MIETINTÖ ehdotuksesta nimittää Augustyn Bronisław Kubik tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

17.3.2010 - (C7‑0021/2010 – 2010/0809(NLE))

Talousarvion valvontavaliokunta
Esittelijä: Inés Ayala Sender
PR_NLE_art108

Menettely : 2010/0809(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A7-0041/2010
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A7-0041/2010
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

ehdotuksesta nimittää Augustyn Bronisław Kubik tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

(C7‑0021/2010 – 2010/0809(NLE))

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7‑0021/2010),

–   ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 15. maaliskuuta 2010 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan,

–   ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7‑0041/2010),

A. ottaa huomioon, että Augustyn Bronisław Kubik täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset;

1.  antaa myönteisen lausunnon ehdotuksesta nimittää Augustyn Bronisław Kubik tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.

LIITE 1: Augustyn Bronisław Kubikin ansioluettelo

Henkilötiedot:

Nimi: Augustyn Bronisław Kubik

Koulutus:

1972–1976         Lukio

1976–1980         Sosiaalitalouden tutkinto, Katowicen talousakatemian teollisuuden tiedekunta

1985–1986         Insinöörin tutkinto Rybnikin kaivosinsinööriopiston työssäkäyville varatussa osastossa, erikoisalana maanalaisten malmiesiintymien hyödyntäminen

2001–2002         Euroopan unionin vero-oikeuden jatko-opintoja, Torunin Nicolaus Copernicus -yliopisto

Ammattikokemus:

01.08.1980–27.12.1984                  Rydułtowyn kivihiilikaivos, yrityksen kirjanpidon laatija, valvoja ja tilintarkastaja

28.12.1984–21.09.1986                  Rybnicko-Jastrzębskie Gwarectwo Węglowe (hiilikaivosyhtymä) Jastrzębie Zdrójissa,

                                                        yrityksen johtava tilintarkastaja

22.9.1986–31.3.1991                      Borynian kivihiilikaivos Jastrzębie Zdrójissa,

                                                        pääkirjanpitäjä

1.4.1991–24.11.2002                      Katowicen verovirasto,

                                                        johtaja

25.11.2002–29.12.2006                  Valtiovarainministeriö,

                                                        johtava tilintarkastaja

30.12.2006–28.2.2007                    Valtiovarainministeriö,

                                                        yleisneuvonantaja

1.3.2007–14.2.2008                        Puolan korkein tarkastusvirasto (NIK),

                                                        pääjohtajan neuvonantaja

15.2.2008–                                      Aluekehitysministeriö,

                                                        alivaltiosihteeri

Taidot:

–  Ranskan kieli, Ranskan opetusministeriön myöntämä DELF-todistus, taso I ja II

–  Hyvä englannin kielen taito

–  Perustiedot saksan kielessä

–  Perustiedot venäjän kielessä

2007              Talousarvioyksiköiden rahoitusselvityksiä koskevia opintoja

2007              Tilintarkastussovelluksen käynnistys NIK:ssa

2008              NIK:n tilitarkastuskoe, virallisen sisäisen tilintarkastajan tutkinto

2008              Esiintymistaidon opintoja

2008               Laajennettu turvallisuushyväksyntä, turvaluokat EU Classified ja EU Secret.

Harrastukset: urheilu: kesäisin uinti ja talvisin hiihto.

LIITE 2: Augustyn Bronisław Kubikin vastaukset kyselylomakkeeseen

1. Mistä koostuu tärkein ammattikokemuksenne julkisen varainhoidon tai hallinnon alalla tai hallinnon tilintarkastuksessa?

Koko työurani on liittynyt talouden alan toimintoihin, erityisesti varainhoidon valvontaan, hallinnointiin ja sen varainhoitoon sekä julkisen talouden yksiköiden sisäiseen tarkastukseen, ulkoiseen tarkastukseen ja Euroopan unionin varainkäytön todentamiseen Euroopan komissiolle.

Sisäisenä tarkastajana ja sittemmin johtavana tilintarkastajana vastasin kivihiilikaivoksen sisäisestä tarkastuksesta ja taloushallinnosta sekä talousosaston henkilöstöhallinnosta.

Katowicen veroviraston johtajana vastasin verohallinnon työntekijöiden valvonnasta ja hallinnoimisesta Sleesian alueella, mukaan lukien verotuksen tarkastuksen ja muiden verotoimistojen tehtävien valvonta sekä koko voivodikunnan verohallinnon sisäisestä valvonnasta ja varainhoidon valvonnasta.

Sisäisen valvonnan johtavana tarkastajana vastasin sisäisen valvontajärjestelmän ja koko julkisen talouden sektorin talousvalvonnan täytäntöönpanosta, koordinoinnista ja parantamisesta.

