden kanssa ja yksittäisten neuvottelulukujen avaamista ja sulkemista ei pitäisi estää tai jumiuttaa kahdenvälisiä kiistoja koskevilla kysymyksillä ja että tämän vuoksi maiden olisi sovittava kahdenvälisten kysymysten ratkaisemisprosesseista ennen liittymisneuvottelujen käynnistämistä;

8.  toteaa tässä yhteydessä, että tietyt Länsi-Balkanin maat ovat päättäneet hakea kahdenvälisiin kiistoihin muutosta Kansainväliseltä tuomioistuimelta tai pyytää siltä neuvoa-antavan lausunnon; katsoo, että EU:n olisi tehtävä kaikkensa avustaakseen ja helpottaakseen avoimina olevien kysymysten kattavaa ja pysyvää ratkaisemista;

9.  katsoo, että etnisten ryhmien ja kulttuurien välistä vuoropuhelua on jatkettava, jotta Balkanin alueen maiden menneisyydestä ja niiden suhteissa ilmenevistä jännitteistä voidaan selvitä; uskoo, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja kansalaisten (sekä Länsi-Balkanin maiden kansalaisten keskinäiset että niiden kansalaisten ja EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten väliset) yhteydet ovat ratkaisevia sovittelun aikaan saamisessa, vastavuoroisen ymmärryksen helpottamisessa ja etnisten ryhmien rauhanomaisen rinnakkaiselon edistämisessä; kehottaa siksi komissiota kiinnittämään enemmän huomiota eri etnisten ryhmien sovittelua, suvaitsevaisuutta ja vuoropuhelua edistäviin aloitteisiin ja myöntämään niille lisärahoitusta sekä tukemaan etnisten ryhmien välisten sopimusten täytäntöönpanoa;

10. antaa täyden tukensa ETPP:n puitteissa toteutettaville operaatioille ja alueelle sijoitettaville EU:n erityisedustajille, jotka ovat edelleen avainasemassa vakauden ylläpitämisessä ja sen varmistamisessa, että Kööpenhaminan kriteerit täyttävien toimivien valtioiden kehittämisprosessissa edistytään; korostaa, että yhtäkään ETPP-operaatiota ei päätetä tai erityisedustajan toimistoa suljeta ennen kuin niiden tehtävä on saatettu yksiselitteisesti päätökseen;

11. antaa täyden tukensa ponnisteluille ottaa Länsi-Balkanin kattava investointikehys käyttöön vuoteen 2010 mennessä komission, kansainvälisten rahoituslaitosten ja yksittäisten lahjoittajamaiden myöntämien tukien ja lainojen koordinoimiseksi; on tyytyväinen infrastruktuurihankkeita koskevaan järjestelyyn ja huomauttaa, että liikenne- ja ympäristöalan ja yhteiskunta-alan infrastruktuurihankkeita olisi kehitettävä selvästi alueellisesta näkökulmasta; korostaa tiiviin yhteistyön tarvetta Länsi-Balkanille annettavan avun täydentävyyden, johdonmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi; uskoo, että nämä koordinoidut laina- ja tukijärjestelyt on suunnattava etenkin mahdollisiin hakijamaihin, jotka eivät saa rahoitusta kaikista viidestä liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) osa-alueesta; korostaa alueellisen yhteistyön merkitystä liittymistä valmistelevien rahastojen käytettävyyttä koskevien parhaiden käytäntöjen yhteydessä;

12. muistuttaa, että tammikuussa 2009 Venäjän ja Ukrainan välille puhjennut kaasutoimituskiista haittasi vakavasti Länsi- Balkanin maiden energiahuoltoa; edellyttää siirtoreittien monipuolistamista ja alueen energiaverkkojen yhteenliitettävyyden parantamista EU-rahoituksen turvin;

13. muistuttaa liikenteen infrastruktuurin merkityksestä talouden kehittämiselle ja yhteiskunnalliselle yhteenkuuluvuudelle; kehottaa siksi komissiota tukemaan asianmukaisen eri liikennemuotoja hyödyntävän liikennejärjestelmän Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin alueen maiden välille ja edistämään tavaroiden ja henkilöiden vapaata ja nopeaa liikkuvuutta kyseisellä alueella erityisesti kehittämällä liikennekäytävää VII;

