MIETINTÖ uudistetusta sosiaalisesta toimintaohjelmasta
3.4.2009 - (2008/2330(INI))
Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
Esittelijä: José Albino Silva Peneda
- EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
- PERUSTELUT
- talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO
- ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnaN LAUSUNTO
- kulttuuri- ja koulutusvaliokunnaN LAUSUNTO
- naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO
- VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
uudistetusta sosiaalisesta toimintaohjelmasta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission 2. heinäkuuta 2008 antaman tiedonannon uudistetusta sosiaalisesta toimintaohjelmasta (KOM(2008)0412),
– ottaa huomioon 18. marraskuuta 2008 antamansa päätöslauselman ja suositukset komissiolle miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisesta[1],
– ottaa huomioon 22. lokakuuta 2008 antamansa päätöslauselman työehtosopimuksia koskevista haasteista EU:ssa[2],
– ottaa huomioon komission 2. heinäkuuta 2008 antaman tiedonannon "Uudistettu sitoumus sosiaaliseen Eurooppaan: sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevan avoimen koordinointimenetelmän vahvistaminen" KOM(2008)0418,
– ottaa huomioon 3. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman syrjimättömyydestä sukupuoleen katsomatta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta[3],
– ottaa huomioon komission 2. heinäkuuta 2008 antaman tiedonannon: "Syrjimättömyys ja yhtäläiset mahdollisuudet: uusi sitoutuminen" (KOM(2008)0420),
– ottaa huomioon komission 26. marraskuuta 2008 antaman tiedonannon Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta (KOM(2008)0800),
– ottaa huomioon komission 3. lokakuuta 2008 antaman tiedonannon "Työ- ja yksityiselämän tasapainon parantaminen: enemmän tukea työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen" (KOM(2008)0635),
– ottaa huomioon komission 12. lokakuuta 2006 antaman tiedonannon "Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys EU:ssa" (KOM(2006)0574) ja parlamentin 20. marraskuuta 2008 antaman päätöslauselman sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmien tulevaisuudesta: niiden rahoitus ja suuntaus kohti yksilöllistämistä[4],
– ottaa huomioon komission 17. lokakuuta 2007 antaman tiedonannon "Sosiaalisen suojelun nykyaikaistaminen yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen koheesion lisäämiseksi: työmarkkinoilta kauimmas etääntyneiden ihmisten aktiivisen osallisuuden edistäminen" (KOM(2007)0620) ja parlamentin 9. lokakuuta 2008 antaman päätöslauselman yhteiskunnallisen osallisuuden edistämisestä ja köyhyyden, myös lasten köyhyyden torjumisesta EU:ssa[5],
– ottaa huomioon neuvoston 24. kesäkuuta 1992 antaman suosituksen 92/442/ETY yhteisistä perusteista sosiaaliturvajärjestelmien riittäville resursseille ja sosiaalituelle[6],
– ottaa huomioon komission 27. kesäkuuta 2007 antaman tiedonannon "Päämääränä yhteiset joustoturvaperiaatteet: Uusia ja parempia työpaikkoja jouston ja turvan avulla" (KOM(2007)0359) ja parlamentin 29. marraskuuta 2007 antaman päätöslauselman yhteisistä joustoturvaperiaatteista[7],
– ottaa huomioon neuvoston 25. kesäkuuta 2008 antaman tiedonannon "Pienet ensin: eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite ("Small Business Act")" (KOM(2008)0394),
– ottaa huomioon komission 26. helmikuuta 2007 antaman tiedonannon "Sosiaalisen todellisuuden kartoittaminen – Väliraportti kevään 2007 Eurooppa-neuvostolle" (KOM(2007)0063) ja parlamentin 15. marraskuuta 2007 antaman päätöslauselman sosiaalisen todellisuuden kartoittamisesta[8],
– ottaa huomioon komission 24. toukokuuta 2006 antaman tiedonannon "Ihmisarvoista työtä kaikille – Yhteisön osallistuminen ihmisarvoisen työn toimintaohjelman maailmanlaajuiseen täytäntöönpanoon" (KOM(2006)0249) ja parlamentin 23. toukokuuta 2007 antaman päätöslauselman ihmisarvoisesta työstä kaikille[9],
– ottaa huomioon 13. lokakuuta 2005 antamansa päätöslauselman naisten köyhyydestä Euroopan unionissa ja sen sisältämän köyhyyden määritelmän[10],
– ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2008 esittämänsä kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodesta (2010)[11],
– ottaa huomioon 13. lokakuuta 2005 antamansa päätöslauselman naisten köyhyydestä Euroopan unionissa[12],
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan[13] ja erityisesti sen sosiaalisiin oikeuksiin liittyvät säännökset sekä EY:n perustamissopimuksen 136 artiklan,
– ottaa huomioon 22. marraskuuta 2006 annetun komission vihreän kirjan "Työlainsäädäntö 2000-luvun haasteiden tasalle" (KOM(2006)0708),
– ottaa huomioon 18. heinäkuuta 2001 annetun komission vihreän kirjan yritysten sosiaalisen vastuun eurooppalaisten puitteiden edistämisestä (KOM(2001)0366) ja komission 22. maaliskuuta 2006 antaman tiedonannon kasvua ja työllisyyttä edistävän kumppanuuden toteuttamisesta: Euroopasta esikuva yritysten yhteiskuntavastuun alalla (KOM(2006)0136), Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2007 yritysten yhteiskuntavastuusta: uusi kumppanuus[14],
– ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2008 antamansa kannanoton kodittomuuden poistamisesta[15],
– ottaa huomioon vuonna 1996 hyväksytyn taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan YK:n kansainvälisen yleissopimuksen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,
– ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0241/2009),
A. ottaa huomioon, että nykyisestä rahoitus- ja talouskriisistä johtuva merkittävin kielteinen seuraus on työttömyyden huomattava lisääntyminen, joka vaikuttaa vakavimmin heikommassa asemassa oleviin ryhmiin; ottaa huomioon, että korkeampi työttömyyden taso liittyy köyhyyden ja terveyttä koskevan epätasa-arvon lisääntymiseen, syrjäytymiseen, rikollisuuteen, turvattomuuteen ja luottamuksen puutteeseen,
B. katsoo, että nykyisestä kriisistä huolimatta EU:lla oli jo vaikeuksia, jotka johtuivat heikosta talouskasvusta, räjähdysalttiista väestökehitystilanteesta ja vaikeuksista elää koko ajan globaalimmassa maailmantaloudessa,
C. ottaa huomioon, että 15,2 prosenttia 18–24-vuotiaista unionin kansalaisista keskeytti koulunkäynnin vuonna 2007,
D. ottaa huomioon, että työllisyys ei edelleenkään takaa tietä ulos köyhyydestä monille ihmisille EU:ssa ja että kahdeksalla prosentilla työssäkäyvistä ihmisistä oli köyhyysriski vuonna 2006,
E. ottaa huomioon, että vuonna 2006 köyhyysriski koski 16 prosenttia unionin kansalaisista; ottaa huomioon, että lapset, suurperheet, yksinhuoltajat, työttömät, vammaiset, nuoret, vanhukset, etniset vähemmistöt ja maahanmuuttajat ovat erityisen heikossa asemassa,
F. katsoo, että naisilla köyhyyden riski on suurempi kuin miehillä heidän taloudellisen riippuvuutensa takia, työmarkkinoilla sukupuolten välillä vallitsevien palkkaerojen takia ja sen takia, että naisten osuus matalapalkka-aloilla on suurempi kuin miesten; katsoo, että tilanne lisää sitä riskiä, että köyhyys siirtyy seuraaville sukupolville,
G. ottaa huomioon, että viime vuosien hinnankorotuksilla on ollut merkittävä vaikutus kotitalouksien budjetteihin, ja etenkin heikossa asemassa olevat yhteiskuntaryhmät ovat kärsineet niistä suhteettomasti,
H. ottaa huomioon, että monet tutkimukset (esimerkiksi Russell Sage -säätiön teettämä työn tulevaisuutta käsittelevä tutkimus) ovat osoittaneet, että yksi neljästä kehittyneimmissä talouksissa työssäkäyvästä saattaa pian kuulua matalapalkkaisiin, ja heidän köyhyysriskinsä saattaa kasvaa; ottaa huomioon, että matalapalkkaiset työt ovat hyvin samankaltaisia, koska työsuhteet ovat niissä usein epätyypillisiä, ja että matalan taitotason työntekijöillä, osa-aikaisilla, naisilla, maahanmuuttajilla ja nuorilla työntekijöillä riski on suurempi; ottaa huomioon, että taipumus matalapalkkaiseen työhön näyttää siirtyvän sukupolvelta toiselle, ja ottaa huomioon, että se rajoittaa hyvän koulutuksen, hyvän terveydenhoidon ja muiden peruselinehtojen saatavuutta,
I. ottaa huomioon, että EY:n perustamissopimuksen 2 artiklassa todetaan, että naisten ja miesten välinen tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusarvoista,
J. ottaa huomioon EU:n väestörakenteen muutoksen, jonka tärkeimpiä piirteitä ovat elinajanodotteen nousu ja hedelmällisyysluvun lasku, vaikka joissakin maissa viimeksi mainitun suuntauksen kääntymisestä on merkkejä,
K. ottaa huomioon, että väestörakenteen muutoksen vuoksi vanhusten huoltosuhteen odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, millä on seurauksia erityisesti väestön fyysiseen ja henkiseen terveyteen,
L. pitää myönteisenä vuoden 2008 väestörakennetta koskevaa komission kertomusta sosiaalisten tarpeiden täyttämisestä ikääntyvässä yhteiskunnassa (Meeting Social Needs in an Ageing Society (SEC(2008)2911)), sillä siinä tunnustetaan epävirallisten läheishoitajien keskeinen asema yhteiskunnassa; kehottaa komissiota harkitsemaan vahvoja sosiaalisia perusteluja hoitajien sisällyttämiseksi tulevan politiikan laatimiseen;
M. ottaa huomioon, että vaikka finanssikriisin vaikutuksia reaalitalouteen ei vielä tunneta täysin, viiden miljoonan uuden työpaikan luomista EU:ssa vuosina 2008–2009 koskevan tavoitteen saavuttaminen tulee olemaan mahdotonta; ottaa huomioon, että talouden taantuma johtaa työttömyyden ja ehdottomasti myös köyhyyden kasvuun ja aiheuttaa haasteita Euroopan sosiaalisille malleille,
N. katsoo, että rahoitus- ja talouskriisi aiheuttaa työttömyyden ja turvattomuuden lisääntymistä, jolloin sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen koko EU:ssa kohdistuu huomattavaa painetta, mikä ilmenee yhteiskunnallisina säröinä ja jännitteinä monissa jäsenvaltioissa,