Puolan korkeimman tarkastusviraston (NIK) pääjohtajan neuvonantajana vastasin tarkastusviraston valvontaosastojen esittämien valvonta-asiakirjojen analysoinnista ja korjauksista.

Nykyisessä tehtävässäni vastaan todentamisviranomaisen osaston, talous- ja rahoitusosaston ja lakiosaston valvonnasta, mm. Euroopan komissiolle tehtävän menojen todentamismenettelyn analysoinnista, toteuttamisesta ja parantamisesta, todentamismenettelyn valvonnasta, yhteistyöstä muiden valvontalaitosten kanssa, talousarvion toteuttamisen valvonnasta sekä rakennerahastoista ja koheesiorahastosta peräisin olevien varojen kirjanpidosta sekä Euroopan unionin lainsäädännön ja Puolan lainsäädännön lainsäädäntömenettelyn valvonnasta.

Mainittuja tehtäviä hoitaessani olen suorittanut useita teoreettisia ja käytännön koulutuksia ja työpajoja, kuten:

·   kursseja sisäisen valvonnan ja yritysten kirjanpidon alalta – suorittamisen jälkeen merkitty tilintarkastajarekisteriin

·   kursseja verotuksen ja veroneuvonantajien lautakunnan toiminnan alalta – suorittamisen jälkeen merkitty veroneuvonantajarekisteriin

·   jatko-opintoja Euroopan unionin verolainsäädännön alalta – suoritettu koe ja tutkinto

·   kursseja sisäisen tarkastuksen alalta – merkitty Puolan julkisen talouden sektorin sisäisten tarkastajien luetteloon sekä myönnetty CIA-hyväksyntä (Certified Internal Auditor)

·   Puolan korkeimman tarkastusviraston (NIK) valvojaharjoittelu – suoritettu koe ja nimitetty tarkastusviraston pääjohtajan neuvonantajaksi.

2. Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä, joissa olette ollut osallisena ammattiuranne aikana?

a) Katowicen veroviraston johtajana (Sleesian alue):

Vuonna 1999 Puolassa toteutettiin hallinnonuudistus. 49 voivodikunnasta muodostettiin 16 suuraluetta, minkä seurauksena 49 verovirastosta (yksi kussakin voivodikunnassa) muodostettiin 16 verovirastoa (yksi kullakin alueella). Sleesian alue syntyi yhdistämällä kolme voivodikuntaa: Katowice, Bielsko-Biała, Częstochowa. Varapääministeri ja valtiovarainministeri Leszek Balcerowiczin tekemän päätöksen nojalla minut valtuutettiin vastaamaan yhtenäisen verohallinnon luomisesta Sleesian alueelle. Kyseinen hallinto oli ja on Puolan toiseksi suurin. Silloin sen piiriin kuului 35 entisten voivodikuntien verotoimistoa. Virastot käyttivät erilaisia menettelyjä johtuen kunkin voivodikunnan erilaisista kokemuksista. Uuden veroviraston johtajana päätin silloin yhdenmukaistaa kaikkien verovirastojen toiminnot, kuten:

·   verorekisteröinti

·   veronkanto

·   verovalvonta

·   rahasaatavien periminen.

Menettely vaati asianmukaisen säännöstön valmistelua, testaamista ja käyttöönottoa verovirastoissa.

Tuloksena oli yhdenmukaisten ratkaisujen käyttöönotto Sleesian alueella ja virastojen toimintatehokkuuden parantaminen.

b) Valtiovarainministeriön sisäisen tarkastuksen johtava tarkastaja:

Kun sisäistä tarkastusta oli kaksi vuotta pantu toimeen ja koordinoitu Puolan julkisen talouden sektorilla, päätin ottaa käyttöön sisäisen tarkastuksen uuden lainsäädännöllisen määritelmän. Aiemman määritelmän mukaan sisäinen tarkastus on toimintojen kokonaisuus, jonka ansiosta yksikön johtaja saa objektiivisen ja riippumattoman arvion yksikön varainhoidosta. Tämän johdosta yksiköiden päälliköt käsittivät määritelmän suppeasti ja liittivät sisäisen tarkastuksen pelkästään varainhoitoon, jopa kirjanpidollisiin kysymyksiin. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on kuitenkin parantaa koko yksikön toimintaa arvioimalla järjestelmällisesti ja parantamalla riskinhallinnan tehokkuutta, valvontaa ja hallinnointimenetelmiä.

Tämän johdosta ehdotin uutta, seuraavaa sisäisen tarkastuksen määritelmää:

Sisäinen tarkastus on yksikön hallintojärjestelmien riippumatonta tutkimista ja valvontaa, mukaan lukien talousvalvonnan menetelmät, jonka tuloksena yksikön päällikkö saa objektiivisen ja riippumattoman arvion näiden järjestelmien tarkoituksenmukaisuudesta, tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta sekä neuvontatoimintoja, joiden tarkoituksena on parantaa yksikön toimintaa.

