Menettely : 2008/2216(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0227/2009

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0227/2009

Keskustelut :

PV 22/04/2009 - 19
CRE 22/04/2009 - 19

Äänestykset :

PV 23/04/2009 - 8.34
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0308

MIETINTÖ     
PDF 172kWORD 109k
31.3.2009
PE 418.162v03-00 A6-0227/2009

älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevasta toimintasuunnitelmasta

(2008/2216(INI))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Esittelijä: Anne E. Jensen

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevasta toimintasuunnitelmasta (2008/2216(INI))

Euroopan parlamentti, joka

-   ottaa huomioon 16. joulukuuta 2008 annetun komission tiedonannon "Toimintasuunnitelma älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönottamiseksi Euroopassa" (KOM(2008)0886),

-   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tieliikennealan älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (KOM(2008)0887),

-   ottaa huomioon 12. syyskuuta 2001 annetun komission valkoisen kirjan "Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika" (KOM(2001)0370),

-   ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2008 annetun komission tiedonannon "Ympäristöystävällisempi liikenne" (KOM(2008)0433),

-   ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2008 annetun komission tiedonannon "Strategia ulkoisten kustannusten sisällyttämiseksi hintoihin" (KOM(2008)0435),

-   ottaa huomioon 25. syyskuuta 2007 annetun komission vihreän kirjan "Uutta ajattelua kaupunkiliikenteeseen" (KOM(2007)0551),

-   ottaa huomioon 22. kesäkuuta 2006 annetun komission tiedonannon "Kestävää liikkuvuutta Eurooppaan: Euroopan komission vuoden 2001 liikennepolitiikan valkoisen kirjan väliarviointi" (KOM(2006)0314),

-   ottaa huomioon 17. syyskuuta 2007 annetun komission tiedonannon "Kohti turvallisempaa, puhtaampaa ja älykkäämpää Euroopan laajuista liikkuvuutta: ensimmäinen raportti älyautoaloitteesta" (KOM(2007)0541),

-   ottaa huomioon 7. helmikuuta 2007 annetun komission tiedonannon kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehyksestä 2000-lukua varten – Komission kanta korkean tason CARS 21 -työryhmän loppuraporttiin, EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto (KOM(2007)0022),

-   ottaa huomioon 15. helmikuuta 2006 annetun komission tiedonannon "Älyautoaloite: Tieto- ja viestintätekniikkaa älykkäämpiä, turvallisempia ja puhtaampia autoja varten" (KOM(2006)0059),

-   ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2006 annetun komission tiedonannon "Euroopan tavaraliikenteen logistiikka – kestävän liikkuvuuden avaintekijä" (KOM(2006)0336),

-   ottaa huomioon 18. lokakuuta 2007 annetun komission tiedonannon "Tavaraliikenteen logistiikkaa koskeva toimintasuunnitelma" (KOM(2007)0607),

-   ottaa huomioon 11. tammikuuta 2006 annetun komission tiedonannon "Kaupunkiympäristöä koskeva teemakohtainen strategia" (KOM(2005)0718),

-   ottaa huomioon rakennerahastoja, koheesiorahastoa ja tutkimuksen seitsemättä puiteohjelmaa koskevat komission ehdotukset ja suuntaviivat ja Euroopan parlamentin kannat,

-   ottaa huomioon 22. lokakuuta 2008 vahvistamansa kannan muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi puhtaiden ja energiatehokkaiden maantieajoneuvojen edistämisestä(1),

-   ottaa huomioon 20. helmikuuta 2008 antamansa päätöslauselman kevään 2008 Eurooppa-neuvostolle tiedotettavista Euroopan parlamentin Lissabonin strategiaa koskevista näkemyksistä(2),

-   ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2008 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen energia- ja ympäristöpolitiikan huomioon ottavasta kestävästä eurooppalaisesta liikennepolitiikasta(3),

-   ottaa huomioon 15. tammikuuta 2008 antamansa päätöslauselman "CARS 21: kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehyksestä(4),

-   ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta "Kohti turvallisempaa, puhtaampaa ja älykkäämpää Euroopan laajuista liikkuvuutta: Ensimmäinen raportti älyautoaloitteesta(5),

-   ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta "Kestävää liikkuvuutta Eurooppaan"(6),

-   ottaa huomioon 5. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan tavaraliikenteen logistiikasta kestävän liikkuvuuden avaintekijänä(7),

-   ottaa huomioon 18. tammikuuta 2007 antamansa päätöslauselman tieliikenneturvallisuuden eurooppalaisesta toimintaohjelmasta – väliarviointi(8),

-   ottaa huomioon 26. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman kaupunkiympäristön teemakohtaisesta strategiasta(9),

-   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

-   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A6-0227/2009),

A.  toteaa, että älykkäät liikennejärjestelmät ovat edistyneitä sovelluksia, jotka hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa liikenteessä sekä liikennemuotoja ja liikenteen hallintaa koskevien innovatiivisten palvelujen tarjonnassa,

B.   ottaa huomioon, että älykkäät liikennejärjestelmät tarjoavat paljon mahdollisuuksia tehostaa kaikkien Euroopan liikennepolitiikan tarpeita ja haasteita vastaavien liikennemuotojen käyttöä,