O. ottaa huomioon, että EU on sitoutunut sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävään kehitykseen, ja että tästä sitoumuksesta mahdollisesti kumpuavat tilaisuudet uusien työpaikkojen luomiseen olisi hyödynnettävä täysimääräisesti,
P. ottaa huomioon, että sosiaalinen vuoropuhelu voi olla tärkeällä sijalla vastattaessa luottamuskriisiin, jota nykyinen talouskriisi pahentaa, ja että tulevaisuus pelottaa monia yhteiskuntamme jäseniä; katsoo, että etusijalle on asetettava yhdenvertaisesti myös ne, jotka ovat jo syrjäytyneet ja joiden nykyinen tilanne huononee nykyisen kriisin takia,
Q. katsoo, että EU:n aktiivisemmilla institutionaalisilla järjestelyillä, joille on ominaista tulojen uudelleen jakaminen tietyissä määrin ja "Euroopan sosiaalista mallia" koskeva yhteinen käsite, on myönteinen vaikutus työmarkkinoidemme heikommassa asemassa olevaan osaan kuuluvien miljoonien miesten ja naisten työelämään,
R. katsoo, että erilaisten järjestelmien yhtenäisten arvojen saavuttamisen edellytyksenä on se, että kunnioitetaan kansallisia oikeudellisia ja sopimuksellisia puitteita, joille on ominaista kyseisiä malleja tasapainottava työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joilla kyseisiä malleja säännellään,
S. ottaa huomioon, että epätyypillisiä työsuhteita koskeviin tapauksiin ei enää sovelleta sitä, että osapuolet määrittelevät säännöt ja menettelyt työehtosopimusneuvotteluissa,
T. ottaa huomioon, että uudistetun sosiaalisen toimintaohjelman olisi perustuttava siihen periaatteeseen, että tehokas ja toimiva sosiaalipolitiikka edistää talouskasvua ja hyvinvointia, ja se voi myös auttaa palauttamaan kansalaisten heikentyneen tuen EU:lle,
U. katsoo, että on valitettavaa, että uudistetussa sosiaalisessa toimintaohjelmassa ei käsitellä yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen oikeusturvaa koskevaa kysymystä,
V. ottaa huomioon, että uudistetun sosiaalisen toimintaohjelman tehtävästä ja näkyvyydestä on ilmaistu huomattavasti huolta, mukaan luettuna sen tavoitteen selkeyden puute ja se, miten sitä toteutetaan, sekä sosiaalipolitiikan avoimelle koordinointimenetelmälle annetun merkityksen väheneminen,
W. ottaa huomioon, että Euroopan sosiaaliset mallit perustuvat yhteisiin arvoihin monien erilaisten järjestelmien puitteissa ja ne kuuluvat yleensä jäsenvaltioiden toimivaltaan; katsoo, että perustamissopimuksessa, perusoikeuskirjassa ja uudistussopimuksessa vahvistettuja sosiaalista Eurooppaa koskevia tavoitteita on korostettava EU:n kaikenkattavana tavoitteena, jos EU haluaa vastata kansalaistensa pelkoihin ja odotuksiin; ottaa huomioon, että perättäisissä kevään Eurooppa-neuvostoissa on toistettu köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamista koskeva tavoite ja tarve vahvistaa Lissabonin strategian sosiaalista ulottuvuutta; ottaa huomioon, että kunkin kansallisen sosiaali- ja työllisyyspolitiikan epäonnistuminen tai menestyminen heijastuu myös muihin jäsenvaltioihin, josta syystä Euroopan sosiaalisen mallin uudistamisesta käytävä keskustelu on asetettava unionin ja jäsenvaltioiden välisen vuorovaikutuksen ytimeen,
X. katsoo, että on kiinnitettävä ensisijaisesti huomiota siihen, että kasvua ja työllisyyttä koskeva strategia on epäonnistunut köyhyyden vähentämisessä – tällä hetkellä köyhyydessä elää 78 miljoonaa ihmistä – ja siihen, että epätasa-arvoisuus on lisääntynyt; katsoo, että EU:n on edistyttävä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamista koskevien EU:n tason ja kansallisen tason päämäärien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa ja niillä tärkeimmillä alueilla, joita varten indikaattoreita tällä hetkellä on, jos ihmisille halutaan vakuuttaa, että EU:n ensisijaisena tehtävänä on ihmisten palveleminen ja vasta sitten liikeyritysten ja pankkien palveleminen,
Y. ottaa huomioon, että monissa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsittelemissä asioissa on ilmaisua "poliittisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen järjestyksen suojelemiseksi välttämättömät säännökset" käytetty selventämättä sitä, kuka voi tässä yhteydessä päättää, mitkä säännökset ovat välttämättömiä yleisten yleistä järjestystä koskevien säännösten suojelemiseksi jäsenvaltiossa,
Z. ottaa huomioon, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin totesi, että ei ole jäsenvaltioiden vastuulla määritellä yksipuolisesti yleisen järjestyksen määritettä tai säätää yksipuolisesti kaikista niiden työlainsäädäntöön kuuluvista pakollisista säännöksistä toiseen jäsenvaltioon sijoittuneille palvelujen tarjoajille, ja katsoo, että on epäselvää, kenellä toimivalta on, jos se ei ole jäsenvaltioilla,
AA. katsoo, että pelkästään työvoiman alihankinnalla ja laittomalla ihmiskaupalla ja todellisten itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa tehtyihin lainmukaisiin sopimuksiin perustuvien palvelujen tarjonnan välillä ei ole selvää eroa; katsoo, että laittomien käytäntöjen ja todellisten yhteiskunnallisten ja kaupallisten liiketoimintasuhteiden väliseen eroon pitäisi puuttua,
Ensisijaiset toimet
Euroopan sosiaaliset mallit
1. talouden taantuman huomioon ottaen kehottaa neuvostoa ja komissiota muistuttamaan siitä, että on tärkeää turvata vahva sosiaalinen Eurooppa, johon kuuluu kestävä, tehokas ja toimiva sosiaali- ja työllisyyspolitiikka; kehottaa komissiota kehittämään kunnianhimoisen sosiaalipoliittisen toimintaohjelman kaudelle 2010−2015;
2. kehottaa komissiota esittämään ihmisarvoista työtä koskevan johdonmukaisen poliittisen suunnitelman Euroopan unionin perusoikeuskirjan säännösten mukaisesti;
3. korostaa, että työpaikkojen luomisen ja niiden edistämisen asettaminen etusijalle sosiaalisessa toimintaohjelmassa näinä vaikeina aikoina on tärkeää; katsoo, että suurempi joustavuus työpaikalla on nyt tärkeämpää kuin koskaan;
4. kehottaa komissiota yhdistämään uudistetun sosiaalisen toimintaohjelman muihin aloitteisiin, kuten Euroopan tasa-arvosopimus, eurooppalaisen nuorisosopimus ja Euroopan perheallianssi, jotta sosiaaliedut olisivat paremmin huono-osaisten sosiaaliryhmien saatavilla;
5. on huolissaan siitä, että komission tiedonannossa ehdotetut toimenpiteet eivät ole riittävän johdonmukaisia, jotta niillä voitaisiin vaikuttaa köyhyyden ja syrjäytymisen nykyisiin tasoihin EU:ssa ja käsitellä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden nykyisiä haasteita;
6. pitää erityisen valitettavana, että komission tiedonannossa ei ole ehdotuksia seuraavista aiheista, jotka ovat olennaisia taloudellisten vapauksien ja sosiaalisten oikeuksien välisen tasapainon saavuttamiseksi:
– direktiivi työhön liittyvien perusoikeuksien säätämisestä kaikille työntekijöille työsuhteen laadusta riippumatta yhä useampien epätyypillisessä työsuhteessa olevien työntekijöiden suojelemiseksi;
– neuvoston direktiivin tarkistus, mihin liittyy sukupuolineutraali työn arviointijärjestelmä sukupuolten palkkaeron vähentämiseksi sekä talouden alojen sisällä että niiden välillä;
– direktiivi rajatylittävistä työehtosopimusneuvotteluista rajatylittävän liiketoiminnan todellisuuden mukaisesti;
7. korostaa tarvetta kehittää edelleen työhön liittyvien oikeuksien vähimmäisnormeja; on tietoinen siitä, että taloudellisia vapauksia ja kilpailusääntöjä ei saa asettaa etusijalle sosiaalisiin perusoikeuksiin nähden;
8. toteaa, että sosiaalipolitiikan olisi katettava avaintoimet, kuten vahvojen sosiaalisten oikeuksien ja markkinavapauden parempi tasapainottaminen, syrjinnän torjunta ja tasa-arvon edistäminen, Euroopan sosiaalisten mallien ajanmukaistaminen ja uudistaminen sekä niiden arvojen vahvistaminen;
9. huomauttaa, että määritelmä siitä, mitä jäsenvaltioiden poliittisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen järjestyksen suojelemiseksi välttämättömät säännökset ovat, on poliittinen asia, ja se pitäisi määritellä demokraattisesti oikeutetussa menettelyssä; kehottaa tämän vuoksi komissiota käynnistämään avoimen vuoropuhelun, jotta voidaan selvittää, mistä kyseiset yleistä järjestystä koskevat yleiset säännökset koostuvat, ja tekemään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia;
10. katsoo, että tämä ei ole oikea hetki vähentää sosiaalimenoja vaan pikemminkin pitäisi vahvistaa rakenneuudistuksia; katsoo lisäksi, että Euroopan unionin olisi tuettava jäsenvaltioiden sosiaalisten mallien perustana olevia infrastruktuureja, muun muassa yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja, muistuttamalla jälleen niiden yleisen saatavuuden, korkean laadun ja kestävyyden tärkeydestä;
11. pitää valitettavana, että vaikka rahoituskriisi osoittaa julkisen vallan tärkeyden taloudellisen toiminnan ylläpitämisessä ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämisessä, komissio ei turvaa Euroopan unionin julkisten palveluiden tulevaisuutta ja tärkeää asemaa yleishyödyllisiä palveluita koskevalla puitedirektiiviehdotuksella;
12. kehottaa komissiota antamaan lainsäädäntöehdotuksen, jolla pyritään varmistamaan yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen oikeusturva;
13. korostaa, että on välttämätöntä löytää keinoja modernisoida ja uudistaa kansallisia turvajärjestelmiä pitkällä aikavälillä köyhyyden poistamiseksi etenkin riittävän vähimmäistulon, eläkkeiden ja terveyspalvelujen osalta; korostaa, että vähimmäispalkan ja eläkejärjestelmien taloudellista kestävyyttä sekä terveyspalvelujen laatua ja tehokkuutta voidaan parantaa tehostamalla niiden organisointia ja saatavuutta sekä lisäämällä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä toissijaisuusperiaatteita kunnioittaen ja tukien lisäponnisteluja progressiivista verotusta koskevien järjestelmien luomiseksi, sillä niillä voidaan vähentää epätasa-arvoa;
