MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu toisinto)

29.4.2009 - (KOM(2008)0820 – C6‑0474/2008 – 2008/0243(COD)) - ***I

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Esittelijä: Jeanine Hennis-Plasschaert
(Uudelleenlaatiminen – työjärjestyksen 80 a artikla)

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu toisinto)

(KOM(2008)0820 – C6‑0474/2008 – 2008/0243(COD))

(Yhteispäätösmenettely – uudelleenlaatiminen)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2008)0820),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 63 artiklan 1 kohdan 1 a alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0474/2008),

–   ottaa huomioon säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen[1],

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle työjärjestyksen 80 a artiklan 3 kohdan mukaisesti osoittaman 3. huhtikuuta 2009 päivätyn kirjeen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 80 a ja 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6‑0284/2009),

A. toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä oleva ehdotus ei sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, ja siinä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset mainittujen muutosten kanssa niiden asiasisältöä muuttamatta,

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on mukautettuna Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositusten ja oikeudellisten asioiden valiokunnan hyväksymien teknisten mukautusten perusteella ja sellaisena kuin se on jäljempänä tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(5 a) Luotaessa asteittain yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, jonka olisi viime kädessä johdettava yhteiseen turvapaikkamenettelyyn ja yhdenmukaiseen turvapaikan saaneiden asemaan koko unionissa, on saatuihin kokemuksiin perustuvien parannusten ohella tässä vaiheessa asianmukaista vahvistaa periaatteet, joihin Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemisesta tehty, Dublinissa 15 päivänä kesäkuuta 1990 allekirjoitettu yleissopimus (jäljempänä "Dublinin yleissopimus") perustuu, ja jonka täytäntöönpano on edistänyt turvapaikkapolitiikkojen yhdenmukaistamista.
Perustelu
Tämä tarkistus on tarpeen, sillä muutoin syntyy poikkeus yhdestä Dublin-järjestelmän keskeisimmistä perusteista, eli periaatteesta, että turvapaikkahakemus käsitellään vain yhden kerran EU:ssa.
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 a) Jäsenvaltioiden turvapaikka-asioista vastaavien yksiköiden olisi saatava käytännön apua voidakseen noudattaa toimintansa päivittäisiä vaatimuksia. Tulevalla Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolla on tässä yhteydessä merkittävä rooli.
Perustelu
On tarpeen lujittaa jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä, jotta voidaan lähentää erilaisia kansallisia käytäntöjä. Virasto tukee jäsenvaltioita niiden noudattaessa johdonmukaisempaa ja oikeudenmukaisempaa turvapaikkapolitiikkaa esimerkiksi määrittelemällä hyvät käytännöt, järjestämällä koulutusta tai koordinoimalla kansallisten asiantuntijoiden muodostamia ryhmiä, joita jäsenvaltiot voivat käyttää, jos niiden alueelle tulee suuri maahanmuuttovirta.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Hakijalle olisi järjestettävä henkilökohtainen puhuttelu, jotta voidaan helpottaa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä ja tarvittaessa antaa hakijalle suullisesti tietoa tämän asetuksen soveltamisesta.	(15) Hakijalle olisi järjestettävä henkilökohtainen puhuttelu, jotta voidaan helpottaa kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä ja antaa hakijalle suullisesti tietoa tämän asetuksen soveltamisesta.
Perustelu
Hakijoille on aina ilmoitettava suullisesti tämän asetuksen soveltamisesta.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(17 a) Tässä asetuksessa "säilöönotolla" ei tulisi olla rikosoikeudellista tai rangaistuksiin liittyvää merkitystä, vaan sillä olisi tarkoitettava ainoastaan tilapäistä hallinnollista toimenpidettä.
Perustelu
Kuten toistuvasti on todettu, on tarpeen erottaa hallinnollinen säilöönottomenettely, joka saattaa koskea turvapaikanhakijoita, jos on olemassa pakenemisen riski, varsinaisesta säilöönotosta, koska kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä ei pidä koskaan kohdella kuin rikollista.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Turvapaikanhakijoiden säilöönotossa olisi noudatettava periaatetta, jonka mukaan ketään ei pidä ottaa säilöön pelkästään sen vuoksi, että hän hakee kansainvälistä suojelua. Turvapaikanhakijoiden säilöönotossa on noudatettava erityisesti Geneven yleissopimuksen 31 artiklaa ja [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] annetussa direktiivissä […/…/EY] säädettyjä selkeästi määriteltyjä poikkeuksellisia olosuhteita ja takeita. Lisäksi olisi rajoitettava säilöönottoa, joka toteutetaan henkilön siirtämiseksi hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon, ja siinä olisi noudatettava oikeasuhteisuuden periaatetta käytettyihin keinoihin ja tavoitteisiin nähden.	(18) Turvapaikanhakijoiden säilöönotossa olisi noudatettava periaatetta, jonka mukaan ketään ei pidä ottaa säilöön pelkästään sen vuoksi, että hän hakee kansainvälistä suojelua. Turvapaikanhakijat voidaan ottaa säilöön hallinnollisiin keskuksiin, jotka eroavat vankiloista, ja säilöönotossa olisi noudatettava erityisesti Geneven yleissopimuksen 31 artiklaa ja [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] annetussa direktiivissä […/…/EY] säädettyjä selkeästi määriteltyjä poikkeuksellisia olosuhteita ja takeita. Lisäksi olisi rajoitettava säilöönottoa, joka toteutetaan henkilön siirtämiseksi hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon, ja siinä olisi noudatettava oikeasuhteisuuden periaatetta käytettyihin keinoihin ja tavoitteisiin nähden.
Perustelu
Ks. tarkistuksen 31 perustelu.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(22) Siirtojen keskeyttämismekanismia olisi sovellettava myös silloin kun komissio katsoo, että kansainvälistä suojelua hakevien saaman suojelun taso ei jossakin jäsenvaltiossa ole yhteisön turvapaikkalainsäädännön mukainen erityisesti vastaanotto-olosuhteiden ja turvapaikkamenettelyyn pääsyn osalta; näin voidaan varmistaa, että kaikkien kansainvälistä suojelua hakevien saaman suojelun taso on asianmukainen kaikissa jäsenvaltioissa.	(22) Siirtojen keskeyttämismekanismia olisi sovellettava myös silloin kun komissio katsoo, että kansainvälistä suojelua hakevien saaman suojelun taso ei jossakin jäsenvaltiossa ole yhteisön turvapaikkalainsäädännön mukainen erityisesti vastaanotto-olosuhteiden, kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden määrittelyn ja turvapaikkamenettelyyn pääsyn osalta; näin voidaan varmistaa, että kaikkien kansainvälistä suojelua hakevien saaman suojelun taso on asianmukainen kaikissa jäsenvaltioissa.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(22 a) Siirtojen keskeyttämismekanismi on poikkeuksellinen toimi, ja sillä voidaan puuttua tilanteisiin, joihin liittyy erityisiä paineita tai jatkuvia suojelua koskevia huolenaiheita.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(22 b) Komission olisi tarkasteltava säännöllisesti edistymistä yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän pitkän aikavälin kehityksessä ja yhdenmukaistamisessa sekä sitä, missä määrin yhteisvastuullisuustoimet ja keskeyttämismekanismin olemassaolo auttavat tätä edistymistä, ja raportoitava edistymisestä.
	Koska Dublin-järjestelmän tarkoituksena ei ollut tasata vastuuta kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä ja koska joihinkin jäsenvaltioihin suuntautuu erityisen paljon maahanmuuttovirtoja erityisesti niiden maantieteellisen sijainnin vuoksi, on oleellisen tärkeää tarkastella ja ehdottaa oikeudellisesti sitovia välineitä, jotta voidaan varmistaa solidaarisuus jäsenvaltioiden välillä ja suojelun korkeampi taso. Näillä välineillä olisi eritoten helpotettava virkamiesten lähettämistä muista jäsenvaltioista auttamaan niitä jäsenvaltioita, joihin kohdistuu erityisiä paineita ja joissa hakijat eivät voi saada asianmukaista suojelun tasoa, ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden sijoittamista uudelleen toisiin jäsenvaltioihin, jos yhden jäsenvaltion vastaanottokyky on riittämätön, edellyttäen että kyseiset henkilöt antavat siihen suostumuksensa ja että heidän perusoikeuksiaan kunnioitetaan.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – h alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(h) ’ilman huoltajaa olevalla alaikäisellä’ alaikäistä, joka saapuu jäsenvaltioiden alueelle ilman hänestä joko lain tai vakiintuneen käytännön mukaisesti vastuussa olevaa aikuista, niin kauan kuin hän ei tosiasiallisesti ole tällaisen henkilön huostassa; tämä tarkoittaa myös alaikäisiä, jotka jäävät ilman huoltajaa sen jälkeen, kun he ovat saapuneet jäsenvaltioiden alueelle;	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Perustelu
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – i alakohta – iii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(iii) edellä i alakohdassa tarkoitettujen puolisoiden tai hakijan naimisissa olevat alaikäiset lapset riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai avioliiton ulkopuolella tai onko heidät otettu ottolapsiksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jos on heidän etunsa mukaista asua hakijan kanssa;	(iii) edellä i alakohdassa tarkoitettujen puolisoiden tai hakijan naimisissa olevat alaikäiset lapset riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai avioliiton ulkopuolella tai onko heidät otettu ottolapsiksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti, edellyttäen että heidän puolisonsa eivät seuraa mukana, jos on heidän etunsa mukaista asua hakijan kanssa;