C.  ottaa huomioon, että ruuhkia arvioidaan esiintyvän 10 prosentissa tieverkosta, ja niiden vuosikustannukset vastaavat yhtä prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta, että liikennekuolemien määrä oli vuonna 2006 edelleen 42 953 eli huomattavasti enemmän kuin asetettu välitavoite, jolla päästäisiin 25 000 liikennekuolemaan vuoteen 2010 mennessä, että tieliikenne aiheuttaa 72 prosenttia kaikista liikenteeseen liittyvistä hiilidioksidipäästöistä ja että 40 prosenttia Euroopan tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä johtuu kaupunkiliikenteestä,

D.  toteaa älykkäiden liikennejärjestelmien osoittautuneen keskeisen tärkeiksi energiankulutuksen vähentämisessä ja liikenteen ekologisen kestävyyden parantamisessa,

E.   ottaa huomioon, että älykkäitä sovelluksia on kehitetty eri liikennemuodoille, kuten rautatieliikenteeseen (ERTMS ja TAF-TSI), meri- ja sisävesiliikenteeseen (LRITS, SafeSeaNet, VTMIS), lentoliikenteeseen (SESAR) ja maaliikenteeseen, esim. karjankuljetuksia varten,

1.  korostaa, että älykkäät liikennejärjestelmät ovat keskeinen väline, kun pyritään tehostamaan olemassa olevan infrastruktuurin käyttöä ja tekemään liikenteestä tehokkaampaa, turvallisempaa ja ympäristön kannalta puhtaampaa ja sitä kautta edistämään kansalaisten kestävän liikkuvuuden ja talouden kehitystä;

2.   korostaa, että älykkäillä liikennejärjestelmillä on myönteinen vaikutus kaikkien alueiden, myös kaupunkialueiden, taloudellisen suorituskyvyn parantamiseen, niillä määritellään vastavuoroisen saatavuuden edellytykset, lisätään paikallista ja alueiden välistä kauppaa, kehitetään Euroopan unionin sisämarkkinoita ja lisätään työllisyyttä, joka kytkeytyy älykkäiden liikennejärjestelmien toteuttamiseen;

3.   katsoo, että älykkäillä liikennejärjestelmillä voidaan parantaa Euroopan kansalaisten ja erityisesti kaupunkien asukkaiden elinolosuhteita, ja ne myös osaltaan parantavat liikenneturvallisuutta, vähentävät haitallisia päästöjä ja ympäristön pilaantumista, lisäävät liikenteen tehokkuutta, helpottavat pääsyä syrjäisille alueille ja vähentävät liikennettä;

4.   pahoittelee viivettä älykkäiden liikennejärjestelmien yhteisen täytäntöönpanokehyksen luomisessa unionissa sekä sitä, ettei älykkäitä liikennejärjestelmiä selkeine tavoitteineen ole otettu käyttöön koordinoidusti, mikä johtuu pääasiassa yhteentoimivuuden esteistä, kaikkien toimijoiden tehokkaan yhteistyön puutteesta sekä ratkaisemattomista tietosuoja- ja vastuukysymyksistä;

5.   on tyytyväinen komission älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevaan toimintasuunnitelmaan (jäljempänä "toimintasuunnitelma"), sillä se muodostaa yhteiset puitteet toimille ja ohjelmille, ja siinä määritetään selkeät määräajat tulosten tuottamiselle;

6.   uskoo vahvasti, että on perustettava väline älykkäiden liikennejärjestelmien käytön edistämiseksi liikennepolitiikassa; kannattaa säädöstä, jossa vahvistettaisiin älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton puitteet, ja kehottaa komissiota toimittamaan parempia tietoja toimintasuunnitelman toimien, rahoituksen ja ohjelmasuunnittelun nykytilasta sen varmistamiseksi, että älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönottokehyksestä annettavaan direktiiviin sisällytetään selkeitä toimia määräaikoineen;

7.   on tietoinen vähäisestä yhteisön rahoitustuesta (vuonna 2008) EasyWay-toimelle, joka on Euroopan laajuinen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönottoa Euroopan laajuisen tieverkon (TERN) keskeisillä käytävillä 21 unionin jäsenvaltiossa koskeva hanke, josta vastaavat kansalliset tieviranomaiset ja tieliikenteen toimijat julkisten ja yksityisten sidosryhmien kanssa;

Laaja-alaiset kysymykset

8.   korostaa, että älykkäät liikennejärjestelmät olisi otettava kaikkien liikennemuotojen ja kaikkien eurooppalaisten matkustajien käyttöön Galileo-sovellusten kanssa koordinoidun lähestymistavan avulla; kannattaa vankasti älykkäiden liikennejärjestelmien välitöntä käyttöönottoa julkisen ja yksityisen sektorin ja julkisen liikenteen intermodaalisuuden lisäämiseksi parantamalla yleisesti tiedotusta ja tehostamalla kuljetuskapasiteetin hallintaa;

9.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan vastuukysymyksiä, jotka muodostavat merkittävän esteen älykkäiden liikennejärjestelmien sujuvalle ja johdonmukaiselle käyttöönotolle Euroopassa;

10. katsoo, että yhteentoimivuus on älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämisessä keskeinen tekijä järjestelmien sujuvan ja johdonmukaisen käyttöönoton kannalta Euroopassa; korostaa, että Euroopan laajuiseen tietoverkkoon (rakentamiseen tai ylläpitoon) investoitaessa tulisi pyrkiä ottamaan huomioon älykkäiden liikennejärjestelmien palveluiden tarpeellinen kehittäminen;