14. huomauttaa, että useimmissa jäsenvaltioissa on kansalliset vähimmäispalkkaa koskevat järjestelmät, mutta monissa ei ole; kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan tällaisia järjestelmiä sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi ja kehottaa niitä vaihtamaan parhaita käytäntöjä; tunnustaa, että jos sosiaaliavusta on annettu säännöksiä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalaiset ymmärtävät etuutensa ja pystyvät ne saamaan;
15. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus käyttää tavanomaisia pankkipalveluita;
16. katsoo, että urheilu- ja kulttuuritoiminta ovat sosiaalisen osallisuuden olennaisia välineitä ja vaikuttavat myönteisesti henkilökohtaiseen kehittymiseen, edistävät yhteiskunnan etua ja kannustavat lahjakkuuksia;
17. odottaa komission sisällyttävän nopeasti ympäristö- ja terveysongelmat unionin kaikkiin politiikkoihin korkeatasoisen terveyden ja ympäristön suojelun takaamiseksi EY:n perustamissopimuksen määräysten mukaisesti;
18. haluaa komission tavoin laajentaa sosiaalista toimintaohjelmaa uusille aloille; pahoittelee, että ympäristö otetaan liian usein huomioon vain ilmastonmuutoksen kannalta; pitää tervetulleena komission uudistettuja lausumia vähän hiilidioksidipäästöjä tuottavan kestävän talouden puolesta, mutta pahoittelee, että komission ehdotuksessa ei ole konkreettisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon ympäristökriisin ja ilmastokriisin sosiaaliset ja terveydelliset seuraamukset;
19. korostaa, että äärimmäistä köyhyyttä ja siitä johtuvaa sosiaalista syrjäytymistä ei voida enää arvioida pelkästään taloudellisin luvuin, vaan myös ihmisoikeudet ja kansalaisuus on otettava huomioon; katsoo, että pääomien ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaate ei sellaisenaan voi poistaa köyhyyttä tai kroonista (erityisen pitkäaikaista) köyhyyttä ja että äärimmäinen köyhyys vie ihmisiltä mahdollisuudet ja estää heitä osallistumasta täysimääräisesti yhteisön elämään, koska se saa heidät suhtautumaan välinpitämättömästi ympäristöönsä;
Sosiaali- ja työllisyyspolitiikka
20. pitää myönteisenä vuoden 2008 lopussa käynnistettyyn työ- ja yksityiselämän tasapainoa käsittelevään komission pakettiin sisältyviä ehdotuksia; kannustaa komissiota antamaan suosituksia niille jäsenvaltioille, jotka ovat selkeästi jäljessä vuoden 2002 Barcelonan Eurooppa-neuvoston lastenhoidon järjestämistä vuoteen 2010 mennessä koskevista tavoitteista; pyytää komissiota edelleen kannustamaan työnantajien avoimuutta joustavissa työjärjestelyissä, tieto- ja viestintätekniikan alan osaamisessa sekä uusien työn organisointimuotojen optimaalisessa hyödyntämisessä ja siten edistämään työaikataulujen joustavuutta ja niiden yhteensopivuutta liike-elämän, hallinnon ja koulujen aikataulujen kanssa;
21. pyytää komissiota tekemään ehdotuksen työ-, yksityis- ja perhe-elämän paremmasta yhteensovittamisesta, jossa hyödynnetään optimaalisesti tieto- ja viestintätekniikan alan osaamista sekä uusia työn organisointimuotoja, otetaan huomioon lasten tarpeet ja hyvinvointi ja edistetään tehokkaampaa työssäkäynnin suojaa, millä vahvistetaan vanhempien ja läheishoitajien oikeus joustaviin työmalleihin, jotka vastaavat heidän tarpeitaan ja joissa otetaan erityisesti huomioon saatavuus matalapalkkaisille ja epävarmassa tai huonolaatuisessa työpaikassa oleville;
22. pitää valitettavana EU:n politiikan ja kansallisen politiikan heikkoutta lisääntyvän köyhyyden, erityisesti lasten köyhyyden käsittelyssä;
23. kehottaa jäsenvaltioita antamaan taatun vähimmäistoimeentulon yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti;
24. ehdottaa, että uusia demografisia haasteita voitaisiin käsitellä puuttumalla niiden naisten tilanteeseen, jotka elävät köyhyydessä ja joilla ei ole tasapuolisia ja riittäviä mahdollisuuksia ravinnonsaantiin, asuntoon, koulutukseen eikä palkkaan ja joilla on vaikeuksia työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamisessa;
25. kehottaa ehkäisemään ja torjumaan tehokkaammin koulunkäynnin keskeyttämistä ja edistämään ajatusta, että "koulutus kannattaa"; vaatii tehokkaasti organisoituja, tulevaisuuden työmarkkinoihin sopeutettuja koulutusjärjestelmiä ja opetusohjelmia, joissa otetaan huomioon yhteiskunnan tarpeet ja tekninen kehitys; kehottaa edistämään ja tukemaan enemmän toisen mahdollisuuden koulua koskevaa järjestelmää sekä epävirallista ja epämuodollista koulutusta, jonka on osoitettu johtavan siihen, että nuoret ja aikuiset osallistuvat koulutukseen perinteisiä kouluympäristöjä paremmin, mikä alentaa koulunsa keskeyttäneiden määrää Euroopan unionissa; kehottaa siksi viimein poistamaan kaiken mahdollisuuksien epätasa-arvon EU:n koulutusjärjestelmissä, poistamaan erityisesti matalatasoisen ja eriytetyn opetuksen, jolla on peruuttamattomia kielteisiä vaikutuksia syrjäytyneisiin ryhmiin, erityisesti romaneihin;
26. korostaa tarvetta tehostaa elinikäisen oppimisen ja koulutuksen ohjelmia, jotka pyrkivät parantamaan etenkin vähiten koulutettujen kansalaisten valmiuksia siirtyä (takaisin) työmarkkinoille sujuvasti ja syrjimättä sekä edistämään sosiaalista innovointia; kehottaa painottamaan ohjelmissa yrittäjyysvalmiuksia, pääasiassa naisten ja nuorten yrittäjyyttä, tieto- ja viestintätekniikan osaamista sekä kommunikointivalmiuksia, taloudellisia valmiuksia ja kielitaitoa;
27. korostaa, että koulutusta Euroopassa on parannettava dynamisoimalla jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien yhteensopivuutta ja vertailtavuutta, jotta helpotettaisiin ammatillisen pätevyyden ja normien molemminpuolista tunnustamista;
28. katsoo, että aktiivisilla sosiaalista osallisuutta koskevilla toimilla on vaikutettava ratkaisevasti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamiseen sekä palkallisessa työssä ("työssäkäyvät köyhät") että palkattomassa työssä olevien osalta;
29. painottaa, että yliopistojen ja liikealan yhteistyötä on edistettävä, koska on tärkeää varmistaa, että nämä kumppanit toimivat yhteistyössä ja tukevat toisiaan omien organisaatioidensa, henkilökuntansa ja opiskelijoidensa hyödyksi; katsoo, että yliopiston opintosuunnitelman ja yritysmaailman välille olisi rakennettava siltoja ja että liike-yrityksillä pitäisi olla mahdollisuus täydentää opinto-ohjelmia, tarjota työharjoittelupaikkoja, järjestää opiskelijoille avointen ovien päiviä jne.;
30. kiinnittää huomiota siihen, että on omaksuttava tasapainoisempi lähestymistapa joustavuuden, turvan ja kunnollisten palkkojen takaamiseen välillä, jotta voidaan edistää nuorten, iäkkäiden, naisten, pitkäaikaistyöttömien ja huonompiosaisten ryhmien siirtymistä työmarkkinoille; ehdottaa, että jäsenvaltiot ottavat huomioon parlamentin 29. marraskuuta 2007 antaman päätöslauselman yhteisistä joustoturvaperiaatteista, kun ne panevat täytäntöön kansallisia joustoturvastrategioitaan;
31. katsoo, että erityisesti usein erottamisiin ja rakenneuudistuksiin johtavien rahoitus- ja talouskriisien aikana työntekijöiden osallistuminen heidän elämäänsä ja toimeentuloonsa vaikuttavien yhtiöiden päätöksentekomenettelyyn on erittäin tärkeää; pitää myönteisenä eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä 22. syyskuuta 1994 annetun neuvoston direktiivin 94/45/EY[16] äskettäistä tarkistusta; toistaa kehotuksensa vahvistaa edelleen eurooppalaisten yritysneuvostojen toimintaa edellä mainitusta direktiivistä 4. syyskuuta 2001 antamansa päätöslauselman mukaisesti[17];
32. korostaa, että sosiaali- ja työllisyyspolitiikan olisi tuettava työpaikkojen luomista, sitä olisi nopeasti aktivoitava vastaukseksi tämänhetkiseen talouskriisiin ja sen olisi tarjottava työmahdollisuuksia, koulutusmahdollisuuksia sekä lievennettävä tulonmenetyksiä; korostaa, että sosiaali- ja työllisyyspolitiikan on aktiivisesti kannustettava ihmisiä etsimään työtilaisuuksia tai perustamaan oma yritys; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tätä tarkoitusta varten harkittava kannattavia rahoituskanavia, kuten luottotakuita, alennettua korkokantaa tai tarjottava työttömyysetuuksien kertakorvauksia, jotka paitsi lieventävät tulonmenetyksiä myös tarjoavat mahdollisuuksia koulutukseen, jonka seurauksena työttömät löytävät helpommin uutta työtä; muistuttaa aktiivista osallisuutta koskevasta komission kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, joka sisältää riittävän tulotuen, osallisuutta edistäville työmarkkinoille pääsyn ja laadukkaat sosiaalipalvelut;
33. kehottaa komissiota tekemään aloitteita, joiden avulla voidaan tehdä selkeä ero toisaalta työnantajien, todellisten itsenäisten ammatinharjoittajien ja pienyrittäjien ja toisaalta työntekijöiden välillä;
34. korostaa, että äitien tukeminen lasten alaikäisyyden aikaisten perhe-etuuksien ja äitien palaamista työelämään koskevien asianmukaisten puitteiden luomisen avulla on erittäin tärkeää ja että siinä on kiinnitettävä erityistä huomiota yksinhuoltajiin, koska kyseinen ryhmä on heikossa asemassa;
35. huomauttaa, että sosiaalitaloudella yrittäjyyden yhtenä muotona on olennainen asema, sillä se edistää kestävää eurooppalaista taloutta yhdistämällä tuottavuuden ja solidaarisuuden; toteaa lisäksi, että sosiaalisen talouden yritykset tarvitsevat turvalliset oikeudelliset puitteet; korostaa vapaaehtoistyön huomattavaa merkitystä sosiaalityössä, erityisesti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa ja yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien ryhmien tukemisessa;