14. on tyytyväinen IPA:n alaisuudessa perustettuun uuteen kansalaisyhteiskuntaa koskevaan välineeseen ja tämän seurauksena kansalaisyhteiskuntaa edustaville järjestöille suunnatun rahoituksen kolminkertaistamiseen; kehottaa komissiota vahvistamaan paikallista sitoutumista kansalaisyhteiskunnan kehitykseen ja luomaan mahdollisuuksia olla säännöllisessä vuorovaikutuksessa kansalaisyhteiskuntaa edustavien paikallisjärjestöjen kanssa ja kuulla niitä niiden mielipiteiden ja tarpeiden huomioon ottamiseksi IPA:n alaisuudessa myönnettävän avun suunnittelu- ja ohjelmointivaiheissa; kehottaa komissiota kannustamaan kansalaisyhteiskuntaa edistävistä järjestöistä koostuvan alueellisen keskustelufoorumin, jonka avulla levitetään parhaita käytänteitä liittymistä edeltävän tuen käytettävyydestä;

15. kehottaa komissiota kiinnittämään enemmän huomiota pienten ja keskisuurten sekä kaupunkien ulkopuolella kyseisellä alueella toimivien kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen toiminnan edistämiseen etenkin suuntaamalla suuremman osan myöntämästään avusta tämänkaltaisille järjestöille, yksinkertaistamalla EU-rahoituksen hakumenettelyjä ja tarkistamalla pienten ja keskisuurten kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen hankkeiden yhteisrahoitusta koskevia sääntöjä ja lisäämällä yhteisrahoitusta;

16. korostaa, että Länsi-Balkanin kansalaisia koskeva Schengen-alueen viisumipakko on poistettava, jotta Euroopan unioni tulisi tutuksi alueen asukkaille; on tyytyväinen keskusteluun viisumipakon poistamisesta, ja kehottaa neuvostoa ja komissiota viemään prosessia eteenpäin mahdollisimman avoimesti ja asettamaan selkeät kriteerit ulkoisen valvonnan helpottamiseksi ja prosessin julkisen vastuun lisäämiseksi;

17. korostaa, että vaivalloiset viisumimenettelyt ja alueen konsulaattien ja suurlähetystöjen henkilöstön puute ovat omiaan lietsomaan alueen asukkaiden vihamielisyyttä EU:ta kohtaan, vaikka unionin suosio on selvästi tärkein kannustin uudistuksiin;

18. kannustaa Länsi-Balkanin maita nopeuttamaan toimiaan yksilöllisten etenemissuunnitelmien toteuttamiseksi, jotta kyseisiä maita koskevat viisumijärjestelyt voidaan lakkauttaa mahdollisimman pian; uskoo näiden ehtojen täyttämisen olevan ratkaisevaa Euroopan unioniin liittymistä koskevan prosessin nopeuttamiseksi; katsoo tässä yhteydessä, että IPA:lla olisi tuettava edunsaajamaiden toimia viisumivapautusta koskevassa etenemissuunnitelmassa tarkoitettujen vaatimusten täyttämiseksi;

19. antaa täyden tukensa Länsi-Balkanin opiskelijoille ja tutkijoille Erasmus Mundus -ohjelman alaisuudessa EU:n alueella tapahtuvaa opiskelua ja tutkimustyötä varten myönnettävän rahoituksen ja apurahojen määrän lisäämiselle, jotta Länsi-Balkanin maiden kansalaiset ja instituutiot voidaan perehdyttää EU:n ohjelmaan ja jotta heidän koulutusvalmiuksiaan voidaan tehostaa; kehottaa edunsaajamaita toteuttamaan kaikki tarvittavat järjestelyt, julkisuustoimet ja tiedotuskampanjat mukaan luettuina,, jotta maiden kansalaiset voisivat hyödyntää nämä mahdollisuudet täysimittaisesti; kehottaa kyseisiä maita tehostamaan valmistelevia hallinnollisia toimia täyttääkseen arviointiperusteet, joita elinikäistä oppimista koskevaan ohjelmaan hyväksyminen edellyttää;

20. korostaa koulutuksen ja ammattikoulutuksen ratkaisevan tärkeää asemaa nykypäivän tietoon perustuvissa talouksissa; korostaa tässä yhteydessä, että koulutuksen eri tasoilla on vahvistettava ja stimuloitava yrittäjyystaitoja ja innovatiivisia taitoja;