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – i alakohta – iv alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(iv) hakijan  isä, äiti tai holhooja, jos hakija on alaikäinen ja naimaton,  tai jos hän on alaikäinen ja naimisissa, mutta on hänen etunsa mukaista asua isänsä, äitinsä tai holhoojansa kanssa ;	(iv) hakijan isä, äiti tai holhooja, kun hakija on alaikäinen ja naimaton, tai kun hakija on alaikäinen ja naimisissa oleva eikä hänen puolisonsa seuraa mukana, vaan on hänen etunsa mukaista asua isänsä, äitinsä tai holhoojansa kanssa;
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – i alakohta – v alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(v) hakijan alaikäiset naimattomat sisarukset, kun hakija on alaikäinen ja naimaton, tai kun hakija tai hänen sisaruksensa ovat alaikäisiä ja naimisissa, mutta yhdelle tai useammalle heistä on etua siitä, että he asuvat yhdessä.	(v) hakijan alaikäiset naimattomat sisarukset, kun hakija on alaikäinen ja naimaton, tai kun hakija tai hänen sisaruksensa ovat alaikäisiä ja naimisissa ja puoliso ei seuraa mukana, vaan yhdelle tai useammalle heistä on etua siitä, että he asuvat yhdessä.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta – g alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(g) siitä, että hakijalla on oikeus tutustua häntä itseään koskeviin tietoihin ja oikeus pyytää, että häntä koskevat virheelliset tiedot oikaistaan tai että häntä koskevat sääntöjenvastaisesti käsitellyt tiedot poistetaan, sekä oikeus saada tietoa näiden oikeuksien käyttämisestä ja niiden kansallisten tietosuojaviranomaisten yhteystiedot, jotka käsittelevät henkilötietojen suojaa koskevat kantelut.	(g) siitä, että hakijalla on oikeus tutustua häntä itseään koskeviin tietoihin ja oikeus pyytää, että häntä koskevat virheelliset tiedot oikaistaan tai että häntä koskevat sääntöjenvastaisesti käsitellyt tiedot poistetaan, sekä oikeus menettelyihin, joilla näitä oikeuksia käytetään, mukaan lukien 33 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten yhteystiedot ja niiden kansallisten tietosuojaviranomaisten yhteystiedot, jotka käsittelevät henkilötietojen suojaa koskevat kantelut.
Perustelu
Olisi tarkennettava, että hakijan on saatava myös sisällöllistä tietoa eikä pelkästään tietoa siitä, että on olemassa oikeus tutustua hakijaa itseään koskeviin tietoihin ja oikeus tietojen korjaamiseen tai poistamiseen, sekä erikseen menettelyt, joita hakija voi käyttää. Lisäksi kansallisten, Dublinin yhteistyöstä vastuussa olevien toimivaltaisten viranomaisten lisäämisellä otetaan huomioon se tosiasia, että tietojen valvoja on se, joka on ensisijaisessa vastuussa henkilötietojen suojaa koskevien valitusten kuulemisesta.
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Tarvittaessa tiedot on annettava myös suullisesti 5 artiklan mukaisesti järjestettävässä puhuttelussa, jotta voidaan varmistaa, että hakija ymmärtää ne.	Tiedot on annettava myös suullisesti 5 artiklan mukaisesti järjestettävässä puhuttelussa, jotta voidaan varmistaa, että hakija ymmärtää ne.
Perustelu
Ks. tarkistuksen 1 perustelu.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Sen jäsenvaltion, jossa menettely tämän asetuksen mukaisesti vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi toteutetaan, on annettava hakijoille mahdollisuus henkilökohtaiseen puhutteluun, jonka suorittajalla on oltava tällaisen puhuttelun suorittamiseen tarvittava kansallisen lainsäädännön mukainen pätevyys.	1. Sen jäsenvaltion, jossa menettely tämän asetuksen mukaisesti vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi toteutetaan, on kutsuttava hakijat henkilökohtaiseen puhutteluun, jonka suorittajalla on oltava tällaisen puhuttelun suorittamiseen tarvittava kansallisen lainsäädännön mukainen pätevyys.
Perustelu
Puhuttelun pakollinen luonne on tuotava selvemmin esiin.
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Henkilökohtaisen puhuttelun tarkoituksena on helpottaa vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä erityisesti antamalla hakijalle mahdollisuus esittää asiaa koskevat tiedot, joiden perusteella vastuussa oleva jäsenvaltio voidaan määrittää oikein, ja antaa hakijalle suullisesti tietoa tämän asetuksen soveltamisesta.	2. Henkilökohtaisen puhuttelun tarkoituksena on helpottaa vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä erityisesti antamalla hakijalle mahdollisuus esittää asiaa koskevat tiedot, joiden perusteella vastuussa oleva jäsenvaltio voidaan määrittää oikein, sekä antaa hakijalle suullisesti tietoa tämän asetuksen soveltamisesta.
Perustelu
Tekstin selvennys.
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että ilman huoltajaa olevilla alaikäisillä on edustaja, joka edustaa ja/tai avustaa heitä kaikissa tässä asetuksessa säädetyissä menettelyissä. Tämä edustaja voi olla myös [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] annetun direktiivin […/…/EY] 23 artiklassa tarkoitettu edustaja.	2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että ilman huoltajaa olevilla alaikäisillä on direktiivin 2005/85/EY 2 artiklan i alakohdassa tarkoitettu edustaja, joka edustaa ja/tai avustaa heitä kaikissa tässä asetuksessa säädetyissä menettelyissä. Tämä edustaja voi olla myös [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] annetun direktiivin […/…/EY] 23 artiklassa tarkoitettu edustaja.
Perustelu
Tarkistuksessa tarkennetaan "edustajan" käsitettä viittaamalla pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin 2005/85/EY 2 artiklan i alakohdan määritelmään.
Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä kansalliseen lainsäädäntöönsä menettelyt, joiden avulla voidaan jäljittää ilman huoltajaa olevien alaikäisten jäsenvaltioiden alueella oleskelevat perheenjäsenet tai muut sukulaiset. Niiden on aloitettava ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäsenten tai muiden sukulaisten jäljittäminen mahdollisimman pian sen jälkeen kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty ja suojattava samalla lapsen etua.	4. Jäsenvaltioiden on laadittava menettelyt, joiden avulla voidaan jäljittää ilman huoltajaa olevien alaikäisten jäsenvaltioiden alueella oleskelevat perheenjäsenet tai muut sukulaiset tarvittaessa kansainvälisten tai muiden asian parissa toimivien järjestöjen avustuksella. Niiden on aloitettava ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäsenten tai muiden sukulaisten jäljittäminen mahdollisimman pian sen jälkeen kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus on tehty ja suojattava samalla lapsen etua.
Tarkistus  19 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 5 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5 a. Tämän asetuksen soveltamisen puitteissa ja direktiivin 2005/85/EY 17 artiklassa säädetyin ehdoin jäsenvaltiot voivat käyttää lääketieteellisiä tutkimuksia ilman huoltajaa olevien alaikäisten iän määrittämiseksi.
	Tapauksissa, joissa lääketieteellisiä tutkimuksia käytetään, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ne suoritetaan tieteellisissä ja eettisissä normeissa edellytetyllä järkevällä ja perusteellisella tavalla.
Perustelu
Keskustelu lääketieteellisten tutkimusten eri näkökodista jatkuu, ja sitä olisi käsiteltävä direktiivin 2005/85/EY tulevan tarkistamisen yhteydessä. Jos jäsenvaltiot tekevät kyseisiä tutkimuksia, niiden olisi joka tapauksessa varmistettava, että tutkimukset suoritetaan tieteellisten ja eettisten normien mukaisesti.
Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Edellä olevan 2 kohdan säännöksistä poiketen on jäljempänä 8–12 artiklassa säädettyjen perusteiden nojalla vastuussa oleva jäsenvaltio määritettävä perheenyhdistämistä ja lapsen etua koskevan periaatteen noudattamiseksi niiden olosuhteiden perusteella, jotka vallitsivat silloin kun turvapaikanhakija teki viimeisimmän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa. Tätä kohtaa sovelletaan edellyttäen, että turvapaikanhakijan aiemmista hakemuksista ei ole vielä tehty itse asian osalta päätöstä ensimmäisessä käsittelyssä.	Poistetaan.
Perustelu
Tämä säännös vaikeuttaa vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämistä ja lisää väärinkäytösten vaaraa.
Tarkistus  21 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Kun  hakija  on ilman huoltajaa oleva alaikäinen, jolla on toisessa jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleva sukulainen, joka voi huolehtia hänestä, kyseinen jäsenvaltio on vastuussa hakemuksen käsittelystä, edellyttäen että tämä on alaikäisen edun mukaista.	2. Kun hakija on ilman huoltajaa oleva alaikäinen, jolla ei ole toisessa jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevaa 2 artiklan i alakohdassa tarkoitettua perheenjäsentä mutta jolla on toisessa jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleva muu sukulainen, joka voi huolehtia hänestä, kyseinen jäsenvaltio on vastuussa hakemuksen käsittelystä, edellyttäen että tämä on alaikäisen edun mukaista.
Perustelu
On tarpeen selventää tämän kohdan merkitystä edelliseen kohtaan nähden.
Tarkistus  22 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jollei alaikäisellä ole perheenjäseniä tai muita sukulaisia, hakemuksen käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, jossa alaikäinen on tehnyt viimeisimmän  kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa, edellyttäen että tämä on alaikäisen edun mukaista.	4. Jollei alaikäisellä ole perheenjäseniä tai muita sukulaisia, hakemuksen käsittelystä on vastuussa se jäsenvaltio, jossa alaikäinen on tehnyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa.
Tarkistus  23 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jos kyseessä on myöhemmin tehty kansainvälistä suojelua koskeva hakemus, pyyntö ottaa asianomainen henkilö takaisin on esitettävä mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa [Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailemista varten Dublin-asetuksen tehokkaaksi soveltamiseksi] annetun asetuksen (EY) N:o [.../...] 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun Eurodac-osuman saamisesta.	2. Jos kyseessä on myöhemmin tehty kansainvälistä suojelua koskeva hakemus, pyyntö ottaa asianomainen henkilö takaisin on esitettävä mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa yhden kuukauden kuluessa [Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailemista varten Dublin-asetuksen tehokkaaksi soveltamiseksi] annetun asetuksen (EY) N:o [.../...] 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun Eurodac-osuman saamisesta.