11. ottaa huomioon, että eurooppalaisilla älykkäiden liikennejärjestelmien markkinoilla on jo merkittävä tarjonta, ja pyytää siksi komissiota määrittämään vaatimukset älykkäiden liikennejärjestelmien sovellusten ja palveluiden vähimmäistasolle, joka on kaikkien jäsenvaltioiden saavutettavissa ja joka on tarpeen älykkäiden liikennejärjestelmien sovellusten tehokkaan kehittämisen, toteutuksen ja käytön kannalta;

12. pitää tärkeänä valmistella markkinoiden kysyntää koskeva arvio, jossa arvioidaan todellista tarvetta, joka ylittää älykkäiden liikennejärjestelmien sovellusten ja palveluiden määritetyn vähimmäistason, ja vahvistaa älykkäiden liikennejärjestelmien sisämarkkinoita koskevia näkökohtia standardoinnin ja asianmukaisen sääntelykehyksen avulla;

13. pitää tärkeänä rajat ylittävää sekä teknisen että hallinnollisen tason yhteistyötä unionin ulkorajoilla, mikä on keskeistä älykkäiden liikennejärjestelmien sovellusten tehokkaan toteutuksen kannalta unionissa;

Tie-, liikenne- ja matkatietojen optimaalinen käyttö (toiminta-alue°1)

14. korostaa tarvetta saada kriittinen tietomassa vähintään seuraavilla viidellä keskeisellä alalla älykkäiden liikennejärjestelmien tehokkaan käyttöönoton varmistamiseksi: tosiaikaiset liikenne- ja matkatiedot; tieverkkoa koskevat tiedot; julkiset tiedot digitaalista kartoitusta varten; data yleisten liikennetietopalvelujen ja multimodaalisten, ovelta ovelle ulottuvien kansallisten reittisuunnittelupalvelujen vähimmäistason tarjontaa varten;

15. toteaa, että yleisten liikennetietopalvelujen vähimmäistason on katettava Euroopan laajuinen tieverkko (TEN-T);

16. korostaa, että älykkäiden liikennejärjestelmien hyväksyminen ja käyttöönotto suuressa mittakaavassa edellyttää, että huomioon otetaan sekä liikennepalveluja koskevat tiedot että eri liikennemuotojen aikataulut;

17. korostaa, että on tärkeää tarjota tosiaikaisia tietoja matkustajille ja infrastruktuurille ja että tietojen on oltava entistä tarkempia, luotettavampia ja yhdenmukaisia kunnioittaen samalla eurooppalaisia (maantieteellisiä, kulttuurisia ja kielellisiä) erityispiirteitä ja takaamalla maantieteellinen jatkuvuus;

18. katsoo, että älykkäiden liikennejärjestelmien kehityksen kannalta on olennaista taata tie-, liikenne- ja matkatietojen saatavuus yksityiselle sektorille kunnioittaen samalla yksityisyyden suojaa ja ratkaisemalla teollis- ja tekijänoikeuksien ongelma;

Liikenteen ja rahtitoimintojen hallintaan liittyvien älykkäiden liikennejärjestelmien palvelujen jatkuvuus eurooppalaisilla liikennekäytävillä ja kaupunkikokonaisuuksissa (toiminta-alue°2)

19. katsoo, että on tärkeää varmistaa älykkäiden liikennejärjestelmien yhdenmukaisuus, yhteentoimivuus ja luotettavuus säilyttämällä samalla käyttäjien valinnanvapaus älykkäiden liikennejärjestelmien suhteen;

20. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita koordinoimaan ja linkittämään älykkäät liikennejärjestelmät unionin kaupunkiliikennettä koskeviin aloitteisiin liikenteen tehostamiseksi ja sen hallinnan sujuvoittamiseksi sekä teiden, TEN-T-käytävien, rahtikäytävien ja kaupunkikokonaisuuksien ruuhkautumisen vähentämiseksi;

21. katsoo, että rajat ylittävä yhteistyö ja EasyWay-hankkeen kaltaisten ohjelmien kehittäminen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton tehostamiseksi on tärkeää;

22. kehottaa komissiota määrittämään ensisijaiset tiedotusta, kuljetuskalustoa ja ajoneuvoja koskevat standardit älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton ja entistä yhdenmukaisempaa valtatieinfrastruktuuria koskevien toimenpiteiden edistämiseksi;

23. pitää tärkeänä, että älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönotosta seuraavien ajoneuvokohtaisten ja infrastruktuuria koskevien kustannusten arviointi perustetaan kustannus-hyötyanalyysiin, joka kattaa kaikki liitännäiskulut (taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristöä koskevat);

Älykkäät liikennejärjestelmät ja liikkuvuuden edistäminen kaupungeissa (toiminta‑alue°2 a)

24. suosittaa, että kehitetään käyttäjille suunnattuja tiedotusmenettelyjä ja tietojärjestelmiä, jotka koskevat kaupunkien liikennepalvelutarjontaa ja kaupunkien liikenneverkkojen laatua ja joissa hyödynnetään esimerkiksi gsm-tekniikkaa;

25. suosittaa, että selvitetään tietyn alueen viranomaisten koordinoimia maksujen yhtenäistämisjärjestelmiä ja erityisesti niiden teknisiä näkökohtia;

26. kehottaa kehittämään intermodaalitekniikkaa, jonka avulla helpotetaan liikuntarajoitteisten henkilöiden mahdollisuutta hyödyntää liikennepalveluja ja kaupunkiliikennettä;

Tieliikenteen turvallisuus ja turvatoimet (toiminta-alue°3)

27. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita valmistelemaan yleiseurooppalaisen hätäsanomajärjestelmän (eCall) yhdenmukaista käyttöönottoa kaikissa unionin jäsenvaltioissa vuoteen 2010 mennessä, heti standardointitestien loppuunsaattamisen jälkeen;

28. katsoo, että älykkäiden liikennejärjestelmien sovelluksilla ja käyttöönotolla on

–    edistettävä sellaisten kehittyneiden kuljettajan apujärjestelmien (ADAS) käyttöönottoa, joilla on riittävä potentiaali parantaa liikenneturvallisuutta, kuten ajonvakautusjärjestelmä (ESC) ja eCall, jolla yksistään voitaisiin täysimääräisesti käyttöönotettuna pelastaa unionissa jopa 6 500 ihmishenkeä vuodessa;

–    lisättävä liikenneturvallisuutta ehkäisemällä ylinopeuksia, alkoholin vaikutuksen alaisena ajamista ja ajamista ilman turvavyötä;

–    edistettävä terveyttä ja turvallisuutta tukemalla valvottujen ja turvallisten pysäköintialueiden käyttöä tarjoamalla kuljettajille asianmukaisia palveluja truckinform-portaalin(10) kautta sekä

–    edistettävä kuljettajien turvallisuutta ja rahtikuljetusten lastin suojaa varkauksilta, ryöstöiltä ja kaappauksilta ja torjuttava näin järjestäytynyttä rikollisuutta erityisesti rajaseuduilla sekä kolmansia maita käsittävässä kansainvälisessä rahtiliikenteessä;

29. kehottaa komissiota vähentämään viestintäkustannuksia entisestään niin, että televiestintään perustuvaa viestintä- ja tiedotuslaitteistoa voitaisiin käyttää nykyistä kattavammin;

30. pitää myönteisenä ehdotettua eFreight-aloitetta ja kehottaa komissiota ottamaan käyttöön "älykkään rahdin" periaatteen tavoitteena saavuttaa eri liikennemuotoja yhdistävät rahtiliikenteen älykkäät palvelut, joissa keskitytään vaarallisiin tavaroihin;

31. kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota kiinnittämään yhtäläistä huomiota sekä matkustajiin että rahtiin, jotta vältetään matkustajaliikenteen syrjiminen, mikä on erityisen haitallista henkilöiden liikkuvuuden kannalta;

32. kannattaa käyttöliittymiä (HMI) ja muita älykkäiden liikennejärjestelmien yhteyskäytäntöjä koskevan asianmukaisen sääntelykehyksen luomista ja korostaa tarvetta tarkastella vastuukysymyksiä;

33. kehottaa komissiota tarkastelemaan suojattomiin liikennepalvelujen käyttäjiin, kuten liikuntarajoitteisiin, liittyviä kysymyksiä, ja laajentamaan kehittyneiden kuljettajan apujärjestelmien ja muiden älykkäiden liikennejärjestelmien ja käyttöliittymien edistämistoimia kaksipyöräisiin ajoneuvoihin toimintasuunnitelman toimissa;

34. kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuuksia hyödyntää täysin älykkäiden liikennejärjestelmien potentiaalia ehkäistä savusumua ja korkeita otsonipitoisuuksia sekä vähentää melua ja pienhiukkas-, typpioksidi- ja hiilidioksidipäästöjä;

Ajoneuvon yhteydet tieinfrastruktuuriin (toiminta-alue°4)

35. korostaa tarvetta määrittää yhteinen järjestelmäalusta vakiorajapintoineen ja yhteyskäytäntöineen, joilla helpotetaan älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöä infrastruktuurien välistä (I2I), ajoneuvon ja infrastruktuurin välistä (V2I) ja ajoneuvojen välistä (V2V) viestintää varten;

36. kehottaa komissiota panemaan täytäntöön älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevan etenemissuunnitelman yhteisine alustoineen älykkäiden liikennejärjestelmien sovelluksia ja käyttöönottoa varten ottaen mukaan toimintaan yksityisen ja julkisen sektorin sekä määrittämään asianmukaisen kehyksen älykkäiden liikennejärjestelmien vastuukysymysten ratkaisemiseksi;

37. toteaa, että on edistettävä älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevaa koulutusta käyttäjien liikennekapasiteetin lisäämiseksi sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen helpottamiseksi;

38. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan avoimen foorumin tietojen vaihtoa ja älykkäisiin liikennejärjestelmiin liittyvien kysymysten tarkastelua varten;

Tietoturva, tietosuoja sekä vastuukysymykset (toiminta-alue°5)

39. korostaa tarvetta kunnioittaa yksityisyyttä ja tarkastella tietoturvaa ja tietosuojaa älykkäiden liikennejärjestelmien suunnittelun varhaisista vaiheista alkaen ja katsoo, että yksityisyyteen liittyviä kysymyksiä on käsiteltävä alusta lähtien määritettäessä arkkitehtuuria ja täytäntöönpanotoimia ("yksityisyyttä suunnittelulla");

40. kehottaa kaikkia älykkäiden liikennejärjestelmien sovelluksiin osallistuvia osapuolia noudattamaan henkilötietojen ja viestinnän suojelusta annettuja EY:n direktiivejä (direktiivit 95/46/EY(11) ja 2002/58/EY(12)) ja pyytää komissiota varmistamaan tietojen asianmukaisen käytön älykkäistä liikennejärjestelmiä koskevissa sovelluksissaan ja näiden käyttöönotossa;

