MIETINTÖ toukokuun 17. päivänä 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen II osan G jakson 43 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille esitetystä neuvoston vuosittaisesta selvityksestä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista vuonna 2008

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

budjettivaliokunnaN LAUSUNTO (28.1.2010)

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

1.3.2010 - 2009/2057(INI))

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Gabriele Albertini

Tarkistukset

Menettely : 2009/2057(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A7-0023/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0023/2010

Keskustelut :

PV 10/03/2010 - 6
CRE 10/03/2010 - 6

Äänestykset :

PV 10/03/2010 - 7.9
CRE 10/03/2010 - 7.9
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0060

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE
budjettivaliokunnaN LAUSUNTO
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

toukokuun 17. päivänä 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen II osan G jakson 43 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille esitetystä neuvoston vuosittaisesta selvityksestä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista vuonna 2008

(2009/2057(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon toukokuun 17. päivänä 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen II osan G jakson 43 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille esitetyn neuvoston vuosittaisen selvityksen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista[1],

– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta tehdyn Lissabonin sopimuksen, erityisesti näin muutetun Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston, jonka otsikko on "Yleiset määräykset unionin ulkoisesta toiminnasta ja erityismääräykset yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta",

– ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymän Euroopan unionin turvallisuusstrategian ja 11. joulukuuta 2008 hyväksytyn mainitun strategian täytäntöönpanokertomuksen,

– ottaa huomioon edellä mainitun talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen,

– ottaa huomioon seuraavat päätöslauselmansa YUTP:tä koskevista vuosittaisista selvityksistä: 5. kesäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman vuodesta 2006[2] ja 19. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman vuodesta 2007[3],

– ottaa huomioon 22. lokakuuta 2009 antamansa päätöslauselman Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamiseen liittyvistä institutionaalisista näkökohdista[4],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 119 artiklan 1 kohdan,

– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A7‑0023/2010),

A. ottaa huomioon, että Euroopan unionin rooli maailmanlaajuisena toimijana on kasvanut viime vuosikymmenten aikana ja ottaa huomioon, että tarvitaan uutta lähestymistapaa ja lisää määrärahoja, jotta EU voi toimia kollektiivisesti ja vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin demokraattisesti, yhtenäisesti, johdonmukaisesti ja tehokkaasti,

B. toteaa, että Euroopan unionin olisi kansainvälisissä suhteissaan kehitettävä edelleen ulkopolitiikkansa tavoitteita, vaalittava ja puolustettava arvojaan ja etujaan ja edistettävä osaltaan kansalaistensa suojelua sekä puolustettava näitä arvoja maailmanlaajuisesti edistääkseen osaltaan rauhaa, turvallisuutta, maapallon kestävää kehitystä, kansojen välistä yhteisvastuuta ja keskinäistä kunnioitusta, vapaata ja oikeudenmukaista kauppaa, köyhyyden poistamista ja ihmisoikeuksien, erityisesti lapsen oikeuksien, turvaamista sekä kansainvälisen oikeuden tarkkaa noudattamista ja kehittämistä, etenkin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden kunnioittamista; katsoo, että ihmisoikeuksien edistäminen, erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, kuuluvat EU:n ulkoisen toiminnan keskiöön, ja toteaa, että perusoikeuskirja sitoo nykyisin EU:n ulkoista toimintaa,

C. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimus tuo uuden ulottuvuuden unionin ulkoiseen toimintaan, YUTP mukaan luettuna, mikä yhdessä EU:n oikeushenkilöyden ja siihen liittyvien toimielimiä koskevien uudistusten kanssa – erityisesti komission varapuheenjohtajana toimivan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ("varapuheenjohtajan / korkean edustajan") virka sekä EU:n ulkosuhdehallinnon perustaminen – voisi merkittävällä tavalla edistää unionin ulkoisen toiminnan yhdenmukaisuutta, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta ja lisätä merkittävästi unionin vaikutusvaltaa kansainvälisissä yhteyksissä,

D. ottaa huomioon, että EU:n toimien oikea-aikaisuutta poliittisissa kriiseissä ja alueellisissa konflikteissa on pyrittävä parantamaan; toteaa, että nykyiset päätöksenteko- ja rahoitusvälineet voivat hankaloittaa oikea-aikaisia ja kattavia toimia ja että on löydettävä keinoja, joilla yksimielisyyssäännön käyttöä voidaan entisestään rajoittaa ja välttää,

E. katsoo, että Euroopan unionin yhteisten etujen täsmällinen määrittely ja toimiminen niiden mukaisesti edistävät keskeisellä tavalla unionin ulkoisen toiminnan ja erityisesti sen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) tavoitteiden saavuttamista; katsoo, että on tärkeää varmistaa, että kaikki sovitut toimintalinjat ja toteutettavat toimet ovat myös kansainvälisen oikeuden sekä YK:n peruskirjassa vahvistettujen periaatteiden mukaisia,

F. katsoo, että rauhan, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen maailmanlaajuisesti on EU:n ulkopolitiikan keskeinen tavoite,

G. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen mukaisesti varapuheenjohtaja / korkea edustaja auttaa neuvostoa ja komissiota varmistamaan ulkoisen toiminnan eri alojen sekä näiden alojen ja unionin muiden toimialojen keskinäisen johdonmukaisuuden,

H. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen voimaantulopäivästä lähtien Euroopan unioni käyttää kaikkia Euroopan yhteisön oikeuksia ja täyttää kaikki sen velvoitteet ja jatkaa samalla Euroopan unionin olemassa olevien oikeuksien käyttämistä ja sen velvoitteiden täyttämistä,

I. katsoo, että uusien turvallisuushaasteiden vuoksi siviilitoimien ja sotilaallisten toimien lujittamista, yhdistämistä ja tasapainottamista on painotettava entistä tehokkaammin konfliktienehkäisyn ja -ratkaisun, kriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen yhteydessä,

J. katsoo, että kun Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) käyttöönotosta on kulunut kymmenisen vuotta, joiden aikana on suoritettu 23 kriisinhallintaoperaatiota, sen sotilaallisia ja siviilivoimavaroja on lisättävä ja sen rakenteita on vahvistettava, jotta se vastaa asianmukaisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) roolia YUTP:n tukemisessa ja kansainvälisen turvallisuuden varmistamisessa,

Euroopan unionin ulkoisen toiminnan periaatteet

1. kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja asianomaisia yksiköitä kehittämään – tarkoituksenaan syventää unionin kollektiivista strategista pohdintaa – johdonmukaisen EU:n ulkopoliittisen strategian, joka perustuisi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa vahvistettuihin tavoitteisiin ja periaatteisiin; katsoo, että tässä strategiassa olisi yksilöitävä selkeästi EU:n yhteiset turvallisuusedut ja sen olisi siten toimittava poliittisen päätöksenteon sekä EU:n ulkoisen toiminnan laatimisen, rahoituksen, toteuttamisen ja valvonnan viitekehyksenä; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ottamaan Euroopan parlamentin ja sen asiaankuuluvat yksiköt täysimääräisesti mukaan näihin pyrkimyksiin; katsoo, että sen ohjaaviksi periaatteiksi olisi otettava ihmisten turvallisuutta käsittelevän tutkimusryhmän vuonna 2007 antamassa Madridin raportissa määritelty ihmisten turvallisuuden käsite ja vuosituhatjulistuksen seurantakokouksen tuloksista laaditussa vuoden 2005 yhteenvedossa määritelty suojeluvastuun käsite;

Neuvoston YUTP:tä koskeva vuosittainen selvitys 2008

2. pitää myönteisenä sitä, että neuvosto on pyrkinyt soveltamaan strategisempaa, aihekohtaisempaa ja tehostetumpaa lähestymistapaa vuosittaista selvitystä laatiessaan; pitää tunnustuksen arvoisena myös sitä, että neuvosto on ottanut käyttöön avoimemman rakenteen siten, että selvityksen pääluvuissa kuvataan aikaisempia toimia ja erityisesti tulevaisuudennäkymiä YUTP:n alalla; panee merkille myös selvityksen laajentamisen ulkoisen toiminnan alueellisen toimintaympäristön osalta;

3. korostaa jälleen kerran, että selvitystä ei tule rajoittaa vain YUTP-toimien kuvaamiseen ja että sen tulisi toimia välineenä, joka mahdollistaa Euroopan parlamentin kanssa käytävän vuoropuhelun YUTP:tä koskevan strategisemman lähestymistavan kehittämisestä; suosittelee, että YUTP:tä koskevasta vuosittaisesta selvityksestä tehdään vuosittainen raportti, jossa käsitellään EU:n ulkopoliittisen strategian täytäntöönpanoa ja arvioidaan sen vaikuttavuutta ja hahmotellaan sen tulevaa suuntaa; suosittelee, että kertomukseen sisällytetään enemmän viittauksia ulkoisten toimien rahoitustarpeisiin ja taloudelliseen vaikutukseen;