36. korostaa, että kaikki ihmiset eivät pysty tekemään työtä, eikä kaikille ole tällä hetkellä työtä, ja toistaa, että on tärkeää panna täytäntöön joulukuun Eurooppa-neuvoston hyväksymä vuoden 1992 suositus, jossa säädetään riittävistä resursseista ja sosiaalituesta, jotta ihmisarvoinen elämä olisi mahdollista, laajentamalla vähimmäistuloa koskevia järjestelmiä kaikkiin jäsenvaltioihin ja nostamalla tasoja saatavuuden ja riittävyyden varmistamiseksi;
37. uskoo, että mikroluoton kehittämisellä voi olla tärkeä rooli etenkin pitkäaikaistyöttömien kannustamisessa itsensä työllistämiseen yrittäjänä; huomauttaa, että mikroluotot ovat jo auttaneet monissa siirtymistä takaisin työelämään koskevissa tilanteissa ja että se on Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian mukaista; kehottaa komissiota parantamaan mikroluottojen mahdollisuuksia ja saatavuutta koskevien tietojen laatimista ja näiden tietojen saantia ja kohdistamaan aktiivisesti huomion niihin yhteiskunnan ryhmiin, jotka voivat eniten hyötyä mikroluottojen tarjoamisesta ja jotka tarvitsevat niitä eniten;
38. kehottaa kytkemään paremmin yhteen joustoturvan toteuttamisen ja sosiaalisen vuoropuhelun lisäämisen kansallisia tapoja ja käytäntöjä kunnioittaen;
39. vaatii poistamaan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa haittaavat hallinnolliset esteet; kehottaa panemaan tehokkaammin täytäntöön eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaa aloitetta koskevassa komission tiedonannossa ehdotetut periaatteet;
40. tunnustaa täysin, että jäsenvaltiot ovat toimivaltaisia palkkapolitiikassa, mutta ehdottaa, että kansallisen tason työmarkkinaosapuolet keskustelisivat uusista palkkapolitiikan menetelmistä, jotka voisivat kääntää päinvastaiseksi nykyisen laskevan prosenttiosuuden palkkojen ja voittojen välillä ja joihin voisi kuulua työntekijöiden aikaisempaa huomattavampi osallistuminen yrityksen tulokseen käyttämällä järjestelmiä, jotka lieventävät inflaation vaikutuksia; katsoo, että tällaiset järjestelmät voisivat mahdollistaa työntekijöiden ylimääräisten tulojen kanavoinnin yritysten luomiin erityisiin kasvurahastoihin; kehottaa käymään keskustelua tavoista kannustaa yrityksiä tällaisten menetelmien käyttöönottoa varten; kehottaa lisäksi keskustelemaan oikeudellisesta kehyksestä, jolla säännellään työntekijöiden oikeutta näihin rahastoihin asteittain ajan kuluessa; muistuttaa työmarkkinaosapuolille, miten tärkeä on ihmisarvoisen elämän takaavia palkkoja koskeva uudistettu sitoumus, jolla taataan huomattavasti riittävän tulotason yläpuolella olevat vähimmäispalkat, jotta ihmiset pääsevät pois köyhyydestä ja hyötyvät myönteisesti työstä;
41. vaatii, että syrjimättömyyden ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämisessä nojataan sekä vakaaseen lainsäädäntöperustaan että moniin poliittisiin välineisiin ja että syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus on sisällytettävä kaikkiin uudistetun sosiaalisen toimintaohjelman näkökohtiin;
42. pyytää komissiota tekemään tutkimuksia osaamisen liikkuvuuden keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksista, jotta tuloksia voidaan käyttää vahvana pohjana kielteisten vaikutusten lieventämistoimenpiteissä;
Maahanmuutto
43. kiinnittää huomiota niihin haittavaikutuksiin (mahdollinen aivovuoto), joita maahanmuutto voi aiheuttaa lähtömaiden kehitysprosessiin, muun muassa perherakenteisiin, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja tutkimukseen; muistuttaa toisaalta talouskriisin epätasapainottavista vaikutuksista isäntävaltioiden työmarkkinoihin;
44. korostaa, että eettinen rekrytointi kolmansista maista on tärkeää erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten osalta, ja kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä laatineet kansainvälisen rekrytoinnin menettelysääntöjä, laatimaan ne;
45. korostaa, että maahanmuuton pitkän aikavälin vaikutuksia väestömuutokseen ei tunneta varmuudella muuttovirtojen, perheenyhdistämisen ja syntyvyyslukujen epävakauden vuoksi;
46. katsoo, että laillisesti työllistetyt maahanmuuttajat voivat antaa panoksensa sosiaaliturvajärjestelmien kestävään kehitykseen sekä turvata oman eläkkeensä ja sosiaaliset oikeutensa;
47. korostaa, että onnistuneessa ihmisoikeuksiin perustuvassa maahanmuuttopolitiikassa olisi edistettävä maahanmuuttajien integrointia koskevaa johdonmukaista ja tehokasta strategiaa, jolla taataan heidän perusoikeutensa ja varmistetaan tasapaino oikeuksien ja velvollisuuksien välillä yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaatteen pohjalta;
48. pitää myönteisenä komission ehdotusta säätää seuraamuksista niille työnantajille, jotka ottavat töihin laittomasti maassa oleskelevia kolmannen maan kansalaisia; korostaa, että on tärkeää torjua laittomasti maassa oleskelevien kolmannen maan kansalaisten hyväksikäyttöä ja samalla kunnioittaa heikommassa asemassa olevien oikeuksia; kehottaa tässä yhteydessä komissiota edistämään laillisesti maassa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten mahdollisuuksia lailliseen työhön;
49. pitää myönteisenä ehdotusta direktiiviksi rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavista potilaiden oikeuksista (KOM(2008)0414); kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että direktiivi ei saa puolestaan johtaa unionin kansalaisten suurempaan syrjintään näiden taloudellisen aseman perusteella;
50. katsoo, että kansallisen ja yhteisön lainsäädännön ja ILOn yleissopimusten nojalla voimassa olevan työlainsäädännön täytäntöönpanon ja valvonnan vahvistamisen on oltava EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden painopisteala;
51. korostaa, että syrjimättömyyttä koskevaa lainsäädäntöä on vahvistettava edelleen koko EU:ssa; kehottaa komissiota edistämään edelleen jäsenvaltioiden välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa maahanmuuttajien onnistuneen integroinnin osalta; panee merkille, että erityisesti taloudellisesti vaikeat ajat vaikuttavat usein suhteettomasti yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa oleviin, joiden joukoissa on usein maahanmuuttajia;
EU ulkoisena toimijana
52. uskoo, että EU voisi ulkosuhteissaan edistää aktiivisemmin olennaisia sosiaali- ja ympäristönormeja; on vakuuttunut tarpeesta ponnistella edelleen rikkomusten ehkäisy-, valvonta- ja rangaistusmekanismien kehittämiseksi;
53. katsoo, että EU voisi tehdä enemmän kansainvälisellä kentällä ihmisarvoisen työn toimintaohjelman hyväksi ja edistää aktiivisesti Kansainvälisen työjärjestön yleissopimusten, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista, ja että näin voitaisiin edesauttaa maailmanrauhaa sekä suojella EU:n intressejä ja arvoja;
54. korostaa, että yhteisön oikeudellisten puitteiden kehittäminen joko primaari- tai sekundaarilainsäädännön nojalla ei saa olla vastoin ILOn yleissopimusten puitteissa tehtyjä kansainvälisiä velvoitteita;
55. toteaa, että EU:n olisi pyrittävä sellaiseen globalisaatioon, joka on sosiaalisesti osallistavaa sekä taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää; huomauttaa, että yritysliittymien liiketoimintatavalla on laajojen taloudellisten vaikutusten lisäksi merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia erityisesti kehitysmaissa; kehottaa siksi komissiota edistämään aktiivisesti yritysten yhteiskuntavastuun käsitettä joko oikeudellisesti sitomattomia välineitä edistämällä tai tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksilla;
Rakennerahastot
56. ehdottaa, että rakennerahastojen potentiaalia vahvistetaan yksinkertaistamalla ja tehostamalla menettelyjä sekä lisäämällä niiden joustavuutta ja sosiaaliseen integraatioon liittyvää ulottuvuutta, millä pyritään auttamaan jäsenvaltioita optimoimaan sosiaali- ja työllisyyspolitiikan tulokset; kehottaa jäsenvaltioita ja alueita ottamaan osapuolet täysimääräisesti mukaan rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöistä annetun asetuksen 16 artiklan mukaisesti; suosittelee vakavasti, että kumppaneille annetaan pääsy Euroopan sosiaalirahastoon valmiuksien vahvistamiseksi;
57. korostaa, että uudistetussa sosiaalisessa toimintaohjelmassa on sitouduttava selkeästi siihen, että EU:n rakenne- ja koheesiorahastoilla autetaan sosiaalisen toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamista; pyytää siksi jäsenvaltioita käyttämään Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) ja kaikkia muita rakennerahastoja ihmisten työllistettävyyden parantamisen lisäksi myös sosiaalisen infrastruktuurin parantamiseen;
58. tunnustaa, että rakennerahastot ovat edelleen suurelta osin tärkein rahoitusväline sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään vuorovaikutusta muiden ohjelmien kanssa ja tukemaan johdonmukaisuutta kaikissa monivuotisissa puiteohjelmissa kuten Daphne, Progress, kansanterveysohjelma ja Kansalaisten Eurooppa;
59. kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota globalisaation vaikutuksista pahiten kärsiviin alueisiin sekä niihin uusien jäsenvaltioiden alueisiin, joilla on käynnissä sosiaalisen lähentymisen prosessi;
60. ehdottaa, että Progress-ohjelmaa voitaisiin käyttää pilottihankkeiden arvioimiseen paremman kuvan saamiseksi Euroopan sosiaalisten mallien nykyaikaistamisen edistymisestä;
61. katsoo, että sisämarkkinoiden henkilöiden vapaan liikkuvuuden takia joissakin EU:n osissa ja etenkin suuremmissa kaupungeissa ilmenee uusia ongelmia, jotka liittyvät sosiaalista hätää koskevan suojelun tarjoamiseen ihmisille, jotka eivät pysty elättämään itseään, mikä aiheuttaa ylimääräistä painetta (vapaaehtoisille) yksityisille ja julkisille palveluille, jotka antavat suojelua hädässä esimerkiksi kodittomille tai yhteiskuntiemme syrjäytyneille ryhmille;
Lisätoimet
Sosiaalinen vuoropuhelu ja kansalaiskeskustelu