41. katsoo, että anonyymien tietojen käyttö älykkäiden liikennejärjestelmien sovelluksissa on tarpeen älykkäiden liikennejärjestelmien esteettömän käytön kannalta, koska se takaa yksityisyyden suojan ja tietosuojaa koskevan EY:n oikeudellisen kehyksen noudattamisen;

Eurooppalainen älykkäisiin liikennejärjestelmiin liittyvä yhteistyö ja koordinointi (toiminta-alue°6)

42. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään vahvaa johtoa ja selkeää hallintoa älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönottamiseksi Euroopassa;

43. kehottaa edistämään kansallisten ja eurooppalaisten multimodaalisten, ovelta ovelle ulottuvien reittisuunnittelupalvelujen kehittämistä ottaen asianmukaisesti huomioon julkisen liikenteen tarjoamat vaihtoehdot sekä näiden palvelujen yhteenliittämisen Euroopan laajuisesti;

44. kehottaa komissiota hyödyntämään paremmin maailmanlaajuisen satelliittipaikannusjärjestelmän (GNSS) EGNOS- ja Galileo-ohjelmien unionille tarjoamia valmiuksia ja edistämään multimodaalista yhteenliitettävyyttä;

45. korostaa, että tätä tekniikkaa tulisi soveltaa niin, että vältetään eri liikennemuotojen yhteensopivuuden ongelmat, ja että kaiken tällaisen tekniikan käyttöä koskeva valinnanvapaus olisi taattava;

46. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon, että paikallisten ja alueellisten viranomaisten sekä Euroopan alueella toimivien eturyhmien on oltava aktiivisesti mukana älykkäiden liikennejärjestelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa;

47. painottaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien merkitystä älykkäiden liikennejärjestelmien toteuttamisessa ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan aktiivisia toimia niiden käytön edistämiseksi ja helpottamiseksi;

48. kehottaa komissiota antamaan täydellisen selvityksen toimintasuunnitelman rahoituksesta ja suunnittelusta sekä neuvostoa varmistamaan riittävän rahoituksen;

49. suosittaa, että jäsenvaltiot käsittelevät rakennerahastovarojen käytön puolivälin tarkastelun yhteydessä kaupunkien sisäistä liikkuvuutta ja liikenneruuhkien vähentämistä älykkäiden liikennejärjestelmien avulla ja että ne lisäävät nämä kysymykset vuosien 2010–2013 prioriteettien luetteloon;

50. korostaa, että kaupunkialueiden huomattavat mahdollisuudet on määriteltävä ja hyödynnettävä paremmin, ja painottaa merkitystä, joka maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla voi olla pitkän ja keskipitkän aikavälin tavoitteiden savuttamisessa;

51. katsoo, että on oleellisen tärkeää soveltaa älykkäitä liikennejärjestelmiä suosituilla matkailualueilla, jotta voidaan helpottaa liikennevirtoja, vähentää onnettomuuksia ja lisätä turvallisuutta; katsoo, että älykkäät liikennejärjestelmät osaltaan edistävät alueiden ja myös syrjäisten alueiden talouskehitystä;

52. korostaa, että alueiden välinen, rajat ylittävä ja monikansallinen yhteistyö on älykkäiden liikennejärjestelmien kehityksen ja toteuttamisen kannalta tärkeää, ja kehottaa komissiota kehittämään laajasti saatavilla olevan järjestelmän kaikilla unionin kielillä hyvien toimintatapojen vaihtamiseksi, mutta kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että alueet itse jakavat ja vaihtavat parhaita toimintatapoja keskenään, jotta voidaan yhtäältä turvata älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevan tiedon siirtyminen ja toisaalta välttää järjestelmän sisäinen pirstoutuminen.

o

o o

53. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0509.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0057.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0087.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0007.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0311.

(6)

EUVL C 175 E, 10.7.2008, s. 556.

(7)

EUVL C 187 E, 24.7.2008, s. 154.

(8)

EUVL C 244 E, 18.10.2007, s. 220.

(9)

EUVL C 306 E, 15.12.2006, s. 182.

(10)

www.truckinform.eu

(11)

EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(12)

EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.


PERUSTELUT

Komission tiedonanto älykkäiden liikennejärjestelmien (ITS) käyttöönottamiseksi Euroopassa(1) tarjoaa kattavan kehyksen ja määrittelee ITS:n koordinoituun käyttöönottoon tarvittavat toimet Euroopan unionissa.

ITS-sovellukset ovat edistyneitä sovelluksia, joissa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa liikenteeseen ja innovatiivisten palvelujen tarjoamiseen eri käyttäjille, kuten matkustajille, tieliikenneinfrastruktuurin käyttäjille ja ylläpitäjille, ajoneuvokalustoa hallinnoiville tahoille ja hätäpalveluorganisaatioille.

Haasteet ja ongelmanmääritys

Tieliikenteen ruuhkat, kasvaneet hiilidioksidipäästöt ja liikenneonnettomuudet ovat haasteita, jotka Euroopan liikenteen täytyy voittaa. Samanaikaisesti liikenteen tehokkuus, kestävyys, turvallisuus ja kilpailukyvyn kasvu ovat tekijöitä, jotka puoltavat ITS-järjestelmän käyttöönottoa Euroopan unionissa.

Komissio huomauttaa, että vaikka eri liikennemuodoille on kehitetty tai tuotu markkinoille useita sovelluksia, kuten ERTMS(2) ja TAF-TS(3) rautatieliikenteelle, LRTIS(4), SafeSeaNet ja VTMIS(5) meriliikenteelle, River Information System sisävesiliikenteelle ja SESAR(6) lentoliikenteelle, ei maantieliikenteelle ole olemassa samankaltaista yhtenäistä eurooppalaista kehystä.