Tämän tuloksena ymmärtämys sisäisestä tarkastuksesta parani ja sen toiminta laajeni.

c) Todentamisviranomaisen tehtävää hoitava alivaltiosihteeri aluekehitysministeriössä:

Aloitettuani tehtävässä päätin tarkastella menetelmiä mukaan lukien todentamisviranomaisen valvontamenetelmä. Todentamismenettelyssä todentamisviranomainen arvioi kyseisen toimintaohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän toiminnan pääasiassa hallinto- ja valvontalaitosten suorittamien kaikkien tarkastusten perusteella. Mikäli lisävarmistuksen kannalta on välttämätöntä tai todentamisehdot on täytetty, todentamisviranomaisen on suoritettava tarkastus omia voimavarojaan käyttäen. Sisäisissä todentamista koskevissa menettelyissämme ei ollut tarkkoja valvontatoimia koskevia säännöksiä ja sen seurauksena oli olemassa riski, että eri laitosten toimivalta valvonnan suhteen menee päällekkäin. Tämän johdosta ehdotin, että käyttöön otetaan selkeä ohjeistus, joka perustuu single audit ‑käsitettä vastaavaan käsitteeseen, joka Euroopan komission Guidance Note on the concept of reliance on the work of other auditors ‑asiakirjassa olevien ohjeiden mukaisesti perustuu hyvään koordinaatioon ja yhteistyöhön tarkastusviranomaisen ja muiden valvonnan suunnittelussa ja valvontasuunnitelmia toteutettaessa valvontaa suorittavien elinten kanssa. Tämän johdosta ehdotin laissa kehityspolitiikan periaatteista valvontalautakunnan perustamista, jonka tehtävänä on muun muassa:

·   tiedon ja kokemusten vaihto tarkastusviranomaisen, hallinnoivan viranomaisen, todentamisviranomaisen ja valtiontarkastuksen elinten välillä tarkastusten suorittamisen alalla

·   lausunnon antaminen toimintaohjelmien hallinnointiviranomaisten tarkastussuunnitelmista

·   toimintojen ehdottaminen tarkastusten tehokkuuden lisäämiseksi

·   Euroopan komissiolle toimitettavien rakenne- ja koheesiorahaston alaa koskevien tarkastuskertomusten ja ‑raporttien analysointi.

Tämän tuloksena:

·   todentamisviranomaisen tarkastus yhdenmukaistettiin

·   toimivallan päällekkäisyyttä vähennettiin tarkastuksen suhteen

·   tarkastuksen voimavarojen käyttöä ja tehokkuutta parannettiin.

3. Perussopimuksessa määrätään, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä "täysin riippumattomina". Miten sovellatte tätä vaatimusta tulevissa tehtävissänne?

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten riippumattomuudesta säädetään Lissabonin sopimuksen 286 artiklassa, jonka mukaan:

– Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitaan henkilöistä, jotka kotimaassaan kuuluvat tai ovat kuuluneet ulkopuolisiin tilintarkastuselimiin taikka ovat erityisen päteviä tähän tehtävään. Heidän riippumattomuutensa on oltava kiistaton.

– Tehtäväänsä hoitaessaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet eivät pyydä eivätkä ota ohjeita miltään hallitukselta tai muultakaan taholta. He pidättyvät kaikesta, mikä on ristiriidassa heidän tehtävänsä kanssa.

– Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet eivät saa toimikautensa aikana harjoittaa muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa.

Lisäksi tuomioistuimen jäsenten käytännesääntöjen 1 artiklan mukaan tuomioistuimen jäsenet noudattavat perustamissopimusten säädöksiä sekä niihin perustuvia säännöksiä. Heidän suhteensa sidoselimiin tai ‑ryhmiin on oltava riippumattomuuden säilyttämisen periaatteen mukaiset.

Tuntien ja ymmärtäen yllä mainittujen säännösten ytimen voin vakuuttaa, että tähänastinen ammatillinen kokemukseni, toisin sanoen työskentely sisäisten, ulkoisen tarkastusviranomaisten ja todentamisviranomaisten palveluksessa on myös vaatinut kiistatonta riippumattomuutta.

Kuten aiemminkin sitoudun näin ollen kunnioittamaan yllä mainittuja Lissabonin sopimuksen ja tilintarkastustuomioistuimen käytännesääntöjen edellyttämiä riippumattomuuden periaatteita, mukaan lukien myös se, että en pyydä enkä ota ohjeita miltään hallitukselta tai muultakaan taholta. Näin käsitetty riippumattomuus sallii minun hoitaa tuomioistuimen jäsenen tehtävää omaan kokemukseeni, omaan tosiasioiden arvioon nojautuen vapaana vaikutteista ja eturistiriidoista.