62. korostaa, että tehokkaampi ja avoimempi sosiaalinen vuoropuhelu voi edistää molemminpuolista luottamusta, joka puolestaan lisää joustavuutta ja muutosten hyväksymistä kansalaisten keskuudessa sekä varmistaa tehokkaamman osallistuvan demokratian politiikan suunnittelussa ja päätöksenteossa;
63. katsoo, että sosiaalisella vuoropuhelulla on erityisen tärkeää rohkaista työterveys- ja turvallisuuspolitiikkaa ja yleisesti edistää parannuksia työpaikan elämänlaadussa; kehottaa komissiota käynnistämään vuoropuhelun siitä, miten ne työntekijät, jotka eivät työskentele kokoaikaisesti (tilapäiset työntekijät, osa-aikaiset työntekijät, määräaikaisten sopimusten nojalla työskentelevät työntekijät), voidaan saada mukaan sosiaaliseen vuoropuheluun;
64. ottaen huomioon, että Euroopan työmarkkinaosapuolten käymien neuvottelujen tulokset tunnetaan yleensä huonosti eikä niitä tuoda riittävästi esiin, kehottaa lisäämään tietoisuutta sosiaalisen vuoropuhelun tuloksista sen vaikutusten tehostamiseksi ja sen kehittämiseksi edelleen;
65. uskoo, että työmarkkinoiden vastakkainasettelun kulttuurin korvaavaa yhteistyöhenkeä pitäisi edelleen rohkaista sosiaalista vuoropuhelua edistämällä;
66. uskoo, että kansalaisjärjestöt ja köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä kokevat ihmiset on otettava suoremmin mukaan keskusteluihin taloudellisista ja sosiaalisista malleista tasa-arvoisin perustein;
67. huomauttaa, että työmarkkinaosapuolten olisi pyrittävä hyödyntämään työssään monivuotisia suunnitelmia, joissa on määritelty tarkka aikataulu ja asetettu määräaikoja kestävän pitkän aikavälin strategian toteuttamiseksi;
68. kehottaa eurooppalaisia sidosryhmiä, kansallisia viranomaisia, työnantajia, työntekijöitä ja kansalaisyhteiskuntaa keskustelemaan laajasti sosiaalisesta toimintaohjelmasta vuoden 2010 jälkeistä kautta varten;
69. huomauttaa, että yrityksillä on Euroopan unionissa tärkeä rooli paitsi taloudellisella myös sosiaalisella kentällä; kiinnittää siksi huomion yritysten sosiaalisen vastuun edistämiseen ja tarpeeseen edistyä välittömästi laadukkaan työn osalta, mukaan luettuna ihmisarvoisen elämän takaavat palkat, ja tukea sosiaalista mallia ja estää sosiaalinen polkumyynti;
70. kannattaa parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan välistä tehokasta vuoropuhelua, jota tarvitaan myös jäsenvaltioiden sisällä keskitetysti sekä alue- ja paikallistasolla;
71. huomauttaa, että vapaaehtoisuuden eurooppalainen teemavuosi olisi EU:lle ihanteellinen tilaisuus ottaa yhteyttä kansalaisyhteiskuntaan; kehottaa komissiota valmistelemaan ilmapiiriä, jotta vuosi 2011 julistettaisiin vapaaehtoisuuden eurooppalaiseksi teemavuodeksi, esittämällä sitä varten asianmukaisen lainsäädäntöehdotuksen mahdollisimman pian;
72. katsoo, että kansalaisyhteiskunta olisi otettava alusta alkaen mukaan päätöksentekoon ja että tiedon olisi oltava julkisesti saatavilla, palautteen olisi oltava vastavuoroista ja osanottajille olisi tehtävä selväksi, missä määrin muutokseen on varaa;
73. korostaa kuulemismenettelyn merkitystä ja arvoa tehokkaana välineenä kansalaisten osallistamiseksi, sillä sen nojalla he voivat vaikuttaa suoraan EU:n tason poliittisiin prosesseihin; kehottaa komissiota ryhtymään uusiin toimenpiteisiin tiedottaakseen tulevista EU:n kuulemisista tiedotusvälineiden ja muiden asianmukaisten foorumien avulla kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla;
74. muistuttaa, että EU:n toimielinten, kansallisten työmarkkinaosapuolien ja kansalaisyhteiskunnan on välttämättä ja kiireellisesti hyväksyttävä sosiaalinen sopimus, jossa sosiaaliset toimet yhdistetään sitoviin realistisiin tavoitteisiin ja indikaattoreihin;
75. huomauttaa, että kansalaisten osallistuminen alkaa lapsuudessa, ja kehottaa edistämään ja tukemaan lasten ja nuorten osallistumista koskevia rakenteita ja aloitteita paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla;
EU:n lainsäädäntö
76. korostaa, että sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan asetuksen ja eläkeoikeuksien siirrettävyyttä koskevan direktiivin sekä uskonnosta tai vakaumuksesta, vammasta, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanoa koskevasta direktiivistä annettavan ehdotuksen laadinnassa on edistyttävä ja ne on viimeisteltävä;
77. kehottaa tehostamaan lainsäädäntömenettelyä EU:n tasolla täsmentämällä ensinnäkin, miksi toimet unionin tasolla ovat tarpeen, sekä varmistamalla sisältöjen laadun ja toteuttamalla luotettavan ja riippumattoman vaikutusten arvioinnin, joka kattaa yhteiskuntaan, ympäristöön ja talouteen liittyvät vaikutukset; kehottaa erityisesti panemaan tehokkaasti täytäntöön vuonna 2003 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä;
78. korostaa, että etusijalle olisi asetettava jäsenvaltioiden välinen toimiva yhteistyö ja EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon tehokas valvonta;
79. katsoo, että EU:n paremman lainsäädännön olisi pyrittävä ottamaan kansalaisyhteiskunta mukaan ja vastattava kansalaisten huoliin ja lähennettävä siten kansalaisia ja unionia;
Avoin koordinointimenetelmä
80. katsoo, että talous- ja sosiaalipolitiikan välistä yhteyttä on vahvistettava EU:n tasolla ja että alkuperäisen Lissabonin ohjelman tavoitteet on vahvistettava uudelleen ja varmistettava, että talous- ja työllisyyspolitiikalla edistetään aktiivisesti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamista; huomauttaa, että Lissabonin sopimuksen mukaan unionin politiikan laadinnassa ja toteutuksessa on huomioitava olennaiset sosiaalipoliittiset tekijät;
81. korostaa, että on annettava oikeudellisesti sitova sosiaalisten perusoikeuksien kirja;
82. katsoo, että talous-, ympäristö- ja sosiaalipolitiikan välistä yhteyttä on vahvistettava EU:n tasolla ja huomauttaa, että Lissabonin sopimuksen mukaan unionin politiikan laadinnassa ja toteutuksessa on huomioitava olennaiset sosiaalipoliittiset tekijät;
83. katsoo, että Lissabonin strategian vuoden 2010 jälkeistä kautta varten olisi katettava vahvistettu avoin koordinointimenetelmä, ja kehottaa komissiota kannustamaan enemmän jäsenvaltioita määrittelemään kansalliset määrälliset tavoitteet, erityisesti köyhyyden vähentämisen ja sosiaalisen osallisuuden osalta, ja tukea niitä erityisesti uusilla mitattavissa olevilla ja määrällisillä indikaattoreilla;
84. kehottaa neuvostoa ja komissiota luomaan tilaisuuksia Euroopan parlamentin todelliselle osallistumiselle vuoden 2010 jälkeistä kautta koskevaan Lissabonin strategiaan;
o
o o
85. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0544.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0513.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0039.
- [4] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0556.
- [5] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0467.
- [6] EYVL L 245, 26.8.1992, s. 46.
- [7] EUVL C 297E, 20.11.2008, s.174.
- [8] EUVL C 282E, 6.11.2008, s.463.
- [9] EUVL C 102E, 24.4.2008, s 321.
- [10] EUVL C 233, 28.9.2006, s. 130.
- [11] Hyväksytyt tekstit, P6-TA(2008)0286.
- [12] EUVL C 233 E, 28.9.2006, s. 130.
- [13] EUVL C 364, 18.12.2000, s. 1.
- [14] EUVL C 301 E, 13.12.2007, s. 45.
- [15] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0163.
- [16] EYVL L 254, 30.9.1994, s. 64.
- [17] EUVL C 72 E, 21.3.2002, s. 68.
PERUSTELUT
Nykyisessä talouskriisissä on elintärkeää, että sosiaalipolitiikka kulkee talouspolitiikan kanssa käsi kädessä Euroopan kansan samoin kuin sen talouden kestävän toipumisen takaamiseksi.
Uudistetussa sosiaalisessa toimintaohjelmassa olisi keskityttävä sellaisiin toimiin, jotka edistävät tätä tavoitetta ja joita ei komission analyysin mukaan ole katettu riittävän laajalti edellisissä toimintaohjelmissa.
Prosessin olisi perustuttava laajaan yhteisymmärrykseen ja siihen olisi otettava mukaan kaikki tärkeimmät sidosryhmät eli kansalaisyhteiskunnan järjestöt, kansalliset viranomaiset, kulttuuri-, sosiaali- ja talousalan toimijat sekä työnantajat ja työntekijät, kuitenkin kansallisia tapoja ja käytäntöjä kunnioittaen.
Jotta tällaiset toimet olisivat tehokkaita, niiden on nojattava demokraattiseen, alhaalta ylöspäin suuntautuvaan osallistavaan prosessiin, joka toteutetaan paikallisesti ja joka on siten lähellä kansalaisia. Tämä edellyttää keskus- ja paikallishallinnon sekä kansalaisyhteiskunnan sujuvaa niveltymistä toisiinsa.
Tänä päivänä suuri kansankerros tuntee turvattomuutta ja pelkoa, ja vastustaa siksi muutoksia. Euroopan kansalaisten muutoshakuisuuden edistämiseksi voitaisiin lisätä sosiaalista vuoropuhelua, jolla pyritään sosiaalisia sopeutuksia ja talouden uudelleenjärjestelyä koskevan päätöksenteon entistä suurempaan avoimuuteen esimerkiksi työmarkkinoilla.
On tärkeää korostaa, että sosiaalinen vuoropuhelu on jatkuva prosessi, jonka ulottuvuus on lyhyttä aikaväliä ja työehtosopimusneuvotteluja kauaskantoisempi.
Euroopan sosiaaliset mallit kohtaavat useita haasteita, kuten väestörakenteen muutos ja globalisaatio, joille ne eivät suinkaan ole immuuneja. Niitä on siis tarpeen nykyaikaistaa pitkällä tähtäimellä samalla kun säilytetään niiden perustana olevat arvot.
Eläkejärjestelmän rahoitusta olisi tarkasteltava uudelleen, jotta se ei enää nojaisi yksinomaan valtioon. Kolmitahoinen lähestymistapa on tasapainoinen ratkaisu ja kansalaisille olisikin tiedotettava kansaneläkkeen vaihtoehdoista, joiden käyttöä olisi kannustettava sopivin kannustein. Tällaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat erilaiset työeläkejärjestelmät sekä työuran aikana kartutettuihin henkilökohtaisiin säästöihin perustuvat järjestelmät.
Työmarkkinaosapuolten olisi keskusteltava mahdollisuudesta jatkaa työntekoa vapaaehtoiselta pohjalta lakisääteisen eläkeiän jälkeen. Työntekijöitä ja myös työnantajia olisi kannustettava vapaaehtoisuuteen perustuvaan joustavaan eläkkeelle siirtymiseen.