Useiden eri sovellusten, kuten sähköisten tietullien, reitinvalinnan ja liikenteen ohjauksen käytöstä huolimatta maantieliikennettä varten kehitetyn ITS-järjestelmän kehitys ja sen yhteistyö muiden liikennemuotojen kanssa oli hidasta ja pirstaleista. Kehityksestä ja yhteistyöstä puuttui myös jatkuvuutta ja yhtenäisyyttä. Ehdotetaan siis toimintasuunnitelmaa, jotta vältetään monien eri ITS-sovellusten ja -palveluiden syntyminen paikallisesti, kansallisesti ja Euroopan unionissa ja jotta varmistetaan ITS-järjestelmän tehokkaampi käyttöönotto Euroopan unionissa.

Kuusi ensisijaista tointa

Toimintasuunnitelma määrittää yleisen kehyksen maantieliikenteen ITS-järjestelmän käyttöönotolle Euroopan unionissa. Kehys sisältää liitoskohtia muihin liikennemuotoihin. Se keskittyy kysymyksiin, kuten maantieteellinen jatkuvuus, palveluiden ja järjestelmien yhteentoimivuus ja ITS-järjestelmän standardisointi.

Toimintasuunnitelmaan sisältyy kuutta ensisijaista toiminta-aluetta koskevat tarkat toimet ja niiden määräpäivät.

1. Tie-, liikenne- ja matkatietojen optimaalinen käyttö: EU:n laajuiset tosiaikaiset matkatietopalvelut (2010), maanteitä koskevat tiedot (2012) ja data digitaalista kartoitusta (2011), yleisten liikennetietopalvelujen (2012) ja multimodaalisten ovelta ovelle ulottuvien reittisuunnittelupalveluiden (2009–2012) vähimmäistason tarjontaa varten.

2. Liikenteen ja rahtitoimintojen hallintaan liittyvien ITS-palveluiden jatkuvuus eurooppalaisilla liikennekäytävillä ja kaupunkikokonaisuuksissa: ITS-palveluiden jatkuvuus (2011), eFreight-järjestelmä (2010), multimodaalisen eurooppalaisen ITS-järjestelmän kehyksen rakenne (2010), kaupunkiliikenne (2010) ja sähköinen tietullijärjestelmä (2012/2014) .

3. Tieturvallisuuteen ja turvatoimiin liittyvät ITS-sovellukset: kehittyneet kuljettajaa avustavat järjestelmät (ADAS) ja turvallisuuteen sekä turvatoimiin liittyvät ITS-järjestelmät (2009–2014), hätäsanomajärjestelmä (eCall) (2009), käyttöliittymät (HMI) (2010), suojattomat tienkäyttäjät (2014) ja turvalliset parkkipaikat (2010).

4. Ajoneuvon yhteydet tieinfrastruktuuriin: avoin järjestelmäalusta (2011), yhteistoiminnalliset järjestelmät (2010–2013), infrastruktuurien välinen viestintä ja tiedonvaihto (I2I) (2010), ajoneuvon ja infrastruktuurin välinen viestintä ja tiedonvaihto (V2I) (2011), ajoneuvojen välinen viestintä ja tiedonvaihto (V2V) (2013) ja Euroopan standardointielimen valtuudet (2009–2014).

5. Tietoturva-, tietosuoja- ja vastuuasiat: tietoturva ja tietosuoja (2011) ja vastuu(2011).

6. ITS-sovelluksiin liittyvä yhteistyö ja koordinointi Euroopassa: lainsäädännöllinen kehys koordinoinnille (2008), päätöksentekoa tukevat työkalut (2011), rahoituksen suuntaviivat (2010) ja kaupunkiliikkuvuuden ITS-yhteistyöalusta.

Komissio viittaa useiden saatavissa olevien menetelmien käyttämiseen, jotta nämä ensisijaiset toimet saavutetaan. Näihin välineisiin lukeutuvat rahoitustuki, standardointialoitteet ja lainsäädännölliset sekä lainsäädäntöön liittymättömät toimet. Komissio ei kuitenkaan erittele näitä välineitä erikseen jokaiselle toimelle.

Toimintasuunnitelma

Neljä ensimmäistä toiminta-aluetta kattavat yksityiskohtaisia ja keskeisiä alueita, kun taas kaksi viimeistä ovat laaja-alaisempia ja kattavat monisäikeisiä kysymyksiä. Toimintasuunnitelman tavoitteena on tarttua maantieteellisen jatkuvuuden, palveluiden ja järjestelmien yhteentoimivuuden ja standardisoinnin ongelmiin. Näissä aihepiirissä voidaan epäilemättä hyödyntää lisäarvoa, ja ne voivat tuottaa positiivisia tuloksia tehokkuuteen ja puhtaaseen sekä turvalliseen liikenteeseen liittyen.