4. Oletteko saanut vastuuvapauden aikaisemmin hoitamistanne hallintotehtävistä, mikäli sellaista menettelyä sovelletaan?

Tähänastisissa työpaikoissani ei ole vaadittu vastuuvapauden saamista hoidetusta tehtävästä.

Haluan kuitenkin korostaa, että olen aina päättänyt työskentelyni laatimalla raportin toiminnastani, esimerkiksi seuraavat:

·   pääkirjanpitäjänä laadin taseita, jotka tarkastettiin ja vahvistettiin

·   veroviraston johtajana raportoin valtiovarainministeriölle

·   sisäisen tarkastuksen johtavana tarkastajana laadin selontekoja Puolan hallitukselle,

·   Puolan korkeimman tarkastusviraston (NIK) pääjohtajan neuvonantajana osallistuin lausuntojen antamiseen tarkastusviraston toimintakertomuksista

·   todentamisviranomaisen tehtävää hoitavana alivaltiosihteerinä raportoin Puolan hallitukselle ja Euroopan komissiolle.

Kaikki raporttini on hyväksytty.

5. Onko Teillä liiketoiminta- tai rahoitusosuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien tehtävienne kanssa? Oletteko valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista eduistanne ja muista sitoumuksistanne tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja julkistamaan ne? Mikäli olette osallisena meneillään olevissa oikeuskäsittelyissä, voisitteko kertoa niistä?

Minulla ei ole taloudellisia omistuksia, taloudellista hyötyä eikä taloudellisia sitoumuksia, jotka voisivat olla ristiriidassa tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävän kanssa.

Lisäksi Puolassa käytettävän menettelyn mukaisesti ilmoitan joka vuosi ja annan julkaista omaisuuttani koskevat tiedot. Olen myös valmis ilmoittamaan koko omaisuuttani ja velkojani koskevat tiedot tilintarkastustuomioistuimen puheenjohtajalle sekä antamaan luvan tietojen julkistamiselle tilintuomioistuimen käytännesääntöjen mukaisesti.

Ilmoitan lisäksi, että en ole osallisena missään käynnissä olevassa oikeudenkäynnissä.

6. Oletteko valmis eroamaan kaikista tehtävistä, joihin Teidät on valittu, tai luopumaan kaikista aktiivisista toimista, joihin liittyy tehtäviä poliittisissa puolueissa, kun Teidät on nimitetty tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi?

Puolan lainsäädännön nojalla en virkamiehenä saa osallistua poliittisten puolueiden toimintaan. Tämän johdosta en ole koskaan ollut enkä ole poliittisten puolueiden tehtävissä.

Olen lisäksi valmis luopumaan nykyisestä asemastani, mikäli minut valitaan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi.

7. Miten selvittäisitte huomattavat väärinkäytökset tai jopa petokset ja/tai lahjontatapaukset, joissa on osallisena kotijäsenvaltionne toimijoita?

Lissabonin sopimuksen 287 artiklan mukaan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden sekä sen, että varainhoito on ollut moitteetonta. Se ilmoittaa tällöin erityisesti kaikista epäkohdista.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen päätöksen nro 97/2004 nojalla, mikäli epäillään tai havaittaessa tarkastusta suoritettaessa petosta, korruptiota tai muuta laitonta toimintaa koskevia tietoja, tarkastuksesta vastaavan henkilön on ilmoitettava asiasta viipymättä Euroopan petoksentorjuntavirastolle (OLAF).

Kysymyksessä kuvatussa tapauksessa tulen noudattamaan yllä mainittuja periaatteita riippumatta siitä, missä petoksesta, korruptiosta tai muusta laittomasta toiminnasta epäilty henkilö tavataan tai mistä hän on kotoisin tai petoksen, korruption tai muun laittoman toiminnan ollessa kyseessä.

Olen lisäksi tähänastisissa työpaikoissani noudattanut määräyksiä, jotka myös edellyttävät ilmoittamaan asianomaisille viranomaisille petosta tai korruptiota koskevista epäilyistä tai havainnoista.

8. Mitä seikat ovat tärkeimpiä julkisen palvelun terveessä varainhoitokulttuurissa?

Varainhoitokulttuurin pääpiirteistä on säädetty varainhoitoasetuksessa, jonka mukaan moitteettoman varainhoidon periaate tarkoittaa taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteen käyttämistä sekä saavutettujen tulosten arviointia.

Taloudellisuuden periaate tarkoittaa varojen käyttämistä oikeaan aikaan ja että ne ovat määrältään riittävät, laadultaan asianmukaiset ja kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset.