Työmarkkinaosapuolet voisivat keskustella myös veroetuuksien myöntämisestä niille naisille, jotka lyhentävät työaikaansa hoitaakseen lapsia. Tällaisilla toimilla voitaisiin edistää sekä syntyvyyttä että naisten osallistumista työmarkkinoille. Lapsia hoitavien naisten eläkkeen maksuhistorian laskennassa voitaisiin esimerkiksi käyttää hyvitysvuosia, tai täyseläkkeen saamisen edellyttämien työvuosien määrää voitaisiin laskea. Veroetuuksia voitaisiin myös nostaa lapsiluvun mukaan.
Globalisaation haasteisiin vastaamiseksi EU:n olisi etsittävä innovatiivisia ja joustavia ratkaisuja toimintakentällä, jolla nousevan talouden maat kuten Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina ovat tärkeässä asemassa.
EU:n rahoitusta ei tule nähdä ihmelääkkeenä joka vaivaan, mutta se voi olla avuksi hätätilanteissa etenkin alueilla, joilla globalisaation vaikutukset ovat olleet lähinnä kielteisiä. Varojen käytössä olisi siksi oltava joustovaraa.
Ammatillista liikkuvuutta unionin sisällä olisi edistettävä pyrkimyksenä hyödyntää täysimääräisesti Euroopan työmarkkinoiden tarjoamia tilaisuuksia, ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä riittävän kielitaidon kartuttamiseen. On huomautettava, että kansalaisten liikkuvuus EU:n sisällä on edelleen hyvin vähäistä ja se on pysynyt pitkään vakaana.
Eräillä aloilla on tarpeen valvoa tiukemmin olemassa olevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa, ja lainsäädäntöä on tehostettava tarvittaessa. Avointa koordinointimenetelmää olisi vahvistettava ja syvennettävä, sillä se on välttämätön lisä EU:n lainsäädäntöön.
Avointa koordinointimenetelmää voitaisiin hyödyntää yhä paikallisemmalla tasolla ja se voisi olla entistä osallistavampi. Menetelmän avulla voitaisiin arvioida edistymistä edellä mainitun sosiaalisen sopimuksen tavoitteiden ja indikaattoreiden saavuttamisessa sekä sitä, olisiko näitä tavoitteita mukautettava taikka uusia asetettava.
Lyhyesti sanottuna sosiaalipolitiikka ei saa olla pelkkä kokoelma hajanaisia toimia ja tuumia, vaan talous-, työllisyys-, ympäristö- ja sosiaalipolitiikka on nivottava paremmin yhteen.
On myös tunnustettava tarve sovittaa paremmin yhteen Euroopan unionin määräämä rahapolitiikka ja jäsenvaltioiden päättämä talouspolitiikka toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita kunnioittaen. Eri politiikanalojen parempi nivoutuminen toisiinsa voisi osaltaan edistää kasvua ja työllisyyttä.
talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (25.3.2009)
työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle
uudistetusta sosiaalisesta toimintaohjelmasta
(2008/2330(INI))
Valmistelija: Eoin Ryan
EHDOTUKSET
Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. toistaa, että vahvaa pk-yrityssektoria tarvitaan antamaan vakaa perusta kestävälle talouskasvulle ja sosiaaliselle kehitykselle ja jotta voidaan nostaa elintasoa ja kehittää sosiaalista verkostoa edistämällä yksityistä omistusta ja yrittäjätaitoja, luomalla työpaikkoja, monipuolistamalla taloudellista toimintaa ja edistämällä alueellista kehitystä; pitää sen vuoksi ilahduttavana komission aloitetta byrokratian vähentämisestä yrityksissä, mutta katsoo, että sen suhteen olisi tehtävä enemmän, kun otetaan huomioon, että Euroopan unionin yritysten suuri enemmistö työllistää vähemmän kuin 10 henkeä;
2. pahoittelee, että kun rahoituskriisi osoittaa julkisen vallan tärkeyden taloudellisen toiminnan ylläpitämisessä ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämisessä, komissio ei turvaa Euroopan unionin julkisten palveluiden tulevaisuutta ja tärkeää asemaa yleishyödyllisiä palveluita koskevalla puitedirektiiviehdotuksella;
3. kiinnittää erityistä huomiota komission kertomukseen väestön ikääntymisen vaikutuksesta julkisiin menoihin ja tiedonantoon julkisen talouden kestävyydestä; nämä asiakirjat on määrä antaa vuonna 2009; aikoo tässä yhteydessä valvoa, että eläkejärjestelmien nykyaikaistamista koskevat ehdotukset eivät johda eläkevarojen vähentymiseen; kiinnittää myös erityistä huomiota epätyypillisissä työsuhteissa olevien työntekijöiden asemaan eläkejärjestelmässä;
4. pitää myönteisenä Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksille annettua merkitystä, sillä niitä voidaan pitää ihmisarvoisen työn vähimmäisvaatimuksina, ja korostaa työnteon kannattavuuden tärkeyttä niin Euroopan unionin sisällä kuin sen suhteissa kolmansiin maihin;
5. tunnustaa tehtävän, joka mikroluotoilla voi olla sosiaalisen osallisuuden edistämisessä ja taloudellisten mahdollisuuksien laajentamisessa; kehottaa komissiota parantamaan mikroluottojen mahdollisuuksia ja saatavuutta koskevien tietojen laatimista ja näiden tietojen saantia ja kohdistamaan aktiivisesti huomion niihin yhteiskunnan ryhmiin, jotka voivat eniten hyötyä mikroluotoista ja jotka tarvitsevat niitä eniten;
6. katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimiaan sähköisen lukutaidon ja informaatioyhteiskunnan käyttömahdollisuuksien parantamiseksi; korostaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota digitaalisen kuilun poistamiseen toteuttamalla toimia, jotka keskittyvät ikääntyneempien, vammaisten, maaseudulla ja syrjäisillä seuduilla asuvien ihmisten mahdollisuuksiin käyttää informaatioteknologiaa ja saada koulutusta;
7. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään taloudellista osallistamista ja koulutusta ja varmistamaan, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus käyttää tavanomaisia pankkipalveluita;
8. pitää ilahduttavana sitä, että vuonna 2007 perustettiin Euroopan globalisaatiorahasto; kehottaa käyttämään paremmin hyväksi tämän rahaston mahdollisuuksia asiaan liittyviä menettelyjä yksinkertaistamalla.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) |
23.3.2009 |
|
|
|
||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
17 0 0 |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Mariela Velichkova Baeva, Zsolt László Becsey, Pervenche Berès, Slavi Binev, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Elisa Ferreira, Jean-Paul Gauzès, Sophia in ‘t Veld, Wolf Klinz, Gay Mitchell, Eoin Ryan, Antolín Sánchez Presedo, Peter Skinner, Margarita Starkevičiūtė, Ieke van den Burg |
|||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Eva-Riitta Siitonen |
|||||
ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnaN LAUSUNTO (17.3.2009)
työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle
uudistetusta sosiaalisesta toimintaohjelmasta
(2008/2330(INI))
Valmistelija: Anne Ferreira
EHDOTUKSET
Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
A. ottaa huomioon, että yhä suurempi osa Euroopan väestöstä elää köyhyydessä ja epävakaissa ja huonontuneissa elinolosuhteissa; ottaa myös huomioon sosiaaliset ja terveyteen liittyvät kasvavat eriarvoisuudet,
B. ottaa huomioon, että Euroopan väestö vanhenee ja yhä suurempi määrä ihmisiä kärsii vakavista fyysistä ja psyykkisistä sairauksista; ottaa myös huomioon väestön ikääntymisen ja vammautumisen välisen yhteyden,
C. katsoo, että huonot sosiaaliset ja ympäristölliset edellytykset vaikuttavat tiettyjen sairauksien esiintymiseen ja vakavuuteen; ottaa huomioon, että ympäristö- ja ravintotekijöihin liittyvien syöpien määrä kasvaa jatkuvasti,
D. ottaa huomioon rahoituskriisin laajuuden sekä vakavan taloudellisen ja sosiaalisen kriisin, jotka voivat yhdistyä ekologiseen ja ilmastokriisiin;
1. pitää myönteisenä uudistetun sosiaalisen toimintaohjelman esittelyä ja sitä, että Euroopan unioni tunnustaa nykyiseen toimintaohjelmaan sisältyvän epätasapainon;
2. odottaa komission sisällyttävän nopeasti ympäristö- ja terveysongelmat unionin kaikkiin politiikkoihin korkeatasoisen terveyden ja ympäristön suojelun takaamiseksi EY:n perustamissopimuksen määräysten mukaisesti;
3. haluaa komission tavoin laajentaa sosiaalista toimintaohjelmaa uusille aloille; pahoittelee, että ympäristö otetaan liian usein huomioon vain ilmastonmuutoksen kannalta; pitää tervetulleena komission uudistettuja lausumia vähän hiilidioksidipäästöjä tuottavan kestävän talouden puolesta, mutta pahoittelee, että komission ehdotuksessa ei ole konkreettisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon ympäristökriisin ja ilmastokriisin sosiaaliset ja terveydelliset seuraamukset;
4. toistaa taas kantansa, jonka mukaan on välttämätöntä sisällyttää Lissabonin ja kestävän kehityksen strategiat ja ilmastonmuutoksen torjuminen kaikkiin unionin politiikkoihin; pahoittelee, että ehdotus uudistetusta toimintaohjelmasta ja Euroopan talouden "vihreyttämistä" ja "vihreiden" työpaikkojen luomista kannustava elvytyssuunnitelma eivät sisällä unionin todellisia ja konkreettisia sitoumuksia;
5. pitää välttämättömänä, että tästä lähtien unioni laatii nopeasti itselleen kunnianhimoisen ekologisen toimintaohjelman enemmän ympäristöä ja terveyttä kunnioittavan talouden saavuttamiseksi; korostaa, että tämän ekologisen toimintaohjelman tulee olla yhtenäinen ja sopusoinnussa unionin sosiaalisen toimintaohjelman kanssa;
6. pahoittelee pidemmän ja terveemmän elämän päämäärän ja ehdotettujen toimenpiteiden välistä kuilua; pahoittelee, että ohjelmassa ei viitata unionin erilaisiin vuosien 2004–2010 ympäristöön ja terveyteen sekä työterveyteen liittyviin toimintasuunnitelmiin ja ohjelmiin, ja kehottaa komissiota liittämään niihin parlamentin kyseisellä alalla vahvistamat kannat;