Perustelu
Jos on saatu Eurodac-osuma, ei ole syytä viivyttää pitkään pyynnön tekemistä asianomaisen henkilön takaisin ottamiseksi.
Tarkistus  24 Ehdotus asetukseksi 23 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jos hakija ei ole tehnyt kansainvälistä suojelua koskevaa myöhempää hakemusta ja jos pyynnön esittänyt jäsenvaltio päättää tehdä Eurodac-järjestelmässä haun [Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublin-asetuksen tehokkaaksi soveltamiseksi] annetun asetuksen (EY) N:o [.../...] 13 artiklan mukaisesti, pyyntö ottaa asianomainen henkilö takaisin on esitettävä mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa Eurodac-osuman saamisesta kyseisen asetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti.	3. Jos hakija ei ole tehnyt kansainvälistä suojelua koskevaa myöhempää hakemusta ja jos pyynnön esittänyt jäsenvaltio päättää tehdä Eurodac-järjestelmässä haun [Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublin-asetuksen tehokkaaksi soveltamiseksi] annetun asetuksen (EY) N:o [.../...] 13 artiklan mukaisesti, pyyntö ottaa asianomainen henkilö takaisin on esitettävä mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa yhden kuukauden kuluessa Eurodac-osuman saamisesta kyseisen asetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
Perustelu
Jos on saatu Eurodac-osuma, ei ole syytä viivyttää pitkään pyynnön tekemistä asianomaisen henkilön takaisin ottamiseksi.
Tarkistus  25 Ehdotus asetukseksi 25 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jos pyynnön vastaanottanut  jäsenvaltio suostuu ottamaan vastaan tai takaisin hakijan tai muun 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun henkilön,  on pyynnön esittäneen  jäsenvaltion ilmoitettava asianomaiselle henkilölle  päätöksestä siirtää hänet hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon ja tarvittaessa siitä, että se ei itse käsittele hänen kansainvälistä suojelua koskevaa hakemustaan. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti kielellä, jota asianomaisen henkilön voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän, viimeistään viidentoista työpäivän kuluttua pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion antaman vastauksen saamisesta.	1. Jos pyynnön vastaanottanut  jäsenvaltio suostuu ottamaan vastaan tai takaisin hakijan tai muun 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun henkilön,  on pyynnön esittäneen  jäsenvaltion ilmoitettava asianomaiselle henkilölle  päätöksestä siirtää hänet hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon ja tarvittaessa siitä, että se ei itse käsittele hänen kansainvälistä suojelua koskevaa hakemustaan. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti kielellä, jota hakijan voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän, viimeistään viidentoista työpäivän kuluttua pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion antaman vastauksen saamisesta.
Perustelu
Ks. tarkistuksen 49 perustelu.
Tarkistus  26 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Kyseisen ajanjakson on oltava vähintään viisitoista työpäivää alkaen 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksen antamispäivästä.
Tarkistus  27 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jos 25 artiklassa tarkoitettuun siirtopäätökseen haetaan muutosta tai uudelleentarkastelua, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun viranomaisen on viran puolesta tehtävä mahdollisimman pian tai viimeistään seitsemän päivän kuluttua muutoksenhakua tai uudelleentarkastelua koskevan hakemuksen tekemisestä päätös siitä, voiko asianomainen henkilö jäädä kyseisen jäsenvaltion alueelle, kunnes muutoksenhaun tai uudelleentarkastelun tulos on selvillä.	3. Jos 25 artiklassa tarkoitettuun siirtopäätökseen haetaan muutosta tai uudelleentarkastelua, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun viranomaisen on joko asianomaisen henkilön pyynnöstä tai tällaisen pyynnön puuttuessa viran puolesta tehtävä mahdollisimman pian tai viimeistään viiden päivän kuluttua muutoksenhakua tai uudelleentarkastelua koskevan hakemuksen tekemisestä päätös siitä, voiko asianomainen henkilö jäädä kyseisen jäsenvaltion alueelle, kunnes muutoksenhaun tai uudelleentarkastelun tulos on selvillä.
Tarkistus  28 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeusapu ja/tai oikeudellinen edustaja myönnetään maksutta, jos asianomaisella ei ole varaa maksaa siitä aiheutuvia kustannuksia.	6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarvittava oikeusapu ja/tai oikeudellinen edustaja myönnetään pyynnöstä maksutta direktiivin 2005/85/EY 15 artiklan 3-6 kohdan mukaisesti.
Tarkistus  29 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. [Turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] annetun direktiivin […/…/EY] 8 artiklan 2 kohdan soveltamista rajoittamatta jäsenvaltiot voivat tarvittaessa ja kunkin tapauksen yksilöllisen arvioinnin pohjalta, jos muita vähemmän pakottavia keinoja ei voida soveltaa tehokkaasti, ottaa säilöön erityisiin tiloihin turvapaikanhakijan tai muun 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun henkilön, joka on päätetty siirtää hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon, vain jos on olemassa huomattava riski, että hän yrittää paeta viranomaisia.	2. [Turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] annetun direktiivin […/…/EY] 8 artiklan 2 kohdan soveltamista rajoittamatta jäsenvaltiot voivat tarvittaessa ja kunkin tapauksen yksilöllisen arvioinnin pohjalta ottaa turvapaikanhakijan tai muun 18 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun henkilön, joka on päätetty siirtää hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon, säilöön muuhun kuin säilöönottokeskukseen vain, jos muut vähemmän pakottavat keinot eivät ole olleet tehokkaita ja vain jos on olemassa riski, että hän yrittää paeta viranomaisia.
Perustelu
Ilmaisujen "huomattava" ja "pakenemisen riski" määritelmä saattaa olla epäselvä; pakenemisen riski on sinänsä määritelty 2 artiklan l kohdassa.
Tarkistus  30 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 7 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
7. Edellä 2 kohdassa tarkoitetusta säilöönotosta on annettava kirjallinen määräys, jossa esitetään perusteena olevat tosiseikat ja lainkohdat ja mainitaan erityisesti syyt, joiden vuoksi katsotaan, että on olemassa huomattava riski, että asianomainen henkilö pakenee viranomaisia, sekä säilöönoton kesto.	7. Edellä 2 kohdassa tarkoitetusta säilöönotosta on annettava kirjallinen määräys, jossa esitetään perusteena olevat tosiseikat ja lainkohdat ja mainitaan erityisesti syyt, joiden vuoksi katsotaan, että on olemassa riski, että asianomainen henkilö pakenee viranomaisia, sekä säilöönoton kesto.
Perustelu
Ks. tarkistuksen 16 perustelu.
Tarkistus  31 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 8 kohta
Komission teksti	Tarkistus
8. Aina kun henkilö on otettu säilöön 2 kohdan mukaisesti, oikeusviranomaisen on tarkasteltava säilöönoton jatkamista uudelleen säännöllisin väliajoin joko asianomaisen pyynnöstä tai viran puolesta. Säilöönottoa ei saa milloinkaan aiheettomasti pitkittää.	8. Aina kun henkilö on otettu säilöön 2 kohdan mukaisesti, oikeusviranomaisen on tarkasteltava säilöönottoa uudelleen säännöllisin väliajoin joko asianomaisen pyynnöstä tai viran puolesta. Säilöönottoa ei saa milloinkaan aiheettomasti pitkittää.
Perustelu
Käsite "jatkaminen" yhdessä termin "säilöönotto" kanssa saattavat aiheuttaa epätietoisuutta säilöönoton luonteesta.
Tarkistus  32 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 10 kohta
Komission teksti	Tarkistus
10. Alaikäisiä ei saa ottaa säilöön, paitsi jos se on heidän etunsa mukaista, kuten säädetään tämän asetuksen 7 artiklassa, ja [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] annetun direktiivin […/…/EY] 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti suoritettavan, heidän tilannettaan koskevan yksilöllisen arvioinnin perusteella.	10. Alaikäisiä ei saa ottaa säilöön, paitsi jos se on heidän etunsa mukaista, kuten säädetään tämän asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa, ja [turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista] annetun direktiivin […/…/EY] 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti suoritettavan, heidän tilannettaan koskevan yksilöllisen arvioinnin perusteella.
Perustelu
Lapsen etu määritellään 6 artiklan 3 kohdassa, ei 7 artiklassa.
Tarkistus  33 Ehdotus asetukseksi 30 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	30 a artikla Siirtojen toteuttamistapa
	1. Siirron toteuttavan jäsenvaltion on edistettävä vapaaehtoisia siirtoja antamalla hakijalle asianmukaista tietoa.
	2. Jos siirrot pyynnön käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon toteutetaan valvottuna lähtönä tai saattajan kanssa, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ne toteutetaan inhimillisesti ja perusoikeuksia ja ihmisarvoa täysimääräisesti kunnioittaen.
Perustelu
Johdanto-osan 19 kappaleeseen sisältyvien säännösten [ "Neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 soveltamista koskevista säännöistä 2 päivänä syyskuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1560/2003 mukaisesti siirrot hakemuksen käsittelystä vastuussa olevaan jäsenvaltioon voidaan toteuttaa vapaaehtoiselta pohjalta, valvottuna lähtönä tai saattajan kanssa. Jäsenvaltioiden tulisi kannustaa vapaaehtoiseen siirtymiseen ja varmistaa, että valvottu lähtö tai saattajan kanssa tapahtuva siirtyminen toteutetaan inhimillisesti, perusoikeuksia ja ihmisarvoa täysimääräisesti kunnioittaen. "] olisi kuvastuttava tekstin velvoittavassa osassa.
Tarkistus  34 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Kun komissio katsoo, että jossakin jäsenvaltiossa vallitsevat olosuhteet saattavat johtaa siihen, että kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden suojelun taso ei vastaa yhteisön lainsäädännössä ja erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetussa direktiivissä […/…/EY] ja direktiivissä 2005/85/EY asetettuja vaatimuksia, se voi päättää 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, että kaikki tämän asetuksen mukaiset hakijoiden siirrot kyseiseen jäsenvaltioon keskeytetään.	2. Kun komissio katsoo, että jossakin jäsenvaltiossa vallitsevat olosuhteet saattavat johtaa siihen, että kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden suojelun taso ei vastaa yhteisön lainsäädännössä ja erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetussa direktiivissä […/…/EY], direktiivissä 2005/85/EY ja direktiivissä 2004/83/EY asetettuja vaatimuksia, se voi päättää 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti, että kaikki tämän asetuksen mukaiset hakijoiden siirrot kyseiseen jäsenvaltioon keskeytetään.
Perustelu
Aseman määrittelyä koskeva direktiivi 2004/83/EY (kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä) on EU:n turvapaikkasäännöstön keskeinen säädös, ja sen vuoksi siihen on nimenomaisesti viitattava.
Tarkistus  35 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Kun jäsenvaltio katsoo, että jossakin toisessa jäsenvaltiossa vallitsevat olosuhteet saattavat johtaa siihen, että kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden suojelun taso ei vastaa yhteisön lainsäädännössä ja erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetussa direktiivissä […/…/EY] ja direktiivissä 2005/85/EY asetettuja vaatimuksia, se voi pyytää, että kaikki tämän asetuksen mukaiset hakijoiden siirrot kyseiseen jäsenvaltioon keskeytetään.	3. Kun jäsenvaltio katsoo, että jossakin toisessa jäsenvaltiossa vallitsevat olosuhteet saattavat johtaa siihen, että kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden suojelun taso ei vastaa yhteisön lainsäädännössä ja erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetussa direktiivissä […/…/EY], direktiivissä 2005/85/EY ja direktiivissä 2004/83/EY asetettuja vaatimuksia, se voi pyytää, että kaikki tämän asetuksen mukaiset hakijoiden siirrot kyseiseen jäsenvaltioon keskeytetään.
Pyyntö on osoitettava komissiolle. Siinä on mainittava pyynnön perusteena olevat seikat ja erityisesti yksityiskohtaiset tiedot asianomaisen jäsenvaltion tilanteesta, jossa yhteisön lainsäädännön ja erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin […/…/EY] ja direktiivin 2005/85/EY vaatimukset mahdollisesti eivät täyty.	Pyyntö on osoitettava komissiolle. Siinä on mainittava pyynnön perusteena olevat seikat ja erityisesti yksityiskohtaiset tiedot asianomaisen jäsenvaltion tilanteesta, jossa yhteisön lainsäädännön ja erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin […/…/EY], direktiivin 2005/85/EY ja direktiivin 2004/83/EY vaatimukset mahdollisesti eivät täyty.
Perustelu
Ks. tarkistuksen 20 perustelu.
Tarkistus  36 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 4 kohta – d a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(d a) tiedot toimista, vertailuarvoista ja aikatauluista, jotka laaditaan tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettujen olosuhteiden ratkaisemisessa tapahtuneen edistyksen arvioimiseksi.
Tarkistus  37 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 7 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	7 a. Edellä 1– 3 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion on ryhdyttävä tehokkaisiin ja oikea-aikaisiin toimiin sen tilanteen korjaamiseksi, joka johti siirtojen keskeytymiseen väliaikaisesti.
Tarkistus  38 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 8 kohta
Komission teksti	Tarkistus
8. Siirrot voidaan keskeyttää enintään kuuden kuukauden ajaksi. Jos toimenpiteiden perusteet ovat edelleen voimassa kuuden kuukauden jälkeen, komissio voi 1 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan päättää jatkaa niiden soveltamista vielä kuuden kuukauden ajan. Sovelletaan 5 kohtaa.	8. Siirrot voidaan keskeyttää enintään kuuden kuukauden ajaksi. Jos toimenpiteiden perusteet ovat edelleen voimassa kuuden kuukauden jälkeen, komissio voi 1 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan päättää jatkaa niiden soveltamista vielä kuuden kuukauden ajan. Sovelletaan myös 5 kohdan säännöksiä.
Perustelu
Kielellinen muutos.
Tarkistus  39 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 9 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	9 a. Komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antaman ehdotuksen pohjalta ja noudattaen EY:n perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä annetaan kaikkia jäsenvaltioita sitovia säädöksiä tehokkaan tuen tarjoamiseksi niille jäsenvaltioille, joiden kansallisiin järjestelmiin kohdistuu erityisiä ja kohtuuttomia paineita erityisesti niiden maantieteellisen sijainnin tai väestörakenteen vuoksi. Nämä säädökset tulevat voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011 ja joka tapauksessa niissä säädetään seuraavista:
	(a) muiden jäsenvaltioiden virkamiesten lähettäminen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston [.../.../EC] puitteissa auttamaan niitä jäsenvaltioita, joihin kohdistuu erityisiä paineita ja joissa hakijat eivät voi saada asianmukaista suojelun tasoa;
	(b) suunnitelma kansainvälistä suojelua saavien uudelleensijoittamiseksi muihin jäsenvaltioihin niistä jäsenvaltioista, joihin kohdistuu erityisiä ja kohtuuttomia paineita, yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasioiden päävaltuutetun kanssa, varmistaen samalla, että uudelleensijoittamisessa noudatetaan puolueettomia, avoimia ja yksiselitteisiä sääntöjä.
Perustelu
The Dublin system in itself, as spelled out in Impact assessment SEC(2008)2962, is not a cause of particular asylum pressure or overburden on Member States. The provisions on the 'temporary suspension of transfers' will therefore turn out to be a political statement rather than an effective instrument to support a Member State that faces a particularly urgent situation which places an exceptionally heavy burden on its reception capacities, asylum system or infrastructure (and very often leading to cases where applicants cannot benefit from adequate standards of protection, in particular in terms of reception conditions and access to the asylum procedure). The past years have shown that the existing forms of practical cooperation among Member States in order to align their interpretation of the principle of 'solidarity and fair sharing of responsibility' are not in any way sufficient to address the problems that a number of Member States are facing. It is essential to look at the heavy burden posed on the resources of a number of Member States from a wider perspective of general migratory pressures. Binding responsibility sharing instruments seem to be the only way forward. At the same time the Commission should make full use of its possibilities to start up infringements procedures in cases where non-compliance with community law persists.
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän).
Tarkistus  40 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 9 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	9 b. Tämän artiklan soveltaminen päättyy heti, kun 9 a kohdassa tarkoitetut säädökset ovat tulleet voimaan ja joka tapauksessa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011.
Perustelu
Ks. tarkistuksen 23 perustelu.
Tarkistus  41 Ehdotus asetukseksi 31 artikla – 9 c kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	9 c. Osana 41 artiklassa tarkoitettua seurantaa ja arviointia komissio tarkastelee uudelleen tämän artiklan soveltamista ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2011. Kertomuksessaan komissio arvioi, onko perusteltua tarvetta jatkaa tämän artiklan soveltamista 31 päivän joulukuuta 2011 jälkeen. Jos komissio katsoo sen tarpeelliseksi, komissio antaa jatkamista koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.
Perustelu
Ks. tarkistuksen 23 perustelu.
Tarkistus  42 Ehdotus asetukseksi 32 artikla – 9 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jos hän toteaa, että kyseisiä tietoja on käsitelty tämän asetuksen tai direktiivin 95/46/EY säännösten vastaisesti, erityisesti niiden puutteellisuuden tai virheellisyyden vuoksi, hänellä on oikeus vaatia tietojen oikaisemista tai  poistamista .	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Perustelu
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus  43 Ehdotus asetukseksi 35 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Sovittelumenettely aloitetaan siten, että yksi erimielisyyden osapuolista esittää tätä koskevan pyynnön 40 artiklalla perustetun komitean puheenjohtajalle. Hyväksyessään sovittelumenettelyn aloittamisen asianomaiset jäsenvaltiot sitoutuvat ottamaan ratkaisuehdotuksen huomioon mahdollisimman pitkälle.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Perustelu
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus  44 Ehdotus asetukseksi 41 artikla – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Komissio antaa viimeistään kolmen vuoden kuluttua 44 artiklan ensimmäisessä kohdassa mainitusta päivästä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia sen muuttamiseksi. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki tämän kertomuksen laatimista varten tarvittavat tiedot viimeistään kuusi kuukautta ennen kertomuksen laatimiselle asetetun määräajan päättymistä.	Rajoittamatta 31 artiklan 9 c kohdan soveltamista komissio antaa viimeistään kolmen vuoden kuluttua 44 artiklan ensimmäisessä kohdassa mainitusta päivästä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia sen muuttamiseksi. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki tämän kertomuksen laatimista varten tarvittavat tiedot viimeistään kuusi kuukautta ennen kertomuksen laatimiselle asetetun määräajan päättymistä.
Perustelu
Tarkistus on yhdenmukainen 31 artiklaan tehtyjen ehdotusten kanssa.