Tehokkuuden periaate tarkoittaa pyrkimistä käytettyjen varojen ja saavutettujen tulosten parhaaseen mahdolliseen yhdistelmään.

Vaikuttavuuden periaate tarkoittaa asetettujen tavoitteiden ja aiottujen tulosten saavuttamista.

Lissabonin sopimuksen 287 artiklan mukaan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden sekä sen, että varainhoito on ollut moitteetonta.

Tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on lisäksi perustamissopimuksessa säädetyn mukaisesti Euroopan unionin talouden valvomiseksi Euroopan unionin toimielimenä parantaa yhteisön varainhoitoa. Yksi arvoista on varainhoitoa koskevan vastuuvelvollisuuden laajentaminen.

Ammattikokemukseni aikana sekä sisäisen tarkastuksen johtavana tarkastajana että Puolan korkeimman tarkastusviraston työntekijänä ja todentamisviranomaisen edustajana olen noudattanut ja noudatan kustannustehokkaan, tuloksellisen ja vaikuttavan varainhoidon periaatetta, koska kyseiset periaatteet on kirjattu:

·   sisäisen tarkastuksen määritelmään, jonka mukaan varainhoito on arvioitava mm. taloudellisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja tehokkuuden näkökulmasta

·   Puolan korkeinta tarkastusvirastoa koskeviin määräyksiin, joissa vahvistetaan, että tarkastukset suoritetaan taloudellisuutta, tarkoituksenmukaisuutta, rehellisyyttä ja säännöksiä noudattaen

·   Euroopan unionin menoja ja niiden todentamista koskeviin periaatteisiin, joiden mukaan on noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta.

Yllä mainitun johdosta katson, että kaikkien julkisten laitosten tulisi noudattaa näitä periaatteita.

Moitteettoman varainhoidon takaamiseksi on lisäksi noudatettava yleisesti voimassa oleviin vaatimuksiin perustuvia periaatteita ja piirteitä.

Mielestäni on käytettävä hallinnoinnin valvonnan säännöstöä, joka jakaantuu viiteen ryhmään ja sisältää varainhoitokulttuurin piirteet:

1.  sisäinen ympäristö, mukaan lukien eettisten arvojen noudattaminen, ammatillinen pätevyys, organisaatiorakenne ja oikeuksien delegointi

2.  riskinhallinta, mukaan lukien päämäärän, tavoitteiden ja tehtävien määrittely ja niiden toteuttaminen

3.  tarkastusmekanismit, mukaan lukien tarkastusjärjestelmän dokumentointi, tehtävien suorittamisen valvonta niiden toteuttamiseksi kustannustehokkaasti, tehokkaasti ja tuloksellisesti sekä toiminnan jatkuvuus

4.  tiedottaminen ja tiedonvälitys, mukaan lukien yksikön sisäinen tiedotus ja ulkoinen tiedottaminen

5.  seuranta ja arviointi, mukaan lukien sisäinen ja ulkoinen tarkastus.

9. Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuin avustaa Euroopan parlamenttia talousarvion toteuttamisen valvonnassa. Miten kuvailisitte raportointitehtäväänne Euroopan parlamentille ja erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnalle?

287 artiklan mukaan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa yhteisön kaikkia tuloja ja menoja koskevat tilit sekä kaikkien yhteisön perustamien toimielinten tuloja ja menoja koskevat tilit. Tuomioistuin esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkastuslausuman ja avustaa niitä talousarvion toteutumisen valvonnassa.

Tähänastisen ammattikokemukseni aikana olen aina vaatinut tarkastuskertomuksen esittämistä, kuten ilmenee jo kysymykseen numero 4 antamastani vastauksesta.

Tulevat mietintöjen esittämistä koskevat tehtäväni nojaavat tähänastiseen kokemukseen ja ovat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportointijärjestelmän mukaisia, johon kuuluu:

·   vuosittainen tilintarkastuskertomus, jossa on yleistä talousarviota ja Euroopan kehitysrahastoja koskevat lausumat

·   vuosittaiset yhteisöjen virastoja ja toimielimiä koskevat tilintarkastuskertomus

·   erityistarkastuskertomukset, jotka koskevat tehtävien suorittamisen ja vaatimustenmukaisuuden seurantaa

·   lausunnot uusista tai muutetuista taloudenpitoon vaikuttavista säännöksistä.

Tuomioistuimen mietinnöt ovat tärkeitä moitteettoman varainhoidon Euroopan unionin toimintatehokkuuden kannalta. Tämän johdosta laadun on taattava Euroopan komissiolle asianmukaisiin toimiin ryhtyminen ja mahdollistettava Euroopan parlamentille niiden käyttäminen myönnettäessä vastuuvapautta talousarvion toteuttamisesta.