Huomattakoon, että toimintasuunnitelmaan liittyy ehdotus direktiiviksi, joka määrittää kehyksen ITS-sovellusten käyttöönotolle liikenteen alalla ja muiden liikennemuotojen rajapinnoilla. Tämä kehys on politiikan väline, joka toimintasuunnitelman toteutuksen kanssa voi kehittää yleisiä määrityksiä, jotka voidaan ottaa käyttöön valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Yhteisö rahoittaa tiettyjä toimia, vaikka toimintasuunnitelmaan ei sisälly mitään yksityiskohtaisia rahoituspuitteita suunnitelman toteuttamiseksi. Esimerkiksi EasyWay -ohjelma (2007–2009) edistää useiden ITS-toimintasuunnitelmassa esitettyjen toiminta-alueiden toteutusta. TEN-T-ohjelma, joka tähtää Euroopan laajuisen ITS-järjestelmän käyttöönottoon Euroopan laajuisen tieverkon (TERN) käytävillä 21:ssä unionin jäsenvaltiossa, rahoittaa hanketta. Kansalliset tieviranomaiset ja -toimijat johtavat ohjelmaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, jotka edustavat julkisia ja yksityisiä toimijoita.

Esittelijän kanta

Esittelijä suhtautuu myönteisesti komission toimintasuunnitelmaa, joka määrittää yksityiskohtaisia toimintoja, joiden tulosten syntymiselle on selkeät aikarajat. ITS-sovelluksilla on vahvat mahdollisuudet tehdä liikennejärjestelmästä energiatehokkaampi, ruuhkattomampi, turvallisempi ja ympäristöystävällisempi.

ITS-asiantuntijat, jotka osallistuivat Euroopan parlamentissa 22. tammikuuta 2009 aiheesta järjestettyyn pienimuotoiseen kuulemistilaisuuteen(7), suhtautuivat positiivisesti komission toimintasuunnitelmaan. On aika perustaa yhteinen ITS-kehys, eikä enää viivyttää kaikkia liikennemuotoja koskevaa ITS-sovellusten ja -palveluiden yleiseurooppalaista käyttöönottoa, jota lähestytään koordinoidummalla ja yhtenäisemmällä tavalla.

Liikennepolitiikkaa koskevat toimenpiteet ja toimet ovat tarpeellisia, jotta ITS-palveluiden vähimmäismäärä voidaan taata Euroopan unionissa. Tämän lisäksi on myös tarpeellista sovittaa yhteen useiden olemassa olevien aloitteiden (e-call), toimien (EasyWay) ja käyttöönotettujen toimenpiteiden (sähköinen tietullijärjestelmä) toteutusta, jotta ITS-sovellusten sujuva ja yhtenäinen käyttöönotto voidaan taata kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

ITS-sovellusten käyttöönotto voi tuoda yksilölle lisää vapautta, koska jokainen saa enemmän tietoa. Tosiaikaisten tietojen pitäisi kattaa kaikki liikennemuodot (co-modality) ja niiden tulisi olla kaikkien matkustajien ja logistiikkaoperaatioiden saatavissa. On siis myös selvästi tarpeellista saavuttaa kriittinen tietomassa, jotta ITS-sovellusten käyttö lisääntyy. Yhtenäisempää, yhteentoimivampaa ja luotettavampaa ITS-järjestelmää edistäviä toimia ja toimenpiteitä pitäisi ottaa käyttöön Euroopassa, mutta käyttäjien valinnanvapauden säilyttämistä ei pidä kuitenkaan sivuuttaa.

ADAS:n (ESC, e-Call) ja terveyttä ja turvallisuutta edistävien palveluiden käyttöönotto on tarpeellista, jotta turvallisuustavoitteet saavutetaan. Näihin palveluihin lukeutuvat esim. kuorma-autojen ja kaupallisten ajoneuvojen turvalliset parkkipaikat, suojattomia käyttäjiä koskeviin kysymyksiin tarttuminen ja nomadiset laitteet sisältävät käyttöliittymät.

Ajoneuvojen ja tieinfrastruktuurin yhteyksien kannalta on erittäin tärkeää laatia asianmukainen kehys yhteistoiminnallisille liikkuvuusjärjestelmille, yleiset määritykset I2I-, V2I- ja V2V-järjestelmille ja alustoja ITS-sovelluksille. Tässä suhteessa vastuu- ja yksityisyyskysymysten ratkaiseminen on keskeinen askel kohti ITS-järjestelmän esteetöntä kehitystä.

Yhteisiä standardeja ja alustoja tarvitaan rajoja ylittävien ihmisten elämän helpottamiseksi, mutta on tärkeää korostaa, että ITS:n avulla ei luoda valvontayhteiskuntaa. Kaikkien toimijoiden pitää ottaa huomioon EY:n lainsäädännöllistä kehystä noudattava yksityisyyden kunnioittaminen ja henkilökohtaisten tietojen käyttö ITS-suunnittelun aikaisessa vaiheessa.

Muita käsiteltäviä asioita ovat ITS-sovellusten rahoituksellinen tuki, saatavuus, kaupunkiliikkuvuus, koulutus, GNSS-ohjelmista saatujen EU:n varojen parempi käyttö, parempi hallintotapa, valvonta ja arviointi.

(1)

KOM(2008)0886.