• [1]  EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1.

PERUSTELUT

1. Tausta

Komission kertomuksessa Dublinin järjestelmän arvioinnista[1] (niin sanottu tekninen arviointi) todetaan, että "kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Dublinin yleissopimukseen perustuvan järjestelmän tavoite eli selkeän ja toimivan mekanismin luominen turvapaikkahakemusten käsittelystä vastaavan jäsenvaltion määrittämiseksi on suurimmaksi osaksi saavutettu". Järjestelmän soveltamisessa esiintyy kuitenkin vielä eräitä ongelmia, jotka liittyvät sekä käytännön toteuttamiseen että järjestelmän tehokkuuteen. Tämän lisäksi kommenteissa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulevaisuutta koskevasta vihreästä kirjasta[2] (niin sanottu toimintalinjojen arviointi) tuotiin esiin myös useita puutteita, jotka koskevat erityisesti järjestelmän tehokuutta ja kansainvälistä suojelua hakeville Dublin-menettelyjen perusteella myönnettävän suojelun tasoa.

Näin ollen, ja vastatakseen edellä mainittuihin puutteisiin, komissio päätti antaa ehdotuksen, jolla laaditaan uudelleen niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, 18 päivänä helmikuuta 2003 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 343/2003 (jäljempänä Dublin-asetus).

Ehdotuksessa säilytetään samat perusperiaatteet kuin nykyisessä Dublin-asetuksessa, erityisesti se, että kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyvastuu kuuluu ensisijaisesti sille jäsenvaltiolle, jolla on ollut merkittävin osuus hakijan tulossa jäsenvaltioiden alueelle ja oleskelussa siellä. Periaatteesta voidaan poiketa perheen yhtenäisyyden suojaamiseksi.

Olisi mainittava, että Euroopan parlamentti on ilmaissut kantansa useaan kertaan ja esittänyt suosituksia syyskuussa 2008 antamassaan päätöslauselmassa Dublinin järjestelmän arvioimisesta[3]. Komissio on ottanut huomioon suurimman osan näistä suosituksista.

Se seikka, että nykyinen Dublin-asetus osana yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toista vaihetta oli tulosta arkaluontoisesta poliittisesta kompromissista, joka hyväksyttiin yksimielisesti neuvoston äänestyksessä, merkitsi, että lopullisessa tekstissä on monia epämääräisyyksiä ja lainsäädännöllisiä aukkoja. Esittelijä hyväksyy näin ollen komission toteamuksen siitä, että nykyisessä säädöksessä on vielä paljon parantamisen varaa.

2. Ehdotuksen tavoitteet ja pääpiirteet

Komissio haluaa muuttaa nykyistä Dublin-järjestelmää seuraavasti:

1.  asetuksen soveltamisalaa laajennetaan niin, että se kattaa myös toissijaista suojelua hakevat (ja saavat) henkilöt,

2.  tehostetaan nykyistä järjestelmää,

3.  varmistetaan, että kansainvälistä suojelua hakevien tarpeisiin vastataan kattavasti ja että Dublin-menettelyssä on riittävät oikeusturvatakeet,

4.  puututaan tilanteisiin, joissa jäsenvaltioiden vastaanottokyky ja turvapaikkajärjestelmät joutuvat erityisen paineen alaisiksi tai joissa kansainvälistä suojelua hakeville tarjotun suojan taso on riittämätön.

2.1.     Asetuksen soveltamisalan laajentaminen niin, että se kattaa myös toissijaista suojelua hakevat (ja saavat) henkilöt

Nykyistä Dublin-järjestelmää ei sovelleta toissijaista suojelua hakeviin (tai saaviin) henkilöihin, koska järjestelmää hyväksyttäessä toissijaisen suojelun käsite ei vielä ollut osa turvapaikkasäännöstöä. Tämä käsite otettiin kuitenkin käyttöön, kun annettiin aseman määrittelyä koskeva direktiivi 2004/83/EY. Vaikka nykyinen status quo ei välittömästi johtaisi valtaviin käytännön vaikeuksiin, kuten vaikutustenarvioinnissa[4] korostetaan, se saattaa johtaa tilanteeseen, jossa turvapaikanhakijaa ei voida yhdistää perheenjäseneen, joka saa toissijaista suojelua muussa jäsenvaltiossa. Soveltamisalan laajentaminen on siten välttämätön muutos, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus EU:n nykyisen säännöstön kanssa ja jotta käytännössä voidaan estää perheenjäsenten joutuminen erilleen. Yleisemmin tällä ehdotuksella pyritään yhdenmukaistamaan asetuksen terminologia ja määritelmät muiden turvapaikkasäännösten kanssa. Suuremman johdonmukaisuuden ja paremman lainsäätämisen nimissä esittelijä tukee varauksetta komission ehdottamia muutoksia.

2.2.     Nykyisen järjestelmän tehostaminen

Ehdotetaan useita muutoksia, joilla parannetaan Dublin-järjestelmän yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta, jotta voidaan varmistaa parempi noudattaminen jäsenvaltioissa. Esittelijä kannattaa näitä muutoksia.

· Otetaan käyttöön määräaikoja sen varmistamiseksi, että vastuun määrittämistä koskevasta menettelystä tulee tehokas ja nopea (esim. määräajat takaisinottopyynnöille, lyhyemmät määräajat tietopyyntöihin vastaamiselle, määräajat humanitaarisista syistä tehtäviin pyyntöihin vastaamiselle sekä sen täsmentäminen, että humanitaarisista syistä tehtäviä pyyntöjä voidaan esittää milloin tahansa);

· Selkeytetään vastuun lakkaamista (esim. missä olosuhteissa lakkaamista koskevia lausekkeita sovelletaan, mille jäsenvaltiolle kuuluu todistustaakka);

· Selkeytetään harkintavaltalausekkeiden soveltamisolosuhteita ja -menettelyjä (humanitaariset syyt ja suvereniteetti);

· Laajennetaan nykyistä riidanratkaisumekanismia (kattamaan koko asetuksen soveltamista koskevat erimielisyydet);

· Lisätään hakijoiden siirtämistä koskevia sääntöjä (esim. virheellisiä siirtoja ja siirroista aiheutuvia kustannuksia koskevat säännöt sekä uusi säännös olennaisten tietojen vaihtamisesta ennen siirtojen toteuttamista);

· Sisällytetään säännös, jossa velvoitetaan järjestämään hakijalle puhuttelu (jotta voidaan kerätä kaikki tarvittavat tiedot vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi ja antaa hakijalle suullisia tietoja asetuksen soveltamisesta).

2.3.     Sen varmistaminen, että kansainvälistä suojelua hakevien tarpeisiin vastataan kattavasti ja että Dublin-menettelyssä on riittävät oikeusturvatakeet.

Ehdotetaan useita muutoksia, joilla pyritään lujittamaan kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden oikeusturvaan ja menettelyihin liittyviä takeita niin, että he voivat paremmin puolustaa oikeuksiaan:

· Yksityiskohtainen erittely kansainvälistä suojelua hakeville annettavien tietojen sisällöstä, muodosta ja ajoituksesta, mukaan luettuna yhteinen tiedote;

· Oikeus hakea muutosta siirtopäätökseen, mukaan lukien oikeus oikeusapuun/edustamiseen sekä toimivaltaisen viranomaisen velvollisuus päättää siirron mahdollisesta keskeyttämisestä ja siitä, voiko hakija jäädä jäsenvaltion alueelle odottamaan kunnes tällainen päätös tehdään;

· Sellaisen säännöksen sisällyttäminen, jossa muistutetaan periaatteesta, jonka mukaan ketään ei pidä ottaa säilöön pelkästään sen vuoksi, että hän hakee kansainvälistä suojelua;

· Useiden säännösten selkeyttäminen sen varmistamiseksi, että periaatetta turvapaikkamenettelyn piiriin pääsystä noudatetaan;

· Perheenyhdistämistä koskevan oikeuden laajentaminen niin, että se kattaa myös ne perheenjäsenet, jotka asuvat toisessa jäsenvaltiossa toissijaisen suojeluaseman perusteella (ks. 2.1.);

· Hakijasta riippuvaisten sukulaisten jälleenyhdistäminen tehdään pakolliseksi;

· Ilman huoltajaa oleville alaikäisille myönnettävän suojelun laajentaminen muun muassa sallimalla perheenyhdistäminen ydinperheen lisäksi myös muiden toisessa jäsenvaltiossa oleskelevien sukulaisten kanssa;

· Alaikäisille myönnettäviä takeita koskevan uuden säännöksen käyttöönottaminen;

· 'Perheenjäsenen' määritelmän laajentaminen alaikäisten osalta niin, että lapsen etu voidaan suojata paremmin;

· Sen estäminen, että tietyissä olosuhteissa käännytetään takaisin hakija, johon voidaan soveltaa jotakin perheenyhdistämistä koskevaa perustetta;

· Selkeyden vuoksi suvereniteettilausekkeet ja humanitaariset lausekkeet on yhdistetty samaan lukuun, jonka otsikkona on ”harkintavaltalausekkeet”;

· Säilytetään velvollisuus saada hakijan suostumus, jotta voidaan välttää suvereniteettilausekkeen soveltaminen hakijan edun vastaisesti.

Esittelijä tukee edellä mainittuja periaatteita ja ehdotettuja muutoksia. Tämän lisäksi esittelijä ehdottaa eräitä vähäisiä tarkistuksia.

2.4.     Puuttuminen tilanteisiin, joissa jäsenvaltioiden vastaanottokyky ja turvapaikkajärjestelmät joutuvat erityisen paineen alaisiksi tai joissa kansainvälistä suojelua hakeville tarjotun suojan taso on riittämätön

Nykyisessä Dublin-järjestelmässä ei ole mekanismia, joka sallisi erityisen paineen kohteena olevalle jäsenvaltiolle, jonka vastaanottokyky ja -valmius ovat rajalliset, Dublin-asetukseen perustuvien siirtojen keskeyttämisen, jos nämä siirrot lisäävät kyseisen jäsenvaltion rasitusta. Sama koskee myös tapauksia, joissa epäillään, että siirtojen toteuttaminen Dublin-asetuksen perusteella saattaisi johtaa siihen, että hakijoille heidän hakemuksensa käsittelystä vastuussa olevassa jäsenvaltiossa tarjottavan suojelun taso ei ole riittävä erityisesti vastaanotto-olosuhteiden ja turvapaikkamenettelyyn pääsyn osalta.

Esittelijä haluaisi itse asiassa, että näitä säännösehdotuksia pidettäisiin tarpeettomina. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Itse asiassa esittelijä on vakavasti huolissaan esimerkiksi eroista päätöksissä, joilla hyväksytään tai hylätään turvapaikkapyyntöjä, joita ovat esittäneet samasta alkuperämaasta tulevat hakijat. Kuten komissio toteaa turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelmassa[5]: "Vaikka EU:ssa on yhdenmukaistettu lainsäädäntöä, yhteisten käytänteiden puute, erilaiset traditiot ja alkuperämaiden tietolähteiden kirjavuus ovat tehneet tuloksista ristiriitaisia. Tämän vuoksi turvapaikanhakijat siirtyvät herkästi jäsenvaltiosta toiseen ja periaate, jonka mukaan kaikilla on tasavertainen oikeus suojaan eri puolilla EU:ta, joutuu kyseenalaiseksi." Ei ole epäilystäkään siitä, että turvapaikkapäätösten suuri hajonta (jopa silloin, kun niitä on suunnilleen yhtä paljon käsiteltävänä) säilyy, jos jäsenvaltiot eivät voi sovittaa toimiaan yhteen.