21. antaa täyden tukensa Länsi-Balkanin maiden osallistumiselle yhteisön ohjelmiin ja virastojen toimintaan; toteaa erityisesti maiden osallistumisen energiayhteisön perustamissopimukseen sekä maiden suunnitellun osallistumisen liikenneyhteisösopimukseen olevan malliesimerkkejä hakijamaiden ja mahdollisten hakijamaiden täysipainoisesta integroimisesta yhteisön rakenteisiin ja lainsäädännön yhdenmukaistamisesta yhteisön säännöstön kanssa liittymisprosessin alkuvaiheessa;

22. painottaa, että ympäristönsuojelu on Länsi-Balkanin alueen kestävän kehityksen tärkeä osatekijä; kehottaa siksi Länsi-Balkanin maiden hallituksia pitäytymään Kaakkois-Euroopan energiayhteisön periaatteissa ja tavoitteissa, jotta asianmukaista ympäristöpolitiikkaa ja -strategiaa voidaan edistää erityisesti uusiutuvien energialähteiden saralla EU:n ympäristöstandardien ja ilmastonmuutospolitiikan mukaisesti;

23. tukee aluetason parlamenttien välistä vuoropuhelua ja korostaa, että Länsi-Balkanin maiden kansalliset parlamentit on otettava täysipainoisesti mukaan Euroopan yhdentymiskehitykseen; uskoo, että Euroopan parlamentti ja EU:n jäsenvaltioiden kansalliset parlamentit ovat merkittävässä asemassa vuoropuhelun ja yhteistyön aloittamisessa Länsi-Balkanin parlamenttien kanssa; uskoo, että Euroopan parlamentin parlamenttien välisten kokousten luonnetta on kohennettava johdonmukaisempia ja käytännönläheisempiä keskustelu- ja työpajamahdollisuuksia koskevan toimivan ja tehokkaan organisointijärjestelmän luomiseksi;

24. korostaa, että toiminnan keskeisenä tavoitteena on alueen sisäisen sekä Länsi-Balkanin ja EU:n välisen kaupan vapauttaminen tulli- ja muista kuin tulliesteistä taloudellisen kehityksen, alueellisen yhdentymisen ja ruohonjuuritason kanssakäymisen edistämiseksi; korostaa Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen (Cefta) merkitystä alueen kaupan vapauttamisessa ja on tyytyväinen, että komissio on myöntänyt taloudellista tukea Ceftan sihteeristölle;

25. ilmaisee maailmanlaajuisen talouskriisin vuoksi solidaarisuutensa Länsi-Balkanin maille ja vahvistaa tukevansa alueen taloudellista ja yhteiskunnallista vakauttamista; pitää siksi myönteisenä, että komissio ehdotti äskettäin talouselvytyssuunnitelman laajentamista koskemaan myös Länsi-Balkania, ja kehottaa komissiota pysymään valppaana ja hyväksymään tarvittaessa asianmukaisia toimia vakautus- ja assosiaatioprosessin moitteettoman jatkumisen takaamiseksi;

26. kannustaa Ceftan osapuolia jatkuviin ponnisteluihin maataloustuotteiden kaupan vapauttamiseksi tulli- ja muista esteistä sekä kiintiöistä; kehottaa Euro–Välimeri-ryhmän jäseniä etsimään edelleen ratkaisua jäljellä oleviin ongelmiin, jotka ovat tällä hetkellä esteenä diagonaalista kumulaatiota koskevan Euro–Välimeri-järjestelmän laajentamiselle Länsi-Balkanin maihin;

27. kehottaa komissiota ja neuvostoa ryhtymään asianmukaisiin toimiin kannustaakseen Länsi-Balkanin maiden tiiviimpää integrointia maailmanlaajuiseen talous- ja kauppajärjestelmään ja etenkin niiden liittymistä WTO:n jäseniksi; korostaa, että kaupan vapauttamiseen on yhdistettävä köyhyyden ja työttömyysasteen vähentäminen, taloudellisten ja yhteiskunnallisten oikeuksien edistäminen ja ympäristönsuojelu; kehottaa komissiota välittämään asianmukaisesti ja ajoissa parlamentin hyväksyttäviksi kaikki uudet Länsi-Balkanin maita koskevat poikkeukselliset talousarvioapuehdotukset;

28. kehottaa alueen maita asettamaan korruption torjumisen etusijalle, koska korruptio haittaa vakavasti yhteiskunnan kehittämistä; kehottaa kyseisiä maita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmis- ja huumekaupan torjumiseksi;