(2)

Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä

(3)

Rautateiden tavaraliikenteen telemaattisten sovellusten yhteentoimivuuden tekninen eritelmä

(4)

LRITS-tunnistusjärjestelmä

(5)

Alusliikennettä koskeva seuranta- ja tietojärjestelmä

(6)

Uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmä

(7)

http://www.europarl.europa.eu/activities/committees/hearingsCom.do?language=EN&body=TRAN ja http://www.europarl.europa.eu/wps-europarl-internet/frd/vod/player?eventId=20090122-0900-COMMITTEE-TRAN&language=en&byLeftMenu=researchcommittee


ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (12.2.2009)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevasta toimintasuunnitelmasta

(2008/2216(INI))

Valmistelija: Giovanni Robusti

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että älykkäillä liikennejärjestelmillä on myönteinen vaikutus kaikkien alueiden, myös kaupunkialueiden, taloudellisen suorituskyvyn parantamiseen, niillä määritellään vastavuoroisen saatavuuden edellytykset, lisätään paikallista ja alueiden välistä kauppaa, kehitetään Euroopan unionin sisämarkkinoita ja lisätään työllisyyttä, joka kytkeytyy älykkäiden liikennejärjestelmien toteuttamiseen;

2.  katsoo, että älykkäillä liikennejärjestelmillä voidaan parantaa Euroopan kansalaisten ja erityisesti kaupungeissa asuvien elinolosuhteita ja ne myös osaltaan parantavat liikenneturvallisuutta, vähentävät haitallisia päästöjä ja ympäristön pilaantumista, lisäävät liikenteen tehokkuutta, helpottavat pääsyä syrjäisille alueille ja vähentävät liikennettä;

3.  pyrkii uusien tekniikoiden käyttöönottamiseen, jotta voidaan parantaa energiatehokkuutta sekä alueellisella että yhteisön tasolla;

4.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon, että paikallisten ja alueellisten viranomaisten sekä Euroopan alueella toimivien eturyhmien on oltava aktiivisesti mukana älykkäiden liikennejärjestelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa;

5.  painottaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien merkitystä älykkäiden liikennejärjestelmien toteuttamisessa ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan aktiivisia toimia niiden käytön edistämiseksi ja helpottamiseksi;

6.   pyrkii edistämään yhdenmukaista lähestymistapaa jäsenvaltioiden välisen toiminnan koordinoinnin saavuttamiseksi, jotta vuosille 2007–2013 suunniteltujen aluepoliittisten toimien toteuttamisajat olisivat yhdenmukaisia toimintasuunnitelmassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamisen kanssa;

7.  korostaa, että kaupunkialueiden huomattavat mahdollisuudet on määriteltävä ja hyödynnettävä paremmin, ja painottaa merkitystä, joka maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla voi olla pitkän ja keskipitkän aikavälin tavoitteiden savuttamisessa;

8.  katsoo, että on oleellisen tärkeää toteuttaa älykkäitä liikennejärjestelmiä alueilla, joilla on suuri matkailullinen potentiaali, jotta voidaan helpottaa liikennevirtoja, vähentää onnettomuuksia ja lisätä turvallisuutta; katsoo, että älykkäät liikennejärjestelmät osaltaan edistävät alueiden ja myös syrjäisten alueiden talouskehitystä;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita Euroopan maantieteelliset erityispiirteet huomioon ottaen antamaan enemmän painoarvoa alueille, jotka ovat suuremmassa määrin osallisina alueiden välisessä sisävesi- ja meriliikenteessä, ja kannustamaan tämän liikennemuodon ja perinteisten liikennemuotojen välistä suurempaa yhteenliitettävyyttä;

10. korostaa, että alueiden välinen, rajat ylittävä ja monikansallinen yhteistyö on älykkäiden liikennejärjestelmien kehityksen ja toteuttamisen kannalta tärkeää ja kehottaa komissiota kehittämään laajasti saatavilla olevan järjestelmän kaikilla EU:n kielillä hyvien toimintatapojen vaihtamiseksi, mutta kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että alueet itse jakavat ja vaihtavat parhaita toimintatapoja keskenään, jotta voidaan yhtäältä turvata älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevan tiedon siirtyminen ja toisaalta välttää järjestelmän sisäinen pirstoutuminen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

12.2.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

45

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Emmanouil Angelakas, Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Rolf Berend, Victor Boştinaru, Wolfgang Bulfon, Giorgio Carollo, Bairbre de Brún, Gerardo Galeote, Iratxe García Pérez, Monica Giuntini, Pedro Guerreiro, Gábor Harangozó, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Mieczysław Edmund Janowski, Gisela Kallenbach, Evgeni Kirilov, Miloš Koterec, Constanze Angela Krehl, Florencio Luque Aguilar, Jamila Madeira, Iosif Matula, Miroslav Mikolášik, Jan Olbrycht, Maria Petre, Markus Pieper, Giovanni Robusti, Wojciech Roszkowski, Catherine Stihler, Margie Sudre, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Emanuel Jardim Fernandes, Stanisław Jałowiecki, Zita Pleštinská, Samuli Pohjamo, Christa Prets, Flaviu Călin Rus, Richard Seeber, Iuliu Winkler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Wolf Klinz, Sepp Kusstatscher, Toine Manders


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

31.3.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gabriele Albertini, Inés Ayala Sender, Paolo Costa, Luis de Grandes Pascual, Petr Duchoň, Saïd El Khadraoui, Robert Evans, Emanuel Jardim Fernandes, Francesco Ferrari, Brigitte Fouré, Mathieu Grosch, Georg Jarzembowski, Stanisław Jałowiecki, Timothy Kirkhope, Jaromír Kohlíček, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Jörg Leichtfried, Eva Lichtenberger, Marian-Jean Marinescu, Erik Meijer, Luís Queiró, Reinhard Rack, Ulrike Rodust, Gilles Savary, Brian Simpson, Renate Sommer, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Michel Teychenné, Yannick Vaugrenard, Armando Veneto, Roberts Zīle

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Elisabeth Jeggle, Anne E. Jensen, Marie Panayotopoulos-Cassiotou

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Elisabeth Schroedter

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö