MIETINTÖ ehdotuksesta nimittää Szabolcs Fazakas tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi
17.3.2010 - (C7‑0019/2010 – 2010/0807(NLE))
Talousarvion valvontavaliokunta
Esittelijä: Inés Ayala Sender
PR_NLE_art108
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
ehdotuksesta nimittää Szabolcs Fazakas tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi
(C7‑0019/2010 – 2010/0807(NLE))
(Kuuleminen)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7‑0019/2010),
– ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 15. maaliskuuta 2010 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan,
– ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0038/2010),
A. katsoo, että Szabolcs Fazakas täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset;
1. antaa myönteisen lausunnon ehdotuksesta nimittää Szabolcs Fazakas tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;
2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.
LIITE 1: Szabolcs FazakasIN ANSIOLUETTELO
Szabolcs FAZAKAS
Syntynyt 26. lokakuuta 1947 Budapestissa Unkarissa
· 1971 Taloustieteen tutkinto, Taloustieteen yliopisto, Budapest
· 1973 Tohtorin tutkinto, Taloustieteen yliopisto, Budapest
· 1973–1989 Ulkomaankauppaministeriö
· 1989–1990 Varaministeri, kansainvälisten taloussuhteiden sihteeristön puheenjohtaja
· 1990–1995 Unkarin edustaja, Itävallan valtionyhtiöt
· 1995–1996 Alivaltiosihteeri, kauppa- ja teollisuusministeriö
· 1996 Unkarin suurlähettiläs Bonnissa
· 1996–1998 Kauppa-, teollisuus- ja energiaministeri
· 1998–2002 Unkarin edustaja, DaimlerChrysler Corp.
· 2002–2004 Unkarin parlamentin jäsen, IPUn puheenjohtaja
· 2004–2009 Euroopan parlamentin jäsen
o Talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtaja (2004–2006)
o Kvestori, Euroopan parlamentin puhemiehistön jäsen (2006–2009)
o Budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan sekä EU:n ja Kroatian parlamentaarisen sekavaliokunnan valtuuskunnan jäsen
o Euroopan energiafoorumin ensimmäinen varapuheenjohtaja
Puheenjohtaja ja johtokunnan jäsen useissa kansalaisjärjestöissä (Unkari Euroopassa, Talous, Eurooppalainen vuoropuhelu, Unkarin Eurooppa-liikkeen neuvosto, Unkarin autojen maahantuojien yhdistys).
Harrastukset: Urheilu (tennis, jalkapallo), historia ja kulttuuri
Perhesuhteet: Naimisissa, kaksi lasta
Ansiomerkit: 1998 Unkarin ansioritarikunnan tähdellä varustettu komentajanristi
2000 Itävallan ansioristi nauhoin
2004 Saksan suuri ansioristi
LIITE 2: Szabolcs FazakasIN VASTAUKSET KYSELYLOMAKKEESEEN
Kysymykset tilintarkastustuomioistuimen jäsenehdokkaille
Ammattikokemus
1. Mistä koostuu tärkein ammattikokemuksenne julkisen varainhoidon tai hallinnon alalla tai hallinnon tilintarkastuksessa?
Tähänastisen urani aikana olen valtion virkamiehenä tutustunut julkisen talouden (valtion rahatalouden) johtamiseen ja valvontaan ja hoitanut siihen liittyviä tehtäviä. Valtiosihteerinä tehtäviini kuului talousministeriön hallinnon valvonta eli ministeriön ja sen alaisuuteen kuuluvien elinten talousarvion valmistelu, toimeenpano ja tarkastus. Työtäni valvoi tässä tehtävässä Unkarin tilintarkastustuomioistuin. Johtamani ministeriön taloushallinnon suhteen ei ilmennyt minkäänlaisia epäilyjä tai ongelmia.
Myöhemmin ministerinä tehtäviini ei kuulunut ainoastaan johtamani talousministeriön talousarvion valvonta, vaan saatoin vaikuttaa koko valtion budjettiin. Näihin aikoihin valmistelimme ja toteutimme määrätietoisesti Unkarin historiassa ainutlaatuisen tiukan vakauttamisohjelman, joka suuntasi valtiomme kaksoisvajeen loukusta taas kansainvälisen talousyhteisön arvostaman kestävän talouskehityksen tielle. Mainittu ohjelma sisälsi erittäin monia tiukentavia toimia sekä budjetin tulo- että menopuolella. Näiden toimien sääntöjenmukainen, mutta samalla toimintaympäristön huomioonottava toteutus ja valvonta oli minulle henkilökohtaisestikin valtava haaste.
Unkarin liityttyä Euroopan unioniin vuonna 2004 minut valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi, ja työskentelin opinto- ja ammattitaustani johdosta ennen kaikkea talousarviokysymysten parissa. Budjettivaliokunnan ja politiikan haasteita ja rahoitusmahdollisuuksia laajentuneessa unionissa 2007–2013 käsittelevän väliaikaisen valiokunnan johtavana jäsenenä minulla oli tilaisuus tutustua ja myös osallistua aktiivisesti EU:n talousarvion valmisteluun. Talousarvion valvontavaliokunnan (COCOBU) puheenjohtajana ja myöhemmin sen johtavana jäsenenä osallistuin aktiivisesti toimeenpanon valvontaan. Tänä aikana tein läheistä yhteistyötä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa. Euroopan parlamentin jäsenenä tutustuin vastuuvapausmenettelyn perustana pidetyn tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen metodiikkaan, ja olin mukana syventämässä Euroopan parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen yhteistyötä sekä parantamassa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten valvontaelinten keskinäistä suhdetta.
2. Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä, joissa olette ollut osallisena ammattiuranne aikana?
Ammattiurani aikana osallistuin lukuisien päätösten valmisteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon työntekijän ja päätöksentekijän roolissa. Mikäli voin tässä mainita vain kolme, valitsen näistä seuraavat:
A. 1980-luvun lopulla osallistuin kansainvälisistä taloussuhteista vastaavana varaministerinä aktiivisesti Unkarin Länsi-Eurooppaan suuntautuvien taloussuhteiden syventämiseen sekä konkreettisen yhteistyön (yhteisyritysten ja suorien sijoitusten) toteuttamiseen. Projektit, joihin tuolloin osallistuin, loivat Unkarin talousympäristöön kansainvälisesti kilpailukykyiset teollisuusrakenteet, jotka toimivat esimerkkinä myöhemmille vastaaville sijoituksille. Nämä ovat edelleen tärkeitä elementtejä Unkarin talouden, teollisuustuotannon, elinkeinoelämän ja viennin kehityksessä.
B. Ministerinä sain johdettavakseni ministeriön, jolle oli ominaista vanhanaikainen rakenne ja ajattelutapa. Tavoitteenani ja tehtävänäni oli muodostaa johtamastani instituutiosta moderni, länsieurooppalaistyylinen talousministeriö. Laajensimme teollisuus- ja kauppaministeriön toimenkuvaa energetiikan ja matkailun alueille ja muutimme ministeriön rakennetta ja päätöksentekomuotoa. Tuloksena oli moderni, tehokas ja läpinäkyvä ministeriö, joka johti valvonnassani Unkarin taloutta.
C. Uutena Euroopan parlamentin jäsenenä minulla oli kunnia tulla valituksi talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajaksi. Näissä tehtävissä aloitimme erittäin kokeneiden jäsentovereiden neuvosta ja aktiivisella tuella neuvoston tärkeimpiin tehtäviin kuuluvan vastuuvapausmenettelyn uudistuksen. Tähän liittyen aloitimme myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen liittyvien suhteiden sekä tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten valvontaelinten sekä Euroopan parlamentin välisten suhteiden uudistamisen. Vuonna 2004 alkanut prosessi jatkuu tänäkin päivänä tehokkaana ja sitä tukevat Euroopan parlamentin lisäksi Euroopan unionin neuvosto, tilintarkastustuomioistuin ja muut asianomaiset tahot.
Riippumattomuus
3. Perussopimuksessa määrätään, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä "täysin riippumattomina". Miten sovellatte tätä vaatimusta tulevissa tehtävissänne?
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 285 ja 286 artiklan mukaisesti tilintarkastustuomioistuimen jäsenen on hoidettava tehtäväänsä kiistattoman riippumattomasti ja unionin yleisen edun mukaisesti. Jäsen ei pyydä eikä ota ohjeita miltään hallitukselta tai muultakaan taholta. Jäsen ei saa harjoittaa muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa, sillä se olisi ristiriidassa tilintarkastustuomioistuimen jäsenyyden kanssa.