Yllä esitetyn johdosta olen vakuuttunut, että minun on esitettävä mietinnöt ja lausunnot noudattaen voimassa olevaa raportointijärjestelmä ja niiden on sisällettävä mm. seuraavat piirteet palvellakseen Euroopan parlamenttia sen tutkiessa laillisuuden noudattamista

·   objektiivisuus – harkittua ja ilman vääristymiä

·   läpinäkyvyys – helposti ymmärrettävää ja loogista

·   selkeys – ei turhaa tietoa

·   rakentavuus – tukee tarkastettavan elimen johtoa toiminnan parantamisessa

·   täsmällisyys – esitetään sovittuna ajankohtana ajallaan

·   luotettavuus – perustuu asianmukaiseen tarkastusaineistoon

·   kattavuus – sisältää kaikki oleellisiksi katsotut huomiot.

Olisi myös taattava mahdollisuus keskustella mietintöjen sisällöstä ja selvittää sitä, erityisesti koska Euroopan komissio, parlamentti, neuvosto ja jäsenvaltiot käyttävät tuomioistuimen työn lopputuloksia.

Tämän vuoksi olen Euroopan parlamentin ja erityisesti sen valvontavaliokunnan käytettävissä, jotta hoitaisin tehtävääni asianmukaisesti tarvittavien mietintöjen esittämisen osalta.

10. Mitä lisäarvoa mielestänne on toiminnantarkastuksilla, ja miten niiden tulokset pitäisi ottaa huomioon johtamisessa?

Lissabonin sopimuksen 287 artiklan mukaan tilintarkastustuomioistuin varmistaa moitteettoman varainhoidon, johon kuuluu mm. taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaate.

Yleisesti ottaen tarkastuksen lisäarvo on esitettyjen ehdotusten ja suositusten toimeenpanon myötä saavutettu toiminnan parantuminen.

Sen sijaan tilintarkastustuomioistuimen suorittaman tarkastuksen lisäarvo on Euroopan unionin hallinnon tuloksellinen parantaminen sekä suurempi vastuullisuus Euroopan unionin varainhoidossa.

Yksi tilintarkastustuomioistuimen tehtävien suorittamisen valvontakeinoista, joka vastaa kysymykseen, onko varainhoito moitteetonta, toisin sanoen ovatko menot mahdollisimman pienet (taloudellisuus) ja saavutetaanko tavoite määrättyjä varoja käytettäessä (tehokkuus) ja saavutetaanko asetetut tavoitteet (vaikuttavuus).

Mainittakoon, että Euroopan unionin kansalaisille – ja heidän edustajilleen parlamentissa – ei riitä pelkästään vakuutus siitä, että verot on käytetty kuten pitääkin. Kansalaiset tarvitsevat myös objektiivisen todisteen, että heidän tarpeensa on tyydytetty tehokkaasti, mahdollisimman kattavasti ja edullisesti ja osoituksen tämän tehokkuuden parantumisesta tulevaisuudessa.

Siten tilintarkastustuomioistuimen ja tehtävien suorittamisen valvonnan lisäarvo on objektiivisen ja riippumattoman tiedon välittäminen ja pyyntöjen esittäminen siitä, missä määrin tarkastuksen kohteena olevat yksiköt toiminnassaan käyttävät yhteisön varoja soveltaen taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatetta.

Esittämällä suosituksia tilintarkastustuomioistuin sen sijaan ilmaisee mahdollisuuden parantaa kyseistä toimintaa ja saada tulevaisuudessa lisäarvoa mm. seuraavissa muodoissa:

·   säästöt, erityisesti tuhlauksen välttäminen

·   paremmat työmenetelmät

·   tehokkaampi asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.

Yllä esitetyn johdosta tehtävien suorittamisen valvonnan tulisi ennen kaikkea lisäarvona esittää: todettua tilaa koskevat dokumentoidut pyynnöt sekä ja realistiset suositukset mahdollisuuksista parantaa toimintaa ja tehtävien hoitamista Euroopan unionin toimielimissä ja vaikuttaa siten toiminnan tehokkuuden parantamiseen, veronmaksajien rahojen parempaan käyttöön ja suojelemiseen.

Siksi myös Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimen ja jäsenvaltioiden korkeimpien tarkastuselinten suorittamien tehtävien valvonnan tulosten tulisi toisaalta olla Euroopan unionin kansalaisille tärkeitä, julkisia tehtäviä hoitavien henkilöiden vastuullisuutta koskevaa tietoja, ja toisaalta toimittaa objektiivista pohjatietoa tutkitun politiikan tai ohjelman muuttamiseen sen kussakin toteuttamisvaiheessa: alkaen lähtökohtien muovaamisesta toimeenpanoon jäsenvaltioissa Euroopan unionin toimielimissä toimimiseen asti.

Näin ollen on tärkeätä, että ehdotukset ja suositukset suunnataan asianomaisille vastaanottajaryhmille:

·   tarkastuksen kohteena olleille yksiköille täytäntöönpanoa ja toteutettavista toimista ja niiden tuloksista tiedottamista varten

·   yksikköä valvoville elimille mahdollisesti operatiivisessa toiminnassa ja valvonta koskevissa päätöksissä käytettäväksi

·   Euroopan parlamentille mahdollisesti käytettäväksi arvioivissa toimissa

·   muille asianosaisille tiedotustarkoituksessa sekä mahdollisesti käytettäväksi hyvissä käytännöissä tai huomioitavaksi riskianalyysissä.

Sen sijaan valvonnan synnyttämien ehdotusten ja suositusten vastaanoton ja täytäntöönpanon parantamiseksi sekä odotetun lisäarvon saamiseksi ehdotusten ja suositusten on oltava:

·   selkeästi ja ytimekkäästi muotoiltuja – vastaanottajalle ymmärrettävällä tavalla

·   rakentavasti – on osoitettava mahdollisuudet tehdä parannuksia

·   osoitettuja asianmukaiselle vastaanottajalle ja aikataulua noudattaen – yksikölle tai toimielimelle, joka voi ne huomioida

·   asiallisia – perustua todettuun todelliseen tilaan

·   rehellisiä – perustua kerättyyn aineistoon.

Lisäksi tarkastuksen kohteena olevan yksikön on kuulemismenettelyn mukaisesti osallistuttava aktiivisesti tarkastusasiakirjojen huomioiden valmisteluun ilmoittamalla huomionsa tarkastuspöytäkirjan merkinnöistä sekä tarkastuksen jälkeen annettaviin lausuntoihin sisältyvistä arvioista, huomioista ja ehdotuksista.

Tarkastuksen kohteena olevan yksikön on lisäksi, varsinkin todettaessa väärinkäytöksiä, ilmoitettava, miten se käyttää ehdotuksia ja suosituksia sekä toimeenpannuista toimista tai syistä, miksi toimiin ei ole ryhdytty.

11. Miten tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) välistä yhteistyötä voitaisiin parantaa Euroopan unionin talousarvion tarkastamista koskevassa asiassa?

Lissabonin sopimuksen 287 artiklan mukaan Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tarkastuselinten ja Euroopan parlamentin välinen yhteistyö on tärkeätä, koska tilintarkastustuomioistuin tarkastaa Euroopan unionin ja toimielinten sekä Euroopan unionin perustamien toimiyksiköiden kaikki tulot ja menot. Tämän johdosta tarkastus suoritetaan jäsenvaltioissa yhdessä kansallisten tarkastuselinten kanssa. Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimen ja kansalliset tarkastuselinten välisen yhteistyön perustana on keskinäinen luottamus riippumattomuus säilyttäen.

Yksi tilintarkastustuomioistuimen yhteistyöhön liittyvistä arvoista, joka perustuu sen perustehtävään ja tulevaisuudenkuviin, on ammattimaisuus, joka koskee mm. sitoutumista julkisten laitosten suorittaman valvonnan kehitykseen Euroopan unionissa ja koko maailmassa. Myös tilintuomioistuimen tarkastusstrategiasta ilmenee yhteistyö Euroopan unionin korkeimpien tarkastuselinten kanssa sekä suhteiden kehittäminen Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa.

Mielestäni tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tarkastuselinten ja Euroopan parlamentin välinen yhteistyö on välttämätöntä, koska millään tarkastuslaitoksella ei ole riittäviä voimavaroja kaikkien tapahtumien valvomiseksi. Yhteistyön on tapahduttava kunkin toimielimen riippumattomuus säilyttäen ja edesautettava yhteisten, käytäntöön nojaavien aloitteiden toteuttamista, jotka tähtäävät tarkastusmenetelmien, kansainvälisten tarkastussääntöjen ja tarkastusmenetelmien kehittämiseen.

Jäsenvaltioiden korkeimpien tarkastuselinten johtajilla ja tilintarkastustuomioistuimen muodostamalla yhteistyökomitealla on ja tulee olemaan tässä suhteessa tärkeä merkitys. Sen tehtävänä on nimittäin tiedon ja kokemusten vaihto Euroopan unionissa käytössä olevista tarkastusvälineistä, tarkastustoiminnan käynnistäminen ja koordinointi yhteisöä koskevissa asioissa, kannan valmistelu uusista tarkastukseen liittyvistä kysymyksistä Euroopan unionin alueella sekä tiedon vaihto komitean ulkopuolisten toimielinten kanssa.

On myös osoitettava ja korostettava kumppanuusarvioinnin merkitystä, jonka on tarkoitus vahvistaa ja kehittää tarkastusorganisaatioita, ‑menetelmiä ja ‑menettelyjä sekä vaihtaa tuloksia koskevia tietoja ja tehostaa tarkastustoimintaa.

Hyvä suunta yhteistyön parantamiseksi on myös ottaa käyttöön ja kehittää single audit ‑käsitettä, joka perustuu muiden tarkastajien työn käyttämiseen samanaikaisesti säilyttäen muun muassa vastaavuuden yleisesti hyväksyttyjen sääntöjen kanssa ja tarkastustulosten saatavuuden vaaditussa ajassa. Tämän johdosta on tärkeätä, että kannustetaan tarkastussäännöstön valmistelusta ja Euroopan unionin erityispiirteisiin soveltuvien vertailukelpoisten tarkastuskriteereistä valmistelusta vastaavan yhteistyökomitean työryhmän työskentelyä. Tämän ansiosta tilintarkastustuomioistuin voi nojautua enemmän kansallisten tarkastuselinten työhön ja sen tuloksena toimittaa Euroopan parlamentille enemmän käyttökelpoista tietoa.

Euroopan unionin jäsenvaltioille jakamien ja jäsenvaltioiden hallinnoimien ja valvomien suurten rahavarojen johdosta on myös tärkeätä tehdä yhteisiä tarkastuksia tai yhtenäisiin, puitetarkastusohjelmiin nojautuvia tarkastuksia. Tällaisista tarkastuksista saatavat tiedot saattavat olla erittäin hyödyllisiä Euroopan parlamentille esitettyjen ehdotusten mahdollisen käytön kannalta.

Siten on vakuutettava kansallisille parlamenteille, että ne ottaisivat enenevässä määrin esiin Euroopan unionin varojen käytön omassa maassaan ja kehottaisivat kansallisia tarkastuselimiä tekemään tarkastuksia. Euroopan parlamentti ja sen valvontavaliokunta voisivat jatkaa toimintaansa asian suhteen, mm. järjestämällä asianomaisten parlamenttivaliokuntien välistä kokemusten vaihtoa ja tekemällä tunnetuksi hyviä käytäntöjä.

Näin ymmärrettynä yhteistyö vaikuttaa myönteisesti toisaalta Euroopan unionin rahavarojen hallinnointiin ja toisaalta mahdollistaa yhteistyötä koskevien teknisten ja käytännön ongelmien tunnistamisen ja ratkaisemisen.

Yllä olevan valossa yhteistyön vahvistaminen ja parantaminen tuntuu olevan mahdollista esimerkiksi

·   käyttämällä kaikkia yhteistyökomitean tähänastisia kokemuksia

·   käyttämällä yhteistä kansainvälistä tarkastussäännöstöä

·   sopimalla tarkastusohjelmista huomioiden sisäisen valvontajärjestelmän arviointi

·   valmistelemalla yhteiset kansallisten tarkastuselinten työn laadun arviointiperiaatteet saatujen tulosten käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi

·   kannustamalla kansallisia parlamentteja edistämään Euroopan unionin rahavarojen käytön suurempaan valvontaan

·   käsittelemällä tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten tarkastuselinten tarkastustuloksia valvontavaliokunnan kokouksissa

·   varmentamalla aikataulussa pysyminen tulosten käyttömahdollisuuksien luomiseksi.

12. Vetäytyisittekö ehdokkuudesta, mikäli Euroopan parlamentin kanta nimittämiseenne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi olisi kielteinen?

Toivon, että Euroopan parlamentti antaa myönteisen lausunnon ehdokkuudestani, mutta minun tulisi kuitenkin huomioida tilanne, että lausunto ei ole myönteinen.

Kiinnitin aiemmin huomiota Euroopan parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen välisen hyvän yhteistyön tarpeeseen.

Ehdokkuuden jatkaminen kielteisen arvion jälkeen varmasti vaikeuttaisi tällaista yhteistyötä.

Mikäli arvio olisi kielteinen, olisi asianmukaista kääntyä Puolan tasavallan hallituksen puoleen ja pyytää hallitusta harkitsemaan uudestaan ehdokkuuttani tai ehdottamaan toista henkilöä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

16.3.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

22

0

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marta Andreasen, Jean-Pierre Audy, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Jorgo Chatzimarkakis, Andrea Cozzolino, Luigi de Magistris, Tamás Deutsch, Martin Ehrenhauser, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Ville Itälä, Cătălin Sorin Ivan, Elisabeth Köstinger, Bogusław Liberadzki, Monica Luisa Macovei, Jan Olbrycht, Georgios Stavrakakis, Søren Bo Søndergaard

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Christofer Fjellner, Edit Herczog, Monika Hohlmeier, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Markus Pieper