7. korostaa, että terveys ja terveydenhoitojärjestelmät jäsenvaltioissa ovat yleishyödyllisiä, ja että jäsenvaltioiden terveydenhoitojärjestelmät ovat olennainen osa korkeatasoista sosiaaliturvaa ja edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja oikeutta sekä kestävää kehitystä; muistuttaa, että terveydenhuoltojärjestelmän järjestäminen, varustaminen ja rahoittaminen kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan ja että kaikilla kansalaisilla on oikeus asuinpaikan lähellä tarjottavaan laadukkaaseen ja kattavaan terveydenhuoltoon ja terveydenhoitopalveluihin, jotka ovat kaikkien saatavilla; ottaa huomioon ehdotuksen direktiiviksi potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävissä terveydenhuollon palveluissa; korostaa, että ehdotus direktiiviksi ei voi olla ratkaisu sairaanhoidon puutteisiin ja hoidon saatavuuteen liittyviin ongelmiin tietyissä jäsenvaltioissa.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) |
16.3.2009 |
|
|
|
||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
34 0 0 |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Adamos Adamou, Georgs Andrejevs, Pilar Ayuso, Johannes Blokland, John Bowis, Frieda Brepoels, Martin Callanan, Dorette Corbey, Chris Davies, Mojca Drčar Murko, Jill Evans, Anne Ferreira, Karl-Heinz Florenz, Elisabetta Gardini, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Gyula Hegyi, Marie Anne Isler Béguin, Holger Krahmer, Linda McAvan, Péter Olajos, Miroslav Ouzký, Dagmar Roth-Behrendt, Guido Sacconi, Carl Schlyter, Richard Seeber, María Sornosa Martínez, Thomas Ulmer, Anja Weisgerber, Glenis Willmott |
|||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Jutta Haug, Caroline Lucas, Alojz Peterle, Renate Sommer |
|||||
kulttuuri- ja koulutusvaliokunnaN LAUSUNTO (5.3.2009)
työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle
uudistetusta sosiaalipoliittisesta ohjelmasta
(2008/2330(INI))
Valmistelija: Cornelis Visser
EHDOTUKSET
Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. korostaa erityisesti aikuisoppimisen merkitystä ja kannattaa yritysten, oppilaitosten, ammattiyhdistysten ja vapaaehtoisalan välistä laajempaa keskustelua, joka on suunnattu kartoittamaan ja ennakoimaan uusia kykyjä, jotta aikuisopetuksen tarjonta voisi heijastaa taitojen kysyntää; katsoo, että koulutuksen sisällön on vastattava ammatillisia ja käytännön vaatimuksia;
2. painottaa, että yliopistojen ja liikealan yhteistyötä on edistettävä, koska on tärkeää varmistaa, että nämä kumppanit toimivat yhteistyössä ja tukevat toisiaan omien organisaatioidensa, henkilökuntansa ja opiskelijoidensa hyödyksi; katsoo, että olisi rakennettava yliopiston opintosuunnitelman ja yritysmaailman välinen silta, ja liike-elämällä pitäisi olla mahdollisuus täydentää opinto-ohjelmia, tarjota työharjoittelupaikkoja, järjestää opiskelijoille avointen ovien päiviä jne.;
3. tähdentää, että perhe-elämän, työelämän ja elinikäisen oppimisen yhteensovittaminen edellyttää julkisten ja yksityisten lastenhoitopalvelujen sekä muista riippuvaisten ihmisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen piirin laajentamista; kiinnittää huomiota siihen, että työnantajat on saatava osallistumaan joustavien työolojen luomiseen, jotta vanhemmilla on mahdollisuus jatkaa elinikäistä oppimista ja sovittaa yhteen työ- ja yksityiselämä ollessaan työllistettyinä;
4. toistaa, että tieto- ja viestintätekniikan rooli elinikäisessä oppimisessa (esimerkiksi etäopiskelussa) on merkittävä ja että on tärkeää tarjota enemmän tukea kieltenoppimiseen seuraavaa kolmea periaatetta noudattaen: "1+2" -kieliperiaatteen kehittäminen, erityiset kieliohjelmat maahanmuuttajille, jotta heidän työllistymistään ja integroitumistaan yhteiskuntaan lisättäisiin, sekä naapurimaan kielien oppimispolitiikka ja naapurimaiden kanssa yhteisten koulutusohjelmien edistäminen raja-alueilla, koska se avaa työmahdollisuuksia;
5. painottaa tieto- ja viestintätekniikkakurssien tärkeyttä kaikilla tasoilla ja kaikentyyppisessä opetuksessa lisääntyneiden työllistymisnäkymien ja nykyaikaisen osaamisyhteiskunnan kehittämisen ratkaisevana tekijänä;
6. huomauttaa, että urheilu on erinomainen sosiaalisen osallisuuden väline ja myötävaikuttaa oikeudenmukaisuuden, solidaarisuuden, sääntöjen kunnioittamisen ja ryhmähengen kaltaisten arvojen kehittymiseen; katsoo, että sillä on merkittävä rooli terveyden, opetuksen ja kulttuuriarvojen kannalta vapaaehtoistyölle perustuvien järjestöjen ansiosta;
7. katsoo, että uudistettua sosiaalista ohjelmaa on tarkasteltava enemmän maailmantalouden nopeiden muutosten valossa, koska muutoksilla on suuri vaikutus nuorten työ- ja koulutusnäkymiin, ne edellyttävät suurempaa joustavuutta ilman takuuta työn varmuudesta ja lisäävät tilapäisiä työpaikkoja vesittäen näin periaatteita, joille sosiaalinen Eurooppa perustuu;
8. katsoo, että kulttuuri ja kulttuuritoiminta ovat sosiaalisen osallisuuden ratkaisevia välineitä ja vaikuttavat myönteisesti henkilökohtaiseen kehittymiseen, edistävät yhteiskunnan etua ja kannustavat lahjakkuuksia;
9. uskoo, että työttömiä on motivoitava ja rohkaistava mahdollisimman pian osallistumaan kouluttautumiseen ammatteihin, joita ei löydy työmarkkinoilta.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) |
5.3.2009 |
|
|
|
||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
23 0 0 |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Maria Badia i Cutchet, Katerina Batzeli, Ivo Belet, Marie-Hélène Descamps, Daniel Petru Funeriu, Milan Gaľa, Claire Gibault, Vasco Graça Moura, Luis Herrero-Tejedor, Ruth Hieronymi, Mikel Irujo Amezaga, Adrian Manole, Manolis Mavrommatis, Zdzisław Zbigniew Podkański, Pál Schmitt, Hannu Takkula, Helga Trüpel, Henri Weber |
|||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Gyula Hegyi, Ewa Tomaszewska, Cornelis Visser |
|||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Wolfgang Bulfon, Andres Tarand |
|||||
naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO (13.2.2009)
työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle
uudistetusta sosiaalisesta toimintaohjelmasta
(2008/2330(INI))
Valmistelija: Marie Panayotopoulos-Cassiotou
EHDOTUKSET
Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
– ottaa huomioon 13. lokakuuta 2005 antamansa päätöslauselman naisten köyhyydestä Euroopan unionissa[1],
– ottaa huomioon [...] helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman syrjimättömyydestä sukupuoleen katsomatta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta[2],
A. ottaa huomioon, että EY:n perustamissopimuksen 2 artiklassa todetaan, että naisten ja miesten välinen solidaarisuus ja tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusarvoista ja että on komission ja jäsenvaltioiden vastuulla varmistaa, että naisten oikeuksia noudatetaan, ja helpottaa yhteiskunnan kaikkien jäsenten osallistumista taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen elämään,
B. katsoo, että köyhyys on rikkomus ihmisoikeuksia kohtaan ja että sen torjunta pitää asettaa etusijalle ja kiinnittää erityistä huomiota naisiin, joilla köyhyyden riski on suurempi kuin miehillä, koska naiset ovat taloudellisesti riippuvaisia (monet tekevät palkatonta työtä kotona) ja koska sukupuolten välillä on edelleen palkkakuilu työmarkkinoilla, ja suuri enemmistö yksinhuoltajista ja vanhuksista on naisia,
C. katsoo, että sukupuolten tasa-arvoon investoiminen merkitsee toimia köyhien naisten nostamiseksi köyhyydestä, millä vähennetään riskiä, että köyhyys siirtyy seuraaville sukupolville,
D. katsoo, että työvoiman liikkuvuuden, tiedon liikkuvuuden ja terveydenhuollon liikkuvuuden kaltaiset tärkeät asiat vaikuttavat naisten elämään eri tavalla kuin miesten,
1. panee merkille komission esittelemän uudistetun sosiaalisen toimintaohjelman, joka mahdollistaa kehitysaskeleen eteenpäin ja tarjoaa kohdistetumman ja yhtenäisemmän lähestymistavan sosiaalipolitiikkaan mobilisoimalla työllisyyden, yhtäläisten mahdollisuuksien, opetuksen, terveydenhuollon ja tietoyhteiskunnan alat, ja toivoo, että tämä tukee naisten ja miesten tasa-arvon edistämistä, useampien ja parempien työpaikkojen luomista sekä toimia köyhyyden, syrjinnän ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi;
2. on syvästi pahoillaan, että uudistetussa sosiaalisessa toimintaohjelmassa naiset eivät kuulu komission ensisijaisina pitämiin aihealueisiin, ja kehottaa komissiota ottamaan naisten oikeudet huomioon kaikilla toiminnan avainaloilla siten, että selkeästi huomioidaan vaikutus, joka kaikilla toimilla on naisiin, jotta heistä ei tule uutta 2000-luvun riistettyä luokkaa;
3. palauttaa mieliin, että köyhyys, epävarmat työsuhteet ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan politiikkoja palkkojen ja eläkkeiden parantamiseksi, mikä tukee suurempaa oikeudenmukaisuutta vaurauden jakautumisessa, työntekijöiden ja eläkeläisten – etenkin naisten – parempaa elintasoa ja talouden elpymistä;
4. pahoittelee erityisesti, että paketista puuttuu samapalkkaisuusdirektiivin tarkistus ja siihen liittyvä sukupuolineutraali työnarviointijärjestelmä, jotta voitaisiin kaventaa sukupuolten välisiä palkkaeroja sekä saman talouden alan sisällä että eri alojen välillä sekä toteuttaa erityistoimia työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi;
5. pyytää jäsenvaltioita yhdenmukaistamaan vuoteen 2010 mennessä sukupuolten tasa-arvoa koskevaa lainsäädäntöä, ottamaan sukupuolten tasa-arvon huomioon kaikilla politiikan aloilla EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa edellytetyllä tavalla, ja varmistamaan, että miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annettu direktiivi 2002/73/EY saatetaan tehokkaasti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pannaan täytäntöön;
6. korostaa, että uudet demografiset haasteet huomioon ottaen paras tapa vastustaa kielteisiä kehityssuuntauksia on puuttua niiden naisten tilanteeseen, jotka elävät köyhyydessä ja joilla ei ole tasapuolisia ja riittäviä mahdollisuuksia ravinnonsaantiin, asuntoon, koulutukseen ja palkkaan eikä mahdollisuutta käyttää hyväkseen työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista;
7. pyytää komissiota toteuttamaan tutkimuksia keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksista, joita liikkuvuuden eri lajeilla on naisiin, ja ehdottamaan toimenpiteitä sen kielteisten vaikutusten lievittämiseksi;
8. katsoo, että Euroopan unionin etujen ja arvojen, joihin sukupuolten tasa-arvo kuuluu, on tuettava kansainväliseen päätöksentekoon vaikuttamista ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman, perusoikeuksien ja kansainvälisten yleissopimusten pohjalta, etenkin naisten, äitien ja lasten työntekoon mutta myös opetukseen liittyvissä asioissa;
9. korostaa jälleen kieltäytyvänsä hyväksymästä luonnosta työaikadirektiiviksi ja kehottaa vetämään tämän ehdotuksen takaisin; kehottaa lisäksi neuvostoa sitoutumaan vahvasti työajan lyhentämiseen palkkoja laskematta ja kehottaa jäsenvaltioita koordinoimaan toimiaan, jotta työaikaa vähennettäisiin asteittain ja päästäisiin lyhyen aikavälin tavoitteeseen, joka on 35 tuntia viikossa; katsoo, että työajan lyhentäminen ilman palkkojen laskemista olisi nähtävä eräänä keinona luoda työpaikkoja – erityisesti naisille ‑ ja vauhdittaa taloutta;
10. katsoo, että joustavuutta ja turvallisuutta on käytettävä sosiaalisesti epäedullisessa asemassa olevien hyväksi, etenkin naisten ja vanhusten, jotka ovat alttiimpia äärimmäisen köyhyyden uhalle, mikä on tuotu esiin komission tutkimuksissa; katsoo, että tässä tarkoituksessa on omaksuttava tasapainoinen lähestymistapa työssä käyvien ja eläkkeellä olevien naisten etuihin sekä naisten potentiaalin ja heidän aktiivisen osallistumisensa hyödyntämiseen taloudellisen kasvun edistämisessä;
11. korostaa, että on otettava käyttöön uusia kannustimia perhe- ja työelämän yhteensovittamisen parantamiseksi tarjoamalla naisille kaikkia tarvittavia sosiaalipalveluja;
12. korostaa, että kriisiin ja sen seurauksiin ei voida vastata ilman julkisen hyvinvointijärjestelmän parantamista; pyytää jäsenvaltioita vahvistamaan valtion sosiaalisia tehtäviä ja sosiaalisen suojelun järjestelmiä, vahvistamaan julkisia investointeja erityisesti lastentarhojen ja vanhainkotien infrastruktuuriin, kehittämään sellaista asuntopolitiikkaa, jolla taataan jokaisen oikeus asuntoon, sekä suojelemaan ja kehittämään julkisia terveyspalveluja ja parantamaan julkista koulutusta;
13. katsoo, että tiettyjen naisvaltaisten ammattien alhaisimmista palkoista eroon pääseminen on ennakkoedellytys sille, että saavutetaan uusi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen riippumattomuuden malli;
14. korostaa opetuksen tärkeyttä sosiaalipolitiikassa; painottaa, että nuorten on saatava hyötyä laadukkaasta opetuksesta, jotta koulun kesken jättäminen saataisiin kitkettyä pois; painottaa myös, että on kiireellisesti torjuttava koulujen eriytymistä kaikkialla EU:ssa; katsoo lisäksi, että nuorille ja erityisesti tytöille ja naisille olisi tiedotettava heidän koulutusmahdollisuuksistaan; kehottaa komissiota etenemään yhden askeleen elinikäisen oppimisen alalla toteuttamalla toimia, joilla edistetään tasa-arvoa naisten ja miesten välillä, kuten tarjoamalla uusia taitoja (esimerkiksi uusien tekniikoiden käytössä), jotta mahdollistettaisiin naisten uudelleensijoittuminen työmarkkinoille;
15. kannustaa tehostamaan työmarkkinaosapuolten kanssa käytävää keskustelua vanhempainlomien kehittämiseksi; pitää tervetulleina komission uusia ehdotuksia äitiyslomasta ja itsenäisten ammatinharjoittajien oikeuksista; tähdentää, että naisten uudelleensijoittuminen työmarkkinoille on varmistettava, ja kehottaa täten komissiota edistämään sitä tehokkaasti;
16. painottaa, että naisten työmarkkinoille osallistuminen sekä työnantajina että työntekijöinä on tärkeää, jotta saavutettaisiin EU:n tavoitteet työllisyyden ja sosiaaliasioiden alalla, erityisesti sosiaalinen osallisuus mutta myös kasvu ja hyvinvointi; korostaa, että naisille olisi annettava mahdollisuuksia, jotta heidän pätevyyttään voidaan kehittää ja käyttää hyväksi heidän koulutustaan; korostaa kuitenkin, että naisille on annettava vaihtoehtoja, jotka auttavat heitä järjestämään paremmin perhe- ja yksityiselämänsä;
17. vaatii komissiota kannustamaan aktiivisesti naisten yrittäjyyttä, jonka avulla he voivat paremmin sovittaa yhteen perhe- ja työelämän; kehottaa komissiota varmistamaan joustavuuden ehdotettavassa lainsäädännössä, jotta vältettäisiin hallinnolliset tai taloudelliset rasitteet, jotka saattaisivat rajoittaa naisten aloitteita yrittäjyyden alalla;
18. katsoo, että työ sinänsä ei tarjoa riittävää suojaa äärimmäistä köyhyyttä vastaan ja että lähinnä ammatillisen eriytymisen vuoksi naiset ovat miehiä useammin matalapalkkaisessa työssä, kun toisaalta myöskään sosiaaliturvaetuisuudet yksinään eivät useinkaan suojaa äärimmäiseltä köyhyydeltä;
19. kehottaa komissiota yhdistämään uudistetun sosiaalisen toimintaohjelman muihin aloitteisiin, kuten Euroopan tasa-arvosopimus, eurooppalaisen nuorisosopimus ja Euroopan perheallianssi, jotta sosiaaliedut olisivat paremmin huono-osaisten sosiaaliryhmien saatavilla;
20. korostaa, että äärimmäistä köyhyyttä ja siitä johtuvaa sosiaalista syrjäytymistä ei voida enää arvioida pelkästään taloudellisin luvuin, vaan myös ihmisoikeudet ja kansalaisuus on otettava huomioon; katsoo, että pääomien ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaate ei sellaisenaan voi poistaa köyhyyttä tai kroonista (erityisen pitkäaikaista) köyhyyttä ja että äärimmäinen köyhyys vie ihmisiltä mahdollisuudet ja estää heitä osallistumasta täysimääräisesti yhteisön elämään, koska se saa heidät suhtautumaan välinpitämättömästi ympäristöönsä;
21. pyytää, että kaikilla päätöksentekoprosessin tasoilla vahvistetaan tiivistä kumppanuutta kaikkein köyhimpien naisten ja perheiden kanssa, jotta kroonisen köyhyyden torjumiseen ja siitä johtuvan sosiaalisen syrjäytymisen voittamiseen sopivia toimia ja keinoja voitaisiin kehittää heidän kokemuksensa perusteella; pyytää, että edellä mainitun kumppanuuden toteuttamiseksi kaikki asianomaiset toimielimet mukauttavat avointa koordinointimenetelmää ja uudistetun sosiaalisen toimintaohjelman toimintapuitteita suuressa köyhyydessä elävien naisten tarpeiden mukaisesti;
22. kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään uudistetun sosiaalisen toimintaohjelman yhteydessä lisätoimenpiteitä, joilla tuetaan erityisesti työssä käyviä yksinhuoltajaäitejä ja suurten perheiden äitejä tarjoamalla mahdollisuutta joustaviin työaikoihin, jotta he pystyvät täyttämään vaativammat perhevelvoitteensa;
23. pitää suuressa arvossa köyhimpien naisten jokapäiväistä kamppailua puutetta vastaan ja heitä tukevaa ja avustavaa vapaaehtoistyötä, joka on merkittävä panos uudistetun sosiaalisen toimintaohjelman täytäntöönpanossa; antaa tunnustusta kansainvälisille kansalaisjärjestöille, kuten Caritas Internationalis tai ATD Fourth World, jotka ovat sitoutuneet pitkäaikaiseen vähäosaisimpien väestöryhmien auttamistyöhön, ja sosiaalialan kansalaisjärjestöjen eurooppalaisille verkostoille;
24. kehottaa kaikkia uudistetun sosiaalisen toimintaohjelman täytäntöönpanosta vastuussa olevia toimielimiä omaksumaan kaikilla päätöksentekotasoilla saman köyhyyden määritelmän kuin parlamentti kaikissa päätöslauselmissaan perusoikeuksien kunnioittamisesta Euroopan unionissa: elämäntilanteen epävarmuus tarkoittaa yhden tai useamman sellaisen turvatekijän puuttumista, erityisesti työpaikan puuttumista, jonka avulla yksilöt ja perheet voivat huolehtia ammatillisista, perheeseen liittyvistä ja yhteiskunnallisista velvollisuuksistaan ja käyttää perusoikeuksiaan. Tällainen tilanne voi vaihdella vaikeudeltaan ja sen seuraukset voivat olla enemmän tai vähemmän vakavia tai pysyviä; kun se koskettaa useita elämänaloja ja siitä tulee pysyvää ja kun se heikentää ihmisten mahdollisuuksia ryhtyä jälleen itse huolehtimaan velvollisuuksistaan tai käyttämään oikeuksiaan, se johtaa äärimmäiseen köyhyyteen;
25. kehottaa komissiota yhdistämään uudistetun sosiaalisen toimintaohjelman muihin aloitteisiin, kuten Euroopan tasa-arvosopimus, eurooppalainen nuorisosopimus ja Euroopan perheallianssi, jotta sosiaaliedut olisivat paremmin huono-osaisten sosiaaliryhmien saatavilla.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) |
10.2.2009 |
|
|
|
||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
18 0 5 |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Edit Bauer, Hiltrud Breyer, Ilda Figueiredo, Věra Flasarová, Lissy Gröner, Urszula Krupa, Pia Elda Locatelli, Astrid Lulling, Doris Pack, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Zita Pleštinská, Anni Podimata, Christa Prets, Teresa Riera Madurell, Eva-Riitta Siitonen, Eva-Britt Svensson, Britta Thomsen, Anna Záborská |
|||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Gabriela Creţu, Ana Maria Gomes, Donata Gottardi, Elisabeth Jeggle, Maria Petre |
|||||
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) |
31.3.2009 |
|
|
|
||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
38 2 0 |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Jan Andersson, Edit Bauer, Iles Braghetto, Philip Bushill-Matthews, Alejandro Cercas, Derek Roland Clark, Jean Louis Cottigny, Jan Cremers, Proinsias De Rossa, Harald Ettl, Richard Falbr, Joel Hasse Ferreira, Roger Helmer, Stephen Hughes, Ona Juknevičienė, Jean Lambert, Bernard Lehideux, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Juan Andrés Naranjo Escobar, Csaba Őry, Siiri Oviir, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Elisabeth Schroedter, José Albino Silva Peneda, Jean Spautz, Gabriele Stauner, Ewa Tomaszewska, Anne Van Lancker |
|||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Jean Marie Beaupuy, Gabriela Creţu, Donata Gottardi, Richard Howitt, Rumiana Jeleva, Magda Kósáné Kovács, Jamila Madeira, Adrian Manole, Csaba Sógor |
|||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Jean-Pierre Audy, Vasilica Viorica Dăncilă |
|||||