4. uskoo laaja-alaisemman ja kattavamman lähestymistavan tuomaan lisäarvoon YUTP:n selvityksissä, erityisesti niiden luvuissa, jotka koskevat alueellisia ryhmiä ja kumppaneita sekä YUTP/YTPP-operaatioiden ja muiden EU:n roolia globaalina toimijana edistävien välineiden välisiä yhteyksiä; katsoo, että tällainen näkökulma antaisi muun muassa paremman yleiskuvan kokonaisvaikutuksesta, joka EU:n rahoituksella on tietyllä alueella;

5. toistaa kantansa, jonka mukaan YUTP:n demokraattista legitimiteettiä olisi lisättävä siten, että parlamenttia kuullaan YTPP-toimien käynnistämisestä ja että tarvittaessa päätöksissä otetaan huomioon parlamentin hyväksymät kannat ja viitataan niihin; katsoo, että mainittuun kuulemiseen olisi sisällytettävä valitun toimintalinjan perustelut ja selvitys siitä, kuinka asianomaiset tehtävät liittyvät kyseisiin EU:n ja kansainvälisiin toimiin, mitkä ovat rahoitusvaikutukset ja miten toimintalinja vaikuttaa EU:n muihin välineisiin;

Lissabonin sopimuksen vaikutukset

6. suhtautuu myönteisesti Lissabonin sopimuksen voimaantuloon, sillä näin EU saa välineitä, joiden avulla se voi entisestään vahvistaa rooliaan ja näkyvyyttään kansainvälisissä yhteyksissä; korostaa tältä osin tärkeää tehtävää, joka kunkin jäsenvaltion, neuvoston ja uuden varapuheenjohtajan / korkean edustajan on suoritettava pantaessa sopimuksen kirjalliset määräykset täytäntöön tosiasiallisina ja merkittävinä toimina siten, että lujitetaan EU:n suhteita sen naapureihin ja strategisiin kumppaneihin ja vakiinnutetaan sen johtajuutta monenvälisillä foorumeilla; pitää tärkeänä perustamissopimuksen määräystä, jonka mukaan unionin toimivalta YUTP:n alalla käsittää nyt kaikki ulkopolitiikan osa-alueet ja kaikki unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, muun muassa asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan, joka voi johtaa yhteiseen puolustukseen;

7. pitää myönteisenä varapuheenjohtajan / korkean edustajan roolia ulkoasioiden neuvoston puheenjohtajana ja sitä, että tämän edustajan on määrä toimia poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puheenjohtajana; odottaa näiden uusien roolien vahvistavan toimielinten välisiä yhteyksiä ja edistävän toimielinten välisen vuoropuhelun vakautta; pyytää varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa pohjaamaan työnsä kokemuksiin, joita on saatu eroavan korkean edustajan ja eroavan ulkosuhdekomissaarin säännöllisistä esiintymisistä parlamentin täysistunnoissa ja ulkoasiainvaliokunnan kokouksissa sekä käytäntönä olevista epävirallisista kokouksista, jotta parlamentin ja sen toimivaltaisten elinten kuulemista voitaisiin tehostaa ja siitä voitaisiin kehittää säännöllinen, järjestelmällinen ja pysyvä käytäntö;

8. katsoo, että hallitustenvälisen yhteistyön pilarin ja yhteisöpilarin yhdistäminen sekä tehtävien yhdistäminen yhdeksi viraksi, jota varapuheenjohtaja / korkea edustaja hoitaa Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan, voi lisätä YUTP-toimien legitimiteettiä sillä edellytyksellä, että parlamentti, neuvosto ja komissio käyvät kaikilla tasoilla yhdenvertaisina jatkuvaa strategista vuoropuhelua;

9. korostaa, että jäsenvaltioiden olisi keskinäisen poliittisen yhteisvastuun hengessä pyrittävä yhä enemmän lähentämään toimia YUTP:n alalla;

10. toistaa, että EU:n aktiivinen rooli maailmassa edellyttää riittävien varojen osoittamista EU:n talousarviossa; pitää valitettavana sitä, että YUTP:n määrärahat ovat jatkuvasti riittämättömiä, ja ilmaisee vakavan huolensa rahoitusvajeen vaikutuksista unionin kykyyn toteuttaa uskottavaa ja aktiivista ulkopolitiikkaa; korostaa tarvetta järjestää EU:lle tarvittavat rahoitusvälineet, joiden avulla se voi vastata johdonmukaisella ja riittävällä tavalla ennakoimattomiin maailmanlaajuisiin haasteisiin, ja odottaa tässä yhteydessä tulevansa kuulluksi menettelyistä, jotka koskevat EU:n talousarvion määrärahojen nopeaa myöntämistä kiireellisten YUTP-toimien rahoittamiseen, ja saavansa osallistua niihin kattavasti; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa kehittämään samanaikaisesti tehokkaan viestintästrategian, jonka avulla Euroopan kansalaisille tiedotetaan entistä paremmin YUTP:n tavoitteista ja eduista, ja korostaa painokkaasti Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan demokraattisen legitimiteetin ja valvonnan merkitystä;

11. toistaa olevansa huolissaan siitä, että yleisten kustannusten rahoittamisesta sellaisissa EU:n operaatioissa, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, ei saada avoimesti ja riittävästi tietoa, sillä Ateenan mekanismilla ei selvästikään kyetä antamaan yleiskuvaa kaikkien YUTP:n puitteissa toteutettujen operaatioiden taloudellisista vaikutuksista; pitää sen vuoksi myönteisenä käynnistysrahaston perustamista EU-sopimuksen 41 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja pyytää tulla kuulluksi sen hallinnoinnista EU-sopimuksen 36 artiklassa määriteltyjen parlamentin YUTP:aan ja YTPP:aan liittyvien yleisten oikeuksien mukaisesti; panee merkille, että Euroopan parlamentin lisääntynyt osallistuminen YUTP:n määrittelyyn, tarkkailuun ja seurantaan johtuu sekä YUTP:n ja YTPP:n välisestä yhteydestä, jota korostetaan EU-sopimuksen 42 artiklassa, että saman sopimuksen pöytäkirjaan N:o 1 kirjatusta parlamentaaristen valvontaoikeuksien laajentamisesta kansallisella ja unionin tasolla;

12. kehottaa neuvostoa, komissiota ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa käyttämään hyväkseen Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen tarjoamaa tilaisuutta ja luomaan yhtenäisemmän, johdonmukaisemman ja tehokkaamman ulkopolitiikan; odottaa tältä osin, että unionin ulkopolitiikan perusarvot ja tavoitteet, kuten ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja edistäminen, jotka on kirjattu nyt oikeudellisesti sitovaan perusoikeuskirjaan, ja unionin ulkopolitiikan painopisteet, kuten kriisinhallinta ja rauhanrakentaminen, otetaan asiaankuuluvasti huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon rakenteessa, myös henkilöresursseissa; toistaa, että Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisessa ja toiminnassa on säilytettävä Euroopan parlamentin oikeudet demokraattiseen ja talousarvion valvontaan;

13. panee merkille, että Lissabonin sopimus vaikuttaa merkittävästi YUTP:hen hallinnollisten vastuutehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi ja kehottaa näin ollen neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että tukirakenteiden mittakaavaedut vähentävät hallintokustannuksia;

14. korostaa, että EU:n erityisedustajien nimittämisen ja arvioimisen perusteita olisi selvennettävä siten, että otetaan huomioon myös kummankin sukupuolen asianmukainen edustus; muistuttaa, että Euroopan parlamentilla ei tätä nykyä ole keinoja asettaa kyseenalaiseksi yksittäistä EU:n erityisedustajan tehtävää, sillä tehtävän hoitamiseen osoitetut määrärahat sisältyvät momenttiin 19 03 06, joka kattaa kaikkien EU:n erityisedustajien tehtävät; kehottaa siksi lisäämään parlamentin valvontavaltaa EU:n erityisedustajien nimityksissä ja tehtävissä; katsoo, että EU:n erityisedustajista olisi asteittain luovuttava ja maakohtaisten EU:n edustustojen päälliköiden olisi otettava hoitaakseen heidän tehtävänsä ja että alueellista vastuuta hoitavien EU:n erityisedustajien on koordinoitava ja ohjattava poliittisesti EU:n edustustojen päälliköitä varapuheenjohtajan / korkean edustajan alaisuudessa asianomaisissa valtioissa EU:n ulkoisen toiminnan yhdenmukaisuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi; panee merkille, että tehtävien yhdistäminen on tässä yhteydessä ensimmäinen mutta ei ainoa askel, joka on otettava mittakaavaedun saamiseksi ja YUTP:n tehostamiseksi; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ryhtymään toimiin, jotta EU:n erityisedustajille annettaisiin tehtäväksi koordinoida ja ohjata poliittisesti myös toimialueellaan toteutettavia YTPP-operaatioita;