29. kehottaa EU:ta tukemaan edelleen oikeus- ja sisäasioihin liittyviä alueellisia yhteistyöaloitteita sekä lainsäädännön ja oikeusjärjestelmien yhdenmukaistamiseen tähtääviä ponnistuksia, kuten poliisiyhteistyötä koskevaa sopimusta, Kaakkois-Euroopan lainvalvontakeskusta (SELEC) ja Kaakkois-Euroopan syyttäjien neuvoa-antavaa ryhmää (Southeast European Prosecutors Advisory Group, SEEPAG); panee merkille jatkuvan ja suunnitellun taloudellisen avun Kaakkois-Euroopan syyttäjäverkostolle (Prosecutors' Network in South-Eastern Europe, PROSECO) ja kansainvälisten lainvalvonnan yhteistyöyksiköiden (International Law Enforcement Coordination Units, ILECU) perustamiselle ja kehottaa komissiota koordinoimaan näitä hankkeita edellä mainittujen aloitteiden avulla;

30. kehottaa komissiota määrittämään ensisijaiset hankkeet ja selkeyttämään erilaisille kansallisille ja alueellisille laitoksille asettamiaan oikeus- ja sisäasioiden alalla tapahtuvaa valtioiden ja instituutioiden välistä yhteistyötä koskevia vaatimuksia; korostaa, että sähköisen oikeudenkäytön alalla on kehitettävä aloitteita osana EU:n sähköisen hallinnan aloitteisiin osoittamaa tukea yhteistyön kehittämiseksi ja tuomioistuinmenettelyjen ja sisäisten hallintojärjestelmien avoimuuden lisäämiseksi;

31. kritisoi sellaisia kaikissa Jugoslavian entisissä maissa voimassa olevia perustuslakeja ja lainsäädäntöjä, jotka kieltävät alueen toisessa maassa syytteeseenpanoon joutuvien kansalaisten luovuttamisen, sekä oikeudellisia esteitä, jotka vaikeuttavat vakavien rikosoikeudenkäyntien siirtoja alueen eri maiden tuomioistuinten välillä; kehottaa neuvostoa ja komissiota vaatimaan alueen maita toteuttamaan asianmukaisia toimia kaikkien tämänkaltaisten kieltojen ja oikeudellisten esteiden poistamiseksi koordinoidusti;

32. huomauttaa, että nämä luovuttamista rajoittavat säännökset saattavat ruokkia huomattavien rikosten, kuten ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten, sotarikosten ja sodankäyntitapojen rikkomisen, rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden, laittoman salakaupan ja terrorismin rankaisematta jättämistä ja että tällaiset säännökset ovat yksi keskeisistä syistä laajasti kritisoituun mutta jatkuvaan käytäntöön järjestää oikeudenkäynti syytetyn poissa ollessa; tukee kansallisten syyttäjien ponnistuksia voittaa edellä mainitut lakiin perustuvat esteet käytännön yhteistyöjärjestelyjen avulla; kiittää Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) toimintaa yhteistyön lisäämiseksi ja kannustaa alueen valtioita helpottamaan edelleen keskinäistä oikeusapua ja luovuttamisia samalla kun kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja ja kansainvälisen oikeuden normeja kunnioitetaan täysipainoisesti;

33. painottaa, että keskeisenä edellytyksenä liittymisprosessille on täysi yhteistyö entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) kanssa, mikä koskee jäljellä olevien pakoilevien syytteeseen asetettujen henkilöiden kiinni ottamista ja luovuttamista ja näytön siirtämistä sekä täyttä yhteistyötä oikeudenkäynnin valmisteluvaiheessa ja sen aikana; kehottaa komissiota tukemaan yhdessä ICTY:n, Etyjin ja alueen hallitusten kanssa aloitteita, joiden tarkoituksena on vahvistaa niiden kansallisten tuomioistuinten valmiuksia ja tehokkuutta, jotka ovat sitoutuneet asettamaan sotarikosten ja vähäisempien rikosten syylliset vastuuseen, ja varmistaa, että oikeudenkäynnit toteutetaan riippumattomasti ja puolueettomasti ja kansainvälisten standardien ja normien mukaisesti;