Tulen toimimaan äärimmäisen varovaisesti, jottei työssäni ilmenisi minkäänlaista yhteensopimattomuutta. Tulen noudattamaan tarkkaan kaikkia tilintarkastustuomioistuimen jäseniä koskevia menettelysääntöjä.
4. Oletteko saanut vastuuvapauden aikaisemmin hoitamistanne hallintotehtävistä, mikäli sellaista menettelyä sovelletaan?
Unkarin vastuuvapausmenettely ei vastaa täydellisesti Euroopan unionin käytäntöä. Tähänastiset kansalliset tehtäväni kuuluivat kaikki Unkarin tilintarkastustuomioistuimen valvonnan alaisuuteen. Työtäni ja johtotehtävieni hoitoa vastaan ei ole esitetty minkäänlaisia syytöksiä tai epäilyjä.
5. Onko Teillä liiketoiminta- tai rahoitusosuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien tehtävienne kanssa? Oletteko valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista eduistanne ja muista sitoumuksistanne tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja julkistamaan ne? Mikäli olette osallisena meneillään olevissa oikeuskäsittelyissä, voisitteko kertoa niistä?
Minulla ei ole – eikä ole koskaan ollut – sellaisia liiketoimia, finanssi- tai muun alan sitoumuksia, jotka olisivat ristiriidassa tulevien tehtävieni kanssa. En ole – enkä ole koskaan ollut – osallinen oikeusjutussa.
Olen valmis selvittämään tilintarkastustuomioistuimen puheenjohtajalle liiketoimeni ja muut sitoumukseni. En vastusta näiden tietojen julkistamistakaan, olenhan jo aikaisemminkin noudattanut vastaavaa julkistamisvelvollisuutta Unkarin parlamentin edustajan ja Euroopan parlamentin jäsenen ominaisuudessa. Tahdon tässäkin asiassa menetellä tilintarkastustuomioistuimen työjärjestyksen sekä kaikkien jäseniä koskevia menettelysääntöjen mukaisesti.
6. Oletteko valmis eroamaan kaikista tehtävistä, joihin teidät on valittu, tai luopumaan kaikista aktiivisista toimista, joihin liittyy tehtäviä poliittisissa puolueissa, kun Teidät on nimitetty tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi?
Minulla ei ole – eikä ole koskaan ollutkaan – poliittista virkaa.
Muista kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten luottamustoimista luovuin jo viisi vuotta sitten, kun minut valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi. Kieltäydyn jatkossakin vastaavista pyynnöistä.
7. Miten selvittäisitte huomattavat väärinkäytökset tai jopa petokset ja/tai lahjontatapaukset, joissa on osallisena kotijäsenvaltionne toimijoita?
Lainsäädännölliset puitteet ovat kohdan 3 perusteella selvät. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet toimivat täysin riippumattomina ja unionin yleisen edun mukaisesti. He eivät pyydä eivätkä ota ohjeita miltään hallitukselta tai muultakaan taholta. Tämä koskee luonnollisesti myös jäsenten kotivaltiota.
Joten jos tietooni tulisi sääntöjen rikkominen, petos ja/tai korruptiotapaus omasta valtiostani, menettelisin samoin kuin muidenkin jäsenvaltioiden tapauksessa eli riippumattomasti ja oikeudenmukaisesti, tilintarkastustuomioistuimen sääntöjen mukaisesti.
Tämänhetkisten sääntöjen mukaan, mikäli tilintarkastustuomioistuimen tietoon tulee petokseen, korruptioon tai muuhun lainvastaiseen toimintaan liittyviä tai näihin viittaavia tietoja, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF).
Olen vakuuttunut siitä, että näissä asioissa täytyy toimia nollatoleranssin mukaisesti, riippumatta siitä, mistä maasta asianomaiset ovat lähtöisin. Korruptio ja petokset eivät ainoastaan heikennä demokratiaa ja eurooppalaisten toimielinten legitimiteettiä, vaan ne voivat haitata yhteisesti valmisteltujen ja sovittujen toimintalinjojen tehokasta täytäntöönpanoa. Tämä on aivan erityisen tärkeä kysymys nykypäivänä, jolloin Euroopan unioni etsii ulospääsyä maailmanlaajuisesta talous- ja finanssikriisistä.
Tehtävien hoitaminen
8. Mitä seikat ovat tärkeimpiä julkisen palvelun terveessä varainhoitokulttuurissa?
Tehokas ja tuloksellinen varainhoito hallinnossa tarkoittaa sitä, että yhteisiä varoja käytetään kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön perusteella taloudellisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Tähän tarvitaan läpinäkyvää ja tilivelvollista julkista talousjärjestelmää selkeine ja hyvin muotoiltuine tavoitteineen ja tehtävineen, sekä näiden tehokkaan toimeenpanon jatkuvaa valvontaa.
Veronmaksajat ovat erittäin kiinnostuneita yhteisten varojen käytöstä. Tämä ei koske ainoastaan sääntöjenmukaisuutta, vaan myös järkevää varojenkäyttöä. Nykytilanteessa, kun etsimme ulospääsyä globaalista talouskriisistä, odotukset ovat yhä voimakkaammat, jotta yleisiä varoja käytettäisiin ja käyttöä valvottaisiin siten, että tehokkaan ja tuloksellisen rahatalouden näkökohdat toteutuisivat entistä paremmin.
Korostaisin seuraavia näkökohtia tehokkaan ja tuloksellisen varainhoidon suhteen:
- Lainsäädännön tulee taata sopivat puitteet taloudelliselle, tehokkaalle ja tulokselliselle toiminnalle, ympäristötekijöitä unohtamatta (esim. selkeät ja tarvittavan yksityiskohtaiset direktiivit, kansalliset ja toimielinkohtaiset strategiat, läpinäkyvä ja kattava lainsäädäntö sekä budjettisuunnittelu-, toimeenpano- ja valvontasäännöt, tehokas laskentatoimi, valvonta ja tarkastus, tehokas petostentorjuntasäännöstö, tarkat, mitattavissa ja käytettävissä olevat, asianmukaiset ja hyvin ajoitetut tavoitteet ja prioriteetit, yksityiskohtaiset tehokkuuden mittarit, tarvittavien voimavarojen saatavuus ja niiden välinen selkeä työnjako).
- Yleisiä varoja käyttävien tahojen ja niiden sisäisen valvontaympäristön tulee täyttää taloudellisen, tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan ehdot (tätä tavoitetta tukevat tehokkaaseen ja tulokselliseen varainhoitoon sitoutunut johtoryhmä, hyvin perusteltua päätöksentekoa edistävien johdon tietojärjestelmien ylläpito, asianmukainen sisäinen valvonta – mm. tehtävien ja vastuualueiden rajaaminen, jatkuva valvonta, tehokkaiden sisäisten kontrolli- ja valvontajärjestelmien ylläpito).
– Tilivelvollisuus, riippumaton sisäinen ja ulkoinen valvonta (tätä tarkoitusta palvelevat yleisten varojen käyttöä käsittelevien kertomusten julkistaminen, tuloksellinen ja tehokas ulkopuolinen auditointi, riippumattomien ulkopuolisten tarkastustahojen kertomusten ja suositusten huomioon ottaminen tarkastuksen kohteen osalta, ryhtyminen puutteiden korjaustoimiin sekä tarkastajien suositusten toimeenpanon jatkuva seuranta).
Ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen järjestön eli INTOSAI:n vuonna 1977 antamassa Liman julistuksessa sanotaan, että yhteisten varojen käytön ja sitä koskevien päätösten menestyksen ehtona on yhteisten varojen sääntöjenmukainen ja tehokas hyödyntäminen. Tässä prosessissa kaikilla maailman tilintarkastustuomioistuimilla on tärkeä tehtävä, onhan niiden tarkastusten tavoitteena selvittää normeista poikkeava varainhoito ja lainmukaisuus-, tehokkuus-, tuloksellisuus- ja taloudellisuusperiaatteen mahdollinen rikkominen, jotta voitaisiin ryhtyä korjaustoimiin. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä osallistuisin mielelläni tämän toteuttamiseen.
9. Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuin avustaa Euroopan parlamenttia talousarvion toteuttamisen valvonnassa. Miten kuvailisitte raportointitehtäväänne Euroopan parlamentille ja erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnalle?
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 4 kohdan mukaisesti tilintarkastustuomioistuin avustaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa talousarvion toteutumisen valvonnassa.
Mielestäni ja kokemusteni mukaisesti nykyään Euroopan parlamentin (erityisesti talousarvion valvontavaliokunnan) ja tilintarkastustuomioistuimen välillä vallitsee säännöllinen, rakentava, osapuolten roolia ja riippumattomuutta kunnioittava, molemminpuoliseen luottamukseen ja kunnioitukseen perustuva dialogi. Tämä esimerkillisen tiivis yhteistyö koskee yhteisen tavoitteen nimissä seuraavia alueita:
- Tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin jäsenten välillä käydään säännöllistä dialogia, joka koskee vuosikertomuksen sekä muiden kertomusten ja lausuntojen sisältöä ja metodeja.
- Tilintarkastustuomioistuin pyytää vuotuisen työsuunnitelmansa valmisteluvaiheessa parlamentin (talousarvion valvontavaliokunnan) lausuntoa ja ottaa sen myös huomioon, hakemalla ratkaisuja heidän mainitsemiinsa ongelmakohtiin. Tämä koskee sekä kertomusten ja lausuntojen ajoitusta että niiden sisältöä ja metodeja, ja jopa esitysmuotoa.
- Vuotuisen työsuunnitelman ja tarkastusten suunnitteluvaiheessa järjestetään säännöllisesti parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen jäsenten yhteisiä ja henkilökohtaisia tapaamisia.
- Tilintarkastustuomioistuimen kertomukset ja lausunnot ovat asianmukaisia, ajankohtaisia, tarkkoja ja ne perustuvat tilastotietoon. Lisäksi ne sisältävät selkeitä päättelyitä, viestejä ja suosituksia, joita parlamentti (ja erityisesti talousarvion valvontavaliokunta) pystyy käyttämään tehokkaasti omassa työssään.
Haluaisin vielä kerran korostaa, että tämä tiivis, molemminpuoliseen luottamukseen ja kunnioitukseen perustuva yhteistyö ei vaaranna millään tavalla osapuolten riippumattomuutta vaan se tähtää siihen, että parlamentti voisi entistä paremmin täyttää tehtävänsä lainsäätäjänä ja talousarvion toteutumista valvovana elimenä. Tätä tavoitetta tukevat parlamentin kuulemiset ja konferenssit, joita talousarvion valvontavaliokunta on järjestänyt tilintarkastustuomioistuimen aktiivisella tuella, yhdessä tunnettujen kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajana osallistuin kahdeksan tällaisen tapaamisen valmisteluihin ja toteutukseen, jotka vahvistivat parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen suhdetta entisestään.
Tilintarkastustuomioistuimen tulevana jäsenenä haluan tehdä kaikkeni, että tämä yhteistyö ja dialogi syvenee jatkuvasti.
10. Mitä lisäarvoa mielestänne on toiminnantarkastuksilla, ja miten niiden tulokset pitäisi ottaa huomioon johtamisessa?
Perinteisestä valvonnasta poiketen (joka koskee yleisten varojen lainmukaista ja säännönmukaista käyttöä) toiminnantarkastuksessa analysoidaan myös taloudellisuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta yhteisten varojen käytön yhteydessä. Tämä tarkoittaa oikeastaan yksityissektorin tulosvastuullisuuden omaksumista hallinnon puolella.
Toiminnantarkastuksen tuoma lisäarvo on se, että se arvostelee säädöskehystä vaikuttaen siihen käänteisellä tavalla. Se tuo esille säädöksien puutteet, arvioi niitä puolueettomasti ja antaa luotettavia ja objektiivisia ratkaisuehdotuksia. Tällainen tarkastus on oikeastaan riippumaton ammattilaislausunto asetettujen tavoitteiden taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta toteutuksesta. Samalla se nostaa esille taloudellisuus-, tehokkuus- ja tuloksellisuusperiaatteen toteutumista rajoittavat tekijät.
Toiminnantarkastus ei siis pyri ainoastaan osoittamaan toiminnan puutteita vaan myös antamaan konkreettisia suosituksia EU:n rahavarojen tehokkaampaan käyttöön liittyen. Niinpä kaikkien toiminnantarkastuksen perusteella laadittujen kertomusten täytyy kriittisten huomioiden ohella myös antaa kehitykseen tähtääviä suosituksia.
Toiminnantarkastus tukee päätöksentekijöitä ja tarkastettavia toimielimiä niiden toiminnan tehostamisessa rajaten pois ns. heikot suoritukset, esitellen hyviä käytäntöjä ja antaen parannusehdotuksia. Nykyisenä kriisinhoidon aikana, jolloin odotukset EU:n rahavarojen lain- ja sääntöjenmukaisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta käytöstä ovat entistä korkeammat, tämä tulee ottaa huomioon entistä paremmin. Mielestäni olisi tärkeää, että toiminnantarkastuksen tuottamien kriittisten huomioiden ja parannusehdotusten lisäksi parlamentti saisi säännöllisesti tietoa neuvoston ja kyseisten jäsenvaltioiden mielipiteistä, reaktioista ja seurantatoimista koskien suositusten toimeenpanoa.
11. Miten tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) välistä yhteistyötä voitaisiin parantaa Euroopan unionin talousarvion tarkastamista koskevassa asiassa?
Tämä on erittäin monisyinen kysymys, josta eri osapuolilla on eriävät mielipiteet: samalla sillä on erittäin tärkeä rooli parlamentin (erityisesti talousarvion valvontavaliokunnan) ja koko Euroopan unionin toiminnan, sisäisen ja ulkoisen julkisuuskuvan suhteen. Viime aikoina tämän aihepiirin tiimoilta on parlamentin (talousarvion valvontavaliokunnan) toimesta järjestetty monia kokouksia, kuulemisia ja seminaareja.
Perussopimuksen mukaan unionin talousarvion toteutumisesta vastaa neuvosto, joka hoitaa tämän tehtävän osittain yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Toiminnan valvonta ja talousarvion toteutumiseen liittyvän vastuuvapauden myöntäminen kuuluu parlamentin toimialaan. Tilintarkastustuomioistuimen tehtävä on tukea parlamenttia (talousarvion valvontavaliokuntaa) unionin varojen käytön valvonnassa. Tähän liittyvä ulkoinen valvonta kuuluu tilintarkastustuomioistuimen tehtäviin.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaan paikalla tehtävät tarkastukset kuuluvat tilintarkastustuomioistuimen moninaisiin tehtäviin olennaisena osana ja ne toimitetaan ”jäsenvaltioissa yhdessä kansallisten tilintarkastuselinten kanssa tai ... jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ... kanssa”. Lisäksi sopimuksessa todetaan, että ”tilintarkastustuomioistuin ja kansalliset tilintarkastuselimet toimivat luottamuksellisessa yhteistyössä riippumattomuutensa säilyttäen” sekä mainitaan, että ”nämä tarkastuselimet taikka viranomaiset tai laitokset ilmoittavat tilintarkastustuomioistuimelle, aikovatko ne osallistua tarkastukseen”. Tämä monin varauksin muotoiltu tekstikin osoittaa, että yhteistyössä on vielä monia avoimia, joskus jopa erimielisyyksiin johtavia kysymyksiä.
Unionin varojen käytön tehokkaamman valvonnan vuoksi ja kaksinkertaisten tarkastustehtävien estämiseksi tarvitaan tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten tarkastuselinten tekemien tarkastusten koordinaatiota ja molemminpuolista tiedonkulkua. Tämän tärkeyttä painotettiin mm. parlamentin vuoden 2003 talousarviota koskevassa vastuuvapauspäätöksessä. Aiheen tärkeyden takia ja kansallisten tarkastuselinten roolin täsmentämiseksi EU:n talousarvion tarkastuksessa, parlamentti järjesti yhdessä Suomen eduskunnan kanssa 9. ja 10. lokakuuta 2006 konferenssin, johon itsekin osallistuin suurella mielenkiinnolla. Ymmärsin tuolloin, että eri jäsenvaltioiden lainsäädännöt ja käytännöt poikkeavat hyvin paljon toisistaan ja että asiassa tarvitaan mittavia yhteisiä ponnistuksia ja neuvotteluja kaikkien asianomaisten kesken.
Jotta tilintarkastustuomioistuin voisi perustellusti pohjata kansallisten tarkastuselinten työhön, joka näin ollen edesauttaisi positiivisella tavalla unionin varojenkäytön valvontaa, valvonnan yleisten periaatteiden lisäksi myös muutamien perusehtojen tulee täyttyä.
Tilintarkastustuomioistuimen näkökanta on esitetty lausunnossa n:o 6/2007, muiden julkaisujen ja mielipiteiden ohella. Yhdyn siinä kirjattuihin mielipiteisiin ja tahdon korostaa, että se ei ainoastaan korosta tilanne- ja ongelma-analyysissään aiheen moninaisuutta ja vaikeutta, vaan sisältää myös neuvostoa ja jäsenvaltioita koskevia jatkotoimia ja tehtäviä.
Koordinaatiotehtävien päävastuu on Euroopan ja kansallisten tilintarkastustuomioistuinten puheenjohtajien yhteyskomitealla (Contact Committee) sekä tilintarkastustuomioistuinten yhteyshenkilöillä (Liaison Officers) ja näiden säännöllisillä kokoontumisilla, jossa yhteistyön tulevaisuudennäkymiä pohditaan eri työryhmissä. Mainitsen näistä erikseen yhteisten tilintarkastusstandardien työryhmän, joka perustettiin vuonna 2006 kehittämään kansainvälisten tilintarkastusnormien perusteella yhteisiä tilintarkastusstandardeja ja verrannaisia tilintarkastuskriteerejä unionia varten. Työryhmä ohjaa Euroopan unionin tärkeimpiä valvontatahoja kansainvälisten tilintarkastusstandardien soveltamisessa unionin tarpeisiin. Yhteisten metodistandardien käyttö mahdollistaa sen, että tilintarkastustuomioistuin voi työnsä suunnittelun ja toimeenpanon jokaisessa vaiheessa pohjata kansallisten tarkastuselinten työhön.
Rinnakkaiset (eli yhteiset tai koordinoidut) tarkastukset tukevat Euroopan ja kansallisten tilintarkastustuomioistuinten yhteistyön jatkuvaa syventämistä. Yhteiset tarkastukset ovat hyväksi kaikille niihin osallistuville tilintarkastustuomioistuimille, sillä ne tukevat säännöllistä kokemusten- ja tiedonvaihtoa ja niiden tuloksena tarkastetuille tahoille voidaan antaa yhtenäisiä suosituksia.
Aktiivinen osallistuminen INTOSAI:n (Ylimpien tarkastuselinten kansainvälinen järjestö) ja EUROSAI:n (Euroopan maiden tarkastusvirastojen järjestö) toimintaan edistää myös suhteiden syventämistä kansallisten tilintarkastustuomioistuinten suuntaan sekä erilaisten auditointi- ja sisäisten tarkastuskäytäntöjen yhteensovittamista: näin ollen se luo lisäarvoa yhteisten varojen käytön tilintarkastustuomioistuinkäsittelyn alueeseen.
Muita kysymyksiä
Vetäytyisittekö ehdokkuudesta, mikäli parlamentin kanta nimittämiseenne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi olisi kielteinen?
Kyllä, ehdottomasti.
Sopimuksen perusteella tilintarkastustuomioistuin avustaa parlamenttia talousarvion toteutumisen valvontavelvollisuuden täyttämisessä. Tämä yhteistyö vaatii molemminpuolista luottamusta ja kunnioitusta, joten parlamentin tuki on ehdottoman tarpeellinen tilintarkastustuomioistuimen jäsenen menestyksekkäälle työlle. Mikäli siis parlamentti ei puoltaisi nimitystäni, pyytäisin hallitukseltamme parlamentin kannan perusteella ehdokkuuteni uudelleentarkastelua.
Luotan kuitenkin siihen, että tähänastisen, eurooppalaista suuntautumista osoittavan urani sekä kysymyksiin annettujen vastausten ja kuulemisen perusteella parlamentti puoltaa ehdokkuuttani ja tukee nimitystäni tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) |
16.3.2010 |
|
|
|
||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
13 9 2 |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Marta Andreasen, Jean-Pierre Audy, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Jorgo Chatzimarkakis, Andrea Cozzolino, Luigi de Magistris, Tamás Deutsch, Martin Ehrenhauser, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Ville Itälä, Cătălin Sorin Ivan, Elisabeth Köstinger, Bogusław Liberadzki, Monica Luisa Macovei, Jan Olbrycht, Georgios Stavrakakis, Søren Bo Søndergaard |
|||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Christofer Fjellner, Edit Herczog, Monika Hohlmeier, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Markus Pieper |
|||||