Lopullinen tavoite, johon EU:n tasolla pyritään, on luoda yhteiset säännöt ja järjestelmä, joka takaa suojelua aidosti tarvitseville henkilöille korkeatasoisen suojelun samoin ehdoin kaikissa jäsenvaltioissa, samalla kun niiden henkilöiden hakemukset, joiden ei katsota tarvitsevan suojelua, käsitellään oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Kuten korostetaan komission tiedonannossa käytännön yhteistyön lujittamisesta[6]: "Yhteisön osallistumisen taustalla on tarve kehittää jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta EU:ssa, jossa ei ole sisärajoja, kun edessä on haaste, josta yksittäiset maat eivät pysty selviytymään tehokkaasti." Esittelijä pitää solidaarisuutta ja vastuun jakamista todellakin yhtenä kulmakivenä EU:n yhteisissä politiikoissa. Kumppanuus ja yhteistyö turvapaikkaa taikka toissijaista tai tilapäistä suojelua hakevien henkilöiden maahantulon hallinnoimiseksi on siten keskeisen tärkeää.

Vaikka esittelijä periaatteessa tukee säännöksiä siirtojen väliaikaisesta keskeyttämisestä (3 artikla), on oltava selvää, että Dublin-järjestelmää ei suunniteltu rasituksen jakovälineeksi. Tämän lisäksi esittelijä haluaa korostaa sitä tosiasiaa, että Dublin-järjestelmä itsessään, kuten todetaan vaikutustenarvioinnissa[7], ei ole syy jäsenvaltioiden erityiseen turvapaikkataakkaan tai liialliseen kuormittamiseen. Esittelijä pelkää sen vuoksi, että nämä säännökset osoittautuvat poliittisiksi kannanotoiksi sen sijaan, että ne olisivat tehokas väline normien parantamisessa ja/tai sellaisen jäsenvaltion vakavassa tukemisessa, jonka tilanne on erityisen akuutti aiheuttaen poikkeuksellisen raskaan rasituksen jäsenvaltion vastaanottokyvylle, turvapaikkajärjestelmälle tai infrastruktuurille.

Turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelmassa komissio totesi, ettei solidaarisuutta voida taata uuden yleisen välineen käyttöönoton avulla, vaan antamalla jäsenvaltioiden käyttöön useita mekanismeja, joiden avulla niiden on mahdollista selvitä erilaisista haasteista[8]. Esittelijä yhtyy tähän, mutta vain tietyssä määrin. Esittelijän mielestä kuluneet vuodet ovat osoittaneet, että jäsenvaltioiden välisen käytännön yhteistyön nykyiset muodot (solidaarisuutta ja vastuun jakamista koskevan periaatteen tulkintojen yhdenmukaistamiseksi) ovat kaikkea muuta kuin riittäviä normien parantamiseen ja/tai niiden ongelmien ratkaisemiseen, joita monilla jäsenvaltioilla on esimerkiksi maantieteellisen sijainnin ja/tai väestörakenteen takia.

Normien ja/tai jäsenvaltioiden solidaarisuuden parantamiseen olisi siten (tavallaan) pakotettava ottamalla käyttöön kaikkia jäsenvaltioita sitovia välineitä:

1.  Perustamalla kansallisia turvapaikka-asiantuntijoiden ryhmiä avustamaan jäsenvaltioita, joihin tulee runsaasti turvapaikanhakijoita (esim. turvaamalla asianmukaiset vastaanotto-olosuhteet, käsittelemällä hakemukset säädetyssä määräajassa ja noudattaen säädettyjä menettelyjä).

2.  Perustamalla uudelleensijoittamisohjelma, jonka avulla kansainvälisen suojelun saajat voidaan vastaanottaa muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, joka on myöntänyt suojelun.

Lisäksi komissiota vaaditaan käyttämään täysimääräisesti hyväksi mahdollisuutensa käynnistää rikkomusmenettelyjä, jos yhteisön oikeuden noudattamatta jättäminen on jatkuvaa (erityisesti, kun on kyse pääsystä turvapaikkamenettelyyn ja asianmukaisiin vastaanotto-olosuhteisiin).

Esittelijä katsookin, että solidaarisuus ei saa rajoittua yksinomaan taloudellisten resurssien myöntämiseen. Esittelijä on kuitenkin (ilman muuta!) tyytyväinen komission aikeeseen aloittaa vuoden 2009 aikana tutkimuksen, jossa arvioidaan EU:n taloudellisen yhteisvastuun vaikutuksen tehostamista (myös Euroopan pakolaisrahastoa), ja pohtia, antavatko nykyiset rahoitusvälineet tehokkaan tuen jäsenvaltioiden kohtaamiin voimakkaiden ja vaihtelevien muuttopaineiden aiheuttamiin haasteisiin.

3.        Eräitä huomioita

Politiikan näkökulmasta on selvää, että jäsenvaltioiden on vaikeaa yhdenmukaistaa laatunormeja ja jakaa vastuuta tehokkaasti. Tähän mennessä sovitut normit ovat suuressa ristiriidassa voimakkaan kunnianhimon kanssa, jota alun perin ilmaistiin vuonna 1999. Itse asiassa suurin yhteinen nimittäjä on minimitaso. Siksi käytännössä erot ja hajonta ovat yhä valtavia. Esimerkiksi turvapaikkadirektiivi on nykyisin luettelonomainen kuvaus kaikista jäsenvaltioissa olemassa olevista turvapaikkapolitiikoista. Niinpä se tarjoaa eräitä menettelyihin liittyviä normeja, mutta ei standardimenettelyä. Tässä suhteessa haluttu yhdenmukaistaminen ei selvästikään ole onnistunut. Jos lisäksi halutaan välttää jäsenvaltioista toiseen siirtämistä, tehokkaat harmonisoidut vastaanotto-olosuhteet ovat äärimmäisen tärkeässä asemassa. Huolimatta vastaanotto-olosuhteita koskevasta direktiivistä myös tässä asiassa laaja liikkumavara tekee tyhjäksi halutun yhdenmukaistamisvaikutuksen. Sama koskee valitettavasti myös suojeluaseman myöntämistä koskevia kelpoisuuden edellytyksiä.

Siksi on oleellisen tärkeää, että kohennetaan olosuhteita, joissa EU:sta suojaa hakevat henkilöt voivat tehokkaasti esittää ja ajaa vaatimuksiaan, vahvistaa kaikkien sidosryhmien kykyä yleisen laadun parantamiseksi ja tarjota kansallisille turvapaikkahallinnoille asianmukaiset välineet, joiden avulla ne voivat tehokkaalla tavalla hallita turvapaikkahakemusten virtaa ja estää samalla vilppi ja hyväksikäyttö. Se tosiasia, että laadun parantaminen yhdessä johdonmukaisuuden ja solidaarisuuden kanssa ei ole pelkästään turvapaikanhakijoiden etu, vaan myös jäsenvaltioiden itsensä etu, ei näytä (vielä?) menneen perille. Päätöksenteon parempi laatu vähentää kuitenkin monia kielteisiin päätöksiin liittyviä haasteita ja johtaa valtavaan kustannusten ja ajan säästöön. Tarvitaan myös jäsenvaltioiden käytäntöjen suurempaa yhdenmukaisuutta, jotta voidaan tehokkaasti käsitellä hakijoiden liikkumista jäsenvaltiosta toiseen.

Kaikista lupauksista ja sopimuksista huolimatta monilla jäsenvaltioilla on valtavia vaikeuksia toimia lupaustensa mukaan. Edes nykyisten neljän tärkeimmän säädöksen siirtäminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ei ole tapahtunut kitkattomasti ajoituksen ja täsmällisyyden osalta, ja säädösten tulkinnoissa on merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä. Jäsenvaltiot ovat kaukana eurooppalaisen näkökulman omaksumisesta, koska turvapaikkoihin ja siirtolaisuuteen liittyvät voimakkaat poliittiset tunteet pitävät ne kiinni kansallisissa pelottelu- ja torjuntapolitiikoissa.

Paremmat ja yhdenmukaisemmat suojelua koskevat normit lainsäädäntöä edelleen yhdenmukaistamalla, sekä jäsenvaltioiden lakien noudattamisen parempi valvonta on oikea (tai itse asiassa ainoa) tie eteenpäin. Tämän saavuttamiseksi komissio on ehdottanut paitsi Dublin-asetuksen uudelleen laatimista, myös vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin ja Eurodac-asetuksen uudelleen laatimista. Vuonna 2009 komissio tekee ehdotukset aseman määrittelyä koskevan direktiivin (2004/83/EY) ja turvapaikkamenettelyjä koskevan direktiivin (2005/85/EY) muuttamisesta. Lisäksi komissio esittää ehdotuksen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta (antamaan jäsenvaltioille käytännön tukea turvapaikkahakemuksia koskevien päätösten tekemisessä).