15. pyytää varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa kuulemaan asiasta vastaavaa parlamentin valiokuntaa Euroopan ulkosuhdehallinnon ylempien virkamiesten ja EU:n erityisedustajien nimittämisestä; on päättänyt kutsua tiettyjä EU:n erityisedustajia ja edustustojen päälliköitä tulemaan valiokunnan kuultavaksi ennen nimitystään;

16. panee merkille, että Lissabonin sopimus sisältää YUTP:n uudet rahoitusmenettelyt, vahvistaa YUTP:tä koskevaa neuvoston ja parlamentin vuoropuhelua varapuheenjohtajan / korkean edustajan kanssa järjestettävän kahden vuosittaisen keskustelun avulla ja määrittää yksityiskohtaisesti parlamentin roolin ja vastuun suhteessa YTPP:hen; vaatii sen vuoksi voimassa olevien toimielinten välisten sopimusten tarkistamista ja laajentamista siten, että ulkoasiainvaliokunta osallistuu tähän työhön, jotta voidaan varmistaa YUTP:n ja YTPP:n talousarvio-, kuulemis- ja valvontamenettelyjen kitkaton ja tehokas täytäntöönpano ja parantaa arkaluonteisten tietojen saamista parlamentin käyttöön; kiinnittää tässä suhteessa erityistä huomiota edellä mainittuun 17. toukokuuta 2006 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston 20. marraskuuta 2002 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen neuvoston arkaluonteisten turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan tietojen saamisesta Euroopan parlamentin tutustuttavaksi[5]; aikoo päättäväisesti käyttää budjettivaltaansa ja harjoittaa demokraattista valvontaa YUTP:n alalla kaikkien toimielinuudistusten, myös Euroopan ulkosuhdehallintoa koskevien rahoitusjärjestelyjen, yhteydessä;

17. panee merkille, että Lissabonin sopimuksella ulotetaan hyväksyntämenettely koskemaan kaikkia sopimuksia, jotka koskevat tavallisen lainsäätämisjärjestyksen piiriin kuuluvia aloja, ja vahvistetaan parlamentin oikeutta saada komissiolta asianmukaista tietoa kansainvälisiä sopimuksia koskevien neuvottelujen etenemisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti; katsoo sen vuoksi, että neuvoteltaessa uudesta toimielinten välisestä sopimuksesta parlamentin kanssa olisi selkeästi määriteltävä sen osallistuminen kansainvälisen sopimuksen tekemiseen johtavien neuvottelujen kaikkiin vaiheisiin;

18. kehottaa ulkoasiainneuvostoa toimimaan määräenemmistöllä aina uuden perussopimuksen niin edellyttäessä;

19. katsoo, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 2 ja 7 kohdan sekä kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevan 10 artiklan määräyksillä lakkautetaan jäljellä olleet Länsi-Euroopan unionin tehtävät; kehottaa näin ollen asianomaisia EU:n jäsenvaltioita toimimaan Brysselin sopimuksen XII artiklan mukaisesti ja ilmoittamaan vuotta aikaisemmin aikomuksestaan sanoa sopimus irti; muistuttaa, että YUTP:n ja YTPP:n toimien parlamentaarinen valvonta kuuluu Euroopan parlamentin ja EU:n jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien toimivaltaan;

Aihekohtaiset YUTP-asiat

20. on edelleen huolestunut energian toimitusvarmuudesta ja toistuvista kaasukriiseistä, kuten tammikuussa 2009 tapahtuneesta Venäjän ja Ukrainan välisestä kaasukriisistä, josta kävi ilmi EU:n kasvava riippuvuus energian toimituslähteistä ja kuljetuskanavista; korostaa myös tarvetta huolehtia siitä, että EU ei ole riippuvainen kolmansien maiden energiasta, mikä heikentäisi EU:n ulkopolitiikan riippumattomuutta; muistuttaa kiireellisestä tarpeesta vastata energiapoliittisiin haasteisiin toteuttamalla yhteistä eurooppalaista ulkoista energiapolitiikkaa; kehottaa tässä yhteydessä varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa toteuttamaan päättäväisesti Euroopan parlamentin suositukset, jotka tähtäävät johdonmukaisen ja koordinoidun politiikan luomiseen erityisesti edistämällä EU:n yhtenäisyyttä energiantoimittajien, varsinkin Venäjän, ja kauttakulkumaiden kanssa käytävässä rakentavassa vuoropuhelussa tukemalla energiaan liittyviä EU:n ensisijaisia tavoitteita ja puolustamalla jäsenvaltioiden yhteisiä etuja, kehittämällä tehokkaan energiadiplomatian ja entistä tehokkaampia mekanismeja kriisitilanteisiin vastaamiseksi sekä edistämällä energiahuollon monipuolistamista, kestävää energiankäyttöä ja uusiutuvien energialähteiden kehittämistä; tähdentää, että vain EU:n yhteisellä toiminnalla voidaan estää tulevaisuudessa katkokset jäsenvaltioiden öljyn ja kaasun toimituksissa ja lisätä koko EU:n energiavarmuutta;

21. pitää myönteisenä Nabucco-hanketta koskevan sopimuksen allekirjoittamista; kehottaa komissiota ja neuvostoa pyrkimään sopimuksen menestyksekkääseen täytäntöönpanoon; painottaa, että on tärkeää taata EU:n energiavarmuus tukemalla eteläistä käytävää raakaöljyn Eurooppaan tuontia varten, myös yleiseurooppalaisen Constanţa–Trieste-öljyputken avulla;

22. katsoo, että merkittäviä uhkien ja konfliktin aiheuttajia ovat lisääntyvä kilpailu luonnonvarojen ja energiavarojen käyttöoikeudesta ja valvonnasta, ja katsoo edellä mainitun perusteella, että mukautumista tilanteeseen, riskien vähentämistä ja energiansäästöä olisi jatkettava ympäristön tilan heikkenemiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvien toimitusvarmuusriskien torjumiseksi; korostaa tässä yhteydessä, että EU:n on vahvistettava johtavaa asemaansa maailmanlaajuisessa ilmastopolitiikassa ja kehitettävä edelleen vuoropuhelua muiden keskeisten toimijoiden, kuten nopeasti kehittyvien maiden (Kiina, Brasilia, Venäjä, Intia), Yhdysvaltojen ja kehitysmaiden kanssa, koska ilmastonmuutoksesta on tullut merkittävä kansainvälisten suhteiden osatekijä;

23. katsoo, että EU:n on edelleen panostettava aktiivisesti ja tehokkaasti maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen, erityisesti vahvistamalla Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmää siten, että painopisteiksi asetetaan ihmisoikeusneuvoston lujittaminen ja kuolemanrangaistuksen poistaminen;

24. panee merkille konfliktien ehkäisyn ja hallinnan, myös kriisin jälkeisen kunnostuksen ja jälleenrakentamisen, merkityksen; korostaa, että EU:n on syytä kehittää edelleen ennalta ehkäiseviä strategioita, parantaa varhaisvaroitusjärjestelmää ja tehostaa yhteistyötä alueellisten järjestöjen kanssa YK:n peruskirjan mukaisesti;

25. korostaa, että ulkoinen ulottuvuus on ratkaisevan tärkeä pyrittäessä luomaan vapauteen, oikeuteen ja turvallisuuteen perustuva eurooppalainen alue; painottaa muuttoliikkeiden järjestelmällisen hallinnan merkitystä; pitää tätä ajatellen myönteisenä Tukholman ohjelman hyväksymistä joulukuun 2009 Eurooppa-neuvostossa; katsoo, että on erittäin tärkeää varmistaa sekä alkuperämaiden että kauttakulkumaiden osallistuminen yhteistyöhön ja tukea halukkuutta toimivaan yhteistyöhön noudattamalla myönteiseen ehdollisuuteen perustuvaa politiikkaa; huomauttaa, että laitonta maahanmuuttoa on torjuttava tukemalla paikallista kehitystä alkuperämaissa ja torjumalla ihmiskauppaa harjoittavia rikollisjärjestöjä; toistaa, että vapauteen, oikeuteen ja turvallisuuteen perustuvan eurooppalaisen alueen ulkoinen ulottuvuus on otettava kattavasti huomioon unionin ulkopolitiikassa;

26. korostaa valmiuksien vahvistamisen tarvetta, jotta voidaan parantaa EU:n sotilaallisten ja siviilioperaatioiden seurantaa ja ottaa oppia mainittujen operaatioiden toteuttamistavasta tulevien operaatioiden suunnittelun ja hallinnan parantamiseksi; korostaa tässä yhteydessä myös, että suhteessa YTPP-operaatioihin on tarpeen noudattaa strategisempaa lähestymistapaa; katsoo, että säännöllisten neuvottelukokousten tarkoituksena on myös arvioida toteutettujen operaatioiden onnistumisia ja puutteita sekä auttaa tarkastelemaan ennakolta tulevia tarpeita ottaen huomioon kaikki näkökohdat (rahoitus, toteutus, hallinnollinen organisaatio);

27. kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, neuvostoa ja jäsenvaltioita luomaan siviili- ja sotilasalan suunnitteluvoimavarojen välille asianmukaisen tasapainon neuvoston pääsihteeristössä sekä tarjoamaan riittävästi henkilöstöä oikeus-, siviilihallinto- ja tullialalla sekä välitystoiminnan alalle, jotta YTPP-operaatioihin voidaan varmistaa asianmukainen ja riittävä asiantuntemus;

28. vaatii tältä osin siviiliosaan riittävästi henkilöstöä ja kehottaa jäsenvaltioita käyttämään Euroopan ulkosuhdehallinnon tarjoaman erinomaisen tilaisuuden koota yhteen nykyisin saatavilla olevat resurssit, jotta voidaan saada aikaan johdonmukaiset, vaikuttavat ja tehokkaat kriisinhallinnan suunnitteluvoimavarat;

29. kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan pyrkimyksiään rekrytoida riittävä määrä sopivaa ja pätevää henkilöstöä, johon kuuluu tasapuolisesti miehiä ja naisia, osallistumaan johdonmukaisesti ja hyvin koordinoidusti YTPP:n sotilaallisiin ja siviilioperaatioihin kaikkialla maailmassa, erityiset korkean riskin alueet mukaan lukien, koska YTPP-operaatioiden menestys riippuu suurelta osin hyvin koulutetun henkilöstön tiedoista ja taidoista; kehottaa tässä yhteydessä järjestämään YTPP-operaatioiden henkilöstölle yhteistä koulutusta; antaa täyden tukensa jo toteutetuille toimille suuntaviivojen kehittämiseksi ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi, jotta voitaisiin kehittää henkilöstön yhteistä koulutusta; on vakuuttunut siitä, että kenttähenkilöstön yhteenkuuluvuuden ja yhtenäisyyden lisääminen parantaisi operaatioiden toteuttamista ja myös helpottaisi EU:n kansalaisten komennukselle lähettämistä, joka puhtaasti talousarvion näkökulmasta on parempi vaihtoehto kuin kansainvälisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden käyttäminen;

30. kehottaa Eurooppa-neuvostoa ja komissiota tehostamaan EU:n sitoutumista monenvälisiin neuvotteluihin, joilla pyritään vähentämään ydinaseiden merkitystä;

31. toistaa aseriisunnan tarpeen sekä tarpeen lujittaa asesulun kansainvälisiä takeita; pitää sen vuoksi myönteisenä 4. joulukuuta 2009 annettua yhteistä julkilausumaa, jossa Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation presidentit sitoutuivat jatkamaan yhteistyötään strategisten aseiden vähentämistä koskevan sopimuksen (START-sopimus) umpeutumisen jälkeen, ja toivoo, että uusi strategisia aseita koskeva sopimus allekirjoitetaan ja että se tulee voimaan mahdollisimman pian; kehottaa samalla EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään diplomaattisia toimiaan, jotta ydinsulkusopimuksen tarkistaminen toukokuussa 2010 onnistuu;

32. korostaa, että on tärkeää, että miesten ja naisten tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja hyvän hallintotavan tavoitteet sisällytetään täysimääräisesti kaikkien YTPP-operaatioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, selvitysmatkat mukaan lukien, koska tasa-arvotietoisuus edistää tilannetietoisuutta ja operaatioiden tehokkuutta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä tasa-arvoneuvonantajan tehtävän sisällyttämistä lähes kaikkiin YTPP-operaatioihin; pitää valitettavana, ettei 11:stä EU:n erityisedustajasta yksikään ole nainen; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusvallan lisäämisen järjestelmällisesti poliittiseen vuoropuheluun ja poliittisiin keskusteluihin, joita EU käy kumppanimaidensa kanssa;

33. antaa tunnustusta ihmisoikeuksien puolustajien tärkeälle toiminnalle kaikkialla maailmassa; pitää erittäin myönteisenä, että ulkoasiainneuvosto ilmoitti 8. joulukuuta 2009 pitämässään kokouksessa sitoutuvansa tukemaan ihmisoikeuksien puolustajia järjestämällä heidän kanssaan julkisia kokouksia ja antamalla heidän työlleen näkyvyyttä;

34. kehottaa neuvostoa sisällyttämään ihmisoikeudet ja hyvän hallintotavan näkökohdat EU:n erityisedustajien tehtäviin ja nimittämään ihmisoikeuksien ja hyvän hallintotavan neuvonantajat EU:n erityisedustajien henkilökuntaan;

Päätavoitteet eri alueilla

35. suosittelee, että EU vahvistaa poliittista vuoropuhelua kolmansien maiden ja alueiden kanssa ja etenkin niiden strategisten kumppaniensa kanssa, joiden kanssa sen olisi koordinoitava näkökantojaan kansainvälisissä organisaatioissa ja tuettava ja edistettävä demokratiaa, oikeusvaltion periaatetta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista; toistaa tässä yhteydessä, että parlamentaarinen diplomatia toimii merkittävänä ja täydentävänä välineenä unionin suhteissa kolmansiin maihin ja alueisiin; katsoo näin ollen, että varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja asianomaisten yksiköiden, EU:n erityisedustajat mukaan lukien, olisi yhdessä parlamentin kanssa laadittava kumppanimaita ja -alueita koskevia yhteisiä strategioita, ja että ensiksi mainittujen olisi avustettava parlamenttia sekä suullisesti että kirjallisesti erityiskysymysten ja vierailujen yhteydessä;

36. kehottaa neuvostoa, jäsenvaltioita ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa pyrkimään aktiivisesti löytämään rauhanomaisia ratkaisuja kansainvälisiin konflikteihin ja lujittamaan EU:n konfliktinehkäisymekanismeja;

Kansainväliset järjestöt

37. korostaa, että Yhdistyneet Kansakunnat on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden pääasiallinen takaaja ja tarjoaa kattavimmat puitteet monenväliselle yhteistyölle; katsoo, että globaalin hallinnan ja kansainvälisten toimielinten kehittäminen ja kansainvälisen oikeuden noudattamisen parantaminen ovat ratkaisevan tärkeitä tehokkaan monenvälisyyden kannalta ja että näin ollen sen on oltava unionin tärkein ensisijainen strateginen tavoite; katsoo, että EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi jatkettava pyrkimyksiään syventää yhteistyötään ja toimiensa koordinointia maailmanlaajuisesti tärkeiden strategisten kumppaneiden kanssa, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien piirissä; korostaa tässä yhteydessä, että on kiireesti puututtava maailmanlaajuisiin kysymyksiin, jotka tällä hetkellä aiheuttavat huolta EU:n ja maailman vakaudelle, kuten terrorismiin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, energiavarmuuteen, ilmastonmuutokseen, vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen, köyhyyden poistamiseen, kriisinhallintaan, konfliktien ehkäisyyn ja ratkaisuun, joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen ja aseriisuntaan, muuttoliikkeiden hallintaan sekä ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien edistämiseen;

38. pitää ehdottoman tärkeänä sitä, että YK:n New Yorkin ja Geneven päämajoissa toimivat EU:n lähetystöt saavat riittävän määrän henkilöstöä ja resursseja, jotta ne voivat uskottavasti ja tehokkaasti toteuttaa käytännössä Lissabonin sopimuksen mukaiset uudet institutionaaliset järjestelyt; panee sen vuoksi huolestuneena merkille, että talousarviovaikutusten välttäminen on ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että EU:n läsnäolo YK:ssa on tarpeen varmistaa nopeasti ja tehokkaasti Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanon alkuvaiheessa;

39. katsoo, että Etyj tarjoaa tärkeät puitteet luottamuksen palauttamiseksi ja yhteistyön vauhdittamiseksi Euroopan, Keski-Aasian ja Pohjois-Amerikan maiden kesken monissa kysymyksissä, kuten asesulun ja aseriisunnan, taloudellisen yhteistyön ja ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltion periaatteen suojelemisen ja edistämisen alalla; kannattaa sen vuoksi Etyjin vahvistamista myös aloittamalla keskustelu ajatuksesta, että siitä tehtäisiin oikeushenkilö;

40. katsoo, että EU:n ja Naton olisi kehitettävä tehokkaampi kumppanuus, jossa otetaan huomioon EU:n ulkopolitiikan, turvallisuuspolitiikan ja puolustuspolitiikan asteittainen kehittäminen ja kunnioitetaan kummankin organisaation itsenäistä päätöksentekoa, rajoittamatta kuitenkaan YK:n peruskirjan mukaisia EU:n kansainvälisiä velvoitteita; suosittelee näin ollen nk. Berliini-Plus -järjestelyjen tarkistamista sekä yhteisiä strategisia etuja ja valmiussuunnitelmia koskevan entistä strategisemman vuoropuhelun kehittämistä; kehottaa mahdollistamaan yhteistyön laajentamisen kentällä sekä sotilaallisissa että siviiliasioissa varsinkin, kun organisaatiot toimivat samassa operaatiossa; pitää näin ollen Turkin ja Kyproksen välistä jatkuvaa kiistaa valitettavana, koska se vaarantaa yhä pahemmin sekä EU:n että Naton tehokkuuden ja uskottavuuden;

Transatlanttiset suhteet

41. toistaa sitoutumisensa transatlanttiseen kumppanuuteen, joka on yksi EU:n ulkoisen toiminnan perussuuntauksia; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa varmistamaan, että EU toimii Yhdysvaltojen johdonmukaisena, aktiivisena ja riippumattomana kumppanina maailmanlaajuisen turvallisuuden ja vakauden vahvistamisessa, rauhan ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen edistämisessä sekä yhdenmukaisen lähestymistavan hyväksymisessä suhteessa ydinaseiden leviämisen, terrorismin, ilmastonmuutoksen ja energiavarmuuden kaltaisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin; katsoo, että Lissabonin sopimus on otollinen tilaisuus parantaa ja uudistaa EU:n ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden puitteita; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa lujittamaan EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä institutionaalisia mekanismeja Euroopan parlamentin päätöslauselmien mukaisesti; korostaa, että transatlanttisen talousneuvoston toimintaa on vahvistettava pyrittäessä luomaan aidot yhteiset transatlanttiset markkinat ja että tällaiset markkinat muodostaisivat perustan transatlanttisen kumppanuuden lujittamiselle;

42. kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltoja kumppaneina rohkaisemaan Kiinaa, Intiaa, Venäjää, Brasiliaa ja muita kehittyviä maita jakamaan vastuun maailmanjärjestyksestä ja konfliktien ehkäisemisestä ja rauhanomaisesta ratkaisemisesta kansainvälisen oikeuden säännösten mukaisesti; painottaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen olisi tuettava laajasti näiden valtioiden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä tasapuolista yhteistyötä tehden ja että vastaavasti näiden valtioiden olisi hyväksyttävä maailmanlaajuiset velvoitteensa erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kestävän kehityksen tukemisessa;

Länsi-Balkan

43. korostaa, että Länsi-Balkanin maat kuuluvat laajentumisprosessiin; katsoo, että Länsi-Balkanin oikeusvaltion periaatteeseen perustuvaa vakautta on edelleen pidettävä unionin ulkoisen toiminnan ensisijaisen tärkeänä tavoitteena, ja pitää sen vuoksi äärimmäisen tärkeänä Länsi-Balkanin maiden lähentämistä Euroopan unioniin pitäen Euroopan integraatiota yhteisenä tavoitteena muun muassa edistämällä uudistuksia ja tehostamalla alueellista yhteistyötä ja kansanryhmien välistä sovintoa, jotta ne voivat täyttää Kööpenhaminan arviointiperusteet ja valmistautua jäsenyyteen; suosittelee kutsumaan koolle Länsi-Balkanin tulevaisuutta käsittelevän kansainvälisen konferenssin, jossa kokoontuisivat alueen valtiot ja tärkeät alueelliset ja kansainväliset toimijat ja jossa pyrittäisiin yksilöimään alueen nykyisiä haasteita ja puuttumaan niihin;

44. panee tyytyväisenä merkille Kosovon lisääntyvässä määrin rauhanomaisen ja vakaan tilanteen ja pyrkimykset rakentaa monietnistä yhteiskuntaa, mistä ovat osoituksena 15. marraskuuta 2009 pidetyt rauhalliset ja sääntöjenmukaiset paikallisvaalit; on tietoinen, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä; pitää myönteisenä sitä, että Kosovossa toteutettava oikeusvaltio-operaatio Eulex, joka on EU:n tähän mennessä suurin YTPP-operaatio, toimii täydellä teholla YK:n mallin mukaisesti maan aseman suhteen puolueettomana; korostaa mainitun operaation merkitystä kansanryhmien välisen sovinnon, oikeusvaltion, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämisessä koko Kosovon alueella, koska operaatio avustaa Kosovon toimielimiä, oikeusviranomaisia ja lainvalvontaviranomaisia edistymisessä kohti kestävää kehitystä ja vastuullisuutta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä uuden EU:n toimiston perustamista Kosovon pohjoisosaan; panee kuitenkin merkille, että Eulex-operaatiota tukevien syyttäjien määrää on lisättävä, ja kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan lisähenkilökunnan tarpeen täyttämisestä;

45. kehottaa neuvostoa jatkamaan kansainvälisen yhteisön tuella ponnistelujaan vuoropuhelun jatkamiseksi Bosnia ja Hertsegovinan poliittisten johtajien kanssa, jotta maata ja sen kansaa voidaan auttaa jatkamaan Euroopan yhdentymisen tiellä; panee merkille EU:n puheenjohtajavaltion, Euroopan komission ja Yhdysvaltojen hallinnon yhteiset diplomaattiset ponnistelut ja suosittelee lisäneuvotteluja, joissa otetaan huomioon eri osapuolten aiemmat päätökset järjestelyistä Bosnia ja Hertsegovinassa; muistuttaa, että parlamentaarikkojen ja kansalaisyhteiskunnan on osallistuttava tiiviimmin maan elinkykyisyyden varmistamiseen;

Itäinen kumppanuus ja Mustanmeren yhteistyö

46. kannattaa johdonmukaisesti itäisen kumppanuuden kehittämistä unionin itäisten naapurien kanssa siten, että mainitut valtiot integroidaan taloudellisesti sisämarkkinoihin, ja siten, että poliittista, taloudellista ja kulttuuriyhteistyötä tehostetaan; korostaa uskottavien hankkeiden ja uudistusten keskipitkän ja pitkän aikavälin tuntuvien kannustinten merkitystä tälle kumppanuudelle, koska ne vahvistaisivat kumppanuusvaltioiden yhteiskuntien sitoutumista uudistamisprosessiin ja EU:hun integroitumiseen; korostaa erityisesti tarvetta – samalla kun kaikkien EU:n kansalaisten turvallisuus varmistetaan – poistaa asteittain kaikki henkilöiden vapaan liikkumisen esteet (viime kädessä viisumivapaa matkustaminen mukaan luettuna) ja tehostaa yhteistyötä kaikkien turvallisuutta koskevien kysymysten, erityisesti energiavarmuuden alalla; toistaa kantansa, jonka mukaan kumppanuudelle on varmistettava asianmukainen rahoitus; painottaa tarvetta varmistaa kumppanuuden täydentävyys alueellisten aloitteiden, erityisesti Mustanmeren synergian, suhteen;

47. toteaa jälleen sellaisen toimivamman alueellisen yhteistyön merkityksen Euroopan unionille sen itäisessä kumppanuudessa, jonka hengessä EU tukee tulossuuntautuneiden hankkeiden täytäntöönpanoa sekä itäisen kumppanuuden että Mustanmeren synergian puitteissa, niin että ne täydentävät toisiaan;

48. kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa vauhdittamaan Mustanmeren synergian piiriin kuuluvien hankkeiden toteuttamista; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa myös esittämään uusia ideoita toimivaa Mustanmeren yhteistyöstrategiaa varten, johon voisi sisältyä vakaussopimus alueelle;

49. on ilahtunut Moldovan tasavallan uuden hallituksen myönteisestä asenteesta Euroopan unionia kohtaan ja toivoo, että maan sisäisiä uudistuksia nopeutetaan, jotta saavutetaan taloudellinen integraatio, poliittinen yhteistyö ja institutionaalinen lähentyminen Moldovan tasavallan ja Euroopan unionin välillä; kannustaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa etsimään monenvälisiä ratkaisuja Transnistrian tilanteen laukaisemiseksi;

50. panee merkille tulevat Ukrainan presidentinvaalien järjestelyt ja lopputuloksen; kehottaa kaikkia puolueita edistämään Ukrainassa tarvittavaa poliittista, taloudellista ja yhteiskunnallista vakautta lujittamalla uudistuksia; kannustaa maata parempaan yhteentoimivuuteen Euroopan unionin kanssa ja siten vahvistamaan mahdollisuuksia integraatioon EU:n kanssa;