34. ottaa huomioon koulutusohjelmien ja -rakenteiden keskeisen roolin osallisuuden edistämisessä ja etnisten ryhmien välisten jännitteiden lieventämisessä; kehottaa siksi Länsi-Balkanin maiden hallituksia parantamaan koulutuksen laatua sisällyttämällä kansalaisoikeudet, ihmisoikeudet ja demokraattiset oikeudet Euroopan perusarvoina kulloiseenkin opetusohjelmaan ja lopettamaan kouluissa ilmenevän erottelun; korostaa, että Länsi-Balkanin kouluissa ja yliopistoissa annettavan historianopetuksen on perustuttava dokumentoituun tutkimukseen ja siinä on otettava huomioon alueen eri kansallisten ja etnisten ryhmien näkökulmat, jotta sovittelussa ja etnisten ryhmien välien parantamisessa saataisiin aikaan kestäviä tuloksia; antaa täyden tukensa aloitteille, kuten Kaakkois-Euroopan demokratiaa ja sovintoa edistävän keskuksen yhteisen historian hankkeelle, joilla pyritään jakamaan Balkanin historiaa monesta näkökulmasta valottavaa oppimateriaalia, ja kehottaa alueen asiasta vastaavia ministeriöitä, koulutusviranomaisia ja oppilaitoksia suosimaan yhteistä historiaa koskevan oppimateriaalin käyttöä; kehottaa komissiota tukemaan tällaisia aloitteita taloudellisesti ja poliittisesti;

35. korostaa luonteeltaan monietnisen ja aiemmin laajalle levinneen etnisperäisen väkivallan koetteleman alueen etnisten ja kansallisten vähemmistöjen suojelua ja osallisuutta ja niiden oikeuksien takaamista koskevan tehokkaan järjestelmän merkitystä; kehottaa alueen hallituksia vahvistamaan ponnistuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että kaikkea vähemmistöjä ja ihmisoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä sovelletaan käytännössä ja toteuttamaan asianmukaisia toimia, kun tätä lainsäädäntöä rikotaan; peräänkuuluttaa lisätoimia sen varmistamiseksi, että vähemmistöjen integroitumisen kehittämistä ja heikoimmassa asemassa olevien vähemmistöryhmien (etenkin romaniväestön) tilanteen parantamista koskevat aloitteet saavat asianmukaisen rahoituksen ja ne pannaan asianmukaisesti täytäntöön;

36. korostaa, että on suunniteltava ja pantava täytäntöön ohjelmia, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja lujitetaan naisten asemaa yhteiskunnassa, millä taataan demokratian henki ja sitoutuminen eurooppalaisiin arvoihin;

37. huomauttaa, että alueen hallitusten on ponnisteltava lujemmin pakolaisten ja sisäisten pakolaisten kestävän paluun sekä omaisuuden ja väliaikaisesti vallattujen talojen palauttamisen varmistamiseksi pakolaisten palaamista käsitelleen alueellisen ministerikonferenssin 31. tammikuuta 2005 antaman Sarajevon julistuksen mukaisesti; kehottaa komissiota ja neuvostoa vaatimaan, että alueen hallitukset laativat ja panevat täytäntöön paluumuuttajien majoituksen ja sosiaalipalvelujen saannin helpottamista koskevia ohjelmia, ja vahvistamaan ponnisteluja palaavien vähemmistöryhmien syrjinnän torjumiseksi; katsoo, että toimia olisi jo sovellettava siinä vaiheessa kun kyseiset maat pääsevät ehdokasmaan asemaan ja niitä olisi toteutettava ja vietävä loppuun liittymisprosessin aikana;

38. on huolissaan siitä, että tiedotusvälineiden toimintaan on puututtu poliittisesti kaikissa Länsi-Balkanin maissa, että liike-elämän, politiikan ja tiedotusvälineiden edut sekoittuvat ja että tutkivia toimittajia uhkaillaan ja ahdistellaan; kehottaa Länsi-Balkanin maita kunnioittamaan täysin demokraattisessa eurooppalaisessa valtiossa legitiiminä tahoina toimivien toimittajien ja riippumattomien tiedotusvälineiden oikeuksia;

39. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Kosovon, Kroatian ja Serbia ja Montenegron hallituksille ja parlamenteille, ETYJ:n puheenjohtajalle, ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajalle, Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtajalle, Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajalle, alueellisen yhteistyöneuvoston sihteeristölle, entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevälle kansainväliselle sotarikostuomioistuimelle ja Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen sihteeristölle.

kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunto (6.11.2008)

ulkoasiainvaliokunnalle

vakauden ja hyvinvoinnin varmistamisesta Länsi-Balkanin maissa
(2008/2200(INI))

Valmistelija: Bastiaan Belder

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   korostaa kaikkien Länsi-Balkanin maiden lähentymistä Eurooppaan; korostaa konkreettisen EU-jäsenyysmahdollisuuden tuoman poliittisen ja taloudellisen kehityksen tärkeyttä kyseisille maille; panee merkille sen, että tämä mahdollisuus yhdistää paremmin Länsi Balkanin EU:hun ja kannustaa EU-yrityksiä lisäämään toimintaansa alueella; korostaa vakautus- ja assosiointiprosessin sekä sen yhteydessä allekirjoitettujen vakautus- ja assosiointisopimusten merkitystä;

2.   kehottaa komissiota ja neuvostoa ryhtymään asianmukaisiin toimiin kannustaakseen Länsi-Balkanin tiiviimpää integrointia maailmanlaajuiseen talous- ja kauppajärjestelmään ja etenkin Serbian ja Bosnian ja Montenegron liittymistä WTO:n jäseniksi; korostaa, että kaupan vapauttamiseen on yhdistettävä köyhyyden ja työttömyysasteen vähentäminen, taloudellisten ja yhteiskunnallisten oikeuksien edistäminen ja ympäristönsuojelu; kehottaa komissiota välittämään asianmukaisesti ja ajoissa parlamentin hyväksyttäviksi kaikki uudet Länsi-Balkanin maita koskevat poikkeukselliset talousarvioapuehdotukset;

3.   korostaa Länsi-Balkanin maiden välisen kaupan lisäämisen tärkeyttä; korostaa alueellisen yhteistyön ja hyvien naapuruussuhteiden tärkeyttä alueen taloudelliselle kasvulle ja Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen (CEFTA) tärkeää roolia tässä prosessissa; pitää tervetulleena uuden CEFTA-sopimuksen voimaantuloa 26. heinäkuuta 2007; katsoo, että tämä aloite on erittäin tärkeä todellisen alueellisen vapaakauppa-alueen luomiseksi vuoden 2010 loppuun mennessä;

4.  korostaa EU:n ja Länsi-Balkanin välisen energiayhteistyön tärkeyttä; korostaa energiayhteisön merkitystä tämän tavoitteen saavuttamisessa; panee merkille alueen maantieteellisen ja strategisen sijainnin, joiden ansiosta alue on luonnollinen primaarienergian, kuten raakaöljyn ja maakaasun, läpikulkupaikka; kehottaa komissiota ja neuvostoa tekemään yhteistyötä näiden maiden kanssa, jotta voidaan kehittää edelleen yhteistä energialähteiden monipuolistamisen politiikkaa Euroopassa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

5.11.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

4

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Kader Arif, Daniel Caspary, Christofer Fjellner, Béla Glattfelder, Jacky Hénin, Caroline Lucas, Erika Mann, Helmuth Markov, David Martin, Vural Öger, Georgios Papastamkos, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Tokia Saïfi, Peter Šťastný, Gianluca Susta, Daniel Varela Suanzes-Carpegna, Iuliu Winkler, Corien Wortmann-Kool

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Bastiaan Belder, Ole Christensen, Albert Deß, Eugenijus Maldeikis, Javier Moreno Sánchez, Zbigniew Zaleski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Sepp Kusstatscher, Roselyne Lefrançois, Michel Teychenné

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

31.3.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

45

2

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Sir Robert Atkins, Angelika Beer, Călin Cătălin Chiriţă, Philip Claeys, Véronique De Keyser, Jas Gawronski, Maciej Marian Giertych, Ana Maria Gomes, Klaus Hänsch, Richard Howitt, Anna Ibrisagic, Jelko Kacin, Helmut Kuhne, Vytautas Landsbergis, Johannes Lebech, Francisco José Millán Mon, Baroness Nicholson of Winterbourne, Raimon Obiols i Germà, Justas Vincas Paleckis, Ioan Mircea Paşcu, Béatrice Patrie, Alojz Peterle, João de Deus Pinheiro, Hubert Pirker, Pierre Pribetich, Libor Rouček, Flaviu Călin Rus, Katrin Saks, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Saryusz-Wolski, Hannes Swoboda, István Szent-Iványi, Inese Vaidere, Geoffrey Van Orden, Andrzej Wielowieyski, Jan Marinus Wiersma, Zbigniew Zaleski, Josef Zieleniec

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Árpád Duka-Zólyomi, Milan Horáček, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Jules Maaten, Erik Meijer, Nickolay Mladenov, Doris Pack, Rihards Pīks

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Brigitte Fouré