Lopuksi esittelijä haluaa esittää huolensa järjestyksestä, jossa edellä mainitut komission ehdotukset annetaan parlamentin ja neuvoston käsiteltäviksi. Paremman lainsäätämisen puitteissa olisi ollut loogisempaa lisätä turvapaikkamenettelyjä koskeva direktiivi (2008/85/EY) nykyiseen "turvapaikkapakettiin" (Dublin, Eurodac, vastaanotto-olosuhteet ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto). Se olisi lisännyt eri turvapaikkasäädösten välistä yhdenmukaisuutta.

• [1]  KOM(2007)0299, s. 13.
• [2]  KOM(2007)0301.
• [3]  P6_TA- PROV(2008)0385.
• [4]  SEC(2008)2962.
• [5]  KOM(2008)0360, s. 4.
• [6]  KOM(2006)0067, s. 2.
• [7]  SEC(2008)2962.
• [8]  KOM(2008)0360, s. 8.

LIITE: OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE

COMMITTEE ON LEGAL AFFAIRS

CHAIRMAN

Ref.: D(2009)19604

Mr Gérard DEPREZ

Chairman

Committee on Civil Liberties, Justice and Home Affairs

ASP 09G206

BRUSSELS

Subject:   Proposal for a regulation of the European Parliament and of the Council establishing the criteria and mechanisms for determining the Member State responsible for examining an application for international protection lodged in one of the Member States by a third-country national or a stateless person (recast)

(COM(2008)820 - C6-0474/2008 - 2008/0243(COD

Dear Chairman,

The Committee on Legal Affairs, which I am honoured to chair, has examined the proposal referred to above, pursuant to Rule 80a on Recasting, as introduced into the Parliament's Rules of Procedure by its Decision of 10 May 2007.

Paragraph 3 of that Rule reads as follows:

"If the committee responsible for legal affairs considers that the proposal does not entail any substantive changes other than those identified as such in the proposal, it shall inform the committee responsible.

In such a case, over and above the conditions laid down in Rules 150 and 151, amendments shall be admissible within the committee responsible only if they concern those parts of the proposal which contain changes.

However, amendments to the parts which have remained unchanged may be admitted by way of exception and on a case-by-case basis by the chairman of the above committee if he considers that this is necessary for pressing reasons relating to the internal logic of the text or because the amendments are inextricably linked to other admissible amendments. Such reasons must be stated in a written justification to the amendments".

Following the opinion of the Legal Service, whose representatives participated in the meetings of the Consultative Working Party examining the recast proposal, and in keeping with the recommendations of the draftsperson, the Committee on Legal Affairs considers that the proposal in question does not include any substantive changes other than those identified as such in the proposal or in the opinion of the Consultative Working Party and that, as regards the codification of the unchanged provisions of the earlier acts with those changes, the proposal contains a straightforward codification of the existing texts, without any change in their substance.

Furthermore, pursuant to Rules 80a(2) and 80(3), the Committee on Legal Affairs considered that the technical adaptations suggested in the opinion of the abovementioned Working Party were necessary in order to ensure that the proposal complied with the recasting rules.

In conclusion, after discussing it at its meeting of 31 March 2009, the Committee on Legal Affairs, by 17 votes in favour and no abstentions[1], recommends that your Committee, as the committee responsible, proceed to examine the above proposal in keeping with its suggestions and in accordance with Rule 80a.

Yours faithfully,

Giuseppe GARGANI

Encl.: Opinion of the Consultative Working Party.

LIITE: EUROOPAN PARLAMENTIN, NEUVOSTON JA KOMISSION OIKEUDELLISTEN YKSIKKÖJEN NEUVOA-ANTAVAN RYHMÄN LAUSUNTO

	OIKEUDELLISTEN YKSIKÖIDEN NEUVOA-ANTAVA RYHMÄ

Bryssel, 4. maaliskuuta 2009

LAUSUNTO

                                                              EUROOPAN PARLAMENTILLE

                                                              NEUVOSTOLLE

                                                              KOMISSIOLLE

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta

KOM(2008)0820, 3.12.2008 – 200/0243(COD)

Säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen ja erityisesti sen 9 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuva neuvoa-antava ryhmä kokoontui 21. tammikuuta 2009 käsittelemään muun muassa edellä mainittua komission esittämää ehdotusta.

Mainitussa kokouksessa[2] neuvoa-antava ryhmä tarkasteli ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi niiden perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta, joiden mukaisesti määritetään kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio, 18 päivänä helmikuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 uudelleen laatimisesta ja päätti sen johdosta yksimielisesti seuraavaa.

1) Asetuksen 11 artiklan 1 kohdassa esiintyy kahdesti sanamuoto "jäsenvaltion alueella oleskeleva" (merkitty kaksinkertaisella yliviivauksella ja harmaalla taustalla). Mainittua sanamuotoa, jota ei ole käytetty nykyisen asetuksen (EY) N:o 343/2003 15 artiklan 2 kohdassa, ei olisi pitänyt lisätä ehdotuksen 11 artiklan 1 kohtaan.

2) Asetuksen 17 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan alussa olevia sanoja "Vastaanottopyynnön saaneen valtion on suoritettava", joita on jo käytetty komission nykyisen asetuksen (EY) N:o 1560/2003 13 artiklan 3 kohdassa, ei olisi pitänyt laittaa mukautusnuolten väliin.

3) Asetuksen 24 ja 25 artiklan välissä olevasta tekstistä poistetussa osassa asetuksen (EY) N:o 343/2003 20 artiklan 3 kohdan sanamuotoa ("Todisteita ja aihetodisteita sekä niiden tulkintaa koskevat säännöt sekä pyyntöjen laatimista ja esittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen") ei olisi pitänyt merkitä harmaalla taustalla.

Tarkastelun perusteella neuvoa-antava ryhmä saattoi todeta yksimielisesti, että ehdotukseen ei sisälly siinä tai tässä lausunnossa yksilöityjen muutosten lisäksi muita asiasisältöön vaikuttavia muutoksia. Neuvoa-antava ryhmä totesi myös, että ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset mainittujen muutosten kanssa niiden asiasisältöä muuttamatta.

C. PENNERA                                  J.-C. PIRIS                                      C.-F. DURAND

Parlamentin lakimies                           Neuvoston lakimies                            Pääjohtaja

• [1]  The following Members were present: Giuseppe Gargani (Chairman), Carlo Casini, Bert Doorn, Klaus-Heiner Lehne, Hartmut Nassauer, Eva-Riitta Siitonen, Jaroslav Zvěřina, Tadeusz Zwiefka, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Neena Gill, Manuel Medina Ortega, Aloyzas Sakalas, Diana Wallis, Francesco Enrico Speroni, Monica Frassoni, Jacques Toubon, Véronique Mathieu.
• [2]  Neuvoa-antavalla ryhmällä oli käytössään ehdotuksen englannin-, ranskan- ja saksankieliset versiot. Ryhmän työ perustui englanninkieliseen versioon, koska se oli käsiteltävänä olevan tekstin alkukieli.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön jossakin jäsenvaltiossa esittämä pyyntö kansainvälisen suojelun saamiseksi
Viiteasiakirjat	KOM(2008)0820 – C6-0474/2008 – 2008/0243(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	3.12.2008
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	LIBE 3.2.2009
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	JURI 3.2.2009
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa        Päätös tehty (pvä)	JURI 31.3.2009
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Jeanine Hennis-Plasschaert 20.1.2009
Valiokuntakäsittely	16.3.2009		16.4.2009		27.4.2009
Hyväksytty (pvä)	27.4.2009
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	30 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Emine Bozkurt, Mihael Brejc, Carlos Coelho, Panayiotis Demetriou, Gérard Deprez, Bárbara Dührkop Dührkop, Claudio Fava, Armando França, Kinga Gál, Jeanine Hennis-Plasschaert, Magda Kósáné Kovács, Roselyne Lefrançois, Claude Moraes, Martine Roure, Vladimir Urutchev
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Simon Busuttil, Elisabetta Gardini, Sophia in ‘t Veld, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Jean Lambert, Antonio Masip Hidalgo, Nicolae Vlad Popa, Johannes Voggenhuber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Margrete Auken, Mariela Velichkova Baeva, Carmen Fraga Estévez, Anne E. Jensen, Manolis Mavrommatis, Willem Schuth, Gabriele Zimmer
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	29.4.2009