Venäjä

51. kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa varmistamaan, että EU:n Venäjän-politiikka, uudesta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta käytävät neuvottelut mukaan luettuna, on johdonmukaista ja sitoutunutta demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteen kunnioittamiseen ja myös kansainvälisen oikeuden noudattamiseen; korostaa samalla tarvetta elvyttää uudelleen kumppanuus Venäjän kanssa siten, että se perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen ja vastavuoroisuuteen ja terrorismin torjuntaan, energiavarmuuteen ja -huoltoon, ilmastonmuutoksen torjuntaan, aseriisuntaan, konfliktien ehkäisyyn ja ydinsulkuun sekä pyrkimykseen kohti maailmanlaajuisen turvallisuuden ja vakauden vahvistamista suhteessa Iraniin, Afganistaniin ja Lähi-itään; katsoo, että näissä asioissa tehtävän yhteistyön olisi toimittava perustana uudelle EU:n ja Venäjän väliselle sopimukselle, ja toivoo siksi nopeaa edistymistä meneillään olevissa neuvotteluissa uudesta laaja-alaisesta sopimuksesta, jonka odotetaan vahvistavan huomattavasti EU:n ja Venäjän välisiä suhteita; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa koordinoimaan toimintaa, helpottamaan kuulemista ja parantamaan yhteydenpitoa jäsenvaltioiden välillä, mitä tulee yhteisen edun mukaisiin kahdenvälisiin aiheisiin Venäjän federaation kanssa; painottaa, että jäsenvaltioiden on koordinoitava suhteitaan Venäjän federaatioon unionin yleisten etunäkökohtien perusteella ja siten, että suhteet heijastavat ja niissä edistetään kyseisiä etuja asianmukaisesti ja johdonmukaisesti;

Etelä-Kaukasia

52. kehottaa neuvostoa vaatimaan Venäjän federaation ja Georgian välisen aseleposopimuksen täydellistä täytäntöönpanoa ja kehottaa EU:ta ylläpitämään periaatteita, joka koskevat Georgian alueellista koskemattomuutta ja vähemmistöjen kunnioittamista; pitää myönteisenä EU:n tarkkailuoperaation toimeksiannon uusimista ja kehottaa neuvostoa varmistamaan, että EU:n tarkkailijoilla on täydellinen pääsy kaikille konfliktialueille, Georgiasta eronneet Abhasia ja Etelä-Ossetia mukaan luettuina, ja käyttämään EU:n rahoitusvälineitä siihen tarkoitukseen koko konfliktialueen väestön avustamiseksi; kehottaa Georgian konfliktia käsittelevän riippumattoman kansainvälisen selvitysvaltuuskunnan raportin suositusten mukaisesti EU:ta ottamaan oppia aikaisemmasta ja kehittämään tehokkaat konfliktinehkäisymekanismit, ihmisten väliset yhteydet mukaan luettuina;

53. kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tehostamaan EU:n pyrkimyksiä kohti toimivaa konfliktinehkäisyä ja Vuoristo-Karabahin ja Transnistrian konfliktien rauhanomaista ratkaisemista kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja ennen kaikkea kohti Venäjän ja Georgian välisen konfliktin rauhanomaista ratkaisemista, Georgiasta eronneet Abhasia ja Etelä-Ossetia mukaan luettuina, antamalla uutta pontta Geneven neuvotteluille; korostaa, että on olemassa vaara, että lukkiutuneet konfliktit leviävät alueella; suosittaa tähän liittyen sellaisen Etelä-Kaukasian turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin perustamista, joka kattaisi asianomaiset maat ja tärkeimmät alueelliset ja maailmanlaajuiset toimijat, tavoitteena laatia Etelä-Kaukasian vakaussopimus; pitää myönteisenä Turkin ja Armenian hallitusten viimeaikaista lähentymistä ja vaatii kummankin maan parlamentteja ratifioimaan sopimukset;

Lähi-itä

54. korostaa, että rauhanprosessin neuvotteluja on käytävä määräaikoja noudattaen ja keskinäisen luottamuksen ilmapiirissä; katsoo, että neuvottelujen päämääränä olisi oltava itsenäisen, demokraattisen ja elinkelpoisen Palestiinan valtion perustaminen vuoden 1967 rajojen sisälle siten, että uusi valtio elää rinnakkain Israelin valtion kanssa rauhan ja turvallisuuden oloissa kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä kaikkien asiaa koskevien Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmien mukaisesti;

55. kehottaa EU:ta 12. joulukuuta 2009 kokoontuneen neuvoston päätelmien mukaisesti omaksumaan vahvemman poliittisen roolin käynnissä olevissa kansainvälisissä pyrkimyksissä, jotka koskevat rauhanprosessin uudelleenkäynnistämistä, ja kehottaa EU:ta tekemään sen niiden rahoitussitoumustensa mukaisesti, jotka koskevat Palestiinan talouden elvyttämistä ja Gazan alueen vakavan humanitaarisen kriisin lievittämistä; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa harkitsemaan kaikkia keinoja pysyvän rauhan edistämiseksi Lähi-idän alueella;

56. pitää myönteisenä neuvoston päätöstä jatkaa EU:n poliisioperaation toimeksiantoa palestiinalaisalueilla (EUPOL COPPS) joulukuuhun 2010 saakka; katsoo, että oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen ja poliisitoiminnan kehittämiseen tarvitaan edelleen vahvaa tukea, ja vaatii mainittujen toimien tehostamista; panee merkille neuvoston päätöksen laajentaa Euroopan unionin rajanvalvontaoperaatiota Rafahissa (EUBAM Rafah) ja sen päättäväisyyden ja valmiuden käynnistää uudelleen kyseinen operaatio; katsoo, että tämän määrätietoisuuden tulisi johtaa konkreettisiin aloitteisiin, jotka koskevat liikkumisvapauden palauttamista palestiinalaisalueille sekä osapuolten vuonna 2005 tekemän liikkumismahdollisuuksia koskevan sopimuksen voimaan palauttamista;

Välimeren unioni

57. pitää tärkeänä Välimeren unionin jäsenvaltioiden poliittisen vuoropuhelun tehostamista kaikilla tasoilla tarkoituksena päästä eroon jännitteistä, jotka ovat viivyttäneet Barcelonassa toimivan sihteeristön perustamista sekä yhteisen yhteiskunnallisen, taloudellisen ja ympäristön edun mukaisten konkreettisten hankkeiden edistämistä; toivoo, että Välimeren unioni voi edesauttaa Lähi-idän konfliktien ratkaisemista, Turkin ja Kyproksen lähentymistä ja arabivaltioiden demokraattista kehitystä;

58. korostaa, että Euroopan unionin näkökulmasta yhteispuheenjohtajuuden on sovittava yhteen Euroopan unionin ulkoisen edustuksen kanssa Lissabonin sopimuksen mukaisesti; muistuttaa, että Lissabonin sopimus antaa EU:lle mahdollisuuden edistää Välimeren unionin uusien instituutioiden yhteydessä toimivan edustuksensa johdonmukaisuutta, yhdenmukaisuutta ja jatkuvuutta;

Aasia

59. panee merkille, että vaalien jälkeen Afganistan on nyt siirtymässä ratkaisevaan ja kriittiseen vaiheeseen, kun Kabulissa muodostetaan uusi hallitus, mikä antaa mahdollisuuden muotoilla uusi toimintaohjelma ja uusi sopimus Afganistanin kansan kanssa;

60. pitää myönteisenä EU:n toimien vahvistamista Afganistanissa ja Pakistanissa koskevaa neuvoston toimintasuunnitelmaa, joka hyväksyttiin lokakuussa 2009 yleisten asioiden ja ulkoasioiden neuvostossa, sekä julistusta, jonka mukaan neuvosto on edelleen valmis edistämään alueen haasteisiin vastaamista yhteistyössä asianomaisten maiden sekä kansainvälisten kumppaniensa kanssa, mutta korostaa, että suunnitelma jää suunnitelman tasolle, elleivät EU:n jäsenvaltiot sitoudu selkeästi sen täytäntöönpanoon; kehottaa neuvostoa, komissiota ja puheenjohtajavaltio Ruotsia pyrkimään yhteistyössä suunnitelman täytäntöönpanoon viipymättä ja ennen vuoden 2009 loppua; kehottaa neuvostoa edistämään tehokkaammin henkilöstön täyttä osallistumista EUPOLin toimintaan tarkoituksena edistää sellaisten kestävien ja tehokkaiden poliisitoimien täytäntöönpanoa, joilla turvallisuusympäristöä pystytään parantamaan;

61. myöntää, että Pakistanin turvallisuushaasteet ovat edelleen todella vakavia, ja kannattaa EU:n antamaa vahvaa tukea Pakistanin voimakkaalle, tunnustuksettomalle siviilihallitukselle; korostaa Pakistanin keskeistä roolia alueella ja toistaa, että myös Pakistanin vakaus, demokraattisuus ja hyvinvointi ovat keskeisen tärkeitä tekijöitä terrorismin torjunnan, ydinaseiden leviämisen estämisen, huumeiden torjunnan ja ihmisoikeuksien puolustamisen kaltaisten maailmanlaajuisten tavoitteiden kannalta, ja kehottaa Pakistania ehdottomasti soveltamaan terrorismin torjuntaa ja terrorismin syiden poistamista koskevaa kokonaisvaltaista strategiaa;

62. hyväksyy sen, että EU on sitoutunut tukemaan yhtenäisen Irakin liittovaltion demokraattista kehitystä; korostaa tukevansa EU:n vahvaa ja johdonmukaista sitoutumista oikeusvaltion periaatteiden kehittämiseen Irakissa ja pitää myönteisenä EUJUST LEXin toimeksiannon jatkamista vuodella sekä hankkeen pilottitoimia Irakin alueella; odottaa tässä yhteydessä toimien suunnittelun jatkamista neuvoston lupauksen mukaisesti; kehottaa lisäämään institutionaalista vuorovaikutusta kurdien aluehallinnon kanssa eritoten talouden alalla; kehottaa komissiota nopeuttamaan Bagdadin edustustonsa käynnistämistä;

63. on syvästi huolissaan Iranin poliittisesta kehityksestä ja ilmoitetuista laajamittaisista vaalipetoksista kesäkuun 2009 presidentinvaaleissa, mistä sai alkunsa Iranin islamilaisen tasavallan 30-vuotisen historian suurin protestiliike, johon liittyvät mielenosoitukset ja niiden väkivaltainen tukahduttaminen turvallisuusjoukkojen taholta jatkuvat yhä; on hyvin huolissaan poliittisten vastustajien pidätysten, kidutuksen ja murhien lisäksi edelleen jatkuvasta pattitilanteesta neuvotteluissa Iranin ydinohjelmasta ja pyytää Iranin hallitusta aloittamaan vakavat neuvottelut ydinkysymyksistä; pahoittelee, että Iranin viranomaiset peruuttivat Iranin valtuuskunnan tammikuulle 2010 suunnitellun vierailun Euroopan parlamenttiin, ja ilmaisee myötätuntonsa niille iranilaisille, jotka henkensä uhalla edelleenkin julkisesti vaativat ihmisoikeuksien kunnioittamista ja enemmän demokraattista vapautta Iranissa; tuomitsee Iranin pyrkimykset estää vapaa tiedonkulku häiritsemällä ulkomaisia radiolähetyksiä ja Internetin toimintaa; pyytää neuvostoa ja komissiota harkitsemaan sanktioiden asettamista hallinnon ja turvallisuusjoukkojen yksittäisille jäsenille, jotka ovat vastuussa kaikkialla esiintyvistä ihmisoikeusrikkomuksista, sekä suunnittelemaan toimia niiden "vihreän liikkeen" kannattajien tukemiseksi, jotka kärsivät vainoista ja/tai joutuvat lähtemään maanpakoon;

64. toteaa, että EU:n ja Kiinan väliset taloussuhteet ovat kehittyneet vakaasti ja ihmisten väliset yhteydet ovat lisääntyneet huomattavasti eri aloilla; on kuitenkin syvästi huolestunut Kiinan viranomaisten haluttomuudesta puuttua lukuisiin ihmisoikeusloukkauksiin ja varmistaa, että Kiinan kansalaiset nauttisivat perusoikeuksista ja -vapauksista.

65. on tyytyväinen sekä Taiwanin että Kiinan hallitusten toimiin maiden välisten suhteiden parantamiseksi ja siten vakauden ja turvallisuuden lisäämiseksi Itä-Aasiassa ja kannustaa osapuolia edelleen vahvistamaan vuoropuhelua, käytännön yhteistyötä ja luottamuksen rakentamista; kiittää neuvoston 8. toukokuuta 2009 antamaa julkilausumaa, jossa toistetaan tuki Taiwanin osallistumiselle WHO:hon; tukee vahvasti Taiwanin osallistumista tarkkailijana tärkeisiin kansainvälisiin järjestöihin ja kansainväliseen toimintaan, kuten ICAO ja YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimus, sillä Taiwanin osallistuminen niihin on EU:n ja koko maailman etu;

66. toistaa tukevansa voimakkaasti EU:n ja Intian välisen strategisen kumppanuuden lujittamista ja uusien mahdollisuuksien tutkimista suhteiden jatkuvaan kehittämiseen taloudellisissa, poliittisissa, turvallisuutta ja kauppaa koskevissa kysymyksissä, joihin liittyy yhteisiä etuja;

67. tunnustaa Aseanin kasvavan roolin alueellista vakautta ja vaurautta lisäävänä voimana; katsoo, että Euroopan unioni ja Asean, jotka molemmat ovat sitoutuneita alueelliseen integraatioon, voivat lisätä yhteistyötään merkittävästi; panee merkille, että toimenpiteet Euroopan unionin ja ASEANin välisten talous- ja kauppasuhteiden kehittämiseksi ovat tarpeen yleisten suhteiden vahvistamiseksi näiden kahden alueen välillä ja ne edistävät poliittista yhteistyötä ja turvallisuutta sekä demokratian ja ihmisoikeuksien kehittymistä ja ne myös aikaansaavat edistymistä energian ja ympäristön alalla sekä sosiokulttuurisella alalla samoin kuin yhteistyön ja kehityksen alalla;

Afrikka

68. panee tyytyväisenä merkille, että EU NAVFOR Atalanta -operaatio on jatkuvasti onnistunut parantamaan meriturvallisuutta Somalian rannikon edustalla suojelemalla avustuslähetyksiä maahan kuljettavia Maailman elintarvikeohjelman tilausaluksia, ratkaisevan tärkeitä tavaratoimituksia Somaliassa toteutettavalle Afrikan unionin rauhantukioperaatiolle kuljettavia aluksia ja muita suojattomia aluksia; pitää myönteisenä neuvoston päätöstä jatkaa operaation toimeksiantoa 12. joulukuuta 2010 asti; kannattaa kriisinhallintaoperaation käynnistämistä, koska näin voitaisiin osallistua väliaikaisen liittohallituksen turvallisuusjoukkojen kouluttamiseen; korostaa tarvetta integroida koulutetut turvallisuusjoukot valtion rakenteisiin ja komentorakenteisiin siten, että joukot eivät palatessaan käänny sitä hallitusta vastaan, jota niiden oletetaan suojelevan;

Latinalainen Amerikka

69. muistuttaa Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan suhteita koskevasta yhteisestä strategiasta ja yleisestä kumppanuudesta 15. marraskuuta 2001 antamassaan päätöslauselmassa[6] esitetystä sekä Wienissä ja Limassa järjestettäviä EU:n ja Latinalaisen Amerikan huippukokouksia silmällä pitäen 27. huhtikuuta 2006[7] ja 24. huhtikuuta 2008[8] antamissaan päätöslauselmissa toistuvasti esittämästään ehdotuksesta laatia rauhaa ja turvallisuutta koskeva Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan peruskirja, joka Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan pohjalta antaa mahdollisuuden esittää yhteisiä poliittisia, strategisia ja turvallisuuteen liittyviä toimia ja aloitteita; kehottaa neuvostoa ja komissiota edistämään aktiivisesti tämän kunnianhimoisen tavoitteen toteuttamista ja kannattamaan sitä toukokuussa 2010 Madridissa pidettävässä seuraavassa EU:n ja latinalaisen Amerikan maiden huippukokouksessa;

70. katsoo, että Keski-Amerikan maiden kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen ja Andien yhteisön maiden kanssa tehdyn monenvälisen sopimuksen pikainen allekirjoittaminen sekä edistyminen neuvotteluissa Mercosurin kanssa tehtävästä assosiaatiosopimuksesta on asetettava etusijalle;

° °

71. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, Naton pääsihteerille, Naton parlamentaarisen yleiskokouksen puhemiehelle, Etyjin puheenjohtajalle, Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajalle, WEU:n parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajalle, Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtajalle ja Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajalle.

[1] EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
[2] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0254.
[3] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0074.
[4] Hyväksytyt tekstit, P7_TA-PROV(2009)0057.
[5] EYVL C 298, 30.11.2002, s. 1.
[6] EYVL C 140 E, 13.6.2002, s. 569.
[7] EUVL C 296 E, 6.12.2006, s. 123.
[8] Hyväksytyt tekstit P6_TA(2008)0177.

työjärjestyksen 52 artiklan 3 kohdan mukaisesti

Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto

Mietinnössä esitetään joitakin pieniä parannuksia, kuten Euroopan parlamentin mahdollisuus valvoa demokraattisesti YUTP:aa, mutta me vastustamme mietintöä ehdottomasti, koska siinä:

– puolustetaan ja edistetään entisestään militarisointia YUTP:n keskeisenä elementtinä

– edistetään sotilaallisten ja siviilivoimavarojen synergiaa

– pidetään myönteisinä Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanon aiheuttamia muutoksia ulkopolitiikan alalla, myös kaikkia toimielinmuutoksia, kuten ulkosuhdehallintoa ja varapuheenjohtajan / korkean edustajan viran perustamista; näin ollen siinä pidetään myönteisenä EU:n siirtymistä entistä enemmän kohti sotilaallisempaa unionia

– puolustetaan EU:n ja Naton tiiviimpää yhteistyötä, joka perustuu Berliini plus -järjestelyihin, joiden mukaisesti EU:lla on mahdollisuus käyttää Naton valmiuksia, jolloin kumpikin organisaatio voi puuttua kriiseihin sotilaallisin keinoin, ja siinä puolustetaan tähän suuntaan johtavaa strategisempaa vuoropuhelua

– kannatetaan Kosovon yksipuolista itsenäisyysjulistusta ja EULEX-operaation roolia

– pidetään EUNAVFOR Atalanta -operaation Somalian rannikon edustalla tekemään työtä hyvänä.

Vaadimme, että

– EU on siviiliorganisaatio ja EU ja Nato erotetaan tarkasti toisistaan

– YUTP perustuu rauhanomaisiin periaatteisiin

– kansainvälistä oikeutta noudatetaan

– sotilasmenot käytetään siviilitarkoituksiin

– kaikki Euroopassa sijaitsevat sotilastukikohdat suljetaan.

Willy Meyer, Sabine Lösing ja Takis Hadjigeorgiou

ulkoasiainvaliokunnalle

YUTP:aa koskevasta vuosittaisesta selvityksestä 2008
(2009/2057(INI))

Valmistelija: Nadezhda Neynsky

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. huomauttaa, että YUTP:n merkitys on kasvussa, kun Euroopan unionin asema maailmanlaajuisena toimijana vahvistuu, ja pitää valitettavana, että tästä huolimatta YUTP:n toteutuma vuonna 2008 oli 289 miljoonaa euroa, mikä on vain alle 4 prosenttia koko otsakkeen 4 toteutumasta; panee merkille, että YUTP:n rahoituskehyksen hyväksymistä ja sen jakautumista eri budjettikohtiin rajoittavat talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[1] 42 kohdan määräykset, joissa määrätään muun muassa vähimmäismäärästä, jos budjettivallan käyttäjät eivät pääse sopimukseen, ja kielletään määrärahojen ottaminen varaukseen; toistaa tässä yhteydessä olevansa huolissaan siitä, että kyseessä on hallitustenvälinen politiikka, josta päättää neuvosto omien ennusteidensa pohjalta ja joka rahoitetaan EU:n talousarviosta;

2. katsoo, että Euroopan parlamentin ja poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puheenjohtajan säännöllisissä neuvottelukokouksissa, joista määrätään toimielinten sopimuksen 43 kohdassa, pitäisi paitsi keskustella meneillään olevista YUTP-operaatioista myös arvioida toteutettujen operaatioiden onnistumista ja puutteita sekä tarkastella ennakolta YUTP:n tulevia tarpeita, jotta voitaisiin muun muassa arvioida tarkemmin operaatioiden rahoitukseen liittyviä seikkoja;

3. on tässä yhteydessä vakuuttunut siitä, että Euroopan unionin olisi mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä operaatiosta saatuja kokemuksia kaikilta osin (rahoitus, ennusteet, täytäntöönpano, hallinnon järjestäminen jne.), jotta voidaan koota yhteen tiedot YUTP-operaatioista päätöksenteon tueksi;

4. uskoo, että YUTP:aa koskeviin vuosikertomuksiin saataisiin lisäarvoa, jos asioita käsiteltäisiin laaja-alaisemmin ja kattavammin erityisesti vuosikertomusten luvuissa, jotka koskevat alueellisia ryhmiä ja kumppaneita sekä YUTP/YTPP-operaatioiden ja muiden EU:n asemaa globaalina toimijana edistävien välineiden välisiä yhteyksiä; katsoo, että tällainen näkökulma antaisi muun muassa paremman yleiskuvan kokonaisvaikutuksesta, joka EU:n rahoituksella on tietyllä alueella;

5. antaa täyden tukensa sille, että henkilöstön yhteisen koulutuksen parantamiseksi on kehitetty suuntaviivoja ja vaihdettu hyviä käytäntöjä; on vakuuttunut siitä, että kenttähenkilöstön yhteenkuuluvuuden ja yhtenäisyyden lisääminen parantaisi operaatioiden toteuttamista ja myös helpottaisi EU:n kansalaisten komennukselle lähettämistä, joka puhtaasti talousarvion näkökulmasta on parempi vaihtoehto kuin kansainvälisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden käyttäminen;

6. korostaa, että EU:n erityisedustajat voisivat olla keskeisessä asemassa ja tarjota lisäarvoa, kun Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen otetaan käyttöön uusi ulkopolitiikka (yhteisön rahoituksen optimaalinen koordinointi neuvoston päätösten kanssa, parempi sisäpolitiikan koordinointi, tehostettu ulkomaanedustus jne.); panee merkille, että tehtävien yhdistäminen on tässä yhteydessä ensimmäinen mutta ei ainoa askel, joka on otettava mittakaavaedun saamiseksi ja YUTP:n tehostamiseksi;

7. muistuttaa, että Euroopan parlamentilla ei tätä nykyä ole keinoja asettaa kyseenalaiseksi yksittäistä EU:n erityisedustajan tehtävää, sillä tehtävän hoitamiseen osoitetut määrärahat sisältyvät momenttiin 19 03 06, joka kattaa kaikkien EU:n erityisedustajien tehtävät; kehottaa siksi lisäämään parlamentin valvontavaltaa EU:n erityisedustajien nimityksissä;

8. toistaa olevansa huolissaan siitä, että yleisten kustannusten rahoittamisesta sellaisissa EU:n operaatioissa, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, ei saada avoimesti ja riittävästi tietoa, sillä Ateenan mekanismilla ei selvästikään kyetä antamaan yleiskuvaa kaikkien YUTP:n puitteissa toteutettujen operaatioiden taloudellisista vaikutuksista; pitää sen vuoksi myönteisenä käynnistysrahaston perustamista EU-sopimuksen 41 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja pyytää tulla kuulluksi sen hallinnoinnista EU-sopimuksen 36 artiklassa määriteltyjen parlamentin YUTP:aan ja YTPP:aan liittyvien yleisten oikeuksien mukaisesti; panee merkille, että Euroopan parlamentin lisääntynyt osallistuminen YUTP:n määrittelyyn, tarkkailuun ja seurantaan johtuu sekä YUTP:n ja YTPP:n välisestä yhteydestä, jota korostetaan EU-sopimuksen 42 artiklassa, että saman sopimuksen pöytäkirjaan N:o 1 kirjatusta parlamentaaristen valvontaoikeuksien laajentamisesta kansallisella ja unionin tasolla;

9. korostaa, että YUTP:n melko pienen talousarvion johdosta on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta valmiuksia käytettäisiin optimaalisesti voimavaroja tuhlaamatta; ehdottaa, että voitaisiin esimerkiksi harkita yhteisten varastotilojen ja -järjestelyjen käyttämistä välineille ja materiaaleille ja kuljetuskapasiteetin jakamista;

10. edellyttää, että edellä mainitut seikat otetaan asianmukaisesti huomioon neuvoteltaessa toimielinten sopimuksen ja sen nimenomaisesti YUTP:n rahoitukseen liittyvien kohtien mukauttamisesta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

[1] EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

Hyväksytty (pvä)

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Damien Abad, Marta Andreasen, Francesca Balzani, Reimer Böge, Lajos Bokros, Giovanni Collino, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Jens Geier, Ivars Godmanis, Ingeborg Gräßle, Carl Haglund, Jiří Havel, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Sergej Kozlík, Vladimír Maňka, Barbara Matera, Sergio Paolo Francesco Silvestris, László Surján, Helga Trüpel, Derek Vaughan, Angelika Werthmann

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

François Alfonsi, Roberto Gualtieri, Giovanni La Via, Paul Rübig

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö